FI92133B - Maanviljelyksessä käytettävä paperi ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

92133

Maanviljelyksessä käytettävä paperi ia menetelmä sen valmistamiseksi

Keksinnön kuvaus 5 1. Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu ensimmäisestä kerroksesta, joka on pääasiassa luonnonkuitumassaa, ja toisesta kerroksesta, joka on 10 tehty synteettisistä kuiduista. Keksinnön kohteena on myös menetelmä maanviljelyksessä käytettävän kerrostetun paperin valmistamiseksi märkämenetelmällä märistä kerroksista. Erityisesti keksinnön kohteena on paperi, joka soveltuu ruukkujen valmistamiseen taimien kasvatusta varten, sekä myös me-15 netelmä paperin valmistamiseksi. Paperista valmistetut ruu kut mahdollistavat taimien juurtumisen ruukun seinämän läpi, kun taimet on istutettu maahan ruukkuineen.

2. Tekniikan tason kuvaus 20 Yleisenä käytäntönä on kasvattaa taimia paperiruukuissa ja istuttaa kasvatetut taimet maahan ruukkuineen. Tämä viljelymenetelmä säästää työtä ja lisää satoa.

Mainittuun tarkoitukseen käytettävällä paperiruukulla tulee olla seuraavat ominaisuudet. Ruukun ilman- ja veden-25 läpäisevyys on taimien kasvulle välttämätön. Ruukut on voi tava irrottaa helposti toisistaan, jotta vierekkäisissä ruukuissa kasvavien taimien juuret eivät takertuisi toisiinsa taimien kasvatuksen aikana. Paperin on oltava lujaa ja jäykkää, jotta taimet ja multa pysyisivät ruukussa istutuksen 30 aikana. Paperin on kestettävä eri maalajien lahottavaa vai kutusta taimien kasvatusvaiheessa. Paperin rakenteen on mahdollistettava taimien juurien tunkeutuminen ruukun seinämän läpi istutuksen jälkeen. Lisäksi paperiruukkujen on oltava halpoja, koska niitä ei voida käyttää uudestaan istu-35 tuksen jälkeen.

Näiden vaatimusten täyttämiseksi on esitetty erilaisia maanviljelyksessä käytettäviä papereita. Esimerkiksi japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 150249/1977 on esitetty maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu erikoisesta 92133 2 paperista tai pahvista ja sen molemmille puolille massalla tai muulla tavoin kiinnitetystä kuitukankaasta, ja joka paperi tai pahvi lahoaa tai hajoaa maassa, ja kuitukangas on synteettistä kuitua, joka lahoaa hitaasti maassa ja jonka 5 rakenne on hyvin huokoinen ja verkkomainen. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 26118/1981 on esitetty maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu ensimmäisestä ohuesta kalvosta ja toisesta ohuesta kalvosta, jotka on kiinnitetty toisiinsa vesiliukoisella massalla, jolloin toinen ohut kallo vo on lahoamisenkestävä ja tarpeeksi huokoinen päästääkseen juuret tunkeutumaan lävitseen. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 109524/1983 on esitetty maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu luonnonkuitupaperista ja synteettisistä kuiduista, jotka on tasaisesti levitetty luonnonkuitu-15 paperille ja kiinnitetty siihen, jolloin synteettisen kuidun määrä on 5-20 m2. Japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 60919/1983 on esitetty maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu luonnonkuitupaperista ja ohuesta synteettisten seoskuitujen muodostamasta kalvosta (alle 15 g/m2), jotka on 20 kiinnitetty toisiinsa, jolloin synteettinen seoskuitu koos tuu synteettistä hartsia olevasta ytimestä, jonka hartsin sulamispiste on korkeampi, ja synteettistä hartsia olevasta kuoresta, jonka hartsin sulamispiste on alempi.

Kuvatun kaltaisessa tavanomaisessa, maanviljelyksessä 25 käytettävässä kaksi- tai kolmikerroksisessa paperissa syn teettisen kuitukerroksen tulisi olla mahdollisimman ohut ja huokoinen, jotta se sallisi juurien kasvun, kun luonnonmas-sasta tehty paperikerros on lahonnut istutuksen jälkeen. Tavanomaisella tekniikalla on kuitenkin hyvin vaikea tuottaa 30 yhtenäistä, huokoista, ohutta kalvoa, jonka pintapaino on alle 10 g/m2. On myös vaikea kiinnittää tällaista ohutta kalvoa tasaisesti luonnonmassasta tehtyyn paperikerrokseen. Siksi tavanomainen maanviljelyksessä käytettävä paperi on väistämättä kallista.

35 Toinen tavanomaisen maanviljelyksessä käytettävän pape rin haittapuoli on se, että luonnonmassasta tehty paperi-kerros ja keinotekoisesta tai synteettisetä ohuesta kalvosta tehty kerros irtoavat helposti toisistaan joutuessaan kosketuksiin veden kanssa taimien kasvatusvaiheessa, jos kerrok- 3 92133 set kiinnitetään massalla. Kun kerrokset ovat erillään, multa ja taimet eivät pysy kunnolla ruukussa koneistutuksen aikana. Tämä vaikeuttaa istuttamista.

5 Yhteenveto

Keksinnön kohteena on uudentyyppinen maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka on halpa ja samalla käyttöominaisuuksiltaan erinomainen. Paperi säilyttää riittävän lujuutensa ja mahdollistaa samalla juurien kasvun istutuksen jäl-10 keen. Nämä ominaisuudet perustuvat synteettisistä kuiduista tehdyn, alhaisen pintapainon omaavan kuitukankaan käyttöön.

Keksinnön toisena kohteena on menetelmä kuvatun maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistamiseksi.

Keksinnön mukaiselle paperille on tunnusomaista se, että 15 toisen kerroksen pintapaino on 3-15 g/m2, ja että ensimmäisen ja toisen kerroksen liittävät toisiinsa kerrosten kui dut, jotka kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymäpinnassa.

