FI91811B - Jatkuvatoiminen kehityslaite - Google Patents

Description

91811 5

Jatkuvatoiminen kehityslaite Kontinuerlig framkallningsapparat

Kuvaus

Keksinnön kohteena on valokuvausfilmien, erityisesti röntgenfilmien jatkuvatoiminen kehityslaite patenttivaatimuksen 1 päämäärittelyn mukaisesti.

10

Vastaava laite on kuvattu patentissa US-PS 4 023 190. Siinä kehitettäviä papereita ja filminkappaleita liikutetaan ainoastaan hyvin vähän läpimenevästä kuljetustasosta poiketen, ja käsittelykammioiden syöttöaukon tai poistoaukon dynaaminen tiivistäminen säilyttää kuljetustason yläpuolella olevan nestetason dynaamisesti käsittelykammiossa, 15 koska käsittelykammioon jäljestetty kiertopumppu voi toimittaa dynaamisesti tiivistettyyn käsittelykammioon helposti enemmän käsittelynestettä kuin mitä syöttöaukon ja poistoaukon kohdalta menee vuotokohdista hukkaan.

Jos tällaista kehityslaitetta pidetään pitkiä aikoja pois päältä, esimerkiksi yön tai 20 viikonlopun yli, tai jos laitetta tarvitaan yleensä vain useiden päivien välein, nestetaso laskee kiertopumpun ollessa pysäytettynä dynaamisten tiivisteiden vuotohäviöiden vuoksi hitaasti tiivisteiden alle. Tämän vuoksi kehitettävän materiaalin liikuttamiseen tarvittavat kuljetusvälineet eivät ole enää ainakaan kokonaan käsittelynesteen peittämiä, ja veden haihduttua kehityssuolaa tai kiinnityssuolaa jää kuljetusvälineisiin. 25 Nämä suolamuodostumat liukenevat laitteen käyttöönoton jälkeen hitaasti tai ylipäänsä ainoastaan epätäydellisesti ja estävät tällöin kehitettävän materiaalin esteettömän kuljetuksen ja yhtenäisen käsittelyn ja voivat aiheuttaa filmiin naarmuja.

Muita kehityslaitteita, joilla on dynaamisesti tiivistetyt ja nesteellä täytetyt 30 käsittely kammiot, on esitetty esimerkiksi patenteissa US-PS 30 57 282, DE-OS

91811 2 26 33 145, DE-OS 27 31 045 ja DE-PS 33 45 084. Näitä kehityslaitteita koskevat samalla tavoin ylläkuvatut haitat.

Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan patettivaatimuksen 1 päämääritte-5 lyn mukainen kehityslaite siten, ettei kuljetusvälineisiin, joiden tarkoituksena on liikuttaa kehitettävää materiaalia käsittelykammioiden läpi, voi muodostua myöskään laitteen pitkään seisoessa suolakarstoja.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen 1 mukaisel-10 la kehityslaitteella.

Keksinnön mukaiseen kehityslaitteeseen on jäljestetty ainakin yhden kehityskam-mion alle lisäksi valutusallas. Se vapauttaa toiminnassa olevaan laitteeseen asetetussa valmiusasennossa kehityskammion syöttöaukon ja poistoaukon siten, 15 että siellä vallitsevat samat työolosuhteet kuin alussa kuvatussa tunnetussa kehityslaitteessa. Ainoana erona on se, ettei käsittelykammion yli virtaava käsittelyneste vuoda suoraan takaisin ulkoaltaaseen, vaan ohjautuu ensin valutusammeeseen ja sieltä ulkoaltaaseen. Tällä erolla ei ole kuitenkaan kehitettävän materiaalin nesteenkäsittelyn kannalta merkitystä.

20

Nostetussa työasennossa, jossa valutusamme on kehityslaitteen ollessa pois päältä, valutusammeen virtausreuna on käsittelykammion kaikkien kuljetusvälineiden yläpuolella. Kuljetusvälineet ovat näin täysin käsittelynesteeseen uppoutuneita, joten niihin ei voi muodostua myöskään kehityslaitteen pitkienkään 25 seisokkien aikana suolakarstoja. Koska valutusamme on yleensä käynnistysvaiheen alussa käsittelynesteellä täytetty ja kuljetusvälineet sekä käsittelykammion muut osat syrjäyttävät valutusammetta nostettaessa osan tästä nesteestä, riittävän korkea nestetaso saavutetaan aina varmasti myös silloin, kun kiertopump-pu on kytkeytynyt jo nostamisvaiheen alussa pois päältä.

Pystysuoraan liikkuvien ulkoaltaiden käyttäminen jatkuvatoimisissa kehityslait-teissa on sinänsä jo tunnettua. Esimerkiksi patentissa US-PS 36 24 728 esitetään pystysuoraan liikutettavalla allaslaitteella varustettu automaattinen kehityslaite.

30 3 91811

Kemimaalien lisääminen on tällöin helppoa, eikä kuljetusmekaniikkaa tarvitse liittää mukaan. Patentissa US-PS 35 87 429 on esitetty kehityslaite, jolla on muunnettava allaspohja. Tätä pohjaa muuntamalla käsittelyneste voidaan nostaa tarvittaessa kehitettävän materiaalin kuljetustielle. Patentissa US-PS 30 93 051 5 on kuvattu nesteensyöttöasema, jolle voidaan asettaa valinnaisesti kaksi erilaisia käsittelynesteitä sisältävää kulhoa käsiteltävän materiaalin kuljetustielle, minkä lisäksi kampikäytön yhteydessä käytetään suunnikastangostoa.

Yllämainituissa patenteissa kuvatuissa laitteissa altaan liikettä käytetään käsitte-10 lynesteen ohjaamiseen tarvittaessa käsiteltävän materiaalin kuljetustasolle. Ei pyritä siihen, että dynaamisesti tiivistetyn käsittelykammion kuljetuslaitteet uppoavat kehityslaitteen seisoessa täysin käsittelynesteeseen. Näissä tunnetuissa laitteissa myös itse allasta liikutetaan, kun taas keksinnön mukaisessa laitteessa ulkoallas on yhtä kiinteästi paikoillaan kuin alussa kuvatussa, patentin US-PS 40 15 23 190 mukaisessa tunnetussa kehityslaitteessa. Keksinnön mukaisessa kehitys- laitteessa nostetaan ja lasketaan laitteeseen lisäksi jäljestettävää valutusammetta toisin kuin missään yllämainitussa tunnetussa laitteessa.

Keksinnön hyödyllisiä lisäsuoritusmuotoja on esitetty alivaatimuksissa.

20

Patenttivaatimuksen 2 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että valutusammeita nostettaessa niiden syrjäyttämät nestevirrat eivät virtaa holtittomasti ammeiden reunaseinämien koko yläreunojen yli, vaan virtaussyvennyksen muodostamaan paikkaan saadaan pikemminkin suurempi ja geometrisesti 25 tarkasti määritetty nestevirtaus. Tällöin vaara, että nestepisaroita joutuu viereiseen ulkoaltaaseen (esim. kiinnitenesteen pisaroita ulkokehitysaltaaseen), vähenee huomattavasti.

Myös patenttivaatimuksen 3 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon mukaisesti 30 valutusammeesta ylijuokseva neste ohjataan hallitusti ja pisaroitta takaisin allaolevaan ulkoaltaaseen.

Patenttivaatimuksen 4 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeesta ylivirtaava 91811 4 nestevirta virtaa takaisin ulkoaltaaseen osumatta ulkoaltaassa olevan nesteen vapaaseen pintaan.

