FI92713C - Menetelmä pesuainesaippuan valmistamiseksi - Google Patents

Description

9271 3

Menetelmå pesuainesaippuan valmistamiseksi

Esillå oleva keksinto liittyy luonteeltaan mietojen saip-puoiden valmistusmenetelmåån.

5

Rasvahapposaippuat ovat olieet laajalti kåytettyjå ja vuo-sisatoja tunnettuja joka tarkoituksen pesuaineina. Rasvahap-posaippuoilla on kuitenkin eråitå puutteita siinå suhteessa, ettå ne reagoivat kalsium- ja magnesiumionien kanssa muodos-10 tåen veteen liukenemattomia suoloja niitå kovassa vedesså kåytettåesså. Nåmå veteen liukenemattomat kalkkisaippuoina tunnetut suolat muodostavat saostumia, jotka tavallisesti ovat havaittavissa ammeessa tai altaassa, jossa ne nousevat pintaan vaahtona ja tarttuvat nåkymåttomånå renkaana am-15 meeseen tai altaaseen. Kalkkisaippuat voivat myos pesun jål-keen jåttåå iholle kalvon tai kiriståvån tunteen rasvahappo-saippuoilla kovassa vedesså peståesså.

Saippuan vaahtoamisen våhentåmiseksi ja varsinkin eståmåån 20 saostumien muodostumista lisåtåån rasvahapposaippuoihin tavallisesti kalkkisaippuan hajotusaineita pitåmåån kalkkisaippuat hienojakoisina ja kovaan veteen suspendoituneina. Tållaisten kalkkisaippuoiden dispergointiaineiden kåyttdå saippuoissa on esitetty US-patenteissa no:t 2 983 684, 25 3 850 834 ja 3 640 882. Esimerkkeihin saippuoihin yhdis- ; tetyistå dispergointiaineista saostumien muodostumisen es- tåmiseksi kuuluu etoksiloiduista alkoholeista valmistetut sulfosukkinaattipuoliesterit, alkyylifenolioksi-alkyleeni-eetterisulfaatit ja pinta-aktiiviset aineet. Katso Weil et 30 al Soap-Based & Detergent Formulations: xx. The Physical and Chemical Nature of Lime Soap Dispensions, joka on esitetty AOCS:n kokouksessa (Syysk. 1975).

Vaikkakin saippuaan yhdistetty kalkkisaipuan hajotusaine 35 voi eståå kalkin saostumisen, syntyy tåstå yhdiståmisestå useita ongelmia. Kaikkein ensimmåiseksi useat miedot syn-teettiset pinta-aktiiviset saippuan kanssa kaavatut aineet osoittavat heikkoja vaahtoamisominaisuuksia yhdistettyinå

II

2 92713 saippuoihin, jotka sisåltåvåt hyvin pal jon kookossaippuaa ja ovat erityisen rasvapitoisia. Toiseksi, anionisten pinta-aktiivisten aineiden kåytto saattaa tuottaa suuren vaah-totilavuuden, mutta on iholle karkeaa. Kolmanneksi, ihon 5 karkeuden tai ihon kireyden on osoitettu korreloivan eri pinta-aktiivisten aineiden kykyyn sitoutua ihoon. Imokawa et al Nahihi Kaishi 8.6 473-481 (1976); J. Soc. Cosmet. Chem. 85 147-156 (1984).

10 Saippuassa olevien synteettisten pinta-aktiivisten aineiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi esittåvåt US-patentti no 4,673,525 ja GB-patentti no 2,175,005 pinta-aktiivisen aineen ja saippuan yhdistelmåån lisåttåvåksi polymeerisiå, iholle pehmeåltå tuntuvia lisåaineita ja kostutusaineita.

15 Lisåaineet muodostavat toalettisaippuasta val il lå 10,1 - 35 % olevan måårån. Vaikkakin karkeus iholle on poistettu, on se tehty nåin lisåaineiden lisåyksellå, jotka voivat lisåtå valmistuskustannuksia ja jåttåå iholle kostutusai-neista johtuvan rasvaisen kalvon tunnun.