Sopivimmin toinen kerros muodostaa verkkomaisen rakenteen ja koostuu termoplastisista kuiduista (a) ja polymee-20 ristä (b) , jolla on alhaisempi pehmenemislämpötila kuin termoplastisilla kuiduilla (a), ja joka polymeeri (b) on mukana kuitujen (a) pinnalla sitoen ja kiinnittäen kuituja (a) sekä sitoen ja kiinnittäen myös luonnonkuitumassaa, joka kietoutuu kuituihin (a) kerrosten liittymäpinnassa, ja toi-25 sen kerroksen synteettisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2 ja ensimmäisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on 40-100 g/m2.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että menetelmässä muodostetaan märkämenetelmällä ensimmäinen 30 märkä kerros paperimassasta, joka koostuu pääasiassa luon- nonkuitumassasta, ja yhdistetään märkämenetelmällä märkä kerros toiseen märkään kerrokseen, joka koostuu synteettisistä kuiduista, joiden pintapaino on 3-15 g/m2.

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi 35 valmistetaan muodostamalla ensimmäinen kerros, joka on mär kää luonnonmassapaperia, paperinvalmistusmenetelmällä ja muodostamalla toinen kerros synteettisistä kuiduista ensimmäisen kerroksen päälle märkämenetelmällä, ja sen jälkeen 4 9 2 Ί 3 3 kuivaamalla yhdistetyt kerrokset. Kuivattu tuote voidaan edelleen tarvittaessa kuumentaa.

Keksinnön toisen, synteettisistä kuiduista koostuvan kerroksen pintapainolla (g/m2) tarkoitetaan pelkkien syn-5 teettisten kuitujen painoa, ja ensimmäisen ja toisen kerrok sen kokonaispintapainolla tarkoitetaan ensimmäisen ja toisen kerroksen muodostavien kuitujen painoa. Esimerkiksi tapauksessa, jossa ensimmäinen kerros on luonnonmassaa (a) ja toinen kerros on tehty synteettisistä kuiduista (b) ja pienestä 10 määrästä luonnonmassaa (c), jolloin ensimmäisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on (a):n, (b):n ja (c):n summa.

Luonnonmassaa, joka muodostaa ensimmäisen kerroksen, ei ole tarkasti rajattu. Se saa olla mitä tahansa paperinteossa käytettävää luonnonmassaa, mikä käsittää puumassan, kuten 15 lehtipuu- ja havupuumassan, lumppumassan, jätepaperimassan ja bagassimassan.

Myöskään luonnonmassan jauhatusastetta ei ole tarkasti rajattu. Kuitenkin edullinen jauhatusaste on sellainen, että juuret eivät kietoudu paperiin taimien kasvatusvaiheessa 20 mutta kuitenkin paperissa säilyy tietty jäykkyys istutusti- lanteessa. Edullinen jauhatusaste voidaan ilmaista Kanadan standardin mukaisena freenessinä eli jauhautuneisuustilana (jäljempänä C.S.F.) alueella 500-700 cc. Ensimmäisen kerroksen pintapaino on suurempi kuin 40 g/m2, tavallisesti 25 50-60 g/m2.

Maanviljelyksessä käytettävässä ensimmäisessä paperissa toisen kerroksen muodostavat synteettiset kuidut eivät ole tarkasti määrättyjä edellyttäen, että ne ovat korroosion-kestäviä. Käyttökelpoisia synteettisiä kuituja ovat esim. 30 polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikuitu, polyetyleeni- kuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikuitu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyylikloridikuitu.

Synteettiset kuidut voidaan käsitellä pinta-aktiivisella aineella niiden vedessä hajoavuuden ja hydrofiilisen luon-35 ten parantamiseksi. Lisäksi synteettisiä kuituja voidaan käyttää yhdessä dispergoivan aineen kuten polyetyleenioksi-din, natriumpolyakrylaatin, natriumtripolyfosfaatin, polyak-ryyliamidin ja polyetyleeni-imiinin kanssa. Synteettisiä 5 92133 kuituja voidaan käyttää myös yhdessä itsekiinnittyvien synteettisten kuitujen tai polyvinyyliaikoholiKuitujen kanssa, jotka toimivat sideaineena kostealla lämmitettävällä arkilla. Nämä kuidut toimivat adhesiivisesti lämmitettäessä kui-5 vaimella tai lämmitettäessä ja puristettaessa kuumatelalla. Synteettisten kuitujen sitomista voidaan myös täydentää levittämällä mainittua sideainetta jauheen muodossa tai veden-kestävää PVA-sideainetta, akryylihartsia tai vinyyliasetaat-tia nesteen (lateksin) muodossa. Sideaine voidaan levittää 10 suututtamalla, kastamalla tai sivelemällä paperinvalmistus-prosessin aikana tai sen jälkeen.

Toisessa keksinnön mukaisessa maanviljelyksessä käytettävässä paperissa toinen kerros on tehty ns. seoskuiduista, jotka koostuvat kahdenlaisista termoplastisista hartseista, 15 joilla on erilainen sulamispiste. (Seoskuituihin kuuluvat sekoitetut kuidut.) Seoskuitujen muotoa ei ole tarkasti määrätty. Se voi olla vierekkäistyyppiä, kuori-ydin -tyyppiä, tai matriisi-säie -tyyppiä, esim. useita-saarekkeita-meressä. Seoskuidun rakenteen pitäisi olla sellainen, että 20 se polymeeri, jonka sulamispiste on alhaisin, muodostaa ainakin osan seoskuidun pinnasta. Tämä on välttämätöntä, jotta kuidut pystyisivät muodostamaan verkkorakenteen sulautumalla kosketuskohdistaan ja tekemään paperin riittävän lujaksi. Kun on kyse esimerkiksi kuori-ydin -tyyppisestä tai 25 useita-saarekkeita-meressä -tyyppisestä seoskuidusta, kuori-tai meri-komponentin tulisi olla se polymeeri, jolla on alhaisin sulamispiste. Seoskuituja, joita voidaan käyttää keksinnössä, ovat esim. kaupallisesti saatavat vierekkäis-tyyppiset ja kuori-ydin -tyyppiset polyolefiiniseoskuidut 30 ja kuori-ydin -tyyppiset polyesteriseoskuidut. Toinen esimerkki on esitetty japanilaisessa kuulutusjulkaisussa 39412/1985. Nyt kuvatussa keksinnössä käytetty seoskuitu leikataan oikeanpituiseksi alueella 100-1500 sivusuhteessa (määriteltynä kuidun pituuden ja sellaisen ympyrän halkaisi-35 jän välisenä suhteena, jonka pinta-ala vastaa kuidun poikkileikkauksen pinta-alaa).

