FI62758C - Stort slangformigt utan bloetning fyllbart foedoaemneshoelje av cellulosa - Google Patents

Description

62758

Suurikokoinen letkumainen liottamatta täytettävä, selluloosaa oleva ruokatavaranpäällys Stort, slangformigt, utan blötning fyllbart födoämneshölje av cellulosa

Keksinnön kohteena ovat parannetut ruokatavaranpäällykset ja erikoisesti suuret letkumaiset selluloosaa olevat ruokatavaranpäällykset, varsinkin kuituvahvistetut ruokatavaranpäällykset jotka soveltuvat täytettäviksi liottamatta.

Ruokatavaranpäällyksiä käytetään laajalti ympäri maailman mitä erilaisimpien liha- ja muiden ruokatavaratuotteiden käsittelemiseksi, joista mainittakoon erikoisesti makkarat, juustorullat, kalkkunarullat, jne. Yleisimmin käytetään päällyksinä letkumaisia ruokatavaranpäällyksiä, jotka on valmistettu regeneroidusta selluloosasta ja muista selluloo-samateriaaleista, ja jotka voivat olla monta eri tyyppiä ja kokoa siten, että ne soveltuvat valmistettaville erilaisille ruokatavaratuotteille. Letkumaisia ruokatavaranpäällyksiä toimitetaan lujitettuina tai lujittamattomina, jolloin lujitettuja päällyksiä, joita yleisesti sanotaan "kuitumaisiksi päällyksiksi", valmistetaan siten, että niiden seinämään upotetaan kuitumainen lujitusraina.

Useimpien käsiteltyjen ruokatavaratuotteiden, ja varsinkin lihatuotteiden yhteinen tunnusmerkki on, että ruokatavara-tuotteen valmistukseen käytetty komponenttien seos, jota tavallisesti sanotaan "emulsioksi", täytetään päällykseen paineen alaisena, ja ruokatavaratuotetta käsitellään sen ollessa suljettuna päällykseen. Ruokatavaratuote voidaan myös varastoida ja kuljettaa päällykseen suljettuna, vaikka monissa tapauksissa, ja varsinkin pienistä makkaratuotteis-ta, kuten nakkimakkaroista kyseenollen, päällys poistetaan ruokatavaratuotteesta sen jälkeen, kun käsittelyyn liittyvät toimenpiteet on suoritettu loppuun.

Letkumaisten ruokatavaranpäällysten erästä luokkaa sanotaan 2 62758 yleisesti "pieniksi ruokatavaranpäällyksiksi", mikä sanonta yleensä tarkoittaa sellaisia päällyksiä, joita käytetään pienikokoisten makkaratuotteiden, kuten nakkimakkaroiden valmistuksessa. Kuten nimikin osoittaa, on tämäntyyppisen ruokatavaranpäällyksen täytetty halkaisija pieni, jolloin halkaisija yleensä on rajoissa noin 15...noin 40 mm, ja päällys toimitetaan yleensä hyvin pitkinä, ohutseinämäisinä letkuina. Käsittelyn helpottamiseksi nämä päällykset, joiden pituus voi olla 20...50 metriä tai vieläkin suurempi, laskostetaan ja puristetaan kokoon yleisesti ns. "laskostetuiksi päällyspätkiksi", joiden pituus on noin 20...noin 60 cm. Laskostuskoneita ja niiden valmistamia tuotteita on esitetty esim. US-patenteissa nro 2.983.949 ja 2.984.574, jne.

"Suurikokoisilla ruokatavaranpäällyksillä" tarkoitetaan yhteisellä nimellä sellaisia päällyksiä, joita käytetään yleensä suurempien ruokatavaratuotteiden valmistuksessa, joista mainittakoon salami- ja bolognamakkarat, lihaviipa-leet, keitetyt ja savustetut sianlihatuotteet ja senkaltaiset, ja joita valmistetaan kokoina, joiden täytetty halkaisija on noin 50...160 mm ja tätäkin suurempi.

Tällaisten päällysten seinämänpaksuus on yleensä suurempi ' kuin pienikokoisen päällyksen seinämänpaksuus, ja ne toimitetaan siten, että niiden seinämään on upotettu kuitumainen rainalujite, vaikkakin niitä voidaan valmistaa myös ilman tällaista lujitetta. Useimmin suurikokoiset letkumaiset päällykset toimitetaan ruokatavaran käsittelijälle litistettyinä ja leikattuina määräpituuksiin, jotka ovat noin 0,6 ...noin 2,2 m, mutta laskostus- ja pakkausmenetelmien parannukset ja automaattisen täyttökaluston yhä suurentunut käyttö on lisännyt kysyntää suurikokoisten kuitumaisten ja lu-jittamattomien päällysten toimittamisesta laskostettuna pätkinä, jotka sisältävät noin 30 m päällystä tai enemmänkin.

