FI96392B - Tukilaite - Google Patents

Description

5 96392

Tukilaite

Stödanordning Tämän keksinnön kohteena on koneenrunkoon kiinnitetyn ensimmäisen pidinlaitteen tukeminen ja tähän asetettava ja siihen lukittava tai tästä erotettava, olennaisesti pyöreän ulkoääriviivan omaavaa terää tukeva toinen pidinlaite.

10 Yllämainitun tyyppisiä laitteita käytetään tavallisesti substraattien, kuten paperista, kudoksesta, kalvosta, metallista, muovista tai vastaavasta koostuvien suhteellisen leveiden ratojen työstämiseen niiden kulkusuunnassa, esim, niiden leikkaamiseen olennaisesti kapeammiksi kaistaleiksi, niiden lävistämiseen, jne. Työstövaiheen jälkeen saadut kaistaleet kulkevat seuraavaan työstökoneeseen, kuten esimerkiksi 15 rullauskoneeseen, jossa leikatut kaistaleet rullataan esim. rulliksi. Useissa tapauksissa leikkaamiseen, lävistämiseen tai vastaavaan käytetty työstötyökalu toimii yhdessä vastaavasti muodostetun vastatyökalun kanssa esim. siten, että olennaisesti pyöreän ulkoääriviivan omaava, yläteräksi muodostettu työstötyökalu toimii yhdessä vastaavan alaterän kanssa. On kuitenkin myös mahdollista, että työstettävä subst-20 raatti, kuten paperiraina, kiertyy pyörivästi laakeroidulle pyörivälle sylinterille, jolloin ainakin yläterä puristaa substraatin sylinteriä vasten siten, että substraatti erottuu. Kulloisenkin työstövaiheen aikana on välttämätöntä, että työstövaiheeseen : osallistuvat työkalut toimivat hyvin yhdessä siten, että työstövaiheelle saadaan aikaan toivottu tulos ja toivottu laatu. Jos esim. ns. saksileikkauksen yhteydessä, 25 joka saadaan aikaan pyöröterillä ja joka tapahtuu ylä- ja alaterällä leikkausvaiheen aikana, yhdessä vaikuttavat leikkaukset eivät toimi hyvin yhdessä toistensa kanssa, paperirainaan syntyy esim. epäpuhtaasti leikattuja reunoja, jotka voivat johtaa vaikeuksiin leikattujen kaistaleiden seuraavassa päällerullausvaiheessa. Vastaavasti ei-toivottavia seurauksia esiintyy silloin, kun paperista, kalvosta, kudoksesta, 30 muovista, metallista tai vastaavasta koostuva rata ei lävisty puhtaasti. Alalla on tavallista, että useita työkalunpitimiä jäljestetään laakeroidusti rinnakkain johteelle tai vastaavalle siten, että työstettävästä rainasta, substraatista, jne. valmistetaan samanaikaisesti useita olennaisesti rinnakkain olevia kaistaleita.

