FI92560B - Menetelmä kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien säiliöiden erottamiseksi - Google Patents

Menetelmä kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien säiliöiden erottamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI92560B
FI92560B FI884140A FI884140A FI92560B FI 92560 B FI92560 B FI 92560B FI 884140 A FI884140 A FI 884140A FI 884140 A FI884140 A FI 884140A FI 92560 B FI92560 B FI 92560B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
sample
container
residue
product
residual
Prior art date
Application number
FI884140A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI884140A (fi
FI92560C (fi
FI884140A0 (fi
Inventor
George Plester
Warren E Leddon
David E Dalsis
Original Assignee
Coca Cola Co
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from US06/892,983 external-priority patent/US4858768A/en
Application filed by Coca Cola Co filed Critical Coca Cola Co
Publication of FI884140A publication Critical patent/FI884140A/fi
Publication of FI884140A0 publication Critical patent/FI884140A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI92560B publication Critical patent/FI92560B/fi
Publication of FI92560C publication Critical patent/FI92560C/fi

Links

Classifications

    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
    • G01N21/88—Investigating the presence of flaws or contamination
    • G01N21/90—Investigating the presence of flaws or contamination in a container or its contents
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B07—SEPARATING SOLIDS FROM SOLIDS; SORTING
    • B07C—POSTAL SORTING; SORTING INDIVIDUAL ARTICLES, OR BULK MATERIAL FIT TO BE SORTED PIECE-MEAL, e.g. BY PICKING
    • B07C5/00—Sorting according to a characteristic or feature of the articles or material being sorted, e.g. by control effected by devices which detect or measure such characteristic or feature; Sorting by manually actuated devices, e.g. switches
    • B07C5/34—Sorting according to other particular properties
    • B07C5/3404—Sorting according to other particular properties according to properties of containers or receptacles, e.g. rigidity, leaks, fill-level
    • B07C5/3408—Sorting according to other particular properties according to properties of containers or receptacles, e.g. rigidity, leaks, fill-level for bottles, jars or other glassware
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
    • G01N21/88—Investigating the presence of flaws or contamination
    • G01N21/90—Investigating the presence of flaws or contamination in a container or its contents
    • G01N21/9018—Dirt detection in containers
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
    • G01N21/88—Investigating the presence of flaws or contamination
    • G01N21/90—Investigating the presence of flaws or contamination in a container or its contents
    • G01N21/9081—Inspection especially designed for plastic containers, e.g. preforms
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N33/00—Investigating or analysing materials by specific methods not covered by groups G01N1/00 - G01N31/00
    • G01N33/0078—Testing material properties on manufactured objects
    • G01N33/0081—Containers; Packages; Bottles
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N35/00—Automatic analysis not limited to methods or materials provided for in any single one of groups G01N1/00 - G01N33/00; Handling materials therefor
    • G01N35/00584—Control arrangements for automatic analysers
    • G01N35/00594—Quality control, including calibration or testing of components of the analyser
    • G01N35/00603—Reinspection of samples
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/17—Systems in which incident light is modified in accordance with the properties of the material investigated
    • G01N21/25—Colour; Spectral properties, i.e. comparison of effect of material on the light at two or more different wavelengths or wavelength bands
    • G01N21/31—Investigating relative effect of material at wavelengths characteristic of specific elements or molecules, e.g. atomic absorption spectrometry

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Immunology (AREA)
  • Analytical Chemistry (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Pathology (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Quality & Reliability (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Investigating Or Analysing Materials By Optical Means (AREA)
  • Control And Other Processes For Unpacking Of Materials (AREA)
  • Refuse Collection And Transfer (AREA)
  • Processing Of Solid Wastes (AREA)
  • Investigating Materials By The Use Of Optical Means Adapted For Particular Applications (AREA)
  • Auxiliary Devices For And Details Of Packaging Control (AREA)
  • Supplying Of Containers To The Packaging Station (AREA)
  • Other Investigation Or Analysis Of Materials By Electrical Means (AREA)
  • Processing And Handling Of Plastics And Other Materials For Molding In General (AREA)
  • External Artificial Organs (AREA)
  • Packaging For Recording Disks (AREA)
  • Detergent Compositions (AREA)
  • Investigating Or Analyzing Materials By The Use Of Magnetic Means (AREA)
  • Discharge Of Articles From Conveyors (AREA)
  • Transition And Organic Metals Composition Catalysts For Addition Polymerization (AREA)