Keinotekoisia ruokatavaranpäällyksiä, ja varsinkin pienikö- 3 62758 koisia regeneroidusta selluloosasta tehtyjä päällyksiä valmistettaessa ja käytettäessä, on päällysten kosteuspitoisuus eräs erittäin tärkeä tekijä. Muotoiltaessa ensin pienikokoisia selluloosapäällyksiä on ne yleensä kuivattava suhteellisen pieneen vesipitoisuuteen, joka yleensä on rajoissa noin 8...12 paino-%, jotta laskostuskäsittelyt voitaisiin suorittaa päällyksiä vahingoittamatta. Jotta kokoonpuristetut laskostetut päällykset voitaisiin helposti suoristaa ja voitaisiin välttää päällyksen repeytyminen ja rikkoutuminen täyttökäsittelyjen aikana, on laskostettujen päällysten keskikosteuspitoisuuden oltava noin 14...20 paino-%. Kosteuspitoisuuden tämä suhteellisen ahdas alue on tärkeä, koska on todettu päällysten runsasta rikkoutumista tapahtuvan täyttämisen yhteydessä pienemmillä kosteuspitoisuuksilla, kun taas suuremmat kosteuspitoisuudet johtavat päällys-materiaalin liialliseen pehmeyteen ja ylitäyttymiseen.

Viime vuosina on julkaistu useita patentteja, jotka koskevat laskostettujen pienikokoisten letkumaisten ruokatavaranpääl-lysten vesipitoisuuteen liittyvää ongelmaa, ja on ehdotettu erilaisia menetelmiä halutun vesipitoisuuden saavuttamiseksi ja pysyttämiseksi varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Niinpä on US-patenteissa nro 2.181.329 (Hewitt); 3.250.629 (Turbak) ja 3.471.305 (Marbach) selitetty pakkausvälineitä, joiden avulla useita pienikokoisten letkumaisten päällysten laskostettuja päällyspätkiä voidaan kostuttaa pakattuina, ja US-patenteissa nro 3.222.192 (Arnold); 3.616.489 (Voo ja kumpp.); 3.657.769 (Martinek); 3.809.576 (Marbach ja kumpp.) on selitetty erilaisia keinoja yleensä pienikokoisten letkumaisten ruokatavaranpäällysten kostuttamiseksi ennen laskos-tuskäsittelyä tai tämän aikana. FI-patenttijulkaisun 57.524 mukaisessa menetelmässä kostuttamista parannetaan lisäämällä päällykseen vesiliuosta, joka sisältää veden imeytymistä hidastavaa ainetta, mm. propyleeniglykolia.

Suurikokoisia päällyksiä, joita yleensä toimitetaan lyhyinä litistettyinä letkupätkinä, ja jotka kuiviltaan ovat täysin jäykkiä, pehmennetään tavallisesti täyttökäsittelyjä varten 4 62758 liottamalla vedessä, sopivasti noin tunnin ajan. Tästä syystä ei ole todettu välttämättömäksi toimittaa tällaisia päällyksiä ennalta määrätyn vesipitoisuuden omaavina, eikä päällyksen valmistaja ole taannut mitään säädettyä vesipitoisuutta. Yhä laajempi automaattinen täyttölaitteisto sellaisia tuotteita varten, joissa käytetään suurikokoisia letkumaisia ruokatavaranpäällyksiä, ja yhä suurempi kysyntä tällaisten päällysten toimittamisesta laskostettuina, verrattuna lyhyiden litistettyjen päällysten kysyntään, on korostanut tällaisten päällysten kostuttamisongelmia liotusta sovellettaessa. Lisäksi esiintyy yhä suurempaa tarvetta tarkemmin valvoa valmistuksen kaikkia vaiheita ja käyttää suurikokoisia ruokatavaranpäällyksiä. Niinpä täytettyjen ruokatavaranpäällysten ja näissä päällyksissä käsiteltyjen ruokatavaratuotteiden vakiomittaisuus on tullut yhä tärkeämmäksi kaupalliseksi vaatimukseksi, ja päällysten vesipitoisuuden on todettu olevan eräs tekijä vakiomittaisuuden valvonnassa, samoin kuin haluttaessa täyttää jatkuva tarve nopeasti ja taloudellisesti täyttää päällykset ilman, että nämä vahingoittuvat tai rikkoutuvat.

Ruokatavaranpäällysten valmistajat ovat todenneet yhä taloudellisemmaksi valmistaa tai pakata päällyksiä sillä edellytyksellä, että saadaan valmistetuksi pienikokoisia laskostettuja päällyspätkiä, joiden kosteuspitoisuus on tasaisesti jakautunut kautta päällysten koko pituuden täyttövaiheiden edellyttämällä tavalla. On käynyt yhä enemmän ilmeiseksi, että samanlaisia etuja olisi saavutettavissa siinäkin tapauksessa, että saataisiin kehitetyksi sellaiset keinot, joiden ansiosta päällysten valmistajat voivat toimittaa suurikokoisia päällyksiä sekä litistettyinä että laskostettuina siten, että niitä voitaisiin helposti käyttää päällysten täyttökäsittelyissä, varsinkin mekaanisissa täyttökäsitte-lyissä edellyttämättä ruokatavaran käsittelijältä liiallisia käsin suoritettavia toimenpiteitä.

