FI92713B - Menetelmä pesuainesaippuan valmistamiseksi - Google Patents

Description

9271 3

Menetelmä pesuainesaippuan valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy luonteeltaan mietojen saippuoiden valmistusmenetelmään.

5

Rasvahapposaippuat ovat olleet laajalti käytettyjä ja vuosisatoja tunnettuja joka tarkoituksen pesuaineina. Rasvahap-posaippuoilla on kuitenkin eräitä puutteita siinä suhteessa, että ne reagoivat kalsium- ja magnesiumionien kanssa muodos-10 taen veteen liukenemattomia suoloja niitä kovassa vedessä käytettäessä. Nämä veteen liukenemattomat kalkkisaippuoina tunnetut suolat muodostavat saostumia, jotka tavallisesti ovat havaittavissa ammeessa tai altaassa, jossa ne nousevat pintaan vaahtona ja tarttuvat näkymättömänä renkaana am-15 meeseen tai altaaseen. Kalkkisaippuat voivat myös pesun jälkeen jättää iholle kalvon tai kiristävän tunteen rasvahappo-saippuoilla kovassa vedessä pestäessä.

Saippuan vaahtoamisen vähentämiseksi ja varsinkin estämään 20 saostumien muodostumista lisätään rasvahapposaippuoihin tavallisesti kalkkisaippuan hajotusaineita pitämään kalkki-saippuat hienojakoisina ja kovaan veteen suspendoituneina. Tällaisten kalkkisaippuoiden dispergointiaineiden käyttöä saippuoissa on esitetty US-patenteissa no:t 2 983 684, 25 3 850 834 ja 3 640 882. Esimerkkeihin saippuoihin yhdis- ; tetyistä dispergointlaineista saostumien muodostumisen es tämiseksi kuuluu etoksiloiduista alkoholeista valmistetut sulfosukkinaattipuoliesterit, alkyylifenolioksi-alkyleeni-eetterisulfaatit ja pinta-aktiiviset aineet. Katso Weil et 30 ai Soap-Based & Detergent Formulations: xx. The Physical and Chemical Nature of Lime Soap Dispensions, joka on esitetty AOCS:n kokouksessa (Syysk. 1975).

Vaikkakin saippuaan yhdistetty kalkkisaipuan hajotusaine 35 voi estää kalkin saostumisen, syntyy tästä yhdistämisestä useita ongelmia. Kaikkein ensimmäiseksi useat miedot synteettiset pinta-aktiiviset saippuan kanssa kaavatut aineet osoittavat heikkoja vaahtoamisominaisuuksia yhdistettyinä II ·.

2 9271 3 saippuoihin, jotka sisältävät hyvin paljon kookossaippuaa ja ovat erityisen rasvapitoisia. Toiseksi, anionisten pinta-aktiivisten aineiden käyttö saattaa tuottaa suuren vaah-totilavuuden, mutta on iholle karkeaa. Kolmanneksi, ihon 5 karkeuden tai ihon kireyden on osoitettu korreloivan eri pinta-aktiivisten aineiden kykyyn sitoutua ihoon. Imokawa et ai Nahihi Kaishi 8.6 473-481 (1976); J. Soc. Cosmet. Chem. 85 147-156 (1984).

10 Saippuassa olevien synteettisten pinta-aktiivisten aineiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi esittävät US-patentti no 4,673,525 ja GB-patentti no 2,175,005 pinta-aktiivisen aineen ja saippuan yhdistelmään lisättäväksi polymeerisiä, iholle pehmeältä tuntuvia lisäaineita ja kostutusaineita.

15 Lisäaineet muodostavat toalettisaippuasta välillä 10,1 - 35 % olevan määrän. Vaikkakin karkeus iholle on poistettu, on se tehty näin lisäaineiden lisäyksellä, jotka voivat lisätä valmistuskustannuksia ja jättää iholle kostutusai-neista johtuvan rasvaisen kalvon tunnun.

20

Toisaalta ei karkeus taas ole ollut merkityksellistä US-patentissa no 4,397,754, joka osittaa henkilökohtaisen pesuainetuotteen. Mainitussa patentissa käytetyllä pinta-aktiivisella aineella on kyky vaahdota sekä kuumassa että 25 kylmässä vedessä. Polyuretaanivaahto kyllästettiin pesutar-: koituksia varten ei-ionisella alkoholietoksilaatilla (90 - 10 p-%) ja rasvahapposaippual1 a (10 - 90 p-%); mainitussa patentissa ei osoitettu mitään pehmeyttäviä lisäaineita. Siksi tämän henkilökohtaisen pesutuotteen käyttö voi jättää 30 ihon tuntumaan karkealta.