20

Toisaalta ei karkeus taas ole ollut merkityksel1istå US-patentissa no 4,397,754, joka osittaa henki1okohtaisen pesuainetuotteen. Mainitussa patentissa kåytetylla pinta-aktiivisella aineella on kyky vaahdota sekå kuumassa ettå 25 kylmåsså vedesså. Polyuretaanivaahto ky11åstettiin pesutar-: koituksia vårten ei-ionisella alkoholietoksilaatilla (90 - 10 p-%) ja rasvahapposaippual1 a (10 - 90 p-%); mainitussa patentissa ei osoitettu mitåån pehmeyttåviå lisåaineita. Siksi tåmån henkilokohtaisen pesutuotteen kåytto vox jåttåå 30 ihon tuntumaan karkealta.

Nåinollen on olemassa tarve tuottaa mieto pååasiassa saip-puapohjainen ihosaippua, jota voidaan kåyttåå kovassa vedesså, mutta joka suojaa ihoa karkeudelta ja kireydeltå, mutta 35 osoittaa suurta vaahtoamisominaisuutta ilman lisåttåviå pehmeyttåviå aineita, jotka voivat jåttåå ihon tuntumaan rasvaiselta.

9271 3 3

Esillå oleva keksinto tåyttåå tårkeån tarpeen tuottamalla uuden etupååsså saippuapohjaisen puhdistuskoostumuksen, jota voidaan kåyttåå kovassa vedesså ja jol la on hyvåt vaahtoamisominaisuudet ja joka lisåksi on iholle våhemmån 5 karkea. Tåmån keksinnon avulla ei tarvita lisåkosteuttimia eståmåån ihon kiristymistå.

Tåmå keksinto liittyy yleisesti rasvahapposaippuoiden kåyt-toon yhdesså etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen kanssa, 10 jonka hiiliketjun pituus on våhintåån 8 hiiliatomia, estå-maån ihon kokonaiskuivumista. Saippuan kanssa kåytetåån pieniå pitoisuuksia etoksiloitua pinta-aktiivista ainetta tuottamaan synergistinen vuorovaikutus ja taten lisåtåån tåmån toalettisaippuan huuhdottavuutta iholta ja våhennetåån 15 tåten merkittåvåsti ihon kuivuutta, kireyttå ja karheutta.

Edullinen puhdistussaippua on toalettisaippua, jossa on 5 p-%:sta 35 p-%:iin etoksiloitua pinta-aktiivista ainetta, 61 p-%:sta 91 p-%:iin saippuaa ja 4 p-% hajustetta ja halut-20 tu måårå titaanidioksidia ja muita apuaineita.

Niinpå siis esillå olevan keksinnon låhin kohde on tuottaa åårimmåisen mieto ihosaippua, joka våhenttåå ihon årsytystå våhentåmållå suhteellisen kovassa vedesså pesun jålkeen 25 iholle jååviå saippuajååmiå.

Esillå olevan keksinnon toinen kohde on kehittåå mieto ihosaippua jossa ei kåytetå kosteutusaineita eikå lisåai-neita tuottamaan pesun jålkeen våhemmån ihon kireyttå.

30

Esillå olevan keksinnon seuraava kohde on tuottaa yhdesså pinta-aktiivisen aineen kanssa saippua, jol la on hyvåt vaahtos.Tlisominaisuudet.

35 Vielå erås esillå olevan keksinnon kohde on våhentåå pesun ja huuhtelun jålkeen iholle jååvån saippuan mååråå ja jåttåå iholle puhtaampi raikkauden tunne.

II

4 9271 3

Muut esillå olevan keksinnon kohteet, ominaisuudet ja edut kåyvåt ilmi luettaessa seuraavaa yksityiskohtaista keksinnon kuvausta yhdesså piirrosten ja oheenliitettyjen patentti-vaatimusten kanssa.

5

Lyhyt kuvaus piirroksista.

Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuan jååmåån villakeratiiniin.

Kuvio 2 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-10 tien vaikutusta saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin.

Kuvio 3 kuvaa sitå osaa, jota alkyyliketju ja etoksiloitu osa nåyttelevåt saippuajååmien våhenemisesså huuhtelun jålkeen.

Kuvio 4 kuvaa sitå osaa, joka alkyyliketjulla ja etoksiloi-15 dulla osalla on saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin.

Kuvio 5 kuvaa saippuan ja etoksiloidun osan synergististå vaikutusta våhentåmåsså villakeratiiniin jååvån pinta-ak-tiivisen aineen kokonaismååråå.