Vaikka aikaisemmin ei ole pidetty välttämättömänä pysyttää suurikokoisten ruokatavaranpäällysten vesipitoisuus suhteel- 5 62758 lisen ahtaissa rajoissa, vaaditaan jonkin verran suurempia vesipitoisuuksia tällaisten päällysten halutun taipuisuuden toteuttamiseksi, verrattuna pienikokoisten päällysten vaadittuun vesipitoisuuteen, jolloin kuitenkin suuremmat vesimäärät ja päällysten täten suurentunut paino huomattavasti lisäävät pakkaus- ja kuljetuskustannuksia. Eräs ongelma, joka voi esiintyä tällaisia runsaasti vettä sisältävien, selluloosaa olevien ruokatavaranpäällysten käsittelyssä ja käytössä, on lisäksi homeiden, sienien ja muiden mikro-organismien kasvu, koska suuri vesipitoisuus on eräs välttämätön tekijä tällaisen kasvun aiheuttamiseksi selluloosapäällyk-sissä. Niinpä on tunnettua, että sellaiset ruokatavaran-päällykset, joiden vesipitoisuus on kriittinen ja sijaitsee homeiden tai sienien kasvua edellyttämän tason yläpuolella, ovat varastoinnin aikana yhä suuremmassa vaarassa. Sellu-loosapäällysten vesipitoisuuden pitäminen ennalta määrätyn tason alapuolella, yleensä noin 20 paino-% pienempänä päällyksen koko painosta laskettuna, on tehokas toimenpide, jota voidaan käyttää tällaisen kasvun kehittymisen estämiseksi. Siinä tapauksessa, että vesipitoisuutta ei voidan asianomai-sesti säätää tällaisen kasvun estämiseksi, on välttämätöntä keksiä muita keinoja homeiden tai sienien kasvun estämiseksi.

Näin ollen suurikokoiset letkumaiset selluloosaa olevat ruokatavaranpäällykset, ja varsinkin letkumaiset kuitupääl-lykset, jotka on voitava helposti täyttää päällysten vahingoittumatta tai rikkoutumatta, on toimitettava sellaisen vesipitoisuuden omaavina, joka takaa sopivan taipuisuuden, minkä lisäksi niissä on käytettävä sopivia keinoja sienien tai muiden mikro-organismien kasvun estämiseksi kuljetuksen ja pitkäaikaisen varastoinnin aikana.

Vuosien mittaan on lukuisten tutkimusten yhteydessä tutkittu homeen kasvua ruokatavaratuotteissa sellaisten ravinteiden läsnäolon vuoksi,jotka edistävät mikro-organismien kasvua ja aiheuttavat ruokatavaran turmeltumista. Näiden tutkimusten tuloksena on arvosteltu ja suositeltu erilaisia käsittelyjä.

6 62758 joista mainittakoon sokerien ja polyhydristen alkoholien yhdistelmän käyttäminen estoaineina sellaisten mikro-organismien kasvun estämiseksi, joiden on yleisesti todettu olevan syynä ruokatavaroiden turmeltumiseen. Selluloosaa olevien ruokatavaranpäällysten sienenestokäsittely on kuitenkin aiheuttanut ongelmia, jotka liittyvät niihin teknisiin käsittelyihin, joita käytetään päällysten valmistuksessa ja täyttämisessä. Useiden viime aikoina myönnettyjen patenttien kohteena ovat olleet eräät ehdotukset näiden ongelmien voittamiseksi ja ruokatavaratuotteiden, esim. kuivien makkaroiden valmistukseen käytettyjen päällysten sienenestokäsittelyn suorittamiseksi. Niinpä US-patentin nro 3.617.312 mukaan (Rose) lisätään sienenestoainetta sel-luloosapäällykseen kovettuvan veteen liukenemattoman pinnoitteen komponenttina, ja US-patentin nro 3.935.320 (Chiu ja kumpp.) mukaan vähentää kovetetun veteen liukenemattoman kationisen kestohartsia olevien pinnoitteiden muodostaminen päällysten pintoihin entsymaattisen vaikutuksen aiheuttamaa turmeltumista.