Toisessa keksinnön mukaisessa maanviljelyksessä käytettävässä paperissa toisella kerroksella tulisi olla seuraavat 92133 6 ominaisuudet. Kerroksen tulisi tehdä paperi tarpeeksi lujaksi, jotta taimet voidaan kasvatuksen jälkeen istuttaa, ja samalla paperin pintapainon tulisi olla mahdollisimman alhainen niin, että sillä on karkea verkkorakenne, joka sallii 5 juurien vapaan kasvun. Nämä erilaiset vaatimukset täytetään käyttämällä mainittuja seoskuituja, jotka muodostavat verkkorakenteen lujalla sidoksella niiden kosketuskohdissa säilyttäen samalla kuitujen lujuuden.

Ensimmäinen keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytet-10 tävä paperi soveltuu ruukkuihin, joissa kasvatetaan pääjuurikasvien (esim. sokerijuurikas) ja sivujuurikasvien (esim. vihannekset ja palkokasvit) taimia. Jälkimmäisessä sovellutuksessa korroosionkestävän kuidun, joka muodostaa toisen kerroksen, tulisi olla paksuudeltaan vähintään 3 denieriä ja 15 kuidun pintapainon tulisi olla alle 10 g/m2, siten, että toinen kerros muodostaa karkean verkkorakenteen, joka sallii sivujuurien vapaan kasvun.

Ensimmäisen keksinnön mukaisen maanviljelyksessä käytettävän paperin toisen, synteettisestä kuidusta koostuvan ker-20 roksen pintapainon tulisi olla 3-15 g/m2, edullisesti 5-12 g/m2. Jos pintapaino on alle 3 g/m2, paperista ei tule tarpeeksi lujaa eikä jäykkää. Käänteisesti, pintapainon ollessa yli 15 g/m2 paperi on kallista ja estää myös sirkkajuu-rien kasvun istutuksen jälkeen.

25 Toisen kerroksen synteettisen kuidun tulisi olla paksuu deltaan yli 3 denieriä, jos maanviljelyksessä käytettävästä paperista tehdään ruukkuja sivujuurikasveille. Kuitenkaan kuidun paksuutta ei ole tarkasti määrätty, edellyttäen, että kuitua voidaan käsitellä paperinvalmistusprosessissa, jossa 30 paperista tehdään pääjuurikasvien ruukkuja.

Toisessa keksinnön mukaisessa maanviljelyksessä käytettävässä paperissa toisen kerroksen pintapainon tulisi olla 3-10 g/m2. Pintapainon ollessa alle 3 g/m2 paperista ei tule tarpeeksi lujaa eikä jäykkää. Käänteisesti pintapainon 35 ollessa yli 10 g/m2 paperi on kallista ja myös estää sirkka-juurien kasvun istutuksen jälkeen. Toisen kerroksen synteettisen seoskuidun tulisi olla paksuudeltaan yli 3 denieriä, jos paperista tehdään ruukkuja sivujuurikasveille. Kuiten- 7 92133 kaan paksuutta ei ole tarkasti määrätty edellyttäen, että kuitua voidaan käsitellä paperinvalmistusprosessissa, jossa maanviljelyksessä käytettävästä paperista tehdään pääjuuri-kasvien ruukkuja.

5 Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistetaan mainitusta paperimassasta märkämenetelmällä. Minkätyyppistä paperikonetta tahansa voidaan käyttää, edellyttäen, että se pystyy liittämään yhteen kaksi tai useampia arkkeja ja paperinvalmistus voidaan tehdä tavanomaisella yh-10 distämismenetelmällä. Ensimmäinen kerros voidaan tehdä luonnonmassasta, liimasta, jäykisteaineesta ja pienestä määrästä muita paperinvalmistuskuituja. Synteettiset kuidut muodostetaan toiseksi kerrokseksi täydellisen dispersion jälkeen. Ensimmäinen ja toinen kerros sijoitetaan päällek-15 käin märkinä, jolloin luonnonmassakuidut ja synteettiset kuidut kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymäpinnassa. Tämä rakenne on yksi keksinnön tunnusmerkeistä. Siten muodostetut kaksi kerrosta eivät irtoa toisistaan taimen kasvatuksen jälkeen. Toisessa maanviljelyksessä käytettävässä pape-20 rissa kerrokset sijoitetaan päällekkäin, kuivataan ja sen jälkeen kuumennetaan. Kuumennuslämpötila on tärkeä toisen kerroksen seoskuiduille, jotta nämä pystyvät muodostamaan halutunlaisen verkkorakenteen. Toisin sanoen kuumennusläm-pötilan tulisi olla seoskuidun muodostavien kahden tai 25 useamman polymeerikomponentin ylimmän ja alimman sulamispis teen välillä. Kuumennettaessa tällaisessa lämpötilassa yksi niistä polymeerikomponenteista, joilla on alin sulamispiste ja jotka muodostavat ainakin osan synteettisten kuitujen pinnasta, sulaa ja sitoo lujasti kosketuskohdat vahingoitta-30 matta toisen, korkeamman sulamispisteen omaavan polymeeri- komponentin kuiturakennetta. Tällä tavoin muodostuu toinen verkkorakenteinen kerros, joka tekee paperin erityisen lujaksi.

Jos kuumennuslämpötila on alempi kuin mainittu alin su-35 lamispiste, sidosta ei synny kosketuskohtiin. Käänteisesti, jos kuumennuslämpötila on korkeampi kuin korkein sulamispiste, polymeeriaineosan koko kuiturakenne tuhoutuu, jolloin paperista ei tule tarpeeksi lujaa.