Patenttivaatimuksen 5 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että 5 valutusammeesta ylijuoksevat nestevirrat kulkevat viereisten ulkosäiliöiden muille käsittelynesteille erottamista paikoista takaisin allaolevaan ulkoaltaaseen.

Patenttivaatimuksen 6 mukaisen kehityslaitteen avulla taataan, että kuljetuslaitteita varten jäljestetty käyttölaite on suojattu nesteroiskeilta, ellei sitä ole 10 upotettu pysyvästi käsittelynesteeseen (käyttölaitteen nämä osat on valmistettu vastaavasti korrodoitumattomasta materiaalista).

Patenttivaatimuksen 7 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeet, jotka poistetaan laitteesta, voidaan asentaa tasaiselle pinnalle, vaikka ne on varustettu 15 ainoastaan toiselta puoleltaan tippulistalla.

Patenttivaatimuksen 8 mukaisessa kehityslaitteessa useita kuljetussuunnassa peräkkäin sijaitsevia valutusammeita voidaan nostaa ja laskea yhteisellä nostolaitteella, mikä vähentää sekä mekaanisia kustannuksia että kytkentöihin liit-20 tyviä kustannuksia.

Patenttivaatimuksen 9 mukaisessa kehityslaitteessa peräkkäiset ulkoaltaat erottava väliseinämä voidaan muodostaa erityisen laajaksi, mikä on hyödyllistä ulkoaltaiden hyvän jakamisen kannalta.

25

Patenttivaatimuksen 10 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että nostolaitteen käyttömoottorin käynnistämiseen tarvitaan ainoastaan vähäinen jäämävoima. Tämän käytön ei tarvitse näin ollen olla mitoitettu suurelle teholle; tämän lisäksi se voi käynnistää nopeasti valutusammeiden molempien asentojen 30 välisen liikkeen siten, että laitteen käyttövalmiustila saavutetaan erityisen nopeasti. Koska valutusammeen ja siinä olevan käsittelynesteen kokonaispaino vähenee nostamisen aikana syrjäytetyn käsittelynesteen ylivirtaamisen vuoksi ja koska nostomatkan myötä myös jousilaitteen voima vähenee, voidaan saavuttaa li 5 91811 kokonaisuudessaan lähes edetystä matkasta riippumaton jäämävoima.

Patenttivaatimuksen 11 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että valutusammeita voidaan nostaa ja laskea luotettavasti ja vähäisellä voimalla 5 ilman kaatumisen tai kiinnittymisen vaaraa myös sellaisten käsittelykammioiden yhteydessä, jotka ovat poikittain kehitettävän materiaalin kuljetussuuntaan nähden suurikokoisia.

Patenttivaatimuksen 12 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on 10 nostotankojen ja jousilaitteen muodostaman aliyksikön kompakti ja yksinkertainen geometria.

Patenttivaatimuksen 13 mukaisessa kehityslaitteessa kierrejousten ja vipujen ei tarvitse olla valmistettu korrodoitumattomasta materiaalista. Vipujen ohjauslait-15 teen ei myöskään tarvitse toimia samalla tiivistävästi, joten tämä ohjauslaite voidaan muodostaa erityisen helposti liikkuvaksi esimerkiksi siten, että vivuista tehdään poikkileikkaukseltaan ristin muotoisia.

Patenttivaatimuksen 14 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeet voidaan 20 nostaan nopeasti ja yksinkertaisesti pois ulkoaltaasta esimerkiksi silloin, kun niissä vielä oleva neste on tyhjennettävä käsittelynesteiden täydellistä vaihtamista varten.

Patenttivaatimuksen 15 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että 25 käsittelynesteet johdetaan tasaisesti jakautuneina käsittelykammioihin ja sellaista paikasta, että virtaus tapahtuu koko käsittelykammion läpi.

Patenttivaatimuksen 16 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että käsittelynestettä syöttävä syöttöosa on pienikokoinen ja että tiivistyspaikka 30 sijaitsee syöttöosan tulopäässä lähellä kutakin laitealuetta. Se on muodostettu lisäksi erityisesti käsittelynesteen takaisinjohtamista varten siten, ettei tiiveydelle aseteta sillä kohtaa mitään erityisen suuria vaatimuksia.

91811 6

Patenttivaatimuksen 17 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että syöttöosan ja rungossa kiinteästi olevan poistoaukon välinen käsittelynestettä varten tarkoitettu liitos voidaan tehdä automaattisesti asettamalla valutusammeet sisään tai katkaista ottamalla ne ulos.

5

Patenttivaatimuksen 18 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että syöttöosan ulostyöntyvä osuus on pystysuunnassa lyhyt siten, että se joutuu rungossa kiinteäsi olevaa poistoaukkoa vasten puristuessaan vain vähäisten taivutuskuormitusten alaiseksi.

10

Patenttivaatimuksen 19 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että syöttöosan ja rungossa kiinteästi olevan poistoaukon välisestä tiivistyspaikasta poistuva vuotoneste johdetaan hallitusti heti takaisin laitteen ulkoaltaaseen.

15 Patenttivaatimuksen 20 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että tuoretta käsittelynestettä syötetään tasaisesti kyseisen käsittelykammion sisäosaan.

Patenttivaatimuksen 21 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuja ovat 20 käsittelykammion koko kuljetusteloilla tiivistämättömän ala-alueen yksinkertainen valmistustapa, tämän alueen yksinkertainen asentaminen ja vaihtaminen ja tämän alueen yksinkertainen puhdistaminen sekä se, että kuljetusteloihin päästään käsiksi molemmilta puolilta säännöllistä perusteellista puhdistusta varten.

25

Patenttivaatimuksen 22 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että pohjaosa ja sen kannattamat tiivistyshuulet voidaan asentaa käsittelykammioon ainoastaan siten, että tiivistyshuulet sijaitsevat pakonomaisesti suunnitellun geometrian mukaisesti ja toivotun taivutusjännityksen alaisina syöttöaukkoa tai 30 poistoaukkoa rajoittavan telaparin alateloilla.

Patenttivaatimuksen 23 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että pohjaosa voidaan asettaa paikoilleen erityisen yksinkertaisesti ja varmasti.

li 7 91811

Patenttivaatimuksen 24 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että pohjaosa ja tiivistyshuulet voidaan valmistaa yksinkertaisesti yhden suulakepuris-tusvaiheen aikana.

5 Patenttivaatimuksessa 25 esitetty nostolaite saa tarkkojen ulkomittojen yhteydessä aikaan valutusammeiden suuren nostovälin. Valutusammeiden ylä- ja alapää-tyasento säilyy kampikäytön ansiosta hyvin myös silloin, kun nostolaitteen käyttö-moottoria ei ohjata erityisen tarkasti reagoivien päätyasentoantureiden avulla.

10 Patenttivaatimuksen 27 mukaisessa nostolaitteessa koko käyttömoottorin ja valutusammeiden välinen voimansiirto on riippumaton käytettävästä nostovälistä.

Sama etu saavutetaan patenttivaatimuksen 28 mukaisen nostolaitteen avulla.

15 Patenttivaatimuksen 29 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että valutusammeet laskeutuvat automaattisesti kehitettävää materiaalia kehityslait-teeseen johdettaessa, jos ne ovat sitä ennen virtausasentoon nostettuina. Valutusammeet nousevat edelleen kehitysvaiheen päätyttyä automaattisesti alhaalla sijaitsevasta valmiusasennosta takaisin koko kuljetusvälineitä huuhtelevaan 20 valutusasentoon.