Lisäkäsittelyvaiheet, jotka vaaditaan päällysten sienenesto-käsittelemiseksi kovettuvilla pinnoitusseoksilla, lisäävät päällysten valmistusmenetelmän kustannuksia ja monimutkaisuutta, joten yhä esiintyy tarvetta sellaisten suurikokoisten päällysten kehittämiseksi, jotka soveltuvat täytettäviksi ilman, että ruokatavaran täyttäjä suorittaa lisäliotusta, varsinkin siinä tapauksessa, että tällaisia päällyksiä voidaan valmistaa menetelmin, jotka eivät sanottavasti lisää valmistuksen ja varastoinnin monimutkaisuutta ja niiden aiheuttamia kustannuksia*

Keksinnön mukaan saadaan valmistetuksi suurikokoisia letku-maisia selluloosa olevia kuituvahvistettuja ruokatavaran-päällyksiä, jotka voidaan helposti täyttää ruokatavaraemul-siolla liottamatta. Keksinnön mukaiselle päällykselle on tunnusomaista, että päällyksen vesipitoisuus on vähintään 20% päällyksen painosta ja että päällykseen on sisällytetty vaikuttavana aineena homeiden, sienien ja muiden mikro-orga- 7 62758 nismien kasvun estämiseksi pitkien varastoimisaikojen kulu· essa polyhydrisiä alkoholeja vähintään noin 20 paino-% päällyksen nestemäisistä komponenteista, tai sorbiini-, propio-ni- tai bentsoehapon suoloja vähintään noin 2,5 paino-% nestemäisistä komponenteista. Letkumaisten päällysten vesi-pitoisuuden on sopivasti oltava vähintään noin 27 paino-% päällyksen selluloosan kuivasta painosta. On yllätyksellisesti havaittu, että sellaiset suurikokoiset letkumaiset selluloosapäällykset, joiden vesipitoisuus on edellä selitetyn mukainen, soveltuvat yllätyksellisesti täysin täytettäviksi mekaanisten täyttölaiteiden avulla ilman ruokatavaran valmistajan muita kostutustoimenpiteitä, ja tällaisia mikro-organismien kasvua estäviä aineita sisältäviä päällyksiä voidaan helposti kuljettaa ja varastoida pitkiä aikoja ilman, että esiintyy homeiden, sienien tai muiden mikro-organismien kasvua.

Keksinnön mukainen päällys voidaan valmistaa siten, että muodostetaan suurikokoinen selluloosaa oleva ruokatavaran-päällys, sopivasti letkumainen kuitupäällys ja käsitellään tätä päällystä riittävällä määrällä mikro-organismien kasvua estävän aineen vesiliuoksella, jonka konsentraatio on sellainen, että päällykseen saadaan samanaikaisesti syntymään haluttu vesipitoisuus ja sisältymään haluttu määrä vaikuttavaa ainetta.

Keksinnön piiriin kuuluu myös tällaisen ennalta kostutetun ja mikro-organismien kavua estävällä aineella käsitellyn päällyksen käyttö päällystetyn ruokatavaratuotteen valmistamiseksi lisäämättä päällykseen enempää kosteutta.

Tässä selityksessä ja siihen liittyvissä patenttivaatimuksissa käytetyt sanonnat "vesipitoisuus", "propyleeniglykolin sisältö", "glyserolin pitoisuus", "polyolin pitoisuus" tarkoittavat, ellei muuta nimenomaan määritellä, seuraavaa: "kosteus- tai vesipitoisuus": päällyksessä oleva veden tai kosteuden paino-%, laskettu päällyksen kaikkien komponenttien kokonaispainosta, 62758 "propyleeniglykolin pitoisuus”, "glyserolin pitoisuus", polyolin pitoisuus": polyolin paino päällyksessä, jaettu selluloosan ja päällyksessä mahdollisesti olevan pinnallisen pinnoitteen kuivapainolla ja lausuttu painoprosentteina.

Sanonnalla "päällyksen nestemäisten komponenttien paino" tarkoitetaan päällyksissä olevien nestemäisten komponenttien painoa, mukaanluettuna vesi, polyolit, ja/tai muut liukoiset mikro-organismien kasvua estävät aineet, mutta ilman mineraaliöljyä ja muita veteen ei-sekoittuvia voiteluaineita.

Suurikokoisia letkumaisia selluloosaa olevia ruokatavaran-päällyksiä, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisissa päällyksissä, voidaan valmistaa soveltamalla mitä tahansa tämän alan tekniikasta ennestään tunnettua menetelmää. Letkumaiset päällykset ovat yleensä taipuisia, saumattomia letkuja, jotka on muodostettu regeneroidusta selluloosasta, selluloo-saeettereistä, kuten "kuprammoniumista", deasetyloidusta selluloosa-asetaatista, denitratusta selluloosasta ja varsinkin viskoosista. Sellaisissa tapauksissa, joissa tarvitaan suuren halkaisijan omaavia letkumaisia ruokatavaran-päällyksiä, käytetään sopivasti letkumaisia päällyksiä, jotka on lujitettu kuiduilla, joista esimerkkeinä mainittakoon riisipaperi ja senkaltainen, hamppu, tekosilkki, pellava, sisali, nyloni, polyetyleenitereftalaatti , jne. Letkumaisia kuitupäällyksiä voidaan valmistaa soveltamalla menetelmiä ja käyttämällä laitteita, jotka on selitetty esim. US-patenteissa 2.105.273? 2.144.899? 2.910.380? 3.135.613 ja 3.433.663.

