FI94080C - Höyrylukon käyttöilmaisin - Google Patents

Description

94080 Höyrylukon käyttöilmaisin

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat höyrylukon käyttöilmaisimet, eli lauhteenerotinventtiilin käyttötilan 5 ilmaisimet, joiden avulla arvioidaan, onko höyrylaitteis-sa, kuten höyrykäyttöisen sähkövoimalaitoksen, kemiallisen laitoksen, valmistuslaitteiston jne. höyryjärjestelmissä käytettyjen höyrylukkojen käyttötila hyvä vai huono.

Höyrylukot eli lauhteenerotinventtiilit asetetaan 10 yleensä sopiviin kohtiin höyryjohdoissa tai -laitteissa lauhdeveden automaattista poistamista varten höyryä päästämättä. Silloin kun tällaiset höyrylukot eivät toimi normaalisti, tapahtuu vakava häiriö höyrylaitteiden käytössä höyryn siirtovian tai höyryvuodon esiintyessä. Yksityis-15 kohtaisemmin tarkastellen, kun höyrylaitteisiin kiinnitettyjen höyrylukkojen poistokyky on lauhdeveden määrää pienempi tai kun höyrylukkojen lauhdeveden poistokyky huononee tai katoaa kokonaan, niin että sen venttiilinavaustoi-minto ei toimi, lauhdevesi jää höyrylukkojen tuloputkis-20 toon, jolloin esiintyy usein vesi-iskuilmiö tai höyry-laitteiden tehokkuus usein alenee aiheuttaen äärimmäisessä tapauksessa murtuman. Toisaalta, jos höyrylukkojen vent-tiilinsuljentatoiminto on epätyydyttävä, niin on ilmeistä, että höyryvuoto lisääntyy aiheuttaen siten tehokkuuden 25 haitallisen alenemisen höyryn paineen ja määrän vähentyes sä, jolloin kallista energiaa tuhlataan epäedullisella tavalla.

Esimerkki laitteesta höyryvuodon ilmaisemiseksi höyryventtiilissä, kuten höyrylukossa tai vastaavassa, eli 30 höyrynvuotoilmaisin on selostettu japanilaisessa hyödylli-• : syysmallijulkaisussa N:o 58-187739. Tämä höyrynvuotoilmai sin ilmaisee värähtelyn höyryventtiilin rungossa rungon ulkopuolelta käsin määrittäen siten höyryvuodon. Höyryn-vuotoilmaisimen ilmaisuperiaatteena on, että ilmaisimen 35 yläpäähän asetettu tunnistin saatetaan kosketukseen höyry- 2 94080 venttiilin tai vastaavan ilmaistavan laitteen kanssa, niin että tunnistimessa syntyvä värähtely muutetaan sähkösig-naaliksi ultraäänimikroskoopin avulla pietsosähköistä elementtiä käyttäen, minkä jälkeen tämä sähkösignaali vahvis-5 tetaan ja johdetaan näyttöyksikköön tai kaiuttimeen tämän näyttöyksikön tai kaiuttimen käyttämiseksi.

Tämän aikaisemmin tunnetun laitteen mukaisesti tunnistimen ilmaisimen värähtelyn käynnistämän näyttöosoit-timen poikkeama luetaan tai todennetaan kaiuttimesta tu-10 levän äänen avulla värähtelytason ja siten myös höyryvuo-don olemassaolon ja asteen määrittämiseksi. Tämä laite sisältää kuitenkin sen haitan, että höyryvuotoa ei voida ilmaista kvantitatiivisesti. Tämä johtuu siitä, että venttiilissä, kuten höyrylukossa tai vastaavassa, aiheutuva 15 värähtely vaihtelee laajasti erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi venttiilin rakenteesta ja koosta, höyryn ja lauhdeveden suhteesta jne. riippuen, vaikka näyttöosoitti-men poikkeama tai kaiuttimen ääni onkin suoraan verrannollinen tunnistimen ilmaisemaan värähtelyyn.

20 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota käyttöön höyrylukon käyttöilmaisin, jossa höyryventtiilis-sä, kuten höyrylukossa tai vastaavassa, syntynyt värähtely voidaan ilmaista tarkasti ja kvantitatiivisesti käyttäen laatuihin, kokoihin jne. liittyvää ennalta varastoitua -- 25 tietoaineistoa.

Keksinnön eräänä lisätarkoituksena on tarjota käyttöön höyrylukon käyttöilmaisin, jossa höyryn virtauksen aiheuttama värähtely voidaan ilmaista erillään lauhdeveden virtaukseen liittyvästä värähtelystä ilmaisemalla höyryn .. 30 lämpötila höyrylukon sisällä.

• · -s : Keksinnön eräänä lisätarkoituksena on tarjota käyt töön höyrylukon käyttöilmaisin, jossa höyryvuodon olemassaolo voidaan määrittää tarkasti eliminoimalla höyrylukon sisällä olevan höyrynpaineen vaihteluihin perustuva vai-35 kutus. Käyttäjä voi määrittää käsin höyrynpaineen tai se 3 94080 voidaan laskea automaattisesti mitatusta lämpötilasta.

Keksinnön eräänä lisätarkoituksena on vielä tarjota käyttöön höyrylukon käyttöilmaisin, jossa höyrylukossa , syntyvä laaja-alainen värähtely voidaan tehokkaasti il- 5 maista.

Keksinnön eräänä toisena lisätarkoituksena on tarjota käyttöön höyrylukon käyttöilmaisin, jossa ulkoapäin siirtyvän äänivärähtelyn vaikutus eliminoidaan, niin että höyrylukossa syntyvä värähtely voidaan ilmaista virheet-10 tömästi.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle höyrylukon käyt-töilmaisimelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksissa. Kalvolaite ultraäänivärähtelyn synnyttämiseksi sanotun tunnistimen kautta siirtyneen sanotun 15 mekaanisen värähtelyn johdosta sisältää joukon kalvoja, joka on kiinnitetty ennalta määrätyin välein sanotun tunnistimen akselin suunnassa.

Esillä olevan keksinnön mukainen höyrylukon käyttöilmaisin kykenee tallentamaan tietoja höyryvuodon määrän 20 ja värähtelytason välisestä suhteesta muistitietoina, jot ka vastaavat ilmaistavan kohteen rakenteellisia vaihteluja, nimelliskokoa jne.