β 92133

Keksinnön mukaisessa maanviljelyksessä käytettävässä paperissa synteettisten kuitujen parhaita ominaisuuksia käytetään tehokkaasti hyödyksi, jotta saavutettaisiin toisen kerroksen verkkorakenteeseen vaadittavat tyypilliset ominaisuu-5 det, jotka edellä on esitetty. Toisen kerroksen muodostamiselle välttämätön tekijä on muovautuminen, ts. tasaisuus. Tämä saavutetaan vain märkämenetelmällä. On kuitenkin mahdotonta valmistaa alhaisen pintapainon omaavaa toista kerrosta pelkästä synteettisestä kuidusta kovin pienin kustan-10 nuksin edes märkämenetelmällä. Tässä keksinnössä se saatiin aikaan liittämällä paperinvalmistusmenetelmällä toinen kerros ensimmäiseen kerrokseen, joka on pääasiassa luonnonmas-saa. Luonnonmassa lahoaa samassa ajassa kuin taimet kasvatetaan ja istutetaan.

15 Märkien arkkien yhdistäminen on tunnettu paperinvalmis- tusmenetelmä. Tavallisesti sitä käytetään koristepaperin valmistukseen tai seospaperin tasaisuuden tai käsiteltävyy-den parantamiseen, eikä sitä ole koskaan käytetty seospaperin valmistukseen, kuten tässä keksinnössä. Tässä sitä käy-20 tetään korkealaatuisen maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistukseen. Toisin sanoen sitä käytetään synteettisten Kuitujen muodostaman kerroksen ja luonnonmassakerroksen yhdistämiseen. Synteettinen kuitukerros on hyvin lujaa paperia, jonka pintapaino on hyvin alhainen, ja luonnonmassaker-25 ros lahoaa maassa.

Keksinnön mukaisessa toisessa maanviljelykseen käytettävässä paperissa synteettiset kuidut eivät tuota parasta mahdollista muovautuvuutta, koska ne ovat luonteeltaan hydrofobisia ja hienompia kuin tavalliset paperinvalmistuksessa 30 käytettävät kuidut, ja niistä muodostetaan toinen kerros, jonka pintapaino on hyvin alhainen. (Kun maanviljelyksessä käytettävä paperi on tarkoitettu pääjuurikasvien ruukkuihin, toiseen kerrokseen käytetään paksuja synteettisiä kuituja.) Tällaisessa tapauksessa on edullista lisätä pieni määrä 35 luonnonmassaa synteettisiin kuituihin paperinvalmistusomi-naisuuksien parantamiseksi. Seoskuitujen ja luonnonmassan sekoittaminen ilman sulauttamista ei ole suotavaa, koska seoskuidun ja luonnonmassan välinen adheesio on alhaisempi 9 92133 kuin seoskuitujen keskinäinen adheesio, ja myös koska luon-nonmassa sekoitettuna seoskuituihin lahoaa maassa heikentäen siten paperin lujuutta.

Tämän maanviljelyksessä käytettävän paperin keksijät 5 ovat laajalti tutkineet paperin lujuutta ja sen toisen kerroksen paperinvalmistusominaisuuksia. Tutkimukset osoittivat odotetusti, että paperin lujuus on heikko, kun synteettinen kuitu on ohutta, mutta odottamatta todettiin, että paperin lujuus ei heikkene edes silloin, kun synteettiseen 10 kuituun sekoitetaan jopa 300 paino-% luonnonmassaa, jos synteettinen kuitu on paksumpaa kuin 3 denieriä, ja toisen kerroksen pintapaino on keksinnössä määritellyn mukainen. Todettiin myös, että paperin lujuus on maksimaalinen, kun lisätyn luonnonmassan määrä on noin 100 paino-%. Tämä viittaa 15 siihen, että on olemassa tietty alue, jolla luonnonmassan lisäyksellä saavutettava paperin toisen kerroksen lujuuden lisäys ylittää paperin lujuuden heikkenemisen, joka aiheutuu siitä, että luonnonmassa estää synteettisten kuitujen sitoutumisen. Syy siihen, että paperin lujuus on maksimaalinen, 20 kun luonnonmassaa lisätään odotettua enemmän, on seuraava:

Paksut synteettiset kuidut, joiden pintapaino on äärimmäisen alhainen, muodostavat karkean verkkorakenteen ja hienojakoinen luonnonmassa täyttää verkkorakenteen aukot paperinvalmistusprosessissa. Siten synteettiset kuidut hajaantuvat 25 hyvin, ja kuitenkin synteettisten kuitujen joukossa olevan luonnonmassan määrä on edellytettyä pienempi.

Kuvien selitykset

Kuviossa 1 on kaavamainen esimerkki menetelmästä kek-30 sinnön mukaisen maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistamiseksi .

Kuvio 2 on perspektiivikuva taimienkasvatusruukuista, jotka on valmistettu keksinnön mukaisesta maanviljelyksessä käytettävästä paperista.

35 Kuvio 3 on perspektiivikuva kuvion 2 mukaisten ruukku jen ryhmästä.

Kuvio 4 on kaavio, joka esittää synteettisen kuituker-: ' roksen pintapainon ja keksinnön mukaisten maanviljelyksessä 92133 10 käytettävien papereiden ja vertailuesimerkin märkälujuuden välisen suhteen.

Kuvio 5 on kaavio, joka esittää keksinnön ja vertailu-esimerkin mukaisen synteettisen kuitukerroksen pintapainon 5 ja juurtumxsindeksin välisen suhteen.

Keksinnön kuvaus

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistetaan käyttämällä kuviossa 1 kaavamaisesti esitettyä 10 yhdistelmäkonetta. Yhdistelmäkone liittää märät arkit toisiinsa käyttämällä sylinterimuottia ja kaltevaa viirakudos-ta.

Paperimassa lasketaan altaaseen 2 tuloaukosta 1. Altaassa 2 olevat veteen hajautuneet luonnonkuidut keräytyvät 15 sylinterimuottiin 3 ja muodostavat märän paperikerroksen 4. Huopa 5 poimii märän paperikerroksen 4, jonka puristustela 6 puristaa. Toisaalta synteettiset kuidut syötetään tuloaukon 7 kautta, ja ne muodostuvat synteettisten kuitujen kerrokseksi 9 kaltevalla viirakudoksella 8. Synteettisten kuitu-20 jen kerros 9 poimitaan märälle luonnonkuitujen 4 muodostamalle paperikerrokselle, jota huopa kannattelee. Puristuste-lan 11 puristamina ne muodostavat yhdistetyn kerroksen 10. Yhdistetyn kerroksen kuivaa kuivain 12. Tuloksena on vuorattu paperi 13, joka myöhemmin kelataan rullalle. Näin saa-25 daan rullapaperi 14.