96392 2

Jotta työkalut ko. substraatin työstämiseksi voidaan suunnata hyvin työstövaiheen aikana, työstötyökalut asennetaan tavallisesti ns. pitimiin, jolloin pitimet asennetaan puolestaan työstökoneeseen ja kiinnitetään siihen. Tällainen pidin tunnetaan esim. patentista EP-A 0 333 001. Tämä pidin muodostuu olennaisesti ensimmäisestä 5 pidinlaitteesta, joka asennetaan muun koneen runkoon ja voidaan kiinnittää siihen. Tähän ensimmäiseen pidinlaitteeseen asennetaan toinen pidinlaite tai poistetaan siitä, jolloin pyöröterän, lävistysterän tai vastaavan muodossa oleva työstötyökalu asennetaan puolestaan toiseen pidinlaitteeseen ja kiinnitetään siihen. Tällä tavoin työstötyökalu voidaan irrottaa tarvittaessa suhteellisen yksinkertaisesti sanotusta 10 pitimestä ja korvata toisella. Tunnetun pitimen ensimmäinen ja toinen pidinlaite on muodostettu kuitenkin siten, että kulloistakin terää tuetaan pyörivästi molemminpuolisesti, ts. molempien otsapuoliensa kummaltakin puolelta. Tämä rakennetapa merkitsee sitä, että työstötyökalulle tarkoitetulla pitimellä on geometrisen akselin suunnassa, ts. työstötyökalun pyörimisakselin suunnassa, suhteelliset suuret mitat. 15 Toisaalta koneeseen jäljestettyjen yksittäisten rinnakkaisten terien välinen etäisyys voi olla minimaalisesti ainoastaan niin pieni kuin pitimen rakennekoko sallii. Koska patentista EP-A 0 333 001 tunnettu pidin on suunniteltu terän aksiaalisuunnassa suhteellisen leveäksi, sen mittojen vuoksi työstettävästä substraatista voidaan leikata ainoastaan suhteellisen leveitä kaistaleita. Tämän problematiikan vuoksi tulee saada 20 aikaan laite, joka vie työstötyökalun aksiaalisuunnassa vähemmän tilaa, ts. laite, jolla voidaan leikata paperista, kalvosta, metallista tai vastaavasta muodostuvasta työstettävästä radasta kapeampia kaistaleita. Tavoite saavutetaan siten, että ainoastaan työstötyökalun toiselle otsapuolelle jäljestetään tuki toista pidinlaitetta varten ensimmäisen pidinlaitteen välityksellä ja että jäljestetään vähintään yksi työstö-25 työkalun aksiaalisuunnassa ja ensimmäisen ja toisen pidinlaitteen välissä vaikuttava vaste ja vähintään yksi työstötyökalun aksiaalisuunnassa vaikuttavaksi tulevaa voimaa kehittävä, ensimmäistä ja toista pidinlaitetta toisiaan vasten asettava laite. Muut yksityiskohdat selviävät myöhemmin esitettävistä patenttivaatimuksista. Esitetyn ratkaisun avulla on mahdollista muodostaa yksittäiset teränpitimet kapeam-30 miksi siten, että kun useita tällaisia teränpitimiä on jäljestetty rinnakkain substraattia työstävään koneeseen, nämä teränpitimet voidaan puristaa tiiviimmin toisiaan vasten. Tällä tavoin työstettävästä radasta, joka voi muodostua paperista, kalvosta, 3 96392 tekstiileistä, metallista tai vastaavista, voidaan työstää esim. kapeampia kaistaleita siten, että myös nämä kaistaleet voidaan rullata myöhemmässä työstövaiheessa esim. rulliksi. Tämän ohella on mahdollista, että kulloinenkin työstötyökalu voidaan poistaa koneesta nopeasti ja yksinkertaisesti ilman lisätyökalun apua, ts.

5 irrottaa kulloisestakin pitimestä ja korvata toisella. Tämän lisäksi on mahdollista, että työstötyökalua voidaan viimeistellä hyvin myös ko. työstökoneen ulkopuolella työstövaiheen aikana. Työstökone voi toimia tänä aikana edelleen muilla terillä. Viimeistely käsittää esim. jälkihionnan ja siihen liittyvän säädön, jos terä olisi tylsynyt jonkin työstövaiheen aikana. Tämän ohella ulosotettu terä voidaan säätää 10 uudelleen seuraavassa työvaiheessa simulaattorissa tai vastaavassa laitteessa seuraa-vaa myöhempää työstövaihetta varten myös silloin, kun muu osa konetta käy edelleen. Koska tämä säätö voi tapahtua koneen käynnin aikana, kone voi tuottaa edelleen aikaavievän jälkisäätö- ja hiontavaiheen aikana ilman, että koneeseen syntyisi seisokkeja. Huoltotöiden jälkeen, kuten uudelleenhionnan ja jälkisäädön 15 jälkeen, huoltotöillä uudelleensuunnattu terä voidaan asettaa erittäin lyhyessä ajassa uudelleen pitimeen ja sitä myötä myös muuhun koneeseen siten, että syntyy ainoastaan hyvin lyhyitä seisokkeja, eli koneen tuotannon hidastumista, ja että terä voidaan asettaa lisäksi helposti, mukavasti ja nopeasti pitimeen ja sitä myötä muuhun koneeseen siten, että se säätyy optimaalisesti muuhun koneeseen nähden. 20 Tämä optimaalinen säätö voi käsittää esim. yläterän hyvän suuntauksen sen kanssa yhdessä substraattia työstävään alaterään nähden. Muut tunnusmerkit ja • edut selviävät yhden suoritusmuotoesimerkin seuraavasta kuvauksesta, jossa yksittäiset tunnusmerkit voidaan muuntaa yksitellen tai niiden haluttuna yhdistelmänä lisäsuoritusmuodoiksi keksinnön laajuudesta poikkeamatta.

