FI91811C - Jatkuvatoiminen kehityslaite - Google Patents

Description

91811

Jatkuvatoiminen kehityslaite Kontinuerlig framkallningsapparat 5

Kuvaus

Keksinnon kohteena on valokuvausfilmien, erityisesti rontgenfilmien jatkuvatoiminen kehityslaite patenttivaatimuksen 1 pååmåårittelyn mukaisesti.

10

Vastaava laite on kuvattu patentissa US-PS 4 023 190. Siinå kehitettåviå papereita ja filminkappaleita liikutetaan ainoastaan hyvin våhån låpimenevåstå kuljetustasosta poiketen, ja kåsittelykammioiden syottoaukon tai poistoaukon dynaaminen tiiviståminen såilyttåå kuljetustason ylåpuolella olevan nestetason dynaamisesti kåsittelykammiossa, 15 koska kåsittelykammioon jåijestetty kiertopumppu voi toimittaa dynaamisesti tiivistet-tyyn kasittelykammioon helposti enemmån kåsittelynestettå kuin mitå syottoaukon ja poistoaukon kohdalta menee vuotokohdista hukkaan.

Jos tållaista kehityslaitetta pidetåån pitkiå aikoja pois pååltå, esimerkiksi yon tai 20 viikonlopun yli, tai jos laitetta tarvitaan yleenså vain useiden påivien vålein, nestetaso laskee kiertopumpun ollessa pysåytettynå dynaamisten tiivisteiden vuotohåvioiden vuoksi hitaasti tiivisteiden alle. Tåmån vuoksi kehitettåvån materiaalin liikuttamiseen tarvittavat kuljetusvålineet eivåt ole enåå ainakaan kokonaan kåsittelynesteen peit-tamiå, ja veden haihduttua kehityssuolaa tai kiinnityssuolaa jåa kuljetusvålineisiin. 25 Nåmå suolamuodostumat liukenevat laitteen kåyttoonoton j ål keen hitaasti tai ylipåånså ainoastaan epåtåydellisesti ja eståvåt tålloin kehitettavån materiaalin esteettomån kuljetuksen ja yhtenåisen kåsittelyn ja voivat aiheuttaa filmiin naarmuja.

Muita kehityslaitteita, joilla on dynaamisesti tiivistetyt ja nesteellå tåytetyt 30 kåsittelykammiot, on esitetty esimerkiksi patenteissa US-PS 30 57 282, DE-OS

2 91811 26 33 145, DE-OS 27 31 045 ja DE-PS 33 45 084. Nåitå kehityslaitteita koskevat samalla tavoin yllåkuvatut haitat.

Taman keksinnon tavoitteena on saada aikaan patettivaatimuksen 1 pååmååritte-5 lyn mukainen kehityslaite siten, ettei kuljetusvalineisiin, joiden tarkoituksena on liikuttaa kehitettåvåå materiaalia kåsittelykammioiden låpi, voi muodostua myoskåån laitteen pitkåån seisoessa suolakarstoja.

Tama tavoite saavutetaan keksinnon mukaisesti patenttivaatimuksen 1 mukaisel-10 la kehityslaitteella.

Keksinnon mukaiseen kehityslaitteeseen on jåijestetty ainakin yhden kehityskam-mion alle lisåksi valutusallas. Se vapauttaa toiminnassa olevaan laitteeseen asetetussa valmiusasennossa kehityskammion syottoaukon ja poistoaukon siten, 15 ettå siellå vallitsevat samat tyoolosuhteet kuin alussa kuvatussa tunnetussa kehityslaitteessa. Ainoana erona on se, ettei kåsittelykammion yli virtaava kåsittelyneste vuoda suoraan takaisin ulkoaltaaseen, vaan ohjautuu ensin valutusammeeseen ja sielta ulkoaltaaseen. Tållå erolla ei ole kuitenkaan kehi-tettåvån materiaalin nesteenkåsittelyn kannalta merkitystå.

20

Nostetussa tyoasennossa, jossa valutusamme on kehityslaitteen ollessa pois pååltå, valutusammeen virtausreuna on kåsittelykammion kaikkien kuljetusvåli-neiden ylåpuolella. Kuljetusvålineet ovat nåin tåysin kåsittelynesteeseen uppoutu-neita, joten niihin ei voi muodostua myoskåån kehityslaitteen pitkienkåån 25 seisokkien aikana suolakarstoja. Koska valutusamme on yleenså kåynnistysvai-heen alussa kåsittelynesteellå tåytetty ja kuljetusvålineet sekå kåsittelykammion muut osat syijåyttåvåt valutusammetta nostettaessa osan tåstå nesteestå, riit-tåvån korkea nestetaso saavutetaan aina varmasti myos silloin, kun kiertopump-pu on kytkeytynyt jo nostamisvaiheen alussa pois pååltå.

Pystysuoraan liikkuvien ulkoaltaiden kåyttåminen jatkuvatoimisissa kehityslait-teissa on sinånså jo tunnettua. Esimerkiksi patentissa US-PS 36 24 728 esitetåån pystysuoraan liikutettavalla allaslaitteella varustettu automaattinen kehityslaite.

30 3 91811

Kemimaalien lisååminen on tålloin helppoa, eikå kuljetusmekaniikkaa tarvitse liittåå mukaan. Patentissa US-PS 35 87 429 on esitetty kehityslaite, jolla on muunnettava allaspohja. Tåtå pohjaa muuntamalla kåsittelyneste voidaan nostaa tarvittaessa kehitettåvån materiaalin kuljetustielle. Patentissa US-PS 30 93 051 5 on kuvattu nesteensyottoasema, jolle voidaan asettaa valinnaisesti kaksi erilaisia kåsittelynesteitå sisåltåvåå kulhoa kåsiteltåvån materiaalin kuljetustielle, minkå lisåksi kampikåyton yhteydesså kåytetåån suunnikastangostoa.

Yllåmainituissa patenteissa kuvatuissa laitteissa altaan liikettå kåytetåan kåsitte-10 lynesteen ohjaamiseen tarvittaessa kåsiteltåvån materiaalin kuljetustasolle. Ei pyritå siihen, ettå dynaamisesti tiivistetyn kåsittelykammion kuljetuslaitteet uppoavat kehityslaitteen seisoessa tåysin kåsittelynesteeseen. Nåisså tunnetuissa laitteissa myos itse allasta liikutetaan, kun taas keksinnon mukaisessa laitteessa ulkoallas on yhtå kiinteåsti paikoillaan kuin alussa kuvatussa, patentin US-PS 40 15 23 190 mukaisessa tunnetussa kehityslaitteessa. Keksinnon mukaisessa kehitys- laitteessa nostetaan ja lasketaan laitteeseen lisåksi jåijestettåvåå valutusammetta toisin kuin missåån yllåmainitussa tunnetussa laitteessa.

Keksinnon hyodyllisiå lisåsuoritusmuotoja on esitetty alivaatimuksissa.

20

Patenttivaatimuksen 2 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå valutusammeita nostettaessa niiden syijåyttåmåt nestevirrat eivåt virtaa holtitto-masti ammeiden reunaseinåmien koko ylåreunojen yli, vaan virtaussyvennyksen muodostamaan paikkaan saadaan pikemminkin suurempi ja geometrisesti 25 tarkasti mååritetty nestevirtaus. Tålloin vaara, ettå nestepisaroita joutuu vierei-seen ulkoaltaaseen (esim. kiinnitenesteen pisaroita ulkokehitysaltaaseen), våhenee huomattavasti.

Myos patenttivaatimuksen 3 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon mukaisesti 30 valutusammeesta ylijuokseva neste ohjataan hallitusti ja pisaroitta takaisin allaolevaan ulkoaltaaseen.

Patenttivaatimuksen 4 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeesta ylivirtaava 4 91811 nestevirta virtaa takaisin ulkoaltaaseen osumatta ulkoaltaassa olevan nesteen vapaaseen pintaan.

Patenttivaatimuksen 5 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå 5 valutusammeesta ylijuoksevat nestevirrat kulkevat viereisten ulkosåilioiden muille kåsittelynesteille erottamista paikoista takaisin allaolevaan ulkoaltaaseen.

Patenttivaatimuksen 6 mukaisen kehityslaitteen avulla taataan, ettå kuljetuslait-teita vårten jårjestetty kåyttolaite on suojattu nesteroiskeilta, ellei sitå ole 10 upotettu pysyvåsti kåsittelynesteeseen (kåyttolaitteen nåmå osat on valmistettu vastaavasti korrodoitumattomasta materiaalista).

Patenttivaatimuksen 7 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeet, jotka poiste-taan laitteesta, voidaan asentaa tasaiselle pinnalle, vaikka ne on varustettu 15 ainoastaan toiselta puoleltaan tippulistalla.

Patenttivaatimuksen 8 mukaisessa kehityslaitteessa useita kuljetussuunnassa peråkkåin sijaitsevia valutusammeita voidaan nostaa ja laskea yhteisella nosto-laitteella, mikå våhentåå sekå mekaanisia kustannuksia ettå kytkentoihin liit-20 tyviå kustannuksia.

