FI97435B - Muistia tehokkaasti käyttävä laite ja menetelmä kuva-kuvassa-näyttöä varten - Google Patents

Description

. 97435

Muistia tehokkaasti käyttävä laite ja menetelmä kuva-ku-vassa-näyttöä varten

Esillä oleva keksintö koskee järjestelyä, jossa 5 näytetään samanaikaisesti kaksi videokuvaa, jotka on saatu vastaavista asynkronisista lähteistä, ja muistia tehokkaasti käyttävää piiriä menetelmän toteuttamiseksi.

Televisiovastaanottimessa, jossa on kuva-kuvassa (kuva-alkio kuva-alkiossa) mahdollisuus, pieni videokuva, 10 joka on saatu lisälähteestä, näytetään liitteenä täysikokoisessa kuvassa, joka on saatu pääkuvalähteestä. Pää- ja lisälähteet voivat olla esimerkiksi kaksi riippumatonta televisiosignaalilähetettä. Koska nämä signaalit ovat riippumattomia, ne ovat todennäköisesti asynkronisia. Tämä 15 tarkoittaa, että kahden signaalin välillä voi esiintyä vaihe- ja taajuuseroja vaakajuovien ajoituksessa ja pys-tykenttäajoituksessa, kuten myös niiden krominenssiapukan-toaaltosignaaleissa.

Nämä ajoituserot pää- ja lisäsignaalin välillä 20 voivat aiheuttaa vääristymiä lisäkuvaan, kun se näytetään käyttämällä pääkuvasta saatuja ajoitussignaaleja. Erilaisten krominenssisignaalien vaiheiden aiheuttama kuvavääris-tymä ilmenee toistetun kuvan virheellisinä tai muuttuvina väreinä. Tämän tyyppinen väristyinä poistetaan tavallisesti 25 demoduloimalla pää- ja lisävideosignaalin krominenssikom-ponentit itsenäisesti. Vaakajuovien ja pystykenttäpyyhkäi-syn signaalivaiheiden aiheuttama vääristymä voidaan poistaa ottamalla näytteitä lisäkuvasignaalista lisäkuvan ajoitussignaalien kanssa, ja näyttämällä talletetut näyt-30 teet synkronisesti pääkuvan ajoitussignaalien kanssa.

Kuviot la, Ib ja le, joihin yllä viitattiin, ovat graafisia esityksiä rasteripyyhkäistyistä kuvista, jotka ovat hyödyllisiä esillä olevan keksinnön kuvaamisessa.

- 97435 2

Kuvio 2 on graafinen esitys rasteripyyhkäisyjuovista, mikä on käyttökelpoinen esillä olevan keksinnön toteutuksen kuvaamisessa.

Kuvio 3 on graafinen esitys rasteripyyhkäistystä 5 kuvasta, mikä on käyttökelpoinen esillä olevan keksinnön toteutuksen kuvaamisessa.

Kuvio 4 on lohkokaavio televisiovastaanottimesta, joka sisältää esillä olevan keksinnön toteutuksen.

Kuvio 5 on lohkokaavio muistiosoitegeneraattoris-10 ta, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 4 esitetyssä televisiovastaanottimessa .

Kuvio 6 on lohkokaavio kenttätyyppisestä valitsimesta, joka soveltuu käytettäväksi kuviossa 5 esitetyssä muistiosoitegeneraattorissa.

15 Kuvio 7 on lohkokaavio puskuripiiristä, joka so veltuu käytettäväksi kuviossa 4 esitetyssä televisiovastaanottimessa .

Erityinen vääristymätyyppi, joka on tässä sovellutuksessa kiinnostuksen kohteena, esiintyy kun pää- ja 20 lisävideosignaalin kenttäpyyhkäisysignaalit eivät ole tahdistetut. Kuviot la - le kuvaavat tämän tyyppistä vääristymää. Kuvio la esittää muodoltaan ruudunmuotoista videokuvaa siten kuin se toistetaan tavanomaisella yhteenpuno-tun pyyhkäisyn näytöllä. Yhteenpunotun pyyhkäisyn näytössä 25 kukin kuvan kehys muodostuu kahdesta ajallisesti sekven- • « tiaalisesta yhteenpunotusta kenttäkuvasta, ylemmästä kent-täkuvasta ja alemmasta kenttäkuvasta. Kuviossa la ympyrät edustavat ylemmän kentän kuva-alkioita ja ristit edustavat alemman kentän kuva-alkioita. Termejä "ylempi" ja "alempi" 30 käytetään kuvaamaan kahta kenttää sen korostamiseksi, että kuvan oikeaa rekonstruointia varten kukin alemman kentän juova tulisi näyttää ylemmän kentän vastaavan juovan alapuolella. Kuviossa la ylemmän kentän juovanumeroilla on kaikilla loppuliite U ja alemman kentän juovanumeroilla on 35 kaikilla loppuliite L.

97435 3

Kuvio Ib edustaa kuviossa la esitetyn kuvan pystysuuntaista kompressiota suhteessa kolmen suhde yhteen. Tavanomaisessa kuva-alkio kuva-alkiossa -järjestelmässä liitekuva on kompressoitu sekä vaaka- että pystysuunnassa.

5 Kuitenkin tarpeettoman sekaannuksen välttämiseksi kuvioissa Ib, le ja 3 esitetyt kuvat ovat vain pystysuunnassa kompressoituja. Kuviossa Ib esitetty kuva edustaa kuvan pystysuuntaista kompressiota, kun kaksi pientä kuvakenttää on talletettu muistiin ja näytetään oikein tahdistettuna 10 pääkuvan kanssa. Tämä tarkoittaa, kun kompressoidun lisä-kuvan ylempi ja alempi kenttä näytetään osina pääkuvan ylempää ja alempaa kenttää, vastaavasti.

Jos muistissa on muistitilaa vain yhdelle kentälle videonäytteitä, sellainen kuva kuin on esitetty kuviossa 15 Ib, tuotetaan vain kun kahden signaalin pystykenttäsynkro-nointisignaalikomponentit ovat oikein tahdistetut. Tässä tahdistuksessa yksi kokonainen lisäkuvasignaalin kenttä vastaanotetaan ja talletetaan ennenkuin pieni kuva näytetään ja talletetaan, ja talletettu kenttä on samaa tyyppiä 20 (ylempi tai alempi) kuin pääkentässä näytetty. Vielä yleisemmin pää- ja lisäsignaalit on tahdistettu siten, että kun kompressoitua kuvaa näytetään, talletettu lisäsignaali sisältää osia peräkkäisistä kentistä, yhden ylemmän kentän ja yhden alemman kentän. Tämä kuva voi olla vääristynyt, 25 koska osassa kuvaa ylemmän ja alemman kentän suhteelliset asemat ovat vastakkaiset.

Tämän tyyppinen kohdistusvirhe esiintyy, kun kompressoitua lisäkuvaa luetaan muistista näytettäväksi samaan aikaan kuin uusi data, joka tullaan näyttämään seuraavassa 30 kenttäjaksossa, kirjoitetaan muistiin. Jos esimerkiksi muistin kirjoituksen päällekkäinmeno esiintyy lisäkuvan juovalla 5, vääristynyt kuva, sellainen kuin kuviossa le esitetty, voi syntyä. Tässä kuvassa alemmat kenttäjuovat 7, 10, 13 ja 16 näytetään virheellisesti ylempien kenttä- 4 97435 juovien 6, 9, 12 ja 15 yläpuolella olevissa paikoissa, mikä vääristää kompressoidun kuvan alemman osan.

Esillä oleva keksintö on toteutettu videosinaalin muistijärjestelmässä, jossa on muistielementti joka kyke-5 nee säilyttämään useamman kuin yhden kenttäjakson, mutta vähemmän kuin yhden lisäkuvasignaalin kehysjakson. Tämä muistielementti on järjestetty pääpuskuriksi, jossa on tarpeeksi muistia lisäsignaalin yhden kenttäjakson säilyttämiseksi, ja ylimenopuskuriksi, jossa on tarpeeksi muis-10 tia lisäsignaalin vähemmän kuin yhden kenttäjakson säilyttämiseksi. Järjestelmä sisältää prosessointipiirin, joka kirjoittaa dataa muistielementtiin kun se vastaanotetaan, ja lukee muistielementistä dataa synkronisesti muun videosignaalin kanssa. Järjestelmä sisältää piirit, jotka val-15 vovat pääpuskurimuistiyksikköön kirjoitettavaa dataa ja sieltä luettavaa dataa. Kun havaitaan päällekkäinmeno kirjoitettavan datan ja luettavan datan välillä, valvontapiiri ohjaa prosessointipiiriä johtamaan osan prosessoitavasta datasta ylimenopuskuriin.