Description

92560
MENETELMIÄ KONTAMINOITUNEIDEN JA KONTAMINOITUMATTOMIEN SÄILIÖIDEN EROTTAMISEKSI
Tekninen alue Tämä keksintö koskee yleisesti säiliöiden, kuten lasi- ia muovisäiliöiden, tarkastusjärjestelmiä, sen suhteen, onko läsnä kontaminantteja ja vaarallisia aineita. Tarkemmin tämä keksintö koskee menetelmää identifioida kontaminoitu-mattomat säiliöt toteamalla säiliöön alunperin pakatun tuotteen jäännös.
Tekniikan taso
Monilla teollisuudenaloilla, mukaanluettuna virvoitusjuoma-teollisuus, tuotteet pakataan säiliöihin, jotka palautetaan käytön jälkeen, pestään ja täytetään uudelleen. Tyypillisesti on uudelleentäytettävät säiliöt valmistettu lasista, joka voidaan helposti puhdistaa. Nämä säiliöt pestään ja tutkitaan sitten, onko niissä mukana vieraita aineita.
Lasisäiliöiden haittana on, että ne ovat hauraita ja suuremmilla tilavuuksilla tulevat suhteellisen raskaiksi.
Tämän vuoksi on erittäin toivottavaa käyttää muovisia säiliöitä, koska ne ovat vähemmän hauraita ja kevyempiä kuin samantilavuiset lasisäiliöt. Muovimateriaaleilla on kuitenkin taipumus absorboida erilaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka myöhemmin voivat desorboitua tuotteeseen vaikuttaen . täten haitallisesti säiliöön pakatun tuotteen laatuun. On havaittu, että olemassa olevat tutkimusmenetelmät ovat riittämättömiä havaitsemaan säiliöitä, jotka ovat voineet absorboida kontaminantteja.
Alalla tunnetaan kahdenlaisia vieraan aineen toteamislait-teita, yksi pullon rungon (lieriön) tutkimiseen ja toinen pohjan tutkimiseen. Edellisessä laitteessa valo suunnataan 92560 2 ulkoapäin pulloon samalla kun pulloa pyöritetään, ia pullon läpi kulkenut valo havaitaan valosähköisellä elementillä. Valosähköistä elementtiä käytetään vertaamaan saatua trans-missiovalon määrää silloin, kun tietyllä pullon alueella on vierasta ainetta, siihen määrään, joka saadaan, kun tietyllä alueella ei ole vierasta ainetta. Tyypillisesti vieras aine tutkitaan koko pullon rungosta. Tyypillinen edellä kuvattu havaintolaite on laite, joka on esitetty US-paten-tissa nro 4 376 951 (15.3.1983, Miyazawa), joka käsittää valosähköisen muunnoslaitteen, jossa on joukko valoa vastaanottavia elementtejä; ja videosignaalin synnyttävän laitteen, joka on tarkoitettu peräkkäin vertaamaan ja erottamaan kahdesta vaihtuvasta vierekkäisestä pisteestä peräisin olevat havaintosignaalit, jotka valosähköinen konver-siolaite havaitsee, sen määrittämiseksi, onko pullossa vierasta ainetta vai ei.
Havaintolaitteilla, jotka mittaavat transmissioastetta säiliön läpi, on se haitta, että ne eivät voi havaita monien kontaminanttien läsnäoloa, jotka ovat saattaneet absorboitua säiliön seinään, koska jotkut kontaminantit eivät vaikuta säiliön läpi kulkeneen valon transmissioon.
US-patentti nro 4 551 627 (5.11.1985, Reich) esittää laitteen jäännösnesteen, kuten veden, öljyn ja nestesaippuan, tutkimiseen täytettävissä virvoitusjuomasäiliöissä. Laite on tarkoitettu havaitsemaan nesteet, kuten öljyn ja nestesaippuan, jotka voivat kontaminoida säiliöt. Esitetty laite havaitsee pienet määrät nestemäistä kontaminanttia ja tällaisia jäännöksiä sisältävät säiliöt poistetaan täytettäviä säiliöitä sisältävältä prosessilinjalta. Kontaminanttien tunnistamismenetelmä käsittää seuraavat vaiheet: mitataan optiset transmittanssit havaittavana olevasta kontaminanttiyhdistelmästä ja säiliön seinästä, johon kontaminantti on kiinnittynyt; valitaan kaksi optista kul-kuvyöhykettä, toinen, jolla on suhteellisen korkea trans- • « mittanssitaso havaittavan kontaminantin suhteen, kun taas li .
9256C
3 toisella on suhteellisen matala transmittanssitaso havaittavan kontaminantin suhteen; mitataan valon määrät kahdella optisella kulkuvvöhvkkeellä, kun valo kulkee säiliön pohjan ja kaulan läpi; valomäärien muuttaminen vastaaviksi kahdeksi sähkösignaaliksi; ja verrataan yhden kulku-vyöhykkeen suhteen tulevaa yhtä sähkösignaalia toisen kul-kuvyöhykkeen suhteen tulevaan toiseen sähkösignaaliin. Vaikka Reichin kuvaama laite voisi olla sopiva tunnistamaan yhden tai kahden ennalta määrätyn nestemäisen kontaminantin, jotka voivat jäädä säiliöön, sen hyödyllisyys on rajoittunut tilanteissa, joissa mahdollisia kontaminantteja on lukuisia, tai kontaminantti on absorboitunut säiliön seinään. Lisäksi laite on riippuvainen havaittavan kontaminantin transmittanssista, ja tämä fysikaalinen ominaisuus vaihtelee laajasti riippuen kontaminanteista. Tätä laitetta käytetään tyypillisesti tutkittaessa pestyjä lasipakkauksia niiden sisältämien laimennettujen kaustisten liuosten jäämien suhteen, eikä pesemättömiä pakkauksia kuten tämä keksintö.
US-patentti nro 4 221 961 (9.9.1980, Peyton) esittää sähkö-optisen pullontutkijän. Laite on siten suunniteltu, että se tunnistaa hiukkaset tai nesteen pullossa. Siinä on valonlähde, joka sijoitetaan pullonpohjan alapuolelle, pyöritettävä skanneripää, joka sijoitetaan pullonkaulan yläpuolelle vastaanottamaan valo, joka kulkee pullonpohjan läpi valonlähteestä, ja detektori vastaanottamaan skanneripään heijastama valo, jolloin tunnistetaan vain pullonpohjalla olevat hiukkasmaiset aineet. Skannerissa on heijastavat :· segmentit ja ei-heijastavat osat. Heijastavat segmentit heijastavat valon, joka kulkee pullonpohjan läpi, kuin fokusoiden pullonpohjan kuvan detektorille. Jos pullonpoh-jalla on hiukkasmaisia aineita, ne estävät valonlähteestä tulevaa valoa ja aiheuttavat laskun detektorin ulostulossa. Ei-heijastavissa osissa on infrapunadetektori infrapunasä-teilvn havaitsemiseksi, joka kulkee pullonpohjan läpi. Infrapunadetektorin vastaanottava valo suodatetaan siten, 4 92560 että vain sellainen valo. jonka aallonpituudet ovat tunnistettavan nesteen absorptiojuovien alueella tai lähellä niitä, voi kulkea läpi saavuttaen infrapunadetektorin. Jos pullonpohjalla on nestettä, valo absorboituu osittain aiheuttaen laskun infrapunadetektorin vaihtovirtakytketyssä amplitudissa, jolloin nesteen läsnäolosta saadaan osoitus. Tätä laitetta käytetään tyypillisesti tutkimaan pestyjen, palautettavien lasipullojen sisältämät vieraat materiaalit, jotka voivat takertua pullon sisäpuolelle ja joita ei voida poistaa pesulaitteella.
US-pätentti nro 4 087 184 (2.5.1978, Knapp et ai.) esittää menetelmän ja laitteen nesteiden tutkimiseksi läpinäkyvissä säiliöissä. Menetelmä käsittää vaiheen, jossa nestettä valaistaan vakiointensiteettisellä valonlähteellä, kuvataan koko valaistu nestetilavuus, mukaanluettuna meniski, useiksi kuvatasoiksi kuituoptisilla nipuilla ja kuituoptisia nippuja seurataan vakioherkällä valoanturirivillä. Jokainen valoanturi kääntää jatkuvasti nesteellä täytetyn säiliön määritellyn ja erillisen yksikkötilavuuden omaavan osakuvan valaistusarvon jännitesignaaliksi ja jokaisesta signaalista seurataan signaalinmuutosta, joka osoittaisi hiukkasten liikettä. Meniskin hajoamisesta johtuva poikkeava ulostulosignaali korjataan ja hyväksymis-/hylkäämispäätös perustuu yhdistettyyn signaaliin, joka edustaa kaikkia erillisiä signaaleja, jotka saadaan valosensoririvistä.
US-patentti nro 4 083 691 (11.4.1978, McCormack et ai.) esittää menetelmän kontaminanttien havaitsemiseksi vedessä.
; Menetelmä tunnistaa nopeasti orgaaniset epäpuhtaudet ve dessä käyttäen hyväksi kemiallista poreilua kontaminanttien vapauttamisen nopeuttamiseksi vesinäytteen yläpuolella olevaan ilmatilaan, josta ne voidaan havaita tavanomaisilla ilmansaasteiden ilmaisuputkilla. Tässä esitetään myös laite kontaminanttien havaitsemiseksi vesiliuoksen yläpuolella olevasta ilmatilasta ilmaisuputkilla.
Il 92560 5 US-patentti nro 3 966 332 (29.6.1976, Knapp et ai.) esittää menetelmän ja laitteen nesteiden tutkimiseksi läpinäkyvissä säiliöissä. Laite tutkii automaattisesti nesteellä täytettyjä säiliöitä niissä olevien suhteellisen kokoisten hiuk-kasmaisten kontaminenttien löytämiseksi. Menetelmä käsittää sen, että valaistaan nestettä vakiointensiteettisellä valonlähteellä, jaotellaan koko valaistun nestetilavuuden kuva, meniski mukaanluettuna, kuituoptisilla nipuilla ja seurataan kuituoptisia nippuja vakioherkällä valosensoriri-villä. Kukin valosensori kääntää jatkuvasti osakuvan määritellyn ja erillisen poikkileikkausalan jännitesignaaliksi ja seuraa kustakin signaalista, tapahtuuko siinä signaa-linmuutosta, joka osoittaisi hiukkasen liikettä. Meniskin hajoamisesta johtuva poikkeava ulostulosignaali korjataan, ja hyväksymis-/hylkäämispäätös perustuu yhdistettyyn signaaliin, joka edustaa kaikkia erillisiä signaaleja, jotka saadaan valosensoririvistä.
US-patentti 4 459 023 (10.7.1984, Reich et ai.) esittää sähköoptisen tarkastusmenetelmän läpinäkyville ja puolittain läpinäkyville säiliöille. Esitetty sähköoptinen järjestelmä käyttää polaroitua, skannattua optista sädettä ja riviä optisia polaroid-detektoreita ja loogisen signaalin muodostavaa järjestelmää, jolloin varmasti havaitaan viat läpinäkyvissä tai puolittain läpinäkyvissä säiliöissä.
Kaikissa tähän mennessä kuvatuissa laitteissa on se haitta, että ne ovat riippuvaisia joko sellaisten hiukkasten läsnäolosta, jotka ovat kooltaan ainakin 5 mm, tai tietyn ;· nestemäisen kontaminantin fysikaalisen ominaisuuden havait semisesta mahdollisen kontaminaation osoittamiseksi. Kun on kysymys kontaminoituneista muovipulloista kontaminaatio ei muodostu sen kokoisista hiukkasista tai mitattavissa olevan nestemäärän läsnäolosta, vaan kontaminaatio on pikemmin diffusoitunut säiliön seinään ja havaitsemattomissa viite-julkaisuissa kuvatuilla optisilla menetelmillä. Toinen « muovisten säiliöiden mahdolliseen kontaminaatioon
9256C
