FI92003B - Kytkentä vaihelukituspiirin vakavoimiseksi - Google Patents

Description

92003

Kytkentä vaihelukituspiirin vakavoimiseksi Tämä keksintö liittyy vaihelukittuun silmukkaan perustuvaan stabilisointipiiriin käytettäväksi seuraavien 5 yhteydessä: kellosignaalin lähteen, jossa esiintyy taajuusepä-stabiiliutta; ja ensimmäisen digitaalisen vaihelukitun silmukan, joka on kytketty kellosignaalin lähteeseen lähtösignaalin 10 kehittämiseksi, jonka taajuus on oleellisesti sama kuin ensimmäisen vertailusignaalin, missä kellosignaalin taa- juusepästabiiliudet pyrkivät aiheuttamaan taajuusepästa-biiliuksia lähtösignaalissa.

Keksintö koskee lisäksi digitaalista televisiosig-15 naalin prosessointijärjestelmää, joka muodostuu tuloliittimestä yhdistetyn videosignaalin, johon kuuluu vaakajuovatahdistussignaalikomponentit ja värik-kyyssignaalikomponentit mukaanlukien värikkyysvertailu-purstisignaalikomponentti, tuomiseksi; 20 ensimmäisestä vaihelukitusta silmukasta, joka toi mii yhdistettyjen videosignaalien mukaan ja jolla on ennalta määrätty silmukka-aikavakio ja joka synnyttää näyt-teenottokellosignaalin, joka on vaihelukittu vaakajuova-.. tahdistussiqnaalikomponentteihin, missä näytteenottokello- 25 signaalissa saattaa esiintyä taajuusepästabiiliuksia; ja toisesta vaihelukitusta silmukasta, joka toimii yhdistettyjen videosignaalien mukaan ja jonka silmukka-aikavakio on oleellisesti suurempi kuin ensimmäisen vaihelukitun silmukan ja joka kehittää lähtösignaalin, jolla on 30 oleellisesti sama taajuus kuin yhdistettyjen videosignaalien värivertailupurstisignaalikomponentilla, missä lähtösignaalissa pyrkii esiintymään taajuusepästabiiliuksia, jotka vastaavat kellosignaalin taajuusepästabiiliuksia.

Digitaalinen vaihelukittu silmukka (PLL) sisältää 35 säädettävän digitaalisen oskillaattorin, joka synnyttää 2 92003 värähteleviä signaaleja, jotka voidaan lukita taajuudeltaan ja vaiheeltaan vertailusignaaliin. Digitaalisen PLL:n tuottamat taajuus ja vaihe voivat riippua digitaaliseen oskillaattoriin tuodun kellosignaalin taajuudesta kuin 5 myös vertailusignaalin taajuudesta ja vaiheesta.

Esimerkiksi tarkastellaan digitaalista vaihelukittua silmukkaa, jota käytetään synnyttämään värikkyysapu-kantoaaltosignaali juovaan lukitussa digitaalisessa televisiovastaanottimessa. Esimerkki tämän tyyppisestä järjes-10 telmästä on kuvattu US-patentissa nro 4 349 833 "Apparatus For Digital Demodulation or Modulation of Television Chrominance Signals". Lyhyesti, järjestelmään kuuluu diskreetti aikaoskillaattori (DTO), joka synnyttää digitaalisen värikkyysapukantoaaltosignaalin, joka on vaihelukittu yh-15 distetyn videosignaalin värivertailupurstikomponenttiin.

Oskillaattorissa on kolme komponenttia, summain, laskuri-rekisteri ja lukumuisti (ROM). Laskurirekisterin pitämää arvoa kasvatetaan tulosignaalilla (In), jonka johtoreuna esiintyy samanaikaisesti kellosignaalin (CK) kunkin puls-20 sin johtoreunan kanssa. Laskurirekisterin lähtöarvot vie dään ROMin osoitteisiin, joka ROM on ohjelmoitu antamaan jaksoittainen lähtöfunktio, esimerkiksi siniaalto, lähtö-signaalinaan laskurirekisterin antamien osoitearvojen mukaan. Olettaen, että suurin laskurirekisterin pitämä arvo 25 on M-l ja että lisäyssignaali (In) viedään DTO:hon, voidaan DTO:n tuottaman signaalin taajuus (f^) ilmaista: f DTO = (In/MJfcK (1) 30 Kun DTO:ta käytetään digitaalisessa PLL:ssä, lasku- « « rirekisterin pitämien arvojen (eli laskurin moduulia) aluetta ja kellosignaalin taajuuden oletetaan olevan muuttumattomia niin, että DTO:n antaman signaalin taajuutta voidaan muuttaa vain muuttamalla DTO:n tuloliittimeen 35 tuotavaa lisäysarvoa In. Edellä mainitussa US-patentissa 3 92003 nro 4 349 833 DTO:hon vietävän tulosignaalin määrää vaihe-ero, joka on havaittu DTO:n tuottaman rekonstruoidun vä-riapukantoaaltosignaalin ja vastaanotettujen videosignaalien värivertailupurstisignaalikomponentin välillä. Tämä 5 vaihe-ero signaali viedään alipäästösuodattimeen, jonka lähtösignaaleja käytetään muuttamaan DTOsn tuloarvoa niin, että DTOsn antamien signaalien taajuus ja vaihe pysyvät lukittuina purstisignaaliin.

Kuten edellä esitetty, tämän tyyppisen digitaalisen 10 PLLsn perusolettamus on, että kellotaajuus on muuttumaton. Tämä olettamus saattaa olla väärä, mikäli kellosignaalin synnyttää PLL, joka lukittuu tulovideosignaalin vaakajuo-vatahdistussignaalikomponentteihin (juovalukittu PLL) ja mikäli tulovideosignaalit saadaan ei-standardilähteestä, 15 kuten videonauhuri (VTR) tai videolevysoitin. Ei-standar-din lähteen antamalla signaalilla on yleensä verrattain stabiilit väripurstisignaalikomponentit, mutta sen vaaka-juovatahdistussignaalikomponentit voivat vaihdella taajuudeltaan huomattavasti juovasta juovaan. Tämän vaihtelun 20 saattaa aiheuttaa nauhan venyminen, levyn viat tai moottorin nopeuden vaihtelut joko VTRsssä tai levysoittimessa. Juovalukitun PLLsn synnyttämän kellosignaalin taajuus siirtyy seuraamaan vaakajuovatahdistussignaalin taajuudes-. sa tapahtuvia muutoksia. Juovalukitun kellosignaalin syn- 25 nyttävän PLLsn aikavakio on yleensä melko lyhyt, luokkaa 10-15 vaakajuovajaksoa, esimerkiksi. Tämä verrattain lyhyt aikavakio aiheuttaa, että järjestelmä seuraa nopeasti muuttuvaa juovataajuutta pitäen näin juovaa kohti tulevien näytteiden lukumäärän oleellisesti vakiona kentän tai ku-30 van ajan. Tämä piirre on toivottava televisiosignaalin prosessointijärjestelmissä, joihin kuuluu kenttä- tai ku-vatallennusmuisteja.

