FI92133C - Maanviljelyksessä käytettävä paperi ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

92133

Maanviljelyksesså kåvtettåvå paperi ia menetelmå sen valmistamiseksi

Keksinnon kuvaus 5 1. Keksinnon ala

Keksinnon kohteena on maanviljelyksesså kåytettåvå paperi, joka koostuu ensimmåisestå kerroksesta, joka on påå-asiassa luonnonkuitumassaa, ja toisesta kerroksesta, joka on 10 tehty synteettisistå kuiduista. Keksinnon kohteena on myos menetelma maanviljelyksesså kåytettåvån kerrostetun paperin valmistamiseksi mårkåmenetelmållå måristå kerroksista. Eri-tyisesti keksinnon kohteena on paperi, joka soveltuu ruukku-jen valmistamiseen taimien kasvatusta vårten, sekå myos me-15 netelmå paperin valmistamiseksi. Paperista valmistetut ruu- kut mahdol lista vat taimien juurtumisen ruukun seinåmån låpi, kun taimet on istutettu maahan ruukkuineen.

2. Tekniikan tason kuvaus 20 Yleisenå kåytåntonå on kasvattaa taimia paperiruukuissa ja istuttaa kasvatetut taimet maahan ruukkuineen. Tåma vil-jelymenetelmå sååståå tyotå ja lisåå satoa.

Mainittuun tarkoitukseen kåytettåvållå paperiruukulla tulee olla seuraavat ominaisuudet. Ruukun ilman- ja veden-25 låpåisevyys on taimien kasvulle vålttåmåton. Ruukut on voi- tava irrottaa helposti toisistaan, jotta vierekkåisisså ruu-kuissa kasvavien taimien juuret eivåt takertuisi toisiinsa taimien kasvatuksen aikana. Paperin on oltava lujaa ja jayk-kåå, jotta taimet ja multa pysyisivåt ruukussa istutuksen 30 aikana. Paperin on kestettåvå eri maalajien lahottavaa vai- kutusta taimien kasvatusvaiheessa. Paperin rakenteen on mahdollistettava taimien juurien tunkeutuminen ruukun seinåmån låpi istutuksen jålkeen. Lisåksi paperiruukkujen on oltava halpoja, koska niitå ei voida kåyttåå uudestaan istu-35 tuksen jålkeen.

Nåiden vaatimusten tåyttåmiseksi on esitetty erilaisia maanviljelyksesså kåytettåviå papereita. Esimerkiksi japa-nilaisessa kuulutusjulkaisussa 150249/1977 on esitetty maanviljelyksesså kåytettåvå paperi, joka koostuu erikoisesta 92133 2 paperista tai pahvista ja sen molemmille puolille massalla tai muulla tavoin kiinnitetystå kuitukankaasta, ja joka paperi tai pahvi lahoaa tai hajoaa maassa, ja kuitukangas on synteettista kuitua, joka lahoaa hitaasti maassa ja jonka 5 rakenne on hyvin huokoinen ja verkkomainen. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 26118/1981 on esitetty maanviljelyksesså kåytettåvå paperi, joka koostuu ensiramåisestå ohuesta kal-vosta ja toisesta ohuesta kalvosta, jotka on kiinnitetty toisiinsa vesiliukoisella massalla, jolloin toinen ohut kal-10 vo on lahoamisenkestava ja tarpeeksi huokoinen pååstååkseen juuret tunkeutumaan låvitseen. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 109524/1983 on esitetty maanviljelyksesså kåytettåvå paperi, joka koostuu luonnonkuitupaperista ja synteetti-sista kuiduista, jotka on tasaisesti levitetty luonnonkuitu-15 paperille ja kiinnitetty siihen, jolloin synteettisen kuidun maåra on 5-20 m2. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 60919/1983 on esitetty maanviljelyksesså kaytettavå paperi, joka koostuu luonnonkuitupaperista ja ohuesta synteettisten seoskuitujen muodostamasta kalvosta (alle 15 g/m2), jotka on 20 kiinnitetty toisiinsa, jolloin synteettinen seoskuitu koos tuu synteettista hartsia olevasta ytimestå, jonka hartsin sulamispiste on korkeampi, ja synteettistå hartsia olevasta kuoresta, jonka hartsin sulamispiste on alempi.

Kuvatun kaltaisessa tavanomaisessa, maanviljelyksesså 25 kåytettåvåsså kaksi- tai kolmikerroksisessa paperissa syn teettisen kuitukerroksen tulisi olla mahdollisimman ohut ja huokoinen, jotta se sallisi juurien kasvun, kun luonnonmas-sasta tehty paperikerros on lahonnut istutuksen jålkeen. Ta-vanomaisella tekniikalla on kuitenkin hyvin vaikea tuottaa 30 yhtenåistå, huokoista, ohutta kalvoa, jonka pintapaino on alle 10 g/m2. On myos vaikea kiinnittåå tållaista ohutta kalvoa tasaisesti luonnonmassasta tehtyyn paperikerrokseen. Siksi tavanomainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi on våiståmåttå kallista.

35 Toinen tavanomaisen maanviljelyksesså kåytettåvån pape- rin haittapuoli on se, ettå luonnonmassasta tehty paperi-kerros ja keinotekoisesta tai synteettisetå ohuesta kalvosta tehty kerros irtoavat helposti toisistaan joutuessaan koske-tuksiin veden kanssa taimien kasvatusvaiheessa, jos kerrok- 3 92133 set kiinnitetåån massalla. Kun kerrokset ovat erillaan, multa ja taimet eivat pysy kunnolla ruukussa koneistutuksen aikana. Tåmå vaikeuttaa istuttamista.

5 Yhteenveto

Keksinnon kohteena on uudentyyppinen maanviljelyksessa kåytettåvå paperi, joka on halpa ja samalla kåyttoominai-suuksiltaan erinomainen. Paperi sailyttaa riittavan lujuu-tensa ja mahdollistaa samalla juurien kasvun istutuksen jal-10 keen. Nåmå ominaisuudet perustuvat synteettisistå kuiduista tehdyn, alhaisen pintapainon omaavan kuitukankaan kåyttoon.

Keksinnon toisena kohteena on menetelmå kuvatun maanvil-jelyksesså kåytettåvån paperin valmistamiseksi.

Keksinnon mukaiselle paperille on tunnusomaista se, ettå 15 toisen kerroksen pintapaino on 3-15 g/m2, ja ettå ensimmåi- sen ja toisen kerroksen liittåvåt toisiinsa kerrosten kui- dut, jotka kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymåpinnassa.

