FI97101C - Selluloosaperustainen letkumainen elintarvikepäällys, erityisesti keinotekoinen makkarankuori - Google Patents

Description

97101

Seiluloosaperustäinen letkumainen elintarvikepäällys, erityisesti keinotekoinen makkarakuori

Keksintö koskee selluloosaperustaista so. sellu-5 loosahydraattia olevaa letkumaista elintarvikepäällystä, erityisesti keinotekoista raakkarankuorta, jossa on ulompi päällystekerros, joka sisältää fungisidista ainetta.

Kun kyseessä ovat selluloosahydraattia olevat elin-tarvikepäällykset, on ongelmana, että kun niitä varastoi-10 daan ennen täyttämistä elintarvikkeella, niihin muodostuu ei-toivottuja homesieniä ja muita mikro-organismeja ja ne tulevat tämän vuoksi käyttökelvottomiksi. Homesienten kasvu nopeutuu erityisesti, kun elintarvikepäällysteitä ennen niiden työstämistä säilytetään niin, että niissä on suuri 15 kosteus, joka on tarpeen täyttämistä varten, jotta saavutetaan kuoren riittävä taipuisuus.

Tämän haitallisen vaikutuksen estämiseksi on tunnettua levittää selluloosaletkujen ulkopinnalle glyseroli-monolauraattia fungisidiseksi aineeksi (EP-A-0 141 066, 20 US-A-4 662 403). Tämän yhdisteen etu vesiliukoisiin yhdisteisiin verrattuna on, että sitä on ulkopinnalla riittävä määrä vielä kuoren työstämisen jälkeenkin, erityisesti vielä senkin jälkeen, kun makkaramassalla täytetty makka-rankuori on käsitelty kuumalla vedellä. Tällä fungisidi-1 25 sella aineella sanotaan voitavan suojata myös kaksoispak- kaukseen, esim. muovipussiin suljetut makkarat, joiden makkarankuori on selluloosaa, siltä että selluloosakerros joutuisi ei-toivottujen homesienten hyökkäyksen kohteeksi.

Tämän tunnetun päällysteen eräässä j atkokehitysmuo-30 dossa päällystekerros sisältää glyserolimonolauraatin ohella lisäksi vielä kaliumsorbaattia, joka on kiinnitetty kuituluj itteista selluloosaa olevan makkarankuoren pintaan verkkoutetulla valkuaisella (kaseiini/glykosaali) (DE-A-3 606 195, US-A-4 666 750). Tämän päällysteen sanotaan li-35 säksi vielä ehkäisevän selluloosan sellulolyyttisten entsyymien vaikutuksesta tapahtuvaa hajoamista. Eräässä toi- 2 97101 sessa aikaisemmin kuvatussa toteutusmuodossa kaliumsorbaat-ti on sitä vastoin kiinnitetty letkun pintaan epikloorihyd-riini-polyamiini-polyamidi -hartsilla ja on edullisesti letkun sisäpinnalla, kun taas glyserolimonolauraattia on 5 letkun ulkopinnalla (EP-A-0 247 437). Tällä tavalla esitetään suojattavaksi homosienten hyökkäykseltä kuitulujit-teista selluloosaa olevat etukäteen kostutetut makkaran-kuoret, jotka ovat työstettävissä ilman lisäkastelua.

Näillä tunnetuilla valmisteilla on tosin riittävä 10 vaikutus vielä tahnamaisella elintarvikkeella täytettyjen letkukuorien kuumavesikäsittelyn (Briihen) tai keittämisen jälkeen. On kuitenkin todettu, että nämäkään aineet eivät aikaansaa riittävän varmaa selluloosakuoren suojausta homesieniä vastaan, kun kyseessä on homesieni-itiöiden pit-15 käaikainen ja intensiivinen vaikutus. Jos esimerkiksi kestomakkaroita kuivataan useita viikkoja ilmassa sellaisten salamityyppien rinnalla, joiden ulkopinnalle on istutettu jalohomesieniä, niin salamityypeistä peräisin olevien homesieni-itiöiden jatkuvan vaikutuksen vuoksi home-20 sientä esiintyy myös kestomakkarankuorilla ajan myötä silloinkin, kun nämä on varustettu yllä mainituilla fungisidi-silla ulkopäällysteillä. Myös muovipussiin pakatut makkarat ovat epäsuotuisissa varastointiolosuhteissa (korkea lämpötila ja suuri kosteus) erityisen voimakkaasti altistet-.. 25 tuina homesieni-itiöille, niin ettei tunnettujen fungisi- disten ainieden vaikutus aina ole riittävä.