Patenttivaatimuksen 30 mukaisessa kehityslaitteessa vastaanottoalue ottaa kehitettävää materiaalia vastaan jo silloin, kun kuljetustie on vielä yhdestä laitteen takana olevasta kohdasta ylösnostetun valutusammeen sulkema. Käyttä-25 jän ei tämän vuoksi tarvitse odottaa, kunnes laite on täysin käyttövalmis, ja hän voi tämän vuoksi suorittaa heti jonkin muun toiminnon. Hän ei myöskään saa sitä vaikutelmaa, ettei laite olisi käyttövalmis.

Patenttivaatimuksen 31 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että 30 kuljetusten yläpuolella oleva nestetaso säilyy käsittelykammioissa pakkotoimises- ti dynaamisesti, kun valutusammeet lasketaan. Nesteen kierrätys tapahtuu tämän lisäksi aina silloin, kun lämpötila-anturi toteaa, että neste on kuumennettava. Tämän vuoksi käsittelyneste ei voi ylikuumentua laitteen lämmityslaitteissa.

91811 8

Patenttivaatimuksen 32 mukaisen keksinnön lisäsuoritusmuodon etuna on, että lämmityslaitteet pitävät yllä käsittelynesteiden kierrätystä vielä esiasetetun ajanjakson ajan niiden poiskytkemisen jälkeen.

5 Patenttivaatimuksen 33 mukaisessa kehityslaitteessa valutusammeissa olevien käsittelynesteiden jäännösmäärät voidaan tyhjentää laitteeseen asennettuun ulkoaltaaseen siten, ettei valutusammeita tarvitse poistaa laitteesta käsittelynesteiden täydellistä vaihtoa varten.

10 Keksinnön yhden lisäsuoritusmuodon etuna on valutusammeiden tyhjennysvent-tiilien erityisen yksinkertainen ohjaus, erityisesti nostolaitteen käytön avulla tapahtuva servo-ohjaus.

Keksintöä kuvataan seuraavaksi lähemmin suoritusmuotoesimerkkien avulla 15 piirustuksiin viitaten, joissa esitetään seuraavaa:

Kuvio 1 on pystysuora pitkittäisleikkaus röntgenfilmien jatkuvatoimisen kehitys-laitteen vastaanottoalueesta, kehitealueesta, kiinnitealueesta ja kostutusalueen ensimmäisestä osasta; 20

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen kehityslaitteen kuvion 1 merkkitason yläpuolella olevaa sivuseinämää, josta kuviosta on poistettu muutamia allasrungon osia kaksoisvalutusammeen nostolaitteen yksityiskohtien esittämiseksi; 25 Kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaisen kehityslaitteen kuvion 1 merkkitason takana olevaa sivuseinämää, josta kuviosta on poistettu muutamia allasrungon osia, jotta voidaan esittää kaksoisvalutusammeen nostolaitteen yksityiskohtia sekä käsitte-lynesteidenjohtaminenkehitteenkäsittelykammioonjakiinnitteenkäsittelykammi-oon;

Kuvio 4 esittää kaksoiskäsittelykammion kehitealueelle jäljestetyn osan otsapuol-ta, joka kammio on tiivistetty dynaamisesti telojen ja tiivistyshuulten avulla, jossa kuviossa kehitysnesteen syöttöosa on esitetty osittain leikattuna ja josta osa 30 9 91811 kuviossa 4 edessä olevasta käsittelykammion sivulevystä on poistettu;

Kuvio 5 on sivukuva dynaamisesti tiivistetyn käsittelykammion muunnetusta pohjaosasta kuvion 6 leikkauslinjaa V-V pitkin osittain leikattuna; 5

Kuvio 6 esittää kuviossa 5 esitetyn pohjaosan toista päätä osittain kuvion 5 leikkauslinjaa VI-VI pitkin leikattuna;

Kuvio 7 esittää lohkokaaviona kehityslaitteen syöttötelojen pääkäyttömoottorin, 10 kehite- ja kiinnitealueella olevien valutusammeiden nostolaitteen moottorin ja kehite- ja kiinnitenesteen kierrättämiseen tarkoitettujen pumppujen moottorin ohjauksen;

Kuvio 8 on pystysuora pitkittäisleikkaus muunnetusta kaksoisvalutusammeesta; 15

Kuvio 9 on pystysuora pitkittäisleikkaus edelleen muunnetusta kaksoisvalutusammeesta;

Kuvio 10 on leikkaus muunnetusta käsittelynesteen syöttöosasta sekä dynaami-20 sesti tiivistetyn käsittelykammion viereisistä osista, valutusammeesta sekä allasrungon viereisestä alueesta;

Kuvio 11 on kuviota 2 vastaava kuva, jossa on esitetty muunnettu nostolaite; ja 25 Kuvio 12 on kuviota 2 vastaava kuva, jossa on esitetty edelleen muunnettu nostolaite.

Jatkuvatoimisen kehityslaitteen runkoa on merkitty kuviossa 1 kokonaisuudessaan numerolla 10. Siinä on syöttötila 12, jota rajoittavat etuotsaseinämä 14 ja 30 takana sijaitseva ensimmäinen väliseinämä 16 sekä vasen sivuseinämä 18 ja oikea sivuseinämä 20 ja ulkoneva seinämä 22. Tässä sekä jäljempänä termit "edessä", "takana", "vasemmalla" ja "oikealla" viittaavat kehityslaitteen läpi kulkevan kehitettävän materiaalin kuljetussuuntaan, eli kehityslaitteen syöttö- 10 91811 päässä olevaan tarkastelupisteeseen.

Etummainen päätyseinämä 24, toinen väliseinämä 26 ja sivuseinämät 18 ja 20 sekä rungon 10 pohjaseinämä 28 rajoittavat kehiteallastilaa 30. Kiinniteallastilaa 5 34 rajoittavat vastaavasti toinen sivuseinämä 26, rungon 10 takimmainen pääty- seinämä 32 ja sen sivuseinämät 18 ja 20 sekä pohjaseinämä 28.

Kostutusallastilaa 36 rajoittavat kolmas sivuseinämä 38, sen kanssa myötävirtaan sijaitseva neljäs sivuseinämä, jota ei ole esitetty piirustuksessa, sivuseinämät 18 10 ja 20 ja rungon 10 nostettu pohjaseinämä 40.

Syöttötilassa 12 sijaitsee numerolla 42 merkitty, syöttötelapareilla 44,46 varustettu syöttöhylly. Heijastavasti toimiva valolähde 48 tuottaa lähtösignaalin, kun kehitettävä filmimateriaali on välittömästi sen alapuolella, eli lähellä laitteen 15 telaparin 44 muodostamaa syöttörakoa.

Telaparit 44,46 on laakeroitu sivulevyihin 50,52, jotka on yhdistetty kiinteästi toisiinsa tangoilla 54.

20 Kaksi sivulevyä 56,58, jotka on yhdistetty tangoilla 54, muodostaa vastaavasti kannatusrakenteen yksikappaleisena käsiteltävälle kaksoishyllylle, jonka kehite-alueeseen päin käännettyä osaa on merkitty piirustuksessa numerolla 60 ja jonka kiinnitteeseen päin käännettyä osaa on merkitty numerolla 62.

25 Kehitehyllyyn 60 kuuluu neljä olennaisesti symmetrisesti hyllyn poikittaisväli-tasoon nähden jäljestettyä telaparia 64-70, jotka muodostavat kehitealueella kaarevan kuljetustieosuuden kehitettävälle materiaalille. Telaparien 66 ja 68 väliin on järjestetty yksittäinen ohjaustela 72, joka johtaa kehitettävän materiaalin kuljetustien syvimmästä kohdasta telaparille 68.