20 Esillä oleva keksintö kuvataan käyttämällä digi taalisia piirejä, jotka toteuttavat kuva-alkio kuva-alkiossa -ominaisuuden kuluttajan televisiovastaanottimessa. On kuitenkin mietitty, että tällä keksinnöllä voi olla laajempaakin käyttöä. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi 25 muissa järjestelmissä, joissa kaksi kuvaa näytetään samanaikaisesti, ja siinä voidaan käyttää analogisia piirejä, kuten ccd-laitteita digitaalisten muistipiirien sijasta.

Kuva-alkio kuva-alkiossa -näytössä lisälähteestä saatu pystysuuntaisesti ja vaakasuuntaisesti kompressoitu 30 kuva, sellainen kuin ensimmäinen televisiosignaalilähete, näytetään liitteenä täysikokoisessa kuvassa, joka saadaan päälähteestä, sellaisesta kuin toinen televisiosignaalilähete. Kuten yllä todettiin, jos kuva-alkio kuva-alkiossa järjestelmä tallettaa vain kompressoidun videosignaalin 35 yhden kentän, liitekuva voi olla vääristynyt johtuen vai- . 97435 5 he- ja taajuuseroista pää- ja lisäsignaalin pystykenttä-t ahd i s t us s ignaal i komponen te i s sa.

Tämän tyyppisessä vääristymässä voidaan katsoa olevan kaksi komponenttia. Ensimmäinen komponentti liittyy 5 pää- ja lisäsignaalien suhteellisiin kenttätyyppeihin. Vaikka näiden kahden signaalin pystykenttäsynkroinointi-signaalit on oikein tahdistettu, toistettu kompressoitu kuva voi olla vääristynyt, mikäli kompressoidun kuvan ylempi ja alempi kenttä näytetään pääkuvan vastaavan ylem-10 män tai alemman kenttäjakson aikana. Tämän tyyppisen signaalin epätahdistuksen poistamiseksi alla kuvioiden 4-7 avulla kuvattava piiri kykenee tuottamaan signaaleja, jotka edustavat kompressoitua ylempää ja alempaa kenttäjuovaa kustakin lisäsignaalin kentästä. Tämän voidaan katsoa muo-15 dostavan kaksi pystysuuntaisesti alinäytteistettyä signaalia kentästä käyttämällä vastaavasti kahta erillistä ali-näytteenottovaihetta.

Kuvio 2 havainnollistaa kuinka nämä signaalit muodostetaan. Kuvio 2 sisältää kaksi pyyhkäisyjuovakkaviota, 20 jotka havainnollistavat vastaavaa täysikokoisen lisäkuvan ylempää ja alempaa kenttää. Näissä molemmissa kaavioissa juovat, jotka on merkitty kirjaimella U, valitaan alinäyt-teenottoprosessissa ylempää kenttää varten, ja kirjaimella L merkityty juovat valitaan alempaa kenttää varten komp-25 ressoidussa kuvassa. Siten, jos vastaanotetaan lisäkuvan ylempi kenttä ja se tulee tallettaa muistiin alempana kenttänä näytettäväksi pääkuvan alemmassa kentässä, alinäytteenottopiirit valitsevat juovat 2, 5, 8, 11, 14, 17 ja 20. Jos vastaanotetaan alempi kenttä ja ylempi kent-30 tä tulee tallettaa, juovat 0, 3, 6, 9, 12, 15 ja 18 talletetaan.

»

Jos juovanumeroa kompressoidussa kuvassa esitetään kirjaimella N, seuraava taulukko esittää kaikkia mahdollisia muunnoksia vastaanotettujen syöttökenttätyyppien ja 35 näytettyjen lähtökenttätyyppien välillä. Tässä taulukossa 6 - 97435 merkintä "3N" ilmaisee täysikokoisen kuvan juovanumeron, joka on kolme kertaa vastaava juovanumero kompressoidussa kuvassa.

5 TAULUKKO

Lähtökenttätyyppi Syöttökenttätyyppi |_Alempi_Ylempi

Ylempi | 3N | 3N

I_I_ 10 Alempi | 3N + 1 | 3N + 2 Tämä taulukko olettaa, että juovanumerot, jotka on valittu tuottamaan lähtökuvan ylempi kenttäjuova, pysyvät kiinteinä kentästä kenttään, ja että juovanumerot, jotka 15 on valittu muodostamaan alemmat kentät, muuttuvat. Vaihtoehtoinen tapa juovien valitsemiseksi pääkuvasta olisi pitää alempien kenttien numerot kiinteinä ja muuttaa juova-numeroita, joita käytettiin muodostamaan ylemmän kentän kuva syöttösignaalin kentästä kenttään.

20 Tämän tyyppisen vääristymän toinen komponentti on pää- ja lisävideosignaalien kenttäsynkronoinnin pyyhkäisy-signaalikomponenttien epätahdistus, mikä johtaa yhteen kenttään, joka sisältää juovia kahdesta erilaisesta kenttätyypistä. Tämä ongelma on havainnollistettu kuviossa le. 25 Kaksi numerosaraketta välittömästi oikealle kuviosta le havainnollistaa täysikokoisten lisäkuvakenttien, jotka valittiin muodostamaan pystysuuntaisesti kompressoitu kuva, juovia. Kuten kuviossa le on esitetty, ensimmäisen kentän kaksi ensimmäsitä juovaa ovat ylemmän kentän juovia 30 ja viimeiset neljä juovaa ovat alemman kentän juovia. Vastakkaiset tilanteet esiintyvät toiselle näytetylle kentälle. Tämä ero näytetyssä kenttätyypissä tapahtuu, kun esiintyy ylimenoa luku- ja kirjoitusosoitteiden välillä, • joita käytetään kompressoidun kuvakentän muistin osoitta-35 miseen.

ii . ia.· aim mu · 7 - 97435

Alla kuvattu laite tunnistaa kun ylimenoa esiintyy, ja vaihtaa automaattisesti annetusta tulevasta kentästä muodostetut kenttätyypit vääristymän vähentämiseksi kompressoidussa kuvassa. Tämän tyyppisen vaihdoksen tulos 5 on kuvattu kuviossa 3. Kuviossa 3 lähtevän ylemmän kentän ensimmäiset kaksi juovaa saadaan lisäsignaalin tulevasta ylemmästä kentästä, ja lähtevän ylemmän kentän viimeiset kolme juovaa saadaan lisäsignaalin tulevasta alemmasta kentästä. Kuitenkin kaikki nämä juovat on tarkoitettu näy-10 tettäviksi ylemmän kentän juovina, kuten kuvion 2 pyyhkäi-syjuovakaavioiden marginaaleissa olevilla kirjaimilla on osoitettu. Käyttämällä samaa tekniikkaa, kaikki lähtevän alemman kentän juovat on tarkoitetttu näytettäviksi alemman kentän juovina vaikka ne saadaan osittain lisäsignaa-15 Iin tulevasta alemmasta kentästä ja osittain tulevasta ylemmästä kentästä.

Kun esiintyy ylimeno luku- ja kirjoitusosoit-teissa, joita käytetään kompressoitujen kenttien muistin osoittamiseen, on mahdollista että yksi näytetty juova voi 20 sisältää näytteitä kahden tulevan kentän, joilla on erilainen kenttätyyppi, juovista. Esimerkiksi jos ylimeno esiintyy keskellä juovaa, ensimmäinen puolikas näytetystä juovasta voi olla ylemmän kentän juovasta, esim. juova 0, kun taas toinen puolikas näytetystä juovasta voi olla . 25 alemman kentän juovasta, esim. juova 1. Jäljelle jäävään kenttämuistiin kirjoitettu data näytetään osana näytettävän lisäkuvan seuraavaa kenttää.

Tämän tyyppinen ylimeno voi aiheuttaa huomattavaa epäjatkuvuutta näytettyyn juovaan jossa se esiintyy, koska 30 kuvan osilla, jotka näytetään mainituissa kahdessa juovan osassa, on erilaiset pystysuuntaiset siirtymät. Lisäksi juovan eri osilla voi olla erilaiset krominenssisignaalin vaiheet, mikä voi johtaa kirkkaaseen välkkymiseen epäjatkuvuuskohdassa. Tämä epäjatkuvuus ilmenee oleellisesti - 97435 8 samassa kohdin toistetussa kuvassa kussakin näytetyssä kehyksessä.

Tämän ongelman voittamiseksi alla kuvattu laite jakaa muistin pääkentän muistialueeseen ja kahteen ylime-5 nopuskurialueeseen. Juovajaksojen aikana joissa ylimeno esiintyy, alla kuvattu piiri ohjaa tehokkaasti kuva-alkio-datan ylimenojuovasta toiseen näistä ylimenopuskureista.