Ennestään julkaisemattoman ehdotuksen (DE-P 3 807 070.7) mukaan makkarankuoren ulkopinnalla käytetään fungisidisina aineina heterosyklisiä yhdisteitä, erityi-30 sesti bentsimidatsoli- ja isotiatsoloniyndisteitä, esim. N-alkyyli-isotiatsolonia.

Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi aikaansaada fungi-sidinen aine tai vastaavasti fungisidinen päällyste tai kyllästäminen, jotka varmasti estävät homesienten kasvun 35 selluloosakuorella jopa mainituissa äärimmäistapauksissa. Ulkopuolisen päällysteen muodostaa päällystekerros, joka ei välttämättä ole tiivis ja yhtenäinen. Riittää myös 3 97101 selluloosan kyllästäminen, jolloin fungisidiset aineet ovat enemmän tai vähemmän tunkeutuneina kuorimateriaalin « sisään.

Tämä tehtävä ratkaistaan selluloosahydraattia ole-5 vien, erityisesti keinotekoisena makkarankuorena käyttökel poisten elintarvikepäällysteen ollessa kyseessä yllättävästi siten, että ne sisältävät fungisidisen pitoisuuden di-n-dekyylidimetyyliammoniumyhdistettä. Kun päällyste käytetään keinotekoisena makkarankuorena, niin tämä yhdiste on 10 tarkoituksenmukaiesti kuoren ulkopinnan päällysteessä tai kuoren ulkoimpregnoinnissa.

Anioni on esimerkiksi bronidi, fosfaatti tai pro-pionaatti, tavallisesti kuitenkin kloridi.

Fungisidista vaikutusta voidaan vielä voimistaa, 15 jos anioni on sorbaatti CH2-CH=CH-CH=CH-COO . Tässä tapauksessa didekyylidimetyyliammoniumkloridia käytetään edullisesti seoksena stökiometrisen määrän kanssa sorbii-nihapon suolaa, erityisesti kaliurasorbaattia. Didekyyli-dimetyyliammoniumyhdistettä nimitetään yksinkertaisuuden 20 vuoksi fungisidiseksi yhdisteeksi.

Fungisidisen vaikutuksen voimistuminen saavutetaan myös, jos didekyylidimetyyliammoniumyhdistettä käytetään yhdessä jonkin muun fungisidisen aineen kanssa, joka käytännöllisesti katsoen jää liukenematta makkarankuoren ul-·; 25 kopinnasta, kun valmistettua makkaraa käsitellään kuuman veden kanssa. Tällaisiin aineisiin kuuluu glyserolimono-lauraatti (EP-A-0 141 066, sivu 4), joka on o^-muodossa rasemaattina ja/tai ^β-muodossa, ja aikasemmassa saksalaisessa patenttihakemuksessa P 3 807 070.7 mainitut fungi-30 sidiset heterosykliset yhdisteet. Näistä ovat erityisen sopivia siinä kuvatut N-alkyyli-isotiatsoloniyhdisteet. Näihin yhdisteisiin kuuluvat hakemuksessa kaavoin a, d, e, f ja h merkityt isotiatsoloniyhdisteet. N-alkyyliryh-mä on edullisesti suoraketjuinen, haarautumaton hiili-35 vetyryhmä, erityisesti tällainen ryhmä, jossa on 5 -14 C-atomia.

4 97101

Didekyylidimetyyliammoniumyhdisteen fungisidisen optimivaikutuksen saavuttamiseksi sitä tulisi olla vähim- 2 mäismäärä, joka on noin 10 mg/m , erityisesti noin 20 mg/ 2 2 m . Tavallisesti tätä yhdistettä käytetään 20 - 80 mg/m .