25

Esitettyä laitetta kuvataan lähemmin oheisissa kuvioissa kaaviomaisesti esitetyn keksinnön ajatusta rajoittamattoman suoritusmuotoesimerkin avulla. Kuvioissa ei ole esitetty tässä yhteydessä olennaisia, alan asiantuntijan riittävästi tuntemia yksityiskohtia asian selventämiseksi. Kuvioissa on esitetty tämän vuoksi ainoastaan ne osat, 30 joita tarvitaan esitetyn laitteen ja sen etujen havainnollistamiseksi lähemmin.

4 96392

Suoritusmuotoesimerkin yksittäisiä tunnusmerkkejä voidaan muuttaa tai muuntaa yksittäin ja niiden haluttuna yhdistelmänä muiksi suoritusmuodoiksi keksinnön perusajatuksesta poikkeamatta.

5 Kuvioissa esitetään seuraavaa:

Kuvio 1: pituusleikkauslaite Kuvio 2: päälikuva kuviosta 1 10

Kuvio 3: poikkileikkauksellinen esitys

Kuvio 4: kuva kuvion 3 linjaa IV-IV pitkin toisessa mittakaavassa kuin kuvio 3.

15 Kaistaleiksi 1 jaettava rata 2, ns. paperista, kalvosta, kudoksesta, muovista, metallista tai vastaavasta koostuva substraatti, kulkee leikkauslaitteen läpi, joka muodostuu ainakin yhdestä yläterä- ja alateräparista. Leikkauslaitteella on esim. yläterä 3 ja alaterä 4. Useita tällaisia teräpareja voidaan kuitenkin jäljestää myös peräkkäin kuvion 1 katsomissuunnassa. Yläterää 3 tukee pyörivästi akseli 5 ja alaterää 4 20 akseli 6. Tämä voi tapahtua siten, että akselit 5 ja 6 etenevät kaistaleiksi 1 leikattavan radan 2 koko leveyden poikki ja että ne on laakeroitu pyörivästi ei-esitettyyn koneenrunkoon. On kuitenkin edullista laakeroida terät, ja tässä yhteydessä useimmiten vain kulloinenkin yläterä, pyörivästi erilliseen pitimeen, jolloin nämä pitimet on kiinnitetty koneen runkoon. Tällaista pidintä on kuvattu esim. yllä 25 lähemmin esitetyssä julkaisussa. Yläterä 3 ja alaterä 4 on jäljestetty kulloinkin vinosti toisiinsa nähden siten, että ylä- ja alaterän väliin syntyy kulma 7 kuvion 2 katsomissuunnassa siten, että - ainakin teoriassa - syntyy piste 8, jossa ylä- ja alaterä ovat kosketuksessa toistensa kanssa. Piste 8 on ns. leikkauspiste, joka ei kuitenkaan matemaattisessa mielessä ole piste, koska mukaan kuuluvat koneenosat 30 3 ja 4 litistyvät hieman teriin vaikuttavien voimien vaikutuksesta. Alaterään vaikuttavat esim. nuolen 9 suuntaan kohdistuvat voimat, kun taas yläterään 3 kohdistuvat voimat vaikuttavat nuolen 10 suuntaan siten, että ne vaikuttavat toisiaan 5 96392 vastaan leikkauspisteessä 8. Tällä tavoin syntyy saksimainen leikkaus, joka synnyttää terien voimien ja joustavuuden vuoksi saksien tavoin pienen leikkauspinnan. Vastaavia olosuhteita syntyy myös muiden työstötapojen, kuten lävistyksen, yhteydessä.