20 Tåmå keksinto kohdistuu menetelmåån miedon yhdistelmåsaip-puan valmistamiseksi, jolla on hyvåt vaahtoamisominaisuudet ja jonka tuntu iholle on erinomainen. Tåmån miedon yhdistel-måkoostumuksen uskotaan sitå kovassa vedesså kåytettåesså aiheuttavan kasvoille våhemmån ihon årsytystå ja kiristystå 25 kuin useat kaupallisesti saatavat ihosaippuat. Koostumus lisåå pesun jålkeen iholla olevien saippuajååmien poishuuh-dottavuutta jåttåen siten ihon tuntumaan pehmeåltå. Tåmå toalettisaippuayhdistelmå aiheuttaa våhemmån ihon årsytystå ja toimii ilman siihen lisåttyjå kosteutusaineita tai iholla 30 tuntuvia apuaineita, jotka voivat jåttåå ihon tuntumaan tah-mealta ja rasvaiselta.

On uskottavaa, ettå tapahtuu synergistinen vuorovaikutus suhteellisen alhaisten etoksiloitujen pinta-aktiivisten ai-35 neiden, joiden alkyyliketjuissa on våhintåån 8 hiiliatomia, ja saippuan vålillå, joka kehittåå paremman poishuuhdotta-vuuden iholle kovassa vedesså pesun jålkeen jååville saip-puajååmille.

, 9271 3 Tåsså keksinnosså kåytettåvån pinta-aktiivisen aineen tulisi olla etoksiloitu pinta-aktiivinen aine, jonka alkyyliketjun pituus on våhintåån 8 hiiliatomia. Naihin etoksi1oituihin 5 pinta-aktiivisiin aineisiin kuuluvat ei-ioniset pinta-ak-tiiviset aineet, kuten alkoholietoksilaatit tai anioniset pinta-aktiiviset aineet, kuten etoksisulfaatit ja alkoholi-etoksikarboksylaatit.

10 Pinta-aktiivisen aineen etoksi1ointiaste voi vaihdella 3:sta ylospåin. Etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen mååra voi vaihdella 5 p-%:sta 75 p-%:iin ja viela saada aikaan haluttu synergistinen vaikutus jåljellå olevan saippuaosan (95 % -25 %) saippuamåårån kanssa. Ensisijaisesti tulisi etoksi-15 loidun pinta-aktiivisen aineen måårån kuitenkin olla vålillå 5 % - 35 %.

Muut pinta-aktiiviset aineet, kuten kookosmonoglyseridisul-faatti, joita on kåytetty yhdesså saippuan kanssa våhentå-20 måan ihon årsytystå, eivåt toimi synergistisen våhentåvåsti pesun jålkeiseen saippuamååråån iholla.

Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuajååmåån vi 1lakeratiinissa kovassa 25 vedeesså. Koska vi 11akeratiini jåljittelee ihomaista pintaa, kåytettiin kokeessa sitå. Kåytetty menetelmå oli seuraava:

Punnittuja vi 11akeratiinikåårojå haudutettiin 10 ml:ssa 0,75 %:sta saippualiuosta joka oli merkitty radioaktiivi-30 sella (14 C)-1auraati11 a, ia 0,25 %:sta mietoa pinta-aktii-vista ainetta tarkoituksenmukaisen kovuisessa vedesså. 20 tunnin haudutuksen jålkeen 50 *C:ssa villakeratiini suoda-tettiin kuivaksi. Tåmån jålkeen kåårojå haudutettiin uudel-leen 24 tuntia 50 'C:ssa kåyttåen 10 ml samankovuista vettå 35 kuin ensimmåisesså haudutuksessa kåytettiin. Kåårot suoda-tettiin kuiviksi ja uutettiin 2-molaarisel1a natriumhydrok-sidilla 1 tunti 80 *C:ssa ja annettiin sitten jååhtyå.

«

Uutteet neutraloitiin 0,25 ml :11a perkloorihappoa. Radioak- II; 9271 3 6 tiivisesti merkityn villakeratiiniin huuhtomisen jålkeen jååneen lauraatin måårå mååritettiin tuikelaskennalla.

Puhdasta saippuaa (10) oli jååmånå suurin måårå, kun taas 5 kelaatin, kuten EDTArn (13) lisåys saippuan 3:1 suhteessa kelaattiin aiheutti 32 %:n våhenemisen saippuajååmåsså koval la vedellå huuhdonnan jålkeen.

Seokseen lisåtty CMGS eli kookosmonoglyseridisulfaatti 10 saippuan 3:1 suhteessa CMGS:åån (11) osoitti låhes samaa jååmåå kuin pelkkå saippua yksinåån.