6 liittyvä haitta on se. että mahdollisten kontaminanttien lukumäärä on suuri ja kontaminanttien fysikaaliset ia kemialliset ominaisuudet ovat monenlaisia. Tämän vuoksi järjestelmä, joka pystyy havaitsemaan tietyn tyyppisiä kon-taminantteja, ei ehkä pysty havaitsemaan toisen tyyppisiä kontaminantteja.
Tämän keksinnön tarkoitus on siten tehdä mahdolliseksi mahdollisesti kontaminoituneiden säiliöiden erottaminen säiliöistä, jotka eivät ole kontaminoituneet.
Toinen keksinnön tarkoitus on tarjota käyttöön uusi menetelmä, jonka avulla erotetaan muovipullot yksinkertaisesti ja halvalla, ja joka menetelmä voi helposti havaita suurella tarkkuudella sen, ovatko pullot todennäköisesti vapaita kontaminanteista, säästäen näin työtä pullojen tarkastuksessa .
Keksinnön mukaisella menetelmällä ratkaistaan ongelma miten erottaa muovipulloista, jotka ovat olleet täytettyinä kulutettavalla tuotteella, ne jotka voivat olla kontaminoituja.
Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan pääasiassa se etu, että voidaan erottaa muovipullot, joilla voi olla eri kontaminantteja absorboituneena pullonseinään, pulloista, jotka sisältävät jäänteitä alkuperäisestä tuotteestaan.
Keksintö ; Tämä keksintö täyttää nämä ja muut keksinnön tarkoitukset menetelmällä, joka erottaa kontaminoituneen ja kontaminoi-tumattoman pullon, joissa pullon jäännöksen erilaisia fysikaalisia parametrejä verrataan säiliöön alunperin pakatun tuotteen fysikaalisiin parametreihin. Jos jäännöksen fysikaaliset parametrit korreloivat säiliöön alunperin pakatun tuotteen fysikaalisten parametrien kanssa, mainittua jäännöstä sisältävä pullo lähetetään pullotuslaitteiden li 92560 7 standardipesimeen. Jos jäännöksen fysikaaliset parametrit eivät korreloi säiliöön alunperin pakatun tuotteen fysikaalisten parametrien kanssa, mainittua jäännöstä sisältävälle pullolle suoritetaan tarkempi tutkimus, tai se viedään erityiseen kontaminanttien uuttoprosessiin tai hävitetään.
Tämän keksinnön uudet piirteet on esitetty mukaanliitetyis-sä patenttivaatimuksissa. Keksinnön luonne, periaate ja hyödyntäminen ilmenevät paremmin seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta, kun sitä luetaan yhdessä mukana olevien piirrosten kanssa, joissa vastaavia osia on merkitty samoilla viitenumeroilla.
Lyhyt kuvaus piirroksista
Mukana olevissa piirroksissa:
Kuva 1 on kaaviollinen diagrammi järjestelmästä, joka liittyy menetelmään, jolla tämän keksinnön mukaisesti erotetaan kontaminoituneet ja kontaminoitumattomat säiliöt toisistaan ;
Kuva 2 on yksityiskohtaisempi kaavioesitys tämän keksinnön eräästä toteutusmuodosta; « «
Kuva 3 on kaaviollinen diagrammi tämän keksinnön mukaisesta vaihtoehtoisesta järjestelmästä ?
Kuva 4 on kaaviollinen diagrammi tämän keksinnön mukaisesta ;· vaihtoehtoisesta järjestelmästä;
Kuva 5 on kaaviollinen diagrammi vaihtoehtoisesta toteutus-muodosta, joka käyttää hyväksi kahta tai useampaa detektori järjestelmää .
8 goer r.
/Zjuu
Keksinnön täydelliseksi ymmärtämiseksi on tärkeätä ymmärtää erot fysikaalisissa ominaisuuksissa hartsimaisten materiaalien (esim. polvetyleeni, PET, akrylonitriilistvreeni-kopolymeerit, polykarbonaatit ja vastaavat) ja lasin välillä. Lasi on läpäisemätön useimpien aineiden tunkeutumiselle. Toisin kuin lasiin, kontaminantit pystyvät kulkeutumaan seinämiin säiliössä, joka on valmistettu hartsimaisesta materiaalista. Kontaminantit, jotka kulkeutuvat säiliöiden seinämiin, voivat desorboitua tuotteeseen, jos säiliö täytetään uudelleen. Säiliöissä voi esiintyä hyvin suuri määrä kontaminanttityyppejä ja konsentraatioita. Tunnetut toteamismenetelmät eivät pysty tunnistamaan jäännöksiä kyllin nopeasti käytännön sovellutuksiin. Joidenkin kontaminant-tien kulkeutuminen säiliöiden seinämiin ei ehkä johda visuaalisesti havaittavissa oleviin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Täten tunnetut toteamisjärjestelmät ovat riittämättömiä tällaisen kontaminaation toteamiseen.
Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistettu kaavio järjestelmästä 11 kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien pullojen erottamiseksi. Kaupasta palautetut pullot kuljetetaan jäännösnäytteenottimeen 13, jossa saadaan näytteet pullossa olevasta jäännöksestä. Jäännösnäytteet viedään jäännöksen analysaattoriin 15, joka mittaa jäännösnäytteen fysikaali-*' sen reaktion. Näytteestä saatua fysikaalista reaktiota vas taava näytesignaali lähetetään parametrien vertaili jaan 17, joka vertaa näytesignaalia säiliöön alunperin pakatun tuotteen vastaaviin arvoihin, ja jotka on säilytetty muistissa 19. Parametrien vertaili ja 17 lähettää hylkäyssignaalin . hylkäysmekanismiin 21, jos näytesignaali ei korreloi säily tettyjen tuoteparametrien kanssa. Hylkäysmekanismi 21 suuntaa pullot muualle reaktiona hvlkäyssignaaliin.
Kuvassa 2 esitetään yksityiskohtaisemmin kaavio järjestelmästä 11, joka liittyy menetelmään erottaa kontaminoituneet ja kontaminoitumattomat säiliöt tämän keksinnön mukaisesti.
t«
Kaupasta palautetut pullot 20 pannaan ensimmäiselle 9256ο 9 kuljetusjärjestelmälle 23 pullotustehtaalla niiden pesemiseksi ja uudelleen täyttämiseksi. Pullot kuljetetaan ensimmäiseen ympärikääntökohtaan 25, jossa pullot käännetään ylösalaisin suurten jäännösten poistamiseksi. Suuret jäännökset tiputetaan hvlkäysastiaan 27 ja hävitetään. Pullot kuljetetaan sitten toiseen ympärikääntökohtaan 29, jossa ne palautetaan takaisin alkuperäiseen asentoonsa avoin suu ylöspäin ja pannaan erilliselle astiankuljetusmekanismille 31. Kuljetusmekanismi 31 voi olla standardikävttöinen jako-ketjutyyppiä oleva kuljetinjärjestelmä. Pullot kuljetetaan sitten kohtaan, jossa ne ovat vesiruiskun 33 alapuolella, jossa tietty tilavuus tislattua vettä ruiskutetaan pulloihin. Pullot kulkevat kolmanteen pullojen ympärikääntökohtaan 35. Kolmannen ympärikääntökohdan 35 alapuolelle sijoitettuna on kyvetinkuljetusjärjestelmä 37, joka koostuu useista lasikyveteistä 39 sijoitettuna kuljetusjärjestelmään kukin kyvetti erilleen ja määrättyihin kohtiin. Pullon kuljetetaan sitten neljänteen ympärikääntökohtaan 41 ja pannaan kuljetusjärjestelmään 43. Kukin pullon kohta kuljetusjärjestelmässä 43 vastaa kyvetin 39 kohtaa kyvetinkuljetus järjestelmässä 37.
Kyvetit 39, jotka sisältävät näytteet laimeasta jäännöksestä, kuljetetaan jäännösanalysaattoriin 45. Jäännösanaly-saattori 45 mittaa yhden tai useamman fysikaalisen ominaisuuden laimeasta jäännöksestä ja antaa syöttötiedon analysaattorin loogiselle järjestelmälle 47. Analysaattorin looginen järjestelmä 47 vertaa fysikaalisten ominaisuuksien lukemia sen tuotteen fysikaalisten ominaisuuksien kanssa, , joka alunperin oli pakattu säiliöön. Jos laimean jäännöksen 4 fysikaaliset ominaisuudet eivät korreloi alkuperäisen tuotteen ominaisuuksien kanssa tietyille ominaisuuksille arvioiduissa rajoissa, pulloa, josta jäännös oli saatu, pidetään kontaminoituneena ja analysaattorin looginen järjestelmä 47 synnyttää hylkäyssignaalin. Hylkäyssignaalin ottaa vastaan hylkäysmekanismin 49 looginen järjestelmä, joka * * siirtää kontaminoituneen pullon pois kuljetusjärjestelmästä 10 9256u 43. Kontaminoitunut pullo voidaan hävittää tai kuljettaa toiseen tarkastusasemaan tai kontaminanttien uuttoasemaan (ei esitetty).
Sen jälkeen, kun kyvetit 39 on viety jäännösanalysaattorin 45 läpi, ne siirretään kyvetinpesimeen 51, jossa ne pestään kauttaaltaan kaikkien jäämien poistamiseksi kyveteistä. Kyvetit 39 kierrätetään sitten uudelleen kvvetinkuljetus-järjestelmän 37 läpi.
Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistettu kaavio järjestelmästä 12, jolla on sama tarkoitus ja samat komponentit kuin järjestelmällä 11 paitsi että jäännösnäytteenotinta 13 ei tarvita. Jäännökset mitataan jäännösanalysaattorissa 15 ilman että niitä täytyy poistaa alkuperäisestä säiliöstä. Fysikaalisten reaktioiden mittaukset ovat niitä, jotka voidaan tehdä alkuperäisessä säiliössä eivätkä ole haitallisia säiliölle. Järjestelmän 12 muut osat toimivat kuten järjestelmässä 11.
Kuva 4 esittää, kuinka jäännöksen analyysi voidaan suorittaa analysoitavassa säiliössä. Pullot kuljetetaan kuljetusjärjestelmässä ja ne asetetaan peräkkäin vesisuihkun 33 alle (kuten kuvassa 2 on kuvattu), jos analysaattori vaatii, nesteen analyysiä varten. Vesisuihkusta 33 suihkutetaan lämmintä vettä jokaiseen pulloon riittävästi liuottamaan vaadittava määrä jäännöstä ja antamaan riittävä tilavuus analysaattoria varten. Lämmintä vettä sisältävät pullot kerätään tai siirretään sitten pullon ravistajaan/ sekoittajaan 54 jäännöksen liuottamiseksi kauttaaltaan ha-r luttuun konsentraatioon. Jäännöksen sisältävä pullo kul jetetaan sitten jäännösanalysaattoriin 15, kuten kuvassa 3 on kuvattu. Loppuosa järjestelmästä toimii kuten järjestelmä kuvassa 3.
Il 92560 11
Tuotejäännöksen analysaattorit
Voidaan hyödyntää lukuisia menetelmiä, tai niiden yhdistelmiä, säiliön jäännöksen identifioimiseksi säiliöön alunperin pakatuksi tuotteeksi. Tyypillisesti nämä menetelmät havaitsevat tuotteen tai tuotteen aineosan ominaisuuden, jota voidaan käyttää erottamaan tuote kontaminantista. Jäljessä on kuvattu erilaisia menetelmiä, joita voidaan liittää jäännösanalysaattoriin 15, jota hyödynnetään tämän keksinnön menetelmässä.
A. Suorat tunnistamismenetelmät
Aineet voidaan karakterisoida mittaamalla sähkömagneettisen säteilyn määrä ja laatu, jonka näyte emittoi, heijastaa, läpäisee tai taittaa. Alla on yhteenveto erilaisista menetelmistä, joita käytetään hyväksi kemiallisten koostumusten analyysissä käyttäen sähkömagneettista säteilyä.
1. Emissiospektroskopia
Emissiospektroskopiaa käytetään määrittämään yhdisteiden rakenne niiden emissiospektrien aallonpituuskonfiguraatios-ta. Näyte yleensä viritetään termisesti valokaaressa kunnes se emittoi sille luonteenomaista säteilyä. Detektoria käytetään mittaamaan säteilyn suhteelliset määrät luonteenomaisilla aallonpituuksilla. Vaikka tätä analyyttistä menetelmää tyypillisesti käytetään kiinteiden aineiden ja metallien analyysiin, sitä voidaan käyttää nesteiden karakterisointiin.