5

Koska substraatin, eli radan 2, työstämiseen osallistuvat työkalut on laakeroitu kulloinkin pitimeen, eli muussa koneessa olevaan tukilaitteeseen, tukilaitteeseen 11 on laakeroitu esim. olennaisesti stationaarinen akseli 12, joka vastaa akselia 5. Sama koskee myös akselia 6, jos vastaava alatyökalu pitäisi laakeroida samalla tavoin 10 erilliseen pitimeen. Akselille 12 on kiinnitetty laakeri 13, kuten vierintälaakeri, ns. akseliolakkeen 14 ja esim. lukkorenkaan 15 avulla. Laakeri 13 tukee puolestaan napaa 16 siten, että navan 16 reikä 17 ottaa vastaan laakerin 13 ja toimii sille vasteena. Lisälukkorengas 18 estää sen, ettei napa 16 voi poistua laakerin muodostamasta navanistukasta. Napaan 16 on kiinnitetty halutulla tavalla toivottu työstötyö-15 kalu 19. Työstötyökalulla 19 on olennaisesti pyöreä ulkoääriviiva siten, että se on esim. pyöröterä tai pyöreä lävistysterä, jolla rataa 2 voidaan työstää. Akselille 12 on kiinnitetty lisäksi sivuseinämä 20 siten, ettei se voi pyöriä akselia 12 vastaan. Sivuseinämään 20 on yhdistetty toinen kytkinosa 21. Tällä tavoin osat 12-18 sekä 20 ja 21 muodostavat toisen pidinlaitteen työstötyökalun 19 pitämiseksi paikoillaan.

20 Tämän lisäksi muodostuu laitteen runkoon kiinnitettyä, radan 2 poikki etenevää johdetta pitkin esimerkiksi siirrettävä ensimmäinen pidinlaite kelkasta 23 tai vastaavasta, jota voidaan työntää johdetta 22 vasten ja joka voidaan kiinnittää tarvittaessa sitä vastapäätä haluttuun paikkaan. Ensimmäinen pidinlaite sisältää 25 lisäksi varren 24, joka on kiinnitetty kelkkaan 23. Kelkka 23 sisältää reiän 25, johon toinen kytkinosa 21 voidaan asettaa. Varsi 24 sisältää lisäksi porrasreiän 26, johon on asetettu keskitysosa 27, jolla on pyöreä ulkoääriviiva. Keskitysosa 27 sisältää reiän 28, johon on asetettu ensimmäinen kytkinosa 29. Ensimmäinen kytkinosa 29 on varustettu sovituskiilalla tai vastaavalla 30. Tämä sovituskiila 30 tarttuu uraan 31, joka on työstetty keskitysosaan 27. Ensimmäinen kytkinosa 29 seuraa tällä tavoin keskitysosan 29 pyörimisliikettä, mutta se voi siirtyä kuitenkin geometrisen akselin 32 suuntaan, joka on samalla työstötyökalun 19 symmetria- 6 96392 akseli, keskitysosaa 27 vasten. Keskitysosaan 27 on kiinnitetty lisäksi vaappuvipu 33. Tähän vaappuvipuun 33 on asetettu ruuvi 34, joka tukee hylsyä 35. Hylsyä 35 painetaan mutterin 36 avulla, joka tarttuu ruuviin 34, vaappuvipua 33 vasten, jolloin se kiinnittyy siihen. Ensimmäinen kytkinosa 29 on olennaisesti pyörimisosa, eli 5 olennaisesti pyöreä, ja sisältää reiän 37. Tämä reikä on mitoitettu siten, että yksi tai useampi lautasjousi 38 voidaan asettaa hylsyn 35 ja ensimmäisen kytkinosan 29 väliin sekä mutterin 36 ja ensimmäisen kytkinosan 29 ja ruuvauksen 39 väliin. Ensimmäiseen kytkinosaan 29 on työstetty sakarat 40 siten, että kytkinosa 29 saa olennaisesti kellomaisen muodon. Sakarat 40 vaihtelevat kehän suunnassa aukkojen 10 kanssa, kuten kuviosta 4 voidaan havaita. Sakarat on jäljestetty jaetusti ensimmäisen kytkinosan 29 kehälle. Osat 27-31 ja 33-41 kuuluvat näin ollen ensimmäiseen pidinlaitteeseen. Ensimmäinen ja toinen pidinlaite muodostavat yhdessä tukilaitteen työstötyökalulle 19. Sakarat 42 on yhdistetty vastaavalla tavalla toiseen kytkinosaan 21 tai muodostuvat sen kanssa yhdessä yhdestä rakenneosasta. Kummankin kyt-15 kinosan sakarat ovat näiden kytkinosien kehän suuntaan katsottuna hieman pienempiä kuin niiden välissä kulloinkin olevan aukot.