5 On myös mahdollista käyttää fungisidisen yhdisteen vähen-nettyjä määriä, jotka ovat alle 20 mg/m“ tai jopa alle 15 mg/m , mikäli sen vaikutusta voimistetaan lisäämällä muita fungisidisia yhdisteitä. Makkarankuoriin, jotka käsitellään vedellä ennen täyttämistä tai sen jälkeen, tarvi- 10 taan suurempi käyttömäärä. Yleensä tällöin on tarpeen vä- 2 2 himmäismäärä 60 mg/m , erityisesti 80 mg/m , jolloin fungi- sidista vaikutusta mahdollisesti voimistetaan lisäämällä muita fungisidisia aineita. Käyttömäärän ylärajan suhteen on otettava huomioon elintarvikkeita koskevat säännökset.

2 15 Yleensä ei käytetä suurempaa määrä kuin 300 mg/m , erityi- 2 sesti 200 mg/m . Annetut käyttömäärät perustuvat didekyyli-dimetyyliammoniumkloridiin.

Fungisidisen yhdisteen käyttömäärän painosuhde glyserolimonolauraatin tai fungisidisen heterosyklisen 20 yhdisteen käyttömäärään on tarkoituksenmukaisesti 3:1 -1:3, edullisesti 2:1 - 1:2.

Varsinainen päällysmateriaali koostuu selluloosasta, nimittäin selluloosahydraatista, jota nimitetään myös regeneroiduksi selluloosaksi tai sellofaaniksi. Selluloosa-· 25 kerros sisältää edullisesti seinämässään kuitulujitteen, esim. hamppukuitupaperista, joka on peitetty toiselta tai kummaltakin pinnaltaan selluloosalla. Näitä kuitusuoleksi nimitettyjä makkarankuoria käytetään varsinkin suurikalii-perisiin makkaroihin.

30 Elintarvikepäällys valmistetaan tavanomaiseen ta paan esimerkiksi viskoosimenetelmän mukaisesti. Tällöin viskoosi puristetaan rengassuuttimen läpi tai letkuksi muodostettu kuituraina, esimerkiksi paperia tai hamppukuitua oleva kuituraina, päällystetään rengassuuttimen läpi 35 sisä- ja/tai ulkopinnaltaan alkalisella viskoosiliuoksella ja viskoosi käsitellään happamalla saostusnesteellä, joka » il · li t II» Mi* : 5 97101 saa aikaan viskoosin koaguloitumisen. Viskoosiliuos sisältää mahdollisesti valkoisen tai värillisen kuoren muodostamiseen tarvittavia väripigmenttejä. Lujittamattomien selluloosapäällysteen valmistamiseksi viskoosi suulakepu-5 ristetään suoraan saostuskylpyyn.

Saatu selluloosahydraattia oleva letku, joka on mahdollisestikuitulujitettu, varustetaan ennen kuivatusta ulkopinnaltaan keksinnön mukaisella päällysteellä, jolloin fungisidinen yhdiste on vesi- ja/tai alkoholiliuoksessa.

10 Sopivia alkoholeja ovat alifaattiset yhdisteet, joissa on 1-4 C-atomia. Levitys tapahtuu tavanomaiseen tapaan, esim. upotuksella nestekylpyyn, valssilevityksenä tai suihkuttamalla. Fungisidisen yhdisteen pitoisuus vesi- ja/tai alkoholipitoisessa päällystysnesteessä on kaikkiaan 0,02 -15 10 paino-%. Kuorille, joita varastoidaan suuressa kosteu dessa ennen niiden käyttöä mutta joille ei suoriteta kuu-mavesikäsittelyä, riittää pienehkö levitysmäärä kuorten pitämiseksi homeettomina ennen niiden käsittelyä ja sen jälkeen, niin että fungisidisen yhdisteen pitoisuus pääl-20 lystysnesteessä on tässä tapauksessa tavallisesti vain 0,05 - 2 paino-%. Jos kuori sen sijaan on ennen täyttämistä kasteltava ja/tai täyttämisen jälkeen saatettava kuumavesikäsittelyyn, niin tarvitaan suurempi levitysmäärä. Fungisidisen yhdisteen pitoisuus päällystysnesteessä • 25 on tällöin suurempi, alueella 2-10 paino-%, erityisesti 4-8 paino-%.

Jos fungisidisen vaikutuksen voimistamiseksi käytetään lisäksi vielä sorbiinihapon suolaa, kuten esim. ka-liumsorbaattia, tai fungisidista heterosyklistä yhdistet-30 tä tai glyserolimonolauraattia, niin päällystysnesteessä oleva osuus säädetään haluttua päällystekerroksen koostumusta vastaavasti.