Keksinnön mukainen höyrylukon käyttöilmaisin kykenee tallentamaan tietoja höyrynvuotomäärän ja värähtely-25 tason välisestä suhteesta muistitietoina, jotka vastaavat ilmaistavan kohteen höyrynpaineen vaihteluja.

Keksinnön mukaisessa höyrylukon käyttöilmaisimessa voidaan tunnistimen yläpäähän lisätä lämpötila-anturi ilmaistavan kohteen sisällä olevan nestemateriaalin erotta-30 miseksi lämpötila-alueensa perusteella.

• t

Keksinnön mukaisessa höyrylukon käyttöilmaisimessa voidaan lämpötila-anturi kiinnittää tunnistimen yläpäähän lämpöeristeen avulla lämpösäteilyn vaikutuksen eliminoimiseksi .

35 Keksinnön mukaisessa höyrylukon käyttöilmaisimessa tunnistin voidaan muotoilla siten, että sillä on terävä 4 94080 yläpää lämmön johtumiseen liittyvien vaihteluiden aiheuttaman poikkeamavirheen eliminoimiseksi.

Keksinnön mukainen höyrylukon käyttöilmaisin voi sisältää kalvolaitteen, jossa on monia resonassipisteitä 5 useiden rakenteeltaan, kooltaan jne. erilaisten kohteiden värähtelyn ilmaisemista varten.

Keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen rakenne vähentää ilmaisimen rungosta tai sen ulkopuolelta tapahtuvaa värähtelyjen siirtymistä ilmaistavan kohteen 10 värähtelyn ilmaisemiseksi tarkasti.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti aritmeettista osaa käytetään asettamalla tunnistin kosketukseen ilmaistavan kohteen kanssa ennalta määrätyssä paineessa, niin että on mahdollista ilmaista höyryvuodon olemassaolo ja 15 aste tarkasti hyvällä toistettavuudella sekä eliminoida kaikki käyttäjän arviointivirheet kohteen käyttötilan hyvyyden tai huonouden suhteen. Arviointi voidaan lisäksi tehdä tarkemmin valitsemalla ennakolta talletustiedot ilmaistavan kohteen rakenteeseen, nimelliskokoon, höyrynpai-20 neeseen jne. liittyvien erojen suhteen.

Lisäksi esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan määrittää käsittääkö juoksevuus vain lauhdeveden vai höy-tyn ja lauhdeveden seoksen tarkemmalla tavalla ilmaisemalla lisäksi ilmaistavan kohteen lämpötila. Myös kaikki - 25 käyttötilasta tai käyttäjien yksilöllisistä eroista johtu vat virheet voidaan eliminoida parantamalla lämpötila-anturin kiinnitysrakennetta ja tunnistimen rakennetta.

Lisäksi keksinnön mukaisen ilmaisimen avulla kyetään selviytymään ilmaistavan kohteen laadussa ja käyttö-.. 30 tilassa esiintyvistä vaihteluista riippuvaisista värähte- : lymuutoksista käyttämällä kalvoa, joka resonoi useisiin erilaisiin värähtelyihin, värähtelyjen siirtämiseksi värähtely ilmaisimeen .

Keksinnön mukaisesti voidaan edelleen parantaa vä-35 rähtelyilmaisun tarkkuutta eli toisin sanoen ilmaistavan 5 94080 kohteen käyttötilan arviointitarkkuutta eliminoimalla tarpeeton värähtelyjen siirtotie värähtelyilmaisimeen täysin.

Keksinnön mukaista höyrylukon käyttöilmaisimen edullisille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä 5 jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää pituusleikkausta ja sähköistä kyt-10 kentäkaaviota näyttäen esillä olevan keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen rakenteen; kuvio 2 esittää graafisesti ominaiskäyrää näyttäen värähtelytason ja höyrynvuodon määrän välisen suhteen höyry lukkojen rakennevaihtelujen perusteella; 15 kuvio 3 esittää pituusleikkausta ja sähköistä kyt kentäkaaviota näyttäen esillä olevan keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen erään toisen rakennemuodon; kuvio 4 esittää graafisesti ominaiskäyrää näyttäen höyryn ja lauhdeveden virtauksen aiheuttaman värähtelyn 20 heilahduslaajuuden; kuvio 5 esittää pituusleikkauskuvantoa näyttäen esillä olevan keksinnön mukaisessa höyrylukon käyttöilmai-simessa olevan tunnistimen yläpään rakenteen; kuviot 6 ja 7 ovat pituusleikkauskuvantoja esittäen • 25 esillä olevan keksinnön mukaisessa höyrylukon käyttöil- maisimessa olevan tunnistimen yläpään rakenteen; kuvio 8 esittää pituusleikkausta ja sähköistä kytkentäkaaviota näyttäen esillä olevan keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen erään lisärakennemuodon; .. 30 kuviot 9 ja 10 esittävät graafisesti ominaiskäyriä : näyttäen ultraäänitaajuuden ja värähtelytason välisen suh teen; ja kuviot 11 ja 12 käsittävät pituusleikkauksia ja sähköisiä kytkentäkaavioita näyttäen vastaavasti esillä 35 olevan keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen li- 6 94080 särakenteita.

Kuviossa 1 esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen koko rakenne. Tämä höyry-lukon käyttöiImaisin käsittää ilmaisuosan 1 ja aritmeetti-5 sen osan 50. llmaisuosa 1 ja aritmeettinen osa 50 on liitetty sähköisesti toisiinsa kaapelin 51 välityksellä.