Näinollen on olemassa tarve tuottaa mieto pääasiassa saip-puapohjainen ihosaippua, jota voidaan käyttää kovassa vedessä, mutta joka suojaa ihoa karkeudelta ja kireydeltä, mutta 35 osoittaa suurta vaahtoamisominaisuutta ilman lisättäviä pehmeyttäviä aineita, jotka voivat jättää ihon tuntumaan rasvaiselta.

3 9271 3

Esillä oleva keksintö täyttää tärkeän tarpeen tuottamalla uuden etupäässä saippuapohjäisen puhdistuskoostumuksen, jota voidaan käyttää kovassa vedessä ja jolla on hyvät vaahtoamisominaisuudet ja joka lisäksi on iholle vähemmän 5 karkea. Tämän keksinnön avulla ei tarvita lisäkosteuttimia estämään ihon kiristymistä.

Tämä keksintö liittyy yleisesti rasvahapposaippuoiden käyttöön yhdessä etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen kanssa, 10 jonka hiiliketjun pituus on vähintään 8 hiiliatomia, estämään ihon kokonaiskuivumista. Saippuan kanssa käytetään pieniä pitoisuuksia etoksiloitua pinta-aktiivista ainetta tuottamaan synergistinen vuorovaikutus ja täten lisätään tämän toalettisaippuan huuhdottavuutta iholta ja vähennetään 15 täten merkittävästi ihon kuivuutta, kireyttä ja karheutta.

Edullinen puhdistussaippua on toalettisaippua, jossa on 5 p-%:sta 35 p-%:iin etoksiloitua pinta-aktiivista ainetta, 61 p-%:sta 91 p-%:iin saippuaa ja 4 p-% hajustetta ja halut-20 tu määrä titaanidioksidia ja muita apuaineita.

Niinpä siis esillä olevan keksinnön lähin kohde on tuottaa äärimmäisen mieto ihosaippua, joka vähenttää ihon ärsytystä vähentämällä suhteellisen kovassa vedessä pesun jälkeen 25 iholle jääviä saippuajäämiä.

Esillä olevan keksinnön toinen kohde on kehittää mieto ihosaippua jossa ei käytetä kosteutusaineita eikä lisäaineita tuottamaan pesun jälkeen vähemmän ihon kireyttä.

30

Esillä olevan keksinnön seuraava kohde on tuottaa yhdessä pinta-aktiivisen aineen kanssa saippua, jolla on hyvät vaahtos.Tiisominaisuudet.

35 Vielä eräs esillä olevan keksinnön kohde on vähentää pesun ja huuhtelun jälkeen iholle jäävän saippuan määrää ja jättää iholle puhtaampi raikkauden tunne.

Il 4 9271 3

Muut esillä olevan keksinnön kohteet, ominaisuudet ja edut käyvät ilmi luettaessa seuraavaa yksityiskohtaista keksinnön kuvausta yhdessä piirrosten ja oheenliitettyjen patenttivaatimusten kanssa.

5

Lyhyt kuvaus piirroksista.

Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuan jäämään villakeratiiniin.

Kuvio 2 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-10 tien vaikutusta saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin.

Kuvio 3 kuvaa sitä osaa, jota alkyyliketju ja etoksiloitu osa näyttelevät saippuajäämien vähenemisessä huuhtelun jälkeen.

Kuvio 4 kuvaa sitä osaa, joka alkyyliketjulla ja etoksiloi-15 dulla osalla on saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin.

Kuvio 5 kuvaa saippuan ja etoksiloidun osan synergististä vaikutusta vähentämässä villakeratiiniin jäävän pinta-aktiivisen aineen kokonaismäärää.