Edulliset suoritusmuodot

Esimerkki 1 30 Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin paperikoneella kuvion 1 mukaisesti. Massaker-ros, jonka pintapaino kuivana on 60 g/m2, valmistettiin NUPK-puumassasta, jonka C.S.F. oli 570 cc. Tämä massakerros liitettiin synteettiseen kuitukerrokseen, jonka pintapaino 35 vaihteli (2, 3, 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 g/m2). Synteettinen kuitukerros valmistettiin kaltevan viirakudoksen avulla 30 mm:n pituisesta ja 3 denierin paksuisesta polyetyleenikui-dusta, joka oli hajotettu veteen 0,02 paino-%:n vahvuiseksi

II

11 92133 polyetyleenioksidin avulla (dispergoiva aine). Kun vuoratusta paperista oli poistettu vesi telan avulla, se kuivattiin kuivaimella 120°C:ssa ja kelattiin. Paperinvalmistuksen nopeus oli 500 m/min.

5 Siten tuotetut kahdeksan paperilajia (joiden synteetti sen kuitukerroksen peruspaino vaihteli) muodostettiin pohjattomiksi ruukuiksi 15, joissa synteettinen kuitukerros 16 oli sisäpuolella, kuten kuvio 2 osoittaa. Ruukku oli kuusikulmaisen pilarin muotoinen ja halkaisijaltaan 5 cm sekä 10 korkeudeltaan 5 cm. Ruukun reunat 17 kiinnitettiin toisiinsa vedenkestävällä sideaineella tai sulatusliitoksella. Näin muodostui vedenkestävä liitososa 18. Useita ruukkuja 15 liitettiin yhteen vesiliukoisella sideaineella, jolloin muodostui kuvion 3 mukainen ruukkuryhmä 19. Ruukkuihin kylvet-15 tiin kaalinsiemeniä tavanomaiseen tapaan. Taimia kasvatettiin asianmukaisesti hoitaen, kuten kastellen, 28 päivän ajan. Taimiruukut erotettiin toisistaan ja istutettiin peltoon. Kukin ruukku säilytti muotonsa istutukseen asti ilman, että massakerros ja synteettinen kuitukerros irtosivat 20 toisistaan. 30:na päivänä istutuksen jälkeen tutkittiin taimien juurtumistilaa. Paperinlujuuden tila taimien kasvatusvaiheen jälkeen ja juurtumistila 30:ntena päivänä istutuksen jälkeen esitetään kuvioissa 4 ja 5. (Märkävetolujuus (kg/60 mm) mitattiin sellaisella menetelmällä, jota käyte-25 tään lujuuden mittaukseen maahan hautaamisen jälkeen.)

Vertailuesimerkissä 1 toistettiin edellä kuvattu kokeilu valmistamalla ruukut seuraavasti. Sylinterimuotin 3 muovaamasta märästä paperista 4 poistettiin vesi puristustelan 11 avulla ja se kuivattiin kuivaimella 12, jolloin saatiin ai-30 kaan luonnonmassapaperi, jonka pintapaino oli 60 g/m^. Tälle paperille siroteltiin tasaisesti lyhyitä polyetyleenikui-tuja (jotka olivat paksuudeltaan ja pituudeltaan mainitun kaltaisia), jolloin saavutettiin pintapaino 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 g/m^. (Pintapaino 2 ja 3 g/m^ oli teknisesti mah-35 doton saavuttaa.) Sirotellut lyhyet polyetyleenikuidut sulautettiin paperiin. Siten saadusta paperista muodostettiin ruukkuja mainitulla tavalla, ja ruukkuja käytettiin kaalin-taimien kasvatukseen. Paperin lujuus ja juurtumi s indeksi, 12 >' 2Ί33 jotka tutkittiin samalla tavoin kuin esimerkissä 1, esitetään kuvioissa 4 ja 5.

Kuten kuvioista 4 ja 5 ilmenee, esimerkin 1 ja vertailu-esimerkin 1 juurtumisindeksin välillä ei ole eroa. Kuiten-5 kin taimien kasvattamisen jälkeen esimerkin 1 mukaisen paperin lujuus on parempi kuin vertailuesimerkin 1 paperin lujuus. Tämä tulos osoittaa sekä luonnonmassan että synteettisten kuitujen tasaisen hajautumisen keksinnön mukaisessa paperissa. Juurtumisindeksi on 100 niiden juurien lukumää-10 rän osalta, jotka läpäisivät maanviljelyksessä käytettävästä paperista tehdyn ruukun, joka paperi oli vuorattu synteettisellä kuitukerroksella, jonka pintapaino oli 10 g/m2.

Esimerkki 2 15 Synteettinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 6 g/m^, valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 1 seoksesta, joka koostui polyvinyylialkoholikuiduista (1 de-nieri x pituus 15 mm) ja polyetyleenikuiduista (3 denieriä x pituus 7 mm). Märkä synteettinen kuituarkki liitettiin esi-20 merkin 1 mukaiseen märkään kraftmassa-arkkiin, minkä jälkeen se kuivattiin ja kelattiin samalla tavoin kuin esimerkissä 1. Kuivattu paperi ajettiin kuumien kalanteritelojen läpi ja jäähdytettiin sekä kelattiin nopeudella 300 m/min. Siten saatiin keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä 25 paperi. Tästä paperista tehtiin ruukkuja samalla tavoin kuin esimerkissä 1, ja ruukkuja käytettiin kaalintaimien kasvattamiseen. Ruukkujen märkälujuus säilyi hyvänä taimien kasvatuksen jälkeenkin. Myös ruukkujen käsittelyominaisuudet olivat hyvät ja mahdollistivat sivujuurien helpon juur-30 tumisen istutuksen jälkeen.