Tämä seuraamispiirre voi kuitenkin aiheuttaa riittävästi vaihtelua kellosignaalin taajuudessa, jotta aiheu-35 tuu värisignaalin vääristymää televisiojärjestelmissä, 4 92003 jotka käyttävät digitaalista PLLsää väriapukantoaaltosig-naalin synnyttämiseen. Yhdistettyjen videosignaalien vä-riapukantoaaltotaajuus on verrattain stabiili, koska sen synnyttää kideohjattu oskillaattori joko lähettimessä tai 5 VTRtssä tai levysoittimessa. Videosignaalin väri-informaa tio on 90° vaihe-ero amplitudimoduloitu tämän väriapukan-toaaltotaajuuden suhteen. Tämän signaalin demoduloimiseksi on toivottavaa, että PLL:n kehittämä regeneroitu apukanto-aalto muistuttaa läheisesti taajuudeltaan ja vaiheeltaan 10 alkuperäistä apukantoaaltosignaalia. Koska väriapukanto- aaltosignaali on vaimennettu vakiossa yhdistetyssä videosignaalissa, väriapukantoaallon regeneroiva PLL lukittuu videosignaalien värivertailupurstikomponentteihin. Näitä komponentteja esiintyy vain pienellä osalla kutakin vaaka-15 juovaa. Näin ollen on toivottavaa, että väriapukantoaalto PLL kerää vaihevirheitä verrattain suurelta määrältä vaaka juova jaksoja, jotta oltaisiin varmoja, että mikä tahansa mitattu vaihevirhe on tarkka ja ei ole videosignaalin kohinan saastuttama. Näin ollen väriapukantoaalto PLL:n ai-20 kavakio on mieluusti paljon pitempi kuin juovalukitun PLL:n, joka synnyttää järjestelmän kellosignaalin. Tämä aikavakio voi olla esimerkiksi yhden kuvajakson luokkaa.

Silmukoiden aikavakioiden eron vuoksi ja koska digitaalisen väriapukantoaalto PLL:n tuottaman signaalin 25 taajuus riippuu kellosignaalin taajuudesta, näiden kahden PLL:n yhdistäminen voi aiheuttaa epästabiiliutta regeneroidussa väriapukantoaaltosignaalissa. Tämä epästabiilius voi jopa aiheuttaa väriapukantoaalto PLL:n lukittumisen väärälle taajuudelle.

30 Tämä keksinnön mukainen vaihelukittuun silmukkaan perustuva stabilisointipiiri on tunnettu toisesta digitaalisesta vaihelukista silmukasta kytkettynä kellosignaalin lähteeseen värähtelevän signaalin kehittämiseksi, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin toisella vertailusignaalil-35 la, jolla on ennalta määrätty taajuus, mukaan lukien piiri 5 92003 ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka oleellisesti kompensoi kellosignaalin epästabiiliudet toisessa digitaalisessa vaihelukitussa silmukassa ja saa värähtelevän signaalin olemaan oleellisesti riippumaton kellosignaalin taajuus-5 epästabiiliuksista; ja välineistä kytkettynä toiseen digitaaliseen vaihe-lukittuun silmukkaan toisen vaihelukitun silmukan kehittämän ohjaussignaalin viemiseksi ensimmäiseen vaihelukittuun silmukkaan lähtösignaalin taajuuden stabiloimiseksi.

10 Keksinnön mukainen digitaalinen televisiosignaalin prosessointijär jestelmä on tunnettu vaihelukittuun silmukkaan perustuvasta stabilisointipiiristä, joka muodostuu: välineistä vertailusignaalin kehittämiseksi, jolla on ennalta määrätty taajuus; 15 kolmannesta vaihelukitusta silmukasta, joka toimii vertailusignaalin ja kellosignaalin mukaan ja jonka silmukka-aikavakio ei ole oleellisesti suurempi kuin ensimmäisen vaihelukitun silmukan aikavakio ja joka kehittää värähtelevän signaalin, joka on taajuuslukittu vertailu-20 signaaliin, missä kolmanteen vaihelukittuun silmukkaan kuuluu piiri ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka on verrannollinen taajuuseroon vertailusignaalin ja värähtelevän signaalin välillä; ja välineistä kytkettynä kolmanteen vaihelukittuun 25 silmukkaan kellosignaaliin liittyvien lähtösignaalin taa-juusepästabiiliuksien oleellisesti kompensoimiseksi toisessa vaihelukitussa silmukassa.

Esillä oleva keksintö on piiri, jolla stabilisoidaan digitaalisen oskillaattorin synnyttämän signaalin 30 taajuus kun oskillaattoria kellottaa signaali, jossa on taajuusepästabiiliutta. Stabilisointipiiriin kuuluu oskillaattori, joka synnyttää taajuudeltaan ennalta määrätyn signaalin. Tämän oskillaattorin lähtösignaali viedään digitaaliseen PLL:ään, joka sisältää vaihetunnistimen, ali-35 päästösuodattimen ja diskreetin aikaoskillaattorin. Vai- • 6 92003 hetunnistin vertaa oskillaattorin kehittämää signaalia diskreetin aikaoskillaattorin kehittämään signaaliin ja antaa signaalin, joka on verrannollinen näiden kahden signaalin väliseen vaihe-eroon. Tämä vaihe-erosignaali vie-5 dään alipäästösuodattimeen, jonka aikavakio on riittävä seuraamaan tarkasti kellosignaalin taajuudessa esiintyviä epästabiiliuksia. Alipäästösuodattimen lähtösignaali viedään korjaussignaalina diskreettiin aikaoskillaattoriin ja digitaaliseen oskillaattoriin.