20 Tämä keksintö kohdistuu menetelmään miedon yhdistelmäsaip-puan valmistamiseksi, jolla on hyvät vaahtoamisominaisuudet ja jonka tuntu iholle on erinomainen. Tämän miedon yhdistel-mäkoostumuksen uskotaan sitä kovassa vedessä käytettäessä aiheuttavan kasvoille vähemmän ihon ärsytystä ja kiristystä 25 kuin useat kaupallisesti saatavat ihosaippuat. Koostumus lisää pesun jälkeen iholla olevien saippuajäämien poishuuh-dottavuutta jättäen siten ihon tuntumaan pehmeältä. Tämä toalettisaippuayhdistelmä aiheuttaa vähemmän ihon ärsytystä ja toimii ilman siihen lisättyjä kosteutusaineita tai iholla 3 0 tuntuvia apuaineita, jotka voivat jättää ihon tuntuinaan tahmealta ja rasvaiselta.

On uskottavaa, että tapahtuu synergistinen vuorovaikutus suhteellisen alhaisten etoksiloitujen pinta-aktiivisten ai-35 neiden, joiden alkyyliketjuissa on vähintään 8 hiiliatomia, ja saippuan välillä, joka kehittää paremman poishuuhdotta-vuuden iholle kovassa vedessä pesun jälkeen jääville saippua jäämille.

, 9271 3 Tässä keksinnössä käytettävän pinta-aktiivisen aineen tulisi olla etoksiloitu pinta-aktiivinen aine, jonka alkyyliketjun pituus on vähintään 8 hiiliatomia. Näihin etoksi1 oltuihin 5 pinta-aktiivisiin aineisiin kuuluvat ei-ioniset pinta-ak-tiiviset aineet, kuten alkoholietoksilaatit tai anioniset pinta-aktiiviset aineet, kuten etoksisulfaatit ja alkoholi-etoksikarboksylaatit.

10 Pinta-aktiivisen aineen etoksi1ointiaste voi vaihdella 3:sta ylöspäin. Etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen määrä voi vaihdella 5 p-%:sta 75 p-%:iin ja vielä saada aikaan haluttu synergistinen vaikutus jäljellä olevan saippuaosan (95 % -25 %) saippuamäärän kanssa. Ensisijaisesti tulisi etoksi-15 loidun pinta-aktiivisen aineen määrän kuitenkin olla välillä 5 % - 35 %.

Muut pinta-aktiiviset aineet, kuten kookosmonoglyseridisul-faatti, joita on käytetty yhdessä saippuan kanssa vähentä-20 mään ihon ärsytystä, eivät toimi synergistisen vähentävästi pesun jälkeiseen saippuamäärään iholla.

Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuajäämään vi1lakeratiinissa kovassa 25 vedeessä. Koska vi11akeratiini jäljittelee ihomaista pintaa, käytettiin kokeessa sitä. Käytetty menetelmä oli seuraava:

Punnittuja vi11akeratiinikääröjä haudutettiin 10 ml:ssa 0,75 %:sta saippuatiuosta joka oli merkitty radioaktiivi-30 sella (14C)-1auraati11 a, ia 0,25 %:sta mietoa pinta-aktiivista ainetta tarkoituksenmukaisen kovuisessa vedessä. 20 tunnin haudutuksen jälkeen 50 *C:ssa villakeratiini suodatettiin kuivaksi. Tämän jälkeen kääröjä haudutettiin uudelleen 24 tuntia 50 'C:ssa käyttäen 10 ml samankovuista vettä 35 kuin ensimmäisessä haudutuksessa käytettiin. Kääröt suodatettiin kuiviksi ja uutettiin 2-molaarisel1 a natriumhydrok-sidilla 1 tunti 80 *C:ssa ja annettiin sitten jäähtyä.

«

Uutteet neutraloitiin 0,25 ml :11a perkloorihappoa. Radioak- II; 6 9271 3 tiivisesti merkityn villakeratiiniin huuhtomisen jälkeen jääneen lauraatin määrä määritettiin tuikelaskennalla.

Puhdasta saippuaa (10) oli jäämänä suurin määrä, kun taas 5 kelaatin, kuten EDTArn (13) lisäys saippuan 3:1 suhteessa kelaattiin aiheutti 32 %:n vähenemisen saippua jäämässä kovalla vedellä huuhdonnan jälkeen.

Seokseen lisätty CMGS eli kookosmonoglyseridisulfaatti 10 saippuan 3:1 suhteessa CMGS:ään (11) osoitti lähes samaa jäämää kuin pelkkä saippua yksinään.