Etoksiloidun alkoholin pinta-aktiivinen saippua (suhteessa 3:1) (12) osoittaa kovassa vedesså saippuaan ja CMGS:åån 15 ja saippuaan plus EDTA:han verrattuna suurinta våhenemåå saippuajååmåsså. Nåin olien on nåhtåvisså, ettå etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen lisåys saippuaan lisåå kovassa vedesså saippuan poishuuhdottavuutta villakeratiinista.

20 Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin. Kåytetty menetelmå oli seuraava: (a) Sitoutuminen 25 Yksiprosenttinen saippualiuos (60 osaa elåinrasvaa/40 osaa kookosrasvaa/7 osaa vapaita rasvahappoja) merkittiin radio-aktiivisesti (14C)-lauraatilla. Punnittiin (50 mg) villa-tuotekåårojå (Testfabric no 511) ja ne laitettiin saippuan ja pinta-aktiivisen aineen halutun kovuiseen veteen tehtyyn 30 liuokseen. Liuoksen lopullinen tilavuus oli 10 ml. 20 tunnin hauduttamisen jålkeen 50 °C:ssa villa suodatettiin kuivaksi. Kåårot uutettiin 2 M natriumhydroksidi1iuoksella 1 tunti 80 "C:ssa ja niiden annettiin jååhtyå. Uutteet neutraloitiin 0,25 ml :11a perkloorihappoa ja villakeratiiniin suodatuksen 35 jålkeen sitoutuneeksi jåånyt radioaktiivinen lauraatti mååritettiin tuikelaskennalla.

Jålleen kerran on osoitettu, ettå anioniset etoksiloidut 7 9271 3 alkoholit ovat kaikein tehokkaimpia mietoja anionisia pinta-aktiivisia aineita våhennettåesså saippuan sitoutumista villakeratiiniin kovassa vedesså verrattuna puhtaaseen saippuaan (14), saippuaan/CMGS:åån (suhteessa 3:1) ja saip-5 puaan/EDTA:han suhteessa 3:1 (16).

Tåten etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen ja saippuan yhdistelmå saa aikaan lisååntyvån huuhdottavuuden ja vahene-misen saippuan sitoutumisessa verrattuna muihin saippuoihin 10 yksinåan ja muiden 1isåaineiden, kuten saippuoissa olevien pinta-aktiivisten aineiden kanssa.

Kuviot 3 ja 4 osoittavat, ettå sekå alkyyliketjul la ettå hydrofil 1 isel la osal la on oma merkityksenså. Natriumlau-15 ryylisulfaatti ei ole yhtå tehokas kuin sen etoksiloidut johdannaiset våhennettåesså saippuan/kaksivalenssisen kati-onin vuorovaikutusta, joka lisåå sitoutumista villakeratiiniin. Painoon perustuen olivat eri lukumååriå etoksiryhmiå sisåltåvåt al koholietoksisulfaatit yhtå tehokkaita, edellyt-20 tåen ettå molaariselta pohjalta lisååtyvå etoksilointi lisåå sen valikoivaa vuorovaikutusta kaksivalenssisten kationien kanssa (samalla kun se våhentåå aineen ominaista årsytys-potentiaalia). Alkyyliketjun on siis våhennettåvå saippuan sitoutumista vi 1lakeratiiniin. Pol yety1eeniglykoli (PEG 25 600: ei alkyyliketjua) lisåå saippuan sitoutumista villa- : keratiiniin. Lyhyt alkyyliketju (Ce - Cio) våhensi pinta- aktiivisen aineen tehokkuutta verrattuna Ci2 - Ci 4 -ketjuun.

Kuvio 5 osoittaa, ettå saippuan ja AEOS-7EO:n vålillå on 30 vi 11akeratiiniin jååneen pinta-aktiivisen aineen kokonais-mååråå våhentåvå synergistinen vaikutus. Syy siihen on tuntematon, mutta on ajateltu, ettå saippuaa ja AEOS:ia sisåltåvå synteettinen tai yhdistelmåsaippua voi olla tehok-kaampi kuin kumpikin yksinåån våhentåmåån ihon kireyttå ja 35 muita årsytysmuotoja elåvåsså organismissa.