Patenttivaatimuksen 9 mukaisessa kehityslaitteessa peråkkåiset ulkoaltaat erottava våliseinåmå voidaan muodostaa erityisen laajaksi, mikå on hyodyllistå ulkoaltaiden hyvån jakamisen kannalta.

25

Patenttivaatimuksen 10 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå nostolaitteen kåyttomoottorin kåynniståmiseen tarvitaan ainoastaan våhåinen jååmåvoima. Tåmån kåyton ei tarvitse nåin olien olla mitoitettu suurelle teholle; tåmån lisaksi se voi kåynniståå nopeasti valutusammeiden molempien asentojen 30 vålisen liikkeen siten, ettå laitteen kåyttovalmiustila saavutetaan erityisen nopeasti. Koska valutusammeen ja siinå olevan kåsittelynesteen kokonaispaino våhenee nostamisen aikana syrjåytetyn kåsittelynesteen ylivirtaamisen vuoksi ja koska nostomatkan myotå myos jousilaitteen voima våhenee, voidaan saavuttaa li 5 91811 kokonaisuudessaan låhes edetystå matkasta riippumaton jååmåvoima.

Patenttivaatimuksen 11 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå valutusammeita voidaan nostaa ja laskea luotettavasti ja våhåisellå voimalla 5 ilman kaatumisen tai kiinnittymisen vaaraa myos sellaisten kåsittelykammioiden yhteydesså, jotka ovat poikittain kehitettåvån materiaalin kuljetussuuntaan nåhden suurikokoisia.

Patenttivaatimuksen 12 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on 10 nostotankojen ja jousilaitteen muodostaman aliyksikon kompakti ja yksinkertai-nen geometria.

Patenttivaatimuksen 13 mukaisessa kehityslaitteessa kierrejousten ja vipujen ei tarvitse olla valmistettu korrodoitumattomasta materiaalista. Vipujen ohjauslait-15 teen ei myoskåån tarvitse toimia samalla tiiviståvåsti, joten tåmå ohjauslaite voidaan muodostaa erityisen helposti liikkuvaksi esimerkiksi siten, ettå vivuista tehdåån poikkileikkaukseltaan ristin muotoisia.

Patenttivaatimuksen 14 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeet voidaan 20 nostaan nopeasti ja yksinkertaisesti pois ulkoaltaasta esimerkiksi silloin, kun niisså vielå oleva neste on tyhjennettåvå kåsittelynesteiden tåydellistå vaihta-mista vårten.

Patenttivaatimuksen 15 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå 25 kåsittelynesteet johdetaan tasaisesti jakautuneina kåsittelykammioihin ja sellaista paikasta, ettå virtaus tapahtuu koko kåsittelykammion låpi.

Patenttivaatimuksen 16 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå kåsittelynestettå syottåvå syottoosa on pienikokoinen ja ettå tiivistyspaikka 30 sijaitsee syottoosan tulopååsså låhellå kutakin laitealuetta. Se on muodostettu lisåksi erityisesti kåsittelynesteen takaisinjohtamista vårten siten, ettei tiiveydelle aseteta sillå kohtaa mitåån erityisen suuria vaatimuksia.

6 91811

Patenttivaatimuksen 17 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå syottoosan ja rungossa kiinteåsti olevan poistoaukon vålinen kåsittelynestettå vårten tarkoitettu liitos voidaan tehdå automaattisesti asettamalla valutusammeet sisåån tai katkaista ottamalla ne ulos.

5

Patenttivaatimuksen 18 mukaisen keksinnon lisasuoritusmuodon etuna on, ettå syottoosan ulostyontyvå osuus on pystysuunnassa lyhyt siten, ettå se joutuu rungossa kiinteåsi olevaa poistoaukkoa vasten puristuessaan vain våhåisten taivutuskuormitusten alaiseksi.

10

Patenttivaatimuksen 19 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå syottoosan ja rungossa kiinteåsti olevan poistoaukon vålisestå tiivistyspaikasta poistuva vuotoneste johdetaan hallitusti heti takaisin laitteen ulkoaltaaseen.

15 Patenttivaatimuksen 20 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå tuoretta kåsittelynestettå syotetåån tasaisesti kyseisen kåsittelykammion siså-osaan.

Patenttivaatimuksen 21 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuja ovat 20 kåsittelykammion koko kuljetusteloilla tiiviståmåttomån ala-alueen yksinkertai-nen valmistustapa, tåmån alueen yksinkertainen asentaminen ja vaihtaminen ja tåmån alueen yksinkertainen puhdistaminen sekå se, ettå kuljetusteloihin pååståån kåsiksi molemmilta puolilta såånnollistå perusteellista puhdistusta vårten.

25

Patenttivaatimuksen 22 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå pohjaosa ja sen kannattamat tiivistyshuulet voidaan asentaa kåsittelykammioon ainoastaan siten, ettå tiivistyshuulet sijaitsevat pakonomaisesti suunnitellun geometrian mukaisesti ja toivotun taivutusjånnityksen alaisina syottoaukkoa tai 30 poistoaukkoa rajoittavan telaparin alateloilla.

Patenttivaatimuksen 23 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå pohjaosa voidaan asettaa paikoilleen erityisen yksinkertaisesti ja varmasti.

li 7 91811

Patenttivaatimuksen 24 mukaisen keksinndn lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå pohjaosa ja tiivistyshuulet voidaan valmistaa yksinkertaisesti yhden suulakepuris-tusvaiheen aikana.

5 Patenttivaatimuksessa 25 esitetty nostolaite saa tarkkojen ulkomittojen yhteydes-så aikaan valutusammeiden suuren nostovålin. Valutusammeiden ylå- ja alapåå-tyasento såilyy kampikåyton ansiosta hyvin myos silloin, kun nostolaitteen kåytto-moottoria ei ohjata erityisen tarkasti reagoivien pååtyasentoantureiden avulla.

10 Patenttivaatimuksen 27 mukaisessa nostolaitteessa koko kåyttomoottorin ja valutusammeiden vålinenvoimansiirto on riippumaton kåytettåvåstå nostovålistå.

Sama etu saavutetaan patenttivaatimuksen 28 mukaisen nostolaitteen avulla.

15 Patenttivaatimuksen 29 mukaisen keksinnon lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå valutusammeet laskeutuvat automaattisesti kehitettåvåå materiaalia kehityslait-teeseen johdettaessa, jos ne ovat sitå ennen virtausasentoon nostettuina. Valutusammeet nousevat edelleen kehitysvaiheen pååtyttyå automaattisesti alhaalla sijaitsevasta valmiusasennosta takaisin koko kuljetusvålineitå huuhtelevaan 20 valutusasentoon.

Patenttivaatimuksen 30 mukaisessa kehityslaitteessa vastaanottoalue ottaa kehitettåvåå materiaalia vastaan jo silloin, kun kuljetustie on vielå yhdestå laitteen takana olevasta kohdasta yldsnostetun valutusammeen sulkema. Kåyttå-25 jån ei tåmån vuoksi tarvitse odottaa, kunnes laite on tåysin kåyttovalmis, ja hån voi tåmån vuoksi suorittaa heti jonkin muun toiminnon. Hån ei myoskåån saa sitå vaikutelmaa, ettei laite olisi kåyttovalmis.

Patenttivaatimuksen 31 mukaisen keksinndn lisåsuoritusmuodon etuna on, ettå 30 kuljetustien ylåpuolella oleva nestetaso såilyy kåsittelykammioissa pakkotoimises- ti dynaamisesti, kun valutusammeet lasketaan. Nesteen kierråtys tapahtuu tåmån lisåksi aina silloin, kun låmpotila-anturi toteaa, ettå neste on kuumennettava. Tåmån vuoksi kåsittelyneste ei voi ylikuumentua laitteen låmmityslaitteissa.

8 91811

Patenttivaatimuksen 32 mukaisen keksinnon lisasuoritusmuodon etuna on, ettå låmmityslaitteet pitåvåt yllå kåsittelynesteiden kierråtystå vielå esiasetetun ajanjakson ajan niiden poiskytkemisen jålkeen.

5 Patenttivaatimuksen 33 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeissa olevien kåsittelynesteiden jåånnosmååråt voidaan tyhjentåå laitteeseen asennettuun ulkoaltaaseen siten, ettei valutusammeita tarvitse poistaa laitteesta kåsittelynesteiden tåydellistå vaihtoa vårten.

10 Keksinnon yhden lisåsuoritusmuodon etuna on valutusammeiden tyhjennysvent-tiilien erityisen yksinkertainen ohjaus, erityisesti nostolaitteen kåyton avulla tapahtuva servo-ohjaus.