llmaisuosa 1 sisältää tunnistimen 2 asetettuna liukuvasti kuviossa 1 näkyvän kaksoisnuolen mukaisesti, tunnistimen pidinelimen asetettuna ympäröimään tunnistinta 2, 10 rungon 5, etukannen 6 pidinelimen 4 liittämiseksi runkoon 5 ja takakannen varustettuna aukolla 25 kaapelin 51 pois johtamista varten. Etukansi 6, runko 5 ja takakansi 7 rajoittavat pääasiassa lieriömäisen sisätilan ja tällä tavoin rajoitettuun sisätilaan on asetettu värähtelyn ilmai-15 suelementit, jotka käsittävät kalvonpitolevyn 15 kalvon 11 kiinnipitämistä varten, mikrofonipitimen 18 ultraäänimik-rofonin 16 kiinnipitämiseksi värähtelyanturina O-renkaan 17 avulla, jousipitimen 19 kierrejousen 22 pitämiseksi tunnistimen 2 pakottamista varten eteenpäin, ja piirilevyn t 20 20, vahvistus mukaanluettuna, ultraäänimikrofonin 16 muut taman sähkösignaalin sähköistä käsittelyä varten käsitellyn signaalin tällä tavoin tapahtuvaksi tulostamiseksi. Tunnistimen pitoelin 4 sisältää ylemmän kartiomaisen osan ja alemman lieriömäisen osan. Pituussuuntainen reikä 9 on * 25 muodostettu ylemmän kartiomaisen osan läpi ja tunnistin 2 pakotetaan siirtymään eteenpäin jousen 22 avulla, niin että tunnistimen 2 yläpää pistää normaalisti ulos reiän 9 yläpäästä. Tunnistin 2 on asetettu siten, että se liukuu taaksepäin asentoon, jossa sen yläpää on kohdistuneena 30 pitoelimen 4 yläpään kanssa tunnistimen 2 yläpäätä pako-: tettaessa eteenpäin. Tunnistin 2 on muodostettu siten, että sen yläpää voidaan saattaa kosketukseen ilmaistavan kohteen kanssa (ei näy) ja että sen takapää voidaan painaa kalvonasennuselimen 11 sisään toimimaan sen kanssa yhdes-35 sä.

7 94080

Kalvo 21 on kiinnitetty kalvonasennuselimeen 11 tunnistimen suhteen vastakkaisella sivulla ruuvin tai minkä tahansa muun sopivan välineen avulla. Värähtelyanturina toimiva ultraäänimikrofoni 15 on asetettu kalvoa 21 vas-5 ten. Ultraäänimikrofonin 16 tulostuspääte on liitetty vah-vistusvirtapiirin ja muut tarpeelliset virtapiirit sisältävälle piirilevylle 20. Pitolevy 15, jousipidin 19 ja mikrofonipidin 18 on liitetty toisiinsa ruuvin 23 välityksellä.

10 Aritmeettinen osa 50 sisältää syöttö/tulostusjako- pinnan I/O, keskusyksikön CPU, muistin M, näppäinsyöttö-yksikön K, näyttöyksikön D ja kaiuttimen S. Käyttötarkoituksien mukaisesti voidaan osaan 50 liittää myös kirjoi-tinyksikkö P laskennan tuloksen kirjoittamiseksi näkyviin, 15 sekä laskettujen tietojen siirtotoiminto päätietokoneeseen tai vastaavaan.

Useiden erilaisten höyrylukkojen rakenteen ja koon vaihteluja vastaavien värähtelytasojen ja höyryn vuotomäärien välinen suhde voidaan tallentaa muistiin M aritmeet-20 tisessa osassa 50. Kuvio 2 esittää graafisesti ominais-käyrää värähtelytason toimiessa abskissana ja höyryn vuotomäärän oordinaattana, erilaisten höyrylukkojen rakenne-vaihtelujen ollessa parametrinä. Kuten kuviosta 2 näkyy, ovat vastaavat höyrylukot erilaisia vuotomäärän suhteen, * 25 vaikka ne ovatkin yhdellä jä samalla vuototasolla A. Yk sityiskohtaisemmin tarkasteltuna, vaikka kaikki höyrylukot ovatkin yhdellä ja samalla värähtelytasolla A, voi rakenteeltaan vapaasti tyhjennettävän höyrylukon vuotomäärä olla B, rakenteeltaan vapaasti kelluvan höyrylukon vuoto-30 määrä olla C ja rakenteeltaan termodynaamisen höyrylukon : vuotomäärä olla D. Siten höyrylukkojen rakenteeseen, ko koon, höyrynpaineeseen jne. liittyvää eroa vastaavan ennalta mitatun höyrynvuotomäärän ja värähtelytason välinen suhde tallennetaan muistiin M, ja tarpeelliset ehdot, 35 kuten höyrylukon laatu, sen rakenne, höyry lukossa käytetty 8 94080 höyrynpaine jne. syötetään näppäinyksikön K kautta, niin että keskusyksikkö CPU voi suorittaa laskennan täsmälleen vuotoilmaisun ajankohtana.

Edellämainittu ilmaisin toimii seuraavasti. Ilmai-5 suosan I tunnistimen 2 yläpää asetetaan kosketukseen ilmaistavan kohteen kanssa, niin että kohteessa esiintyvä mekaaninen värähtely tulee siirretyksi kalvonasennuseli-meen 11 saaden siten kalvon 21 värähtelemään. Kalvon 21 värähtely etenee mikrofonipitimen 16 sisällä olevaan ti-10 laan tullen muutetuksi sähkösignaaliksi kalvoa 21 vastapäätä asetetun ultraäänimikroskoopin 16 välityksellä. Säh-kösignaali vahvistetaan sopivalla tavalla piirilevyn 20 avulla ja siirretään sitten artimeettiseen osaan 50 kaapelin 51 kautta. Ilmaistun värähtelytason suhteen suoraan 15 verrannollisen, ilmaisuosasta 1 aritmeettiseen osaan 50 kaapelin 51 kautta siirretyn syöttösignaalin vastaanottava keskusyksikkö suorittaa laskennan asetusolosuhteiden perusteella käynnistäen näyttöyksikön D ja/tai kaiuttimen S laskennan tuloksen mukaisesti. Laskennan tulos on saatu 20 prosessikäsittelyn avulla suorittamalla vertailu muistiin M ennalta tallennettuun tietoaineistoon. Siten, koska todellinen värähtelytaso ilmaistaan tarkasti ilmaistavan kohteen rakenteeseen, kokoon, käyttötilaan jne. liittyvä ero huomioonottaen, on tulos aina sopiva olosuhteisiin • 25 nähden.

Kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen rakenteen erästä toista sovellutusmuotoa. Kuviossa 3 on kuvion 1 mukaisia osia merkitty samoilla viitenumeroilla. Erona kuvioon 1 verrattuna on se, että lämpötila-anturi 10 - 30 on asetettu tunnistimen 1 yläpäähän, reikä 12 lämpötila- anturin 10 lyijyvaippajohtimen asennusta varten on muodostettu tunnistimen 1 yläpäähän ja mikrokytkin 31 on asetettu pitoelimeen 15. Kuvion 3 esittämän rakenteen avulla on mahdollista määrittää, sisältääkö höyrylukon vuoto vain 35 lauhdevettä vai lauhdeveden ja höyryn seoksen. Esillä ole- 9 94080 van keksinnön mukaisen höyrylukon käyttöilmaisimen mukaisesti voidaan ilmaista ilmaistavan kohteen lämpötila sekä mekaaninen värähtely. Höyrylukon lämpötilan ilmaiseminen saa aikaan seuraavanlaisen vaikutuksen. Höyrylukot luoki-5 teilaan yleensä toimintaperiaatteensa mukaisesti mekaaniseksi tyypiksi, jonka yhteydessä käytetään höyryn ja lauhdeveden ominaispainojen eroa, termodynaamiseksi tyypiksi, jossa käytetään höyryn ja lauhdeveden termodynaamista omi-naiskäyräeroa, termostaattiseksi tyypiksi, jossa käytetään 10 höyryn ja lauhdeveden lämpötilaeroa, ja lämpötilasäätötyy-piksi, jossa poistetaan ennalta määrättyä lämpötilaa alhaisemmassa lämpötilassa olevaa lauhdevettä. Tyypiltään mekaanisissa, termodynaamisissa ja termostaattisissa olevissa erilaisissa höyrylukoissa lämpötila on kyllästetyn 15 höyryn lämpötilaa alhaisempi useiden asteiden (°C) tai kymmenien asteiden (°C) verran, kun lauhdevesi poistetaan normaalilla tavalla. Siten, kun höyrylukon kapasiteetti on puutteellinen, kun höyrylukon lauhdeveden poistotoiminto tulee epänormaaliksi tai keskeytyy kokonaan tai vastaavis-20 sa tapauksissa, lauhdevettä jää jäljelle höyrylukosta myötävirtaan olevaan kohtaan. Siten tällaisissa tapauksissa höyrylukon lämpötila laskee alle sen arvon, joka vallitsee lauhdevettä poistettaessa normaalisti. Tältä kannalta katsoen esillä olevassa sovellutusmuodossa ilmaistavana koh-25 teenä olevan höyrylukon lämpötila ilmaistaan lämpötila-anturin avulla, joka on asetettu tunnistimen 2 yläpäähän käyttötilan ilmaisemisen mahdollistamiseksi lauhdeveden poistotoiminnon vähentäminen mukaanlukien aritmeettisessa osassa 50 ilmaistun lämpötilan perusteella suoritetun ar-30 vioinnin välityksellä. Toisaalta mikrokytkintä 31 käytetään siten, että kun tunnistimen 2 yläpää asetetaan riittävään kosketukseen ilmaistavan kohteen kanssa, niin että kalvonpitoelin 11 ylittää ennalta määrätyn etäisyyden, tai toisin sanoen kun mittauksen valmistelu on suoritettu lop-35 puun, mikrokytkin 31 käynnistetään sähkölähteen kääntämi- 10 94080 seksi päälle ilmaisuosaa ja aritmeettista osaa varten. Lyijyvaippainen johdin mikrokytkimen 31 koskettimesta liitetään piirilevyyn 20, niin että kuviossa näkymätön säh-kölähdejärjestelmä voidaan automaattisesti kääntää päälle 5 ja pois päältä.

Kuvion 3 esittämän rakenteen mukaisesti ei vain höyrylukkojen toiminta voida ilmaista kuvatunlaisella tavalla samoin kuin kuviota 1 varten, vaan myös höyrylukko-jen lämpötilatiedot käyttötilassa voidaan saavuttaa lämpö-10 tila-anturin 10 avulla, niin että käyttötila voidaan arvioida tarkemmin lauhdeveden poistotoiminto mukaanlukien. On ilmeistä, että aritmeettisen osan 50 avulla voidaan verrata lämpötila-anturin 10 avulla saatuja lämpötilatietoja viitearvoon määrityksen suorittamiseksi, sanoin kuin hyvin 15 tunnettuja oheistoimintoja, kuten näyttö- tai hälytystoi- mintoa tai vastaavaa.

Lisäksi lauhdeveden poistotoiminnon huononeminen voidaan ilmaista tarkemmin syöttämällä käytetty höyrynpai-ne näppäimistön kautta ja muodostamalla vertailulämpötila 20 kyllästetyn höyrynpaineen perusteella. Edelleen, kun ilmaistava kohde on lämpötilaltaan säädettävää tyyppiä oleva höyrylukko, voidaan lauhdeveden poistotoiminnon huonone-mistoiminto ilmaista tarkasti asettamalla vertailulämpötila poistolauhdeveden ennalta säädettyä lämpötilaa alhai- 25 semmaksi, niin että tätä asetuslämpötilaa alhaisemmassa lämpötilassa olevaa lauhdevettä voidaan poistaa.

Kuten edellä on selostettu, jos ilmaistavan kohteen lämpötila mitataan tunnistimen 2 yläpäähän asetetun lämpötila-anturin 10 avulla, voidaan sisäisen höyryn kyllästet-. 30 ty paine tietää. Tämän paineen ja värähtelyamplitudin vä- * linen suhde on esitetty kuviossa 4. Siten höyryvirtauksen tai lauhdevesivirtauksen olemassaolo tai suuruus voidaan tietää lämpötila-anturin ilmaiseman lämpötilan perusteella pääteltyä painearvoa vastaavan värähtelyn avulla. Myös 35 tässä tapauksessa tarpeellisten tietojen tallennus ja näi- 11 94080 den tallennettujen tietojen perusteella tapahtuva laskenta suoritetaan automaattisesti aritmeettisen osan 50 avulla.