Esillä olevassa keksinnön toteutuksessa tämä ohjaaminen suoritetaan muistiositteen muodostavilla piireil-10 lä. Kun kuvan kenttä näytetään, tunnistetaan ylimenotapah-tuma, jos se esiintyy, ja muistiosoite, joka vastaa vaaka-juova jakson alkua jossa ylimeno esiintyy, talletetaan. Seuraavan kerran kun dataa kirjoitetaan muistipaikkoihin, jotka vastaavat talletettua juovaosoitetta, se sen sijaan 15 kirjoitetaan enimmäiseen ylimenopuskureista. Seuraavan kenttäjakson aikana signaalit, jotka edustavat ylimenojuovaa, kirjoitetaan toiseen ylimenopuskuriin, samalla kun dataa luetaan ensimmäisestä ylimenopuskurista. Kaikkien seuraavien kenttien tapauksessa näitä kahta puskuria vuo-20 Totellaan, jotta vältettäisiin konfliktit kompressoidun videosignaalin lukemisen ja kirjoittamisen välillä.

Vaikka tässä keksinnön toteutuksessa ylimenopus-kurit ovat samassa fyysisessä muistielementissä kuin kent-tämuisti, on mietitty että erillisiä muistielementtejä 25 voidaan käyttää kenttämuistille ja molemmille ylimenopus-kureille. Edelleen on mietitty että yllä kuvatun tyyppinen järjestelmä voidaan toteuttaa käyttämällä vain yhtä ylime-nopuskuria. Tässä vaihtoehtoisessa järjestelmässä kenttä-muistissa ja ylimenopuskurissa olevaa juovaa käytettäisiin 30 vuorotellen datan kirjoittamiseen ja lukemiseen vaakatason juovajaksosta, jossa ylimeno esiintyy.

Piirroksissa leveät nuolet edustavat signaalitei-tä, jotka siirtävät monibittisiä signaaleja. Viivanuolet edustavat yhteyksiä joissa siirretään analogisia signaale-35 ja tai yksibittisiä digitaalisia signaaleja. Riippuen 9 - 97435 laitteiden prosessointinopeuksista, kompensoivia viiveitä saatetaan tarvita määrätyissä signaaliteissä. Digitaalisten prosessointipiirien suunnittelun ammattimies tietää, missä sellaisia viiveitä tarvitaan käsiteltävässä järjes-5 telmässä.

Kuvio 4 on lohkokaavio televisiovastaanottimesta, jossa on kuva-alkio kuva-alkiossa -ominaisuus, joka sisältää esillä olevan keksinnön toteutuksen. Kuviossa 4 yhdistetty päätelevisiosignaali MCV, jonka pääviritin 410 tuot-10 taa, viedään tavanomaiseen synkronointisignaalin erotus- piiriin 412. Piiri 412 muodostaa signaalit MHS ja MVS, jotka edustavat vastaavasti signaalin MCV vaakajuovan ja pystykentän synkronointisignaalikomponentteja. Piirit 412 tuottavat myös yhdistetyn pääpimennyssignaalin MCB, pää-15 purskeohjaussignaalin MBG, ja signaalin MU joka osoittaa, kun signaali MCV on kuvan ylemmässä kentässä.

Signaali MCV viedään myös multiplekserin 414 yhteen tuloliitäntään. Multiplekserin 414 toinen tuloliitän-tä on kytketty vastaanottamaan yhdistetty videosignaali 20 ACV, joka edustaa kompressoitua lisäkuvaa. Multiplekseria 414 ohjataan signaalilla DM', jonka tuottaa kuva-alkion kuva-alkioon sijoittava piiri 420 ja kellonsiirtopiiri 446, korvaten signaalin ACV signaalilla MCV jokaisen kuvan osassa, kun signaali DM' on looginen nolla. Multiplekserin 25 414 lähtösignaali on sekoitettu yhdistetty videosignaali CCV, joka edustaa pääkuvaa liittenä olevan lisäkuvan kanssa. Piirit, jotka muodostavat signaalin ACV, kuvataan alla viitaten kuvioihin 4-7.

Kuva-alkion kuva-alkioon sijoittava piiri 414 on 30 kytketty tavanomaiseen analogiseen dekooderiin ja matrii-sipiiriin 416, joka esimerkiksi erottaa signaalin CCV lu-minenssi- ja krominenssisignaalikomponentit, demoduloi krominenssisignaalikomponentin 90° vaihesiirrossa oleviksi värierosignaalikomponenteiksi, ja muodostaa luminenssi- ja 35 krominenssivärierosignaaleista punaisen (R), vihreän (G) 10 - 97435 ja sinisen (B) päävärisignaalit vietäviksi katodisädeput-kelle (CRT) 418. Signaalin CCV edustama kuva toistetaan CRT:llä 418.

Lisäkomposiittivideosignaali XCV, josta signaali 5 ACV muodostetaan, tuotetaan tavanomaisella televisiovirit-timellä 422. Signaali XCV viedään analogia/digitaali-muun-timelle 424, jota kellotetaan näytteenottokellosignaalilla MCK. Signaali MCK muodostetaan vaihelukitun silmukan (PLL) piirillä 440.

10 Piiriä 440, joka voi olla tavanomainen purskelu- kittu PLL, ohjataan pääkrominenssisignaalikomponentilla MC, ja pääpurskeliipaisusignaalilla MBG, kellosignaalin MCK muodostamiseksi, jonka taajuus on 4fc, neljä kertaa signaalin MCV väriapukantoaaltosignaalikomponentin taajuus 15 fc. Signaali MCK vaihelukitaan pääsignaalin MCV värisynk-ronoi nt ipur ske-signaalikomponentti in.

Väripurskesignaali on vertailusignaali, jolla on ennalta määrätty vaiheriippuvuus komposiittivideosignaalin väriapukantoaaltosignaalikomponentin suhteen. Siten ADC 20 424 tuottaa näytteitä lisäsignaalista XCV, jotka otetaan synkronissa pääsignaalin MCV krominenssiapukantoaalto-sig-naalikomponentin kanssa.

ADC 424 tuottamat näytteet viedään lisäajoituspii-riin 426, joka signaalin MCK ohjaamana muodostaa signaalit 25 AVS, ABG, AU, AS ja NL. Signaali AVS on lisävideosignaalin pystykenttäsynkronointisignaali. Signaali ABG on lisäpurs-keliipaisusignaali. Signaali AU osoittaa, milloin lisä-näytteet ovat ylemmästä kentästä tai alemmasta kentästä. Signaalit AS ja NL ovat pulssisignaaleja, jotka osoitta-30 vat, mitä lisäsignaalin kuva-alkioita ja juovia, vastaavasti, voidaan käyttää kompressoidun kuvan muodostamiseen. Nämä signaalit eliminoivat useita juovia kuvan ylä- ja alaosassa, ja useita kuva-alkioita kuvan vasemmalla ja oikealla puolella. Nämän kuvan osat poistetaan muistin 11 - 97435 määrän vähentämiseksi, jota käytetään kuvan talentamiseen ja pienen kuvan koon pienentämiseksi.

ADC 424 muodostamat näytteet viedään luminenssi-krominenssi (Y/C) erottimeen ja krominenssisignaalin demo-5 dulaattoriin 428, joka on kytketty myös vastaanottamaan signaali ANG, jonka lisäajoituspiiri 426 tuottaa. Piirin 428 Y/C-erotinosa käyttää esimerkiksi alipäästö-ja kais-tanpäästösuodinjärjestelmää luminenssisignaalin ja kromi-nenssikaistan signaalien erottamiseksi lisävideosignaalis-10 ta. Tämän piirin krominenssisignaalin demodulaattoriosa erottaa krominenssikaistan signaalin kahdeksi 90° vaihe-siirrossa olevaksi värierosignaaliksi, esimerkiksi (R-Y) ja (B-Y). Koska signaalista XCV otetaan näytteitä synkronissa pääsignaalin väriapukantoaaltosignaalin suhteen, 15 piirin 428 tuottamien värieronäytteiden vaihetta voi tarvita siirtää vaihe-erojen korjaamiseksi pää- ja lisävideo-signaalin väriapukantoaaltosignaalin välillä. Tätä varten piiri 428 on kytketty vastaanottamaan lisäpurskeliipaisu-signaali ABG, jonka ajoituspiiri 426 tuottaa. Tämän sig-20 naalin ohjaamana piiri 428 valvoo lisäsignaalin näytedatan väripurskesignaalikomponenttia ja korjaa demoduloitujen värierosignaalien vaiheen ja säätää lisäpurskeen vaiheen olemaan purskeen vertailuvaihe [so. -(B-Y)].