10 Kuva IA on diskreetin aikaoskillaattorin lohkokaa vio ja kuvat IB ja 1C ovat aaltomuotokaavioita, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä diskreetin aikaoskillaattorin toimintaa.

Kuva 2 on lohkokaavio osasta digitaalista tele-15 visiovastaanotinta.

Kuva 3 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön toteutuksen sisältävästä piiristä, jota voidaan käyttää kuvan 2 esittämässä televisiovastaanottimen osassa.

Kuva 4 on lohkokaavio, joka esittää kuvissa 2 ja 3 20 käytettävien esimerkinomaisten alipäästösuodattimien rakennetta .

Piirroksissa leveät nuolet esittävät monibittisten rinnakkaisten digitaalisten signaalien väyliä ja ohuet nuolet esittävät yhteyksiä, jotka kuljettavat analogiasig-25 naaleja tai yksibittisiä digitaalisia signaaleja. Laitteiden prosessointi nopeudesta riippuen saatetaan kompensoivia viiveitä tarvita tietyillä signaaliteillä. Digitaalisen piirisuunnittelun alaa tunteva tietää, missä tällaisia viiveitä tarvitaan nimenomaisessa järjestelmässä.

30 Kuva IA esittää edellä kuvatun tyyppistä diskreet tiä aikaoskillaattoria (DTO), joka muodostuu summaimesta 10, laskurirekisteristä 20 ja lukumuistista (ROM) 30. Sum-main 10 toimii tulosignaalin (In) ja laskurirekisterin 20 lähtöarvon (V) mukaan ja syöttää summan laskurirekisterin 35 20 tuloon. Laskurirekisterin 20 pitämää arvoa kasvatetaan I i 7 92003 tulosignaalilla, joka esiintyy samanaikaisesti kellosignaalin CK kunkin pulssin johtoreunan kanssa. Laskurirekis-terin 20 lähtöarvot viedään osoitteina ROMiin 30, joka on ohjelmoitu antamaan jaksollinen lähtöfunktio (esim. sini-5 aalto) lähtösignaalinaan laskurirekisterin antamien osoi-tearvojen mukaan.

DTO:n tuottaman signaalin taajuus (fOT0) voidaan esittää edellisen selityksen perusteella: 10 Wtln/MJf,*

Kuvissa IB ja 1C on esitetty esimerkit DTOsn kehittämistä signaaleista "V" ja "Out" kun In/M = 1/4. Kuvassa 1C esitetyn siniaaltomuodon pisteet edustavat ROMin 30 15 laskurirekisterissä 20 kehitettyjen osoitteiden "V" mukaan (kuva IB) antamia lähtöarvoja.

Kuva 2 on lohkokaavio osasta televisiosignaalin prosessointijärjestelmää, joka sisältää ensimmäisen ja toisen PLL:n 200 ja 250. PLL 200 kehittää näytteenottokel-20 losignaalin CK, joka on vaihelukittu tulevan videosignaalin vaakajuovatahdistussignaalikomponentteihin. PLL 250 on digitaalinen PLL, jota kellottaa näytteenottokellosignaali CK ja joka kehittää digitaaliset signaalit joka edustaa .. väriapukantoaaltosignaalia ennaltamäärätyssä vaiheessa ja 25 signaalin, joka on 90° vaihesuhteessa tähän signaaliin. Näitä kahta signaalia käytetään synkronisesti demoduloimaan tulevien videosignaalien värikkyyssignaalikomponent-teja kahden 90® asteen vaihesuhteessa olevan värierosig-naalin kehittämiseksi.

30 Kuvassa 2 yhdistettyjen videosignaalien lähde 210, joka esimerkiksi saattaa sisältää virittimen, IF-vahvistimen, videotunnistimen ja tavanomaisen digitaalisen te-levisiovastaanottimen analogia/digitaali-muuntimen, antaa digitoidut yhdistetyt videosignaalit tahdistuserotuspii-35 rille 212. Piiri 212 kehittää, esimerkiksi, signaalin 8 92003 HSYNC, joka edustaa yhdistettyjen videosignaalien vaaka-juovatahdistussignaalikomponenttia. Signaali HSYNC viedään vaihekomparaattorin 214 yhteen tuloliittimeen. Sisäisesti kehitetty vaakajuovatahdistussignaali HS viedään vaihekom-5 paraattorin 214 toiseen tuloliittimeen. Signaalin HS kehittävä piiri on kuvattu jäljempänä. Vaihekomparaattori 214 voi esimerkiksi olla samanlainen kuin on kuvattu US-patentissa 4 506 175 "Digital Phase Comparator Circuit Providing Sign and Magnitude Outputs". Vaihekomparaattorin 10 214 antama signaali voi esimerkiksi olla pulssisignaalien HSYNC ja HS johtoreunojen välinen aikaviive. Signaalilla on positiiviset arvot kun HSYNC pulssien johtoreunat esiintyvät ennen HS pulssien johtoreunoja ja negatiiviset arvot, kun HSYNC-pulssien johtoreunat esiintyvät HS-puls-15 sien johtoreunojen jälkeen.