Kuvio 5 esittää erästä esillä olevan keksinnön muunnelmaa, jossa lämpötila-anturin järjestelyä on paran-5 nettu sen ollessa asetettuna kuvion 3 mukaisen tunnistimen yläpäähän. Kuten edellä on selostettu, parantaa lämpötilan ilmaisutoiminnon lisääminen värähtelyn ilmaisutoimintoon edullisesti ilmaisutarkkuutta ja ilmaistavien tekijöiden määrää. Tunnistin on kuitenkin useimmissa tapauksissa teh-10 ty lämpöä johtavasta materiaalista, kuten ruostumattomasta teräksestä tai vastaavasta. Siten, kun lämpötilailmaisimen 10 lämpötila nousee ilmaistavasta kohteesta johtuvan lämmön johdosta, lämpöä johtuu myös tunnistimen kautta, jolloin lämpötilan nousu itse lämpötila-anturissa tulee epä 15 vakaaksi. Tältä kannalta katsoen tämä sovellutusmuoto on luonteeltaan sellainen, että sopivasti valitusta materiaalista tehty putkimainen lämmöneristin 43 asetetaan tunnistimen 4 yläpäähän tehtyyn koverrukseen 41, lämpötila-anturin 10 ollessa asetettuna tämän putkimaisen lämmöneristi-20 men päähän. Lämpötila-anturi 10 on asetettu ulkonemaan hieman tunnistimen 4 yläpäästä. Lämpötila-anturin 10 lyi-jyvaippainen johdin 101 asetetaan kulkemaan kuviossa näkymättömään piirilevyyn lämmöneristimen 43 reiän ja tunnistimen 4 reiän 12 kautta. Lämmöneristimen 43 on kyettävä 25 siirtämään mekaanista värähtelyä riittävällä tavalla. Läm-möneristimenä 43 on sopivinta käyttää keraamista putkea lämmöneristysvaikutuksen aikaansaamiseksi värähtelyjä siirrettäessä metallimateriaalin tapaan.

Kuviot 6 ja 7 esittävät muunnelmia esillä olevasta 30 keksinnöstä, joissa tunnistimen yläpään rakennetta on pa-. : rannettu. Ilmaistu värähtelytaso muuttuu usein edellä mai nitun käyttöilmaisimen sisältämän tunnistimen rakenteen mukaisesti kosketustilasta riippuen ilmaistavan kohteen kanssa. Vaikka tunnistin on suunniteltu painettavaksi jat-35 kuvasti eteenpäin käyttäjien aiheuttamien yksilöllisten 12 94080 erojen välttämiseksi, ei samaa kosketustilaa voida aina saavuttaa, koska ilmaistavan kohteen pinta on useimmissa tapauksissa kaareva. Lisäksi kosketustila muuttuu usein käyttäjien erityisen käyttötavan johdosta. Siten on ole-5 massa ero värähtelyn ilmaisemisen välillä tapauksessa, jossa tunnistin on tasokosketuksessa ilmaistavaan kohteeseen verrattuna siihen tapaukseen, jossa tunnistin on pis-tekosketuksessa ilmaistavaan kohteeseen. Tällainen värähtely ilmaisuero aiheuttaa virheen laskettavissa perustie-10 doissa johtaen haitalliseen väärinarviointiin. Kuvion 6 mukaisessa muunnelmassa on tehty ulkonema 60 haitallisen virhearvioinnin välttämiseksi tunnistimen pitoelimen 4 reiän läpi pituussuuntaisesti asetetun tunnistimen 60 yläpäähän 61. Lisäksi jousen 64 jatkuvasti eteenpäin painama 15 lämpötila-anturi 65 on kiinnitetty tunnistimen 60 yläpäähän muodostettuun koverrukseen 63. Tämän rakenteen mukaisesti tunnistin on jatkuvassa pistekosketuksessa ilmaistavaan kohteeseen 66, niin että pääasiassa yhtenäinen värähtelymittaus voidaan suorittaa ilmaistavan kohteen 66 ul-20 koisesta muodosta ja käyttäjän erityisestä mittaustavasta riippumatta. Tässä tapauksessa voidaan lämpötilan ilmaisemista varten riittävä kosketus saavuttaa, koska lämpötila-anturi 65 pakotetaan ilmaistavaa kohdetta 66 vasten jousen 62 avulla, mutta värähtely siirtyy kuitenkin vähän, 25 koska jousi 62 absorboi sen.

Kuvio 7 esittää toista sovellutusmuotoa, jossa tunnistimen yläpäätä on muunnettu. Kuvion 7 esittämä rakenne on samanlainen kuin kuviossa 6 lukuunottamatta sitä, että ulkonema 67 on muodostettu leikkaamalla kuvion 6 mu-. 30 kaisen rakenteen yläpää vinoksi. Kuvion 7 mukainen rakenne • voidaan valmistaa helposti työstämällä.

Kuvio 8 esittää erästä esillä olevan keksinnön muunnelmaa, jossa tunnistimen ilmaiseman mekaanisen värähtelyn ultraääniaalloksi muuttavan kalvon rakennetta on pa-35 rannettu. Edellä selostettujen sovellutusmuotojen käyttö- 13 94080 tilailmaisimien kukin sarja sisältää yhden ainoan reso-nanssipisteen, koska vain yhtä kalvoa käytetään. On yleisesti tunnettua, että kalvon herkkyys on suuri sen resonanssit aa j uuden (resonanssipisteen) läheisyydessä, mutta 5 hyvin pieni muissa pisteissä. Kun höyrylukkojen käyttötila ilmaistaan värähtelyä suuruuden perusteella, on välttämätöntä käyttää kalvoa, joka on valittu ennakolta sopivalla tavalla olettamalla syntyvän värähtelyn taajuus tai valmistamalla monenlaisia värähtelytaajuuden vaihteluja vas-10 taavia ilmaisuosia, koska höyrylukkojen höyry- tai lauhdeveden virtauksen aiheuttama värähtely voidaan määrittää höyrylukkojen rakenteeseen, kokoon jne. liittyvän eron mukaisesti. Kuvion 8 esittämän rakenteen yhteydessä joukko kalvoja 82-84 on kiinnitetty tunnistimen pitoelimen 11 15 taakse ruuvin 85 välityksellä tunnistimen 2 akselia pitkin. Kuviossa 8 on kuvioiden 1 ja 3 mukaisia osia merkitty vastaavilla viitenumeroilla. Tekokumista tehty joustava elin 32 on asetettu tunnistimen pitoelimen 4 ja etukannen 6 väliin. Samasta materiaalista valmistettu joustava elin 20 33 on asetettu reikään 9 ja tunnistimen 2 ja tunnistimen pitoelimen 4 väliin. Samalla tavoin joustava elin 34 ympäröi ultraäänimikrofonia 16. Lisäksi joustavat elimet 35 ja 36 on asetettu kahteen kohtaan kalvon asennuselimen 11 ulkopuolelle. Sanottuja joustavia elimiä 32-36 käytetään * 25 vastaavasti vaimentamaan haitallinen värähtelymelu, jonka aiheuttaa muiden osien kuin ilmaistavan kohteen synnyttämä värähtely ja joka siirtyy mihin tahansa värähtelyn il-maisuelimeen, so. tunnistimeen 2, kalvon asennuselimeen 11, kalvoihin 81-84 ja ultraäänimikrofoniin 16.