Y/C-erottimen ja krominenssi demodulaattorin 428 , 25 lähtösignaali viedään näytteen formatoijaan 430. Signaali • i AS ohjaa formatoijaa 430 ottamaan vaakasuuntaisesti alin-äytteitä luminenssisignaalin näytedatasta kuuden suhde yhteen suhteessa ja ottamaan alinäytteet jokaisesta värierosignaalien näytedatasta yhden värieronäytearvoparin 30 tuottamiseksi 36 kellojaksossa. Tämä alinäytteenotto kompressoi vaakasuuntaisesti lisäkuvan kolmen suhde yhteen, kun luminenssinäytteet näytetään näytteenottonopeudella CK/2 ja värieronäytteet näytetään tohollisella nopeudella CK/12. Yksi pari värierosignaalinäytteitä tuotetaan jokai-35 selle kuudelle luminenssinäytteelle, jotka tuotetaan. For- 12 97435 matoija 430 supistaa kunkin luminenssi- ja värieronäyt-teistä kuuteen merkittävään bittiin ja yhdistää luminenssi- ja värieronäytteet siten, että kuusi bittiä kussakin kahdeksan bitin näytteessä edustaa luminenssi-informaatio-5 ta ja jäljelle jäävät kaksi bittiä edustavat kumpikin yhtä bittiä vastaavista värierosignaalinäytteistä. Tämä tekniikka levittää jokaisen värieronäyteparin kuuteen perättäiseen luminenssinäytteeseen. Näyteformatoija 430 vie nämä kahdeksan bitin näytteet puskuriin 432.

10 Puskuriin 432 viedyt näytteet talletetaan FIFO- muistiin (esitetty kuviossa 7), joka on puskurin 432 sisäinen. Puskurista 432 talletetut näytteet siirretään muistiin 436 muistiosoitteet muodostavan piirin 434 ohjaamana. Piiri 434 ohjaa myös näytteiden lukemista muistista 436 15 näyttöön. Kirjoittaessaan näytteitä muistiin 436, piiri 434 ottaa pystysuuntaisesta alinäytteitä vaakasuuntaisesti alinäytteistetystä lisäsignaalista näytteiden muodostamiseksi, jotka edustavat pysty- ja vaakasuuntaisesti kompressoitua kuvaa. Puskuri 432 kuvataan alla viitaten ku-20 vioon 7, ja muistiosoitteet muodostava piiri 434 kuvataan alla viitaten kuvioihin 5 ja 6. Keksinnön tässä toteutuksessa käytetty muisti 436 sisältää 8192 (8k) kahdeksan bitin muistipaikkaa. Muisti on järjestetty pääosaksi, jossa on 7451 kahdeksan bitin muistipaikkaa. Tämä osa sisäl-25 tää 69 juovaa näytteitä, joista kukin sisältää 108 tavua. Nämä 69 näytejuovaa määrittelevät kompressoidun kuvan kentän. Lisäksi muisti 436 sisältää kaksi ylimenopuskuria, joissa molemmissa on 108 kahdeksan bitin muistipaikkaa. Ylimenopuskureita käytetään takaamaan, että kukin näytetty 30 juova sisältää näytteitä yhdestä kenttätyypistä. Näytteet luetaan muistista 436 nopeudella 2fc osoitesignaalien ohjaamana, jotka muistiosoitegeneraattori 434 tuottaa. Nämä näytteet prosessoidaan alla kuvatulla piirillä, jolloin muodostuu komposiitti videosignaali AVC, joka yhdistetään 35 signaaliin MCV, kuten yllä esitettiin, jolloin muodostuu I· : ( utu I I i iti : j 13 97435 yhdistetty kuva-alkio kuva-alkiossa -kuva. Muistista 436 luetut näytteet viedään näyteformatoijaan 438. Formatoija 438 suorittaa käänteisesti formatoijän 430 suorittaman prosessin, jolloin syntyvät erilliset luminenssi- ja väri-5 erodatanäytesignaalit, jotka molemmat esiintyvät 4fc näyt-teenottonopeudella. Kuitenkin tässä keksinnön toteutuksessa luminenssinäytteet vaihtavat arvoa maksiminopeudella 2fc ja värieronäytteet vaihtuvat maksiminopeudella fc/3. Datanäytteet (R-Y) ja (B-Y) värierosignaaleista viedään 10 krominenssisignaalin kooderille 450 joka lomittaa, inter-poloi ja invertoi selektiivisesti värieronäytteet, jolloin syntyy datanäytteistetty krominenssisignaali. Tämän data-näytteistetyn krominenssisignaalin tehollisella väriapu-kantoaaltosignaalilla on sama taajuus ja vaihe kuin sig-15 naalin MCV väriapukantoaallolla, koska kooderin 450 käyttämä kellosignaali MCK on purskelukittu pääsignaaliin.

Signaali DM, jonka tuottaa kuva-alkion kuva-alkioon sijoittava piiri 420, yhdistetään datanäytteistetyn luminenssisignaalin YA MSB-positioon, jonka formatoija 438 20 tuottaa, ja yhdistetyt signaalit viedään kellosiirtopii-riin 446. Piiri 446 muuttaa signaalin DM ja luminenssin-äytteiden ajoituksen tuottaen vastaavat signaalit DM' ja YA', jotka ovat synkroniset kellosignaalin YCK kanssa. Kuten yllä esitettiin, signaali DM' ohjaa lisäkuvainfor-25 maation sijoittamista valittuihin pääsignaalin jaksoihin. Signaali YCK vaihetahdistetaan vaakasuuntaiseen pyyhkäisy-signaaliin, jota käytetään pääkuvan näyttämiseen CRTrllä 418. Tämä signaalien DM' ja YA' tahdistus estää vinousvir-heet, jotka voivat aiheuttaa, että pystysuorat reunat 30 kompressoidussa kuvassa näyttävät pykälletyiltä. Kellon vaihesiirtopiiri 442 muodostaa kellosignaalin YCK tuottamalla useita vaiheita signaalille MCK ja valitsemalla sitten yksi näistä vaiheista signaaliksi YCK. Valittu vaihe on se joka on kaikkein lähimmin tahdistettu vakkajuova-35 pyyhkäisyn vertailusignaaliin, joka saadaan signaalista 14 - 97435 MCB. Kuten yllä esitettiin, signaali MCB muodostetaan synkronointisignaalin erotuspiirillä 412.

Kellosiirtopiirin 446 tuottama signaali YA' ja krominenssisignaalin kooderin 450 tuottama signaali vie-5 dään vastaaviin analogia/digitaali-muuntimiin 448 ja 452, jotka muodostavat analogiset signaalit vastaten vastaavia datanäytteistettyjä digitaalisia signaaleja. Nämä analogiset signaalit yhdistetään summauspiirissä 454, jolloin muodostuu analoginen komposiittivideosignaali AVC, joka 10 sijoitetaan osaksi pääsignaalia MCV yhdistetyn komposiit-tivideosignaalin CCV muodostamiseksi.

Sen sijaan että signaalit MCV ja ACV multipleksoi-taisiin signaalien muodostamiseksi jotka edustavat yhdistettyä kuvaa, on harkittu että analogiseen dekooderiin 416 15 voidaan sijoittaa piiri, joka multipleksoi signaalit YA' ja CA vastaavien erotettujen pääluminenssi- ja pääkromi-nenssisignaalien kanssa. Edelleen on harkittu, että toiset komponenttisignaalit, sellaiset kuin YA' ja (R-Y)A ja (B-Y)A tai lisäpäävärisignaalit R, G ja B voidaan multi-20 pleksoida vastaavien signaalien kanssa, jotka saadaan pää-videosignaalista, yhdistettyä kuvaa edustavien signaalien muodostamiseksi.

Kuten yllä esitettiin, kompressoitu liitekuva voi olla vääristynyt johtuen ajoituseroista pää- ja lisävideo-25 signaalien pystykenttä- ja vaakajuovasynkronoinnin signaa-likomponenttien välillä. Muistiosoitteita muodostava piiri 434 kompensoi näitä ajoituseroja kompressoidun kuvan vääristymän pienentämiseksi.

Kuviot 5 ja 6 ovat lohkokaavioita esimerkinomai-30 sesta muistiosoitteiden muodostuspiiristä 434. Piiri 434 muodostaa sekä luku- että kirjoitusosoitesignaalit muistille 436. Tässä keksinnön toteutuksessa muisti 436 on 8k/8-bittinen staattinen lukimuisti (SRAM), jossa on yksi osoiteensyöttöportti ja yksi datan syöttö/lukuportti 35 (I/O). Näin ollen luku- ja kirjoitusosoitteet tuodaan yh- • 97435 15 den väylän kautta ja luku/kirjoituskonfliktit ratkaistaan osoitteenmuodostuspiirissä 434.