Vaihekomparaattoripiirin 214 antama signaali viedään alipäästösuodattimeen 216. Suodatin 216 on PLL:n 200 silmukkasuodatin. Kuvassa 4 on esitetty tämän suodattimen esimerkinomainen rakenne. Kuvassa 4 tulosignaalit viedään 20 skaalauspiiriin 410, joka kertoo tuloarvot skaalausteki- jällä Kp. Skaalauspiirin 410 kehittämät digitaaliset signaalit viedään summaajän 450 yhteen tuloveräjään. Suodattimen tulosignaalit viedään myös summaajan 420 yhteen tuloverä jään, joka summaaja yhdessä viive-elimen 430 kanssa 25 muodostaa integraattorin. Summaajan 420 lähtöveräjä on kytketty viive-elimen 430 tuloveräjään, jonka viive-elimen lähtöveräjä on kytketty summaajan 420 toiseen tuloveräjään. Viive-elin 430 voi esimerkiksi olla synkroninen salpa, jota kellottaa signaali CLK (eli vaakatahdistussignaa-30 li HS) yhden signaalin CLK jakson pituisen näyteviivevälin ’! antamiseksi. Viive-elimen 430 antama signaali on integroi tu tulosignaali (eli integroitu HSYNCin ja HS:n välinen vaihe-ero). Tämä signaali viedään skaalauspiiriin 440, joka kertoo integroidun signaalin tekijällä Kx. Skaalaus-35 piirin 440 lähtösignaali viedään summaajan 450 toiseen 9 92003 tuloveräjään. Summaajän 450 kehittämä signaali on alipääs-tösuodattimen lähtösignaali. Kuvan 4 alipäästösuodatin on tavanomaisen integroivan säätöverkon digitaalinen toteutus, missä tekijät Kp ja Kx vastaavat verkon suhteellista 5 vahvistusta ja integroivaa vahvistusta. Tekijöiden Kp ja Kx arvot riippuvat PLL:n halutusta aikavakiosta ja vaimennus-tekijästä sekä muiden silmukan elinten vahvistuksista. Tämän tyyppisiä suodattimia käytetään tavallisesti PLL:ien silmukkasuodattimina.

10 Tarkastellaan kuvaa 2, suodattimen 216 antamat ali- päästösuodatetut vaihe-erosignaalit viedään digitaali/ana-logiamuuntimeen (DAC) 218. DAC 218 kehittää analogisia po-tentiaaliarvoja, jotka edustavat suodatettuja vaihe-ero-signaaleja ja vie nämä arvot vaakajuovataajuudella jänni-15 teohjattuun oskillaattoriin (VCO) 220. VCO 220, joka voi olla tavanomainen rakenteeltaan, tuottaa näytteenottokel-lon taajuuden. VCO 220 on viritetty vapaalle taajuudelle, joka on R kertaa fH. Esillä olevassa toteutuksessa R on vaakajuovataajuuden fH harmoninen järjestysluku, joka 20 approksimoi väriapukantoaallon taajuuden monikertaa. Esimerkiksi NTSC-järjestelmässä väriapukantoaaltosignaalin taajuus fsc on vaakajuovataajuuden puolikkaan 455 harmoninen, ja näytteenottokellon signaalin taajuus fon neljä ,, kertaa väriapukantoaallon signaali 4fsc. Näin ollen tässä 25 toteutuksessa käytetyn VCO:n vapaa taajuus on noin 910 kertaa vaakajuovataajuus (R=910).

VCO:n sinimuotoinen lähtösignaali viedään Schmittin triggeripiiriin 221, joka kehittää neliöaaltokellosignaa-lin CK, jonka taajuus fCK on sama kuin RfH. Signaali CK vie-30 dään taajuusjakopiiriin 222. Piiri 222 jakaa signaalin CK taajuuden R:llä kehittääkseen signaalin HS, jonka taajuus on oleellisesti fH. Kuten edellä esitettiin, signaali HS viedään vaihekomparaattorin 214 toiseen tuloliittimeen.

Piiriin 222 voi esimerkiksi kuulua 10-bittinen las-35 kuri (ei-kuvassa), joka nollautuu kun laskuarvo 910 saavu- • 10 92003 tetaan. Taajuusjakopiiri 222 voi edelleen sisältää piiri-elimiä (ei-kuvassa) kytkettynä laskuriin purstivälin alkua ja loppua vastaavien lukuarvojen toteamiseksi ja purstive-räjäsignaalin BG-synnyttämiseksi, joka signaali kattaa 5 mainittujen lukuarvojen kullakin vaakajuovajaksolla määrittämän aikavälin.

PLL 200 synnyttää kellosignaalin CK, joka seuraa ei-standardin signaalin vaihtelevaa juovataajuutta ja antaa oleellisesti tasaisen lukumäärän näytteenottokellon 10 pulsseja per juova. Esillä olevassa toteutuksessa vaihe-komparaattorin 214, alipäästösuodattimen 216, DAC:in 218, VCO:n 220, Schmittin triggerin 221 ja taajuusjakopiirin vahvistustekijät valitaan niin, että suodattimen aikavakio on noin 15 vaakajuovajaksoa ja vaimennustekijä 2. Vahvis-15 tusarvot riippuvat PLL:ssä käytettävistä piirielimistä ja vaihelukitun silmukan suunnittelua tunteva voi laskea ne helposti. Selitys vahvistusarvojen, vaimennustekijän ja PLLs n aikavakion välisestä suhteesta on teoksessa Gruen W.J. "Thero of AFC Synchronization", Proceedings of the 20 IRE, elokuu 1953, pp 1043-1048.

Lähteestä 210 tulevat yhdistetyt videosignaalit viedään Y/C-erotussuodatinpiiriin 230. Piiri 230 voi sisältää esimerkiksi alipäästösuodattimen ja kaistanpäästö-suodattimen valoisuus- ja värikkyyssignaalikomponenttien 25 erottamiseksi yhdistetyistä videosignaaleista. Valoisuus- ja värikkyyssignaalit saadaan piirin 230 vastaavista läh-töväylistä YB ja CB.

Erotetut värikkyys komponentit viedään kertojiin 232 ja 234, jotka, käyttämällä PLL;n 250 antamia signaaleja, 30 demoduloivat värikkyyssignaalit kahdeksi 90° vaihesuhtees- sa olevaksi kantakaistan värierosignaaliksi, esimerkiksi I ja Q.

