FI92270C - Poikkeutuspiirin suojajärjestely - Google Patents

Description

92270

Poikkeutuspiirin suojajarjestely TSmS keksintO liittyy poikkeutuspiirin suojalait-teeseen. KeksintOå voidaan hyOdyntaa esimerkiksi poikkeu-5 tuspiirissa, jossa poikkeutusvirran amplitudia voidaan muuttaa tai moduloida suhteellisen laajalle alueella ras-terivSSristymån korjaamiseksi. Poikkeutusvirran amplitudin modulointi voi olla toivottavaa sellaisia tarkoituksia vårten, kuten esimerkiksi ulkopuolisen ja sisåpuolisen itå-10 l&nsi-tyynyvaaristyman korjaus.

Tyypillisesti vaakapoikkeutuspiiri sisaitaa paate-asteen, joka kasittaa ensimmaisen poikkeutuskytkimen, vaa-kapoikkeutuskaamin ja juovakapasitanssin, joka syOttaa poikkeutusvirran poikkeutuskaamille jokaisen juova-aika-15 vaiin aikana. Ensimmainen paluukapasitanssi on kytketty poikkeutuskaamin yli paluuaikavaiin aikana, niin etta muo-dostetaan paluuresonanssipiiri. Energia taydennetaan paluun aikana paluumuuntajan kautta.

Vaakapoikkeutuspiirissa, joka toteuttaa keksinndn 20 eraan piirteen, modulaatiokytkentavirta on muodostettu toisen kaksisuuntaisen modulaatiokytkimen toiminnan avulla paluun aikana. Toinen modulaatiokytkin, joka on kytketty paluuresonanssipiiriin, joka sisaitaa ensimmaisen paluu-kapasitanssin, omaa johtavuusajan, joka on vaihemoduloitu 25 vaakasuuntaisen paluun aikana pystytaajuisen parabolijan- nitteen mukaisesti. Toinen paluukondensaattori on kytketty rinnan toisen modulaatiokytkimen kanssa. Toinen modulaatiokytkin on johtava juova-aikavaiin aikana ja kytketaan pois paaita ohjattavissa olevalla ajan hetkelia paluun aikana.

30 Toinen modulaatiokytkin muodostaa, kun se on johtavana, toisen paluukondensaattorin yli pienen impedanssin, joka pakottaa toisen paluukondensaattorin yli olevan jSnnitteen nollaan. TSmån seurauksena saadettåvS paluupulssijannite, jolla on amplitudi, joka on saadettavissa, ja leveys, joka 35 on muutettavissa, kehittyy toisen paluukondensaattorin yli, 92270 2 kun toinen modulaatiokytkin on johtamaton paluun eråån osuuden aikana. Toisen paluukondensaattorin yli oleva pa-luujånnite muuttaa paluujannitteen suuruutta, joka kehi-tetSan ensinunaisen paluukondensaattorin yli, ja talla ta-5 voin aikaansaa halutun poikkeutuskaåmin virran modulaation, niin etta korjataan ulkopuolinen ja sisapuolinen tyyny-vaaristyma.

Ensimmainen ja toinen kytkin voi olla muodostettu vastaavasti ensimmaisesta ja toisesta transistorikytki-10 mesta, jotka on kytketty sarjaan tietyn poikkeutussyklin osuuden aikana. Voi olla toivottavaa suojata ensimmainen ja toinen transistorikytkin ylivirtatilanteilta. Voi myds olla toivottavaa suojata ensimmainen ja toinen transistorikytkin ylijannitetilanteelta.

15 Television poikkeutuslaite, joka toteuttaa keksinnOn eraan piirteen, sisaitaa poikkeutusresonanssipiirin, joka sisaitaa poikkeutuskaåmin ja paluukapasitanssin. On muodostettu lahde ensimmaiselle sisaantulosignaalille, jolla on taajuus, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeutus-20 taajuuteen. Ensimmaista transistoria, joka toimii kytkimena ja joka reagoi ensimmaiseen sisaantulosignaliin ja on kytketty poikkeutusresonanssipiiriin, kaytetaan synnyttamaan poikkeutusvirta poikkeutuskåamiin ensimmaiselia poikkeutus-taajuudella. Toinen transistori, joka toimii kytkimena, 25 on kytketty resonanssipiiriin ja ensimmaiseen transistori-kytkimeen siten, etta tietyn poikkeutussyklin aikana ensimmainen ja toinen transistori ovat johtavia ja sarjaan-kytkettyja. Sisaantulosy5tt6jannitteen lahde on kytketty ensimmaiseen ja toiseen transistorikytkimeen synnyttamåan 30 virta, joka virtaa seka ensinunaisen etta toisen transistor ikytkimen kautta, kun seka ensimmainen etta toinen transistorikytkin on johtava ja kun ne ovat sarjaankytkettyina. Toisen modulaatiosignaalin lahde on kytketty toiseen tran-sistoriin moduloimaan sen johtavuutta toisen signaalin 35 mukaisesti. Ohjaussignaali, joka on kytketty toisen tran- i! 92270 3 sistorikytkimen ohjausnapaan, synnytetåan. Tama ohjaus-signaali oleellisesti pienentaa virran kulkua ensimmåisen ja toisen transistorikytkimen kautta, kun ohjaussignaali synnytetaSn.

5 KeksinnOn toisen piirteen mukaisesti kytkentajar- jestely on kytketty napaan, joka on kytketty ensimmaisen ja toisen transistorikytkimen vaiiin aikaansaamaan yli-jånnitesuoja.

Piirroksessa: 10 kuviot la-lh havainnollistavat ideaalisia aalto- muotoja, jotka ovat hyOdyllisia selostettaessa kuvion 2 piirin toimintaa; kuvio 2 havainnollistaa poikkeutuspiiria, joka to-teuttaa keksinnOn ajatuksen ja joka sisaitaa ulkopuolisen 15 tyynyvaaristyman korjausjarjestelyn; ja kuviot 3a-3d havainnollistavat aaltomuotoja, jotka ovat hyOdyllisia selostettaessa kuvion 2 piirin virtasuo-jauspiirretta.

Kuvion 2 vaakapoikkeutuspiiri 250, joka toteuttaa 20 keksinnOn ajatuksen, aikaansaa vaakapoikkeutuksen esimer-kiksi FS-varikatodisadeputkessa (CRT), joka on tyyppia A66EAS00X01. Piiri 250 sisaitaa kytkentatransistorin Ql, joka toimii vaakataajuudella fH, ja vastanapaisesti rin-nankytketyn vaimennindiodin DQ x , molempien ollessa muodos-25 tettu yhtena integroituna piirina. Paluukapasitanssi Cl on kytketty rinnan transistorin Ql ja diodin D0x kanssa. Poikkeutuskaami LH on kytketty sarjaan S-muotoilu juova-kapasitanssin Cs kanssa muodostamaan piirihaara, joka on kytketty rinnan seka transistorin Ql, diodin OQ1 etta pa-30 luukapasitanssin Cl kanssa muodostamaan paluuresonanssi-piiri 100 vaakasuuntaisen paluun aikana.