Esimerkki 3

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 1, paitsi että 35 kraftmassapaperin pintapaino kuivana oli 50 g/m2 ja synteet tinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 8 g/m2 tehtiin seoksesta, jonka painosuhde oli 50:50 polyvinyylialko-: holikuituja (2 denieriä x pituus 15 mm) ja alkoholipohjaisia X, 92133 polyvinyylikuituista sideainetta (1 denieri x pituus 7 mm).

Paperi valmistettiin kuusikulmaisiksi pilarinmuotoisiksi ruukuiksi. Ruukkuja käytettiin kaalintaimien kasvatukseen ja istutukseen.

5 Vertailuesimerkissä 2 kraftmassan 4 muodostamasta märäs- tä paperikerroksesta 1, joka muodostettiin sylinterimuotin 3 avulla, poistettiin vesi puristustelalla 11, ja kerros kuivattiin kuivaimella 12, jolloin saatiin aikaan paperi, jonka pintapaino oli 50 g/m2. Tälle paperille siroteltiin tasai-10 sesti polyvinyylialkoholikuituja (2 denieriä x pituus 15 mm) siten, että saatiin aikaan pintapaino 8 g/m2. Sirotellut polyvinyylialkoholikuidut sulautettiin paperiin.

Vertailuesimerkissä 3 maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin samalla tavoin kuin edellä, paitsi että 15 kraftmassa korvattiin paperimassalla, joka koostui kraftmas-sasta ja 18 paino-%:sta polyvinyylialkoholikuitua (2 denieriä x pituus 7 mm).

Näin valmistettu paperi tehtiin ruukuiksi edellä kuvatulla tavalla, ja ruukkuja käytettiin kaalintaimien kasvat-20 tamiseen ja istutukseen.

Kolmantena, viidentenä ja seitsemäntenä istutuksen jälkeisenä päivänä laskettiin ruukkujen läpi tunkeutuneiden juurien lukumäärä. Tulokset esitetään taulukossa 1. (Ver-tailuesimerkkien ruukut olivat heikkoja, ja kerrokset irto-25 sivat toisistaan istutuksen jälkeen, ja myös ruukkujen käsittelyominaisuudet olivat huonot.

Taulukko 1 30 Istutuksen jälkeen_3. päivä_5. päivä_7. päivä

Esimerkki 3 17 35 65

Vertailuesimerkki 2 15 32 68

Vertailuesimerkki 3_0_3_12 35 Esimerkki 4

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin käyttämällä yhdistelmäkonetta, jossa on kaksi sylinterimuottia ja jenkkikuivain.

u 92133 Märkä paperikerros, jonka pintapaino kuivana oli 50 g/m^, muodostettiin ensimmäistä sylinterimuottia käyttäen havupuukraftmassasta, jonka C.S.F. oli 530 cc. Märkä synteettinen kuitukerros, jonka pintapaino oli 5 g/m^, muodos-5 tettiin toista sylinterimuottia käyttäen seoksesta (paperimassasta), joka koostui 75 paino-%:sta polyvinyylialkoholi-kuituja (1 denieri x pituus 7 mm) ja 25 paino-%:sta alkoholipohjaista polyvinyylikuituista sideainetta (1 denieri x pituus 3 mm). Kerrokset liitettiin yhteen, minkä jälkeen 10 niistä poistettiin vesi puristustelalla, ja ne kuivattiin jenkkitelalla 110°C:n pintalämpötilassa.

Siten valmistetun maanviljelyksessä käytettävän paperin märkälujuus (maahan hautaamisen jälkeinen lujuus) mitattiin. Tulokset esitetään taulukossa 3. Maahan hautaamisen jälkei-15 nen lujuus mitattiin seuraavasti. Näytteet upotettiin 14 pv:n ajaksi maahan, joka sisältää 33 paino-% vettä, ympäristössä, jonka lämpötila oli 30°C ja suhteellinen kosteus 95 %. Näytteiden maasta poistamisen jälkeen niistä leikattiin 60 mm:n levyinen pala. Pala taitettiin neljään osaan 20 pituussuunnassa. Näin saadun 5 cm:n pituisen näytteen lujuus mitattiin JIS P-811:n mukaan.

Esimerkki 5

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi 25 valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 4, paitsi että synteettinen kuitukerros, jonka pintapaino kuivana oli 6 g/m^, muodostettiin seosesta (paperimassasta), joka koostui 40 paino-%:sta synteettistä polyesterikuitua (1,5 denie-riä x pituus 5 mm), 20 paino-%:sta polyvinyylialkoholikuitu-30 ja (0,5 denieriä x pituus 3 mm) ja 40 paino-%:sta alkoholipohjaista polyvinyylikuituista sideainetta (0,5 denieriä x pituus 3 mm), ja massakerros, jonka pintapaino kuivana oli 55 g/m^, muodostettiin kraftmassasta, jonka C.S.F. oli 570 cc. Valmistetun paperin lujuus tutkittiin maahan hautaami-35 sen jälkeen samalla tavoin kuin esimerkissä 4. Tulokset esitetään taulukossa 3.

ii 15 92133

Vertailuesimerkit 4-6

Paperi, jonka pintapaino kuivana oli 60 g/m^, valmistettiin käyttämällä samaa ensimmäistä sylinterimuottia kuin esimerkissä 4 samasta kraftmassasta, polyvinyylialkoholikui-5 duista ja alkoholipohjaisesta polyvinyylikuituisesta sideaineesta kuin esimerkissä 4. Näiden komponenttien muodostus esitetään taulukossa 2. Paperinäytteiden lujuus tutkittiin sen jälkeen, kun ne oli haudattu maahan samalla tavoin kuin esimerkissä 4. Tulokset esitetään taulukossa 3.