Tåhån keksintoon voidaan kåyttåå useimpia saippuoita, ras-vahappojen suoloja ja ylirasvaisia saippuoita. Saippuan 11 9271 3 8 pitoisuus vaihtelee kåytetyn etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen måårån mukaan tåta toalettisaippuaa valmistettaessa. Saippuapitoisuus voi vaihdella 25 p-%:sta 95 p-%:iin koko koostumuksen painosta. Edullinen måårå on kuitenkin 61 p-5 %:sta 91 p-%:iin koko koostumuksen mååråstå.

Saippuaan voidaan tahmeuden pienentåmiseksi lisåta muita lisåaineita, kuten selluloosaeetteriå tai synteettistå piidioksidia, hajuaineita ja valkaisuaineita, kuten titaani- 10 dioksidia.Suositeltava lisåysmåårå on 1,5 % hajuainetta, 0,5 % titaanidioksidia ja 0,1 %:sta 2 %:iin selluloosaeetteriå tai synteettistå piidioksidia.

Saippuan/AEOS:n yhdisteen palojen parhaat tulokset antava 15 valmistusmenetelmå on seuraava: (1) Puhdasta saippuaa sulatetaan hoyryvaippaisessa jauhimessa (82 - 93 *C) (2) Jauhimeen lisåtåå sekoituksen alaisena etoksiloitua alkoholisulfaattia kuivana tahnana tai vesiliuok- 20 sena, ja sekoitusta jatketaan 5 minuuttia.

(3) Tåsså vaiheessa voidaan jauhimeen lisåta tahmeutta våhentåvåt lisåaineet, kuten selluloosaeetteri tai synteettinen piidioksidi (0,1 - 2,0 %) ja sekoitusta jatketaan vielå 2 minuuttia.

25 (4) Mårkå saippua ilmakuivataan tai tyhjiokuivataan kosteuspitoisuuden alentamiseksi alle 5 %:n.

(5) Jauhettuihin saippuahiutaleisiin lisåtåån hajuaine, titaanidioksidi ja muut våhåisemmåt 1isåainemååråt -ja jauhetaan uudelleen (tål lå kertaa reunanpyyh- 30 kimislevy paikoi1laan).

(6) Saippuaseos ajetaan Beck'in saippuatankopuristimen (Stephan Beck Plodder Co) låpi. Saippuatankopuristimen låmpotila pidetåån 32 - 38 *C:ssa vesikier-tojårjestelmåå kåyttåen.

35 (7) Saippuatangot puristetaan suulakepuristetuista kaistaleista kåyttåen Midget Multipress (Denison ; Co)-laitetta varustettuna suorakaiteenmuotoisella standardisuulakkeel la.

9 92713

Vaahtoamisen arviointitutkimus osoitti, ettei ylirasvaisen vertailusaippuapalan ja saippua/AEOS-7EO (75:25) -palan vålillå ollut merkittåvåå eroa vaahtoamisen nopeuden suhteen ja vaahdon maaråsså oli koepalalla pientå våhenemåå.

5

Mietouskoe tehtiin kåyttåmållå erilaisia saippuapitoisuuksia etoksiloituun pinta-aktiiviseen aineeseen nåhden. Nåitå saippuan yhdistelmåpaloja koestettiin vasten Dove:a (rek. tavaramerkki) puhdasta ylirasvaista saippuaa ja CMGS-yhdis-10 telmåsaippuaa. Yåmå koe tehtiin kaksoissuojattuna riippumat-toman koestuslaboratorion toimesta.

Yhteenvetona perustuu metodologia Frosch'in ja Klingman'in artikkeliin julkaisussa J. Amer. Acad. Dermatol. 1 35-41 15 (1979). Muunnelmat alkuperåisestå metodologiasta olivat: Tåhan tutkimukseen osallistui kaksikymmentåseitsemån kaukaasialaista vapaaehtoista, joilla oli tunnetusti herkkå iho.

20 ’ Marraskesikerroksel1e tulleiden vaurioiden måårityk- sesså kåytettiin iho låpi tapahtuvaa veden håviotå. Jokaisen vapaaehtoisen kyynårvarresta arvioitiin neljå kohtaa ennen tuotteen levitystå; tåmå tehtiin yhden tunnin tasapainotuksen jålkeen ymparistoolosuh-25 teiltaan såådetysså huoneessa.

Jokainen osanottaja laastaroitiin kaikilla kahdeksal-la koetuotteella. Tuotteiden sijoituspaikat osanot-tajilla arvottiin sattumanvaraisesti.