2. Moniparametrinen luminesenssianalyysi
Monet aineet ovat taipuvaisia emittoimaan säteilyä luonteenomaisella aallonpituudella kun niitä viritetään sähkö-magneettisesti. Emittoidun säteilyn määrät ja spektrit ovat yhteydessä näytteen molekyylirakenteeseen. Voidaan käyttää 12 92560 monikanavafluorimetriä luminesenssin intensiteetin, virityksen ja emittoitujen aallonpituutietojen keräämiseen tuntemattomista säiliön jäännöksistä. Tätä dimensionaalista tietoa voidaan verrata tietokonemal1itunnistusta käyttäen vertailutietoihin kontaminoitumattomille jäännöksille.
3. Infrapunaspektroskopia
Infrapunasäteilyn taajuus ja määrät, jotka näyte absorboi, ovat luonteenomaisia näytteessä olevien eri aineiden molekyylirakenteelle. Orgaanisille yhdisteille infrapunaspektri on erittäin luonteenomainen ja antaa tosiasiassa yhdisteiden sormenjäljen.
4. Lähi-infrapunaspektrofotometria Tämä menetelmä on samanlainen kuin infrapunaspektroskopia, joka edellä on kuvattu, paitsi että lähellä infrapuna-alu-etta (1100-2500 nanometriä) oleva monokromaattinen valo suunnataan tuntemattomaan näytteeseen. Lähi-infrapunaspektri tuottaa monia infrapunaspektrin limittäisiä äärialueen piikkejä. Näitä piikkejä voidaan analysoida tietokonepohjaisen multilineaarisen regressioanalyysin avulla, jolloin saadaan tulokseksi tarkempi näytteen identifiointi.
5. Ultravioletti/näkyvä (kolorimetrinen) absorptiospektros-kopia
Ultravioletin (UV) tai näkyvän valon aineeseen absorboituva konsentraatio seoksessa voidaan helposti mitata. UV/näkyvän ‘ valon spektrofotometrillä näytteen absorboimat komponentit voidaan karakterisoida niiden absorptiosta aallonpituus-mallien suhteen (spektrin ulkoasu). Vertailtava spektrin ulkoasu voidaan saada tuotteen jäännöksiä varten. Tietokoneella suoritettavia mallintunnistuksia voidaan käyttää luokittelemaan jäännös kontaminantiksi tai tuotteeksi. Nämä määritykset voidaan suorittaa saatavissa olevilla
II
2 5 6 G
13 kolorimetreillä, jotka määrittävät valonsäteiden absorptio-asteen ennalta määrätyillä ja luonteenomaisilla aallonpituuksilla näytteen tai näyteliuoksen spesifisten värien arvioimiseksi. UV/näkyvä valolla tarkoitetaan valoa alueella 300-700 nm. Näkyvä valo syntyy valkoisessa valonlähteessä ja UV-valo syntyy UV-valonlähteestä.
Tarkemmin voidaan spektrin ulkoasu määrittää valitsemalla identifiointiin käytettävät aallonpituusalueet tuotteelle käyttäen valosuodattimia. Valittaessa identifiointiin käytettäviä aallonpituusalueita on ainakin yksi erillinen, ennalta valittu identifiointiaallonpituusalue välttämätön ja 3-8 erillistä, ennalta valittua identifiointiaallonpi-tuusaluetta voi olla edullista riippuen varsinaisen tuotteen spektrin ulkoasusta. Tätä spesifistä väri-informaatiota voidaan sitten käyttää luokittelemaan näyte ja hylkäämään kontaminoitunut säiliö tuotteen täyttölinjasovellu-tuksessa. Tätä menetelmää hyödyntävä järjestelmä on esitetty kuvassa 4. Kolorimetrinen absorptiospektroskopia on yksi keksinnön edullisista suoritusmuodoista.
6. Raman-spektroskopia
Raman-spektroskopia perustuu näytteen siroaman monokromaattisen valon aallonpituuden siirtymään. Siirtymä aallonpituudessa osoittaa näytteen molekyylirakennetta. Joissakin tapauksissa Raman-spektri toistaa infrapunaspektrin tiedot, mutta monissa tapauksissa voidaan saada lisäinformaatiota. Tätä menetelmää voidaan käyttää peräkkäin IR-spektrofoto-metrian kanssa, jolloin saadaan tehokkaampi jäännöksen erotus.
7. Muut valomittaukset Näytteen komponenttien molekyylirakenne voidaan karakterisoida myös siitä vaikutuksesta, joka rakenteella on näytteen läpi transmittoituneeseen valoon. Mitattavien 14 92560 fysikaalisten vaikutusten joukossa ovat: - näyteliuoksen taitekerroin, - suspensioiden valonsironta, - polaroidun valon optinen rotaatio ja näytteen taitekerroin , - näytteen sameus, - näytteen tiheys.
Kaikki ylläkuvatut fysikaaliset vaikutukset voidaan havaita valodetektoreilla, jotka ovat kaupallisesti saatavissa. Käytettävä spesifinen menetelmä riippuu säiliöön alunperin pakatun tuotteen luonteesta, tai tuotteen komponentista, joka on tarkoitus löytää. Edullisesti voidaan käyttää useampaa kuin yhtä menetelmää, kun on tarkoitus lisätä jäännösilmaisimen luotettavuutta.
Erityisen mielenkiintoinen käytettäessä muovisäiliöitä virvoitusjuomille on differentiaalinen valonsironta. US-pa-tentti nro 4 548 500 (22.10.1985, Wyatt) esittää menetelmän ja laitteen pienten hiukkasten identifiointiin tai karakterisointiin, joka perustuu tiettyjen optisten havaintojen mittaamiseen, jotka syntyvät kunkin hiukkasen ohittaessa valonsäteen, tai muun sähkömagneettisen säteilyn. Erittäin koherentti säde edullisesti monokromaattista, pystysuoraan polaroitua valoa kulkee pallomaisen detekto-ririvin läpi, tai käytetään vastaanottimia, joissa on kuituoptiset laitteet, jotka transmittoivat tulevan valon de-tektorikokoelmaan. Pieniä hiukkasia sisältävä näyte leikkaa säteen pallomaisen joukon keskuksessa. Todetusta sironnees-. ta säteilystä laskettuja valittuja havaintoja käytetään sitten spesifisten karttojen esiin ottamiseen tietokoneesta .
Edelläolevaa periaatetta sovellettiin US-patentissa nro 4 490 042 (25.12.1984, Wyatt) määrittämään viinin ominaisuuksia valaisemalla pientä osaa tai laimennusta siitä monokromaattisen valon säteellä, mittaamalla syntynyt
II
15
92b6C
valonsirontamalli, vertaamalla tätä mallia vertailunävtteen malliin, ja käyttämällä kahden mallin välillä olevaa eroa kvantitatiivisena mittana. On myös esitetty menetelmän muunnos, jossa suoritetaan joukko mittauksia valitulla kulmajoukolla tietyn ajanjakson kuluessa ja mitataan kullakin valitulla kulmalla intensiteetti useita kertoja. Tässä menetelmässä näin havaittujen intensiteettien keskiarvo kullakin valitulla kulmalla määritetään ja keskiarvojen numeerista yhdistelmää ja kunkin keskiarvosta havaitun arvon vaihtelua käytetään juoman karakterisointiin.
Edelläolevaa periaatetta voidaan hyödyntää tämän keksinnön menetelmässä karakterisoimaan tuote ja vertaamaan sitä jäännökseen. Toisessa keksinnön edullisista toteutusmuodoista laimennetaan erä jäännöstä suodatetulla deionisoi-dulla vedellä, pannaan kyvettiin, ja valaistaan suoraan pystysuoraan polaroidulla ohuella lasersäteellä. Detekto-ririvi, tai pyörivä yksittäinen detektori, mittaa sironneen valon intensiteetin sirontakulman funktiona, yleensä laserin tasossa. Myös polaroivia suodattimia käytetään hyväksi lukemaan sironnut valo tasossa, joka on kohtisuoraan laserin polarisointitasoa vastaan. Tämä sirontamuutos rekisteröidään sitten digitaalisesti, ja verrataan tällaisten si-rontamallien pullossa alunperin olleen tuotteen talletettuun kirjastoon. Jos laimennetun jäännöksen lukemat eivät ole oleellisesti samanlaiset alkuperäisen tuotteen talletettuihin lukemiin verrattuna, jäännöstä pidetään konta-minanttina. Kontaminoitunut säiliö voidaan sitten käsitellä erityisillä liuottimilla mahdollisten kontaminanttien poistamiseksi, tai voidaan hävittää.
8. Liekki-ionisaatiodetektorit
Liekki-ionisaatiodetektori käsittää pienen vetyliekin, joka palaa ilmaylimäärässä, jota ympäröi sähköstaattinen kenttä. Liekkiin injektoidut orgaaniset yhdisteet palavat. Palamisen aikana kerätään ionifragmentteja, jotka tuottavat
9256C
16 sähkövirran suhteessa näytteessä olevien hiiliatomien lukumäärään. Tämä ilmiö mahdollistaa näytteen identifioinnin .
9. Röntgensädefluoresenssi Röntgensädefluoresenssi käsittää näytteen virityksen sätei-lyttämällä ainetta vahvistetuilla lyhytaaltoisilla röntgensäteillä. Virittyneestä alkuaineesta myöhemmin emittoituneilla röntgensäteillä on kyseiselle alkuaineelle tunnusomainen aallonpituus ja intensiteetti on verrannollinen virittyneiden atomien lukumäärään.
10. Laserindusoitu häiriöspektroskopia (LIBS) LIBS käyttää kaupallisesti saatavaa laseria lähettämään valopulsseja, jotka kestävät alle mikrosekunnin. Vahvistettu valo, joka fokusoidaan pienelle näytealueelle, muuntaa aineen sen alkuaineosiin. Saatu plasma analysoidaan atomiemissiospektroskopialla.
11. Sähköinen johtavuus
Yksinkertaista laitetta voidaan käyttää mittaamaan jäännös-näytteen sähkönjohtavuus.
12. Kaasukromatografia
Kaasukromatografiamenetelmää, joka käyttää sopivaa detektoria, voidaan käyttää analysoimaan jäännös tuotejäännöksestä ? ja/tai mikro-organismeista mukaanluettuina home ja hiiva, osoittamaan tuotteen läsnäoloa.
13. Massaspektroskopia
Massaspektrometrissä molekyylejä pommitetaan energisoiduis-ta elektroneista koostuvalla säteellä. Molekyylit li >*2560 17 ionisoituvat ja hajoavat moniin osiin, joista jotkut ovat positiivisia ioneja. Kunkinlaisella ionilla on tietty massan suhde varaukseen. Ionit erotetaan massojensa mukaisesti käyttäen jotain lukuisista saatavista menetelmistä, kuten yhdenmukaista magneettikenttää. Kunkin ioni lajin varaus mitataan mittaamalla elektrodiin indusoitunut virta. Yleensä jokainen molekyylirakenne synnyttää ainutlaatuisen massaspektrin. Kontaminoitumattomien jäännösten toteaminen voidaan suorittaa virittämällä massaspektrin vuodonilmaisin ainutlaatuiseen jäännöskoostumukseen. Piikki osoittaa kon-taminoitumattoman jäännöksen.
14. Ydinmagneettinen resonanssi (NMR)
Atomien ytimiä pidetään pyörivinä varautuneina hiukkasina. Varautuneen hiukkasen pyöriminen synnyttää magneettisen momentin pyörimisakselin suuntaisesti. Jos ainetta sätei-lytetään vakiotaajuisella säteilyllä magneettikentässä, joka vaihtelee vahvuudeltaan, joillakin kentänvahvuuden arvoilla tapahtuu absorptio ja havaitaan signaali. Tyypillisessä absorptiospektrissä on monia absorptiopiikkejä, jotka osoittavat yhdisteen molekyylirakenteen. Mikroprosessorilla ohjatut NMR-spektrometrit keräävät spektritiedot tietokoneanalyysiä varten.