Värierosignaalit viedään vaihevirhetunnistimeen 236. Vaihe-erotunnistin 236 kehittää lähtösignaalin, joka 35 edustaa demoduloiden värivertailupurstisignaalin vaiheen 11 92003 ja vertailuvaihearvon välistä eroa. Vaihevirhetunnistin 236 voi sisältää esimerkiksi piirin (ei-kuvassa), joka erikseen kerää I ja Q näytearvoja purstivälin aikana ja jakaa kerätyt I arvot kerätyillä Q arvoilla kehittääkseen 5 arvoja, jotka edustavat purstisignaalin vaihetta I ja Q-näytteiden näytteenottohetkiin nähden. Nämä arvot voidaan vähentää vertailuarvosta, joka edustaa toivottua pursti-vaihetta, vaihevirhearvon kehittämiseksi ohjaamaan PLLsää 250. Tunnistimen 236 kehittämät vaihevirhearvot viedään 10 alipäästösuodattimeen 238. Suodatinta 238 kellottaa PLL:n 200 synnyttämä signaali HS ja se voi olla samanlainen kuin suodatin 216 lukuunottamatta suhteellisen ja integroivan vahvistuksen kertoimia Kp ja ΚΣ. Suodattimen 238 antama suodatettu vaihevirhesignaali A viedään summaimen 240 yh-15 teen tuloveräjään. Lähteen 242 antama kiinteä lisäysarvo Kx viedään summaimen 240 toiseen tuloveräjään. Summaimen 240 kehittämä signaali B viedään tulolisäysarvona DTO:hon 252, johon kuuluu summain 244, laskurirekisteri 246 ja ROM 248, joka on ohjelmoitu antamaan, vastaavasti ensimmäisessä ja 20 toisessa lähtöveräjässään, osoitetuloveräjiinsä tuotujen arvojen kosinin ja sinin, normeerattuina 2 π radiaaniin. Nämä signaalit, jotka esillä olevassa toteutuksessa ovat 2 π fsct:n kosini ja sini, viedään vastaaviin kertojiin 232 ja 234, kuten edellä esitetty, värikkyyssignaalin synkro-25 niseksi demoduloimiseksi ja kahden 90° vaihesuhteessa olevan värierosignaalin esille saamiseksi.

Jatkuvuustilassa, jolloin demoduloidun purstisignaalin vaihearvon ja vertailuvaihearvon välillä ei ole eroa, DTO:n kehittämän signaalin taajuuden määrittää las-30 kurirekisterissä 246 olevien bittien lukumäärä, lähteen 242 antama lisäysarvo Kx ja kellosignaalin CK taajuus. Olettaen, että rekisteri 246 on kaksikymmentä bittinen rekisteri ja että kellosignaalin CK taajuus on 4fsc, arvoltaan 262 144 (eli 218) oleva KL tuottaa lähtösignaalin, 35 jonka taajuus on fsc. Dynaamisessa toiminnassa, jolloin 12 92003 purstivaihe ei ole sama kuin vertailuvaihe, tunnistimen 236 antamat vaihevirhearvot kerää alipäästösuodatin 238, joka kehittää korjaustermin, jonka summain 240 lisää K, arvoon DTOsn taajuuden muuttamiseksi tavalla, joka pyrkii 5 pienentämään vaihevirhettä.

Kuten edellä esitetty, on toivottavaa, että PLL s n 250 aikavakio on verrattain pitkä kohinan vaikutusten vähentämiseksi ja suuren vaihetarkkuuden saamiseksi synkronisiin demoduloiviin kertojiin 232 ja 234 vietäville sig-10 naaleille. Esillä olevassa toteutuksessa ovat PLL:n eri piirielimien vahvistustekijät asetettu arvoihin, jotka tuottavat pituudeltaan noin yhden kuvajakson (1/30 sekuntia NTSC-signaaleille) pituisen silmukka-aikavakion. Koska PLLsn 250 aikavakio on paljon pitempi kuin PLL:n 200 aika-15 vakio, PLL 250 ei mahdollisesti pysty seuraamaan regeneroidussa apukantoaallossa esiintyviä taajuusmuutoksia, jotka aiheutuvat kellosignaalin CK taajuudessa esiintyvistä muutoksista. Tämä kuvan 2 järjestelmän puute saattaa aiheuttaa satunnaisvirheitä I- ja Q-värierosignaaleissa 20 tai voivat saada PLL:n 250 synnyttämään värierosignaalin, jolla on väärä taajuus ja joka on lukittunut juovataajuu-den väärään harmoniseen.

Tämän ongelman täydellisemmäksi ymmärtämiseksi tar-. kastellaan PLL korjaussignaaleja A ja B. Kun televisiovas- 25 taanottimeen tuotavat signaalit ovat standardilähteistä (esimerkiksi lähetyssignaalit) ja PLL 250 on lukittu väri-vertailupurstisignaaliin, DTOsn kehittämät kellosignaali CK ja regeneroitu apukantoaaltosignaali ovat nimellistaa-juuksillaan fck no„ ja fec noB1. Näin ollen yhtälö (1) voidaan 30 esittää uudelleen muodossa

In/M = fBC nom/fclc nom. (2)

Kuvaan 2 liittyen tulolisäyssignaali In vastaa kor-35 jaussignaalia B. Kun PLL 250 on lukittu purstiin, DTOshon «

I I

13 92003 252 vietävä tulolisäyssignaali B on arvo Kx. Näin ollen, B = K, = M fBC nom/fck non. (3) 5 Ei-lukitussa tilanteessa DTO:n 252 antama signaali poikkeaa signaalista f8C nom jollain arvolla Af,e ja signaali A on nollasta poikkeava. Tässä tapauksessa yhtälöstä (3) tulee: 10 B = A+Ki = M(fec nom+Afec/fcknom. (4) josta voidaan päätellä, että: A = MAfBC/fck noro (5) 15 B on DTO:n tulolisäyssignaali. Sijoittamalla yhtälö (4) yhtälöön (1) saadaan: ^DTO 252 ( ^ec ) ^ec ck ec/^ck noro (®) 20 Näin ollen, vaikka PLL 250 onkin lukittunut väripurstisig-naaliin ja termi fec tulee nollaksi, DTO:n 252 kehittämän signaalin taajuus voi muuttua tekijällä fck/fck noBl, todellinen kellotaajuus jaettuna nimellisellä kellotaajuudella.

25 Kuva 3 on lohkokaavio piiristä, joka toteuttaa esillä olevan keksinnön. Tämä piiri modifioi signaalia B signaalin B' kehittämiseksi, joka on tulolisäyssignaali, joka mahdollistaa DT0:n synnyttämän signaalin olemisen oleellisesti riippumaton fck:n muutoksista.