Tämän piirin 434 suorittama toiminta voidaan summata seuraavalla tavalla. Lisäsignaalin jokaiselle kentäl-5 le nimetään pääkenttätyyppi ja toissijainen kenttätyyppi. Pääkenttätyypin juovat (joko ylempi tai alempi) talletetaan kenttämuistin 436 ensimmäiseen osaan, ja jos esiintyy ylimenoa kompressoidun kentän kirjoituksen aikana, toissijaisen kenttätyypin juovat talletetaan jäljelle jääviin 10 muistin muistipaikkoihin.

Ihanteellisessa tapauksessa ei esiinny mitään ylimenoa, ja pääkenttätyyppi vastaa pääkuvan kenttätyyppiä jossa kompressoitu kuva näytetään. Kuitenkin jos ylimenoa esiintyy, osoitteenmuodostuspiiri 434 määrittelee jokai-15 sessa kentässä juovaosoitteen, jossa ylimeno todennäköisesti tulee esiintymään, ja muodostaa tämän kentän näytteille erillisen luku- ja kirjoitusosoitteen vastaten vastaavia ylimenopuskureita. Ylimenopuskurit, joita käytetään lukemiseen ja kirjoittamiseen, vaihtelevat kentästä toi-20 seen.

Kuvio 5 on lohkokaavio piiristä, joka soveltuu käytettäväksi osoitteenmuodostuspiirinä 434. Periaatteessa tämä piiri sisältää neljä pääkomponenttia, kenttätyyppiva-litsijan 510, pääkirjoitusosoitelaskurin 516, toisen kir-25 joitusosoitelaskurin 518 ja lukuosoitelaskurin 520. Kent-tätyyppivalitsija määrää signaaleista NL, AVS, AU ja MU kompressoidun kuvan pääkentän ja toissijaisen kentän kenttätyypit ja muodostaa signaalit, jotka osoittavat milloin sopivan kenttätyypin lisänäytteiden juovat ovat saatavil-30 la. Pääkirjoitusosoitelaskuri ja toissijainen kirjoitus- osoitelaskuri tuottavat kirjoitusosoitteet, jotka on ajoitettu sattumaan samanaikaisesti pääkenttätyypin ja toissijaisen kenttätyypin näytteiden kanssa. Lukuosoitelaskuri tuottaa muistiosoitteet, jotka on ajoitettu sattumaan sa- 35 manaikaisesti kompressoidun kuvan näyttöjakson kanssa.

97435 16

Kuviossa 5 kenttätyyppivalitsijaa ohjaa signaalit NL, AU ja MU, kuin myös lisäpystykenttäsynkronointisig-naali AVS, signaalien PFT ja SFT muodostamiseksi, jotka osoittavat, milloin pääkenttälaskuri 516 ja toissijaisen 5 kentän laskuri 518 tulee aktivoida. Signaali NL ilmoittaa uuden juovan alun tulevan lisäkuvan osassa, joka tulee näyttää. Esillä olevassa toteutuksessa tämä osa vastaa keskimmäisiä 207 juovaa 243 aktiivista juovasta jokaisessa lisäkuvan kentässä.

10 Esimerkinomaiset piirit kenttätyyppivalitsijaksi 510 on esitetty kuviossa 6. Kuviossa 6 signaali NL viedään modulo-kolme-laskuriin 610. Kolme dekooderia 612, 614 ja 616 on kytketty laskurin 610 lähtöporttiin. Nämä dekooderit muodostavat loogisen ykkösen lähtösignaalit, jotka 15 kattavat vaakatason juovajakson kun laskurin 610 tuottama arvo on nolla, yksi tai kaksi vastaavasti. Dekooderit 614 ja 616 on kytketty multiplekseriin 618, jota ohjataan signaalilla AU. Kun signaalilla AU on looginen arvo yksi, mikä osoittaa että lisäsignaali on ylempää kenttää varten, 20 multiplekseri 618 ohjataan läpäisemään signaali jonka dekooderi 616 tuottaa. Muussa tapauksessa multiplekseri 618 läpäisee signaalin, jonka dekooderi 614 on tuottanut. Multiplekseri 618 tuottaa osoituksen siitä, mitä juovaa kolmen juovan ryhmästä tulee käyttää ylemmän kompressoidun 25 kentän tuottamiseksi. Dekooderin 612 lähtö ilmaisee, mikä juova tulee valita ylemmän kompressoidun kentän tuottamiseksi. Multiplekserin 618 ja dekooderin 612 tuottamat signaalit ovat voimassa, kun vastaanotettu lisäkenttä on ylempi kenttä tai alempi kenttä. Tämä menetelmä juovien 30 valitsemiseksi, joita tullaan käyttämään kompressoidun kuvan ylempään ja alempaan kenttään, on kuvattu kuviossa 2 joka on selitetty yllä.

Dekooderin 612 ja multiplekserin 618 lähtösignaalit on kytketty multiplekserin 622 vastaaviin ensimmäiseen 35 ja toiseen tuloliitäntään, ja multiplekserin 624 vastaa- • 17 - 97435 viin ensimmäiseen ja toiseen tuloliitäntään. Multiplekse-reita 622 ja 624 ohjataan D-tyypin kiikun 620, jonka data-tuloliitäntään tuodaan signaali MU ja signaali AVS tuodaan sen kellotuloliitäntään, lähtösignaalilla. Signalilla MU 5 on looginen arvo yksi kun pääsignaali on ylemmän kentän signaali, ja looginen arvo nolla muussa tapauksessa. Kiikun 620 tila määrätään lisäkentän alussa ja se ei muutu ennen seuraavan lisäkentän alkua. Kiikun 620 lähtösignaali määrää pääkentän ja toissijaisen kentän tyypit.

10 Kun kiikulla 620 on looginen tila yksi (so. kun pääkenttätyyppi on ylempi) multiplekserit 622 ja 624 ohjataan läpäisemään signaalit, jotka dekooderi 612 ja multiplekseri 618 tuottavat vastaavasti. Nämä signaalit ovat vastakkaiset kun kiikulla 620 on looginen tila nolla (so. 15 kun pääkenttätyyppi on alempi). Multiplekserin 622 lähtö-signaalilla PFT on looginen arvo yksi vain kun päälisä-kenttätyypin näytteiden juovat ovat saatavilla näytefor-matoijan 430 lähdössä. Päinvastaisesti multiplekserin 624 lähtösignaalilla SFT on looginen arvo yksi vain kun tois-20 sijaisen kenttätyypin näytteiden juovat ovat saatavilla.

Tarkasteltaessa nyt kuviota 5, signaali PFT viedään AND-portin 512 yhteen tuloliitäntään ja signaali SFT viedään AND-portin 514 yhteen tuloliitäntään. AND-porttien 512 ja 514 toiset tuloliitännät on kytketty vastaanotta-, 25 maan signaali INCLK, jonka puskuri 432 muodostaa, kuvattu alla viitaten kuvioon 7. Signaalia INCLK katkotaan joka kerta kun puskurissa 432 on saatavilla näyte siirrettäväksi muistiin 436. Kun näytearvoja luetaan muistista 436, signaali INCLK on estetty.

30 AND-porttien 512 ja 514 lähtösignaalit viedään vastaavien 13-bittisten laskureiden 516 ja 518 kellotulo-liitäntöihin. Laskuri 516 tuottaa lähtösignaalin ADP, joka on virta osoitearvoja, joita voidaan käyttää pääkenttätyy-pin näytteiden kirjoittamiseksi muistiin 436. Laskuri 518 35 tuottaa lähtösignaalin ADS, joka on virta osoitearvoja, 18 97435 joita voidaan käyttää toissijaisen kenttätyypin näytteiden kirjoittamiseksi muistiin 436. Nämä signaalit viedään multiplekserin 560 erillisiin tuloportteihin. Kolmas tulosig-naali, joka viedään multiplekseriin 560, on ylimenokirjoi-5 tusosoitesignaali ADWC, jonka muodostavat laskuri 540 ja invertoija 541 ja digitaalisen vakioarvon lähde 542, kuten alla esitetään.

Lukuosoitelaskuri 520 on 13-bittinen laskuri, jota kellotetaan signaalilla joka on looginen AND signaalin DM 10 invertoidusta versiosta ja signaalista, joka on muodostettu puolittamalla kellosignaalin MCK taajuus. Laskurin 520 lähtösignaali on lukuosoitesignaali ADR. Laskuri 520 nollataan pääpystykenttäsynkronointisignaalilla MVS. Signaali ADR ja ylimenolukuosoitesignaali ADRC viedään multiplek-15 seriin 562, joka tuottaa lukuosoitelähtösignaalin. Ylimenolukuosoitesignaali ADRC muodostetaan laskurilla 544 ja digitaalisen arvon lähteellä 546, kuten alla esitetään.