B. Reaktiotuotteiden toteaminen
Periaatteessa kemiallisen koostumuksen määrittäminen reaktiotuotteita mittaamalla käsittää kaksi vaihetta. Ensinnäkin, käytetään haluttua kemiallista reaktiota, ja toiseksi * mitataan reaktiotuote määrittämällä tuotteessa olevan tie tyn aineosan läsnäolo ja määrä. Jälkimmäisessä vaiheessa voidaan käyttää jotakin edellä esitetyistä menetelmistä. Tyypillisesti reaktiotuotteiden mittaamiseen käytetyt instrumentit ovat: - kyllästetyt nauhalaitteet, - fotometriset instrumentit (kolorimetri ja nefelometrit), ij O h. i » 18 - elektrolyyttijohtavuusmittarit ja, - sähkökemialliset laitteet.
Erityisen mielenkiintoista virvoitusjuomasovellutuksissa on jäännöksen sokeripitoisuuden mittaus. Sokerien läsnäolon analysointi koenäytteissä on tavallista monilla muillakin aloilla. Enimmäkseen näitä analyysejä voidaan luonnehtia hapettaviksi järjestelmiksi (indikaattorit), jotka pelkistettäessä aiheuttavat reaktio-olosuhteet, jotka johtavat havaittavaan reaktioon, kuten värinmuutokseen tai muutokseen ultraviolettivalon aallonpituudessa, jota systeemi absorboi tai heijastaa. On myös kehitetty joukko indikaat-toriyhdisteitä, jotka alalla tunnetaan väljästi nimellä "bentsidiinityyppiset indikaattorit". Näitä bentsidiini-tyyppisiä indikaattoreita ovat bentsidiini, o-tolidiini, 3,3',5,5'-tetrametyylibentsidiini, 2,7-diaminofluoreeni ja vastaavat. Näille yhdisteille voi tapahtua värinmuutos vetyperoksidin ja entsyymiperoksidaasin läsnäollessa. Glu-koosi/glukoosioksidaasi-järjestelmässä glukoosi hapetetaan glukonihapoksi siten, että samanaikaisesti muodostuu H202. Vetyperoksidin muodostus helpottaa myöhempää, indikaattoriin liittyvää vaihetta, joka johtaa havaittavaan värinmuutokseen tai muuhun havaittavaan reaktioon. Yhteenvetona sokerianalyysin tekniikan tasosta voidaan sanoa, että soke-riherkät reaktiot alkoivat ilmaantua analytiikkaan niinkin aikaisin kuin 1800-luvun puolivälissä Fehlingin liuoksen ja Tollenin reagenssin ilmaantuessa käyttöön. Useimmat "puhtaasti kemiallisista" järjestelmistä, jotka siitä alkaen ovat ilmaantuneet, ovat laajalti korvautuneet biokemiallisilla järjestelmillä, erityisesti ne, joissa on mukana sokerioksidaasi, peroksidaasi ja peroksidiherkkä bentsi-diinityyppinen indikaattori.
Edelläkuvatut sokerinosoitusmenetelmät voidaan helposti liittää jäännösanalvsaattoriin 15. Välttämätön hapetusreak-tio voidaan suorittaa pullossa tai säiliössä, tai vaihtoehtoisesti kyveteissä 39, jotka on esitetty kuvassa 2.
n
9256C
19
Sokeri-indikaattorin väriin reagoiva signaali voidaan synnyttää kolorimetrillä, kuten on kuvattu US-patentissa nro 4 519 710 (28.5.1985, Luce et ai.). Tällainen kolorimetri käsittää optisen säteilyn lähteen, monikammioisen virtaus-kennon, jonka läpi seurattava liuos voi virrata, ja valo-detektori laitteet , jotka reagoivat virtauskennon kammioissa olevan liuoksen läpi transmittoituneeseen säteilyyn. Säteilylähde voi olla monokromaattinen tai vaihtoehtoisesti voi emittoida säteilyä laajalta optisen spektrin alueelta ja sitä voidaan käyttää yhdessä erillisten juovasuodatti-mien kanssa yksittäisiin virtauskennokammioihin. Valode-tektörilaitteet synnyttävät sähköiset tulostukset, jotka ovat verrannollisia liuoksen läpi transmittoituneen säteilyn intensiteettiin. Valodetektorilaitteiden tulostuksiin reagoiva sähköinen virtapiiri säilyttää säteilylähteen emittoiman säteilyn intensiteetin olennaisesti vakioarvossa .
Sokeri-indikaattorien lisäksi edellä kuvattua menetelmää voi käyttää sopivan pH-indikaattorin kanssa karakterisoimaan jäännöstä sen pH :11a.
Edellä kuvatuille menetelmille on tunnusomaista se, että mitataan analysoitavan näytteen fysikaalista reaktiota. Kaikki menetelmät on muokattu sopimaan kaupallisesti saataviin laitteisiin. Nämä laitteet mittaavat näytteen fysikaalisen reaktion annettuun ärsykkeeseen ja muuttavat reaktion muotoon (tavallisesti digitaaliseen), jota voidaan käsitellä tietokoneilla. Vaikka tekniikan tasossa on kuvattu lukuisia menetelmiä, ei yksikään näistä viitteistä tai mikään laite tai komponenttien yhdistelmä ole vastaava kuin tässä keksinnössä, ei järjestelyltään eikä toimintatavaltaan. Vaikka keksinnön spesifiset toteutusmuodot on esitetty ja kuvattu yksityiskohtaisesti keksinnöllisten perusteiden soveltamisen valaisemiseksi, on ymmärrettävää, että keksintöä voidaan muunnella poikkeamatta näistä perusteista .
20
*256C
Hylkäysmekanismi
Hylkäysmekanismi 21, johon on viitattu kuvassa 1, voi olla kaupallisesti saatava viallisten pullojen hylkäysjärjestelmä, kuten on kuvattu US-patentissa nro 4 295 558 (20.10.1981, Heckmann). Tämä laite käsittää kaksi kuljetin-pyörää, jotka on asennettu liikkumaan pyörivästi säiliöiden kuljettamiseksi joko yhtä liikkeen pääreittiä pitkin säiliöiden myöhempää käyttöönottoa varten, tai liikkeen sivu-reittiä pitkin säiliöihin poistamiseksi niiden tutkimiseksi tai hävittämiseksi. US-patenttien nrot 3 746 165 ja 3 727 068 selitykset kuvaavat pullojen tutkimiskoneet, joissa likaiset pullot hylätään yksilöllisesti. Pullot ohittavat liikkuessaan yksinkertaisessa rivissä optisen tutkimusyksikön ja kun likainen pullo havaitaan, tulee kaksipiikkinen pihti, liikkuen suurella nopeudella kohti pullojen kulkureittiä ja tarttuu likaiseen pulloon pihdin piikkien välillä. Paineilmapuskuri nostaa sitten likaisen pullon varovasti suuntaan, joka on olennaisesti suorassa kulmassa pullovirran normaaliin nähden. Puskuri ja pihti palaavat molemmat takaisin sen jälkeen kun likainen pullo on poistettu mahdollistaen näin pullojen eteenpäinvirtauksen edelleen. Toinen tutkimuslaite,joka käyttää hyväksi pullon valon transmissio-ominaisuuksia sen tutkimisessa, ja käsittää välineet tällaisen viallisen pullon tunnistamiseksi ja poistamiseksi vastaavien pullojen rivistä tai linjalta, on kuvattu US-patenteissa nrot 3 349 906; 3 601 616; 3 629 595; 3 746 748; ja 3 651 937.
Järjestelmään 11 liitetyn erotusmenetelmän luotettavuus 1 riippuu menetelmästä näytteen analysoimiseksi sekä säiliöön alunperin pakatun tuotteen fysikaalisista ominaisuuksista. Luotettavuutta voidaan lisätä valitsemalla useampi kuin yksi menetelmä (järjestelmäylimäärä) alkuperäisen tuotteen karakterisoimiseksi tai "sormenjäljen" saamiseksi. Esimerkiksi virvoitusjuomat sisältävät emulsioita, joita on
II
2i 9256C
helppo karakterisoida edellä kuvatuilla valonsironta-menetelmillä. Lisäksi useimmat virvoitusjuomat on makeutettu sakkaroosilla tai fruktoosilla, joka voidaan helposti todeta käyttäen kaupallisia indikaattoreita.
Kuvassa 5 on esitetty vaihtoehtoinen toteutusmenetelmä järjestelmälle erottaa kontaminoituneet ja kontaminoitu-mattomat pullot 100, jossa on vlimääräisyyspiirre. Näytteet tulevien pullojen jäännöksestä (ennen pesua) pannaan ky-vetteihin jäännösnäytteenottimella 101. Kyvetti siirretään sitten ensimmäiseen detektoriin 103, joka käyttää jotakin aikaisemmin luetelluista toteamismenetelmistä. Esimerkiksi ensimmäinen detektori 103 voi käyttää transmission mittauslaitetta, joka käyttää hyväksi edellä kuvattua differentiaalista valonsirontamenetelmää. Tässä laitteessa tiedon (joka edustaa tulevasta säteestä mitattujen eri kulmien läpi sironneen valon intensiteettiä) synnyttää ensimmäinen detektori 103. Tietoa verrataan sitten ensimmäisessä parametrien vertailulaitteessa 105 vertailutietojen kanssa (ensimmäinen viitesignaali kuvassa 5), jotka on talletettu ensimmäiseen muistilaitteeseen 107. Tietovertailua analysoi sitten ensimmäinen korjaussignaalin analysaattori 109 ja vertaa muistilaitteeseen 111 talletetun korrelaatioteki-jöiden alueen kanssa. Jos jäännösnäytteen reaktio osuu korrelaatiotekijäalueelle, joka on kokeellisesti todettu tietylle laitteelle ja tietylle tuotteelle, pidetään pulloa, josta näyte otettiin, kontaminoitumattomana. Jos näytteen reaktio osuu alueen ulkopuolelle, pullon oletetaan olevan kontaminoitunut ja hylkäyssignaali annetaan. Kyvetti siirretään sitten toiseen detektoriin 113. Toinen detektori
t I
1 113 voi olla esimerkiksi sokerianalysaattori. Tällaisessa analysaattorissa reagenssi lisätään näytteeseen ja tutkitaan kolorimetrillä. Signaali, joka osoittaa näytteen läpi transmittoidun vertailusäteen intensiteettiä, viedään sitten toiseen parametrivertailijaan 115. Toinen parametrien vertailija vertaa detektorin signaalia toisen vertailusig-naalin kanssa, joka on talletettu muistilaitteeseen 117.
22
9256G
Kaksi signaalia analysoidaan sitten toisella korrelaa-tiosignaalin analysoijalla 119 käyttäen kriteereitä, jotka on määritelty muistiin 121 talletetussa korrelaatiotekijä-alueessa. Kuten ensimmäisessäkin detektorissa 103, jos jäännösnäytteen fysikaalinen reaktio toisesta detektorista 113 osuu korrelaatiotekijäalueen ulkopuolelle, pullo, josta näyte oli otettu, hylätään. Kyvetit voidaan siirtää kyvetinpesimeen 123. Vaikka kuvan 5 selityksessä on mainittu spesifisiä esimerkkejä, voidaan edellä mainittuja toteamismenetelmiä käyttää joko detektorissa 103 tai 113.
Vaikka tietyt tämän keksinnön yksittäisten komponenttien yhdistelmät voivat olla tunnistettavissa edellä viitatuissa patenteissa, ei yksikään näistä viitteistä tai mikään laite tai komponenttien yhdistelmä ole samankaltainen kuin tässä keksinnössä, ei järjestelyltään eikä toimintatavaltaan. Vaikka keksinnön spesifisiä toteutusmuotoja on esitetty ja kuvattu yksityiskohtaisesti keksinnöllisten perusteiden soveltamisen valaisemiseksi, on ymmärrettävää, että keksintöä voidaan muunnella poikkeamatta näistä perusteista.
I)