VaiheensaatOpiiri 101, joka sisaitaa vaakaoskil-laattorin ja vaiheilmaisimen, joita ei ole esitetty yksi-tyiskohtaisesti kuvioissa, reagoi vaakatahdistussignaaliin 35 Ηβ. Signaali He johdetaan esimerkiksi televisiovastaanot- . · 92270 4 timen videoilmaisimelta, jota ei ole esitetty kuvioissa. Aste 101 syOttaa, transistorin Q6 kautta, ohjausjannitteen 101a ohjausmuuntajan T2, joka on muuntajan T2 toisiokååmiin T2b kytketty muuntaja, ensidkaamiin T2 a . KåSmi T2b on kyt-5 ketty jånnitteenjakajan kautta, joka sisaitaa vastukset RI ja R2, transistorin Q1 kanta-emitteriliitokselle kan-taohjausvirran ib tuottamiseksi vaakataajuudella fH. Pa-luumuuntajan TI ensidkaami Wx on kytketty B+ janniteiahteen ja transistorin Q1 kollektorin vaiiin. Muuntajan Ti toisio-10 kåami W2 on kytketty asteeseen 101 aikaansaamaan takaisin-kytketty paluusignaali Hr ohjausjannitteen 101a synnytta-miseksi, joka tahdistaa kååmissa LH olevan vaakapoikkeu-tusvirran ia signaaliin Hs.

Kytketty rasterivååristyman korjauspiiri 200, joka 15 toteuttaa keksinniSn er&ån piirteen, sisåltaa E-W-ohjaus-piirin 300, joka ohjaa kytkent&transistorin Q2 kytkemisen ajoitusta. Transistori Q2 on johtava lSpi koko juova-aika-vSlin ja tulee johtamattomaksi ohjattavissa olevalla het-kellS paluuaikavSlin sisalla. Transistorin Q2 kollektori 20 on kytketty liitosnapaan 50 transistorin Q1 emitterin ja paluukondensaattorin Cl vSlissa. Transistorin Q2 emitteri on kytketty maahan pienen virrannaytteytysvastuksen R101 kautta. Vaimennindiodi DQ2, joka on kytketty rinnan transistorin Q2 kanssa, on muodostettu transistorin Q2 kanssa 25 yhtena integroituna piirina. Toinen paluukondensaattori C2 on kytketty transistorin Q2 kollektorin ja maajohtimen vaiiin. Paluujannite Vr, joka synnytetaan muuntajan TI kaamin W4 yli, muodostaa suurjannitteen, jota kaytetaan synnyttamaan aarianodijannite aarianoditehoiahteessa 556, 30 joka sisaitaa tasasuuntausdiodit, joita ei ole esitetty kuvioissa.

Ensimmainen hypoteettinen esimerkki, jota kaytetaan selitystarkoituksessa, esittaa ensimmaisen aarimmaisen toimintatilan, jossa transistori Q2 pidetaan johtavana koko 35 juovan ja paluun aikana. Tdsså tapauksessa poikkeutuspiiri li 92270 5 250 synnyttaa poikkeutusvirran i2 tavalla, joka on hyvin tunnettu, mutta ilman ita-iansi-korjausta. Kuten myOhemmin selostetaan, virta i2 on tassa tapauksessa maksimaalisessa huipusta huippuun -amplitudissa.

5 Toinen hypoteettinen esimerkki, jota myOs kåytetaan selitystarkoituksiin, esittaa toisen aarimmaisen toimin-tatilan, jossa kytkentatransistori Q2 on kytketty pois koko paluuaikavaiin ajan. Tassa toisessa esimerkissa muodoste-taan resonanssipiiripari paluun aikana. Naista ensimmainen, 10 kuvion 2 paluuresonanssipiiri 100, sisaltaa paluukonden-saattorin Cl, kaamin LH ja juovakondensaattorin Cs. Toinen resonanssipiiri sisaitaa paluumuuntajakåamin W2 ja paluu-kondensaattorin C2, jotka on kytketty sarjaan. Erikseen tarkasteltuina kumpikin taman parin paluuresonanssipii-15 reistå viritetaan taajuudelle, joka on pienempi kuin vaa-dittu nimellinen paluutaajuus. Resonanssipiirit on kytketty muodostamaan yhdistetty resonanssipiiri. Taman vuoksi taman yhdistetyn resonanssipiirin antama yhteinen paluutaajuus on suurempi kuin kumpikaan sen perustekijOista ja tehty 20 yhta suureksi kuin vaadittu nimellinen paluutaajuus, joka on, asian havainnollistamiseksi, 43 kHz PAL-jarjestelmassa.

Kuten aikaisemmin selitettiin, muuntajan TI toisio-kaami W2 aikaansaa vaakasuuntaisesti tahdistavan paluusig-naalin Hr. Signaalin Hr kukin pulssi edustaa paluuaikavaiia 25 poikkeutuskaamissa L,, . Vaakatahdistussignaali Hr kytketaan vaiheensaatOasteelle 101 takaisinkytketyn tahdistusinfor-maation muodostamiseksi. Tama tahdistusinformaatio, joka sisaityy signaalin Hr pulsseihin, ilmoittaa virran i2 vai-heen poikkeutuspiirissa LH. Signaalia Hr ja vaakatahdis-30 tuspulsseja Hs kaytetaan saatamaån vaakaoskillaattorin, joka sisaityy asteeseen 101, ulostulosignaalin vaihetta ja taajuutta.

Toisessa hypoteettisessa esimerkissa muuntajan TI ensidkaami Wx on kytketty paluuresonanssipiirin 100 kapa-35 sitiivisen jannitejakajan kautta, joka sisaitaa konden- 92270 6 saattorit Cl ja C2, yhdistetyn resonanssipiirin muodosta-miseksi. Yhdistetty paluuresonanssipiiri mahdollistaa oi-kean tahdistuksen aiheuttamatta hiirenhammasvaaristymaa. Tållaisen yhdistetyn paluuresonanssipiirin muodostamisen 5 edut on selitetty yksityiskohtaisesti US-patenttijulkai-sussa 4 634 937, joka on P.E. Haferl'in nimissa ja otsi-koitu "East-West Correction Circuit".