Kuten tämän alan tekniikasta ennestään tunnetaan, käsitellään jollain ennestään tunnetulla tavalla valmistettuja letkumaisia selluloosapäällyksiä yleensä glyserolilla, jota käytetään kostutus- ja pehmennys- eli plastisoimisaineena, päällyksen kuivumisen tai säröilemisen estämiseksi ennen täyttämistä tapahtuvan varastoinnin aikana. Glyserolikäsit-tely suoritetaan yleensä saattamalla päällys vielä geelimäi-sessä tilassa olevana menemään glyserolin vesiliuoksen läpi, 9 62758 minkä jälkeen pehmennetty päällys kuivataan ennalta määrättyyn vesipitoisuuteen ennen jatkokäsittelyä tai kelaamista rullille varastointia varten. Suurikokoiset letkumaist päällykset sisältävät yleensä noin 25...40% glyserolia, ja niiden vesipitoisuus on noin 5...10%.

Suurikokoisten letkumaisten selluloosaa olevien ruokatava-ranpäällySten keskimääräisen vesipitoisuuden on oltava vähintään noin 13, ja sopivasti noin 17,5 paino-% päällyksen painosta, ja vähintään noin 27, sopivasti noin 30 paino-% kuivan selluloosan painosta, täyttämistä varten halutun taipuisuuden saavuttamiseksi. Vaikka päällyksen vesipitoisuuden alaraja on tärkeä, ei ole olemassa mitään kriittistä ylärajaa, ja sellaiset vesipitoisuudet, jotka ylittävät todellisen tarpeen, päätetään yleensä taloudellisten näkökohtien perusteella. Sellaiset päällysten vesipitoisuudet, jotka ovat yli noin 35 paino-%, voivat kuitenkin haitallisesti vaikuttaa päällysten määrättyjen käyttöjen edellyttämiin edullisiin ominaisuuksiin, joten tällaista vesipitoisuutta olisi vältettävä.

Ottaen huomioon suuri vesipitoisuus, joka on välttämätön halutun taipuisuuden ja muiden täyttöominaisuuksien saavuttamiseksi, on päällysten käsittely mikro-organismien kasvua estävillä aineilla oleellisen tärkeä homeiden, sienien tai muiden mikro-organismien kasvun estämiseksi varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Sopivia sienenestoaineita, joilla on todettu olevan ainakin jonkin verran suojavaikutusta, ovat polyhydriset alkoholit, jotka normaalisti ovat nestemäisinä huoneenlämmössä, ja edelleen normaalisti kiinteiden polyolien liuokset. Aineiden esimerkkeinä mainitakoon glyseroli, trietyleeniglykoli, pienen molekyylipainon omaavat polyetyleeniglykolit ja sorbitoliliuokset. Erikoisen sopivia ja nimenomaan suosittuja ovat propyleeniglykoli sekä propyleeniglykolin ja glyserolin seokset.

Voidaan sopivasti myös käyttää muita mikro-organismien kasvua estäviä aineita, joista esimerkkeinä mainittakoon kali- 10 62 75 8 um-, natrium- ja kalsiumpropionaatti, -sorbaatti tai bentso-aatti.

Päällykseen lisätty määrä sienenestoainetta on tärkeä, ja riippuu yleensä päällyksen vesipitoisuudesta. Propyleenigly-kolia, jota erikoisesti suositaan, ja joka parhaiten soveltuu käytettäväksi vaikuttavana aineena, olisi käytettävä vähintään noin 20 paino-% suuruisin määrin päällyksen nestemäisistä komponenteista, ja vähintään noin 15 paino-% kuivasta selluloosasta, kun taas yläraja ei ole kriittinen, vaan määrätään pääasiallisesti taloudellisten näkökohtien perusteella. On kuitenkin todettu välttämättömäksi käyttää huomattavasti suurempia määriä muita polyoliin perustuvia sienenestoaineita päällyksen vesipitoisuuden niillä erikoisilla arvoilla, jotka antavat keksinnön mukaisille päällyksille tarvittavan taipuisuuden ja halutut täyttöominaisuu-det. Tällaisten muiden polyoliin perustuvien sienenestoai-neiden tarvittava määrä voidaan helposti todeta keksinnön ohjeiden perusteella.

Sienien ja homeiden kasvun estäminen selluloosapäällyksissä estää myös bakteerien ja hiivojen kasvua, koska on tunnettua, että homeet yleensä vaativat vähemmän kosteutta kasvuaan varten kuin hiivat ja bakteerit.