Sivulevyjen 56,58 alapäihin on järjestetty kehitealueelle irrotettavasti pohjaosa 74 pikaliitoksen avulla, jota kuvataan myöhemmin tarkemmin kuviossa 4. Pohjaosa 74 on keskellä olevalla jakokammiolla 76 varustettu ontto painevalos, joka li 30 11 91811 kammio on useiden samanmuotoisten aukkojen 78 välityksellä yhteydessä kehitehyllyn 60 sisätilan kanssa. Sivullepäin jakokammiosta 76 etenee kohtisuoraan kuvion 1 merkkitasoon nähden kaksi kehitenesteen syöttökanavaa 80,82, jotka ovat aukkojen 84 välityksellä yhteydessä jakokammioon 76. Kehite-5 nesteen syöttöä syöttökanaviin 80,82 kuvataan myöhemmin tarkemmin kuvioiden 3 ja 4 yhteydessä.

Pohjaosan 74 etu- ja takapäähän on puristettu kohtisuoraan kuvion 1 merkki-tasoon nähden etenevät tiivistyshuulet 86,88. Ne muodostuvat elastisesti pe-10 räänantavasta pehmeästä muovista ja on puristettu suoraan pohjaosaan 74. Kuormittamattomassa tilassa tiivistyshuulet 86,88 sijaitsevat kohtisuoraan pohjaosan 74 pinnalla. Kun pohjaosa 74 on asetettu oikein paikoilleen, tiivistyshuulet 86,88 sijaitsevat kuviossa 1 esitetyllä tavalla taivutusjännityksen alaisina telaparin 64 alatelan 90 tai telaparin 70 alatelan 92 ulkopinnalla. Nämä telat, jotka 15 pyörivät kehitettävän materiaalin kuljetussuunnassa (kuviossa 1 vasemmalta oikealle) myötäpäivään, liukuvat näin ollen niillä joustavasti olevien tiivistyshuul-ten 86,88 alta.

Telaparit 64 ja 70 muodostuvat - kuten myös kehityslaitteen muut telat - kovasta 20 sisuksesta 94 ja elastisesti peräänantavasta kerroksesta 98. Telaparin telojen akseliväli on valittu lisäksi siten, että näiden telojen kehäpinnat sijaitsevat tiiviisti toisiaan vasten. Kerrosten 98 etu- ja takaotsapinnat on johdettu suoraan sivule-vyihin 56,58, ja ne pyörivät näillä liukukitkan alaisina. Tämän lisäksi kerroksen 98 päädyn ja viereisen sivulevyn väliin voidaan lisätä pienempikitkaisesta 25 materiaalista valmistettu välilaatta.

Telaparit 64 ja 70 muodostavat näin ollen yhdessä tiivistyshuulten 86,88 ja niitä kannattavan pohjaosan 74 kanssa olennaisesti nestetiiviin kehitekammion 100. Telaparien 64,70 ja tiivistyshuulten 86,88 ja telojen 90 ja 92 välisten tiivis-30 tyspaikkojen muodostamien dynaamisten tiivistyspaikkojen läpi tapahtuu vain pieniä nestevuotovirtauksia, jotka ovat vähäpätöisiä syöttökanaviin 80,82 johdettuun kehitenestevirtaukseen verrattuna.

M

91811 12

Jotta tasaisen työkäynnin aikana kiertopumppujen läpi juoksevasti johdettu kehiteneste ei virtaa kehitekammion 100 päädyissä olevien telaparien 64,70 ylätelojen yli, sivulevyyn 56 on järjestetty ylivirtausaukko 102, jonka alareuna määrää kehitenesteen työtason. Tämä taso sijaitsee selvästi telaparin 64 määrit-5 tämän kehityskammion 100 syöttöaukon yläpuolella, telaparin 70 määrittämän kehityskammion 100 poistoaukon yläpuolella ja kaikkien niiden välillä olevien kehitettävän materiaalin kuljetustien alueiden yläpuolella. Viimeksimainittu tulee näin molemmilta pinnoiltaan hyvin kosketukseen kehitenesteen kanssa.

10 Kiinnitehylly 62 on rakenteeltaan samanlainen kuin ylhäällä yksityiskohtaisesti kuvattu kehitehylly 60. Telaparit 104,106,108 määrittävät kehitealueelle suoraviivaisen kuljetustien. Pikaliitoksella sivulevyihin 56,58 yhdistetyllä pohjaosalla 110 on keskellä sijaitseva jakokammio 112, joka on aukkojen 114 välityksellä yhteydessä kiinnitehyllyn 62 sisätilan kanssa, sekä sivussa olevat syöttökanavat 15 116,118, jotka ovat yhteydessä jakokammioon 112 aukkojen 120 välityksellä.

Pohjaosan 110 päätyihin on puristettu samalla tavoin joustavasti peräänantavat tiivistyshuulet 122,124, jotka toimivat yhdessä telaparin 104 alatelan 126 tai telaparin 108 alatelan 128 kanssa. Telaparit 104 ja 108 muodostavat näin yhdessä tiivistyshuulten 122 ja 124 sekä pohjaosan 110 kanssa samalla tavoin olennaisesti 20 nestetiiviin käsittelykammion, nimittäin kehitekammion 130. Sivulevyssä 56 oleva ylivirtausaukko 132 määrittää samalla tavoin kehitenesteen työtason siten, että kehitettävää materiaalia huuhtoo sen kulkiessa kehitekammion 130 läpi molemmilta puolilta kehiteneste.

25 Kostutusallastilassa 36 sijaitsee numerolla 134 merkitty kostutushylly 134. Siinä muodostavat syöttöpuolella oleva telapari 136, lähtöpuolella oleva telapari, jota ei ole esitetty kuviossa 1, pohjaosa 138 ja siihen puristetut tiivistyshuulet, joista kuviossa 1 on esitetty ainoastaan syöttöpuolella oleva tiivistyshuuli 140, olennaisesti nestetiiviin käsittelykammion, josta pohjaosan 138 kautta johdettu vesi 30 johdetaan pois ylivirtausaukon kautta, jota ei ole esitetty kuviossa 1, mutta joka on jäljestetty kuitenkin samalla tavoin kuin ylivirtausaukot 102 ja 132.

Kehitehyllyn 60 ja kiinnitehyllyn 62 alle on jäljestetty kaksoisvalutusamme 142.

il 13 91811

Se muodostuu kehitevalutusammeesta 144 ja kiinnitevalutusammeesta 146, joita pitää yhdessä yhteinen väliseinämä 148. Molempien valutusammeiden 144 ja 146 poikkileikkausmuoto on valittu siten, että valutusammeiden eri seinämäosuudet ympäröivät kehitehyllyä 60 tai kiinnitehyllyä 62 pienen välimatkan päästä, kun 5 kaksoisvalutusamme 142 on ylösnostetussa valutusasennossa, jota on esitetty kuviossa 1 täysviivoilla.