Juovan aikana virta i1 kaamissa W2 virtaa transistoren Q1 kautta ja transistorin Q2 kautta maahan. Paluun 10 aikana virta ϊχ , joka kulkee kondensaattorin Cl kautta, kulkee myOs kondensaattorin C2 kautta paluuvirtana i4 ja aiheuttaa paluujannitteen V2 kehittymisen paluukondensaat-torin C2 yli.

Paluujannitteen V2 , joka kehittyy sarjaankytkettyjen 15 kondensaattoreiden Cl ja C2 yli, amplitudi stabiloidaan B+-janniteelia, joka on saadetty. Taman vuoksi ita-iansi-modulaatio ei edullisesti oleellisesti vaikuta jannittee-seen Vx. Paluujånnite V4, joka kehittyy kaamin LH yli ja kondensaattorin Cl yli, maaraa poikkeutusvirran i2 ampli-20 tudin. Paluujånnite V4 on yhta suuri kuin paluujånnite V2 vahennettyna paluujannitteelia V2 . Koska virta i3 transistor issa Q2 on nolla paluun toisen osan aikana, kun transistors Q2 on johtamaton, paluuvirta ix kulkee oleellisesti kokonaan virtana i4 kondensaattorin C2 kautta ja synnyttaa 25 paluujannitteen V2. Tasta seuraa, etta toisessa hypoteet-tisessa esimerkissa, jossa transistori Q2 on johtamaton koko paluun ajan, jannite V2 on maksimiamplitudissaan. Taten jånnitteen V4 amplitudi on minimissa ja poikkeutus-virta i2 on myOs minimissa toisessa hypoteettisessa esi-30 merkissa.

Poikkeutusvirran modulaatio saadaan transistorin Q2 poiskytkemishetken moduloinnilla paluuaikavaiin ensim-maisen puoliskon aikana tavalla, jolla hiirenhammasvaaris-tymat pienenevat. Valitsemalla kondensaattorin Cl arvo 35 olemaan esimerkiksi suurin piirtein kaksi kertaa konden-

II

52270 7 saattorin C2 arvo, ja kaamin W1 induktanssin arvo olemaan suurin piirtein kaksi kertaa kSamin LH arvo, paluutaajuus pysyy samana seka paluun ensinunaisen osuuden aikana, kun transistori Q2 on johtava, etta paluun toisen osuuden ai-5 kana, kun transistori Q2 on johtamaton. Tåten transistorin Q2 johtavuustila ei vaikuta kaamissa W1 olevan jannitteen V3 vaiheen suhteeseen poikkeutusvirran i2 vaiheeseen. Pois-kytkemishetken modulointi on sallittavaa, koska sen parem-min paluuaikaan kuin paluujannitteeseenkaan Vr , joka kehi-10 tetaan muuntajan T1 kaamin W4 jannitteesta Vx, ei edulli-sesti oleellisesti vaikuta transistoriin Q2 johtavuus-tilapaluun aikana.

Kuviot la-lh havainnollistavat ideaalisia aaltomuo-toja, jotka ovat kayttOkelpoisia selostettaessa kuvion 2 15 piirin toimintaa. Samat symbolit ja numerot kuviossa 2 ja kuvioissa la-lh ilmaisevat samoja nimikkeita tai toimin-toja.

Kuvion 2 E-W saatGpiiri 300 synnyttaa pulssitetun jannitteen V3 , joka ohjaa transistorin Q2 kantaa. jannite 20 V3 aiheuttaa transistorin Q2 olemisen johtava koko juova-aikavaiin ajan. Paluun aikana jannitteen V3 laskeva reuna on vaihemoduloitu kuvion la alueella t2-t3. Taten kuvion 2 kytkentatransistori Q2 on johtava ennen kuvion la aikaa t2 ja kytketty pois paaita ajan t2 jaikeen vaihemoduloi-25 dulla hetkelia alueen t2-t3 sisSlia. Johtavana ollessaan transistori Q2 pakottaa paluujannitteen V2 nollaan ja muut-taa sita hetkea, jona jannitteen v2 synnyttaminen tapahtuu.

Virta ix kuvion 2 muuntajan T1 kaamissa Wx kulkee resonanssipiiriin 100, joka sisaitaa kaamin LH ja konden-30 saattorin Cl. Resonanssipiirista 100 virta i2 haarautuu ja muodostaa virran i3 ja virran i4 , kun kuvion 2 transistori Q2 on johtamaton. Kun transistori Q2 on kytketty pois paaita, kuvion Id pieneneva virta i4 varaa kuvion 2 kon-densaattoria C2 kuvion Id hetkeen t4 asti, joka esiintyy 35 paluuaikavaiin keskelia, kun virrat i2 ja i4 tulevat nol- 8 ^ / o liksi. Taman seurauksena kuvion le jannite V2 saavuttaa huippuamplitudinsa paluun keskelia. Paluun toisen puoliskon aikana kuvion ld negatiivinen virta i4, joka tulee jatku-vasti negatiivisemmaksi, purkaa kuvion 2 kondensaattoria 5 C2 kunnes jannite V2 tulee negatiiviseksi. Kun jannite V2 tulee riittavan negatiiviseksi, diodi Dq2 alkaa johtaa ja pakottaa jånnitteen V2 jannitteeseen -0,6, joka on dio-din Dq2 mydtasuuntainen jannite.

Ulkopuolisen tyynyvaaristyman korjaus vaatii poik-10 keutusvirran i2 suuremman amplitudin, kun pyyhkaisyjuovat ovat rasterin keskelia kuin jos ne ovat ylhaalia tai al-haalla. Rasterin yiaosassa transistori Q2 on kytketty pois paaita kuvion la hetkelia t2, joka on aikaisin. Kuvion le jannite V2 alkaa kasvaa hetken t2 jaikeen. Paluun keskustan 15 esiintymisen jaikeen jannite V2 pienenee kunnes se tulee nollaksi hetkelia t6. Koska transistori Q2 on kytketty pois paaita hetkelia t2 rasterin yiaosassa, jånnitteen V2 huippuamplitudi on maksimissaan; taten kuvion lf jånnitteen V4 huippuamplitudi on minimissaan. Rasterin yiaosasta sen 20 keskustaa kohti transistorin Q2 poiskytkentaaika, jonka maårittaa kuvion la jånnitteen V3 laskeva reuna, tulee lisaåntyvassa maarin viivastetyksi aikavaiin t2-t3 sisålla. Tuloksena on kuvion 2 jånnitteen V2 pieneneva huippuamplitudi, jånnitteen V4 kasvava huippuamplitudi ja poik-25 keutusvirran i2 kasvava huippuamplitudi. Rasterin keskelia jannite V2 alkaa kasvaa kuvion le hetkelia t3 ja tulee nollaksi jokaisen vaakajakson hetkelia t5. Rasterin kes-kustasta kohti sen alaosaa kuvion 1 transistorin Q2 pois-kytkentahetki siirtyy jatkuvasti eteenpain kuvion la het-30 kesta t3 hetkeen t2 , mista on seurauksena kuvion 2 kasvava jannite V2, pieneneva V4 ja pieneneva poikkeutusvirta i2. Taten poikkeutusvirta i2 on verrannollinen paluujannittee-seen V4 ja kaantaen verrannollinen paluujannitteeseen V2, jota moduloidaan transistorin Q2 poiskytkentahetken mukai-35 sesti.