Claims (20)

23 9 256ϋ
1. Menetelmä kontaminoituneen ja kontaminoitumattoman säiliön erottamiseksi säiliöjoukosta (20), jotka ovat kertaalleen olleet täytettynä kulutettavalla tuotteella, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - suunnataan sähkömagneettista energiaa säiliöön (20), - mitataan säiliöstä (20) lähtevän sähkömagneettisen energian laatu ja määrää, - siirretään signaaleja, jotka kuvaavat mitatun sähkömagneettisen energian laatua ja määrää, - verrataan siirrettyä signaalia ennalta määrättyihin arvoihin käyttäen parametrien vertailijaa (17) ja, - hylätään säiliö (20) kun siirretty signaali ei korreloi ennalta määrättyjen arvojen kanssa käyttäen hylkäysmekanis-mia (21), tunnettu siitä, että analyyttisen toimenpiteen supistamiseksi tunnettujen ja suhteellisen vähälukuisten tuotteen jäännösten tunnistamiseksi, joiden läsnäoloa käytetään osoittamaan ettei säiliö (20) ole kontaminoitunut, - synnytetään ainakin yksi fysikaalinen reaktio kussakin säiliössä olevasta jäännösnäytteestä suuntaamalla sähkömagneettinen energia jäännösnäytteeseen ja mitataan säiliöstä lähtevä jäännösnäytteen kanssa vuorovaikutuksessa ollut sähkömagneettinen energia käyttämällä jäännösanalysaat-toria (15) ja, - ne ennalta määrätyt arvot, joihin siirretyt signaalit verrataan ovat alunperin säiliöön pakatun tuotteen näytteen fysikaalisen reaktion tuottamat parametrit (19).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausvaihe käsittää jäännösnäytteen lähettämän säteilyn suhteellisten määrien ja aallonpituuksien mittaamisen.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkömagneettinen energia on 24 92560 termistä viritystä.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkömagneettinen energia on ultraviolettivalo tai näkyvä valo, monokromaattinen valo lähi-infrapuna-alueella tai infrapunasäteilyä ja että mittaus-vaihe käsittää jäännösnäytteen absorboiman säteilyn suhteellisten määrien ja aallonpituuksien mittaamisen.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu sähkömagneettinen energia on koherenttia säteilyä ja että mittausvaihe käsittää jäännösnäytteen kautta sironneen säteilyn suhteellisten määrien ja sirontakulmien mittaamisen.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe fysikaalisen reaktion synnyttämiseksi käsittää: - jäännösnäytteen yhdistämisen reagenssin kanssa, joka pystyy osoittamaan mainitun tuotteen ainesosan läsnäolon, - reaktion tapahtumisen tai puuttumisen toteaminen reagenssin ja mainitun tuotteen mainitun ainesosan välillä, - signaalien siirtämisen, jotka osoittavat mainitun reaktion tapahtumisen tai puuttumisen.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu aineosa on sokeri ja mainittu .reagenssi on sokeri-indikaattori.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe fysikaalisen reaktion synnyttämiseksi käsittää: - jäännösnäytteen sijoittamisen magneettiseen kenttään, joka vaihtelee vahvuudeltaan ja, - näytteen säteilyttämisen säteilyllä radiotaajuusalueella ja, - jossa siirretyt signaalit osoittavat kentänvoimakkuuden II 92560 25 arvoja, jolla mainittu energia absorboituu.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe fysikaalisen reaktion synnyttämiseksi käsittää: - jäännösnäytteen ionoimisen, - ionien erottamisen massan mukaan ja, - jossa siirretyt signaalit osoittavat tietyn massan omaa-vien ionien lukumäärää jäännösnävtteessä.
10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: - synnytetään fysikaalinen reaktio tuotejäännöksestä suuntaamalla sähkömagneettista energiaa tuotejäännökseen, - mitataan tuotejäännöksen kanssa vuorovaikuttavan sähkömagneettisen energian laatu ja määrä, - siirretään signaalit, jotka kuvaavat laatua, - otetaan muistiin tuotejäännöksen fysikaalinen reaktio ja, - määritetään korrelaatiotekijäalue tuotejäännösten fysikaalisten reaktioiden ja kontaminoitujen jäännösnäytteiden fysikaalisten reaktioiden välillä, mittaamalla absorboidun valon määrä kullekin identifioimisaallonpituudelle eri tuotekonsentraatioille, - uutetaan jäännösnäyte kustakin säiliöstä fysikaalisen reaktion synnyttämistä varten jäännösnäytteestä, - jolloin katsotaan ettei jäännösnäytteen fysikaallinen reaktio korreloi tuotejäännöksen fysikaalisen reaktion kanssa kun ainakin yksi jäännösnäytteen fysikaaliseen reaktioon liittyvä signaali ei ole korrelaatiotekijäalueella.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi jäännösnäytteen uuttamis-vaiheen jälkeen käsittää vaiheen: - säiliön, josta näyte uutettiin, vertaaminen uutettuun näytteeseen. 26 9256G
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää fysikaalisen reaktion synnyttämisen jälkeen tuotejäännöksestä vaiheen: - fysikaalisen reaktion muuttamisen useiksi vertailudigi-taalisignaaleiksi.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää fysikaalisen reaktion synnyttämisen jälkeen jäännösnäytteestä vaiheen: - fysikaalisen reaktion muuttamisen useiksi näytteen digi-taalisignaaleiksi.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vertailudigitaalisignaalin ja näytteen digitaalisignaalin välillä määritetään korrelaatiote-kijäalue ja hylkäyssignaali annetaan kun korrelaatiotekijä on korrelaatiotekijäalueen ulkopuolella.
15. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 - 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: - kaikki menetelmän vaiheet toistetaan jäännösnäytteen lisäparametrien saamiseksi, - säiliö hylätään myös silloin kun jäännösnäytteen lisäparametrin saamiseksi synnytetty fysikaalinen reaktio ei korreloi tuotejäännöksen vastaavan fysikaalisen reaktion kanssa.
16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 4-15 mukainen menetelmä , tunnettu siitä, että: - mittausvaihe käsittää väri-informaation keräämisen jäännösnäytteestä ainakin yhdellä, erillisellä ennalta määrätyllä identifioimisaallonpituudella ja, - jossa erilliset, ennalta määrätyt identifioimisaallonpi-tuusalueet ovat UV/näkyvällä alueella 300 - 700 nm.
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väri-informaatio jäännösnäytteen 11 92560 27 fysikaalisesta reaktiosta synnytetään käyttäen 3-8 erillistä, ennalta määrättyä identifioimisaallonpituusaluetta.
18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-17 mukainen mentelmä, tunnettu siitä, että käytetään kaasukromatografiaa mittaamaan jäännösnäytteen kanssa vuorovaikutuksessa olevan sähkömagneettisen energian laatua ja määrää .
19. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäännöstuotteen läsnäoloa osoittavan mikro-organismin läsnäoloa käytetään osoittamaan, ettei säiliö ole kontaminoitunut.
20. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliöstä uutetaan jäännösnäyte ja jäännösnäytteestä synnytetään fysikaalinen reaktio. 28 Cl O E. C Γ, 7Z juo
FI884140A 1986-08-04 1988-09-08 Menetelmä kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien säiliöiden erottamiseksi FI92560C (fi)