Kaksoisvalutusammeen 142 pohja on varustettu väliseinämän 148 alueelta ulokkeella 149, johon väliseinämä 26 voi työntyä, kun kaksoisvalutusamme 142 10 lasketaan kuviossa 1 täysviivoilla esitetystä tela-valutusasennosta kuviossa 1 katkoviivoin esitettyyn valmiusasentoon. Tässä lasketussa asennossa kaksoisvalu-tusammeen 142 etu- ja takapäätyseinämä sijaitsevat syöttötelojen määrittämän kehitettävän materiaalien reitin alapuolella ja vapauttavat sen. Valutusasennossa ammeiden päätyseinämät sulkevat tämän reitin ja säilyttävät kehitehyllyssä 60 tai 15 kiinnitehyllyssä 62 huolimatta siitä, että kehitekammio 100 ja kiinnitekammio 130 ovat ainoastaan dynaamisesti tiivistettyjä, eli vuotavat siis hieman, niin korkean nestetason, että ko. hyllyn telat uppoavat täysin käsittelynesteisiin. Näihin teloihin ei näin ollen voi muodostua kiinteitä sakkoja, joita muodostuu muussa tapauksessa veden haihtuessa laitteen sammutuksen jälkeen teloille 20 jäävistä käsittelynesteen pisaroista.

Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan parhaiten havaita, kaksoisvalutusammeella 142 on sivuillaan tukivarret 150,152, joiden kanssa se on kiinnitetty toisten nostotanko-jen 154,156 yläpäihin käyttämällä esimerkiksi mutteria 158, joka on kierretty ko.

25 nostotangon ko. tukivarren läpi johdettuun, kierteellä varustettuun päätyosaan 160.

Nostotangoilla 154,156 on ristin muotoinen poikittainen poikkileikkaus, ja ne etenevät ohjausholkeissa 162,164, jotka on muodostettu runkoon 10.

Nostotankojen 154,156 yläpäitä ympäröivät kierrejouset 1156, joiden alapää on tuettu rungon 10 vaakasuoraan väliseinämään 168 ja joiden yläpää tarttuu tukivarsien 150,152 alapuoleen.

30 91811 14

Kierrejousia 166 ympäröivät puolestaan kalvot 170, joiden yläpää on yhdistetty tiiviisti tukivarteen 150 tai 152 ja alapää tiiviisti vaakasuoraan väliseinämään 168.

Nostotankojen 154,156 alapäät on yhdistetty kiertokankitapeilla 172, 174 kierto-5 kangen 176 tai 178 käyttöpäähän. Niiden käyttöpää on nivelöity kiertokangen tappiin 180 tai 182, jota kannattaa kiertokangen kiekko 184 tai 186.

Molemmat kiekot 184,186 on yhdistetty pyörinnällisesti akselilla 188, joka pyörii pohjaseinämään 28 muodostetuissa laakerirei’issä 200.

10

Kuten kuviosta 2 voidaan havaita, kiekko 186 on varustettu hammaskehällä ja on hammastuksessa vapaasti pyörivän hammaspyörän 202 kanssa, jolla synkromoot-torin 206 vetopyörä 204 toimii.

15 Synkromoottori 206 on ruuvattu kiinni täysviivalla esitettyyn runko-olakkeeseen 208, ja pohjaseinämän 28 sivureunoille on muodostettu kaksi tukiripaa 210,212, jotka mahdollistavat toisaalta kiertokankikiekkojen 184,186 esteettömän pyörimisen ja toisaalta letkujen ja kaapeleiden asentamisen laitteen alapuolelle. Rungon 10 sivuseinämien 18,20 sisäänsiirretyt alueet 214,216 ottavat vastaan kiertokanki-20 kiekkojen 184,186 yläosan ja antavat kiertokankien 176 ja 178 kääntyä sivulle. Kuten kuviosta 1 voidaan edelleen havaita, kostutustilan 36 alapuolelle jää suuri osa-alue 218, johon voidaan asentaa erilaisten työnesteiden kierrättämiseen ja kemikaalien jälkiannosteluun tarkoitetut pumput sekä käsittelynesteiden lämmi-tyslaitteet. Kuviossa 1 on esitetty edelleen tukiripojen 210,212 väliin asennetut 25 neljä letkua, nimittäin kehitteenpoistoistukkaan 220 yhdistetty kehitteenpoistolet-ku 222, rungon 10 kehitteensyöttöistukkaan 224 yhdistetty kehitteensyöttöletku 226, kiinnitteenpoistoistukkaan 228 yhdistetty kiinnitteenpoistoletku 230 ja rungon 10 kiinnitteensyöttöistukkaan 232 yhdistetty kiinnitteensyöttöletku 234.

30 Kuten kuviosta 2 voidaan edelleen havaita, kaapelit 238,240,242 on johdettu tukirivassa 210 olevan aukon 236 kautta tukiripojen 210,212 rajoittamaan letkuja kaapelikanavaan, jotka kaapelit on yhdistetty heijastavasti toimiviin valolähteisiin 244,246 tai synkromoottoriin 206.

I.

15 91811

Valolähteenä 244 toimii kaksoisvalutusammeen 142 yläpäätyasennon osoittava anturi. Kun kaksoisvalutusamme on täysin nostetussa asennossa, se on kiertokan-kikiekon 186 kannattamaa peiliä 248 vastapäätä.

5 Valolähteenä 246 toimii kaksoisvalutusammeen 142 alapäätyasennon osoittava anturi, joka toimii yhdessä kiertokankikiekon 186 kannattaman toisen peilin 250 kanssa, joka on valolähdettä 246 vastapäätä silloin, kun kiertokangen tapit 180,182 ovat saavuttaneet alakuolopisteensä. Valolähteet 244,246 ohjaavat yhdessä valolähteen 48 kanssa kaksoisvalutusammeen 142 nostamista ja laskemis-10 ta, kuten myöhemmin kuvataan tarkemmin kuvion 8 yhteydessä.

Valutusammeet 144 ja 146 on varustettu kuviossa 1 takana sijaitsevien sivu* seinämiensä yläpäästä ylivirtaussyvennyksellä 252 tai 254. Valutusammeiden sisäosasta syrjäytetty käsittelyneste virtaa tämän ansiosta valutusammeista pois 15 ainoastaan tarkasti määritetystä paikasta kehitealueen tai kiinnitealueen keskiosan läheisyydestä. Valutusammeet 144,146 on varustettu pystysuuntaan samansuuntaisesti ylivirtaussyvennysten 252,254 kanssa alaspäin riippuvilla tippulistoilla 256,258. Niiden korkeus on mitoitettu siten, että tippulistojen 256 ja 258 alapää uppoaa myös kehiteallastilassa 30 tai kiinniteallastilassa 34 20 vallitsevan alimman vielä sallittavan nestetason yhteydessä juuri nesteeseen. Tällä tavoin valutusaltaiden sisäosasta syrjäytetty käsittelyneste ohjautuu roiskeitta laminaarisena, hyvin määritettynä nestevirtaksena alapuolella olevaan allasti-laan.

25 Jotta kaksoisvalutusamme 142 voidaan asettaa nostotangoista 154,156 irrottamisen jälkeen varmasti tasaiselle pinnalle, valutusammeen 146 pohjaan on muodostettu poikittainen tukiripa 260, jonka korkeus vastaa tippulistan 258 korkeutta.

Koska kehitevalutusamme 144 kannattaa tippulistaa 256 vain toiselta puolelta, 30 mutta on sen toiselta puolelta vapaa, runko 10 voidaan vetää siltä kohdalta sisään synkromoottorin 206 asentamista varten.

. Sivulevyt 56,58 kannattavat neljää tukinastaa 262, joiden päällä on kansi 264 tai 91811 16 kansi 266. Nämä kannet tarttuvat pienen välyksen alaisina sivulevyjen 56,58 ja valutusammeiden 144,146 poikittaisseinämien väliin. Tukinastojen 262 asento on valittu siten, että kannen 264,266 alapuoli on samassa tasossa nestepeilin korkeuden valutusasennossa määräävän, ylivirtaussyvennysten 252,254 alareunan 5 kanssa. Kun kehityslaite on kytketty pois päältä, valutusammeissa 144,146 olevaan nesteeseen ei voi tunkeutua näin missään vaiheessa ilman happea.