Tällä tavoin esim. sakarat 42 voivat tunkeutua keskitysosan 27 vastaavassa pyöri-misasennossa ensimmäisen kytkinosan sakaroiden 40 välissä olevien aukkojen 41 20 läpi. Keskitysosan 27 tällainen pyörimisasento voidaan saada aikaan vaappuvipua 33 kääntämällä.

Ensimmäiseen pidinlaitteeseen on kiinnitetty tämän lisäksi varmistuskansi 43, joka estää sen, ettei keskitysosa 27 voi irrota varresta 24. Varteen 24 on työstetty lisäksi 25 kierrereikä 44. Kierrereikään 44 on ruuvattu ruuvi 45, joka estää puolestaan mutterin 46 avulla ei-tarkoituksellisen pyörimisen. Ruuvi 45 läpäisee varren 24 siten, että se tulee kosketukseen sivuseinämän 20 kanssa ja muodostaa vasteen toiselle pidinlaitteelle. Tällä tavoin sivuseinämä 20 tulee kosketukseen ruuvin 45 kanssa ja sijaitsee siksi tätä myötä myös vartta 24 vasten. Useita tällaisia ruuveja 30 voidaan jäljestää esitetyssä laitteessa säännöllisesti tai epäsäännöllisesti jaetusti työstötyökalun kehälle. Tällä tavoin syntyy toisen pidinlaitteen selvä suuntaus ja järjestely ensimmäistä pidinlaitetta vasten. Lisäksi toisen kytkinosan 21 ja keskitys- 7 96392 osan 27 välillä on ensimmäinen vapaaväli 47. Toisen kytkinosan 21 ja varren 24 välillä on tämän lisäksi toinen vapaatila 48. Tällä tavoin syntyy riittävästi tilaa sille, että lautasjouset 38 voivat kohdistaa voimia työstötyökalun geometrisen akselin suuntaan ja siten, että ensimmäinen ja toinen pidinlaite puristuvat toisiaan 5 vasten ja tulevat kosketukseen toistensa kanssa. Lautasjouset 38 välittävät nämä voimat edelleen ensimmäisen kytkinosan 29 ja sen sakaroiden 40 välityksellä toisen kytkinosan 21 sakaroihin 42 ja sitä myötä myös akseliin 12 ja kaikkeen siihen, mitä on kiinnitetty akselille 12. Tämän lisäksi vapaatilat 47 ja 48 on mitoitettu siten, että käyttäjä voi tarttua kädellään toiseen pidinlaitteeseen 20 ilman lisätyökalun apua, 10 painaa toista pidinlaitetta ja pyörittää vaappuvipua 32 siten, että kummankin kytkinosan sakarat joutuvat toisistaan erilleen. Tämä on mahdollista erityisesti silloin, kun vaappuvipu 33 on käännetty sille edulliseen asentoon. Tämä edullinen avautumisasento saadaan aikaan esim. silloin, kun varren 33 kääntöasento ei peity olennaisesti varren etenemissuunnan kanssa. Sama pätee vastakkaiseen suuntaan, kun 15 uutta toista pidinlaitetta asetetaan vastaavasti valmisteltuun