Keksinnön mukaisia letkumaisia selluloosaa olevia ruokatava-ranpäällyksiä voidaan valmistaa lisäämällä oleelliset määrät vettä ja vaikuttavaa ainetta sopivasti "kuivattuihin" let-kumaisiin ruokatavaranpäällyksiin ja käyttämällä mitä tahansa tämän alan tekniikasta ennestään tunnettua menetelmää. Päällyksiä voidaan yleensä käsitellä ruiskuttamalla, harjaamalla, upottamalla, hankaamalla, jne. Sopivasti päällystä olisi käsiteltävä halutuilla vesi- ja estoainemäärillä litistettynä päällyksenä varastorullilla olevana, kun päällys tehdään valmiiksi pakattaviksi lyhyinä Iitteinä pituuksina, tai päällys kelataan uudelleen rullalle päällyksen saattamiseksi etenemään laskostuskoneen läpi. Sovittamalla veden ja estoaineen määrät joko erikseen tai yhdistelmänä käsiteltä- 11 62758 vien päällysten koon mukaan voidaan saavuttaa keksinnön mukaisten päällysten vesipitoisuuden ja estoaineen pitoisuuden suhteellisen tarkka säätö.

Keksinnön mukaisia letkumaisia selluloosaa olevia ruokatava-ranpäällyksiä valmistettaessa voidaan käyttää tämän alan tekniikasta ennestään tunnettuja erilaisia muita materiaaleja tai käsittelyjä määrättyjen ominaisuuksien antamiseksi päällyksille, edellyttäen tietenkin, että tällainen materiaali tai käsittely sopeutuu ruokatavaranpäällyksiin tai niiden käyttöön, eikä vaikuta haitallisesti. Mahdollisesti käytettävistä muista käsittelyistä mainittakoon esimerkkeinä pinnoitteet, jotka muodostetaan, jotta päällykset voitaisiin paremmin kuoria niihin suljetuista ruokatavaratuotteista, kuten on selitetty esim. US-patentissa nro 2.901.358 (Underwood) , pinnoitteet, jotka muodostetaan päällyksen saattamiseksi paremmin tarttumaan kuiviin makkaratuotteisiin, kuten on selitetty US-patentissa nro 3.378.379 (Shiner ja kumpp.), pinnoitteet, jotka muodostetaan höyrysulkuominaisuuksien aikaansaamiseksi, kuten on selitetty US-patentissa nro 3.886.979 (Rasmussen), jne. Niinpä voidaan keksinnön mukaiset letkumaiset päällykset laskostaa ja puristaa kokoon käyttämällä tavanomaisia laskostuskoneita ja soveltamalla menetelmiä, jotka on selitetty esim. US-patenteissa nro 2.984.574 (Matecki); 3.110.058 (Marbach) ja 3.397.069 (Urbu-tis ja kumpp.).

Keksintö havainnollistetaan seuraavilla esimerkeillä, jotka kuvaavat keksintöä, mutta joiden tarkoituksena ei ole rajoittaa sitä.

Esimerkki 1

Valmistettiin tietty määrä letkumaista selluloosakuitua olevaa päällystä käyttämällä tavanomaisia menetelmiä, ja päällys pinnoitettiin sisäpuolisesti helposti kuorittavalla pinnoitteella, kuten on selitetty US-patentissa nro 2.901.358 (Underwood). Tästä päällyksestä valmistettiin tämän esi- 12 62758 merkin päällysnäytteet. Päällyksen keskimääräinen leveys kuivana ja litteänä oli noin 155 mm ja suositeltu täyttö-halkaisija oli 117 mm.

Päällystä käsiteltiin propyleeniglykolin vesiliuoksella harjaamalla liuosta standardityyppiseen laskostuskoneeseen syötetyn litistetyn päällyksen ulkopintaan. Valmistettiin kolme laskostettua päällyspätkää, joissa jokaisessa oli noin 60 m päällystä. Jokainen laskostettu päällyspätkä sijoitettiin joustavaan vaippamateriaaliin ja pakattiin tämän jälkeen polyeteenillä vuorattuun kartonkiin. Päällysnäytteiden vesipitoisuuden todettiin olevan 21,8% päällyksen painosta, ja 40,9% kuivan selluloosan painosta, ja propyleeniglykolin pitoisuus oli 18,8% kuivan selluloosan painosta ja 20,7% nestemäisten komponenttien painosta.

Jokainen laskostettu päällyspätkä täytettiin liottamatta mainitussa patenttijulkaisussa 4.017.914 selitettyä laitetta käyttäen. Bologna-tyypistä lihaemulsiota käytettiin 150 cm pituisten makkaratankojen valmistamiseksi, joita sitten käsiteltiin tavanomaisin menetelmin. Valmistettujen bologna-makkaroiden täytetty halkaisija oli pääasiallisesti tasainen, eikä mitään vahingoittumista tai rikkoutumista tapahtunut näitä päällysnäytteitä käytettäessä.