30 Piiriin kuuluu oskillaattori 310, joka kehittää sinimuotoisen lähtösignaalin, jonka taajuuden määrittää resonoiva kide 312. Oskillaattorin synnyttämä taajuus voidaan hienovirittää valinnaisella säädöllä 330 (esitetty katkoviivoin), jonka toiminta kuvataan jäljempänä. Oskil- 35 laattorin lähtösignaali viedään analogia/digitaali-muunti- « 14 92003 meen (ADC) 314.ADC 314 joka voi esimerkiksi olla 4-bitti-nen vilkku-ADC, ottaa näytteitä sinimuotoisesta signaalista kellosignaalin CK määrittämillä ajanhetkillä ja kehittää digitaalisia signaaleja vietäväksi vaihetunnistimeen 5 316. Vaihetunnistimen 316 lisäksi PLL 300 sisältää myös alipäästösuodattimen 318 summaimen 320, digitaalisten arvojen lähteen 322 ja DTOsn 302, joka sisältää summaimen 324, laskurirekisterin 326 ja ROMin 327. Tämä PLL kehittää, esimerkiksi, 4-bittisen digitaalisen signaalin ROMin 10 327 lähtöveräjällä 327, joka signaali on taajuus- ja vai helukittu oskillaattorin 310 kehittämään signaaliin. Vai-hetunnistin 316 vertaa ROMin 327 antamaa signaalia ADC:n 314 antamaan signaaliin. Sen jälkeen kun PLL 300 on alunperin lukittu vertailusignaaliin, vaihetunnistimen 316 15 kehittämä vaihe-erosignaali edustaa kellosignaalin aiheuttamia vaihemuutoksia. Tämä vaihe-erosignaali viedään ali-päästösuodattimeen 318. Suodatin 318 on PLL:n 300 silmuk-kasuodatin ja voi esimerkiksi olla rakenteeltaan samanlainen kuin edellä kuvatut suodattimet 216 ja 328. Suodatti-20 men 318 integroivan ja suhteellisen vahvistuksen kertoimet asetetaan yhdessä silmukan muiden elimien kanssa antamaan silmukka-aikavakio, joka on pienempi tai suunnilleen yhtäsuuri kuin PLL:n 200 aikavakio (eli 15 vaakajuovajaksoa). Suodattimen 318 antama suodatettu vaihe-erosignaali 25 summataan kiinteään digitaaliseen arvoon K, lähteestä 322, summaimella 320. Summaimen 320 antama signaali viedään tulolisäyssignaalina DTOthon 302, kuten edellä on kuvattu. DT0:n 302 lähtösignaali viedään vaihetunnistimeen 316 pa-lauteluupin sulkemiseksi.

30 Seuraavaksi esitetään yksityiskohtaisempi analyysi PLL:n 300 toiminnasta. Vertailusignaalin taajuus ίΛ1 on oleellisesti vakio, koska sen kehittää kideohjattu oskillaattori.

Näin ollen vaihetunnistimen 316 kehittämät vaihe-35 erosignaalit ja alipäästösuodattimen 318 kehittämät vai- I i 15 92003 heen korjaussignaalit ovat verrannollisia DTO:n 302 synnyttämien signaalien taajuus- ja vaihe-eroihin kideoskil-laattorin synnyttämiin signaaliin nähden. Nämä vaihe- ja taajuuserot aiheuttaa kellosignaalissa CK esiintyvät epä-5 stabiilisuudet. Näin ollen, kun lähteen 210 kautta saadut signaalit ovat standardilähteistä, alipäästösuodattimen 318 lähtösignaali on nolla ja DTOthon 302 menevä tulo-lisäyssignaalilla on digitaalinen arvo K2, jonka antaa lähde 322. Käyttäen samanlaista analyysiä kuin edellä PLL:n 10 250 yhteydessä, arvo K2 voidaan kuvata yhtälöllä (7).

K2 = NWfclt non (7) missä luku N on yhtä suurempi kuin suurin luku, joka voi-15 daan tallettaa laskurirekisteriin 326.

Kun lähteen 210 kautta saatavat signaalit ovat ei-standardista lähteestä, kellosignaalin CK taajuus voi kuitenkin poiketa nimellisarvosta fck nom määrällä Afck, joten signaali C on nollasta poikkeava. Sen takaamiseksi, että 20 PLL 300 seuraa tarkasti muuttuvaa kellotaajuutta, on toivottavaa, että tekijä fck noIn yhtälössä (7) korvataan tekijällä (fc)t noin+Äfck). Tämä korvaus tuottaa yhtälön: ·: C = C+K2 = NW(fcknoiI1+Afck) (8) 25

Kertomalla yhtälön (8) oikea puoli tekijällä fck n0B

saadaan: C+K^Nf^f,* non /(fc* non (®) 30

Korvaamalla yhtälössä (9) osoittajassa oleva tekijä fckDOm tekijällä fck noin+Afck-Afck saadaan: C+Ka-NWf,* nom“Nfxt;1Afck/ ( fck nom^"^f ck ) ^ck non ( 10 ) 35 16 92003

Yhtälöstä (10) voidaan päätellä että C = _NfxtlAfc)t/(fck nom+Afck) fck nom (11) 5 Yhtälö 11 kuvaa alipäästösuodattimen 318 vaihetunnistimen 316 antamien vaihe-erosignaalien antamaa taajuuserosignaa-lia.

Signaali C', joka on C:n ja K2:n summa, vietynä tu-lolisäyssignaalina DTOshon 302, saa DTOsn 302 tarkasti 10 seuraamaan fc)t:n muutoksia ja pitämään DTOsn 302 antaman signaalin oleellisesti samana kuin

Signaalin C' skaalaa skaalauspiiri 323 tekijällä Ks, joka toteuttaa yhtälön (12) 15 K2 = fck nom/(Nf*1:l) (12) signaalin C" tuottamiseksi, jota kuvaa yhtälö (13).

C" = f c* no»/f OK (13) 20

Kuvan 2 summaajan 240 antama signaali B, kerrotaan signaalilla C” kertojassa 328 yhtälön (14) toteuttavan signaalin B' synnyttämiseksi.

‘‘ 25 B' = M(f ck nom+Afac)/fclt (14)

Kun B korvataan B':llä DTO 252:n tulolisäyksenä, yhtälöstä (6) tulee .· 30 fl)TO 2S2=fsc nom^^fgc (15) Näin ollen PLLsn 250 antaman signaalin taajuus on oleellisesti riippumaton kellosignaalin CK taajuudesta.