Applications Claiming Priority (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US89298386 1986-08-04
US06/892,983 US4858768A (en) 1986-08-04 1986-08-04 Method for discrimination between contaminated and uncontaminated containers
US7673587 1987-07-23
US07/076,735 US4830192A (en) 1986-08-04 1987-07-23 Methods of discriminating between contaminated and uncontaminated containers
PCT/US1987/001886 WO1988000862A1 (en) 1986-08-04 1987-08-03 Methods of discriminating between contaminated and uncontaminated containers
US8701886 1987-08-03

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI884140A FI884140A (fi) 1988-09-08
FI884140A0 FI884140A0 (fi) 1988-09-08
FI92560B true FI92560B (fi) 1994-08-31
FI92560C FI92560C (fi) 1994-12-12

Family

ID=26758428

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI884140A FI92560C (fi) 1986-08-04 1988-09-08 Menetelmä kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien säiliöiden erottamiseksi

Country Status (18)

Country Link
US (1) US4830192A (fi)
EP (1) EP0318501B1 (fi)
KR (1) KR900008954B1 (fi)
CN (1) CN1014456B (fi)
AT (1) ATE71314T1 (fi)
AU (1) AU603133B2 (fi)
BR (1) BR8707767A (fi)
CA (1) CA1305543C (fi)
DE (2) DE3775933D1 (fi)
DK (1) DK167659B1 (fi)
ES (1) ES2004966A6 (fi)
FI (1) FI92560C (fi)
GR (1) GR871246B (fi)
IE (1) IE60250B1 (fi)
MX (1) MX167370B (fi)
NO (1) NO881396L (fi)
PT (1) PT85481B (fi)
WO (1) WO1988000862A1 (fi)