li >2.70 9

Kuvion la jånnitteen V3 laskevaa reunaa vaihemodu-loidaan parabolisella tavalla pystytaajudella, niin etta saadaan pystytaajuiset verhokayrat, jotka on esitetty aal-tomuotojen le, lf ja lh yhteydessa. Edullisesti kuvion 2 5 transistorin Q2 poiskytkentahetken muuttuminen moduloi myds sita aikaa, jona kuvion le jannite V2 tulee nollaksi ia-helia paluun loppua.

jannitteen V2 paluupulssiaaltomuodon keskikohta vaakapaluun aikana pidetaan samana suhteessa vaakapaluuajan 10 t4 keskustaan lapi koko pystypyyhkaisyn. Taten kuvion 2 jånnitteet V4 ja V2 pidetaan samassa vaiheessa jannittee-seen V2 nahden. Tastå seuraa, etta signaali Hr pidetaan edullisesti samassa vaiheessa poikkeutusvirran i2 kanssa.

Signaali Hr, joka kehitetaan kaåmin W2 yli, aikaan-15 saa vaiheinformaatiota poikkeutusvirran i2 vaiheesta. Signaali Hr syOtetaan asteelle 101 asteen 101 vaakaoskillaat-torin tahdistamiseksi videosignaalin tahdistuspulsseihin Hb . Koska kondensaattori C2 kytkee kaamin W2 kSåmiin LH muodostamaan yhdistetyn resonanssipiirin, signaalin Hr 20 vaiheinformaatio on oleellisesti identtista poikkeutusvirran i2 vaiheinformaation kanssa. Lisåetu, joka saadaan transistorin Q2 kytketylia toiminnalla, on etta induktii-visia komponentteja ei tarvitse kytkea sarjaan transistorin Q2 kanssa. Transistorin Q2 kytketysta toiminnasta on myOs 25 seurauksena transistorin Q2 alhainen tehonkulutus. Taten transistori Q2 ei saata tarvita jaahdytyselementtia. Lisa-etu muihin ita-iansi-piireihin nahden, sellaisiin kuten tavanomainen diodimodulaattori, on etta poikkeutusvirta i2 ei kulje vaimennindiodin kautta juovan toisen puoliskon 30 aikana, mista on seurauksena pienemmat poikkeutushaviOt ja pienempi epasymmetrinen lineaarisuusvirhe.

Kuten aikaisemmin selitettiin poikkeutusresonanssi-piiri 100 kytketaan paluun aikana paluumuuntajaan TI kon-densaattorilla C2, jolla on suuri impedanssi, sen jaikeen 35 kun transistori Q2 tulee johtamattomaksi. Kun transistor! 92270 10 Q2 tulee johtamattomaksi, aarianodijannitetta tasasuuntaa-vat diodit, joita ei ole esitetty, johtavat. Kondensaat-torin C2 suuri impedanssi oleellisesti erottaa kaamit LH ja Wj taajuuksilla, jotka liittyvat hiirenhammasvaaristy-5 maan ja jotka ovat oleellisesti pienempia kuin resonanssi-piirin 100 paluutaajuus paluun aikana; taten rasterivaaris-tymia, jotka tunnetaan hiirenhampaina, estetaan syntymasta. Tapa, jolla hiirenhampaat estetaan, on edelleen selostettu GB-patenttihakemuksessa 8805758, joka on jatetty 10 maalis-10 kuuta 1988, saman hakijan nimissa ja otsikoituna "Raster Distortion Corrected Deflection Circuit".

Liitosnapa 50, joka on kondensaattorien Cl ja C2 vaiissa, pakotetaan maapotentiaaliin transistorin Q2 toi-mesta koko juova-aikavålin ajan. Tåten rasterihairiOt, 15 joihin viitataan "urkupilleina" ei esiinny. Urkupilli-tyyp-pisia rasterihairiOita voi esiintya, jos tailaista pakotus-ta ei kayteta seurauksena varahtelevasta virrasta tai kyt-kentavårahtelyista paluumuuntajan ensiOvirrassa. Tailaiset kytkentavarahtelyt vaimenevat, koska transistori Q1 on 20 pakotettu maahan transistorin Q2 toimesta koko juova-aika-vaiin ajan.

Vaimennindiodit D01 ja Dq2 voivat edullisesti olla muodostettu vastaavalla transistorilla, joka kayttaa in-tegroitua piiriteknologiaa, jotta edelleen vahennettaisiin 25 tarvittavien diskreettien komponenttien lukumaaraa.

Kuvion 2 E-W-saat6piiri 300 sisaitaa differentiaa-livahvistimen, joka on muodostettu transistoreilla Q3 ja Q4 seka Darlington-ohjaintransistorilla Q5, joka ohjaa kytkentåtransistoria Q2. Differentiaalivahvistin, joka 30 sisaitaa transistorit Q3 ja Q4, vertaa pystysuuntaista parabolijannitetta V6 jannitteen V5 eksponentiaalisesti muotoiltuun ramppiosuuteen V5a, jolla on kuviossa 2 esitetty aaltomuoto. Vertailtujen jannitteiden leikkauspisteet maarittavat kuvion la ohjausjannitteen V3 ajoituksen.