24 tunnin altistuksen jålkeen laastarit poistettiin, 30 koepaikat huuhdottiin vesijohtovedel1å ja taputeltiin kuivaksi. Arsytys arvioitiin kolme tuntia laasta-?i-den puiston jålkeen silmåmååråisel1å tarkastuks^1*a ja haihtumismittari1 la .

Arvioinnin jålkeen paikat peitettiin uudelleen samal-35 la tuotteella edelleen 24 tunniksi kåyttåen edellå kuvattua menetelmåå.

Haihtumismittaustiedot analysoitiin kåyttåen yksi suuntaista mittaus-ANOVAra. Tuotteiden våliset eroa-

II

9271 3 10 vuudet tutkittiin jålkikåteen kåyttåen Fischer’in LSD-menetelmåå. Punoitustiedot analysoitiin kåyttåen Friedman'in kaksisuuntaista koetta (eiparametristå ANOVA:a). Tuotteiden eroavuudet tutkittiin Conover'-5 in menetelmål1å (Practice Nonparametric Statistics ss 299-302, 2nd Edition, John Wiley and Sons, New York, 1980).

Tåsså tutkimuksessa koestettiin seuraavat koostumukset: 10 5 %:nen Dove pesuainepala 5 %:nen saippua (60/40, ylirasvainen) 5 %:nen AEOS-12EO (etoksiloitu alkoholi pinta-aktiivi-nen aine - etoksi1ointiaste 12) 5 %:nen yhdistelmåsaippua (so. 90 % saippuaa:10 % AEOS- 15 12EO) 5 %:nen yhdistelmåsaippua (so. 80 % saippuaa:20 % AEOS- 12EO) 5 %:nen yhdistelmåsaippua (so. 70 % saippuaa:30 % AEOS-12EO) 20 5 %:nen CMGS-yhdistelmåsaippua 5 % saippuaa + 1,25 % AEOS-12EO:ta Tåmå tutkimus osoittaa, ettå 20 % tai enemmån AEOS-12EO:ta sisåltåvå yhdistelmåsaippua, jonka loppuosa on saippuaa, 25 on yhtå mieto kuin Dove-pesuainesaippua. Tul oksen perustana on, ettå yhdistetåån årsyttåvå aineosa (saippua) sellaiseen aineosaan, joka on merkittåvåsti miedompi kuin Dove (so. AEOS-12EO). Seoksen årsytyspotentiaali on sama kuin Dove'n. , Tåmå vaikutus paranee mietouden suuntaan saippuan ja AEOS-30 12EO:n synergistisen vuorovaikutuksen johdosta.

Tulokset osoittavat, ettå 24 tunnin jålkeen 20 fe tai enemmån AEOS-12EO:ta sisåltåvåt yhdistelmåsaippuat to^'at esiiin Dove'een verrattavia årsytysvaikutuksia. 20 % CMGS:åå sisål-35 tåvå yhdistelmåsaippua oli merkittåvåsti årsyttåvåmpi kuin Dove.

Saippuaårsytyskokeen herkkyyden parantamiseksi erityisesti 11 9271 3 mietoja tuotteita tutkittaessa 1aastaroitiin koepaikat vielå uudelleen 24 tunniksi. 48 tunnin altistuksen jålkeen oli Dove'n aikaansaama ihon pinnan vaurio samanlainen kuin saippuan aiheuttama. Tainan vastakohtana ei EAOS-12EO vahin-5 goita ihon pintaa 48 tunnin altistuksen jålkeen yhtå pal jon kuin Dove tai saippua.

Punotuksen silmåmååråiset tutkimukset osittavat, ettå sekå 24 ettå 48 tunnin jålkeen yhdistelmåsaippua 70 osaa saip-10 puaa: 30 osaa AEOS-12EO:ta oli punoituksen esiintuojana taipumukseltaan samanarvoinen kuin Dove. 48 tunnin jålkeen 80 osaa saippuaa:20 osaa AEOS-12EO:ta sisaltåvå yhdistelmåsaippua oli Dove'n kanssa samanarvoinen, vaikka se 24 tunnin kuluttua aiheutti merkittåvåsti enemmån punoitusta kuin 15 Dove. (Se oli jo silloin tilastollisesti samanarvoinen yhdistelmåsaippua 70:30 kanssa). AEOS-12EO-måårån våhentå-minen vielå edelleen aiheuttaa nopean punoituksen lisåån-tymisen kummassakin arvioinnissa. Pelkkå saippua yksinåån oli merkittåvåsti årsyttåvåmpi kuin mikåån muu koestettu 20 tuote. 20 %:sen AE0S-12E0:n korvaaminen 20 %:lla CMGS:llå aiheutti merkittåvån 1isååntymisen punoituksen esiintulossa. Tåmå oli yhdenmukaista sen kanssa, ettå CMDS on årsyttåvåmpi pinta-aktiivinen aine kuin AEOS-12EO. Pelkkå AE0S-12E0 oli merkittåvåsti miedompi kuin mikåån muu koestettu tuote.