Keksintoå kuvataan seuraavaksi låhemmin suoritusmuotoesimerkkien avulla 15 piirustuksiin viitaten, joissa esitetåån seuraavaa:

Kuvio 1 on pystysuora pitkittåisleikkaus rontgenfilmien jatkuvatoimisen kehitys-laitteen vastaanottoalueesta, kehitealueesta, kiinnitealueesta ja kostutusalueen ensimmåisestå osasta; 20

Kuvio 2 esittåå kuvion 1 mukaisen kehityslaitteen kuvion 1 merkkitason ylåpuo-lella olevaa sivuseinåmåå, josta kuviosta on poistettu muutamia allasrungon osia kaksoisvalutusammeen nostolaitteen yksityiskohtien esittåmiseksi; 25 Kuvio 3 esittåå kuvion 1 mukaisen kehityslaitteen kuvion 1 merkkitason takana olevaa sivuseinåmåå, josta kuviosta on poistettu muutamia allasrungon osia, jotta voidaan esittåå kaksoisvalutusammeen nostolaitteen yksityiskohtia sekå kåsitte-lynesteidenjohtaminenkehitteenkåsittelykammioonjakiinnitteenkåsittelykammi-oon;

Kuvio 4 esittåå kaksoiskåsittelykammion kehitealueelle jåijestetyn osan otsapuol-ta, joka kammio on tiivistetty dynaamisesti telojen ja tiivistyshuulten avulla, jossa kuviossa kehitysnesteen syottoosa on esitetty osittain leikattuna ja josta osa 30 9 91811 kuviossa 4 edesså olevasta kåsittelykammion sivulevystå on poistettu;

Kuvio 5 on sivukuva dynaamisesti tiivistetyn kåsittelykammion muunnetusta pohjaosasta kuvion 6 leikkauslinjaa V-V pitkin osittain leikattuna; 5

Kuvio 6 esittåå kuviossa 5 esitetyn pohjaosan toista pååtå osittain kuvion 5 leikkauslinjaa VI-VI pitkin leikattuna;

Kuvio 7 esittåå lohkokaaviona kehityslaitteen syottotelojen pååkåyttomoottorin, 10 kehite- ja kiinnitealueella olevien valutusammeiden nostolaitteen moottorin ja kehite- ja kiinnitenesteen lderråttåmiseen tarkoitettujen pumppujen moottorin ohjauksen;

Kuvio 8 on pystysuora pitkittåisleikkaus muunnetusta kaksoisvalutusammeesta; 15

Kuvio 9 on pystysuora pitkittåisleikkaus edelleen muunnetusta kaksoisvalutusammeesta;

Kuvio 10 on leikkaus muunnetusta kåsittelynesteen syottoosasta sekå dynaami-20 sesti tiivistetyn kåsittelykammion viereisistå osista, valutusammeesta sekå allasrungon viereisestå alueesta;

Kuvio 11 on kuviota 2 vastaava kuva, jossa on esitetty muunnettu nostolaite; ja 25 Kuvio 12 on kuviota 2 vastaava kuva, jossa on esitetty edelleen muunnettu nostolaite.

Jatkuvatoimisen kehityslaitteen runkoa on merkitty kuviossa 1 kokonaisuudes-saan numerolla 10. Siinå on syottotila 12, jota rajoittavat etuotsaseinåmå 14 ja 30 takana sijaitseva ensimmåinen våliseinåmå 16 sekå vasen sivuseinåmå 18 ja oikea sivuseinåmå 20 ja ulkoneva seinåmå 22. Tåsså sekå jåljempånå termit "edesså", "takana", "vasemmalla" ja "oikealla" viittaavat kehityslaitteen låpi kulkevan kehitettåvån materiaalin kuljetussuuntaan, eli kehityslaitteen syotto- 91811 10 pååsså olevaan tarkastelupisteeseen.

Etummainen pååtyseinåmå 24, toinen våliseinåmå 26 ja sivuseinåmåt 18 ja 20 sekå rungon 10 pohjaseinåmå 28 rajoittavat kehiteallastilaa 30. Kiinniteallastilaa 5 34 rajoittavat vastaavasti toinen sivuseinåmå 26, rungon 10 takimmainen pååty- seinåmå 32 ja sen sivuseinåmåt 18 ja 20 sekå pohjaseinåmå 28.

Kostutusallastilaa 36 rajoittavat kolmas sivuseinåmå 38, sen kanssa myotåvirtaan sijaitseva neljås sivuseinåmå, jota ei ole esitetty piirustuksessa, sivuseinåmåt 18 10 ja 20 ja rungon 10 nostettu pohjaseinåmå 40.

Syottotilassa 12 sijaitsee numerolla 42 merkitty, syottotelapareilla 44,46 varustet-tu syottohylly. Heijastavasti toimiva valolåhde 48 tuottaa låhtosignaalin, kun kehitettåvå filmimateriaali on vålittomåsti sen alapuolella, eli låhellå laitteen 15 telaparin 44 muodostamaa syottorakoa.

Telaparit 44,46 on laakeroitu sivulevyihin 50,52, jotka on yhdistetty kiinteåsti toisiinsa tangoilla 54.

20 Kaksi sivulevyå 56,58, jotka on yhdistetty tangoilla 54, muodostaa vastaavasti kannatusrakenteen yksikappaleisena kåsiteltåvålle kaksoishyllylle, jonka kehite-alueeseen påin kåånnettyå osaa on merkitty piirustuksessa numerolla 60 ja jonka kiinnitteeseen påin kåånnettyå osaa on merkitty numerolla 62.

25 Kehitehyllyyn 60 kuuluu neljå olennaisesti symmetrisesti hyllyn poikittaisvåli-tasoon nåhden jåijestettyå telaparia 64-70, jotka muodostavat kehitealueella kaarevan kuljetustieosuuden kehitettåvålle materiaalille. Telaparien 66 ja 68 våliin on jårjestetty yksittåinen ohjaustela 72, joka johtaa kehitettåvån materiaa-lin kuljetustien syvimmåstå kohdasta telaparille 68.

Sivulevyjen 56,58 alapåihin on jårjestetty kehitealueelle irrotettavasti pohjaosa 74 pikaliitoksen avulla, jota kuvataan myohemmin tarkemmin kuviossa 4. Pohjaosa 74 on keskellå olevalla jakokammiolla 76 varustettu ontto painevalos, joka li 30 11 91811 kammio on useiden samanmuotoisten aukkojen 78 vålityksellå yhteydesså kehitehyllyn 60 sisåtilan kanssa. Sivullepåin jakokammiosta 76 etenee koh-tisuoraan kuvion 1 merkkitasoon nåhden kaksi kehitenesteen syottokanavaa 80,82, jotka ovat aukkojen 84 vålityksellå yhteydesså jakokammioon 76. Kehite-5 nesteen syottoå syottokanaviin 80,82 kuvataan myohemmin tarkemmin kuvioiden 3 ja 4 yhteydesså.

Pohjaosan 74 etu- ja takapååhån on puristettu kohtisuoraan kuvion 1 merkkitasoon nåhden etenevåt tiivistyshuulet 86,88. Ne muodostuvat elastisesti pe-10 råånantavasta pehmeåstå muovista ja on puristettu suoraan pohjaosaan 74. Kuormittamattomassa tilassa tiivistyshuulet 86,88 sijaitsevat kohtisuoraan pohjaosan 74 pinnalla. Kun pohjaosa 74 on asetettu oikein paikoilleen, tiivistyshuulet 86,88 sijaitsevat kuviossa 1 esitetyllå tavalla taivutusjånnityksen alaisina telaparin 64 alatelan 90 tai telaparin 70 alatelan 92 ulkopinnalla. Nåmå telat, jotka 15 pyorivåt kehitettåvån materiaalin kuljetussuunnassa (kuviossa 1 vasemmalta oikealle) myotåpåivåån, liukuvat nåin olien niillå joustavasti olevien tiivistyshuul-ten 86,88 alta.

Telaparit 64 ja 70 muodostuvat - kuten myos kehityslaitteen muut telat - kovasta 20 sisuksesta 94 ja elastisesti peråånantavasta kerroksesta 98. Telaparin telojen akselivåli on valittu lisåksi siten, ettå nåiden telojen kehåpinnat sijaitsevat tiiviisti toisiaan vasten. Kerrosten 98 etu- ja takaotsapinnat on johdettu suoraan sivule-vyihin 56,58, ja ne pyorivåt nåillå liukukitkan alaisina. Tåmån lisåksi kerroksen 98 påådyn ja viereisen sivulevyn våliin voidaan lisåtå pienempikitkaisesta 25 materiaalista valmistettu vålilaatta.

Telaparit 64 ja 70 muodostavat nåin olien yhdesså tiivistyshuulten 86,88 ja niitå kannattavan pohjaosan 74 kanssa olennaisesti nestetiiviin kehitekammion 100. Telaparien 64,70 ja tiivistyshuulten 86,88 ja telojen 90 ja 92 vålisten tiivis-30 tyspaikkojen muodostamien dynaamisten tiivistyspaikkojen låpi tapahtuu vain pieniå nestevuotovirtauksia, jotka ovat våhåpåtoisiå syottokanaviin 80,82 johdet-tuun kehitenestevirtaukseen verrattuna.

Μ 12 91811

Jotta tasaisen tyokåynnin aikana kiertopumppujen låpi juoksevasti johdettu kehiteneste ei virtaa kehitekammion 100 påadyisså olevien telaparien 64,70 ylåtelojen yli, sivulevyyn 56 on jåijestetty ylivirtausaukko 102, jonka alareuna mååråå kehitenesteen tyotason. Tåmå taso sijaitsee selvåsti telaparin 64 måårit-5 tåmån kehityskammion 100 syottoaukon ylåpuolella, telaparin 70 måårittåmån kehityskammion 100 poistoaukon ylåpuolella ja kaikkien niiden vålillå olevien kehitettåvån materiaalin kuljetustien alueiden ylåpuolella. Viimeksimainittu tulee nåin molemmilta pinnoiltaan hyvin kosketukseen kehitenesteen kanssa.