Esillä olevassa toteutuksessa voi olla ennalta 35 määrätty arvo näytteenottokellosignaalin CK Nyquistin ra- I ; 17 92003 jojen sisällä. Ensisijaista kuitenkin on, että järjestelmä suunnitellaan toimimaan tietyllä taajuudella, koska digitaalinen vakiotekijä KS sisältää tekijän 1/ίΛ1. Taajuus ίΛ1 voidaan asettaa ennaltamäärättyyn arvoon joko käyttämällä 5 erittäin tarkkaa resonoivaa kidettä 312 tai käyttämällä valinnaista taajuussäätöpiiriä oskillaattorissa 310 ja käyttämällä vähemmän tarkkaa kidettä.

· » «

Claims (8)

92003 18

1. Vaihelukittuun silmukkaan perustuva stabilisoin-tipiiri käytettäväksi seuraavien yhteydessä: 5 kellosignaalin lähteen, jossa esiintyy taajuusepä- stabiiliutta; ja ensimmäisen digitaalisen vaihelukitun silmukan (200), joka on kytketty kellosignaalin lähteeseen lähtö-signaalin kehittämiseksi, jonka taajuus on oleellisesti 10 Scima kuin ensimmäisen vertailusignaalin, missä kellosignaalin taajuusepästabiiliudet pyrkivät aiheuttamaan taa-juusepästabiiliuksia lähtösignaalissa; tunnettu toisesta digitaalisesta vaihelukitusta silmukasta (250) kytkettynä kellosignaalin lähteeseen vä-15 rähtelevän signaalin kehittämiseksi, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin toisella vertailusignaalilla, jolla on ennalta määrätty taajuus, mukaan lukien piiri ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka oleellisesti kompensoi kello-signaalin taajuusepästabiiliudet toisessa digitaalisessa 20 vaihelukitussa silmukassa (250) ja saa värähtelevän signaalin olemaan oleellisesti riippumaton kellosignaalin taajuusepästabiiliuksista; ja välineistä (323, 328) kytkettynä toiseen digitaaliseen vaihelukittuun silmukkaan (250) toisen vaihelukitun 25 silmukan (250) kehittämän kompensoivan ohjaussignaalin viemiseksi ensimmäiseen vaihelukittuun silmukkaan (200) lähtösignaalin taajuuden stabiloimiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen stabilisointipii-ri käytettäväksi ensimmäisen digitaalisen vaihelukitun 30 silmukan (200) kanssa, joka sisältää: tuloliittimen (CB) vertailusignaalin tuomiseksi; ensimmäisen diskreetin aikaoskillaattorin (259), joka toimii kellosignaalin ja ensimmäisen tulolisäyssig-naalin mukaan ja kehittää lähtösignaalin, jolla on oleel-35 lisesti sama taajuus kuin ensimmäisellä vertailusignaalilla; I i 19 92003 välineet (232, 234, 236, 238), mukaanlukien ensimmäiset vaihevertailuvälineet (236), kytkettynä ensimmäisen vertailusignaalin tuloliittimeen (CB) ja ensimmäiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (252) signaalin kehittämi-5 seksi, joka edustaa ensimmäisen vertailusignaalin ja läh-tösignaalin välistä vaihe-eroa; ja välineistä (240) kytkettyinä ensimmäisiin vaihever-tailuvälineisiin (236) välineissä kehitetyn signaalin yhdistämiseksi signaalin kanssa, jolla on ennalta määrätty 10 arvo, tulolisäyssignaalin kehittämiseksi diskreettiin aikaoskillaattoriin vientiä varten; tunnettu siitä, että välineet ohjaussignaalin viemiseksi sisältävät signaalin modifiointivälineet (328), joiden ensimmäinen tuloveräjä on kytketty vastaanottamaan 15 yhdistysvälineiden lähtösignaali, toinen tuloveräjä kytketty vastaanottamaan ohjaussignaali ja lähtöveräjä kytketty viemään yhdistysvälineiden antama signaali ohjaussignaalin modifioimana diskreettiin aikaoskillaattoriin (252) ensimmäisenä tulolisäyssignaalina.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen stabilisointipii- ri, tunnettu välineistä toisen vertailusignaalin kehittämiseksi, joihin välineisiin kuuluu: kideoskillaattori (312) lähtösignaalin kehittämiseksi, jonka taajuus on oleellisesti sama kuin ennalta 25 määrätty taajuus; ja analogia/digitaali-muunnin (314), joka on kytketty kideoskillaattoriin ja kellosignaalin lähteeseen digitaalisten näytteiden kehittämiseksi, jotka edustavat toista vertailusignaalia, joilla näytteillä ovat arvot, jotka 30 edustavat kideoskillaattorin (312) antaman signaalin arvoja kellosignaalin määräämillä ajanhetkillä; ja siitä, että toinen digitaalinen vaihelukittu silmukka (250) sisältää: toisen diskreetin aikaoskillaattorin (302), joka 35 toimii kellosignaalin ja toisen tulolisäyssignaalin mu- • 920D3 20 kaan, ja kehittää värähtelevän signaalin, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin toisella vertailusignaalilla; välineistä (316, 318), joihin kuuluu toiset vaihe-vertailuvälineet (316), kytkettyinä analogia/digitaali-5 muuntimeen (314) ja toiseen diskreettiin aikaoskillaatto-riin (302) signaalin kehittämiseksi, jota edustaa vaihe-ero toisen vertailusignaalin ja värähtelevän signaalin välillä; ja välineistä (320) kytkettyinä toisiin vaihevertai-10 luvälineisiin (316) vaihevertailuvälineiden (316) antaman signaalin yhdistämiseksi signaalin kanssa, jolla on ennalta määrätty arvo signaalin kehittämiseksi vietäväksi toiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (302) toisena tulo-lisäyssignaalina ja modifiointivälineisiin (328) ohjaus-15 signaalina.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen stabilisointipii-ri, tunnettu siitä, että signaalin modifiointivälineisiin (328) kuuluu kertoja, joka toimii ensimmäisen (240) ja toisen vaihelukitun silmukan (250) yhdistämisvä-20 lineiden antamien ensimmäisen ja toisen tulosignaalin mu kaan ja kehittää signaalin, joka on verrannollinen ensimmäisen ja toisen tulosignaalin tuloon, vietäväksi ensimmäiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (259) ensimmäisenä tulolisäyssignaalina.