Kuten kuvioista 3 ja 4 voidaan havaita, kehite- ja kiinnitenesteen johtaminen pohjaosiin 74 ja 110 tapahtuu käyttämällä sivulevyn 56 ulkopuolelle sijoitettuja 10 syöttöosia 268,270. Niillä on kuvioissa 3 ja 4 edessä sijaitseva, pystysuoraan alaspäin etenevä syöttöosa 272,274 sekä aivan sivulevyn 56 vieressä oleva, myös alaspäin etenevä poisto-osa 276. Nämä molemmat osat on yhdistetty väliosalla syöttökanavaan, joka on ylösalaisin käännetyn U:n muotoinen.

15 Syöttöosien 272,274 alapää on varustettu laipalla 280 tai 282, joka on sijoitettu tiivistysrenkaan 284 avulla tiiviisti vaakasuoran väliseinämän 168 yläpuolelta vasten. Siihen johtaa syöttöosaa 272 vastapäätä kehitteensyöttöistukan 224 kanssa yhteydessä oleva kehitteensyöttökanava 288. Syöttöosan 268 tulo-osa 274 on yhteydessä kiinnitteensyöttökanavan 290 kanssa, joka tulee esiin kiinnitteen-20 syöttöistukasta 232.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, syöttöosan 268 poisto-osan 276 alapää on yhteydessä kahden sivulevyn pitkittäissuuntaan etenevän haarakanavan 292 kanssa, joiden päät on yhdistetty sivulevyn 56 aukkojen 296 kautta pohjaosan 74 syöttö-25 kanaviin 80,82.

Kuten kuviosta 4 voidaan edelleen havaita, sivulevyn 56 alapäähän ja vastaavasti sivulevyn 58 alapäähän on jäljestetty painettiurat 298, joissa pohjaosan 74 sivuseinämien kannattamat painettinastat 300 kulkevat.

Nesteensyöttö ja pohjaosan kiinnittäminen tapahtuvat kiinnitehyllyn 62 yhteydessä samalla tavoin kuin kehitehyllyn 60 yhteydessä on kuvattu.

30 17 91811

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään muunnettu pohjaosa 302, jolla on etu- ja takapäähän puristetut elastisesti muovautuvat tiivistyshuulet 304, 306, joita on esitetty kuormittamattomassa tilassa täysviivoilla ja suljetussa tilassa katkoviivoilla. Kuviossa 3 on esitetty katkoviivoilla myös telaparien alatelat, jotka toimivat 5 yhdessä tiivistyshuulten 304,306 kanssa.

Pohjaosalla 302 on yksittäinen syöttöaukko 308, joka on yhteydessä kuviossa esitettyyn U:n muotoiseen jakokanavaan 310. Viimeksimainittu luovuttaa käsittelynesteen useiden aukkojen 312 kautta. Pohjaosan 302 otsaseinämissä on 10 painettinastat, jotka toimivat yhdessä sivulevyjen 56,58 vastaavien painettiurien kanssa.

Pohjaosan 302 sivulevyihin 56,58 johtamiseen tarvittava liike on esitetty kuviossa 5 pystysuoralla nuolella 316 sekä siihen liittyvällä vaakasuoralla nuolella 318.

15 Kuten kuviosta 5 voidaan havaita, vaakasuora nuoli 318 on niin pitkä, etteivät tiivistyshuulet 304,306 törmää pystysuoralla nuolella 316 esitetyn liikkeen aikana tiivistyshuulten kanssa myöhemmin yhdessä toimiviin teloihin. Vasta vaakasuoralla nuolella 318 esitetyn toisen liikkeen aikana tiivistyshuulet 304,306 tulevat kosketukseen telojen kanssa, jolloin ne taipuvat joustavasti.

20

Koska pohjaosat asetetaan sivulevyihin ylläkuvatulla tavalla pakko-ohjatusti, ei tapahdu tiivistyshuulten nuxjahdusta, eikä tiivistyshuulten ja yhdessä niiden kanssa toimivien telojen välille synny tämän vuoksi ei-tyydyttävää tiivistys-paikkaa.

25 Tämän jälkeen viitataan kuvioon 7.

Valutusammeita osoittavan valolähteen 246 toisen alapäätyasentoanturin lähtö on yhdistetty invertterin 320 välityksellä JA-portin 322 ensimmäiseen tuloon.

30 Viimeksimainittu saa toiseen tuloonsa valolähteen 48 lähtösignaalin, joka reagoi laitteen syöttöaukon edessä olevan kehitettävän filmimateriaalin läsnäoloon. JA-portin 322 lähtö saa signaalin, kun filmimateriaalia on kehitettävä, vaikkeivat molemmat valutusammeet ole alapäätyasennossaan, eli sulkevat vielä kuljetus- 91811 18 tien.

JA-portin 322 lähtösignaali annetaan synkromoottorin 206 ohjauskytkennän 324 alasohjausliittimeen. Tämän signaalin ollessa voimassa ohjauskytkentä 324 5 käynnistää synkromoottorin 206 sellaiseen pyörimissuuntaan, että kiertokanki-kiekko 184 liikkuu vastapäivään. Tämä liike päättyy silloin, kun valolähteen 246 muodostama alapäätyasentoanturi tuottaa lähtösignaalin.

JA-portin 322 lähtösignaali etenee edelleen kuljetuslaitteen käyttömoottorin 328 10 ohjauskytkennän 326 hidasohjausliittimeen, joka käyttömoottori käyttää kuvioissa esittämättömien voimansiirtojen (hammaspyörämekanismien, hammashihnojen tai vastaavien) avulla synkronisesti kehityslaitteen eri hyllyjen eri teloja. Kun hidasohjausliitin on saanut ohjauksen, ohjauskytkentä 326 käynnistää käyttömoottorin 328 sellaisella kierrosluvulla, että telat pyörivät juuri niin nopeasti, että 15 kehitykseen syötetyn filminkappaleen etureuna kulkee suoraan väliseinämän 16 yli, kun kehitevalutusammeen 144 etuseinämän yläreuna on vapauttanut pääsyn telaparin 64 määrittämään kehitehyllyn 60 syöttöaukkoon. Käyttömoottorin 328 täyden työkierrosluvun vastaavaa murto-osaa on merkitty ohjauskytkennän 326 ohjausliittimessä prosenttiluvulla "x %”.

20

Ohjauskytkennän 326 toista, käyttömoottorin 328 täyden työkierrosluvun aiheuttavaa "100 %":n ohjausliitintä ohjataan signaalilla, kun kehitettävä materiaali on kehityslaitteen väliseinämän 16 takana. Tälle ohjausliittimelle on esikytketty lisäksi TAI-portti 330. Sen toinen tulo on yhdistetty JA-portin 332 lähtöön, jonka 25 tulot vastaanottavat valolähteen 246 lähtösignaalin ja valolähteen 48 lähtö-signaalin. Käyttömoottorin 328 täysi työkierrosluku käynnistyy tällöin aina, kun kaksoisvalutusamme 142 on laskettu täysin alas ja valolähde 48 on vielä kehitettävää filmimateriaalia vastapäätä.

30 Valolähteen 48 lähtöön on yhdistetty edelleen laskeviin reunoihin reagoiva monostabiili kippivaihe 334, jonka lähtö on yhdistetty TAI-portin 330 toiseen tuloon. Monostabiilin kippivaiheen 334 kestoaika valitaan hieman pidemmäksi kuin se aikaväli, jonka valolähteestä 48 poistuvan filminkappaleen takareuna ti 19 91811 tarvitsee vielä kulkeakseen täysin kehityslaitteen läpi.