. 30 Kuvion 8 mukaisessa rakenteessa kalvon asennuseli- : men ja ultraäänimikrofonin 16 väliseksi etäisyydeksi va littiin 9,19 mm. Tässä sovellutusmuodossa käytettiin neljää kalvoa, kunkin kalvon paksuuden ollessa 0,9 mm ja ulkoisen läpimitan 15 mm, kalvojen ollessa kiinnitettyinä 35 kalvon pitoelimeen 11 vierekkäisten kalvojen väliin ase- 94υϋϋ 14 tettujen välikkeiden avulla, kunkin välikkeen paksuuden ollessa 0,4 mm ja ulkoisen läpimitan 4,5 mm. Kun etäisyys kalvon asennuselimen 11 ja ultraäänimikrofonin 16 välillä valittiin arvoon 9,19 mm ja vain yksi paksuudeltaan 0,3 mm 5 ja ulkoläpimitaitaan 15 mm oleva kalvo kiinnitettiin kalvon asennuselimeen 11, oli resonanssitaajuutena 43,5 kHz kuvion 9 mukaisesti. Toisaalta neljää kuvatunlaista kalvoa 81-84 käytettäessä voitiin resonanssitaajuutta laajentaa alueelle 40 - 47 kHz kuvion 10 esittämällä tavalla. Siten 10 höyrylukkojen värähtely resonanssitaajuuden alueella voi daan ilmaista erittäin tarkasti yhden ja saman ilmaisuosan avulla. On tietenkin selvää, että muunnelmia tai muutoksia kalvojen lukumäärässä ja koossa voidaan tehdä ja että useita erilaisia ilmaisuosia eri resonanssitaajuusalueilla 15 voidaan muodostaa tällaisten muunnelmien tai muutosten avulla.

Kuvio 11 esittää esillä olevan keksinnön erästä li-säsovellutusmuotoa. Edellämainituissa sovellutuksissa ult-raäänimikrofoniin 16 ilmaisuosan 1 rungon kautta siirtyi 20 ainakin jossain määrin värähtelyvaikutusta. Tästä syystä kuvion 8 mukaiset joustavat elimet oli asetettu useisiin kohtiin. Tässä sovellutusmuodossa ultraäänimikrofoni 16 ja kalvo 21 on erotettu toisistaan, niin että ne ovat vastakkain ennalta määrätyn etäisyyden päässä toisistaan, ja • 25 näitä kahta elintä ja niiden välistä etäisyyttä ympäröi kalvon asennuselimen 11 alapäähän kiinnitetty joustava elin 34'. Tämän sovellutusmuodon mukaisesti rungosta 5 tai muista osista ei siirry värähtelyä ultraäänimikrofoniin 16, joka lopullisesti ilmaisee värähtelyn ja muuttaa il-30 maistun värähtelyn sähkösignaaliksi. Siten värähtely voi- • daan ilmaista pienemmällä virheellä. Ultraäänimikrofonin 16 ulostulo on liitetty piirilevyyn 20. Tämän sovellutuksen mukaisesti tunnistimen 2 ilmaisema värähtely voidaan siirtää tehokkaasti kalvoon 21 ja muuttaa sähkösignaaliksi 35 ultraäänimikrofonin 16 välityksellä, niin että värähtely 15 94080 voidaan mitata eli toisin sanoen höyrylukkojen käyttötila arvioida tarkasti.

Kuvio 12 esittää vielä erästä esillä olevan keksinnön sovellutusmuotoa, jossa ultraäänimikrofonin 16 ja 21 5 järjestelyä sekä niiden liitäntää kuvion 11 mukaisen rakenteen piirilevyyn 20 on parannettu. Kuviossa 12 etäisyyttä ultraäänimikrofonin 16 ja piirilevyn 20 välillä on riittävästi suurennettu, niin että nämä kaksi rakenneosaa on liitetty joustavasti lyijyvaippaisen johtimen 92 avul-10 la, joka voi olla pehmeä sähköä johtava johdin. Yleensä runkoon 1 ulkopuolelta kohdistettu värähtely siirtyy vah-vistuspiirin sisältävään piirilevyyn 20, niin että värähtely siirtyy ultraäänimikrofoniin 16 sen jäykän liitäntä-tapin välityksellä, minkä jälkeen värähtely interferoidaan 15 kalvosta 21 alkuperäisenä siirtoväylänä toimivan tilan kautta siirtyneen värähtelyn kanssa, niin että tällä tavoin interferoitu värähtely muutetaan sähkösignaaliksi. Tämän seurauksena tulostuksessa voi esiintyä virhe. Tämän sovellutusmuodon yhteydessä tällaista tilannetta ei esiin-20 ny. Tämän sovellutusmuodon mukaisesti piirilevy 20 on kiinnitetty runkoon 5 joustavasta materiaalista, kuten tekokumista tai vastaavasta, tehdyn pitoelimen 93 välityksellä estäen siten ulkoapäin tulevan värähtelyn siirtymisen, piirilevyn 20 ja ultraäänimikrofonin 16 ollessa li-25 säksi liitettyinä sähköisesti pehmeän sähköä johtavan johtimen 92 avulla, mikä siten estää varmasti ulkopuolelta tulevan värähtelyn siirtymisen ultraäänimikroskooppiin 16. Siten tunnistimesta 2 siirtyneen todellisen värähtelyn suhteen suoraan verrannollinen värähtelymäärä siirtyy 30 aritmeettiseen osaan 50 parantaen siten ilmaisutarkkuutta.