Sopivimmin toinen kerros muodostaa verkkomaisen raken-teen ja koostuu termoplastisista kuiduista (a) ja polymee-20 ristå (b) , jolla on alhaisempi pehmenemislåmpotila kuin termoplastisilla kuiduilla (a), ja joka polymeeri (b) on mukana kuitujen (a) pinnalla sitoen ja kiinnittåen kuituja (a) sekå sitoen ja kiinnittåen myos luonnonkuitumassaa, joka kietoutuu kuituihin (a) kerrosten liittymåpinnassa, ja toi-25 sen kerroksen synteettisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2 ja ensimmåisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on 40-100 g/m2.

Keksinnon mukaiselle menetelmålle on tunnusomaista se, ettå menetelmåsså muodostetaan mårkåmenetelmållå ensimmåinen 30 mårkå kerros paperimassasta, joka koostuu pååasiassa luon- nonkuitumassasta, ja yhdistetåån mårkåmenetelmållå mårkå kerros toiseen mårkåån kerrokseen, joka koostuu synteettisistå kuiduista, joiden pintapaino on 3-15 g/m2.

KeksinnSn mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi 35 valmistetaan muodostamalla ensimmåinen kerros, joka on mår- kåå luonnonmassapaperia, paperinvalmistusmenetelmållå ja muodostamalla toinen kerros synteettisistå kuiduista ensimmåisen kerroksen påålle mårkåmenetelmållå, ja sen jålkeen 92133 4 kuivaamalla yhdistetyt kerrokset. Kuivattu tuote voidaan edelleen tarvittaessa kuumentaa.

Keksinnon toisen, synteettisista kuiduista koostuvan kerroksen pintapainolla (g/m2) tarkoitetaan pelkkien syn-5 teettisten kuitujen painoa, ja ensimmaisen ja toisen kerrok sen kokonaispintapainolla tarkoitetaan ensimmaisen ja toisen kerroksen muodostavien kuitujen painoa. Esimerkiksi tapauk-sessa, jossa ensimmainen kerros on luonnonmassaa (a) ja toi-nen kerros on tehty synteettisista kuiduista (b) ja pienestå 10 maarasta luonnonmassaa (c) , jolloin ensimmaisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on (a):n, (b):n ja (c):n summa.

Luonnonmassaa, joka muodostaa ensimmaisen kerroksen, ei ole tarkasti rajattu. Se saa olla rnita tahansa paperinteos-sa kaytettavaa luonnonmassaa, mika kåsittaa puumassan, kuten 15 lehtipuu- ja havupuumassan, lumppumassan, jatepaperimassan ja bagassimassan.

Myoskaan luonnonmassan jauhatusastetta ei ole tarkasti rajattu. Kuitenkin edullinen jauhatusaste on sellainen, et-tå juuret eivat kietoudu paperiin taimien kasvatusvaiheessa 20 mutta kuitenkin paperissa sailyy tietty jaykkyys istutusti- lanteessa. Edullinen jauhatusaste voidaan ilmaista Kanadan standardin mukaisena freenessina eli jauhautuneisuustilana (jaljempana C.S.F.) alueella 500-700 cc. Ensimmaisen kerroksen pintapaino on suurempi kuin 40 g/m2, tavallisesti 25 50-60 g/m2.

Maanviljelyksessa kaytettåvåssa ensimmSisessa paperissa toisen kerroksen muodostavat synteettiset kuidut eivat ole tarkasti maarattyja edellyttåen, etta ne ovat korroosion-kestSviå. Kayttokelpoisia synteettisia kuituja ovat esim. 30 polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikuitu, polyetyleeni- kuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikuitu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyylikloridikuitu.

Synteettiset kuidut voidaan kåsitellå pinta-aktiivisella aineella niiden vedessa hajoavuuden ja hydrofiilisen luon-35 ten parantamiseksi. Lisåksi synteettisia kuituja voidaan kayttaa yhdessa dispergoivan aineen kuten polyetyleenioksi-din, natriumpolyakrylaatin, natriumtripolyfosfaatin, polyak-ryyliamidin ja polyetyleeni-imiinin kanssa. Synteettisia 5 92133 kuituja voidaan kåyttåå myos yhdesså itsekiinnittyvien syn-teettisten kuitujen tai polyvinyyliaikoholiKuitujen kanssa, jotka toimivat sideaineena kostealla låmmitettåvalla arkil-la. Nåmå kuidut toimivat adhesiivisesti låmmitettaessa kui-5 vaimella tai låmmitettaessa ja puristettaessa kuumatelalla. Synteettisten kuitujen sitomista voidaan myos tåydentåå le-vittåmållå mainittua sideainetta jauheen muodossa tai veden-keståvåå PVA-sideainetta, akryylihartsia tai vinyyliasetaat-tia nesteen (lateksin) muodossa. Sideaine voidaan levittåå 10 sumuttamalla, kastamalla tai sivelemållå paperinvalmistus-prosessin aikana tai sen jålkeen.

Toisessa keksinnon mukaisessa maanviljelyksesså kåytet-tåvåsså paperissa toinen kerros on tehty ns. seoskuiduista, jotka koostuvat kahdenlaisista termoplastisista hartseista, 15 joilla on erilainen sulamispiste. (Seoskuituihin kuuluvat sekoitetut kuidut.) Seoskuitujen muotoa ei ole tarkasti mååråtty. Se voi olla vierekkåistyyppiå, kuori-ydin -tyyp-piå, tai matriisi-såie -tyyppiå, esim. useita-saarekkeita-meressa. Seoskuidun rakenteen pitåisi olla sellainen, ettå 20 se polymeeri, jonka sulamispiste on alhaisin, muodostaa ai-nakin osan seoskuidun pinnasta. Tåmå on vålttåmåtontå, jot-ta kuidut pystyisivåt muodostamaan verkkorakenteen sulautu-malla kosketuskohdistaan ja tekemåån paperin riittåvån lu-jaksi. Kun on kyse esimerkiksi kuori-ydin -tyyppisestå tai 25 useita-saarekkeita-meresså -tyyppisestå seoskuidusta, kuori-tai meri-komponentin tulisi olla se polymeeri, jolla on al-haisin sulamispiste. Seoskuituja, joita voidaan kåyttåå keksinnosså, ovat esim. kaupallisesti saatavat vierekkåis-tyyppiset ja kuori-ydin -tyyppiset polyolefiiniseoskuidut 30 ja kuori-ydin -tyyppiset polyesteriseoskuidut. Toinen esi-merkki on esitetty japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 39412/1985. Nyt kuvatussa keksinnosså kåytetty seoskuitu leikataan oikeanpituiseksi alueella 100-1500 sivusuhteessa (mååriteltynå kuidun pituuden ja sellaisen ympyrån halkaisi-35 jan vålisenå suhteena, jonka pinta-ala vastaa kuidun poikki-leikkauksen pinta-alaa).