35 Kuvion 2 jånnitteen V5 kehittamiseksi kuvion 2 vaa- il 92270 11 kapaluupulssit Hw3 , jotka on kehitetty muuntajan TI kaa-missa W3 , kytketaan vastuksen R4 kautta zener-diodille D3. Nopeutusverkko, joka sisaitaa kondensaattorin C4, vastuksen R5 ja diodin D2, synnyttaa diodln D3 yli verajdintipulssin 5 VD3, jolla on etureuna, jolla on nopea nousuaika. Nopeam-masta etureunasta on edullisestl seurauksena E-W-saatdpii-rin 300 suurempi dynamiikka-alue. Diodin D3 yli oleva pulssi VD3 sydtetaan vastuksien R6 ja R7 kautta kondensaatto-rille C5 ja vastukselle R9 synnyttamaan Jannitteen V5 eks-10 ponentiaalisesti muotoiltu ramppiosuus V5 a . Pulssitettu jannite V5, joka sisaitaa eksponentiaalisesti kasvavan yiaosan V5a, sydtetaån transistorin Q4 kannalle. Kuvion 2 pystytaajuinen parabolijannite Vp, joka sisaitaa paaile-asetetun saha-aaltojannitteen, on kytketty tavanomaisen 15 pystypoikkeutuspiirin 350 tasavirtasulkukondensaattorilta Ce transistorin Q3 kannalla kondensaattorin C8, vastuksen R20 ja vastuksen R19 kautta. Vastukset R14, R15 ja R16 muodostavat tasavirtabiasoinnin transistorin Q3 kannalle. jannite V2, joka on kytketty vastuksen R13 kautta transis-20 torin Q3 kannalle ja integrointikondensaattorille C6, ai-kaansaa negatiivisen takaisinkytkennan, joka aiheuttaa sen, etta jannitteen V2 pystytaajuinen verhokayra seuraa paraboli jannitetta Vp, joka kehitetaan kondensaattorissa Cc.

Pystytaajuinen saha-aaltojannite VRS, joka kehite-25 taan naytteenottovastuksen Ra yli, kytketaan vastuksen RIO ja vastuksen R9 kautta kondensaattorille C5 jannitteen V7 kehittamiseksi, jolla on eksponentiaalinen yltispain nouseva osuus huippuamplitudilla, jonka jannite VRS maarittaa. jannite V7 on kytketty ohjauspiirin 300 transistorin Q4 30 kannalle. Talla tavoin jannite VRS on myds kytketty kondensaattorin Cc kautta transistorin Q3 kannalle. Koska jannite VRS sydtetaan differentiaalisella tavalla, jannitetta VRS estetaan oleellisesti vaikuttamasta transistoreiden Q3 ja Q4 kytkentatoimintaan. Pystytaajuista parabolijannitetta 35 V6 , joka kehitetaan transistorin Q3 kannalla, verrataan 12 92270 vaakataajuiseen ramppijannitteeseen V5 . Jånnitteiden V5 ja V6 leikkauspisteet maårittavat jannitteen V3 etu- ja takareunojen ajoituksen.

jannitteen V5 eksponentiaalisesti muotoiltu ramppi-5 osuus V5 a linearisoi itS-lSnsi-modulaattoripilrin 200 kom-pensoimalla kuvion lb virran ix pienenevSn tason paluun alkana. Linearisointi tapahtuu, koska jannitteen V3 pieni modulaatiomååra lahelia kuvion la hetkea t2 antaa tuloksena kuvion le jannitteen V2 suurenunan amplitudimodulaation kuin 10 jannitteen V3 sama modulaatiomååra låhellå kuvion la hetkea t3. Nain on koska kuvioiden lb ja Id virtojen ±1 ja vas-taavasti i4 kummankin amplitude on suurempi hetkellå t2 kuin hetkelia t3 ja koska jannite V2 on verrannollinen lausekkeen ±4 · dt arvoon. Eksponentiaalisesti muotoiltu 15 ramppijånnite V5 on jyrkempi lahelia hetkea t2 kuin kuvion lg hetkelia t3. Taten transistorin Q3 kannalla esiintyvaiia tietylia jannitevaihtelulla jannitteen V3 modulaatio on pienempi hetken t2 ympåristdsså kuin hetken t3. Taten jannitteen V5 eksponentiaalisesti muotoiltu ramppiosuus V5 a 20 linearisoi E-W-rasterikorjauspiirin 200 toiminnan. Vastus R15 nostaa jannitteen V5 tasavirtakeskiarvoa. Kuvan levey-den vaihteluiden kompensointi suihkuvirran funktiona, jota voidaan kutsua hengityksen eståmiseksi, voidaan sydttaa transistorin Q3 kannan kautta.

25 Kuvion 2 transistor i Q5, jolla on kanta, joka on kytketty kuormavastuksen R12 ja transistorin Q3 kollektorin liitoskohtaan, syOttaa kantaohjauksen transistorille Q2 kuormavastukselta R17, joka on kytketty transistorin Q5 kollektorille. Transistorin Q5 kollektori on kytketty kon-30 densaattorin C7 ja vastuksen R18 rinnakkaisjSrjestelyn kautta synnyttåmåån jannitteen V3 laskevan reunaosuuden nopea muutos transistorin Q2 nopean poiskytkemisen saavut-tamiseksi. Nopea poiskytkeminen mahdollistaa virran i3 keskeyttamisen vaiittOmasti kuvion lc hetken tx jaikeen 35 ja mahdollistaa tayden modulaatioalueen kayttamisen hetkien

II

92270 13 tx ja t, valissa. Esimerkinomaisesti kuvion 2 transistorin Q2 poiskytkentåviive voi olla pienempi kuin 1 mikrosekunti. MOSFETin kayttaminen Q2:n tilalla voi edelleen pienentaa poiskytkentåviivetta. Nopea poiskytkentåominaisuus saattaa 5 olla toivottava tilanteessa, joka vaatii poikkeutusvirtaa esimerkiksi suurenunalla taajuudella, sellaisella kuten 2xfH .

Suojadiodi Dl, joka toteuttaa keksinndn eraan piir-teen, on kytketty transistorin Q2 kollektorin ja muuntajan 10 TI ensidkaamin Wx kytkentanavan Wla vaiiin. Diodi Dl suojaa transistoria Q2 liian suurelta huippujannitteelta, joka voi esiintyå, kun teho alussa kytketaan paaile. Transistoria Q2 suojataan diodilla Dl, joka rajoittaa jannitteen V2 maksimiarvoon 350 V. Muuntajalla T2 on edullisesti 400 15 voltin eristyskyky ensitt- ja toisiokaamien vaiissa.

Kauko-ohjausvastaanotin 201 synnyttaa paaile/pois-ohjaussignaalin 201a, joka on kytketty +12 V-saatimen paai-le/pois-transistorikytkimelle Q7. Kun transistori Q7 on johtamaton, synnytetaan ulostulosyOttOjannite +12 V, joka 20 aiheuttaa tehon syOttamisen vaiheensaatdasteelle 101 tehot paaile kytkettaessa. Kun transistori Q7 on johtava, asteel-le 101 ei ole tehonsydttoa, mika aiheuttaa varallaolotila-toiminnan. Varallaolotilaan siirtymisen aikana vaiheensaa-tOaste 101, joka syOttaa kantaohjauksen transistorin Q6 25 kannalle, aiheuttaa muuntajan T2 ohjaintransistorin Q6 poiskytkemisen.