10 Kiinnitehylly 62 on rakenteeltaan samanlainen kuin ylhåållå yksityiskohtaisesti kuvattu kehitehylly 60. Telaparit 104,106,108 måårittåvåt kehitealueelle suoravii-vaisen kuljetustien. Pikaliitoksella sivulevyihin 56,58 yhdistetyllå pohjaosalla 110 on keskellå sijaitseva jakokammio 112, joka on aukkojen 114 vålityksella yhteydesså kiinnitehyllyn 62 sisåtilan kanssa, sekå sivussa olevat syottokanavat 15 116,118, jotka ovat yhteydesså jakokammioon 112 aukkojen 120 vålityksellå.

Pohjaosan 110 pååtyihin on puristettu samalla tavoin joustavasti peråånantavat tiivistyshuulet 122,124, jotka toimivat yhdesså telaparin 104 alatelan 126 tai telaparin 108 alatelan 128 kanssa. Telaparit 104 ja 108 muodostavat nåin yhdesså tiivistyshuulten 122 ja 124 sekå pohjaosan 110 kanssa samalla tavoin olennaisesti 20 nestetiiviin kåsittelykammion, nimittåin kehitekammion 130. Sivulevysså 56 oleva ylivirtausaukko 132 måårittåå samalla tavoin kehitenesteen tyotason siten, ettå kehitettåvåå materiaalia huuhtoo sen kulkiessa kehitekammion 130 låpi molemmilta puolilta kehiteneste.

25 Kostutusallastilassa 36 sijaitsee numerolla 134 merkitty kostutushylly 134. Siinå muodostavat syottopuolella oleva telapari 136, låhtopuolella oleva telapari, jota ei ole esitetty kuviossa 1, pohjaosa 138 ja siihen puristetut tiivistyshuulet, joista kuviossa 1 on esitetty ainoastaan syottopuolella oleva tiivistyshuuli 140, olennaisesti nestetiiviin kåsittelykammion, josta pohjaosan 138 kautta johdettu vesi 30 johdetaan pois ylivirtausaukon kautta, jota ei ole esitetty kuviossa 1, mutta joka on jåijestetty kuitenkin samalla tavoin kuin ylivirtausaukot 102 ja 132.

Kehitehyllyn 60 ja kiinnitehyllyn 62 alle on jåijestetty kaksoisvalutusamme 142.

il 13 91811

Se muodostuu kehitevalutusammeesta 144 ja kiinnitevalutusammeesta 146, joita pitåå yhdesså yhteinen våliseinåmå 148. Molempien valutusammeiden 144 ja 146 poikkileikkausmuoto on valittu siten, ettå valutusammeiden eri seinåmåosuudet ympåroivåt kehitehyllyå 60 tai kiinnitehyllyå 62 pienen vålimatkan pååstå, kun 5 kaksoisvalutusamme 142 on ylosnostetussa valutusasennossa, jota on esitetty kuviossa 1 tåysviivoilla.

Kaksoisvalutusammeen 142 pohja on varustettu våliseinåmån 148 alueelta ulokkeella 149, johon våliseinåmå 26 voi tyontyå, kun kaksoisvalutusamme 142 10 lasketaan kuviossa 1 tåysviivoilla esitetystå tela-valutusasennosta kuviossa 1 katkoviivoin esitettyyn valmiusasentoon. Tåsså lasketussa asennossa kaksoisvalutusammeen 142 etu- ja takapååtyseinåmå sijaitsevat syottotelojen måårittåmån kehitettåvån materiaalien reitin alapuolella ja vapauttavat sen. Valutusasennossa ammeiden pååtyseinåmåt sulkevat tåmån reitin ja såilyttåvåt kehitehyllysså 60 tai 15 kiinnitehyllysså 62 huolimatta siitå, ettå kehitekammio 100 ja kiinnitekammio 130 ovat ainoastaan dynaamisesti tiivistettyjå, eli vuotavat siis hieman, niin korkean nestetason, ettå ko. hyllyn telat uppoavat tåysin kåsittelynesteisiin. Nåihin teloihin ei nåin olien voi muodostua kiinteitå sakkoja, joita muodostuu muussa tapauksessa veden haihtuessa laitteen sammutuksen jålkeen teloille 20 jååvistå kåsittelynesteen pisaroista.

Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan parhaiten havaita, kaksoisvalutusammeella 142 on sivuillaan tukivarret 150,152, joiden kanssa se on kiinnitetty toisten nostotanko-jen 154,156 ylåpåihin kåyttåmållå esimerkiksi mutteria 158, joka on kierretty ko.

25 nostotangon ko. tukivarren låpi johdettuun, kierteellå varustettuun pååtyosaan 160.

Nostotangoilla 154,156 on ristin muotoinen poikittainen poikkileikkaus, ja ne etenevåt ohjausholkeissa 162,164, jotka on muodostettu runkoon 10.

Nostotankojen 154,156 ylåpåitå ympåroivåt kierrejouset 1156, joiden alapåå on tuettu rungon 10 vaakasuoraan våliseinåmåån 168 ja joiden ylåpåå tarttuu tukivarsien 150,152 alapuoleen.

30 14 91811

Kierrejousia 166 ympåroivåt puolestaan kalvot 170, joiden ylåpåa on yhdistetty tiiviisti tukivarteen 150 tai 152 ja alapåa tiiviisti vaakasuoraan våliseinåmåån 168.

Nostotankojen 154,156 alapåat on yhdistetty kiertokankitapeilla 172, 174 kierto-5 kangen 176 tai 178 kåyttopåahån. Niiden kåyttopåå on niveloity kiertokangen tappiin 180 tai 182, jota kannattaa kiertokangen kiekko 184 tai 186.

Molemmat kiekot 184,186 on yhdistetty pyorinnållisesti akselilla 188, joka pyorii pohjaseinåmåån 28 muodostetuissa laakerirei’isså 200.

10

Kuten kuviosta 2 voidaan havaita, kiekko 186 on varustettu hammaskehållå ja on hammastuksessa vapaasti pyorivån hammaspyorån 202 kanssa, jolla synkromoot-torin 206 vetopyorå 204 toimii.

15 Synkromoottori 206 on ruuvattu kiinni tåysviivalla esitettyyn runko-olakkeeseen 208, ja pohjaseinåmån 28 sivureunoille on muodostettu kaksi tukiripaa 210,212, jotka mahdollistavat toisaalta kiertokankikiekkojen 184,186 esteettomån pyorimi-sen ja toisaalta letkujen ja kaapeleiden asentamisen laitteen alapuolelle. Rungon 10 sivuseinåmien 18,20 sisåånsiirretyt alueet 214,216 ottavat vastaan kiertokanki-20 kiekkojen 184,186 ylåosan ja antavat kiertokankien 176 ja 178 kååntyå sivulle. Kuten kuviosta 1 voidaan edelleen havaita, kostutustilan 36 alapuolelle jåå suuri osa-alue 218, johon voidaan asentaa erilaisten tydnesteiden kierråttåmiseen ja kemikaalien jålkiannosteluun tarkoitetut pumput sekå kåsittelynesteiden låmmi-tyslaitteet. Kuviossa 1 on esitetty edelleen tukiripojen 210,212 våliin asennetut 25 neljå letkua, nimittåin kehitteenpoistoistukkaan 220 yhdistetty kehitteenpoistolet- ku 222, rungon 10 kehitteensyottoistukkaan 224 yhdistetty kehitteensyottoletku 226, kiinnitteenpoistoistukkaan 228 yhdistetty kiinnitteenpoistoletku 230 ja rungon 10 kiinnitteensyottoistukkaan 232 yhdistetty kiinnitteensyottoletku 234.

30 Kuten kuviosta 2 voidaan edelleen havaita, kaapelit 238,240,242 on johdettu tukirivassa 210 olevan aukon 236 kautta tukiripojen 210,212 rajoittamaan letku-ja kaapelikanavaan, jotka kaapelit on yhdistetty heijastavasti toimiviin valo-lahteisiin 244,246 tai synkromoottoriin 206.

I.

15 91811

Valolåhteenå 244 toimii kaksoisvalutusammeen 142 ylåpååtyasennon osoittava anturi. Kun kaksoisvalutusamme on tåysin nostetussa asennossa, se on kiertokan-kikiekon 186 kannattamaa peiliå 248 vastapååtå.

5 Valolåhteenå 246 toimii kaksoisvalutusammeen 142 alapååtyasennon osoittava anturi, joka toimii yhdesså kiertokankikiekon 186 kannattaman toisen peilin 250 kanssa, joka on valolåhdettå 246 vastapååtå silloin, kun kiertokangen tapit 180,182 ovat saavuttaneet alakuolopisteenså. Valolåhteet 244,246 ohjaavat yhdesså valolåhteen 48 kanssa kaksoisvalutusammeen 142 nostamista ja laskemis-10 ta, kuten myohemmin kuvataan tarkemmin kuvion 8 yhteydesså.