Toisessa keksinnon mukaisessa maanviljelyksesså kåytet-tåvåsså paperissa toisella kerroksella tulisi olla seuraavat 92133 6 ominaisuudet. Kerroksen tulisi tehda paperi tarpeeksi lu-jaksi, jotta taimet voidaan kasvatuksen jalkeen istuttaa, ja samalla paperin pintapainon tulisi olla mahdollisimman al-hainen niin, etta sillå on karkea verkkorakenne, joka sallii 5 juurien vapaan kasvun. Nåmå erilaiset vaatimukset taytetåån kåyttåmållå mainittuja seoskuituja, jotka muodostavat verk-korakenteen lujalla sidoksella niiden kosketuskohdissa sai-lyttåen samalla kuitujen lujuuden.

Ensimmainen keksinnon mukainen maanviljelyksessa kaytet-10 tåva paperi soveltuu ruukkuihin, joissa kasvatetaan paajuu-rikasvien (esim. sokerijuurikas) ja sivujuurikasvien (esim. vihannekset ja palkokasvit) taimia. Jålkimmåisesså sovellu-tuksessa korroosionkestavån kuidun, joka muodostaa toisen kerroksen, tulisi olla paksuudeltaan vahintåån 3 denieriå ja 15 kuidun pintapainon tulisi olla alle 10 g/m2, siten, etta toinen kerros muodostaa karkean verkkorakenteen, joka sallii sivujuurien vapaan kasvun.

Ensimmaisen keksinnon mukaisen maanviljelyksessa kåytet-tåvan paperin toisen, synteettisestå kuidusta koostuvan ker-20 roksen pintapainon tulisi olla 3-15 g/m^, edullisesti 5-12 g/m2. Jos pintapaino on alle 3 g/m2, paperista ei tule tarpeeksi lujaa eika jåykkåå. Kåånteisesti, pintapainon olles-sa yli 15 g/m2 paperi on kallista ja eståå myos sirkkajuu-rien kasvun istutuksen jalkeen.

25 Toisen kerroksen synteettisen kuidun tulisi olla paksuu deltaan yli 3 denieria, jos maanviljelyksessa kåytettavåstå paperista tehdaan ruukkuja sivujuurikasveille. Kuitenkaan kuidun paksuutta ei ole tarkasti maaratty, edellyttaen, etta kuitua voidaan kåsitellå paperinvalmistusprosessissa, jossa 30 paperista tehdaan pååjuurikasvien ruukkuja.

Toisessa keksinnon mukaisessa maanviljelyksessa kåytet-tavåsså paperissa toisen kerroksen pintapainon tulisi olla 3-10 g/m2. Pintapainon ollessa alle 3 g/m2 paperista ei tule tarpeeksi lujaa eika jåykkåå. Kåånteisesti pintapainon 35 ollessa yli 10 g/m2 paperi on kallista ja myos eståå sirkka-juurien kasvun istutuksen jålkeen. Toisen kerroksen synteettisen seoskuidun tulisi olla paksuudeltaan yli 3 denieriå, jos paperista tehdåån ruukkuja sivujuurikasveille. Kuiten- 7 92133 kaan paksuutta ei ole tarkasti mååråtty edellyttåen, ettå kuitua voidaan kasitella paperinvalmistusprosessissa, jossa maanviljelyksesså kåytettåvåstå paperista tehdåån pååjuuri-kasvien ruukkuja.

5 Keksinnon mukainen maanviljelyksessa kåytettåvå paperi valmistetaan mainitusta paperimassasta mårkåmenetelmållå. Minkåtyyppista paperikonetta tahansa voidaan kåyttåå, edellyttaen, ettå se pystyy liittåmåån yhteen kaksi tai useampia arkkeja ja paperinvalmistus voidaan tehda tavanomaisella yh-10 diståmismenetelmållå. Ensimmåinen kerros voidaan tehda luonnonmassasta, liimasta, jaykisteaineesta ja pienesta måå-rasta muita paperinvalmistuskuituja. Synteettiset kuidut rouodostetaan toiseksi kerrokseksi tåydellisen dispersion jålkeen. Ensimmainen ja toinen kerros sijoitetaan påållek-15 kåin markina, jolloin luonnonmassakuidut ja synteettiset kuidut kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymapinnassa. Ta-må rakenne on yksi keksinnon tunnusmerkeista. Siten muodos-tetut kaksi kerrosta eivat irtoa toisistaan taimen kasvatuk-sen jålkeen. Toisessa maanviljelyksesså kSytettSvassa pape-20 rissa kerrokset sijoitetaan pSållekkain, kuivataan ja sen jalkeen kuumennetaan. Kuumennuslåmpotila on tarkea toisen kerroksen seoskuiduille, jotta nama pystyvat muodostamaan halutunlaisen verkkorakenteen. Toisin sanoen kuumennuslåm-pdtilan tulisi olla seoskuidun muodostavien kahden tai 25 useamman polymeerikomponentin ylimman ja alimman sulamispis- teen vålilla. Kuumennettaessa tållaisessa lampotilassa yksi niista polymeerikomponenteista, joilla on alin sulamispiste ja jotka muodostavat ainakin osan synteettisten kuitujen pinnasta, sulaa ja sitoo lujasti kosketuskohdat vahingoitta-30 matta toisen, korkeamman sulamispisteen omaavan polymeeri komponentin kuiturakennetta. Tallå tavoin muodostuu toinen verkkorakenteinen kerros, joka tekee paperin erityisen lu-jaksi.

Jos kuumennuslåmpotila on alempi kuin mainittu alin su-35 lamispiste, sidosta ei synny kosketuskohtiin. Kåånteisesti, jos kuumennuslåmpdtila on korkeampi kuin korkein sulamispiste, polymeeriaineosan koko kuiturakenne tuhoutuu, jolloin paperista ei tule tarpeeksi lujaa.