10

Taulukko 2

Synteettinen Alkoholipohjai-

Vertailuesimerkki Kraft- polyvinyyli- nen polyvinyy- 15 massa alkoholikui- likuituinen si- _tu_deaine_

Vertailuesimerkki 4 90,0 7,5 2,5

Vertailuesimerkki 5 80,0 15,0 5,0

Vertailuesimerkki 6 70,0_22,5_7,5_ 20

Taulukko 3

Hautaamisen Synteettisen kuidun

Esimerkki nro jälkeinen lujuus ja kuituisen sideai- 25 _(kq/60 mm)_neen osuus (paino-%)

Esimerkki 4 0,72 9,1

Esimerkki 5 0,68 9,8

Vertailuesimerkki 4 0,27 10,0

Vertailuesimerkki 5 0,54 20,0 30 Vertailuesimerkki 6_0,75_30 ,0_

Taulukosta 3 ilmenee, että esimerkkien 4 ja 5 mukainen paperi täyttää maahan hautaamisen jälkeiselle lujuudelle (0,5 kg/60 mm) asetettavat vaatimukset, vaikkakin synteet-35 tisten kuitujen osuus paperissa on paljon pienempi kuin tavanomaisessa kraftpaperissa, joka sisältää synteettisiä kuituja .

• I

921 63 16

Esimerkki 6

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin samoin kuin esimerkissä 3, paitsi että kraft-massaan lisättiin 1-5 paino-% antiseptistä ainetta (kupari-5 yhdiste). Tästä paperista valmistettiin ruukkuja esimerkin 1 mukaisesti, ja ruukkuja käytettiin kaalintaimien kasvatukseen ja istutukseen. Luonnonmassakerroksen hajoaminen oli hitaampaa kuin esimerkin 3 mukaisen paperin. Ruukkujen lujuus oli riittävä ja käsittelyominaisuudet hyvät myös istu-10 tusvaiheessa. Mitään juurtumiselle haitallista vaikutusta ei todettu.

Esimerkki 7

Esimerkkien 2 ja 3 mukaiset menettelyt toistettiin, 15 paitsi että kraftmassakerrokseen lisättiin 2,0 paino-% ureaa tai ammoniumsulfaattia. Siten valmistetusta keksinnön mukaisesta paperista valmistettiin ruukkuja samalla tavoin kuin esimerkissä 1, ja ruukkuja käytettiin kaalintaimien kasvattamiseen ja istutukseen. Näiden ruukkujen kohdalla is-20 tutusta edeltävien päivien lukumäärää vähennettiin noin 10 %:lla ja istutuksen jälkeinen kasvu oli parempi kuin esimerkeissä 2 ja 3.

Esimerkki 8 25 Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin käyttämällä yhdistelmäkonetta, johon kuuluu kaksi sylinterimuottia. Ensimmäinen kerros valmistettiin NUKP-massasta, jonka C.S.F. oli 550 cc. Toinen kerros tehtiin kuori-ydin -tyyppisestä synteettisestä seoskuidusta, 30 johon oli lisätty samaa luonnonmassaa, jota käytettiin ensimmäiseen kerrokseen, Seoskuitu oli 4 denierin paksuista ja 10 mm:n pituista, ja sen sivusuhde oli 500. Kuori oli polyetyleenitereftalaattikopolymeeriä, jonka sulamispiste oli 110°C ja ydin polyetyleenitereftalaattia, jonka sulamis-35 piste oli yli 200°C. Kun ensimmäinen ja toinen kerros oli yhdistetty, paperi kuivattiin jenkkikuivaimella 110°C;n pintalämpötilassa ja kuumennettiin monitelaisilla kuumavalsseilla 140°C:n pintalämpötilassa. Toisen kerroksen synteet- li 17 92133 tisen kuidun pintapaino oli 5 g/m2, ja toiseen kerrokseen lisätyn luonnonmassan määrä vaihteli alueella 0-400 paino-%. Ensimmäisen kerroksen pintapainoa muutettiin toisen kerroksen luonnonkuidun sekoitussuhteen mukaan siten, että koko-5 naispintapaino oli 60 g/m2. Jotta saataisiin selville paperin lujuus taimien kasvatuksen jälkeen, paperin lujuus tutkittiin maahan hautaamisen jälkeen samalla tavoin kuin esimerkissä 4. Tulokset esitetään taulukossa 4.

10 Taulukko 4

Luonnonmassan sekoitussuhde toisessa kerroksessa (paino-% suhteessa 15 synteett. seoskuituun) _0 5 10 20 50 100 200 300 400

Hautaamisen jälkeinen lu- 1,30 1,33 1,35 1,41 1,50 1,62 1,49 1,34 0,83 juus (kq/60 mm)_ 20

Esimerkki 9

Keksinnön mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 8, paitsi että ensimmäinen kerros tehtiin NUKP-massasta, jonka C.S.F. oli 25 550 cc, ja toinen kerros tehtiin useita-saarekkeita-meressä -tyyppisestä synteettisestä seoskuidusta, joka on esitetty japanilaisessa patenttijulkaisussa 39412/1985. Seoskuitu oli 5 denierin paksuista ja 12 mm:n pituista, ja sen sivusuhde oli 550. Merikomponentti oli polyetyleeniä, jonka su-30 lamispiste on 105°C ja saarekekomponentti polyetyleenitere-ftalaattia, jonka sulamispiste on 245°C. Luonnonmassan ensimmäisen kerroksen pintapaino oli 54 g/m2, ja toisen kerroksen synteettisten seoskuitujen pintapaino oli 6 g/m2.

35 Esimerkki 10

Keksinnön mukainen paperi valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkissä 9, paitsi että toinen kerros tehtiin kuori-ydin -tyyppisestä synteettisestä seoskuidusta, johon oli li- 18 921 33 sätty 50 paino-% mainittua NUKP-massaa. Seoskuitu oli 3 de-nierin paksuista ja 5 mm:n pituista, ja sen sivusuhde oli 300. Kuori oli polyetyleeniä, jonka sulamispiste oli 100-110°C ja ydin oli polypropyleeniä, jonka sulamispiste oli 5 165-170°C. Ensimmäisen kerroksen pintapaino oli 50 g/m2' 3a toisen kerroksen synteettisten seoskuitujen pintapaino oli 6 g/m2.