Multiplekserin 560 tuottama kirjoi tusosoitesignaali ja multiplekserin 562 tuottama lukuosoitesignaali vie-20 dään vastaavasti multiplekserin 564 eri signaalituloport-teihin. Multiplekseria 564 ohjataan signaalilla DM, jonka on muodostanut kuva-alkion kuva-alkioon sijoittava ajoi-tuspiiri 420, kirjoitusosoitteiden tuottamiseksi, kun kompressoitu kuva tulee näyttää, ja tuottaa kirjoitusosoi-. 25 te muulloin.

Kuten yllä esitettiin, ylimeno esiintyy kun luku-osoitteen arvo vastaa kirjoitusosoitteen arvoa. Muistissa olevat näytteet, joiden osoite on pienempi kuin ylimeno-osoite, näytetään yhdessä kentässä, ja näytteet joiden 30 osoite on suurempi kuin ylimeno-osoite, näytetään seuraa-vassa perättäisessä kentässä. Kuva voi olla vääristynyt, jos näiden näytteiden kenttätyyppejä ei ohjata tai jos kahden kenttätyypin näytteitä on sekoitettu samalle juovalle.

19 97435

Sen takaamiseksi että kaikki näytteet annetulla juovalla ovat yhdestä kenttätyypistä, tämä keksinnön toteutus sisältää kaksi ylimenopuskuria. Kuten yllä esitettiin, nämä puskurit on toteutettu osana muistia 436. En-5 simmäisen ja toisen puskurin aloitusosoitteet ovat 8064 (1F80 heksadesimaalisena) ja 7936 (1F00) heksadesimaalise-na). Osoitesignaalit ylimenopuskureihin kirjoittamista varten muodostetaan laskurilla 540 ja digitaalisen arvon lähteellä 542. Laskuri 540 on seitsemänbittinen laskuri, 10 joka nollataan uuden juovan signaalilla NL ja jota kellotetaan signaalilla INCLK. Tämän laskurin lähtösignaali muodostaa seitsemän vähiten merkitsevää bittiä (LSB) kir-joitusosoitesignaalista. Seuraavaksi merkitsevämpi osoite-signaalin bitti on invertoitu versio signaalista MU, jonka 15 invertoija 541 tuottaa. Ylimenopuskurin viisi eniten mer kitsevää bittiä (MSB) ovat loogisia ykkösiä, jotka digitaalisen arvon lähde 542 tuottaa. Signaali MU vaihtelee ylimeno-osoitesignaalia kahden ylimenopuskurin välillä pääsignaalin vuorottaisilla kentillä. Samanalaista piiriä 20 käytetään muodostamaan lukuylimeno-osoitesignaali ADRC. Ainoat erot tämän piirin ja yllä kuvatun piirin välillä ovat, että signaalia MU käytetään suoraan muodostamaan osoitesignaalin kahdeksas bitti, ja laskuri 544, joka vastaa laskuria 540, nollataan signaalilla DM ja sitä kello- . 25 tetaan laskurin 520 kellosignaalilla.

Kuviossa 5 esitetty piiri käyttää ylimenopuskurei-ta määräämällä ensin ylimenojuovien aloitusosoitteen kussakin signaalin kentässä. Annetulle kentälle osoitteenmuo-dostuspiiri 434 ohjaa muistia 436 tallettamaan koko juo-30 van, jossa ylimeno esiintyy, yhteen ylimenopuskureista, samalla kun edellisen kentän ylimenojuova luetaan toisesta puskurista.

Ylimenojuovaosoite kentälle määrätään seuraavalla tavalla. Signaalien NL ja PFT ohjaamana, jotka viedään 35 AND-portille 529, jokaisen pääjuovan aloitusosoitteen * . 97435 20 seitsemän eniten merkitsevää bittiä (MSB) talletetaan rekisteriin 528. AND-portti 529 on estetty invertoijän 527 tuottamalla ylimenosignaalilla. Tämän signaalin muodostaminen on kuvattu alla. Kun AND-portti 529 on estetty, mi-5 tään uusia osoitearvoja ei talleteta rekisteriin 528. Näin ollen jokaisen kentän lopussa rekisterissä 528 on pääkent-täjuovan, jossa ylimeno esiintyi, aloitusosoitteen seitsemän MSB:tä.

Rekisteri 528 on ensimmäinen kolmesta sarjaan 10 kytketystä seitsemänbittisestä rinnan sisään/rinnan ulos -rekisteristä. Rekisteriä 528 kellotetaan AND-portin 529 lähtösignaalilla, kun taas muita kahta rekisteriä 530 ja 532 kellotetaan signaalilla AVS. Tässä konfiguraatiossa rekisterin 530 sisältämä arvo on ylimeno-osoite edellises-15 tä kentästä, ja rekisterin 532 sisältämä arvo on ylimeno-osoite kahta kenttää (yhtä kehystä) aiemmin. Näitä arvoja nimitetään vastaavasti kenttäviivästetyiksi ja kehysvii-västetyiksi ylimeno-osoitteiksi.

Ylimenotapahtuma, joka sallii AND-portin 529, tun-20 nistetaan vertaamalla Hipaisevassa komparaattorissa 526 lukuosoitearvon kahdeksaa MSB:tä, jotka laskuri 520 tuottaa, pääkirjoitusosoitearvon ADP kahdeksaan MSB:hen, jotka laskuri 516 tuottaa. Kun nämä luku- ja kirjoitusosoitteet ovat yhtä suuria, komparaattorin 526 lähtösignaali OV , 25 vaihtuu loogisesta nollasta loogiseksi ykköseksi ja pysyy loogisena ykkösenä, kunnes komparaattori nollataan signaalilla AVS. Signaalin OV ohjaamana invertoija 527 estää AND-portin 529, kuten yllä esitettiin.

Koska televisiosignaalin pystykenttäpyyhkäisysig-30 naalikomponentti on nimelisesti kiinteällä taajuudella (esimerkiksi 59.94 Hz NTSC-järjestelmässä), ylimeno-osoitteen, joka on mitta vaihe-erosta pää- ja lisäsignaalin pystypyyhkäisy signaalikomponenttien välisestä vaihe-erosta, ei tulisi muuttua merkittävästi kehyksestä toiseen. 35 Tässä keksinnön toteutuksessa rekisterin 532 tuottamaa • 97435 21 seitsemänbittistä kehysviivästettyä ylimenojuovaosoitetta verrataan pääosoitteen ADP seitsemään MSB:hen komparaattorilla 552, jotta voitaisiin määrätä, milloin juova näytteitä tulee kirjoittaa käyttämällä ylimenokirjoitusosoite-5 signaalia ADWC. Komparaattorin 552 lähtösignaali on kytketty S-R kiikun 554 asetustuloon. Kiikun 554 nollaustulo on kytketty vastaanottamaan signaali AVS. Tässä konfigu-raatiossa kiikun 554 lähtösignaali on looginen nolla lisäkentän alusta lähtien, kunnes pääkirjoituslaskurin arvo 10 ylittää kehysviivästetyn ylimeno-osoitteen, ja on sitten looginen yksi lisäkentän loppuun saakka.

Toissijaista osoitesignaalia ADS verrataan komparaattorissa 534 kenttävievästettyyn ylimeno-osoitteeseen, jonka rekisteri 530 tuottaa. Komparaattorin 534 lähtösig-15 naali talletetaan kiikkuun 536 jokaisen kompressoitujen näytteiden juovan alussa. Kiikun 536 lähtösignaali CO viedään S-R kiikun 537, joka nollataan signaalilla AVS, ase-tustuloliitäntään. Kiikun 536 lähtösignaali on looginen ykkönen toissijaisen ylimenojuovan keston ajan ja on loo-20 ginen nolla muutoin. Kiikun 537 lähtösignaali LCO on looginen nolla lisäkentän alusta siihen saakka kunnes tavataan toissijainen ylimenojuovaosoite, ja on looginen ykkönen toissijaisen ylimenojuovan alusta lisäkentän loppuun saakka.

25 Signaalit CO, LCO, PFT ja SFT viedään multiplek seriin 560, jotta valittaisiin yksi osoitesignaaleista ADP, ADS tai ADWC kirjoitusosoitesignaaliksi, joka viedään muistiin 436. Pääosoitesignaali ADP valitaan kun signaali PFT on looginen ykkönen ja signaali LCO on looginen nolla.

30 Toissijainen osoitesignaali ADS valitaan kun signaalit SFT ja LCO ovat molemmat loogisia ykkösiä. Signaali ADWC valitaan kun signaali CO on looginen ykkönen.