8 92133

Keksinnon mukaisessa maanviljelyksesså kåytettåvåsså pa-perissa synteettisten kuitujen parhaita ominaisuuksia kåytetåån tehokkaasti hyodyksi, jotta saavutettaisiin toisen ker-roksen verkkorakenteeseen vaadittavat tyypilliset ominaisuu-5 det, jotka edella on esitetty. Toisen kerroksen muodostami-selle valttamåton tekija on muovautuminen, ts. tasaisuus. Tama saavutetaan vain mårkåmenetelmållå. On kuitenkin mah-dotonta valmistaa alhaisen pintapainon omaavaa toista ker-rosta pelkåsta synteettisestå kuidusta kovin pienin kustan-10 nuksin edes markamenetelmållå. Tåsså keksinnosså se saatiin aikaan liittåmållå paperinvalmistusmenetelmållå toinen ker-ros ensimmåiseen kerrokseen, joka on pååasiassa luonnonmas-saa. Luonnonmassa lahoaa samassa ajassa kuin taimet kasva-tetaan ja istutetaan.

15 Mårkien arkkien yhdiståminen on tunnettu paperinvalmis- tusmenetelmå. Tavallisesti sitå kåytetåån koristepaperin valmistukseen tai seospaperin tasaisuuden tai kåsiteltåvyy-den parantamiseen, eikå sitå ole koskaan kåytetty seospaperin valmistukseen, kuten tåsså keksinnosså. Tåsså sitå kåy-20 tetåån korkealaatuisen maanviljelyksesså kåytettåvån paperin valmistukseen. Toisin sanoen sitå kåytetåån synteettisten Kuitujen muodostaman kerroksen ja luonnonmassakerroksen yh-diståmiseen. Synteettinen kuitukerros on hyvin lujaa pape-ria, jonka pintapaino on hyvin alhainen, ja luonnonmassaker-25 ros lahoaa maassa.

Keksinnon mukaisessa toisessa maanviljelykseen kåytettå-våsså paperissa synteettiset kuidut eivåt tuota parasta mah-dollista muovautuvuutta, koska ne ovat luonteeltaan hydrofo-bisia ja hienompia kuin tavalliset paperinvalmistuksessa 30 kåytettåvåt kuidut, ja niistå muodostetaan toinen kerros, jonka pintapaino on hyvin alhainen. (Kun maanviljelyksesså kåytettåvå paperi on tarkoitettu pååjuurikasvien ruukkuihin, toiseen kerrokseen kåytetåån paksuja synteettisiå kuituja.) Tållaisessa tapauksessa on edullista lisåtå pieni måårå 35 luonnonmassaa synteettisiin kuituihin paperinvalmistusomi-naisuuksien parantamiseksi. Seoskuitujen ja luonnonmassan sekoittaminen ilman sulauttamista ei ole suotavaa, koska seoskuidun ja luonnonmassan vålinen adheesio on alhaisempi 9 92133 kuin seoskuitujen keskinainen adheesio, ja myos koska luon-nonmassa sekoitettuna seoskuituihin lahoaa maassa heikentaen siten paperin lujuutta.

Tainan maanviljelyksesså kaytettavån paperin keksijat 5 ovat laajalti tutkineet paperin lujuutta ja sen toisen ker-roksen paperinvalmistusominaisuuksia. Tutkimukset osoitti-vat odotetusti, etta paperin lujuus on heikko, kun synteet-tinen kuitu on ohutta, mutta odottamatta todettiin, etta paperin lujuus ei heikkene edes silloin, kun synteettiseen 10 kuituun sekoitetaan jopa 300 paino-% luonnonmassaa, jos syn-teettinen kuitu on paksumpaa kuin 3 denieria, ja toisen ker-roksen pintapaino on keksinnossa maaritellyn mukainen. To-dettiin myos, etta paperin lujuus on maksimaalinen, kun li-såtyn luonnonmassan måårå on noin 100 paino-%. Tama viittaa 15 siihen, etta on olemassa tietty alue, jolla luonnonmassan lisayksella saavutettava paperin toisen kerroksen lujuuden lisays ylittåa paperin lujuuden heikkenemisen, joka aiheutuu siitå, etta luonnonmassa estaa synteettisten kuitujen sitou-tumisen. Syy siihen, etta paperin lujuus on maksimaalinen, 20 kun luonnonmassaa lisåtaån odotettua enemman, on seuraava:

Paksut synteettiset kuidut, joiden pintapaino on åarimmåisen alhainen, muodostavat karkean verkkorakenteen ja hienojakoi-nen luonnonmassa tåyttåå verkkorakenteen aukot paperinval-mistusprosessissa. Siten synteettiset kuidut hajaantuvat 25 hyvin, ja kuitenkin synteettisten kuitujen joukossa olevan luonnonmassan maåra on edellytettyå pienempi.

Kuvien selitykset

Kuviossa 1 on kaavamainen esimerkki menetelmasta kek-30 sinnon mukaisen maanviljelyksesså kåytettåvån paperin val-mistamiseksi.

Kuvio 2 on perspektiivikuva taimienkasvatusruukuista, jotka on valmistettu keksinnon mukaisesta maanviljelyksesså kåytettåvåstå paperista.

35 Kuvio 3 on perspektiivikuva kuvion 2 mukaisten ruukku- jen ryhmåstå.

Kuvio 4 on kaavio, joka esittåå synteettisen kuituker-: ' roksen pintapainon ja keksinnon mukaisten maanvil jelyksesså 92133 10 kåytettåvien papereiden ja vertailuesimerkin mårkålujuuden vålisen suhteen.

Kuvio 5 on kaavio, joka esittåå keksinnon ja vertailuesimerkin mukaisen synteettisen kuitukerroksen pintapainon 5 ja juurtumxsindeksin valisen suhteen.

Keksinnon kuvaus

Keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi valmistetaan kåyttåmållå kuviossa 1 kaavamaisesti esitettya 10 yhdistelmåkonetta. Yhdistelmåkone liittåå måråt arkit toi-siinsa kåyttåmållå sylinterimuottia ja kaltevaa viirakudos-ta.