25 : Saippuan ja AEOS-12EO:n vålistå vuorovaikutusta tutkittiin vertaamalla 5 % saippuaa + 1,25 % AEOS-12EO:ta sisaltåvåå koelaastaria saippuan 5 %:een koelaastariin. Jos nåiden pinta-aktiivisten aineiden aiheuttama årsytys oli ehdot-30 tomasti lisååntyvå, olisi tuloksena olevan årsytyksen oltava suurempi kuin pelkån 5 %:sen saippuan ^siintuoman. Punoituk-sessa on kuitenkin merkittåvå våhenem;! sekå 24 ettå 48 tunnin kohdilla. Kosteusmittauksessa -r. 24 tunnin jålkeen pienenemåå ihon pinnan vaurioitumisessa, mutta se ei ole 35 tilastollisesti merkittåvåå.

Nåmå tulokset johtavat ajatukseen, ettå saippuan ja AEOS-12E0:n vålillå on synergistinen vuorovaikutus mietoon suun- 12 9271 3 taan. Saippuan ja AE0S-12E0:n val isen synergistisen vuoro-vaikutuksen perusta on epåselvå. Siinå voi olla liuoksessa olevan saippuan ja AEOS-12EO:n vålinen vuorovaikutus alen-tamaan kåytettåvisså olevan årsyttåvån lajin (saippua) 5 måaråå iholla. Vaihtoehtoisesti voi AE0S-12E0 kilpailla saippuan kanssa ihon pinnalla våhentåen siten sitoutuvan årsykkeen måaråå.

10 15 20 25 30 35

Claims (1)

1. 9271 3 Patenttivaatimus Menetelmå pesuainesaippuan valmistamiseksi, tunnettu siitå, ettå siihen kuuluvat vaiheet a) puhtaan saippuamåårån sulattaminen 93 °C:ssa, 5 b) etoksiloidun alkoholisulfaatin lisååininen mainittuun saippuaan sekoituksen alaisena, c) saippuan ja etoksiloidun alkoholisulfaatin sekoittaminen, d) selluloosaeetterin tai synteettisen piidioksidin lisåå-minen tahmeuttajana, 10 e) sekoittaminen vielå noin kaksi minuuttia, f) kuivaaminen kosteuden pienentåmiseksi alle 5 %, g) mainitun seoksen jauhaminen ensimmåisen kerran ja sen jålkeen våhåisempien lisåainemåårien lisååminen seokseen, h) jauhaminen toisen kerran, 15 i) mainitun seoksen puristaminen saippuapuristimella pitåen låmpdtila vålillå 32 - 38 °C:sta, j) mainitun seoksen suulakepuristaminen lukuisiksi kaista-leiksi, k) mainittujen kaistaleiden puristaminen saippuatangoiksi, 20 ja l) toalettisaippuatuotteen talteenotto. Forfarande for framstållning av en detergenttvål, kånneteck-25 nat av att det omfattar stegen ’ a) småltning av ren tvålmångd i 93 °C, b) tillsåttning av etoxilerad alkoholsulfat till nåmnda tvål under omrorning, c) blandning av tvålen och den etoxilerade alkoholsulfaten, 30 d) tillsåttning av cellulosaeter eller syntetisk kiseldioxid som klibbmedel, e) omrorning ytterligare cirka två minuter, f) torkning for minskning av fuktigheten till under 5 %, g) malning av nåmnda blandning f6r en forstå gång och dåref-35 ter tillsåttning av mindre mångder av tillsåttningsåmne till blandningen, h) malning for en andra gång, II il 9271 3 i) pressning av nåmnda blandning med en tvålpress under en temperatur av 32 - 38 °C( j) extrudering av nåmnda blandning till flera remsor, k) pressning av nåmnda remsor till tvålstångar, och 5 1) utvinning av toalettvålsprodukten.