Jos päällystysneste levitetään kylvyssä, niin tämä sisältää tarkoituksenmukaisesti vielä yhtä tai useampaa 35 selluloosan pehmennintä, erityisesti yksi- tai useampiar-voisia alkoholeja, kuten esim. glyserolia, propaanidiolia 97101 (propyleeniglykolia) tai etanolia tai niiden seoksia tavanomaisina määrinä.

Keksintöä valaistaan lähemmin seuraavilla esimerkeillä.

5 Esimerkki 1

Ulkopinnaltaan alkalisella viskoosiliuoksella (sel-luloosaksantogenaatti) varustettu kuituletku (halkaisija 65 mm) käsitellään happamalla koagulointi- ja saostusnes-teellä. Saatu selluloosahydraattigeeliä oleva kuitulujit-10 teinen letku viedään ennen kuivauskäsittelyä ulkopinnan päällystämistä varten upotusaltaan läpi, jossa on koostumukseltaan seuraavaa vesiliuosta: 10 g/1 di-n-dekyylidimetyyliammoniumkloridia 100 ml/1 glyserolia.

15 Letkun sisäosaan johdetaan tavanomaisen lämmössä kovettuvan, kuoren ja makkaramassan välistä tarttuvuutta parantavan kationisen hartsin 1-2 paino-%:ista vesiliuosta. Letkua kuljetetaan ylöspäin, niin että ylimääräinen päällystysliuos voi poistua valumalla alaspäin letkun ul-20 ko- ja sisäpintaa pitkin.

Sen jälkeen letku kuivataan aukipuhallettuna kuten tavallisesti ja kostutetaan 16 - 18 paino-%:n vesipitoisuuteen. Ulkopinnalla olevan fungisidisen aineen käyttö- 2 määrä on noin 30 mg/m . Fungisidisen aineen osuus määri-• 25 tetään UV-spektroskooppisesti etukäteen määritetyn vertai- lukäyrän avulla.

Letku rypytetään tavanomaisella rypytyslaitteistol-la ja kostutetaan tällöin noin 25 paino-%:n kosteuteen. Saatuja toukkia varastoidaan ilmatiiviissä kosteutta lä-30 päisemättömissä foliopusseissa useita kuukausia noin 25 - 30°C:ssa. Niissä ei esiinny homekasvustoa.

Esimerkki 2

Kuituletku (halkaisija 60 mm), joka on varustettu ulkopinnaltaan ja sisäpinnaltaan painosuhteessa 3:7 alka-35 lisella viskoosiliuoksella, päällystetään viskoosin koa-guloimisen ja selluloosahydraattigeeliksi regeneroimi- , ta i i,iu ·,(-«-a . · s.

7 97101 sen jälkeen ulkopinnaltaan käyttäen liuottimena propaani- 1,2-diolia. Litrassa liuosta on 50 g di-n-dekyylidimetyy-liammoniumkloridia fungisidisena aineena.

Propaanidioli toimii samalla selluloosan pehmenti-5 menä. Letkun sisälle johdetaan analogisesti esimerkin 1 kanssa lämmössä kovettuvan kationisen hartsin 0,3 - 0,7-paino-%:inen vesiliuos. Sen jälkeen letku kuivataan auki-puhallettuna, jolloin kationinen hartsi kovettuu. Sen jälkeen letku kostutetaan 8-10 paino-%:n kosteuteen. Fungi- 2 10 sidisen aineen määrä letkun ulkopinnalla on noin 120 mg/m .

Letku jaetaan erillisiksi letkunpätkiksi ja nämä sidotaan toisesta päästään. Letkunpätkiä kastellaan 20 minuutin ajan noin 40°C lämpimässä vedessä ennen kuin ne täytetään salamityyppisellä makkaramassalla. Täyttämisen 15 jälkeen avoin makkarankuoren pää suljetaan.

Saatujen makkaroiden kypsyttämiseksi niitä varastoidaan kolme kuukautta välittömästi sellaisten makkaroiden vieressä, joilla on jalohomekasvua. Huolimatta makkaroiden välittömästä läheisyydestä jalohomeella varustettui- 20 hin makkaroihin ei tämän ajan jälkeen ole todettavissa homekasvua makkarankuoren ulkopinnalla. Makkarankuoren pinnalla olevaa fungisidista päällystettä liukeni kastamisen aikana pois ilmeisesti vain epäoleellisesti, niin että sen fungisidinen vaikutus säilyi.