Esillä olevan keksinnön kohteena on käyttöilmaisin, joka on tarkoitettu ilmaisemaan höyrylaitteiden, kuten höyrykäyttöisen sähkövoimalaitoksen, kemiallisen laitoksen, valmistuslaitteiston jne. höyryjärjestelmässä käytet-Γ.5 tyjen höyry lukkojen käyttötila. Keksinnön mukaista höyry- 16 94080 lukon käyttötilailmaisintä käytetään rikkoutuneiden kohtien ilmaisemiseen toiminnan tullessa epänormaaliksi sekä edellä mainituissa laitoksissa ja laitteistoissa käytettyjen höyrylukkojen päivittäiseen tarkistukseen ja huoltoon.

5 Esillä olevan keksinnön mukainen ilmaisin on erityisesti tarkkuudeltaan ylivoimainen tavanomaiseen ilmaisimeen verrattuna. Siten höyrylukkojen toiminnallinen huononeminen voidaan saada selville aikaisemmassa vaiheessa estäen siten vakavat onnettomuudet, parantaen koko tällaisen lait-10 teiston käyttötehokkuutta ja estäen kalliin energian tuhlauksen.

*

Claims (9)

17 94080 1. Höyrylukon käyttöiImaisin käsittäen ilmaisuosan (1) ja aritmeettisen osan (50) ja jossa ilmaisuosa käsit- 5 tää: tunnistimen (2) asetettuna saatettavaksi kosketukseen ilmaistavan kohteen kanssa joustavan elimen aikaansaamassa ennalta määrätyssä puristuspaineessa höyryvir-tauksen ja lauhdevesivirtauksen aiheuttaman mekaanisen 10 värähtelyn ilmaisemiseksi sanotun ilmaistavan kohteen sisällä; kalvolaitteen (21) ultraäänivärähtelyn synnyttämiseksi vastauksena sanotun tunnistimen (2) ilmaisemaan sanottuun mekaaniseen värähtelyyn; 15 värähtelyanturin (16) asetettuna sanottua kalvolai- tetta (21) vastapäätä sanotun ultraäänivärähtelyn muuttamiseksi sähkösignaaliksi; piirilevyn (20) sisältäen vahvistuspiirin sanotun värähtelyanturin (16) tulostussignaalin vahvistamiseksi ja 20 tämän vahvistetun tulostussignaalin siirtämiseksi ulos; tunnettu siitä, että aritmeettinen osa käsittää: muistin (M) erilaisia höyrylukkoja vastaavien tietojen tallentamiseksi, ilmaistava kohde mukaanlukien; ?5 keskusyksikön (CPU) laskennan suorittamiseksi ver taamalla sanotusta ilmaisuosasta (1) lähetettyä tulostus-signaalia ja sanottuun muistiin (M) tallennetuista sanotuista tiedoista valinnaisesti saatuja ennalta määrättyjä tietoja keskenään; j0 ja tulostusyksiköt (D; S) sanotussa keskusyksikössä ' suoritetun laskennan tuloksen näyttämiseksi ja/tai kuulo-taajuudella olevan äänitulostuksen synnyttämiseksi. 2. Patenttivaatimuksen I mukainen höyrylukon käyt-töilmaisin, tunnettu siitä, että sanotun arit- J5 meettisen osan (50) sisältämään sanottuun muistiin (M) on 18 94080 tallennettu tiedot, jotka vastaavat sanottujen erilaisten höyrylukkojen rakenteellista eroa, niin että laskennan tulos tulee korjatuksi sanotun ilmaistavan kohteen laadussa esiintyvän eron mukaisesti. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrylukon käyt- töiImaisin, tunnettu siitä, että sanotun aritmeettisen osan (50) sisältämään sanottuun muistiin (M) on tallennettu tiedot, jotka vastaavat höyrylukoissa esiintyvän höyrynpaineen eroja, niin että laskennan tulos tulee kor- 10 jatuksi sanotussa ilmaistavassa kohteessa käytetyn höyryn paineen mukaisesti. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrylukon käyt-töilmaisin, tunnettu siitä, että sanotussa ilmaisimessa lämpötila-anturi (10) on asetettu ilmaistavan koh- 15 teen kanssa kosketukseen saatettavan sanotun tunnistimen (2) yläpäähän, jolloin sanotun ilmaistavan kohteen lämpötila ilmaistaan tätä ilmaistua lämpötilaa vastaavan sähköisen tulostuksen aikaansaamiseksi, ja että lämpötilatie-dot on ennakolta tallennettu sanotussa aritmeettisessa 20 osassa (50) olevaan sanottuun muistiin (M), jolloin sanotun ilmaistavan kohteen toiminnan hyvyys tai huonous arvioidaan vertaamalla keskenään sanotun lämpötila-anturin (10) tulostusarvoa ja sanottuun muistiin (M) tallennetuista sanotuista lämpötilatiedoista valinnaisesti saatuja '· 25 ennalta määrättyjä tietoja. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen höyrylukon käyt-töilmaisin, tunnettu siitä, että sanottu lämpötila-anturi (10) on kiinnitetty sanotussa tunnistimessa (2) olevaan koverrukseen (41) lämmöneristimen (43) välityksel- 30 lä lämmön johtumisen estämiseksi vaikuttamatta sanotun tunnistimen (2) kautta tapahtuvaan värähtelyn siirtymiseen. 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen höyrylukon käyttöilmaisin, tunnettu siitä, että sanotun tun- 35 nistimen (2) yläpäähän on muodostettu teräväkärkinen ui- 19 94080 konema (62, 67), koverruksen (63) ollessa muodostettuna sanotun teräväkärkisen ulkoneman alapuolelle, niin että sanottu lämpötila-anturi (65) pidetään puristettuna sanottua teräväkärkistä ulkonemaa vasten sanottuun koverrukseen 5 asetetun joustavan materiaalin (64) avulla. 7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen höyrylukon käyttöilmaisin, tunnettu siitä, että sanottu kalvolaite ultraäänivärähtelyn synnyttämiseksi sanotun tunnistimen (2) kautta siirtyneen sanotun 10 mekaanisen värähtelyn johdosta sisältää joukon kalvoja (81-84), joka on kiinnitetty ennalta määrätyin välein sanotun tunnistimen akselin suunnassa. 8. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen höyrylukon käyttöilmaisin, tunnettu sii- 15 tä, että sanottuja kalvoja (21, 81-84) ja sanottua ultra-äänimikrofonia (16) ympäröi ontto joustava elin (34'), sanotun onton joustavan elimen (34') yhden pään ollessa kiinnitettynä kalvon asennuselimeen (11), niin että sanottu mekaaninen värähtely siirtyy sanotusta tunnistimesta 20 (2) sanottuun ultraäänimikrofoniin (16) ilman ulkoisen äänivärähtelyn vaikutusta. 9. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen höyrylukon käyttöilmaisin, tunnettu siitä, että sanottu piirilevy (20) on kiinnitetty runkoon : 25 (5) joustavan elimen (93) välityksellä, sanotun ultraääni- mikrofonin (16) ollessa liitettynä joustavasti sanotun piirilevyn (20) liittimiin pehmeän sähköä johtavan johtimen (92) välityksellä, niin että sanottu mekaaninen värähtely siirtyy sanotusta tunnistimesta (2) sanottuun ultra-30 äänimikrofoniin (16) ilman ulkoisen äänivärähtelyn vaikutusta. 20 94080 Patentkravs