Etoksiloidun alkoholin pinta-aktiivinen saippua (suhteessa 3:1) (12) osoittaa kovassa vedessä saippuaan ja CMGS:ään 15 ja saippuaan plus EDTA:han verrattuna suurinta vähenemää saippua jäämässä. Näin ollen on nähtävissä, että etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen lisäys saippuaan lisää kovassa vedessä saippuan poishuuhdottavuutta villakeratiinista.

20 Kuvio 1 kuvaa mietojen pinta-aktiivisten aineiden ja kelaat-tien vaikutusta saippuan sitoutumiseen villakeratiiniin. Käytetty menetelmä oli seuraava: (a) Sitoutuminen 25 Yksiprosenttinen saippualiuos (60 osaa eläinrasvaa/40 osaa kookosrasvaa/7 osaa vapaita rasvahappoja) merkittiin radioaktiivisesta (14C)-lauraatilla. Punnittiin (50 mg) villa-tuotekääröjä (Testfabric no 511) ja ne laitettiin saippuan ja pinta-aktiivisen aineen halutun kovuiseen veteen tehtyyn 30 liuokseen. Liuoksen lopullinen tilavuus oli 10 ml. 20 tunnin hauduttamisen jälkeen 50 °C:ssa villa suodatettiin kuivaksi. Kääröt uutettiin 2 M natriumhydroksidi1iuoksella 1 tunti 80 "C:ssa ja niiden annettiin jäähtyä. Uutteet neutraloitiin 0,25 ml :11a perkloorihappoa ja villakeratiiniin suodatuksen 35 jälkeen sitoutuneeksi jäänyt radioaktiivinen lauraatti määritettiin tuikelaskennalla.

Jälleen kerran on osoitettu, että anioniset etoksiloidut 7 9271 3 alkoholit ovat kaikein tehokkaimpia mietoja anionisia pinta-aktiivisia aineita vähennettäessä saippuan sitoutumista villakeratiiniin kovassa vedessä verrattuna puhtaaseen saippuaan (14), saippuaan/CMGS:ään (suhteessa 3:1) ja saip-5 puaan/EDTÄ:hän suhteessa 3:1 (16).

Täten etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen ja saippuan yhdistelmä saa aikaan lisääntyvän huuhdottavuuden ja vähenemisen saippuan sitoutumisessa verrattuna muihin saippuoihin 10 yksinään ja muiden lisäaineiden, kuten saippuoissa olevien pinta-aktiivisten aineiden kanssa.

Kuviot 3 ja 4 osoittavat, että sekä alkyyliketjulla että hydrofii1isellä osalla on oma merkityksensä. Natriumlau-15 ryylisulfaatti ei ole yhtä tehokas kuin sen etoksiloidut johdannaiset vähennettäessä saippuan/kaksivalenssisen kationin vuorovaikutusta, joka lisää sitoutumista villakeratiiniin. Painoon perustuen olivat eri lukumääriä etoksiryhmiä sisältävät aikoholietoksisulfaatit yhtä tehokkaita, edellyt-20 täen että molaariselta pohjalta lisäätyvä etoksilointi lisää sen valikoivaa vuorovaikutusta kaksivalenssisten kationien kanssa (samalla kun se vähentää aineen ominaista ärsytys-potentiaalia). Alkyyliketjun on siis vähennettävä saippuan sitoutumista vi1lakeratiiniin. Pol yety1eeniglykoli (PEG 25 600: ei alkyyliketjua) lisää saippuan sitoutumista villa- : keratiiniin. Lyhyt alkyyliketju (Ce - Cio) vähensi pinta- aktiivisen aineen tehokkuutta verrattuna Ci 2 - Ci 4 -ketjuun.

Kuvio 5 osoittaa, että saippuan ja AEOS-7EO:n välillä on 30 vi11akeratiiniin jääneen pinta-aktiivisen aineen kokonaismäärää vähentävä synergistinen vaikutus. Syy siihen on tuntematon, mutta on ajateltu, että saippuaa ja AEOS:ia sisältävä synteettinen tai yhdistelmäsaippua voi olla tehokkaampi kuin kumpikin yksinään vähentämään ihon kireyttä ja 35 muita ärsytysmuotoja elävässä organismissa.