« 25 Tämän tuloksen vahvistaa myös seuraava laboratorio- koe:

Pussillinen (noin 10 g) kaupallisesti saatavia Penicillium nalgiovense'n puhdasviljelyhomesieni-itiöitä lietetään 200 ml.aan vettä. 1 ml tätä suspensiota levi- 30 tetään tasaisesti pituusakselin suunnassa irti leikatulle 2 makkarankuoren palan (noin 50 cm ) ulkopinnalle. Kolme kuukautta kestäneen vaikutusajan jälkeen 25°C:ssa ja 95 -99 %:n suhteellisessa kosteudessa näyte on vielä puhdas homesienistä.

35 Keksinnön mukainen fungisidinen yhdiste estää epä suorasti myös sellulolyyttisten entsyymien (sellulaasien) 97101 8 vaikutuksesta tapahtuvaa selluloosan hajoamista, koska se estää homesienten kasvua ja nämä aiheuttavat sellulolyyt-tisten entsyymien muodostumista.

Esimerkki 3 5 Esimerkin 2 mukaisesti valmistettu selluloosahyd- raattigeeliä oleva kuitulujitteinen letku (viskoosijakauma 3/7 ulkopinta/sisäpinta) varustetaan analogisella tavalla ulkopinnaltaan vesipitoisella päällystysnesteellä, jolla on seuraava koostumus: 10 25 g/1 kadiumsorbaattia 60 g/1 di-n-dekyylidimetyyliammoniumkloridia 100 ml/1 glyserolia.

Letkun sisäpinta varustetaan analogisesti esimerkin 2 kanssa lämmön vaikutuksesta kovettuvan kationisen hartsin 15 vesiliuoksella, joka hartsi siirtyy seuraavassa kuivaus- prosessissa veteen liukenemattomaan muotoonsa ja muodostaa tarttuvuutta välittävän impregnoinnin sen jälkeen valmistetulle vinylideenikloridisekapolymeeriä olevalle sulku-kerrokselle. Tämä sekapolymeeri viedään letkun sisään vesi-20 dispersiona sen jälkeen, kun letku on kuivattu. Lisäkui-vausvaiheessa dispersioväliaine poistetaan ja muodostuu koossapysyvä, vesihöyryä ja kaasua läpäisemätön sulkuker-ros.

Fungisidisen aineen muodostaman ulkopinnalla olevan 2 25 päällystekerroksen levitysmäärä on 150 mg/m laskettuna didekyylidimetyyliammoniumkloridin perusteella.

Toisesta päästään kiinni sidotut makkarankuoren pätkät kastetaan ja täytetään keittomakkara (Briihwurst) -tyyppisellä (lihamakkara) makkaramassalla, sen jälkeen kuoren 30 avoin pää suljetaan metallikipsillä. Saatu makkara käsitellään tavanomaiseen tapaan kuumalla vedellä ja jäähdytetään. Ulkopinnalla olevan päällystekerroksen fungisidisen vaikutuksen osoittamiseksi makkara varustetaan esimerkissä 2 kuvatulla homesieni-itiöitä sisältävällä suspensiolla, 35 pakataan ilmatiiviisti polyeteenipussiin ja varastoidaan noin 8°C:ssa.

9 97101 Κυη makkaraa on varastoitu kuusi viikkoa kylmä-huoneessa, kaksoispakkaus poistetaan. Näissä äärimmäisissä varastointiolosuhteissakaan ei makkarankuoren ulko-pinanlla ole havaittavissa homesienikasvua. Myöskään sel-4 luloosan hajoamista ei ole tullut esiin.

Esimerkki 4

Esimerkin 3 mukaisesti valmistettu selluloosahyd-raattigeeliä oleva kuitulujitteinen letku varustetaan analogisella tavalla ulkopinnaltaan vesipitoisella pääl-10 lystysnesteellä, jossa on seuraavia fungisidisia yhdisteitä : 60 g/1 N-n-oktyyli-isotiatsolonia 60 g/1 di-n-dekyylidimetyyliammoniumkloridia.