Vertailuesimerkki 7 10 Yksinkertainen maanviljelyksessä käytettävä paperi, jon ka pintapaino oli 60 g/m2, valmistettiin käyttämällä samaa märkämenetelmäkonetta kuin esimerkissä 8 paperimassasta, joka koostui 82 paino-%:sta luonnonmassaa, kuten esimerkissä 9, ja 18 paino-%:sta polyolefiinityyppisiä synteettisiä 15 seoskuituja, kuten esimerkissä 10. Paperi kuivattiin ja kuumennettiin samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 8.

Taulukko 5 20 Ominaisuudet Esimerkki 9 Esimerkki 10 Vertailu- _esimerkki 7

Hautaamisen jälkeinen lujuus 1,41 1,38 0,38 (kq/60 mm)_ 25

Taulukosta 5 ilmenee, että keksinnön mukaisen maanviljelyksessä käytettävän paperin lujuus on parempi kuin vastaavan tavanomaisen paperin, joka on tehty luonnonmassan ja synteettisen kuidun seoksesta, kuten vertailuesimerkissä 7. 30 Keksinnön mukaan paperin lujuus maahan hautaamisen jälkeen on suurempi kuin 0,5 kg/60 mm, mikä vaaditaan tavanomaisissa olosuhteissa.

Claims (14)

19 92Ί 33 Patentt ivaat imukset

1. Maanviljelyksessä käytettävä paperi, joka koostuu ensimmäisestä kerroksesta, joka on pääasiassa luonnonkuitu-massaa, ja toisesta kerroksesta, joka on tehty synteettisistä 5 kuiduista, tunnettu siitä, että toisen kerroksen pintapaino on 3-15 g/m2, ja että ensimmäisen ja toisen kerroksen liittävät toisiinsa kerrosten kuidut, jotka kietoutuvat toisiinsa kerrosten liittymäpinnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessä käy-10 tettävä paperi, tunnettu siitä, että luonnonkuitumassan jauhatusaste (C.S.F.) on 500-700 cc.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi, tunnettu siitä, että toisen kerroksen synteettinen kuitu koostuu ainakin yhdestä lajista, joka on 15 valittu ryhmästä polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikui- tu, polyetyleenikuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikuitu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyyliklori-dikuitu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen maanviljelyksessä käy-20 tettävä paperi, tunnettu siitä, että toisessa kerroksessa on lisäksi alkoholipohjaista polyvinyylikuituista sideainetta, joka tulee sitomiskykyiseksi kostean lämmön vaikutuksesta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maanviljelyksessä käytettävä kaksikerroksinen seospaperi, tunnettu siitä, että 25 toinen kerros muodostaa verkkomaisen rakenteen ja koostuu termoplastisista kuiduista (a) ja polymeeristä (b), jolla on alhaisempi pehmenemislämpötila kuin termoplastisilla kuiduilla (a) , ja joka polymeeri (b) on mukana kuitujen (a) pinnalla sitoen ja kiinnittäen kuituja (a) sekä sitoen ja kiinnittäen 30 myös luonnonkuitumassaa, joka kietoutuu kuituihin (a) kerrosten liittymäpinnassa, ja toisen kerroksen synteettisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2 ja ensimmäisen ja toisen kerroksen kokonaispintapaino on 40-100 g/m2.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen maanviljelyksessä käy- 35 tettävä paperi, tunnettu siitä, että termoplastinen synteet tinen kuitu (a) ja polymeeri (b), jotka ovat mukana termoplastisen synteettisen kuidun (a) pinnalla, ovat paksuudel-taan yli 3 denieriä. 20 92133

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen maanviljelyksessä käytettävä paperi, tunnettu siitä, että toiseen kerrokseen, joka koostuu termoplastisesta synteettisestä kuidusta (a) ja polymeeristä (b) , sekoitetaan luonnonkuitumassaa, alle 300 5 paino-% kuidun (a) ja polymeerin (b) kokonaispainosta.

8. Menetelmä maanviljelyksessä käytettävän kerrostetun paperin valmistamiseksi märkämenetelmällä märistä kerroksista, tunnettu siitä, että menetelmässä muodostetaan märkämenetelmällä ensimmäinen märkä kerros paperimassasta, joka 10 koostuu pääasiassa luonnonkuitumassasta, ja yhdistetään märkämenetelmällä märkä kerros toiseen märkään kerrokseen, joka koostuu synteettisistä kuiduista, joiden pintapaino on 3-15 g/m2.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä maanviljelyk- 15 sessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä luonnonkuitumassan jauhatusaste (C.S.F.) on 500-700 cc.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, 20 että menetelmässä toisen kerroksen muodostava synteettinen kuitu koostuu ainakin yhdestä lajista, joka on valittu ryhmästä polyvinyylialkoholikuitu, polypropyleenikuitu, polyety-leenikuitu, polyolefiinikuitu, polyesterikuitu, polyamidikui-tu, polyakrylonitriilikuitu ja polyvinyylikloridikuitu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä maanviljelyk sessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että toisessa kerroksessa on lisäksi alkoholipohjaista poly-vinyylikuituista sideainetta, joka tulee sitomiskykyiseksi kostean lämmön vaikutuksesta.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä maanviljelyk sessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että synteettiset kuidut koostuvat polymeereistä, joilla on erilaiset pehmenemislämpötilat, jolloin alhaisimman peh-menemislämpötilan omaava mainittuihin polymeereihin kuuluva 35 polymeeri peittää ainakin osan kuidun pinnasta, ja synteettisten kuitujen pintapaino on 3-10 g/m2, ja että yhdistetään ensimmäinen ja toinen kerros märkämenetelmällä siten, että kokonaispintapainoksi tulee 40-100 g/m2, kuivataan yhdistetyt kerrokset ja kuumennetaan kerrokset synteettisen kuidun 921 ό3 21 polymeerikomponenttien korkeimman ja alhaisimman sulamispisteen välilämpötilassa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, 5 että menetelmässä toisen kerroksen termoplastiset synteetti set hartsikuidut ovat vahvuudeltaan 3 denieriä.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä maanviljelyksessä käytettävän paperin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmässä toiseen kerrokseen sekoitetaan luonnonkui- 10 tumassaa 300 paino-% termoplastisten synteettisten seoskuitu- jen määrästä. 22 92'1 33