Paperimassa lasketaan altaaseen 2 tuloaukosta 1. Al-taassa 2 olevat veteen hajautuneet luonnonkuidut keråytyvat 15 sylinterimuottiin 3 ja muodostavat mårån paperikerroksen 4. Huopa 5 poimii mårån paperikerroksen 4, jonka puristustela 6 puristaa. Toisaalta synteettiset kuidut syotetåan tuloaukon 7 kautta, ja ne muodostuvat synteettisten kuitujen kerrok-seksi 9 kaltevalla viirakudoksella 8. Synteettisten kuitu-20 jen kerros 9 poimitaan mårålle luonnonkuitujen 4 muodosta- malle paperikerrokselle, jota huopa kannattelee. Puristuste-lan 11 puristamina ne muodostavat yhdistetyn kerroksen 10. Yhdistetyn kerroksen kuivaa kuivain 12. Tuloksena on vuo-rattu paperi 13, joka myohemmin kelataan rullalle. Nåin saa-25 daan rullapaperi 14.

Edulliset suoritusmuodot

Esimerkki 1 30 Keksinnon mukainen maanviljelyksessa kåytettåvå paperi valmistettiin paperikoneella kuvion 1 mukaisesti. Massaker-ros, jonka pintapaino kuivana on 60 g/m2, valmistettiin NUPK-puumassasta, jonka C.S.F. oli 570 cc. Tåmå massakerros liitettiin synteettiseen kuitukerrokseen, jonka pintapaino 35 vaihteli (2, 3, 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 g/m2). Synteettinen kuitukerros valmistettiin kaltevan viirakudoksen avulla 30 mm:n pituisesta ja 3 denierin paksuisesta polyetyleenikui-dusta, joka oli hajotettu veteen 0,02 paino-%:n vahvuiseksi

II

11 92133 polyetyleenioksidin avulla (dispergoiva aine). Kun vuora-tusta paperista oli poistettu vesi telan avulla, se kuivat-tiin kuivaimella 120°C:ssa ja kelattiin. Paperinvalmistuksen nopeus oli 500 m/min.

5 Siten tuotetut kahdeksan paperilajia (joiden synteetti- sen kuitukerroksen peruspaino vaihteli) muodostettiin poh-jattomiksi ruukuiksi 15, joissa synteettinen kuitukerros 16 oli sisapuolella, kuten kuvio 2 osoittaa. Ruukku oli kuusi-kulmaisen pilarin muotoinen ja halkaisijaltaan 5 cm sekå 10 korkeudeltaan 5 cm. Ruukun reunat 17 kiinnitettiin toisiin-sa vedenkestavalla sideaineella tai sulatusliitoksella. Nain muodostui vedenkestavå liitososa 18. Useita ruukkuja 15 liitettiin yhteen vesiliukoisella sideaineella, jolloin muodostui kuvion 3 mukainen ruukkuryhma 19. Ruukkuihin kylvet-15 tiin kaalinsiemenia tavanomaiseen tapaan. Taimia kasvatet-tiin asianmukaisesti hoitaen, kuten kastellen, 28 paivån ajan. Taimiruukut erotettiin toisistaan ja istutettiin pel-toon. Kukin ruukku såilytti muotonsa istutukseen asti il-man, etta massakerros ja synteettinen kuitukerros irtosivat 20 toisistaan. 30:na påivanå istutuksen jålkeen tutkittiin taimien juurtumistilaa. Paperinlujuuden tila taimien kasva-tusvaiheen jålkeen ja juurtumistila 30:ntena paivanå istutuksen jålkeen esitetåån kuvioissa 4 ja 5. (Mårkåvetolujuus (kg/60 mm) mitattiin sellaisella menetelmållå, jota kåyte-25 tåån lujuuden mittaukseen maahan hautaamisen jalkeen.)

Vertailuesimerkisså 1 toistettiin edellå kuvattu kokeilu valmistamalla ruukut seuraavasti. Sylinterimuotin 3 muovaa-masta måråstå paperista 4 poistettiin vesi puristustelan 11 avulla ja se kuivattiin kuivaimella 12, jolloin saatiin ai-30 kaan luonnonmassapaperi, jonka pintapaino oli 60 g/m^. Tålle paperille siroteltiin tasaisesti lyhyitå polyetyleenikui-tuja (jotka olivat paksuudeltaan ja pituudeltaan mainitun kaltaisia), jolloin saavutettiin pintapaino 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 g/m^. (Pintapaino 2 ja 3 g/m^ oli teknisesti mah-35 doton saavuttaa.) Sirotellut lyhyet polyetyleenikuidut su-lautettiin paperiin. Siten saadusta paperista muodostettiin ruukkuja mainitulla tavalla, ja ruukkuja kåytettiin kaalin-taimien kasvatukseen. Paperin lujuus ja juurtumisindeksi, 12 >' 2Ί33 jotka tutkittiin samalla tavoin kuin esimerkissa 1, esite-taån kuvioissa 4 ja 5.

Kuten kuvioista 4 ja 5 ilmenee, esimerkin 1 ja vertailu-esimerkin 1 juurtumisindeksin valilla ei ole eroa. Kuiten-5 kin taimien kasvattamisen jalkeen esimerkin 1 mukaisen pape-rin lujuus on parempi kuin vertailuesimerkin 1 paperin lu-juus. Tamå tulos osoittaa seka luonnonmassan ettå synteet-tisten kuitujen tasaisen hajautumisen keksinnon mukaisessa paperissa. Juurtumisindeksi on 100 niiden juurien lukumåå-10 ran osalta, jotka låpaisivat maanviljelyksesså kaytettåvåstå paperista tehdyn ruukun, joka paperi oli vuorattu synteetti-sella kuitukerroksella, jonka pintapaino oli 10 g/m2.

Esimerkki 2 15 Synteettinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 6 g/m^, valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissa 1 seoksesta, joka koostui polyvinyylialkoholikuiduista (1 de-nieri x pituus 15 mm) ja polyetyleenikuiduista (3 denieriå x pituus 7 mm). Mårkå synteettinen kuituarkki liitettiin esi-20 merkin 1 mukaiseen markaan kraftmassa-arkkiin, minkå jalkeen se kuivattiin ja kelattiin samalla tavoin kuin esimerkissa 1. Kuivattu paperi ajettiin kuumien kalanteritelojen la-pi ja jaåhdytettiin seka kelattiin nopeudella 300 m/min. Si-ten saatiin keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå 25 paperi. Tåstå paperista tehtiin ruukkuja samalla tavoin kuin esimerkissa 1, ja ruukkuja kåytettiin kaalintaimien kasvattamiseen. Ruukkujen markålujuus såilyi hyvånå taimien kasvatuksen jålkeenkin. Myos ruukkujen kåsittelyominaisuu-det olivat hyvåt ja mahdollistivat sivujuurien helpon juur-30 tumisen istutuksen jalkeen.