Tämä menetelmä signaalien ADP, ADS ja ADWC vuorot-telemiseksi voi joissain tapauksissa tuotta virheellisiä 35 kirjoitusosoitearvoja. Tämä tapahtuu kun kehysviivästetty 22 97435 (ensisijainen) ylimeno-osoitteen arvo on pienempi kuin kenttäviivästetty (toissijainen) arvo. Tässä tapauksessa pääosoitesignaali ADP voidaan tuottaa pääylimenojuovajakson aikana, eli sen jälkeen kun pääylimenotapahtuma on 5 esiintynyt, mutta ennen kuin toissijainen ylimenotapahtuma esiintyy. Kuten yllä esitettiin, mitään näytteitä ei kirjoiteta käyttäen ADP:ta pääylimenojuovajakson aikana. Tämä virhe korjataan, kuten alla esitetään, pitämällä kirjoituksen sallintasignaalia WE loogisessa tilassa nolla pää-10 ylimenojuovajakson aikana, jotta estettäisiin kaikki kir joitusoperaatiot muistiin 36 tämän jakson aikana.

Signaali WE muodostetaan invertoijalla 555, kahdella AND-portilla 556 ja 558 ja yhdellä OR-portilla 559. Tämä signaali on looginen ykkönen kun tuotetaan juova pää-15 kentästä (PFT on looginen ykkönen) ja pääylimenoa ei ole tapahtunut, tai kun tuotetaan juova toissijaisesta kentästä (SFT on looginen ykkönen) ja toissijainen ylimeno on tapahtunut. Muussa tapauksessa signaali WE on looginen nolla.

20 Muistin lukuosoitetta vaihdellaan laskurin 520 tuottaman lukuosoitesignaalin ADR ja laskurin 544 sekä digitaalisen arvon lähteen 546 tuottaman ylimenolukuosoi-tesignaalin ADRC välillä. Lukuylimenotapahtuma tunnistetaan komparaattorilla 548, joka vertaa signaalin ADR seit-25 semää MSB:tä rekisterin 532 tuottamaan seitsemänbittiseen • « kehysvievästettyyn ylimeno-osoitearvoon. Komparaattori 548 tuottaa loogisen ykkösen lähtösignaalin, kun näillä kahdella signaalilla on sama arvo. Komparaattorin 548 tuottama signaali talletetaan kiikkuun 550 synkronissa signaa-30 Iin DM nousureunan kanssa.

Kiikun 550 lähtösignaali ohjaa multiplekseria 562 tuottamaan signaalin ADR jokaiselle juovalle, paitsi ylimeno juovalle. Ylimenojuovajakson aikana multiplekseria 562 ohjataan tuottamaan signaali ADRC lukuosoitesignaaliksi. 35 Missä tahansa annetussa kentässä kenttäviivästetty data 23 97435 luetaan yhdestä ylimenopuskureista, kun taas data nykyisestä kentästä kirjoitetaan toiseen puskuriin.

Multiplekserin 560 tuottama kirjoitusosoitesignaa-li ja multiplekserin 562 tuottama lukuosoitesignaali vie-5 dään multiplekserin 564 vastaaviin tuloportteihin. Multi-plekseria 564 ohjataan signaalilla DM, jonka tuottaa kuva-alkion kuva-alkioon sijoittava ajoituspiiri 420. Kun signaali DM on looginen nolla, kompressoitu lisäsignaali sijoitetaan pääsignaaliin ja multiplekseria 564 ohjataan 10 tuottamaan lukuosoitearvoja. Kun signaali DM on looginen ykkönen, lisäsignaali voidaan kirjoittaa muistiin 436 ja multiplekseria 564 ohjataan tuottamaan kirjoitusosoitear-voja.

Tarkasteltaess kuviota 4, muistiosoitegeneraattori 15 434 tuottaa kirjoitusosoitearvot signaalin INCLK ohjaama na, jonka puskuripiiri 432 tuottaa. Kukin signaalin INCLK pulssi kasvattaa yhtä tai useampaa laskuria 516, 518 ja 540, jotka on esitetty kuviossa 5, joka muodostaa kirjoi-tusosoitesignaalit, jotka viedään muistiin 436. Kuvio 7 on 20 lohkokaavio piiristä, joka soveltuu käytettäväksi puskurina 432.

Kuviossa 7 vaakasuuntaisesta kompressoitu ja formatoitu datanäytteistetty videosignaali, jonka näytefor-matoija 430 tuottaa, viedään FIFO-muistin 710 tuloport-25 tiin. FIFOrssa 710 on tulokelloliitäntä IC, joka on kytketty vastaanottamaan kuva-alkio kellosignaali AS. Kuten yllä esitettiin, signaalin AS nimellinen taajuus on 2/3 fc, kaksi kolmasosaa kertaa väriapukantoaaltosignaalin taajuus fc, yksi kuudesosa 4fc kellosignaalin MCK taajuu-30 desta. Signaali AS määrittelee nopeuden jolla näytteitä . kirjoitetaan FIFOtoon 710. Näytteet luetaan FIFOrsta 710 kellosignaalin INCLK ohjaamana, joka muodostetaan taajuus-jakajapiirillä 716. Piirin 716 nollaustuloliitäntä R on kytketty vastaanottamaan looginen NAND signaalista DM ja 35 lähtö valmis -signaalista OR, jonka FIFO 710 tuottaa. Kun 24 97435 tämä nollaustulosignaali on looginen nolla, signaalilla INCLK on taajuus fc, joka on yksi neljäsosa signalin MCK taajuudesta. Kun looginen ykkönen tuodaan nollaustuloon, signaali INCLK on estetty. Taajuusjakaja 716 nollataan 5 signaalilla, jonka NAND-portti 714 tuottaa.

Lähtö valmis -signaali OR, jonka FIFO 710 tuottaa, on looginen ykkönen vain kun FIFO sisältää voimassa olevia näytteitä, eli kun näytteet on kirjoitettu FIFOioon synkronisesti signaalin AS kanssa, mutta niitä ei ole vielä 10 luettu FIFOista. Näytteet tuodaan FIFOioon 710 nopeudella, joka on yksi kuudesosa signaalin MCK taajuudesta. Kun signaali DM on looginen ykkönen ja lisäkuvaa ei näytetä parhaillaan, nämä näytteet luetaan FIFOista niin pian kuin niitä tuodaan. Siten tässä tapauksessa signaalin INCLK 15 tehollinen taajuus on myös yksi kuudesosa signaalin MCK taajuudesta. Kuitenkin kun signaali DM on looginen nolla, signaali INCLK estetään ja näytteiden annetaan kerääntyä FIFOioon 710. Kompressoidun kuvan näytetyn juovan lopussa signaali DM tulee loogiseksi ykköseksi, sallien signaalin 20 INCLK. Signaali INCLK siirtää sitten FIFO:n 710 säilyttämän datan muistiin 436 nopeudella, joka on neljäsosa signaalin MCK taajuudesta, kunnes FIFO on tyhjennetty. Tämä siirtomekanismi on riittävä takaamaan, että kaikki näytteet joita säilytettiin FIFOissa muistin 436 luennan aika-25 na, vidaan kirjoittaa muistiin ennen seuraavan lisäjuova-jakson alkua.

Koska osoitegeneraattorin 434 tuottamat kirjoitus-osoitearvot muuttuvat synkronisesti signaalin INCLK kanssa, nämä kirjoitusosoitearvot seuraavat taajuusmuutoksia 30 signaalissa INCLK siten, että oikeat näytearvot kirjoitetaan oikeisiin muistipaikkoihin.

Osoitegeneraattorin 434 tuottamat lukuosoitearvot muuttuvat taajuudella, joka on puolet signaalin MCK taajuudesta. Kuitenkin näytearvot luetaan muistista 436 35 synkronissa signaalin MCK kanssa. Siten jokainen muistin • 25 97435 436 tuottama näyte näytetään kahdesti. Tämä tuottaa tehollisen kompressiosuhteen kolmen suhde yhteen näytetyssä kuvassa, sopien yhteen osoitegeneraattorin 434 tuottaman pystysuuntaisen kolmen suhde yhteen kompressiosuhteen 5 kanssa.

Vaikkakin keksintö on kuvattu esimerkinomaisen toteutuksen avulla, on mietitty että sitä voidaan käyttää yllä esitetyn mukaisesti muunnettuna liitteenä olevien patenttivaatimusten hengen ja sovellutusalueen puitteissa.

• .