Tähän keksintöön voidaan käyttää useimpia saippuoita, rasvahappojen suoloja ja ylirasvaisia saippuoita. Saippuan n 8 9271 3 pitoisuus vaihtelee käytetyn etoksiloidun pinta-aktiivisen aineen määrän mukaan tätä toalettisaippuaa valmistettaessa. Saippuapitoisuus voi vaihdella 25 p-%:sta 95 p-%:iin koko koostumuksen painosta. Edullinen määrä on kuitenkin 61 p-5 %:sta 91 p-%:iin koko koostumuksen määrästä.

Saippuaan voidaan tahmeuden pienentämiseksi lisätä muita lisäaineita, kuten seiluloosaeetteriä tai synteettistä piidioksidia, hajuaineita ja valkaisuaineita, kuten titaani- 10 dioksidia.Suositeltava lisäysmäärä on 1,5 % hajuainetta, 0,5 % titaanidioksidia ja 0,1 %:sta 2 %:iin seiluloosaeetteriä tai synteettistä piidioksidia.

Saippuan/AEOS:n yhdisteen palojen parhaat tulokset antava 15 valmistusmenetelmä on seuraava: (1) Puhdasta saippuaa sulatetaan höyryvaippaisessa jauhimessa (82 - 93 *C) (2) Jauhimeen lisätää sekoituksen alaisena etoksiloitua aikoholisulfaattia kuivana tahnana tai vesiliuok- 20 sena, ja sekoitusta jatketaan 5 minuuttia.

(3) Tässä vaiheessa voidaan jauhimeen lisätä tahmeutta vähentävät lisäaineet, kuten seiluloosaeetteri tai synteettinen piidioksidi (0,1 - 2,0 %) ja sekoitusta jatketaan vielä 2 minuuttia.

25 (4) Märkä saippua ilmakuivataan tai tyhjiökuivataan kosteuspitoisuuden alentamiseksi alle 5 %:n.

(5) Jauhettuihin saippuahiutaleisiin lisätään hajuaine, titaanidioksidi ja muut vähäisemmät 1isäainemäärät -ja jauhetaan uudelleen (tällä kertaa reunanpyyh- 30 kimislevy paikoillaan).

(6) Saippuaseos ajetaan Beck'in saippuatankopuristimen (Stephan Beck Plodder Co) läpi. Saippuatankopuristimen lämpötila pidetään 32 - 38 *C:ssa vesikier-tojärjestelmää käyttäen.

35 (7) Saippuatangot puristetaan suulakepuristetuista kaistaleista käyttäen Midget Multipress (Denison ; Co)-laitetta varustettuna suorakaiteenmuotoisella standardisuulakkeel la.

9271 3 9

Vaahtoamisen arviointitutkimus osoitti, ettei ylirasvaisen vertailusaippuapalan ja saippua/AEOS-7EO (75:25) -palan välillä ollut merkittävää eroa vaahtoamisen nopeuden suhteen ja vaahdon määrässä oli koepalalla pientä vähenemää.

5

Mietouskoe tehtiin käyttämällä erilaisia saippuapitoisuuksia etoksiloituun pinta-aktiiviseen aineeseen nähden. Näitä saippuan yhdistelmäpaloja koestettiin vasten Dove:a (rek. tavaramerkki) puhdasta ylirasvaista saippuaa ja CMGS-yhdis-10 telmäsaippuaa. Yämä koe tehtiin kaksoissuojattuna riippumattoman koestuslaboratorion toimesta.

Yhteenvetona perustuu metodologia Frosch'in ja Klingman'in artikkeliin julkaisussa J. Amer. Acad. Dermatol. 1 35-41 15 (1979). Muunnelmat alkuperäisestä metodologiasta olivat: Tähän tutkimukseen osallistui kaksikymmentäseitsemän kaukaasialaista vapaaehtoista, joilla oli tunnetusti herkkä iho.

20 ’ Marraskesikerroksel1 e tulleiden vaurioiden määrityk sessä käytettiin iho läpi tapahtuvaa veden häviötä. Jokaisen vapaaehtoisen kyynärvarresta arvioitiin neljä kohtaa ennen tuotteen levitystä; tämä tehtiin yhden tunnin tasapainotuksen jälkeen ympäristöolosuh-25 teiltään säädetyssä huoneessa.

Jokainen osanottaja laastaroitiin kaikilla kahdeksalla koetuotteella. Tuotteiden sijoituspaikat osanottajilla arvottiin sattumanvaraisesti.