Valutusammeet 144 ja 146 on varustettu kuviossa 1 takana sijaitsevien sivu-seinåmienså ylåpååstå ylivirtaussyvennyksellå 252 tai 254. Valutusammeiden sisåosasta syijåytetty kåsittelyneste virtaa tåmån ansiosta valutusammeista pois 15 ainoastaan tarkasti mååritetystå paikasta kehitealueen tai kiinnitealueen kes-kiosan låheisyydestå. Valutusammeet 144,146 on varustettu pystysuuntaan samansuuntaisesti ylivirtaussyvennysten 252,254 kanssa alaspåin riippuvilla tippulistoilla 256,258. Niiden korkeus on mitoitettu siten, ettå tippulistojen 256 ja 258 alapåå uppoaa myos kehiteallastilassa 30 tai kiinniteallastilassa 34 20 vallitsevan alimman vielå sallittavan nestetason yhteydesså juuri nesteeseen. Tållå tavoin valutusaltaiden sisåosasta syijåytetty kåsittelyneste ohjautuu roiskeit-ta laminaarisena, byvin mååritettynå nestevirtaksena alapuolella olevaan allasti-laan.

25 Jotta kaksoisvalutusamme 142 voidaan asettaa nostotangoista 154,156 irrottami-sen jålkeen varmasti tasaiselle pinnalle, valutusammeen 146 pohjaan on muodos-tettu poikittainen tukiripa 260, jonka korkeus vastaa tippulistan 258 korkeutta.

Koska kehitevalutusamme 144 kannattaa tippulistaa 256 vain toiselta puolelta, 30 mutta on sen toiselta puolelta vapaa, runko 10 voidaan vetåå siltå kohdalta sisåån synkromoottorin 206 asentamista vårten.

. Sivulevyt 56,58 kannattavat neljåå tukinastaa 262, joiden påållå on kansi 264 tai 16 91811 kansi 266. Nåmå kannet tarttuvat pienen vålyksen alaisina sivulevyjen 56,58 ja valutusammeiden 144,146 poikittaisseinåmien våliin. Tukinastojen 262 asento on valittu siten, ettå kannen 264,266 alapuoli on samassa tasossa nestepeilin korkeuden valutusasennossa måårååvån, ylivirtaussyvennysten 252,254 alareunan 5 kanssa. Kun kehityslaite on kytketty pois pååltå, valutusammeissa 144,146 olevaan nesteeseen ei voi tunkeutua nåin missåan vaiheessa ilman happea.

Kuten kuvioista 3 ja 4 voidaan havaita, kehite- ja kiinnitenesteen johtaminen pohjaosiin 74 ja 110 tapahtuu kåyttåmållå sivulevyn 56 ulkopuolelle sijoitettuja 10 syottoosia 268,270. Niillå on kuvioissa 3 ja 4 edesså sijaitseva, pystysuoraan alaspåin etenevå syottoosa 272,274 sekå aivan sivulevyn 56 vieresså oleva, myos alaspåin etenevå poisto-osa 276. Nåmå molemmat osat on yhdistetty våliosalla syottokanavaan, joka on ylosalaisin kåånnetyn U:n muotoinen.

15 Syottoosien 272,274 alapåå on varustettu laipalla 280 tai 282, joka on sijoitettu tiivistysrenkaan 284 avulla tiiviisti vaakasuoran våliseinåmån 168 ylåpuolelta vasten. Siihen johtaa syottoosaa 272 vastapååtå kehitteensyottoistukan 224 kanssa yhteydesså oleva kehitteensyottokanava 288. Syottoosan 268 tulo-osa 274 on yhteydesså kiinnitteensyottokanavan 290 kanssa, joka tulee esiin kiinnitteen-20 syottoistukasta 232.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, syottoosan 268 poisto-osan 276 alapåå on yhteydesså kahden sivulevyn pitkittåissuuntaan etenevån haarakanavan 292 kanssa, joiden pååt on yhdistetty sivulevyn 56 aukkojen 296 kautta pohjaosan 74 syotto-25 kanaviin 80,82.

Kuten kuviosta 4 voidaan edelleen havaita, sivulevyn 56 alapååhån ja vastaavasti sivulevyn 58 alapååhån on jåijestetty painettiurat 298, joissa pohjaosan 74 sivuseinåmien kannattamat painettinastat 300 kulkevat.

Nesteensyotto ja pohjaosan kiinnittåminen tapahtuvat kiinnitehyllyn 62 yhteydesså samalla tavoin kuin kehitehyllyn 60 yhteydesså on kuvattu.

30 17 91811

Kuvioissa 5 ja 6 esitetåån muunnettu pohjaosa 302, jolla on etu- ja takapååhån puristetut elastisesti muovautuvat tiivistyshuulet 304, 306, joita on esitetty kuormittamattomassa tilassa tåysviivoilla ja suljetussa tilassa katkoviivoilla. Kuviossa 3 on esitetty katkoviivoilla myos telaparien alatelat, jotka toimivat 5 yhdesså tiivistyshuulten 304,306 kanssa.

Pohjaosalla 302 on yksittåinen syottoaukko 308, joka on yhteydesså kuviossa esitettyyn U:n muotoiseen jakokanavaan 310. Viimeksimainittu luovuttaa kåsittelynesteen useiden aukkojen 312 kautta. Pohjaosan 302 otsaseinåmissa on 10 painettinastat, jotka toimivat yhdesså sivulevyjen 56,58 vastaavien painettiurien kanssa.

Pohjaosan 302 sivulevyihin 56,58 johtamiseen tarvittava hike on esitetty kuviossa 5 pystysuoralla nuolella 316 sekå siihen liittyvållå vaakasuoralla nuolella 318.

15 Kuten kuviosta 5 voidaan havaita, vaakasuora nuoli 318 on niin pitkå, etteivåt tiivistyshuulet 304,306 tormåå pystysuoralla nuolella 316 esitetyn liikkeen aikana tiivistyshuulten kanssa myohemmin yhdesså toimiviin teloihin. Vasta vaakasuoralla nuolella 318 esitetyn toisen liikkeen aikana tiivistyshuulet 304,306 tulevat kosketukseen telojen kanssa, jolloin ne taipuvat joustavasti.

20

Koska pohjaosat asetetaan sivulevyihin yllåkuvatulla tavalla pakko-ohjatusti, ei tapahdu tiivistyshuulten nuijahdusta, eikå tiivistyshuulten ja yhdesså niiden kanssa toimivien telojen vålille synny tåmån vuoksi ei-tyydyttåvåå tiivistys-paikkaa.

25 Tåmån jålkeen viitataan kuvioon 7.

Valutusammeita osoittavan valolåhteen 246 toisen alapååtyasentoanturin låhto on yhdistetty invertterin 320 vålityksellå JA-portin 322 ensimmåiseen tuloon.

30 Viimeksimainittu saa toiseen tuloonsa valolåhteen 48 låhtosignaalin, joka reagoi laitteen syottoaukon edesså olevan kehitettåvån filmimateriaalin låsnåoloon. JA-portin 322 låhto saa signaalin, kun filmimateriaalia on kehitettåvå, vaikkeivat molemmat valutusammeet ole alapååtyasennossaan, eli sulkevat vielå kuljetus- 91 811 18 tien.

JA-portin 322 låhtosignaali annetaan synkromoottorin 206 ohjauskytkennån 324 alasohjausliittimeen. Tåmån signaalin ollessa voimassa ohjauskytkentå 324 5 kåynniståå synkromoottorin 206 sellaiseen pyorimissuuntaan, ettå kiertokanki-kiekko 184 liikkuu vastapåivåån. Tåmå liike pååttyy silloin, kun valolåhteen 246 muodostama alapååtyasentoanturi tuottaa låhtosignaalin.

JA-portin 322 låhtosignaali etenee edelleen kuljetuslaitteen kåyttomoottorin 328 10 ohjauskytkennån 326 hidasohjausliittimeen, joka kåyttomoottori kåyttåå kuvioissa esittåmåttomien voimansiirtojen (hammaspyoråmekanismien, hammashihnojen tai vastaavien) avulla synkronisesti kehityslaitteen eri hyllyjen eri teloja. Kun hidasohjausliitin on saanut ohjauksen, ohjauskytkentå 326 kåynniståå kåyttomoottorin 328 sellaisella kierrosluvulla, ettå telat pyorivåt juuri niin nopeasti, ettå 15 kehitykseen syotetyn filminkappaleen etureuna kulkee suoraan våliseinåmån 16 yli, kun kehitevalutusammeen 144 etuseinåmån ylåreuna on vapauttanut pååsyn telaparin 64 måårittåmåån kehitehyllyn 60 syottoaukkoon. Kåyttomoottorin 328 tåyden tyokierrosluvun vastaavaa murto-osaa on merkitty ohjauskytkennån 326 ohjausliittimesså prosenttiluvulla "x %”.