Esimerkki 3

Keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkisså 1, paitsi ettå 35 kraftmassapaperin pintapaino kuivana oli 50 g/m2 ja synteet tinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 8 g/m2 tehtiin seoksesta, jonka painosuhde oli 50:50 polyvinyylialko-: holikuituja (2 denieriå x pituus 15 mm) ja alkoholipohjaisia ., 52133 polyvinyylikuituista sideainetta (1 denieri x pituus 7 mm).

Paperi valmistettiin kuusikulmaisiksi pilarinmuotoisiksi ruukuiksi. Ruukkuja kåytettiin kaalintaimien kasvatukseen ja istutukseen.

5 Vertailuesimerkisså 2 kraftmassan 4 muodostamasta mårås- ta paperikerroksesta 1, joka muodostettiin sylinterimuotin 3 avulla, poistettiin vesi puristustelalla 11, ja kerros kui-vattiin kuivaimella 12, jolloin saatiin aikaan paperi, jonka pintapaino oli 50 g/m2. Tålle paperille siroteltiin tasai-10 sesti polyvinyylialkoholikuituja (2 denieriå x pituus 15 mm) siten, ettå saatiin aikaan pintapaino 8 g/m2. Sirotel-lut polyvinyylialkoholikuidut sulautettiin paperiin.

Vertailuesimerkissa 3 maanviljelyksesså kåytettåvå paperi valmistettiin samalla tavoin kuin edellå, paitsi ettå 15 kraftmassa korvattiin paperimassalla, joka koostui kraftmas-sasta ja 18 paino-%:sta polyvinyylialkoholikuitua (2 denieriå x pituus 7 mm).

Nåin valmistettu paperi tehtiin ruukuiksi edellå kuva-tulla tavalla, ja ruukkuja kaytettiin kaalintaimien kasvat-20 tamiseen ja istutukseen.

Kolmantena, viidentenå ja seitsemåntenå istutuksen jål-keisenå påivånå laskettiin ruukkujen låpi tunkeutuneiden juurien lukumåårå. Tulokset esitetåån taulukossa 1. (Ver-tailuesimerkkien ruukut olivat heikkoja, ja kerrokset irto-25 sivat toisistaan istutuksen jålkeen, ja myos ruukkujen kå-sittelyominaisuudet olivat huonot.

Taulukko 1 30 Istutuksen jålkeen_3. påivå_5. påivå_7. påivå

Esimerkki 3 17 35 65

Vertailuesimerkki 2 15 32 68

Vertailuesimerkki 3_0_3_12 35 Esimerkki 4

Keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi valmistettiin kåyttåmållå yhdistelmåkonetta, jossa on kaksi sylinterimuottia ja jenkkikuivain.

u 92133 Mårkå paperikerros, jonka pintapaino kuivana oli 50 g/m^, muodostettiin ensimmåistå sylinterimuottia kåyttåen havupuukraftmassasta, jonka C.S.F. oli 530 cc. Markå syn-teettinen kuitukerros, jonka pintapaino oli 5 g/m^, muodos-5 tettiin toista sylinterimuottia kåyttaen seoksesta (paperi-massasta), joka koostui 75 paino-%:sta polyvinyylialkoholi-kuituja (1 denieri x pituus 7 mm) ja 25 paino-%:sta alkoho-lipohjaista polyvinyylikuituista sideainetta (1 denieri x pituus 3 mm). Kerrokset liitettiin yhteen, minkå jålkeen 10 niistå poistettiin vesi puristustelalla, ja ne kuivattiin jenkkitelalla 110°C:n pintalåmpotilassa.

Siten valmistetun maanviljelyksesså kåytettåvån paperin mårkålujuus (maahan hautaamisen jålkeinen lujuus) mitattiin. Tulokset esitetåån taulukossa 3. Maahan hautaamisen jålkei-15 nen lujuus mitattiin seuraavasti. Nåytteet upotettiin 14 pv:n ajaksi maahan, joka sisåltåå 33 paino-% vettå, ympåris-tosså, jonka låmpotila oli 30°C ja suhteellinen kosteus 95 %. Nåytteiden maasta poistamisen jålkeen niistå leikat-tiin 60 mm:n levyinen pala. Pala taitettiin neljåån osaan 20 pituussuunnassa. Nåin saadun 5 cm:n pituisen nåytteen lujuus mitattiin JIS P-811:n mukaan.

Esimerkki 5

Keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi 25 valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkisså 4, paitsi ettå synteettinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 6 g/m^, muodostettiin seosesta (paperimassasta), joka koostui 40 paino-%:sta synteettistå polyesterikuitua (1,5 denie-riå x pituus 5 mm), 20 paino-%:sta polyvinyylialkoholikuitu-30 ja (0,5 denieriå x pituus 3 mm) ja 40 paino-%:sta alkoholi-pohjaista polyvinyylikuituista sideainetta (0,5 denieriå x pituus 3 mm), ja massakerros, jonka pintapaino kuivana oli 55 g/m^, muodostettiin kraftmassasta, jonka C.S.F. oli 570 cc. Valmistetun paperin lujuus tutkittiin maahan hautaami-35 sen jålkeen samalla tavoin kuin esimerkisså 4. Tulokset esitetåån taulukossa 3.

ii 15 92133

Vertailuesimerkit 4-6

Paperi, jonka pintapaino kuivana oli 60 g/m^, valmistet-tiin kayttamalla samaa ensimmåista sylinterimuottia kuin esimerkissa 4 samasta kraftmassasta, polyvinyylialkoholikui-5 duista ja alkoholipohjaisesta polyvinyylikuituisesta sideai-neesta kuin esimerkissa 4. Naiden komponenttien muodostus esitetaan taulukossa 2. Paperinåytteiden lujuus tutkittiin sen jalkeen, kun ne oli haudattu maahan samalla tavoin kuin esimerkissa 4. Tulokset esitetåån taulukossa 3.