Kun on esimerkiksi siirrytty normaalista toiminnasta varallaolotoimintaan, kuvion 2 muuntajan T2 ensiOkaamiin T2β vox yha olla varastoituneena energiaa. TSmS energia 30 saattaa jatkaa kantavirran ib tuottamista poikkeutustran-sistorissa Q1 kunnes muuntajan T2 ensiOkaåmin T2a yli ole-van jannitteen 101a suuruus pienenee nollaan. Taman seu-rauksena viimeinen poikkeutussykli voidaan synnyttaa piden-netylia mutta maarittamattOmaiia ajallisella kestolla, joka 35 paattyy, kun transistori Q1 lakkaa johtamasta. Taten virrat • · 92L70 14 ix , i2 ja i3 saattaisivat kasvaa liian paljon ja tuhota transistorit Q1 ja Q2.

Keksinndn toisen piirteen mukaisesti, tailaisen mahdollisuuden eståmiseksi, paaile/pois-ohjaussignaali 201a 5 on kytketty vastuksen R81 ja johtimen 555 kautta transistoren Q5 kantaelektrodille, joka muodostaa kantaohjauksen transistorille Q2 aiheuttaen transistoren Q2 kytkemisen pois vålittdmasti tehot paaita tilasta varallaolotilaan siirtymisen jalkeen. Koska molemmat transistorit Q1 ja Q2 10 on kytketty sarjaan, transistoren Q2 poiskytkeminen aiheut-taa virran lakkaamisen molemmissa transistoreissa. TSten transistorit Q1 ja Q2 on suojattu. Tållainen nopea sammu-tusjSrjestely voi kuitenkin vaatia nopean pisteenvaimen-nuspiirin, jotta estetåån suihkupisteeseen liittyva vaurio 15 katodisådeputkessa, jota ei ole esitetty.

Vaihtoehtoisessa suojajarjestelyssa, joka toteuttaa keksinndn eraan lisapiirteen, jossa edelia mainittua nopeaa pisteenvaimennuspiiria ei edullisesti saateta tarvita, on myOs esitetty kuviossa 2. Tailaisessa edullisessa jarjes-20 telyssa takaisinkytkentajarjestely, joka sisaitaa diodin D10 ja vastuksen R91 sarjajårjestelyn, on kytketty transistoren Q2 emitterin, kuten on esitetty katkoviivalla, ja transistoren Q5 kannan vaiiin johtimen 550 kautta. Kun tailaista takaisinkytkentajarjestelyS kaytetaan, transis-25 torin Q2 emitteri on kytketty maahan virrannaytteenottovas- tuksen R101 kautta, mika aiheuttaa virran i3 nåytteytta-misen transistorin R101 yli. Tuloksena saatava jannite Voc, joka kehitetaan vastuksen R101 yli, ohjaa transistorin Q5 kantajannitetta. Kun vastuksen R101 yli oleva jannite Voc 30 ylittaa +1,8 V, transistori Q5 kytketaan paaile jannit-teelia Voc ja pienentaa transistorin Q2 kantaohjausta. Taten virta i3 rajoitetaan huippuarvoon i,8A, kun vastus R101 esimerkiksi on yhta suuri kuin 1 ohmi.

Tama takaisinkytkenta, joka aikaansaadaan diodilla 35 D10 ja vastuksella R91, edullisesti suojaa molempia tran-

II

92^70 15 sistoreita Q1 ja Q2, jotka on kytketty sarjaan, toiminnan aikana ja erityisesti siirryttåessS tehot paaiia -tilasta varallaolo-tilaan. Pitaisi ymmartåå, etta tailaista takai-sinkytkentSjérjestelyS voidaan myOs kayttaa yhdessa sen 5 jSrjestelyn kanssa tai tilalla, jossa signaali 201a on kytketty transistorin Q5 kannalle ja joka selostettiin aikaisemmin. Kun esimerkiksi molempia jarjestelyita kay-tetaan yhdessa, virta i3 saattaa tulla oleellisesti pienen-netyksl esimerkiksi nollaan vaaditun ylivirtasuodatuksen 10 aikaansaamiseksi tai paaile/pois-toiminnan aikaansaamisek-si.

Kuvio 3a havainnollistaa kuvion 2 virran i3 aalto-muodon verhokayraa vaiittdmasti vastaavien, normaalin toiminnan tehot paaiia -tilan ja varallaolotilan vaiilia ta-15 pahtuvien siirtymien jalkeen ilman suojapiiria, mika tapah-tuisi, jos johdin 555 kytkettaisiin irti suojapiirin toiminnan estamiseksi. Samalla tavoin kuvio 3b havainnollistaa kuvion 2 virran i3 aaltomuodon verhokayraa, kun johdin 555 on kytketty, mika mahdollistaa suojapiirin toiminnan. Huo-20 maa, etta kuvion 3b virta i3 on rajoitettu maksimiarvoon 1,8 A. Samalla tavoin kuvio 3c havainnollistaa kuvion 2 transistorin Q1 kollektorivirran verhokayraa, kun suoja-piiri on toimintakyvytOn, ja kuvio 3d havainnollistaa kuvion 2 transistorin Q1 kollektorivirran verhokayraa, kun 25 suojapiiri on toiminnassa.

Claims (10)

92270 16

1. Television poikkeutuslaite, joka kasittaa: poikkeutusresonanssipiirin, joka sisaitaa poikkeu-5 tuskaåmin ja paluukapasitanssin; låhteen ensiramaiselle sisSantulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmåiseen poikkeu-tustaaj uuteen; ensimmSisen transistorin, joka toimii kytkimenS ja 10 joka reagoi mainittuun ensimmåiseen sisSåntulosignaaliin ja on kytketty poikkeutusresonanssipiiriin poikkeutusvirran synnyttåmiseksi poikkeutuskSåmiin mainitulla ensimmåiselia poikkeutustaaj uudella; toisen transistorin, joka on kytketty poikkeutus-15 resonanssipiiriin ja ensimmåiseen transistoriin siten, ettå tietyn poikkeutussyklin aikana ensimmåinen ja toinen transistor! ovat johtavia ja sarjaan kytkettyjå; ensimmåisen sydttdjånnitteen lahteen, joka on kytketty ensimmSiseen ja toiseen transistoriin virran synnyt-20 tamiseksi, joka kulkee molempien transistorien kautta, kun molemmat transistorit ovat johtavia ja sarjaankytkettyja; toisen modulaatiosignaalin lahteen, joka on kytketty mainittuun toiseen transistoriin sen johtavuuden moduloimi-seksi mainitun toisen signaalin mukaisesti, tunnettu 25 vSlineista (201, 555) ohjaussignaalin synnyttamisek- si, joka on kytketty mainitun toisen transistorin (Q2) ohjausnavalle (kannalle) oleellisesti pienentamåån mainitun virran kulkua molempien transistoreiden (Q1 ja Q2) kautta, kun mainittu ohjaussignaali synnytetåån.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siita, etta mainittu ohjaussignaalin synnyttava valine (DIO, 555) reagoi mainittuun virtaan (i3), joka kulkee toisesta transistorista (Q2) mainitun ohjaussignaalin synnyttåmiseksi, kun mainitussa toisessa transistorissa 35 kulkevan virran suuruus tulee suuremmaksi kuin ennalta li 92270 17 maarStty suuruus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet t u siita, etta mainittu ohjaussignaalin synnyttava vaiine kasittaa resistanssin (R101), joka on kytketty sar- 5 jaan ensimmaisen (Ql) ja toisen (Q2) transistorin kanssa.