Ohjauskytkennän 324 alasohjausliittimeen on asennettu JA-portti 336, jonka tulot on yhdistetty JA-portin 322, valolähteen 244 ja TAI-portin 330 lähtöön. Kaksois-5 valutusamme 142 nousee siis ylös vain silloin, kun koko kehityslaitteessa ei ole enää kehitettävää materiaalia, eikä kehityslaitteeseen johdeta uutta filminkappa-letta.

Kuvion 7 alaosassa on esitetty numerolla 338 kehitenesteen lämpötilan ilmoitta-10 va lämpötila-anturi, joka voi olla jäljestetty kehitealtaaseen 60 tai johonkin toiseen kohtaan kehitenesteen kiertoa. Lämpötila-anturi 338 on yhdistetty komparaattorin 340 toiseen tuloon, jonka komparaattorin toista tuloa ohjaa säädettävänä vastuksena 342 esitetty nimellislämpötila-anturi. Jos mitattu lämpötila on nimellislämpötilan alapuolella, komparaattori 340 kytkee päälle 15 ohjauskytkennän 344, jonka välityksellä kuumennusvastus 346 saa energiaa. Kuumennusvastus 346 sijaitsee lämpöäjohtavalla levyllä 348, jonka päihin on hitsattu kaksi putkenpätkää 350,352. Viimeksimainitut on yhdistetty toisten kiertopumppujen 354,356 poistoaukkoihin, jotka pumput imevät paluuletkujen 222,230 kautta kehitenestettä tai kiinnitenestettä rungon 10 vastaavista allastilois-20 ta ja painavat sen syöttöletkuihin 226.

Kiertopumppuja 354 ja 356 käyttää yhteinen pumppumoottori 358, jolle on järjestetty ohjauskytkentä 360.

25 Ohjauskytkennän 360 tuloliitin on yhdistetty TAI-portin 362 lähtöön, jonka portin tulot on yhdistetty TAI-portin 330 lähtöön, JA-portin 322 lähtöön, komparaattorin 340 lähtöön ja monostabiilin kippivaiheen 364 lähtöön. Monosta-biili kippivaihe 364 huolehtii lämpötila-anturin 338 nimellislämpötilan saavuttamisen jälkeen pumppumoottorin 358 jälkikäynnistä vielä niin kauan, että 30 rakenneosien 348-352 muodostamaan lämmityslaitteeseen varastoitunut lämpö siirtyy varmasti käsittelynesteisiin siten, etteivät tässä lämmityslaitteessa olevat nestemäärät ylikuumene.

91811 20

Ylläkuvatun jatkuvatoimisen kehityslaitteen käytännöllisessä suoritusmuoto-esimerkissä, jota laitetta hammaslääkärit tai muut lääkärit voivat käyttää kehitettävien röntgenfilmien määrän ollessa vähäinen kemikaaleja uudistamatta noin neljän viikon ajan, käytetään yhteensä 5 litraa kehitenestettä ja 5 litraa 5 kiinnitenestettä. Kun nestettä juoksutetaan kehitettävän materiaalin yli ja vettä haihtuu, nestetilavuus pienenee neljässä viikossa tyypillisesti 1,5 litraa. Koska kehitealueella ja kiinnitealueella käytetään dynaamisesti tiivistettyjä käsit-telykammioita, tällä nestehäviöllä on pahimmassa tapauksessa toisarvoisia vaikutuksia dynaamisesti tiivistetyissä käsittelykammioissa vallitseviin työolosuh-10 teisiin: kehityslaitteen toimiessa kehiteallastilassa 30 tai kiinniteallastilassa 34 vallitseva nestetaso alenee jatkuvasti.

Jos käsittelynesteet on vaihdettava kokonaan suunnilleen neljän viikon kuluttua, paluuletkut 222 ja 230 yhdistetään (ei lähemmin esitettyjen) venttiilien avulla 15 poistovesiputkistoon, ja allastiloihin jäävät käsittelynesteet virtaavat sinne. Tässä yhteydessä kehitehylly 60 ja kiinnitehylly 62 nostetaan yhdessä ylös (laitteen ollessa pois päältä, eli kaksoisvalutusammeen 142 ollessa nostettuna). Hyllyjä vaihdettaessa valutusammeiden nestetaso laskee huomattavasti siten, etteivät valutusammeita irrotettaessa ja nostettaessa syntyvät suuretkaan tarkoituksetto-20 mat kallistukset johda käsittelynesteen ylivalumiseen. Kaksoisvalutusamme 142, joka sisältää tällöin tyypillisesti vielä 3/4 litraa vastaavaa käsittelynestettä, voidaan kantaa tämän jälkeen tyhjennyspaikalle ja tyhjentää sekä puhdistaa juoksevalla vedellä.

25 Kun kaksoisvalutusamme 142 ja kehitehylly 60 sekä kiinnitehylly 62 on asetettu paikoilleen, paluuletkut 222 ja 230 erotetaan jälleen vastaavia venttiilejä säätämällä poistovesiputkistosta, ja 5 litraa kehitenestettä ja kiinnitenestettä, joka määrä riittää neljän lisäviikon toimintaan, voidaan kaataa yksinkertaisesti ylhäältä kehiteyksikköön tai kiinniteyksikköön. Suurin osa käsittelynesteitä, joka 30 ei jää valutusammeisiin 144 ja 146, virtaa ylivirtaussyvennysten 252,254 kautta alapuolella oleviin allastiloihin. Kehiteyksikön ja kiinniteyksikön telat on myös tämän kemikaalien vaihdon jälkeen suojattu suolakarstojen muodostumista vastaan, vaikkei kehityslaitetta kytketä uudelleen päälle.

tl 21 91811

Syöttöalueita varten, joissa ei tarvita valutusammeiden usein tapahtuvaa perusteellista puhdistamista, valutusammeet voidaan varustaa tyhjennysventtiileillä, jotta valutusammeiden sisältö voi virrata pois käsittelynesteen täydellistä vaihtamista varten yhdessä sen alla olevien allastilojen sisällön kanssa. Kuvioissa 9 ja 5 10 esitetään kaksi vastaavasti muunnettua kehitevalutusammetta 144. Kiinniteva- lutusammeeseen 146, jota ei ole esitetty kuvioissa 8 ja 9, on järjestetty vastaavasti muodostetut tyhjennysventtiilit.

Kuviossa 8 esitetyssä kehitevalutusammeessa 144 pohja on muodostettu hieman 10 keskustaan päin laskevaksi, ja tähän pohjan syvimpään kohtaan on jäljestetty tyhjennysaukko 366. Sitä peittää venttiilinrunko 368, joka kannattaa joustavaa tiivistyslaattaa 370.

Venttiilinrunko 368 sijaitsee kippivivun 372 vapaassa päässä, joka vipu on 15 laakeroitu kääntönastan 374 avulla valutusammeen 144 pohjan alle muodostettuun laakeriaukkoon 376.

Kippivivun 372 toinen pää on varustettu jousilevyllä 378. Jousilevyn 378 yläpuolen ja valutusammeen 144 pohjan alapuolen väliin on kiinnitetty kierrepainejousi 20 380. Se pitää venttiilinrungon 368 tyhjennysaukot 366 sulkevassa asennossa.

Runko 10 kannattaa pystysuoraan jousilevyyn 378 nähden vastetta 382, joka on esitetty kuviossa 8 katkoviivoitettuna. Tämä vaste on jäljestetty siten, että jousilevy 378 saavuttaa sen hieman ennen valutusammeen 144 valmiusasennon 25 saavuttamista tai vasta tämän valmiusasennon jälkeen.