20

Ohjauskytkennån 326 toista, kåyttomoottorin 328 tåyden tyokierrosluvun aiheut-tavaa "100 %":n ohjausliitintå ohjataan signaalilla, kun kehitettåvå materiaali on kehityslaitteen våliseinåmån 16 takana. Tålle ohjausliittimelle on esikytketty lisåksi TAI-portti 330. Sen toinen tulo on yhdistetty JA-portin 332 låhtoon, jonka 25 tulot vastaanottavat valolåhteen 246 låhtosignaalin ja valolåhteen 48 låhtosignaalin. Kåyttomoottorin 328 tåysi tyokierrosluku kåynnistyy tålloin aina, kun kaksoisvalutusamme 142 on laskettu tåysin alas ja valolåhde 48 on vielå kehitet-tåvåå filmimateriaalia vastapååtå.

30 Valolåhteen 48 låhtoon on yhdistetty edelleen laskeviin reunoihin reagoiva monostabiili kippivaihe 334, jonka låhto on yhdistetty TAI-portin 330 toiseen tuloon. Monostabiilin kippivaiheen 334 kestoaika valitaan hieman pidemmåksi kuin se aikavåli, jonka valolåhteestå 48 poistuvan filminkappaleen takareuna ti 19 91811 tarvitsee vielå kulkeakseen tåysin kehityslaitteen låpi.

Ohjauskytkennån 324 alasohjausliittimeen on asennettu JA-portti 336, jonka tulot on yhdistetty JA-portin 322, valolåhteen 244 ja TAI-portin 330 låhtoon. Kaksois-5 valutusamme 142 nousee siis ylos vain silloin, kun koko kehityslaitteessa ei ole enåå kehitettåvåå materiaalia, eikå kehityslaitteeseen johdeta uutta filminkappa-letta.

Kuvion 7 alaosassa on esitetty numerolla 338 kehitenesteen låmpotilan ilmoitta-10 va låmpotila-anturi, joka voi olla jårjestetty kehitealtaaseen 60 tai johonkin toiseen kohtaan kehitenesteen kiertoa. Låmpotila-anturi 338 on yhdistetty komparaattorin 340 toiseen tuloon, jonka komparaattorin toista tuloa ohjaa såådettåvånå vastuksena 342 esitetty nimellislåmpotila-anturi. Jos mitattu låmpotila on nimellislåmpotilan alapuolella, komparaattori 340 kytkee påålle 15 ohjauskytkennån 344, jonka vålityksellå kuumennusvastus 346 saa energiaa. Kuumennusvastus 346 sijaitsee låmpoåjohtavalla levyllå 348, jonka påihin on hitsattu kaksi putkenpåtkåå 350,352. Viimeksimainitut on yhdistetty toisten kiertopumppujen 354,356 poistoaukkoihin, jotka pumput imevåt paluuletkujen 222,230 kautta kehitenestettå tai kiinnitenestettå rungon 10 vastaavista allastilois-20 ta ja painavat sen syottoletkuihin 226.

Kiertopumppuja 354 ja 356 kåyttåå yhteinen pumppumoottori 358, jolle on jårjestetty ohjauskytkentå 360.

25 Ohjauskytkennån 360 tuloliitin on yhdistetty TAI-portin 362 låhtoon, jonka portin tulot on yhdistetty TAI-portin 330 låhtoon, JA-portin 322 låhtoon, komparaattorin 340 låhtoon ja monostabiilin kippivaiheen 364 låhtoon. Monosta-biili kippivaihe 364 huolehtii låmpotila-anturin 338 nimellislåmpotilan saavut-tamisen jålkeen pumppumoottorin 358 jålkikåynnistå vielå niin kauan, ettå 30 rakenneosien 348-352 muodostamaan låmmityslaitteeseen varastoitunut låmpo siirtyy varmasti kåsittelynesteisiin siten, etteivåt tåsså låmmityslaitteessa olevat nestemååråt ylikuumene.

20 91811

Yllåkuvatun jatkuvatoimisen kehityslaitteen kåytånnollisesså suoritusmuoto-esimerkisså, jota laitetta hammaslååkårit tai muut lååkårit voivat kåyttåå kehitettåvien rontgenfilmien raåarån ollessa våhåinen kemikaaleja uudistamatta noin neljån viikon ajan, kåytetåan yhteenså 5 litraa kehitenestettå ja 5 litraa 5 kiinnitenestettå. Kun nestettå juoksutetaan kehitettåvån materiaalin yli ja vettå haihtuu, nestetilavuus pienenee neljåsså viikossa tyypillisesti 1,5 litraa. Koska kehitealueella ja kiinnitealueella kåytetåan dynaamisesti tiivistettyjå kåsit-telykammioita, tållå nestehåviollå on pahimmassa tapauksessa toisarvoisia vaikutuksia dynaamisesti tiivistetyisså kåsittelykammioissa vallitseviin tyoolosuh-10 teisiin: kehityslaitteen toimiessa kehiteallastilassa 30 tai kiinniteallastilassa 34 vallitseva nestetaso alenee jatkuvasti.

Jos kåsittelynesteet on vaihdettava kokonaan suunnilleen neljån viikon kuluttua, paluuletkut 222 ja 230 yhdistetåån (ei låhemmin esitettyjen) venttiilien avulla 15 poistovesiputkistoon, ja allastiloihin jååvåt kåsittelynesteet virtaavat sinne. Tåsså yhteydesså kehitehylly 60 ja kiinnitehylly 62 nostetaan yhdesså ylos (laitteen ollessa pois pååltå, eli kaksoisvalutusammeen 142 ollessa nostettuna). Hyllyjå vaihdettaessa valutusammeiden nestetaso laskee huomattavasti siten, etteivåt valutusammeita irrotettaessa ja nostettaessa syntyvåt suuretkaan tarkoituksetto-20 mat kallistukset johda kåsittelynesteen ylivalumiseen. Kaksoisvalutusamme 142, joka sisåltåå tålloin tyypillisesti vielå 3/4 litraa vastaavaa kåsittelynestettå, voidaan kantaa tåmån jålkeen tyhjennyspaikalle ja tyhjentåå sekå puhdistaa juoksevalla vedellå.

25 Kun kaksoisvalutusamme 142 ja kehitehylly 60 sekå kiinnitehylly 62 on asetettu paikoilleen, paluuletkut 222 ja 230 erotetaan jålleen vastaavia venttiilejå sååtå-mållå poistovesiputkistosta, ja 5 litraa kehitenestettå ja kiinnitenestettå, joka måårå riittåå neljån lisåviikon toimintaan, voidaan kaataa yksinkertaisesti ylhååltå kehiteyksikkoon tai kiinniteyksikkoon. Suurin osa kåsittelynesteitå, joka 30 ei jåå valutusammeisiin 144 ja 146, virtaa ylivirtaussyvennysten 252,254 kautta alapuolella oleviin allastiloihin. Kehiteyksikon ja khnniteyksikoti telat on myos tåmån kemikaalien vaihdon jålkeen suojattu suolakarstojen muodostumista vastaan, vaikkei kehityslaitetta kytketå uudelleen påålle.

ti 21 91811

Syottoalueita vårten, joissa ei tarvita valutusammeiden usein tapahtuvaa perus-teellista puhdistamista, valutusammeet voidaan varustaa tyhjennysventtiileillå, jotta valutusammeiden sisålto voi virrata pois kåsittelynesteen tåydellistå vaihta-mista vårten yhdesså sen alla olevien allastilojen sisållon kanssa. Kuvioissa 9 ja 5 10 esitetåån kaksi vastaavasti muunnettua kehitevalutusammetta 144. Kiinniteva- lutusammeeseen 146, jota ei ole esitetty kuvioissa 8 ja 9, on jårjestetty vastaavasti muodostetut tyhjennysventtiilit.

Kuviossa 8 esitetysså kehitevalutusammeessa 144 pohja on muodostettu hieman 10 keskustaan påin laskevaksi, ja tåhån pohjan syvimpåån kohtaan on jåijestetty tyhjennysaukko 366. Sitå peittåå venttiilinrunko 368, joka kannattaa joustavaa tiivistyslaattaa 370.

Venttiilinrunko 368 sijaitsee kippivivun 372 vapaassa pååsså, joka vipu on 15 laakeroitu kååntonastan 374 avulla valutusammeen 144 pohjan alle muodostet-tuun laakeriaukkoon 376.

Kippivivun 372 toinen påå on varustettu jousilevyllå 378. Jousilevyn 378 ylåpuo-len ja valutusammeen 144 pohjan alapuolen våliin on kiinnitetty kierrepainejousi 20 380. Se pitåå venttiilinrungon 368 tyhjennysaukot 366 sulkevassa asennossa.

Runko 10 kannattaa pystysuoraan jousilevyyn 378 nåhden vastetta 382, joka on esitetty kuviossa 8 katkoviivoitettuna. Tåmå vaste on jåijestetty siten, ettå jousilevy 378 saavuttaa sen hieman ennen valutusammeen 144 valmiusasennon 25 saavuttamista tai vasta tåmån valmiusasennon jålkeen.