Claims (7)

26 97435

1. Järjestelmä, jolla näytetään rinnakkaisesti ensimmäinen ja toinen videokuva jotka on saatu vastaavista 5 ensimmäisestä ja toisesta keskenään asynkronisesta videosignaalista, kumpikin mainituista videosignaaleista on jaettu sarjaksi kenttäjaksoja, kunkin kenttäjakson sisältäessä juovajaksojen sekvenssin, joka järjestelmä käsittää välineen toisen videosignaalin näytön synkronoimiseksi en-10 simmäiseen videosignaaliin, tunnettu siitä, että se sisältää: signaalintallennnuslaitteen (436) joka sisältää: päämuistilaitteen, joka sisältää riittävän määrän muistia toisen videosignaalin yhden kenttäjakson säilyt-15 tämiseksi; ja ylimenomuistilaitteen, joka sisältää muistimäärän, joka riittää mainitun toisen videosignaalin juovajakson säilyttämiseen; signaalin prosessointilaitteen mainitun toisen 20 videosignaalin tallentamiseksi mainittuun signaalin muis tilaitteeseen ja mainitun videosignaalin palauttamiseksi mainitusta signaalin muistilaitteesta sisältäen: valvontalaitteen (526,552) jolla muodostetaan ohjaussignaali kun havaitaan ylimeno mainittuun päämuisti-25 laitteeseen talletettavan signaalin ja mainitusta muisti laitteesta luettavan signaalin välillä, ja jolla määritetään, missä mainitun toisen signaalin juovajaksossa mainittu ylimeno esiintyy; ja signaalin ohjauslaitteen (516,518,540,560,564), 30 jolla kirjoitetaan mainittu toinen videosignaali mainit- : tuun päämuistilaitteeseen ja jota mainittu ohjaussignaali ohjaa kirjoittamaan ainakin osan mainitun toisen videosignaalin mainitusta juovajaksosta, jotka mainittu valvontalaite määrää, mainittuun ylimenomuistilaitteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: I (H I dll tl It I ** < < · 27 97435 mainittu ylimenomuistilaite sisältää ensimmäisen ja toisen ylimenopuskurilaitteen, jotka kumpikin sisältävät muistimäärän joka riittää mainitun toisen videosignaalin yhden juovajakson säilyttämiseen; 5 mainittu signaalin reitityslaite sisältää lait teen, jolla kirjoitetaan määrätty mainitun toisen videosignaalin juovajakso vuorotellen mainittuun ensimmäiseen ja toiseen ylimenopuskurilaitteeseen mainitun toisen videosignaalin vastavien vuorottaisten kenttäjaksojen aika-10 na; ja mainittu signaalin prosessointilaite sisältää laitteen, jolla palautetaan mainitun tallennetun toisen videosignaalin juovat mainitusta päämuistilaitteesta ja vuorotellen mainitusta vastaavasta toisesta ja ensimmäi-15 sestä ylimenopuskurilaitteesta mainitun ensimmäisen videosignaalin vastaavien vuorottaisten kenttäjaksojen aikana.

3. Järjestelmä yhdistetyn kuvan näyttämiseksi, joka edustaa yhdistettyä ensimmäistä ja toista täysin liikkuvaa kuvaa, jotka on saatu vastaavista ensimmäisestä 20 ja toisesta keskenään riippumattomasta videosignaalista, jossa sekä ensimmäinen että toinen videosignaali on jaettu sekvenssiksi kenttäjaksoja, ja peräkkäiset mainituista kenttäjaksoista ovat vuorottaisista ylemmästä ja alemmasta kenttätyypistä, ja kukin kenttä sisältää sekvenssin sig-25 naalin juovajaksoja, tunnettu siitä, että se si sältää: muistilaitteen (436), johon kirjoitetaan ja josta luetaan kolmas videosignaali, ja jolla synkronoidaan mainittu kolmas videosignaali mainitun ensimmäisen videosig-30 naalin kanssa; . laitteen (510), jota mainittu ensimmäinen ja toinen videosignaali ohjaa muodostamaan signaalin, joka osoittaa kenttätyypin jota mainittu ensimmäinen videosignaali edustaa kun mainittuun muistilaitteeseen kyseisellä 28 97435 hetkellä kirjoitettavaa signaalia luetaan sen jälkeen mainitusta muistilaitteesta; laitteen (432,434), jota mainittu toinen videosignaali ohjaa mainitun kolmannen videosignaalin muodostami-5 seksi ensimmäisestä mainitun toisen videosignaalin juova-jaksojen alijoukosta kun mainittu muodostettu signaali osoittaa mainittua ensimmäistä kenttätyyppiä ja mainittu toinen videosignaali edustaa mainittua ensimmäistä kenttä-tyyppiä, ja toisesta juovajaksojen alijoukosta kun mainit-10 tu muodostettu signaali osoittaa mainittua toista kenttä-tyyppiä ja mainittu toinen videosignaali edustaa mainittua ensimmäistä kenttätyyppiä, ja; laitteen (414), jolla yhdistetään mainittu kolmas videosignaali mainitusta muistilaitteesta mainitun ensim-15 mäisen videosignaalin kanssa, jolloin muodostuu signaali joka edustaa mainittua yhdistettyä kuvaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: mainittu laite, jota mainittu toinen videosignaali 20 ohjaa mainitun kolmannen videosignaalin muodostamiseksi, muodostaa edelleen mainitun kolmannen signaalin mainitun toisen videosignaalin kolmannesta juovajaksojen alijoukosta, kun mainittu muodostettu signaali ilmaisee mainitun toisen kenttätyypin, ja neljännestä juovajaksojen alijou-25 kosta, kun mainittu muodostettu signaali ilmaisee mainitun ensimmäisen kenttätyypin ja mainittu toinen videosignaali edustaa mainittua toista kenttätyyppiä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu kolmas videosignaali 30 vastaa mainittua toista videosignaalia kompressoituna suhteessa kolmen suhde yhteen; mainitun toisen videosignaalin kunkin kentän juo-vajaksot on numeroitu nollasta M:ään, jossa M on positiivinen kokonaisluku; . 97435 29 mainittu ensimmäinen ja toinen alijoukko sisältää mainitun ylemmän tyypin kentän juovajaksoja, joilla on vastaavasti numerot 3N ja (3N + 2), jossa N on positiivinen kokonaisluku joka ei ole suurempi kuin M/3; ja 5 mainittu kolmas ja neljäs alijoukko sisältää mai nitun alemman tyypin kentän juovajaksoja, joilla on vastaavasti numerot 3N ja (3N + 1).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: 10 mainittu toinen videosignaali on datanäytteistetty signaali ja mainittu kolmas signaali vastaa pystysuunnassa kompressoitua versiota manitusta toisesta videosignaalista; mainittu muistilaite sisältää videosignaalin muis-15 tilaitteen, jossa on riittävä määrä muistipaikkoja mainitun kompressoidun toisen videosignaalin yhden kenttäjakson säilyttämiseksi, ja laitteen jota mainittu ensimmäinen videosignaali ohjaa lukemaan näytteet mainitusta näyte-muistilaitteesta ja muodostamaan vaakasuunnassa kompres-20 soitu videosignaali mainituista luetuista näytteistä; ja mainittu laite, jota mainittu toinen videosignaali ohjaa mainitun kolmannen videosignaalin tuottamiseksi, sisältää näytteen reitityslaitteen jota mainittu ensimmäinen videosignaali, jolla on ylempi kenttätyyppi, ohjaa 25 tallettamaan mainittuun videosignaalin muistilaitteeseen * % näytteitä joko ensimmäisestä tai kolmannesta alijoukosta, ja jota mainittu ensimmäinen videosignaali, jolla on alempi kenttätyyppi, ohjaa tallettamaan mainittuun videosignaalin muistilaitteeseen näytteitä joko mainitusta toises-30 ta tai neljännestä alijoukosta.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että: mainittu muistilaite sisältää päämuistilaitteen, jossa on riittävä määrä osoitettavia muistipaikkoja maini-35 tun kolmannen videosignaalin yhden juovajakson säilyttämi- 30 97435 seksi, ja ylimenopuskurilaitteen, jossa on rittävä määrä muistipaikkoja ainakin mainitun kolmannen videosignaalin yhden juovajakson, mutta merkittävästi vähemmän kuin yhden kentän, säilyttämiseksi; ja 5 näytteen reitityslaitteen, joka sisältää: laitteen, jonka peräkkäisiin osoitettaviin muistipaikkoihin talletetaan peräkkäiset näytteet mainitusta kolmannesta videosignaalista, ja laitteen jolla luetaan peräkkäiset mainitut talletetut näytteet peräkkäisistä 10 mainituista osoitettavista muistipaikoista; valvontalaitteen, joka on kytketty mainittuun tal-letuslaitteeseen, jolla vastaavasti tunnistetaan käytetyn kahden osoitettavan muistipaikan päällekkäinmeno kirjoitettaessa näytteitä päämuistilaitteeseen ja luettaessa 15 näytteitä päämuistilaitteesta, ja jolla muodostetaan oh jaussignaali tunnistettaessa sellainen päällekkäinmeno; ja laitteen, jota mainittu ohjaussignaali ohjaa ohjaamaan mainittua tallennuslaitetta, yhden näytearvojen juovajakson tallettamiseksi mainittuun ylimenopuskurilait-20 teeseen. 11 « ' > 31 97435