10

Taulukko 2

Synteettinen Alkoholipohjai-

Vertailuesimerkki Kraft- polyvinyyli- nen polyvinyy- 15 massa alkoholikui- likuituinen si- _tu_deaine_

Vertailuesimerkki 4 90,0 7,5 2,5

Vertailuesimerkki 5 80,0 15,0 5,0

Vertailuesimerkki 6 70,0_22,5_7,5_ 20

Taulukko 3

Hautaamisen Synteettisen kuidun

Esimerkki nro jålkeinen lujuus ja kuituisen sideai- 25 _(kq/60 mm)_neen osuus (paino-%)

Esimerkki 4 0,72 9,1

Esimerkki 5 0,68 9,8

Vertailuesimerkki 4 0,27 10,0

Vertailuesimerkki 5 0,54 20,0 30 Vertailuesimerkki 6_0,75_30 ,0_

Taulukosta 3 ilmenee, etta esimerkkien 4 ja 5 mukainen paperi tåyttåa maahan hautaamisen jalkeiselle lujuudelle (0,5 kg/60 mm) asetettavat vaatimukset, vaikkakin synteet-35 tisten kuitujen osuus paperissa on paljon pienempi kuin ta-vanomaisessa kraftpaperissa, joka sisåltaa synteettisiå kui-tu ja.

• I

16 921 63

Esimerkki 6

Keksinnon mukainen maanviljelyksessa kaytettåva paperi valmistettiin samoin kuin esimerkissa 3, paitsi etta kraft-massaan lisattiin 1-5 paino-% antiseptista ainetta (kupari-5 yhdiste). Tastå paperista valmistettiin ruukkuja esimerkin 1 mukaisesti, ja ruukkuja kaytettiin kaalintaimien kasvatuk-seen ja istutukseen. Luonnonmassakerroksen hajoaminen oli hitaampaa kuin esimerkin 3 mukaisen paperin. Ruukkujen lu-juus oli riittavå ja kåsittelyominaisuudet hyvåt myos istu-10 tusvaiheessa. Mitaan juurtumiselle haitallista vaikutusta ei todettu.

Esimerkki 7

Esimerkkien 2 ja 3 mukaiset menettelyt toistettiin, 15 paitsi etta kraftmassakerrokseen lisattiin 2,0 paino-% ureaa tai ammoniumsulfaattia. Siten valmistetusta keksinnon mu-kaisesta paperista valmistettiin ruukkuja samalla tavoin kuin esimerkissa 1, ja ruukkuja kaytettiin kaalintaimien kasvattamiseen ja istutukseen. Naiden ruukkujen kohdalla is-20 tutusta edeltåvien påivien lukumååråå våhennettiin noin 10 %:lla ja istutuksen jalkeinen kasvu oli parempi kuin esimer-keissa 2 ja 3.

Esimerkki 8 25 Keksinnon mukainen maanviljelyksessa kaytettåva paperi valmistettiin kåyttåmållå yhdistelmåkonetta, johon kuuluu kaksi sylinterimuottia. Ensimmainen kerros valmistettiin NUKP-massasta, jonka C.S.F. oli 550 cc. Toinen kerros teh-tiin kuori-ydin -tyyppisestå synteettisesta seoskuidusta, 30 johon oli lisatty samaa luonnonmassaa, jota kaytettiin en-simmåiseen kerrokseen, Seoskuitu oli 4 denierin paksuista ja 10 mm:n pituista, ja sen sivusuhde oli 500. Kuori oli polyetyleenitereftalaattikopolymeeriå, jonka sulamispiste oli 110°C ja ydin polyetyleenitereftalaattia, jonka sulamis-35 piste oli yli 200°C. Kun ensimmainen ja toinen kerros oli yhdistetty, paperi kuivattiin jenkkikuivaimella 110°C;n pin-talåmpotilassa ja kuumennettiin monitelaisilla kuumavals-seilla 140°C:n pintalåmpotilassa. Toisen kerroksen synteet- li 17 92133 tisen kuidun pintapaino oli 5 g/m2, ja toiseen kerrokseen lisåtyn luonnonmassan måara vaihteli alueella 0-400 paino-%. Ensimmåisen kerroksen pintapainoa muutettiin toisen kerrok-sen luonnonkuidun sekoitussuhteen mukaan siten, ettå koko-5 naispintapaino oli 60 g/m2. Jotta saataisiin selville pape-rin lujuus taimien kasvatuksen jålkeen, paperin lujuus tut-kittiin maahan hautaamisen jålkeen samalla tavoin kuin esi-merkisså 4. Tulokset esitetåån taulukossa 4.

10 Taulukko 4

Luonnonmassan sekoitus-suhde toisessa kerrok-sessa (paino-% suhteessa 15 synteett. seoskuituun) _0 5 10 20 50 100 200 300 400

Hautaamisen jålkeinen lu- 1,30 1,33 1,35 1,41 1,50 1,62 1,49 1,34 0,83 juus (kq/60 mm)_ 20

Esimerkki 9

Keksinnon mukainen maanviljelyksesså kåytettåvå paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkisså 8, paitsi ettå ensimmåinen kerros tehtiin NUKP-massasta, jonka C.S.F. oli 25 550 cc, ja toinen kerros tehtiin useita-saarekkeita-meresså -tyyppisestå synteettisestå seoskuidusta, joka on esitetty japanilaisessa patenttijulkaisussa 39412/1985. Seoskuitu oli 5 denierin paksuista ja 12 mm:n pituista, ja sen sivu-suhde oli 550. Merikomponentti oli polyetyleeniå, jonka su-30 lamispiste on 105°C ja saarekekomponentti polyetyleenitere-ftalaattia, jonka sulamispiste on 245°C. Luonnonmassan ensimmåisen kerroksen pintapaino oli 54 g/m2, ja toisen kerroksen synteettisten seoskuitujen pintapaino oli 6 g/m2.

35 Esimerkki 10

Keksinnon mukainen paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkisså 9, paitsi ettå toinen kerros tehtiin kuori-ydin -tyyppisestå synteettisestå seoskuidusta, johon oli li- 18 921 33 satty 50 paino-% mainittua NUKP-massaa. Seoskuitu oli 3 de-nierin paksuista ja 5 mm:n pituista, ja sen sivusuhde oli 300. Kuori oli polyetyleeniå, jonka sulamispiste oli 100-110°C ja ydin oli polypropyleenia, jonka sulamispiste oli 5 165-170°C. Ensimmåisen kerroksen pintapaino oli 50 g/m2' 3a toisen kerroksen synteettisten seoskuitujen pintapaino oli 6 g/m2.