Esimerkki 2 Tämän esimerkin mukaiset varastointikokeet havainnollistavat vaihtelevin määrin käytettyjen homeen kasvua estävien aineiden tehokkuutta, kun näitä aineita käytettiin suurikokoisten letkumaisten selluloosapäällysten käsittelemiseksi, joiden vesipitoisuudet olivat eri suuret.

Valmistettiin ryhmä letkumaisia päällysnäytteitä käyttämällä eri komponentteja seuraavin määrin: 13 62758 regeneroitua selluloosaa 72,5 paino-osaa glyserolia 22 ” vettä vaihtelevin määrin homeenestoainetta " Tämän esimerkin mukaisissa varastoimiskokeissa käytettiin kuitupäällyksiä, jotka olivat kokoa 8 ja joiden suositeltu täyttöhalkaisija oli noin 121,5 mm.

Päällysnäytteitä valmistettiin lisäämällä vettä ja homeen kasvua estäviä aineita vaihtelevin määrin harjaamalla näiden vesiliuoksia päällyksen pintaan seuraavia määriä käyttäen:

Ensimmäinen erä päällysnäytteitä sisälsi noin 20, 25, 35 ja 45 paino-% vettä päällyksen painosta, ja vaihtelevat määrät propyleeniglykolia. Näytteet sisälsivät jokaisen vesipitoisuuden kohdalla propyleeniglykolia noin 10, 15, 20, 30 ja 40 paino-% suuruisin määrin päällyksen nestemäisistä komponenteista.

Valmistettiin toinen erä päällysnäytteitä, joka sisälsi noin 25, 30 ja 37,5 paino-% vettä sekä lisäksi kaliumsorbaattia vaihtelevin määrin. Jokaisen vesipitoisuusarvon yhteydessä valmistettiin näytteitä, joissa oli 0,5; 1,25 ja 2,5 paino-% kaliumsorbaattia nestemäisten komponenttien painosta.

Kolmas erä päällysnäytteitä sisälsi 25, 30 ja 37,5 paino-% vettä päällyksen painosta, ja vaihtelevat määrät natrium-bentsoaattia. Jokaisen vesipitoisuusarvon yhteydessä näytteet sisälsivät 0,005 ja 0,1 paino-% natriumbentsoaattia nestemäisten komponenttien painosta.

Vertailun vuoksi valmistettiin myös päällysnäytteitä, joiden vesipitoisuudet olivat 21,0; 26,2; 37,2 ja 59,2 paino-%, ja näihin ei lisätty homeenestoaineita.

Mikäli mahdollista laskostettiin ja puristettiin kokoon kostutettujen ja homeenestoaineella käsiteltyjen päällysten 14 62758 noin 15 cm pitkiä pätkiä siten, että saatiin noin 30 cm pituinen laskostettu päällyspätkä, joka sitten suljettiin joustavaan vaippamateriaaliin. Niissä tapauksissa, joissa käytettiin vettä ja homeenestoaineita suuremmin määrin, valmistettiin litteitä päällysnävtteitä, joiden litistetty pituus oli noin 1,5 mm.

Valmistettiin seos, jossa oli kolmekymmentäyksi erilaista homeitiötä 1% natriumsitraattiliuoksessa käyttämällä tavanomaisia aseptisia menetelmiä, jolloin konsentraatio oli noin 1...5 miljoonaa homeitiötä liuoksen millilitrassa. Seokseen sisällytettiin mm. seuraavien homelajien viljelmiä Aspergillus niqer (ATCC j* 1004), Chaetonium qlobosum (ATCC f 16021), Memnoniella echinata (ATCC f 11973), Myrothecium verrucaria (ATCC / 9095), Trichoderma viride (ATCC j* 26921) ja Whetze-linia sclerotiorum (ATCC / 18657) , jotka kaikki ostettiin laitokselta American Type Culture Collection, Rockville, Maryland. Lisäksi sisällytettiin seokseen myös yhdeksän tuntemattoman viljelyn homeitiötä, jotka eristettiin erilaisissa selluloosaa olevissa ruokatavaranpäällyksissä löydetyistä homesaasteista, ja edelleen kuudentoista tuntemattoman viljelyn homeitiöitä, jotka eristettiin luonnossa esiintyvinä ilmassa kulkeutuvina saasteina, joita saatiin päällysten valmistuspaikoista.

Liuosta käytettiin ymppäysaineena tämän esimerkin eri pääl-lysnäytteiden homeenestokyvyn arvostamiseksi.

Kaikki päällysnäytteet ympättiin harjaamalla useita milli-litroja liuosta, jossa oli homeitiöitä, paljaan päällyspin-nan noin 7,5 x 15 cm suuruiselle alueelle. Ympätyt päällys-näytteet pakattiin sitten suljettuihin polyetyleenipusseihin ja varastoitiin huoneenlämmössä pitkiä aikoja.