4. Television poikkeutuslaite, joka sisaitaa suoja-jarjestelyn, kasittåen: poikkeutusresonanssipiirin, joka sisaitaa poikkeu-tuskaamin ja paluukapasitanssin; 10 lahteen ensimmaiselle sisaantulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeu-tustaajuuteen; ensimmaisen induktanssin; ensimmaisen transistorikytkimen, joka reagoi mainit-15 tuun sisaantulosignaaliin ja on kytketty poikkeutusreso-nanssipiiriin ja ensimmaiseen induktanssiin poikkeutusvir-ran synnyttamiseksi tietyn poikkeutussyklin aikana mainit-tuun poikkeutuskaamiin ja ensimmaisen paluupulssijannitteen synnyttamiseksi ensimmaiseen induktanssiin mainitun tietyn 20 poikkeutussyklin paluuaikavaiin aikana; toisen transistorikytkimen, joka on kytketty poik-keutusresonanssipiiriin ja ensimmaiseen transistorikytki-meen siten, etta tietyn poikkeutussyklin osan aikana ensim-mainen ja toinen transistorikytkin on kytketty sarjaan; 25 toisen modulaatiosignaalin lahteen, joka on kytketty mainittuun toiseen transistoriin sen johtavuuden moduloi-miseksi mainitun toisen signaalin mukaisesti; tunnet t u kytkentavalineesta (Dx ), jolla on ensimmainen napa 30 (anodi), joka on kytketty mainitun ensimmaisen (Ql) ja toisen (Q2) transistorikytkimen valiin, ja toinen napa (katodi), jonne ensimmainen ennaltamaaratty jannitetaso kehitetaan mainitun toisen transistorin (Q2) paavirtaa johtavan navan (kollektorin) kytkemiseksi mainittuun toi-. 35 seen napaan (Dx:n katodi), kun toinen paluupulssijannite 18 C: / 7 Π s /- <~ / u (V2 ), joka kehitetåån mainitun toisen transistorin (Q2) mainittuun pSSvirtaa johtavaan napaan (kollektori), ylittaa toisen ennaltamaaråtyn jSnnitetason, mikå ilmoittaa yli-j annitetilanteesta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun net t u siita, etta mainittu toinen napa (Dx:n katodi) on kytketty mainitun ensimmaisen induktanssin (W2 ) paaty-napojen våliin.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n-10 n e t t u siita, etta mainittu kytkentavaiine kasittaa diodin (Dx ), ja etta mainittu ensimmainen induktanssi kasittaa paluumuuntajan (Tx ) ensidkaamin (Wx).

7. Televisiopoikkeutuslaite, jossa on suojajarjeste-ly, kasittaen: 15 lahteen ensimmåiselle sisaantulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeu-tustaaj uuteen; paluuresonanssipiirin, joka sisaitaa poikkeutus-kaamin ja ensimmaisen paluukapasitanssin; 20 ensimmaisen kytkentatransistorin, joka reagoi mai nittuun ensimmaiseen sisaantulosignaaliin ja on kytketty paluuresonanssipiiriin poikkeutusvirran synnyttamiseksi poikkeutuskaamiin ja ensimmaisen paluupulssijannitteen synnyttamiseksi ensimmaiseen paluukapasitanssiin tietyn 25 poikkeutussyklin paluuaikavaiin aikana; toisen paluukapasitanssin, joka on kytketty paluuresonanssipiiriin toisen paluupulssijannitteen synnyttamiseksi mainittuun toiseen paluukapasitanssiin mainitun paluuaikavaiin aikana; 30 sisaantulosyOttOjannitteen lahteen; kuormapiirin; syOttOinduktanssin, joka on kytketty sisaantulo-sy5tt0jannitteen lahteeseen ja ensimmaiseen kytkentatran-sistoriin mainittujen ensimmaisen ja toisen paluupulssi-35 jannitteen kytkemiseksi sen lapi mainitulle kuormapiirille II o o ο η n y L· i_ / u 19 ja mainitussa paluuresonanssipiirissa esiintyvien energia-haviOiden taydentamiseksi mainitun paluuaikavSlin alkana; lahteen toiselle modulaatiosisååntulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu toiseen poikkeu-5 tustaajuuteen; toisen kytkentåtransistorin, joka reagoi ensimmai-seen ja toiseen sisMåntulosignaaliin ja jolla on pååvirtaa johtava napa, joka on kytketty mainittuun toiseen paluu-kapasitanssiin muuttamaan, mainitun toisen sisåantulosig-10 naalin mukaisesti, mainitun toisen paluupulssijSnnitteen alkamisen ja mainitun ensimméisen paluupulssijSnnitteen alkamisen vélistå aikaeroa, niin etta aikaansaadaan mainitun poikkeutusvirran modulointi; tunnettu vélineesta (R101, D10), joka reagoi virtaan (i3), 15 joka kulkee mainitussa toisessa kytkentåtransistorissa (Q2), ohjaussignaalin synnyttSmiseksi, joka on kytketty mainitulle toiselle kytkentatransistorille (Q2) mainitun toisen kytkentåtransistorin (Q2) johtavuuden pienentamisek-si, kun mainittu virta (i3 ) mainitussa toisessa kytkenta-20 transistorissa (Q2) ylittSS ennaltamSSratyn suuruuden, niin etta aikaansaadaan ylivirtasuojaus.