Vertailuesimerkki 7 10 Yksinkertainen maanviljelyksesså kåytettava paperi, jon ka pintapaino oli 60 g/m2, valmistettiin kåyttåmållå samaa mårkåmenetelmåkonetta kuin esimerkisså 8 paperimassasta, joka koostui 82 paino-%:sta luonnonmassaa, kuten esimerkisså 9, ja 18 paino-%:sta polyolefiinityyppisiå synteettisia 15 seoskuituja, kuten esimerkisså 10. Paperi kuivattiin ja kuumennettiin samoissa olosuhteissa kuin esimerkisså 8.

Taulukko 5 20 Ominaisuudet Esimerkki 9 Esimerkki 10 Vertailu- _esimerkki 7

Hautaamisen jålkei- nen lujuus 1,41 1,38 0,38 (kq/60 mm)_ 25

Taulukosta 5 ilmenee, ettå keksinnon mukaisen maanviljelyksesså kåytettåvån paperin lujuus on parempi kuin vastaa-van tavanomaisen paperin, joka on tehty luonnonmassan ja synteettisen kuidun seoksesta, kuten vertailuesimerkisså 7. 30 Keksinnon mukaan paperin lujuus maahan hautaamisen jålkeen on suurempi kuin 0,5 kg/60 mm, mikå vaaditaan tavanomaisissa olosuhteissa.

Claims (14)

19 921 33 Patentt ivaat imukset

1. Maanviljelyksessa kaytettavå paperi, joka koostuu ensimmaisesta kerroksesta, joka on paaasiassa luonnonkuitu-massaa, ja toisesta kerroksesta, joka on tehty synteettisista 5 kuiduista, tunnettu siitå, etta toisen kerroksen pintapaino on 3-15 g/m2, ja etta ensimmaisen ja toisen kerroksen liittå-vat toisiinsa kerrosten kuidut, jotka kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymapinnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessa kåy-10 tettava paperi, tunnettu siita, etta luonnonkuitumassan jauhatusaste (C.S.F.) on 500-700 cc.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessa kay-tettåva paperi, tunnettu siita, etta toisen kerroksen syn-teettinen kuitu koostuu ainakin yhdesta lajista, joka on 15 valittu ryhmasta polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikui- tu, polyetyleenikuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikuitu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyyliklori-dikuitu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen maanviljelyksessa kay-20 tettava paperi, tunnettu siita, etta toisessa kerroksessa on lisaksi alkoholipohjaista polyvinyylikuituista sideainetta, joka tulee sitomiskykyiseksi kostean låmmon vaikutuksesta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessa kåy-tettava kaksikerroksinen seospaperi, tunnettu siita, etta 25 toinen kerros muodostaa verkkomaisen rakenteen ja koostuu termoplastisista kuiduista (a) ja polymeerista (b), jolla on alhaisempi pehmenemislampotila kuin termoplast is i 11a kuiduil-la (a) , ja joka polymeeri (b) on mukana kuitujen (a) pinnalla sitoen ja kiinnittaen kuituja (a) seka sitoen ja kiinnittåen 30 myos luonnonkuitumassaa, joka kietoutuu kuituihin (a) kerrosten liittymapinnassa, ja toisen kerroksen synteettisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2 ja ensimmaisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on 40-100 g/m2.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen maanviljelyksessa kay-35 tettava paperi, tunnettu siita, etta termoplastinen synteet- tinen kuitu (a) ja polymeeri (b), jotka ovat mukana termo-plastisen synteettisen kuidun (a) pinnalla, ovat paksuudel-taan yli 3 denieria. 20 92133

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen maanviljelyksessa kay-tettåva paperi, tunnettu siita, etta toiseen kerrokseen, joka koostuu termoplastisesta synteettisesta kuidusta (a) ja polymeerista (b) , sekoitetaan luonnonkuitumassaa, alle 300 5 paino-% kuidun (a) ja polymeerin (b) kokonaispainosta.

8. Menetelma maanviljelyksessa kåytettåvan kerrostetun paperin valmistamiseksi mårkåmenetelmålla maristM kerroksis-ta, tunnettu siita, ettå menetelmSssM muodostetaan markå-menetelmalla ensimmainen marka kerros paperimassasta, joka 10 koostuu paåasiassa luonnonkuitumassasta, ja yhdistetåan markamenetelmallS marks kerros toiseen markaan kerrokseen, joka koostuu synteettisista kuiduista, joiden pintapaino on 3-15 g/τη2.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelma maanviljelyk- 15 sessa kSytettavan paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, etta menetelmassa luonnonkuitumassan jauhatusaste (C.S.F.) on 500-700 cc.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmS maanviljelyksesså kåytettåvån paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, 20 ettå menetelmassM toisen kerroksen muodostava synteettinen kuitu koostuu ainakin yhdesta lajista, joka on valittu ryh-masta polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikuitu, polyety-leenikuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikui-tu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyylikloridikuitu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelma maanvil jelyk sessa kaytettavan paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, etta toisessa kerroksessa on lisaksi alkoholipohjaista poly-vinyylikuituista sideainetta, joka tulee sitomiskykyiseksi kostean lammon vaikutuksesta.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelma maanviljelyk sessa kaytettavan paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, etta synteettiset kuidut koostuvat polymeereistå, joilla on erilaiset pehmenemislampdtilat, jolloin alhaisimman peh-menemislampotilan omaava mainittuihin polymeereihin kuuluva 35 polymeeri peittaa ainakin osan kuidun pinnasta, ja synteet-tisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2, ja etta yhdistetaan ensimmainen ja toinen kerros markamenetelmaiia siten, etta kokonaispintapainoksi tulee 40-100 g/m2, kuivataan yhdistetyt kerrokset ja kuumennetaan kerrokset synteettisen kuidun 921 63 21 polymeerikomponenttien korkeimman ja alhaisimman sulamispis-teen vålilampotilassa.

13. Patenttivaatiinuksen 12 mukainen menetelma maanviljelyk-sessa kaytettavan paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, 5 etta menetelmassa toisen kerroksen termoplastiset synteetti- set hartsikuidut ovat vahvuudeltaan 3 denieria.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelma maanviljelyk-sesså kaytettavan paperin valmistamiseksi, tunnettu siita, etta menetelmassa toiseen kerrokseen sekoitetaan luonnonkui- 10 tumassaa 300 paino-% termoplastisten synteettisten seoskuitu- jen maaråsta. 22 92'l 33