työstötyökaluun. Koska työstötyökalua 19 tuetaan ainoastaan toiselta otsapuoleltaan 49 ja 50 ensimmäisellä pidinlaitteella, eli olennaisesti varrella 24 ja kaikella, mitä siihen on kiinnitetty, työstötyökalulle 19 ja sitä myötä toiselle pidinlaitteelle syntyy yksipuolinen tai ns. keventeinen laakerointi. Tällainen rakennetapa johtaa koko tukilaitteen etenemiseen 20 työstötyökalun geometrisen akselin suuntaan, ts. geometrisen akselin 32 suuntaan, jolle on annettu mitta 51. Tämä mitta 51 voidaan pitää suhteellisen kapeana siksi, että kevennetyn laakeroinnin läpi on jäljestetty ainoastaan yksi varsi 24, ja se on tätä myötä kapeampi kuin tekniikan tason mukaisen laitteen vastaava mitta. Tällä tavoin työstötyökalut voivat puristua vastaavasti tiiviimmin toisiaan vasten ja radasta 25 voidaan leikata tätä myötä vastaavasti kapeampia kaistaleita. Sama pätee lävistys-ja muihin työkaluihin, kun halutaan suorittaa muita työstötoimintoja. Ruuvi 45 on säädettävä yleensä ainoastaan kerran, kun tukilaitetta asennetaan muuhun koneeseen. Tällä tavoin useita toisia pidinlaitteita voidaan asentaa samaan ensimmäiseen pidinlaitteeseen. Tällöin syntyy vastaavasti valitun kiinnitystavan yhteydessä joka 30 tapauksessa ja jokaiselle toiselle pidinlaitteelle sama asento ensimmäiseen pidinlaitteeseen ja sitä myötä muuhun koneeseen nähden. Kun työstötyökalu säädetään tämän lisäksi simulaattorissa tai vastaavassa koneen ulkopuolella - ja silloin, kun 96392 8 kone käy edelleen yhdessä saman tai vastaavan muun toisen pidinlaitteen kanssa, eli on tuotannossa - siten ja kiinnitetään toiseen pidinlaitteeseen, että työstötyökalun 19 työstöreuna - kuten leikkaus - tulee määrättyyn ja edulliseen asemaan sivuseinä-mään 20 nähden, työstötyökalun työstöreuna tulee myös toisen pidinlaitteen 5 vaihdon jälkeen samaan asentoon, johon vastaava lisätyöstötyökalu tuli vastaavassa muussa toisessa pidinlaitteessa aikaisemmassa työstövaiheessa. Tätä myötä ymmärretään se edellytys, että kiinnityslaite, jonka avulla työstötyökalu 19 kiinnitetään napaa 16 vasten, on oltava vastaavalla tavalla muodostettu. Tämän kiinnityksen korjaamista tarvitaan esimerkiksi silloin, kun työstötyökalun, kuten pyöröterän, 10 leikkaus tulee jälkihionnan vuoksi muuhun terään nähden hieman toiseen asentoon kuin mikä sillä oli ennen jälkihiontaa tai jälkiteroitusta.