8. Television poikkeutuslaite, jossa on suojajarjes-tely, kasittaen: lahteen ensimmaiselle sisaantulosignaalille, joka .25 on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeu-tustaaj uuteen; paluuresonanssipiirin, joka sisaitaa poikkeutus-kaamin ja ensimmaisen paluukapasitanssin; ensimmaisen kytkentåtransistorin, joka reagoi mai-30 nittuun ensimmaiseen sisaantulosignaaliin ja on kytketty paluuresonanssipiiriin poikkeutusvirran synnyttamiseksi poikkeutuskaamiin ja ensimmaisen paluupulssijannitteen synnyttamiseksi ensimmaiseen paluukapasitanssiin tietyn poikkeutussyklin paluuaikavaiin aikana; 35 toisen paluukapasitanssin, joka on kytketty paluu- 92270 20 resonanssipiiriin toisen paluupulssijannitteen synnytta-miseksi mainittuun toiseen paluukapasitanssiin mainitun paluuaikavålin aikana; sisååntulosyGttOjånnitteen lahteen; 5 kuormapiirin; syOttdinduktanssin, joka on kytketty sisaantulo- syOttOjannitteen låhteeseen ja ensimmaiseen kytkentatran-sistoriin mainittujen ensimmaisen ja toisen paluupulssi-jannitteen kytkemiseksi sen lapi mainitulle kuormapiirille 10 ja mainitussa paluuresonanssipiirissa esiintyvien energia-haviOiden taydentåmiseksi mainitun paluuaikavaiin aikana; lahteen toiselle modulaatiosisaantulosignaalille, jolla on taajuus, joka on suhteutettu toiseen poikkeutus-taajuuteen; 15 toisen kytkentatransistorin, joka on vasteellinen mainituille ensimmaiselle ja toiselle sisaantulosignaalille ja joilla on paavirtaa johtava napa, joka on kytketty toiseen paluukapasitanssiin muuttamaan, mainitun toisen si-saåntulosignaalin mukaisesti, mainitun toisen paluupulssi-20 jannitteen alkamisen ja mainitun ensimmaisen paluupulssi-jannitteen alkamisen vaiistå aikaeroa, niin etta aikaan-saadaan mainitun poikkeutusvirran modulointi; tunnet t u paaile/pois-ohjaussignaalin (201a) lahteesta (201), 25 joka on kytketty toisen kytkentatransistorin (Q2) ohjaus-napaan (kanta) mainitun poikkeutusvirran (i2) synnyttamisen estamiseksi saattamalla toinen kytkentatransistori (Q2) johtamattomaksi tehot pois paalta-toimintatilan aikana ja poikkeutusvirran (i2 ) synnyttamisen mahdollistamiseksi 30 aktivoimalla mainitun toisen kytkentatransistorin (Q2) kytkentatoiminta tehot paalia-toimintatilan aikana.

9. Television poikkeutuslaite, jossa on suojajarjes-tely, kasittaen: lahteen ensimmaiselle sisaantulosignaalille, joka 35 on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeu- 21 2 2 7 O tustaaj uuteen; paluuresonanssipiiri, joka sisåltaa poikkeutuskaamin ja ensimmaisen paluukapasitanssin; ensimmaisen kytkentatransistorin, joka reagoi mai-5 nittuun ensimmaiseen sisaantuloslgnaallln ja on kytketty paluuresonanssipiiriin poikkeutusvirran synnyttamiseksi poikkeutuskaamin ja ensimraaisen paluupulssijannitteen syn-nyttåmiseksi ensimmaiseen paluukapasitanssiin tietyn poik-keutussyklin paluuaikavaiin aikana; 10 toisen paluukapasitanssin, joka on kytketty paluu resonanssipiiriin toisen paluupulssijannitteen synnytta-miseksi toiseen paluukapasitanssiin mainitun paluuaikavaiin aikana; sisaansy6tt6j annitteen lahteen; 15 kuormapiirin; syOttdinduktanssin, joka on kytketty sisaantulo- sydttdj anni tteen låhteeseen ja ensimmaiseen kytkentatran- sistoriin mainittujen ensimmaisen ja toisen paluupulssijannitteen kytkemiseksi sen lapi mainitulle kuormapiirille 20 ja mainitussa paluuresonanssipiirissa esiintyvien energia-haviOiden taydentamiseksi mainitun paluuaikavaiin aikana; lahteen toiselle modulaatiosisaantulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu toiseen poikkeu-tustaaj uuteen; 25 toisen kytkentatransistorin, jolla on ohjausnapa, joka reagoi mainittuihin ensimmaiseen ja toiseen sisaan-tulosignaaliin, ja paavirtaa johtava napa, joka on kytketty toiseen paluukapasitanssiin muuttamaan, mainitun toisen sisaantulosignaalin mukaisesti, mainitun toisen paluupuls-30 sijannitteen alkamisen ja mainitun ensimmaisen paluupuls-sijanniteen alkamisen vaiista aikaeroa, niin etta aikaan-saadaan mainitun poikkeutusvirran modulointi; tunnet t u diodista (D1), jolla on ensimmainen napa (anodi), 35 joka on kytketty mainittujen ensimmaisen (Ql) ja toisen 22 92270 (Q2) kytkentatransistorin våliin, ja toinen napa (katodi), joka on kytketty mainitun sySttOinduktanssin (Va ) yhteen napaan estamaan paluupulssijannitetta, joka kehitetaan ensinunaisen (Ql) ja toisen (Q2) kytkentatransistorin va-5 liseen liitantanapaan (50), ylittamåsta ennalta maarattya tasoa, niin etta aikaansaadaan ylijånnitesuojaus.

10. Television poikkeutuslaite, kasittaen: poikkeutusresonanssipiirin, joka sisaltaa poikkeu-tuskaamin ja paluukapasitanssin; 10 lahteen ensimmåiselle sisaantulosignaalille, joka on taajuudella, joka on suhteutettu ensimmaiseen poikkeu-tustaajuuteen; vaiineen, joka reagoi mainittuun ensimmaiseen si-saantulosignaaliin ja on kytketty poikkeutusresonanssipii-15 riin poikkeutusvirran synnyttamiseksi poikkeutuskaamiin mainitulla ensimmaiselia poikkeutustaajuudella; kauko-ohj ainvastaanottimen paålle/pois-ohjaussig-naalin synnyttamiseksi; toisen modulaatiosignaalin lahteen; tunnettu 20 sivutyynyvaaristyman korjauspiirista (200), joka reagoi mainittuun toiseen signaaliin (V3 ) ja on kytketty mainittuun poikkeutusvirran synnyttavaan vaiineeseen (Ql) poikkeutusvirran (i2 ) moduloimiseksi niin etta aikaansaadaan sivutyynyvaaristyman korjaus, mainitun sivutyynyvaa-25 ristyman korjauspiirin (200) ollessa vasteellinen maini-tulle paaile/pois-ohjaussignaalille (201a) mainitun sivutyynyvaaristyman korjauspiirin (200) toiminnan estamiseksi niin, etta estetaan mainitun poikkeutusvirran (i2) synnyt-taminen ja asetetaan mainittu poikkeutuslaite varallaolo-30 tilaan. II 23 ς· ο ^ 7 η s i_ / U