Ensinmainitussa tapauksessa venttiilinrunko 368 avautuu pakkotoimisesti aina valutusammeen 144 laskeutuessa siten, ettå valutusamme 144 toimii valmiusasen-nossa suppilona. Ylivirtaussyvennys 252 aktivoituu vasta valutusammeen 144 30 ylosnostetussa valutusasennossa. Kun vasteen 382 asentoa valitaan tållå tavoin, pumppumoottorin 358 on annettava kåydå vielå valutusammeiden noston aikana, jotta nyt valmiusasennossa vain våhån nestettå sisåltåvåt valutusammeet tåyttyvåt kåsittelynesteellå.

22 91811

Jos vaste 382 on sitåvastoin niin syvållå, ettå sitå ei saavuteta vielå kuljetustien vapauttavassa valutusammeiden alavalmiusasennossa, nostolaitteen tyoisku on valittava hieman suuremmaksi kuin valutusammeiden 144,146 valutusasennon ja valmiusasennon vålinen pystyvålimatka. Valmiusasennon saavuttamiseen 5 reagoiva valolåhde ja sen kanssa yhdesså toimiva peili 250 jååvåt sellaiseen tilaan, ettå synkromoottori 206 sammuu valmiusasennon saavuttamisen jålkeen. Tåsså asennossa kiertokangen tapit 180 ja 182 eivåt ole kuitenkaan vielå saa-vuttaneet alakuolopistettåån. Ohjaamalla signaali ohjauskytkennån 324 alasoh-jausliittimeen kåsitoimista painiketta 384 kåyttåmållå voidaan jousilevy 378 10 silloin, kun kåsittelynesteet on vaihdettava kokonaan, ohjata vastetta 382 vasten ja nostaa venttiilinrunko 368 tyhjennysaukosta 366. Valutusammeiden 144,146 sisålto virtaa tålloin alapuolella olevaan allastilaan ja sielta poistovesiputkistoon.

Kuvion 9 mukaisessa muunnetussa suoritusmuotoesimerldsså tyhjennysaukko 366 15 on jåijestetty kehitevalutusammeen 144 vasemman sivuseinåmån alapååhån. Vastaavasti myos laakeriaukko 376, kippivipu 372, kierrepainejousi 380 ja jousilevy 378 on jåijestetty tåmån sivuseinåmån eteen. Kuviossa 10 ylhåållå oleva påå on varustettu ohjauslevyllå 386, johon voidaan pååstå helposti kåsiksi ylhååltåpåin. Kippivipua 372 kåsin ohjaamalla valutusammeen 144 sisålto 20 voidaan tyhjentåå tarvittaessa erityisesti kåsittelynesteiden tåydellistå vaihtamista vårten.

Kuviossa 10 esitetåån pystyleikkaus muunnetusta kehiteyksikostå sen poikittais-keskitasoa pitkin. Syottoosasta 268 on jåtetty pois ulkopuolella sijaitseva, 25 alaspåin johtava syottoosa 272, ja syottoaukko on muodostettu suoraan ulostyon-tyvån osan alaseinåmåån. Tåmå syottoaukko on varustettu kartiomaisella seinåmållå ja sijaitsee suoraan kehitteensyottoistukan 224 vastaavasti kartiomai-seksi muodostetussa pååsså. Tåmå istukka sijaitsee ylivirtaussyvennyksen 252 vieresså olevassa, vinosti alenevassa vasemman sivuseinåmån 18 olakkeessa 388.

30

Kuviossa 10 ylivirtaussyvennyksen 252 muodostamaa valutustasoa on merkitty kiijaimella F ja laitteen ollessa kåynnisså ylivirtausaukon 102 asettamaa tyotasoa kiijaimella A.

i.

23 91811

Kuviossa 11 esitetysså muunnetussa nostolaitteessa nostotankojen 154,156 pallomaiset alapååt liikkkuvat kiilakappaleissa 390. Niillå on alaosassaan kierre, joka liikkuu kierrekarassa 392. Kierrekaraa 392 kåyttåå hammaspyorån 394 ja vetopyorån 204 vålityksellå synkromoottori 206. Molempien kierrekarojen 5 kytkentå on jårjestetty ketjukåytollå 396. Tåsså suoritusmuotoesimerkisså kierrejouset 166 on valittava niin heikoiksi, ettå valutusammeet laskeutuvat omasta painostaan ja niihin sisåltyvien nestetilavuuksien painosta. Jos tåmån suoritusmuodon yhteydesså halutaan valutusammeiden pakkotoimista laskeutu-mista, kiilakappaleen 390 kiilapinta on korvattava kierrekarassa 392 liikkuvan 10 nokkalevyn vastaavasti vinoon asetetulla nokkauralla, jossa kiertokankinastan 172 korvaava nokkanasta liikkuu.

Kuvion 12 mukaisessa edelleen muunnetussa suoritusmuotoesimerkisså nostotankojen 154,156 alapåå on muodostettu kierrekaraksi 398. Tåmå toimii yhdesså 15 aksiaalisesti kiinteån pyorivån kierrehylsyn 400 kanssa, joka on laakeroitu rungon 10 laakerikappaleessa 402 ja kannattaa hammaskehåå 404, joka on hammastuk-sessa vapaasti pyorivån hammaspyorån 202 kanssa, jota kåyttåå vetopyorån 204 vålityksellå synkromoottori 206. Molempien kierrehylsyjen 400 kytkentå on jårjestetty ketjukåytollå 396.

20

Keksinnon lisåmuunnoksen mukaisesti kaksoisvalutusammeen 142 pystysååto voi tapahtua myos suoraan kahden hydrauliikkasylinterin avulla, joiden tyotilat on kytketty saijaan ja jotka on siten synkronisoitu hydraulisesti. Myos viputankojår-jestelmå, kuten suunnikastankojåijestelmå, soveltuu kaksoisvalutusammeen 25 rinnakkaiseen nostamiseen ja laskemiseen.

Kuvioiden 11 ja 12 suoritusmuotoesimerkeisså valolåhteet 244 ja 246 korvataan suoraan valutusammeiden kanssa yhdesså toimivilla pååtyasentoantureilla, kuten induktiivisilla låhestymiskytkimillå.

30

Claims (34)

1. Jatkuvatoiminen kehityslaite valokuvausfilmejå, erityisesti rontgenfilmejå vårten, jossa on ainakin yksi kasittelykammio (100,130) kasittelynestetta vårten, jossa 5 kehitettavån materiaalin kuljetustason ylåpuolella oleva kåsittelynesteen tyotaso voidaan såilyttaå, mika aikaansaadaan sillå, ettå kåsittelykammion (100,130) syotto-aukossa ja poistoaukossa on dynaaminen tiivistyslaite, jonka låpi filmi voi kulkea, jossa kuljetuslaitteet (64-70; 104-108) filmin låpikuljettamista vårten on jaijestetty kåsittelykammioon, jossa on jokaista kåsittelykammiota (100,130) ympåroivåt ulko-10 altaat (30,34), joihin dynaamisesti tiivistetyista kåsittelykammioista (100,130) vuo-tavat kåsittelynesteet voivat valua, ja jossa onjokaiseen kåsittelykammioon (100,130) kuuluvat kiertopumput (354,356), jotka kukin imevåt kåsittelynesteen siihen kuulu-vasta ulkoaltaasta (30,34) ja syottåvåt sen siihen kuuluvaan dynaamisesti tiivistettyyn kåsittelykammioon (100,130), t u η n e t t u siita, etta ulkoaltaiden (30,34) ja 15 dynaamisesti tiivistettyjen kåsittelykammioiden (100,130) våliin on jårjestetty valutusamme (144,146), jota voidaan liikuttaa nostolaitteen (150-206) ylosnostetun valutusasennon ja alaslasketun valmiusasennon vålillå, jossa valutusasennossa siinå ja kåsittelykammiossa (30,34) oleva nestetaso sijaitsee kuljetuslaitteiden (64-72, 104-108) ja dynaamisten tiivistyslaitteiden (64,70,86,88; 104,108,122,124) ylåpuolella, ja 20 jossa valmiusasennossa kåsittelykammioiden (100,130) syottdaukko ja poistoaukko vapautuvat. •«

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå valutusammeet (144.146) on varustettu ainakin toisen reunaseinåmånså ylåreunasta ylivirtaussyven-25 nyksellå (252,254).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå valutusammeet (144.146) on varustettu ylivirtaussyvennyksillå (252,254) varustetuilta reunaseinamil-tåån valutusammeiden pohjan ylåpuolelta alaspåin etenevillå tippulistoilla (256,258). 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siita, etta tippulistat (256,258) uppoavat myos alhaisimmassa vielå sallittavassa ulkoaltaan (30,34) I: 25 91811 nestetasossa viela siellå olevaan nestetilavuuteen.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, t u η n e t t u siita, etta ylivir-taussyvennykset (252,254) on jårjestetty rinnan kehitettavån materiaalin kuljetus- 5 suuntaan nahden eteneviin valutusammeiden (144,146) sivureunaseinamiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u η n e t t u siita, etta ylivirtaussy-vennykset (252,254) on jårjestetty kåyttolaitteesta kuljetusvålineitå (64-70,90,104-108) vårten erotettuun valutusammeiden (144,146) sivureunaseinåmåån. 10

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siita, etta valutusammeen (144,146) pohjasta etenee alaspåin tippulistasta (256,258) erillåån oleva tuki (260), jolla on sama korkeus kuin tippulistalla.