10 viikkoa kestäneen varastoinnin jälkeen havaittiin homeen kasvua niissä vertailunäytteissä, joissa ei ollut homeenes-toainetta, ja joiden vesipitoisuus oli 26,2% (55 paino-% kuivasta selluloosasta) tai enemmän. Homeen kasvua todet- 15 62758 ti in myös päällysnäytteissä, joiden vesipitoisuudet olivat noin 33% ja 45%,ja joiden propyleeniglykolin pitoisuudet olivat 10% ja 15% nestemäisistä komponenteista ( vastaavasti 8,2% ja 13% kuivasta selluloosasta). Yli 30 viikkoa kestäneen varastoinnin jälkeen mitään homeen kasvua ei havaittu päällysnäytteissä, joissa oli vähintään 20% propyleeniglyko-lia päällyksen nestemäisistä komponenteista, ja vähintään 18% kuivasta selluloosasta.

Esimerkki 3

Homeenakasvukoe suoritettiin viljelyastiassa havainnollistamaan erilaisten polyhydristen alkoholien (polyolien) homeen-estokykyä.

Viljelyväliaineena käytettiin tavanomaista peruna-dekstroo-si-agarliuosta, johon lisättiin polyoleja vaihtelevin määrin. Agaria ja polyolikomponettia sisältävät liuokset steriloitiin ennestään tunnettuja menetelmiä soveltaen, ja yhdistettyihin liuoksiin lisättiin viinihappoa siten, että valmiin agar-väliaineen pH-arvo oli noin 3,5. Tässä esimerkissä käytettiin esimerkin 3 mukaista homeviljelyä ymppäykseen.

Valmistettiin koeliuoksia, joissa oli glyserolia, propylee-niglykolia, d-sorbitolia, trietyleeniglykolia, tuotetta "Carbovrax 300" (pienen molekyylipa!non omaavaa polyetylee-niglykolia) ja propyleeniglykolin ja glyserolin seoksia suhteessa 25/75%; 35%/65%; 45%/55%. Roeliuosten polyoli konsentraatiot olivat 5; 7,5; 10; 12,5; 15; 17,5%; 20; 22,5; 25; 30; 40; 50 ja 60 paino-%.

Ympättyjä koeliuoksia varastoitiin peitetyissä kulhoissa useita vuorokausia huoneenlämmössä, minkä jälkeen suoritettiin visuaalinen tarkastus mahdollisen homeenkasvun varalta. Propyleeniglykolin todettiin estävän homeen kasvua 15% tai tätä suurempina konsentraatioina, kun taas mikään muista polyolimateriaaleista ei osoittanut homeenestokykyä alle 30% konsentraatioina. Propyleeniglykolin ja glyserolin seokset 16 62758 olivat myös huomattavasti parempia homeenestoaineita kuin muut kokeillut polyolit, mukaanluettuna itse glyseroli. Propyleeniglykolin ja glyserolin 254/75% seos esti homeen kasvua siinä tapauksessa, että koeliuoksen konsentraatiot olivat 25% tai tätä suuremmat, ja propyleeniglykolin ja glyserolin 35%/65% ja 45%/55% seokset estivät homeen kasvua siinä tapauksessa, että koeliuoksen konsentraatiot olivat 22,5% tai tätä suuremmat.

Claims (6)

62758

1. Suurikokoinen, letkumainen, selluloosaa oleva päällys, jonka seinämään on upotettu kuituraina ja joka päällys voidaan helposti täyttää ruokatavaremulsiolla päällystä liottamatta, tunnettu siitä, että päällyksen vesipitoisuus on vähintään 20% päällyksen painosta, ja että päällykseen on sisällytetty vaikuttavana aineena homeiden, sienien ja muiden mikro-organismien kasvun estämiseksi pitkien va-rastoimisaikojen kuluessa polyhydrisiä alkoholeja vähintään noin 20 paino-% päällyksen nestemäisistä komponenteista, tai sorbiini-, propioni- tai bentsoehapon suoloja vähintään noin 2,5 paino-% nestemäisistä komponenteista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että sen vesipitoisuus on vähintään noin 27 paino-% kuivasta selluloosasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että mainittuna vaikuttavana aineena on propyleeni-glykoli.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen päällys, tunnettu siitä, että vaikuttavaa ainetta on vähintään noin 15 paino-% kuivasta selluloosasta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällys, tunnettu siitä, että vaikuttavana aineena on kaliumsorbaatti.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1...5 mukaisen letkumaisen, selluloosaa olevan suurikokoisen päällyksen käyttö, tunnettu siitä, että kosteudella ja mikro-organismien kasvua estävällä aineella käsiteltyä päällystettä käytetään päällystetyn ruokatavaratuotteen valmistamiseksi lisäämättä päällysteeseen enempää kosteutta.