Letkun sisäpinta varustetaan analogisesti esimerkin 15 3 kanssa kiinnityskerroksena toimivalla lämmön vaikutuk sesta kovettuvan kationisen hartsin muodostamalla pääl-lystekerroksella ja PVDCrn muodostamalla sulkukerroksella. Didekyylidimetyyliammoniumkloridin käyttömäärä ulkopinnan päällystekerroksessa on 150 mg/m . Ulkopinnan päällysteen 20 fungisidinen vaikutus makkaroilla tutkitaan kuten esimerkissä 3 (Briihwurst, pakattuna muovipussiin) . Kun makkaroita on varastoitu 8 viikkoa kylmähuoneessa, ei niillä esiinny vielä homekasvua. Selluloosan hajoamista ei ole käytännöllisesti katsoen todettavissa.

25 Keksinnön mukaisesti tarkoitetulla fungisidisen yhdisteen käytöllä ulkopinnan päällystekerroksessa suojataan selluloosaan tai kuitulujitteiseen selluloosaan perustuva elintarvikepäällys homesieniltä. Näillä yhdisteillä on yhdistelmänä sorbiinihapon suolojen, fungisidisten 30 heterosyklisten yhdisteiden tai glyserolimonolauraatin kanssa erityisen voimakas vaikutus jopa silloinkin, kun kuori kastetaan ennen täyttöä ja/tai käsitellään täytön jälkeen kuumalla vedellä. Varsinkin silloin, kun suuret määrät homesieni-itiöitä vaikuttavat valmiiseen makkaraan 35 pitkiä aikoja, keksinnön mukainen fungisidinen yhdiste osoittautuu tehokkaammaksi kuin tunnetut aineet, joita 10 97101 tähän asti on kuvattu käytettäviksi selluloosaa oleville elintarvikepäällyksille. Tällä fungisidisella päällysteellä tai vastaavasti impregnoinnilla on parantunut pitkäaikaisvaikutus makkaranvarastoinnin äärimmäisolosuhteissa.

5 Kestomakkaratyypit säilyvät kuukausimääriä homeettomina jalohomesienillä varustettujen makkaroiden rinnalla. Myös pelätty varastoinnin aikainen homeenmuodostusongelma, joka liittyy keittomakkaroiden (Bruhwurste) kaksoispakkaukseen foliopussiin, ratkaistaan keksinnön mukaisella fungisidi-10 sella aineella.

Claims (7)

1. 97101
2. 1. Letkumainen selluloosaperustainen elintarvike-päällys, joka sisältää fungisidista ainetta, tunnet- 5. u siitä, että päällyksessä on fungisidinen pitoisuus di-n-dekyylidimetyyliammoniumyhdistettä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että se on keinotekoinen makkarankuori ja sen ulkopinnalla on fungisidista ainetta ja sen sisä- 10 pinnalla on mahdollisesti vesihöyryä läpäisemätön kerros.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen päällys, tunnettu siitä, että siinä on fungisidista ainetta vähimmäismäärä 10 mg, erityisesti 20 mg päällyksen pinnan yhtä neliömetriä kohti.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen päällys, tunnettu siitä, että sen ulkopinnalla on päällystekerros seoksesta, jonka muodostavat di-n-dekyyli-dimetyyliammoniumyhdiste ja ainakin yksi muu fungisidinen aine, edullisesti sorbiinihapon suola, isotiatsoloniyhdiste 20 ja/tai glyserolimonolauraatti.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen päällys, tunnettu siitä, että isotiatsoloniyhdisteessä on N-alkyyliryhmä, jonka muodostaa alifaattinen haarautumaton, erityisesti 5-14 C-atomia sisältävä hiilivetyryhmä. ·; 25 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen päällys, tunnettu siitä, että päällystekerroksessa on di-n-dekyylidimetyyliammoniumyhdistettä yhdessä sorbiinihapon suolan, isotiatsoloniyhdisteen tai glyserolimonolauraatin kanssa, jolloin ensin mainitun yhdisteen paino-osuuden 30 suhde jonkin toiseksi mainituista yhdisteistä paino-osuu teen on 3:1 - 1:3, erityisesti 2:1 - 1:2.
7. 7. Di-n-dekyylidimetyyliammoniumyhdisteen käyttö fungisidisena aineena, erityisesti ulkopinnan päällysteessä tai kyllästysaineessa, selluloosaperustaisissa makkaran-35 kuorissa. 97101