8. Yhden patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siita, etta ainakin kaksi kuljetussuuntaan peråkkåistå valutusammetta (144,146) on yhdistetty kiinteåsti toisiinsa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siita, etta moniyksikkoisen 20 valutusammeen (144) pohjalla on ainakin yksi uloke (149), johon moniyksikkoisen valutusammelaitteen (142) alia oleva våliseinåmå, joka erottaa siihen kuuluvan ulko-såilion (30,34), voidaan johtaa valutusammelaitetta laskettaessa.

10. Yhden patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siita, etta valutus-25 ammeet (144,146) pystysuoraan ylospåin jånnittavåsta jousilaitteesta (166), jonka voimakkuus on valittu kåsittelynesteillå taytettyjen valutusammeiden (144,146) painon mukaisesti.

11. Yhden patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnettu kahdesta 30 valutusammeiden (144,146) sivureunaseinamille jaijestetysta nostotangosta (154,156) ja mekanismista (188;398) molempien nostotankojen (154,156) liikkeen pakkotoimis-ta kytkentaa vårten. 26 91811

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite yhdessa patenttivaatimuksen 10 kanssa, t u η n e t t u siitå, ettå jousilaitteella on nostotankoja (154,156) ympåroivåt kierrejouset (166).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siita, etta nostotan- kojen (154,156) ylåpååt ja suositeltavasti myos niita ympåroivåt kierrejouset (166Z) on tiivistetty kalvoilla (170).

14. Yhden patenttivaatimuksen 11-13 mukainen laite, tunnettu siita, ettå 10 valutusammeet (144,146) on kiinnitetty nostotankojen (154,156) ylåpåihin nopeasti irrotettavilla liitoksilla (158,160).

15. Yhden patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kåsittelykammioiden (100; 130) pohjaosa (74;110;302) on muodostettu jako-osaksi 15 kåsittelynestettå vårten ja ettå kåsittelykammion sivuseinåmå kannattaa ylospåin etenevåå syottoosaa (268,270), joka ulottuu ylostyontyvån ylemmån syottoosan kanssa valutusammeen ylåreunan ulkopuolelle ammeen ollessa ylosnostetussa asennossa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite yhdesså patenttivaatimuksen 2 kanssa, tunnettu siitå, ettå syottoosa (268,270) on jårjestetty ylivirtaussyvennyksen (252,254) alueelle ja ulottuu sen alareunan ulkopuolelle.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå syottd-25 osalla (268,270) on alaspåin osoittava syottoaukko, joka sijaitsee kåsittelykammion (100; 130) ollessa paikoilleen asetettuna tiiviisti ko. kåsittelynesteelle tarkoitetun, rungossa olevan poistoaukon (224,232) ylåpuolella.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå rungossa oleva 30 poistoaukko (224,232) on olennaisesti samalla korkeudella kuin valutusammeiden (144,146) reuna, jonka ulkopuolelle syottoosa (268,270) ulottuu. l! 27 91811

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen laite, t u η n e 11 u siita, etta rungossa oleva poistoaukko (224,232) on ulkoaltaan (30; 34) sivuseinamån (18) vinosti sisaånpåin alenevan olakkeen (388) ympåroimå.

20. Yhden patenttivaatimuksen 15-19 mukainen laite, t u η n e t t u siita, etta pohjaosassa (74; 110;302) on useita poistoaukkoja (78; 114;312) kåsittelynestetta vårten.

21. Yhden patenttivaatimuksen 15-20 mukainen laite, t u η n e t t u siita, etta 10 pohjaosan (74; 110;302) kuljetussuuntaan katsottuna etummainen ja takimmainen påa kannattaa joustavia tiivistyshuulia (86,88; 122;304,306), jotka toimivat yhdessa telaparin (64,70; 104,108) alatelan (90,92; 126,128) kanssa, rnika takaa ko. kasitte-lykammion (100; 130) syottoaukon tai poistoaukon dynaamisen tiivistyksen.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu pohjaosaan (74; 110; 302) ja kåsittelykammion (100; 130) sivuseinamiin (56,58) jårjestetyista yhdessa toimivista ohjausvålineista (298,300), jotka takaavat, etteivåt tiivistyshuulet (86,88; 124;304, 306) osu pohjaosan kiinnitysliikkeen ensimmåisesså vaiheessa sen kanssa yhdessa toimiviin alateloihin (90,92; 126,128) ja etta pohjaosan sivuseinamiin kohdistuvan 20 kiinnitysliikkeen viimeinen vaihe tapahtuu siten, etta tiivistyshuulten vapaat påat johdetaan olennaisesti såteittaisesti niiden kanssa yhdessa toimivia alateloja vasten.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siita, etta ohjausvålineet kasittavåt painettiurat (298) ja painettinastat (300). 25

24. Yhden patenttivaatimuksen 21-23 mukainen laite, tunnettu siita, etta pohjaosa (74; 110;302) on muovista suulakepuristettu osa ja etta tiivistyshuulet (86,88; 122,124;304,306) muodostuvat joustavasta muovimateriaalista ja on puristettu suoraan pohjaosaan. 30

24 91811

25. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siita, etta nostolaitteella on kiertokangen tapit (180,182), jotka vaikuttavat kiertokangen 28 91811 (176,178) vålityksellå valutusammeisiin (144,146).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite yhdesså patenttivaatimuksen 11 kanssa, tunnettu siitå, ettå molemmat nostotangot (154,156) on yhdistetty kiertokangen 5 (176,178) vålityksellå kiertokangen tappeihin (180,182) ja ettå molemmat kierto kangen tapit on yhdistetty akselilla (188).

27. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siita, ettå nostolaitteella on valutusammeisiin (144,146) vaikuttava kiilalaite (390). 10

28. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siita, ettå nostolaitteella on valutusammeisiin (144,146) vaikuttava kierrekåytto (400,402).

29. Yhden patenttivaatimuksen 1-28 mukainen laite, tunnettu valu-15 tusammeiden (144,146) ylosnostetun valutusasennon ja alaslasketun valmiusasennon ilmoittavista pååtyasentoantureista (244-250) sekå sydttoanturista (48), joka reagoi kehitettåvån materiaalin låsnåoloon laitteen syottoaukossa, sekå nostolaitteen kåytto-moottorin (206) nostomoottoriohjauskytkennåstå (324), joka kåynniståå tåmån moottorin valutusammeiden (144,146) nostosuuntaan ohjaavan ensimmåisen ohjaus-20 signaalin avulla, kun sydttoanturin (48) låhtosignaali, muttei pååtyasentoanturin (246) låhtosignaali alaslaskettua valmiusasentoa vårten on voimassa, mutta kåynnistaå kåyttomoottorin (206) valutusammeiden (144,146) laskusuuntaan ohjaavan toisen ohjaussignaalin avulla, kun siita ajankohdasta, jolloin syottoanturin (48) låhtosignaali on poistunut, on kulunut ennaltamååritetty aika. 25

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laite, tunnettu kuljetusvålineitå (64-70,104-108) kåyttåvån toisen kåyttomoottorin (328) kuljetusmoottoriohjauskyt-kennåstå (322,330-334), joka kåynniståå toisen kåyttomoottorin ensimmåisen ohjaussignaalin avulla ensimmåisellå nopeudella, kun siihen vaikuttaa ensimmåinen 30 ohjaussignaali, ja toisella nopeudella, kun siihen vaikuttaa toinen ohjaussignaali, jossa yhteydesså ensimmåinen nopeus on valittu siten, ettå kehitettåvån materiaalin etureuna saavuttaa ensimmåisen valutusammeella (144) varustetun kåsittelykammion i. • · 29 91811 (100) syottoaukon silloin, kun tåmå valutusamme (144) on juuri vapauttanut kåsitte-lykammion syottoreunan, ja toinen nopeus on valittu eri kåsittelykammioissa (100; 130) olevan kehitettavån materiaalin toivotun kåsittelyajan perusteella.

31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen laite, t u η n e 11 u kiertopumppu- laitteen (354,356) kåyttomoottorin (358) pumppumoottoriohjauskytkennåstå (322,330-334,362), joka kåynniståå tamån kåyttomoottorin (358) silloin, kun se vastaanottaa låmpotilakytkimen (338-342) ensimmåisen ohjaussignaalin, toisen ohjaussignaalin tai låhtosignaalin. 10

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, t u η n e 11 u låmpotilakytkimen (338-342) låhtosignaalin laskevaan reunaan reagoivasta aikaelimestå (364), jonka låh-tosignaali aiheuttaa pumppumoottoriohjauskytkennån (322,330-334,362) myos pympun kåyttomoottorin (358) kåynniståmiseksi. 15

33. Yhden patenttivaatimuksen 1-32 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå valutusammeet (144,146) on varustettu alaosastaan tyhjennysaukolla (366), jonka sulkee normaalisti sulkuasentoon esijånnitetty (380) venttiilinrunko (368) ja joka voidaan avata ohjausosaa (378,386) liikuttamalla. 20

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå ohjausosa (378) voidaan ohjata valutusammeita (144,146) pystysuoraan liikuttamalla rungossa olevaa vastetta (382) vasten. 25 30 91811