5. Digitaalinen televisiosignaalin prosessointi jär jestelmä muodostuu: tuloliittimestä (20) yhdistetyn videosignaalin, johon kuuluu vaakajuovatahdistussignaalikomponentit ja vä-rikkyssignaalikomponentit mukaanlukien värikkyysvertailu-30 purstisignaalikomponentti, tuomiseksi; ensimmäisestä vaihelukitusta silmukasta (200), joka toimii yhdistettyjen videosignaalien mukaan ja jolla on ennalta määrätty silmukka-aikavakio ja joka synnyttää näytteenottokellosignaalin, joka on vaihelukittu vaakajuo-35 vatahdistussignaalikomponentteihin, missä näytteenottokel- 21 92003 losignaalissa saattaa esiintyä taajuusepästabiiliuksia; toisesta digitaalisesta vaihelukitusta silmukasta (250), joka toimii yhdistettyjen videosignaalien mukaan ja jonka silmukka-aikavakio on oleellisesti suurempi kuin 5 ensimmäisen vaihelukitun silmukan ja joka kehittää läh-tösignaalin, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin yhdistettyjen videosignaalien värivertailupurstisignaalikom-ponentilla, missä lähtösignaalissa pyrkii esiintymään taajuusepästabiiliuksia, jotka vastaavat kellosignaalin taa-10 juusepästabiiliuksia; tunnettu vaihelukittuun silmukkaan perustuvasta stabilisointipiiristä, joka muodostuu: välineistä (312) vertailusignaalin kehittämiseksi, jolla on ennalta määrätty taajuus; 15 kolmannesta vaihelukitusta silmukasta (300), joka toimii vertailusignaalin ja kellosignaalin mukaan ja jonka silmukka-aikavakio ei ole oleellisesti suurempi kuin ensimmäisen (200) vaihelukitun silmukan aikavakio ja joka kehittää värähtelevän signaalin, joka on taajuuslukittu 20 vertailusignaaliin, missä kolmanteen vaihelukittuun silmukkaan (300) kuuluu piiri ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka on verrannollinen taajuuseroon vertailusignaalin ja värähtelevän signaalin välillä; ja välineistä (323, 328) kytkettynä kolmanteen vaihe-25 lukittuun silmukkaan (300) kolmannen vaihelukitun silmukan kehittämän ohjaussignaalin syöttämiseksi toiselle vaihelukitulle silmukalle kellosignaaliin liittyvien lähtösignaa-lin taa juusepästabiiliuksien oleellisesti kompensoimiseksi toisessa vaihelukitussa (250) silmukassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, mis sä toiseen vaihelukittuun silmukkaan (250) kuuluu: tahdistussignaalin tuloliitin (CB) tulosignaalien tuomiseksi, joihin kuuluu yhdistettyjen videosignaalien värivertailupurstisignaalikomponentti; 35 ensimmäinen diskreetti aikaoskillaattori (252), 92005 22 joka toimii kellosignaalin ja ensimmäisen tulolisäyssig-naalin mukaan ja joka kehittää lähtösignaalin, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin värivertailupurstisignaa-lilla; 5 välineet (232, 234, 236, 238), joihin kuuluu ensim mäiset vaihevertailuvälineet (236), kytkettyinä tahdistus-signaalin tuloliittimeen (CB) ja ensimmäiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (252) signaalin kehittämiseksi, joka edustaa vaihe-eroa värivertailupurstisignaalin ja lähtö-10 signaalin välillä; ja ensimmäiset yhdistämisvälineet (240) kytkettyinä ensimmäisiin vaihevertailuvälineisiin (236) vaihevertailu-välineiden antamien signaalien yhdistämiseksi signaalin kanssa, jolla on ennaltamäärätty arvo, tulolisäyssignaalin 15 kehittämiseksi vietäväksi diskreettiin aikaoskillaattoriin (252); tunnettu siitä, että välineet ohjaussignaalin viemiseksi sisältävät toisen yhdistämisvälineet (328) ensimmäisten yhdistämisvälineiden (240) antamien signaalien yhdistämiseksi ohjaussignaalin kanssa ensimmäisen 20 tulolisäyssignaalin kehittämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että välineisiin vertailusignaalin kehittämiseksi kuuluu: kideoskillaattori (312) lähtösignaalin kehittämi-25 seksi, jonka taajuus on oleellisesti sama kuin ennalta määrätty taajuus; ja analogia/digitaali-muunnin (314), joka on kytketty kideoskillaattoriin (312) ja kellosignaalien lähteeseen vertailusignaalia edustavien digitaalisten näytteiden ke-30 liittämiseksi, jotka näytteet edustavat kideoskillaattorin (312) antaman signaalin arvoja kellosignaalin määräämillä ajanhetkillä; ja missä kolmanteen vaihelukittuun silmukkaan (300) kuuluu: toinen diskreetti aikaoskiHaattori (302), joka 35 toimii kellosignaalin ja toisen tulolisäyssignaalin mukaan 11 23 92003 ja kehittää värähtelevän signaalin, jolla on oleellisesti sama taajuus kuin vertailusignaalilla; välineet (316, 318), joihin kuuluvat toiset vaihe-vertailuvälineet (316), kytkettyinä analogia/digitaali-5 muuntimeen (314) ja toiseen diskreettiin aikaoskillaatto- riin (302) signaalin kehittämiseksi, joka edustaa vaihe-eroa toisen vertailusignaalin ja värähtelevän signaalin välillä; ja kolmannet yhdistämisvälineet (320) kytkettyinä toi-10 siin vaihevertailuvälineisiin (316) vaihevertailuvälinei- den antaman signaalin yhdistämiseksi signaalin kanssa, jolla on ennalta määrätty arvo signaalin kehittämiseksi vietäväksi toiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (302) toisena tulolisäyssignaalina ja välineisiin ohjaussignaa-15 Iin viemiseksi ohjaussignaalina.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiset yhdistämisvälineet sisältävät kertojan (328), joka toimii ensimmäisten (240) ja kolmansien yhdistämisvälineiden antamien ensimmäisten ja 20 toisten tulosignaalien mukaan signaalin kehittämiseksi, joka on verrannollinen ensimmäisten ja toisten tulosignaalien tuloon, vietäväksi ensimmäiseen diskreettiin aikaoskillaattoriin (252) ensimmäisenä tulolisäyssignaalina. 24 92003