24 tunnin altistuksen jälkeen laastarit poistettiin, 30 koepaikat huuhdottiin vesijohtovedellä ja taputeltiin kuivaksi. Ärsytys arvioitiin kolme tuntia laastaroiden puiston jälkeen silmämääräisellä tarkastuksena ja haihtumismittari1 la.

Arvioinnin jälkeen paikat peitettiin uudelleen samal-35 la tuotteella edelleen 24 tunniksi käyttäen edellä kuvattua menetelmää.

Haihtumismittaustiedot analysoitiin käyttäen yksi suuntaista mittaus-ANOVA:a. Tuotteiden väliset eroa- li 10 9271 3 vuudet tutkittiin jälkikäteen käyttäen Fischer’in LSD-menetelmää. Punoitustiedot analysoitiin käyttäen Friedman'in kaksisuuntaista koetta (eiparametristä ANOVA:a). Tuotteiden eroavuudet tutkittiin Conover'-5 in menetelmällä (Practice Nonparametric Statistics ss 299-302, 2nd Edition, John Wiley and Sons, New York, 1980).

Tässä tutkimuksessa koestettiin seuraavat koostumukset: 10 5 %:nen Dove pesuainepala 5 %:nen saippua (60/40, ylirasvainen) 5 %:nen AEOS-12EO (etoksiloitu alkoholi pinta-aktiivi-nen aine - etoksi1ointiaste 12) 5 %:nen yhdistelmäsaippua (so. 90 % saippuaa:10 % AEOS- 15 12EO) 5 %:nen yhdistelmäsaippua (so. 80 % saippuaa:20 % AEOS- 12EO) 5 %:nen yhdistelmäsaippua (so. 70 % saippuaa:30 % AEOS-12EO) 20 5 %:nen CMGS-yhdistelmäsaippua 5 % saippuaa + 1,25 % AEOS-12EO:ta Tämä tutkimus osoittaa, että 20 % tai enemmän AEOS-12EO:ta sisältävä yhdistelmäsaippua, jonka loppuosa on saippuaa, 25 on yhtä mieto kuin Dove-pesuainesaippua. Tuloksen perustana on, että yhdistetään ärsyttävä aineosa (saippua) sellaiseen aineosaan, joka on merkittävästi miedompi kuin Dove (so. AEOS-12EO). Seoksen ärsytyspotentiaali on sama kuin Dove'n. , Tämä vaikutus paranee mietouden suuntaan saippuan ja AEOS-30 12EO:n synergistisen vuorovaikutuksen johdosta.

Tulokset osoittavat, että 24 tunnin jälkeen 20 fc tai enemmän AEOS-12EO:ta sisältävät yhdistelmäsaippuat to^'at esiiin Dove'een verrattavia ärsytysvaikutuksia. 20 % CMGS:ää sisäl-35 tävä yhdistelmäsaippua oli merkittävästi ärsyttävämpi kuin Dove.

Saippuaärsytyskokeen herkkyyden parantamiseksi erityisesti 11 9271 3 mietoja tuotteita tutkittaessa laastaroitiin koepaikat vielä uudelleen 24 tunniksi. 48 tunnin altistuksen jälkeen oli Dove'n aikaansaama ihon pinnan vaurio samanlainen kuin saippuan aiheuttama. Tämän vastakohtana ei EAOS-12EO vahin-5 goita ihon pintaa 48 tunnin altistuksen jälkeen yhtä paljon kuin Dove tai saippua.

Punotuksen silmämääräiset tutkimukset osittavat, että sekä 24 että 48 tunnin jälkeen yhdistelmäsaippua 70 osaa saip-10 puaa: 30 osaa AEOS-12EO:ta oli punoituksen esiintuojana taipumukseltaan samanarvoinen kuin Dove. 48 tunnin jälkeen 80 osaa saippuaa:20 osaa AEOS-12EO:ta sisältävä yhdistelmä-saippua oli Dove'n kanssa samanarvoinen, vaikka se 24 tunnin kuluttua aiheutti merkittävästi enemmän punoitusta kuin 15 Dove. (Se oli jo silloin tilastollisesti samanarvoinen yhdistelmäsaippua 70:30 kanssa). AEOS-12EO-määrän vähentäminen vielä edelleen aiheuttaa nopean punoituksen lisääntymisen kummassakin arvioinnissa. Pelkkä saippua yksinään oli merkittävästi ärsyttävämpi kuin mikään muu koestettu 20 tuote. 20 %:sen AE0S-12E0:n korvaaminen 20 %:lla CMGS:llä aiheutti merkittävän lisääntymisen punoituksen esiintulossa. Tämä oli yhdenmukaista sen kanssa, että CMDS on ärsyttävämpi pinta-aktiivinen aine kuin AEOS-12EO. Pelkkä AE0S-12E0 oli merkittävästi miedompi kuin mikään muu koestettu tuote.