1. Detektor för funktionen i en Angfälla omfattan-de en detekteringssektion (1) och en aritmetisk sektion 5 (50); varvid detekteringssektionen inkluderari en sond (2), vilken anordnats att bringas i kontakt med ett detekterbart objekt med ett i förväg bestämt tryck, som Astadkoms av en elastisk del, för detektering av mekanisk vibration som härstammar frAn en Angstrom och 10 en kondensvattenström inne i objektet som detekteras; ett diafragmaorgan (21) för alstring av ultraljud-vibration som gensvar pA nämnda mekaniska vibration, vilken detekterats av sonden (2); en vibrationssensor (16), vilken anordnats motsatt 15 nämnda diafragmaorgan (21) för omvandling av ultraljudvib-rationen till en elektrisk signal; ett kretskort (20), vilket innehAller en förstärk-ningskrets för förstärkning av en utsignal frAn vibra-tionssensorn (16) och för sändande av den fösträrkta utef-20 fekten tili utsidan; kännetecknad av att den aritmetiska sektionen inkluderar: ett minne (M) för uppbevaring av data som hänför sig tili flera olika Angfällor, inklusive nämnda objekt 25 som skall detekteras; en central processorenhet (CPU) för utföring av be-räkning under utförandet av jämförelse mellan utsignalen, vilken sänts frAn detekteringssektionen (1), och i förväg bestämda data, vilka selektivt erhAlls frAn nämnda data, 30 vilka uppbevarats i minnet (M); och uteffektenheter (D, S) för Atergivning av beräk- ningsresultatet i den centrala processorenheten (CPU) och/eller för alstring av en ljudlig uteffekt av hörbar frekvens. 21 94080

2. Ängfälla-funktionsdetektor enligt patentkravet 1, kännetecknad av att minnet (M), vilket in-kluderats i den aritmetiska sektionen (50), har upplagrade data, vilka motsvarar kännetecknena i konstruktionen av 5 nämnda flera olika ängfällor sä, att ett resultat som kor-rigerats i enlighet med artkännetecknet hos objektet som detekteras, räknas ut.

3. Ängfälla-funktionsdetektor enligt patentkravet 1, kännetecknad av att minnet (M), vilket in- 10 kluderats i den aritmetiska sektionen (50), har upplagrade data, vilka motsvarar variationer hos ängtrycket i ängfäl-lorna sä, att ett resultat som korrigerats i enlighet med ängtrycket i objektet som detekteras, räknas ut.

4. Ängfälla-funktionsdetektor enligt patentkravet 15 1, kännetecknad av att en temperatursensor (10) placerats i övre ändpartiet av sonden (2), vilken skall bringas i kontakt med det detekterbara objektet, sä att en temperatur hos det detekterbara objektet detekteras pä sädant sätt att det alstras en elektrisk uteffekt, vil-20 ken motsvarar den detekterade temperaturen, och att tempe-raturdata preliminärt uppbevaras i minnet (M) i den aritmetiska sektionen (50), varvid frägan huruvida funktionen hos det detekterbara objektet är god eller dälig bedöms pä basis av en jämförelse melian en uteffekt frän temperatur-2¾ sensorn (19) och i förväg bestämda data, vilka selektivt erhällits frän nämnda i minnet (M) upplagrade temperatur-data.

5. Ängfälla-funktionsdetektor enligt patentkravet 4, kännetecknad av att temperatursensorn (10) , ,3.0 monterats i en inbuktning (41) av sonden (2) via en vär-meisolator (43) för förhindrande av värmeledning sä, att sändningen av vibrationer genom sonden (2) ej störs.

6. Ängfälla-funktionsdetektor enligt patentkravet 4 eller 5, kännetecknad av att ett spetsigt 35 ändutspräng (62, 67) utformats i övre änden av sonden (2) 22 94080 och att en inbuktning (63) utformats pä ett ställe lägre ned än det spetsiga ändutspränget sä, att temperatursen-sorn (65) hälls tryckt mot det spetsiga ändutspränget av ett i inbuktningen anordnat, elastiskt material (64). 5

7. Ängfälla-funktionsdetektor enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknad av att diafragmaorganet, vilket alstrar ultraljudvibration tili följd av den mekaniska vibrationen som sänts frcin sonden (2), inkluderar ett flertal diafragman (81 - 84), vilka 10 fixerats pä i förväg bestämda inbördes avständ i axelrikt-ningen av sonden.

8. Ängfälla-funktionsdetektor enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknad av att nämnda diafragman (21, 81 - 84) och en ultraljudmikrofon 15 (16) inneslutits i en ih&lig, elastisk del (34') och att ena änden av den ih&liga, elastiska delen (34') är fäst vid en diafragmabärande del (11) sä, att nämnda mekaniska vibration sänds frän sonden (2) tili ultraljudmikrofonen (16) utan att störas av vibrationsbrus frän utsidan. 20

9. Ängfälla-funktionsdetektor enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknad av att kretskortet (20) är fäst vid en stomme (5) via en elastisk del (93), och att uttagen pä ultral judmikrofonen (16) flexibelt kopplats tili anslutningarna pä kretskortet (20) 1 25 via mjuka ledningsträdar (92) sä, att nämnda mekaniska vib ration sänds frän sonden (2) tili ultraljudmikrofonen (16) utan att störas av vibrationsbrus frän utsidan.