Keksintö ei rajoitu yksityiskohtaisesti lähemmin kuvattuun suoritusmuotoon. Sitä voidaan muuntaa pikemminkin useassa suhteessa. Esim. lautasjouset voidaan jättää 15 pois, jos muut rakenneosat, erityisesti kytkinosat, joustavat itsestään jo riittävästi. Tämän lisäksi kytkinosat voidaan valmistaa pistesymmetrisesti. Lisäksi varteen 24 voidaan kiinnittää vähintään yksi tappi 52, joka tarttuu toiseen pidinlaitteeseen työstettyyn reikään 53 siten, ettei toinen pidinlaite voi pyöriä mahdollisesti yhdessä työstötyökalun 19 kanssa. Tämän lisäksi lähemmin kuvatun varren 24 johteen 22 20 ohella voidaan käyttää muunlaista johdetta, kunhan se pystyy johtamaan työstötyö-kalua tarkoituksenmukaisesti. Osat 12,21 ja 20 voidaan yhdistää suositeltavasti yhdeksi rakenneyksiköksi.

I »H i »lii Ilta» 9 96392

Osaluettelo 1 Kaistaleet 28 Reikä 2 Rata 29 Ensimmäinen kytkinosa 3 Yläterä 30 Sovituskiila 4 Alaterä 31 Ura 5 Akseli 32 Geometrinen akseli 6 Akseli 33 Vaappuvipu 7 Kulma 34 Ruuvi 8 Leikkauspiste 35 Hylsy 9 Nuoli 36 Mutteri 10 Nuoli 37 Reikä 11 Tukilaite 38 Lautasjousi 12 Akseli 39 Ruuvaus 13 Laakeri 40 Sakara 14 Akseliolake 41 Aukko 15 Lukkorengas 42 Sakara 16 Napa 43 Varmistuskansi 17 Reikä 44 Kierrereikä 18 Lukkorengas 45 Ruuvi 19 Työstötyökalu 46 Mutteri 20 Sivuseinämä 47 Ensimmäinen vapaaväli 21 Toinen kytkinosa 48 Toinen vapaaväli 22 Johde 49 Otsapuoli 23 Kelkka 50 Otsapuoli 24 Varsi 51 Mitta 25 Reikä 52 Tappi 26 Porrasreikä 53 Reikä 27 Keskitysosa

Claims (9)

96392

1. Tukilaite, jossa on koneenrunkoon kiinnitettävä ensimmäinen pidinlaite (23-31, 33-41) ja tähän asetettava ja siihen lukittava ja tästä erotettava, olennaisesti 5 pyöreän ulkoääriviivan omaavaa työstötyökalua (19) pyöritettävästi tukeva toinen pidinlaite (12-18,20-21), tunnettu ainoastaan työstötyökalun (19) toisella otsapuolella (50) olevasta työstökalun (19) aksiaalisuunnassa siirrettävästä toisen pidinlaitteen (12-18,20-21) tuennasta ensimmäisen pidinlaitteen välityksellä (23-31,33-41), vähintään yhdestä työstötyökalun (19) aksiaalisuunnassa ja ensimmäisen 10 (23-31,33-41) ja toisen pidinlaitteen (12-18,20-21) välissä vaikuttavasta vasteesta (45) ja vähintään yhdestä työstötyökalun (19) aksiaalisuunnassa vaikuttavaksi tulevaa voimaa kehittävästä, ensimmäistä (23-31,33-41) ja toista (12-18,20-21) pidinlaitetta toisiaan vasten asettavasta ja sitä kautta toisen pidinlaitteen (12-18,20- 21. ensimmäiseen pidinlaitteeseen (23-31,33-41) lukitsevasta laitteesta (38). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu ensimmäiseen pidinlaitteeseen (23-31,33-41) yhdistetystä työstötyökalun (19) aksiaalisuunnassa siirrettävästä ensimmäisestä kytkinosasta (29) ja toiseen pidinlaitteeseen (12-18,20-21) yhdistetystä toisesta kytkinosasta (21). 20

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen (29) ja toisen (21) kytkinosan sisältävän kytkimen ensimmäinen (29) ja toinen (21) kytkinosa ovat ainakin kytkimen ollessa kytkettynä keskenään samankeskisiä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (29) ja toinen (21) kytkinosa ovat toisiaan vasten pyöritettäviä ja toisiinsa yhdistettäviä ja kytkennän avatussa tilassa työstötyökalun (19) aksiaalisessa suunnassa toisiaan vasten siirrettäviä ja toisistaan irrotettavia.

5. Jonkin patenttivaatimusten 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensim mäinen kytkinosa (29) on kiinnitetty pyöritettävän keskitysosan (27) välikytkennän avulla ensimmäiseen pidinlaitteeseen (23-31,33-41) pyöritettävästi. 96392

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kytkinosa (29) keskitysosaa (27) vastapäätä on yhdistetty keskitysosaan (27) työstötyökalun (19) aksiaalisessa suunnassa siirrettävästi ja yhdessä keskitysosan (27) kanssa pyöritettävästi. 5

7. Jonkin patenttivaatimusten 2-4 mukainen laite, tunnettu ainakin yhdestä työstötyökalun (19) aksiaalisessa suunnassa vaikuttavaksi tulevasta, ensimmäistä (29) ja toista (21) kytkinosaa toisiaan vasten puristavasta jousesta.

8. Jonkin patenttivaatimusten 2-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensim mäinen (29) ja toinen (21) kytkinosa on kukin varustettu olennaisesti pistesym-metrisesti ja vaihtelevasti sakaroilla ja aukoilla.

9. Patenttivaatimusten 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen kytkinosan 15 aukot (41) ovat suurempia kuin toisen kytkinosan vastaavat sakarat (42). 96392