Families Citing this family (46)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4858768A (en) * 1986-08-04 1989-08-22 The Coca-Cola Company Method for discrimination between contaminated and uncontaminated containers
US4880120A (en) * 1987-09-02 1989-11-14 The Coca-Cola Company Plastic container inspection process
JPH04501310A (ja) * 1988-04-13 1992-03-05 インターナショナル　インテグレイテッド　システムズ，インコーポレイテッド 流体検査および／または識別のシステム
US5002397A (en) * 1988-04-13 1991-03-26 International Integrated Systems, Inc. System of fluid inspection and/or identification
JPH0776759B2 (ja) * 1989-01-19 1995-08-16 ザ・コカ‐コーラ・カンパニー 回収容器選別方法
GR1001292B (el) * 1989-06-08 1993-07-30 Int Integrated Systems Inc Συστημα επιθεωρησεως η/και προσδιορισμου ρευστου.
DE4038993C2 (de) * 1990-12-06 1995-07-06 Lehmann Martin Verfahren zum Selektionieren von Behältnissen und Meßanordnung zur Durchführungs des Verfahrens
DE4121429C2 (de) * 1991-06-28 1996-09-12 Krieg Gunther Verfahren und Vorrichtung zur Untersuchung von Gasphasen in Getränkeflaschen
DE4203274A1 (de) * 1992-02-06 1993-08-12 Krieg Gunther Verfahren und vorrichtung zur detektion von urin in flaschen und behaeltern in abfuellanlagen
DE4205722C2 (de) * 1992-02-25 1994-07-14 Krieg Gunther Verfahren und Vorrichtung zur Identifikation und Unterscheidung zwischen Schadstoffen und Inhaltsstoffen in Behältern
US5376550A (en) * 1992-06-01 1994-12-27 The Coca-Cola Company Method and system for sampling and determining the presence of compounds in containers
US5569606A (en) * 1992-06-01 1996-10-29 The Coca-Cola Company Method and system for sampling and determining the presence of contaminants in recyclable plastic materials
US5470754A (en) * 1992-06-01 1995-11-28 The Coca-Cola Company Method and system for sampling and determining the presence of compounds
US5352611A (en) * 1992-06-01 1994-10-04 The Coca-Cola Company Method and system for sampling and determining the presence of compounds in containers
US5350565A (en) * 1992-12-03 1994-09-27 Photovac Centre, Inc. System for the detection of noxious contaminants in beverage and potable water containers
DE4300169A1 (de) * 1993-01-07 1994-07-14 Alfill Getraenketechnik Verfahren und Vorrichtung zum Prüfen von Flaschen
DE4302283A1 (de) * 1993-01-25 1994-07-28 Inst Umwelttechnologien Gmbh Verfahren und Vorrichtung zum Separieren und Sortieren von Kunststoffabfällen
EP0647847A1 (de) * 1993-09-14 1995-04-12 Elpatronic Ag Verwendung eines Massenspektrometers mit Sekundärionisation zur Inspektion von Behältern
DE4340668C2 (de) * 1993-11-30 1998-10-01 Krieg Gunther Verfahren und Vorrichtung zur Messung von Kontaminationen in Form von Flüssigkeiten, Flüssigkeitsfilmen, Feststoffen und Feststoffilmen in Mehrwegflaschen/-Behältern
US5486693A (en) * 1994-02-17 1996-01-23 Thermedics Detection Inc. Detection of turbid contaminants in containers by detecting scattered radiant energy
US5528036A (en) * 1994-02-17 1996-06-18 Thermedics Detection, Inc. Spectral detection of contaminants in containers
US5536935A (en) * 1994-02-17 1996-07-16 Thermedics Detection, Inc. Detection of foaming contaminants in containers using image processing
CH686616A5 (de) * 1994-11-28 1996-05-15 Elpatronic Ag Verfahren und Vorrichtung zur Prufung einer Mehrwegflasche auf Verunreinigungen.
US5602890A (en) * 1995-09-27 1997-02-11 Thermedics Detection Inc. Container fill level and pressurization inspection using multi-dimensional images
DE19626137A1 (de) * 1996-07-01 1998-01-08 Henkel Ecolab Gmbh & Co Ohg Verfahren zum maschinellen Reinigen von mit hartnäckigen Verunreinigungen verschmutzten Mehrweg-Gebinden
BR9714316A (pt) * 1996-11-18 2000-02-08 Thermedics Detction Inc Inspeção para recipientes de água
US6099659A (en) * 1998-08-19 2000-08-08 Plastics Forming Enterprises, Inc. Quality control system for monitoring and control of contaminants in recycled plastics
US7858385B2 (en) * 2001-05-16 2010-12-28 Los Alamos National Security, Llc Method for detecting binding events using micro-X-ray fluorescence spectrometry
US6626027B1 (en) * 2001-06-12 2003-09-30 Intertech Development Company Method and apparatus for detecting a gas leak using nuclear magnetic resonance
KR100470277B1 (ko) * 2001-11-12 2005-02-21 김유태 음료밀봉장비의 용기이물제거장치
US6737645B2 (en) 2002-08-30 2004-05-18 Tropicana Products, Inc. Method for qualifying bottle rinser
US7105350B2 (en) 2002-08-30 2006-09-12 Tropicana Products, Inc. Closure integrity test method for hot-fill bottling operation
WO2004077008A2 (en) * 2003-02-28 2004-09-10 Imperial Chemical Industries Plc Foam assessment
EP1790967A3 (en) * 2003-02-28 2014-05-21 Imperial Chemical Industries Limited Foam assessment
NL1025332C2 (nl) * 2004-01-27 2005-08-02 Heineken Tech Services Inrichting en werkwijze voor het detecteren van vervuiling in een houder.
AT8647U1 (de) * 2005-08-08 2006-10-15 Binder Co Ag Verfahren zur detektion und sortierung von glas
DE102008011671B4 (de) * 2008-02-28 2012-04-26 Gunther Krieg Verfahren zur Erkennung von Zigarettenkippen und Zigarettenasche in Hohlkörpern, insbesondere Getränkeflaschen
DE102010031564A1 (de) * 2010-07-20 2012-01-26 Krones Aktiengesellschaft Intelligente Steuerung einer Flaschenwaschmaschine
DE102010043653A1 (de) * 2010-11-09 2012-05-10 Krones Aktiengesellschaft Verfahren und Vorrichtung zum Erkennen einer Restflüssigkeit in Behältern
CN103675210A (zh) * 2013-12-12 2014-03-26 中国航空工业集团公司第六三一研究所 小型液冷快速接头污染度快速检测方法
DE102014005650A1 (de) 2014-04-17 2015-10-22 Heuft Systemtechnik Gmbh Behälterinspektion
GB2547845A (en) * 2014-10-31 2017-08-30 Muldoon Cecilia Non-invasive wine taint detector
EP3308150A4 (en) 2015-06-12 2019-02-27 Ideacuria Inc. SYSTEM AND METHOD FOR INTELLIGENT MONITORING OF MATERIAL
CN110320176B (zh) * 2019-07-04 2021-07-13 中南林业科技大学 一种用于近红外光谱检测的可调光源装置及控制方法
CN112147186B (zh) * 2020-09-23 2023-07-18 深圳市科曼医疗设备有限公司 基于血液细胞分析仪的特定蛋白分析方法和控制装置
WO2024052440A1 (en) * 2022-09-09 2024-03-14 F. Hoffmann-La Roche Ag Inspection system and method for a closed medical container

Family Cites Families (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2735017A (en) * 1956-02-14 beard ettal
US2593311A (en) * 1948-04-03 1952-04-15 Watson D Harbaugh Apparatus for detecting the presence of foreign bodies in transparent containers
US3266292A (en) * 1964-06-08 1966-08-16 Nat Distillers Chem Corp Method for detecting volatile organic contaminants in reusable containers
US3321954A (en) * 1966-07-20 1967-05-30 Nat Distillers Chem Corp Contaminant detection apparatus
US3417241A (en) * 1965-12-07 1968-12-17 Ronald E. Davis Empty bottle inspection method and apparatus utilizing both water soluble and oil soluble fluorescent dyes
US3802782A (en) * 1970-08-19 1974-04-09 Rohe Scientific Corp Chemical analyzer performing sequential analysis of samples
US3712116A (en) * 1970-11-25 1973-01-23 Shell Oil Co Method and apparatus for detecting liquid compositions by thermal conductivity
GB1388803A (en) * 1972-02-09 1975-03-26 Wickueler Kuepper Brauerei Kg Method of and apparatus for testing the condition of bottles as regards contents
GB1437104A (en) * 1972-10-31 1976-05-26 Remy E Method and apparatus for testing transparent containers
US4055252A (en) * 1976-03-25 1977-10-25 Barry-Wehmiller Company Container liquid level detector apparatus
GB1582434A (en) * 1976-05-13 1981-01-07 Secr Social Service Brit Analytical apparatus and methods incorporating cuvette cleaning and cleanliness testing
US4121103A (en) * 1976-11-05 1978-10-17 Industrial Dynamics Company, Ltd. Caustic detection system
JPS53133085A (en) * 1977-04-26 1978-11-20 Oki Electric Ind Co Ltd Fault detector of light transmittable vessels
JPS5536733A (en) * 1978-09-06 1980-03-14 Mitsubishi Heavy Ind Ltd Method of detecting oil polluted bottle
DE2944434A1 (de) * 1979-11-03 1981-05-14 Olaf A Richter Vorrichtung zum pruefen von behaeltern auf restbestaende von fluessigkeiten, insbesondere von laugen
US4509075A (en) * 1981-06-15 1985-04-02 Oxbridge, Inc. Automatic optical inspection apparatus
DE3245908A1 (de) * 1982-12-11 1984-06-14 Hermann Dr.Rer.Pol. 5470 Andernach Datz Vorrichtung zum selbsttaetigen pruefen von hohlglaesern, zum beispiel flaschen mit engem hals, auf verunreinigungen durch fremdkoerper, laugen- und waschwasserreste
US4551627A (en) * 1983-08-01 1985-11-05 Kirin Beer Kabushiki Kaisha Methods and apparatus for detecting residual liquid in containers

Also Published As

Publication number Publication date
FI884140A (fi) 1988-09-08
BR8707767A (pt) 1989-08-15
IE60250B1 (en) 1994-06-29
DK174088A (da) 1988-03-29
IE872093L (en) 1988-02-04
PT85481B (pt) 1993-07-30
MX167370B (es) 1993-03-19
GR871246B (en) 1987-12-08
FI92560C (fi) 1994-12-12
EP0318501A1 (en) 1989-06-07
DE3775933D1 (de) 1992-02-20
DE318501T1 (de) 1989-10-05
CA1305543C (en) 1992-07-21
AU603133B2 (en) 1990-11-08
FI884140A0 (fi) 1988-09-08
US4830192A (en) 1989-05-16
ATE71314T1 (de) 1992-01-15
CN87106303A (zh) 1988-03-30
CN1014456B (zh) 1991-10-23
EP0318501B1 (en) 1992-01-08
WO1988000862A1 (en) 1988-02-11
NO881396L (no) 1988-06-03
ES2004966A6 (es) 1989-02-16
NO881396D0 (no) 1988-03-29
DK174088D0 (da) 1988-03-29
KR900008954B1 (ko) 1990-12-15
DK167659B1 (da) 1993-12-06
PT85481A (pt) 1988-08-17
KR880701878A (ko) 1988-11-05
AU7807287A (en) 1988-02-24

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI92560B (fi) Menetelmä kontaminoituneiden ja kontaminoitumattomien säiliöiden erottamiseksi
US5067616A (en) Methods of discriminating between contaminated and uncontaminated containers
JP3693361B2 (ja) 透明な容器を光学的に検査するための方法および装置
JP5207462B2 (ja) 液体の検査方法および液体検査装置
US6195158B1 (en) Apparatus and method for rapid spectrophotometric pre-test screen of specimen for a blood analyzer
US5528036A (en) Spectral detection of contaminants in containers
US20040011965A1 (en) Method and apparatus for detecting chemical contamination
EP0420944A4 (en) Optical inspection of food products
US20010004285A1 (en) Apparatus and method for rapid spectrophotometric pre-test screen of specimen for a blood analyzer
JP2008008794A (ja) 分析装置
US5699162A (en) Process and apparatus for testing a multi-trip bottle for contamination utilizing residual liquid in bottle bottom and sprectral measurement
JP3776377B2 (ja) 検体検査装置
CA2719129C (en) Method and apparatus for detecting undesired measurement conditions
US5120979A (en) Apparatus and method for analysis of a sample medium in a gap between a tube and a float
JPH059736B2 (fi)
CA2135878A1 (en) A method and system for sampling and determining the presence of contaminants in containers
JP2002181702A (ja) 検体検査装置
CN116626003A (zh) 一种区域污染物检测模型的建立方法及水质检测方法
JP2003014645A (ja) 検体検査装置
JP2003021593A (ja) 検体検査装置

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: THE COCA-COLA COMPANY