25 : Saippuan ja AEOS-12EO:n välistä vuorovaikutusta tutkittiin vertaamalla 5 % saippuaa + 1,25 % AEOS-12EO:ta sisältävää koelaastaria saippuan 5 %:een koelaastariin. Jos näiden pinta-aktiivisten aineiden aiheuttama ärsytys oli ehdot-30 tomasti lisääntyvä, olisi tuloksena olevan ärsytyksen oltava suurempi kuin pelkän 5 %:sen saippuan ^siintuoman. Punoituksessa on kuitenkin merkittävä vähenemu sekä 24 että 48 tunnin kohdilla. Kosteusmittauksessa -r. 24 tunnin jälkeen pienenemää ihon pinnan vaurioitumisessa, mutta se ei ole 35 tilastollisesti merkittävää.

Nämä tulokset johtavat ajatukseen, että saippuan ja AEOS-12EO:n välillä on synergistinen vuorovaikutus mietoon suun- 12 9271 3 taan. Saippuan ja AE0S-12E0:n välisen synergistisen vuorovaikutuksen perusta on epäselvä. Siinä voi olla liuoksessa olevan saippuan ja AEOS-12EO:n välinen vuorovaikutus alentamaan käytettävissä olevan ärsyttävän lajin (saippua) 5 määrää iholla. Vaihtoehtoisesti voi AEOS-12EO kilpailla saippuan kanssa ihon pinnalla vähentäen siten sitoutuvan ärsykkeen määrää.

10 15 20 25 30 35

Claims (1)

1. 9271 3 Patenttivaatimus Menetelmä pesuainesaippuan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluvat vaiheet a) puhtaan saippuamäärän sulattaminen 93 °C:ssa, 5 b) etoksiloidun alkoholisulfaatin lisääminen mainittuun saippuaan sekoituksen alaisena, c) saippuan ja etoksiloidun alkoholisulfaatin sekoittaminen, d) selluloosaeetterin tai synteettisen piidioksidin lisääminen tahmeuttajana, 10 e) sekoittaminen vielä noin kaksi minuuttia, f) kuivaaminen kosteuden pienentämiseksi alle 5 %, g) mainitun seoksen jauhaminen ensimmäisen kerran ja sen jälkeen vähäisempien lisäainemäärien lisääminen seokseen, h) jauhaminen toisen kerran, 15 i) mainitun seoksen puristaminen saippuapuristimellä pitäen lämpötila välillä 32 - 38 °C:sta, j) mainitun seoksen suulakepuristaminen lukuisiksi kaistaleiksi , k) mainittujen kaistaleiden puristaminen saippuatangoiksi, 20 ja l) toalettisaippuatuotteen talteenotto. Förfarande för framställning av en detergenttväl, kanneteck-25 nat av att det omfattar stegen ’ a) smältning av ren tvälmängd i 93 °C, b) tillsättning av etoxilerad alkoholsulfat tili nämnda tväl under omrörning, c) blandning av tvälen och den etoxilerade alkoholsulfaten, 30 d) tillsättning av cellulosaeter eller syntetisk kiseldioxid som klibbmedel, e) omrörning ytterligare cirka tvd minuter, f) torkning för minskning av fuktigheten till under 5 %, g) malning av nämnda blandning för en första gäng och däref-35 ter tillsättning av mindre mängder av tillsättningsämne tili blandningen, h) malning för en andra gäng, Il II 9271 3 i) pressning av nämnda blandning med en tvälpress under en temperatur av 32 - 38 °C( j) extrudering av nämnda blandning till flera remsor, k) pressning av nämnda remsor till tvälstängar, och 5 1) utvinning av toalettvälsprodukten.