Ensinmainitussa tapauksessa venttiilinrunko 368 avautuu pakkotoimisesti aina valutusammeen 144 laskeutuessa siten, että valutusamme 144 toimii valmiusasennossa suppilona. Ylivirtaussyvennys 252 aktivoituu vasta valutusammeen 144 30 ylösnostetussa valutusasennossa. Kun vasteen 382 asentoa valitaan tällä tavoin, pumppumoottorin 358 on annettava käydä vielä valutusammeiden noston aikana, jotta nyt valmiusasennossa vain vähän nestettä sisältävät valutusammeet täyttyvät : käsittelynesteellä.

91811 22

Jos vaste 382 on sitävastoin niin syvällä, että sitä ei saavuteta vielä kuljetusten vapauttavassa valutusammeiden alavalmiusasennossa, nostolaitteen työisku on valittava hieman suuremmaksi kuin valutusammeiden 144,146 valutusasennon ja valmiusasennon välinen pystyvälimatka. Valmiusasennon saavuttamiseen 5 reagoiva valolähde ja sen kanssa yhdessä toimiva peili 250 jäävät sellaiseen tilaan, että synkromoottori 206 sammuu valmiusasennon saavuttamisen jälkeen. Tässä asennossa kiertokangen tapit 180 ja 182 eivät ole kuitenkaan vielä saavuttaneet alakuolopistettään. Ohjaamalla signaali ohjauskytkennän 324 alasoh-jausliittimeen käsitoimista painiketta 384 käyttämällä voidaan jousilevy 378 10 silloin, kun käsittelynesteet on vaihdettava kokonaan, ohjata vastetta 382 vasten ja nostaa venttiilinrunko 368 tyhjennysaukosta 366. Valutusammeiden 144,146 sisältö virtaa tällöin alapuolella olevaan allastilaan ja sieltä poistovesiputkistoon.

Kuvion 9 mukaisessa muunnetussa suoritusmuotoesimerkissä tyhjennysaukko 366 15 on jäljestetty kehitevalutusammeen 144 vasemman sivuseinämän alapäähän. Vastaavasti myös laakeriaukko 376, kippivipu 372, kierrepainejousi 380 ja jousilevy 378 on jäljestetty tämän sivuseinämän eteen. Kuviossa 10 ylhäällä oleva pää on varustettu ohjauslevyllä 386, johon voidaan päästä helposti käsiksi ylhäältäpäin. Kippivipua 372 käsin ohjaamalla valutusammeen 144 sisältö 20 voidaan tyhjentää tarvittaessa erityisesti käsittelynesteiden täydellistä vaihtamista varten.

Kuviossa 10 esitetään pystyleikkaus muunnetusta kehiteyksiköstä sen poikittais-keskitasoa pitkin. Syöttöosasta 268 on jätetty pois ulkopuolella sijaitseva, 25 alaspäin johtava syöttöosa 272, ja syöttöaukko on muodostettu suoraan ulostyöntyvän osan alaseinämään. Tämä syöttöaukko on varustettu kartiomaisella seinämällä ja sijaitsee suoraan kehitteensyöttöistukan 224 vastaavasti kartiomai-seksi muodostetussa päässä. Tämä istukka sijaitsee ylivirtaussyvennyksen 252 vieressä olevassa, vinosti alenevassa vasemman sivuseinämän 18 olakkeessa 388.

30

Kuviossa 10 ylivirtaussyvennyksen 252 muodostamaa valutustasoa on merkitty kirjaimella F ja laitteen ollessa käynnissä ylivirtausaukon 102 asettamaa työtasoa kirjaimella A.

I.

23 91811

Kuviossa 11 esitetyssä muunnetussa nostolaitteessa nostotankojen 154,156 pallomaiset alapäät liikkkuvat kiilakappaleissa 390. Niillä on alaosassaan kierre, joka liikkuu kierrekarassa 392. Kierrekaraa 392 käyttää hammaspyörän 394 ja vetopyörän 204 välityksellä synkromoottori 206. Molempien kierrekarojen 5 kytkentä on järjestetty ketjukäytöllä 396. Tässä suoritusmuotoesimerkissä kierrejouset 166 on valittava niin heikoiksi, että valutusammeet laskeutuvat omasta painostaan ja niihin sisältyvien nestetilavuuksien painosta. Jos tämän suoritusmuodon yhteydessä halutaan valutusammeiden pakkotoimista laskeutumista, kiilakappaleen 390 kiilapinta on korvattava kierrekarassa 392 liikkuvan 10 nokkalevyn vastaavasti vinoon asetetulla nokkauralla, jossa kiertokankinastan 172 korvaava nokkanasta liikkuu.

Kuvion 12 mukaisessa edelleen muunnetussa suoritusmuotoesimerkissä nostotankojen 154,156 alapää on muodostettu kierrekaraksi 398. Tämä toimii yhdessä 15 aksiaalisesti kiinteän pyörivän kierrehylsyn 400 kanssa, joka on laakeroitu rungon 10 laakerikappaleessa 402 ja kannattaa hammaskehää 404, joka on hammastuk-sessa vapaasti pyörivän hammaspyörän 202 kanssa, jota käyttää vetopyörän 204 välityksellä synkromoottori 206. Molempien kierrehylsyjen 400 kytkentä on järjestetty ketjukäytöllä 396.

20

Keksinnön lisämuunnoksen mukaisesti kaksoisvalutusammeen 142 pystysäätö voi tapahtua myös suoraan kahden hydrauliikkasylinterin avulla, joiden työtilat on kytketty sarjaan ja jotka on siten synkronisoitu hydraulisesti. Myös viputankojär-jestelmä, kuten suunnikastankojäijestelmä, soveltuu kaksoisvalutusammeen 25 rinnakkaiseen nostamiseen ja laskemiseen.

Kuvioiden 11 ja 12 suoritusmuotoesimerkeissä valolähteet 244 ja 246 korvataan suoraan valutusammeiden kanssa yhdessä toimivilla päätyasentoantureilla, kuten induktiivisilla lähestymiskytkimillä.

30

Claims (34)

91811 24

1. Jatkuvatoiminen kehityslaite valokuvausfilmejä, erityisesti röntgenfilmejä varten, jossa on ainakin yksi käsittelykammio (100,130) käsittelynestettä varten, jossa 5 kehitettävän materiaalin kuljetustason yläpuolella oleva käsittelynesteen työtaso voidaan säilyttää, mikä aikaansaadaan sillä, että käsittelykammion (100,130) syöttö-aukossa ja poistoaukossa on dynaaminen tiivistyslaite, jonka läpi filmi voi kulkea, jossa kuljetuslaitteet (64-70; 104-108) filmin läpikuljettamista varten on jäljestetty käsittelykammioon, jossa on jokaista käsittelykammiota (100,130) ympäröivät ulko-10 altaat (30,34), joihin dynaamisesti tiivistetyistä käsittelykammioista (100,130) vuotavat käsittelynesteet voivat valua, ja jossa on jokaiseen käsittelykammioon (100,130) kuuluvat kiertopumput (354,356), jotka kukin imevät käsittelynesteen siihen kuuluvasta ulkoaltaasta (30,34) ja syöttävät sen siihen kuuluvaan dynaamisesti tiivistettyyn käsittelykammioon (100,130), tunnettu siitä, että ulkoaltaiden (30,34) ja 15 dynaamisesti tiivistettyjen käsittelykammioiden (100,130) väliin on järjestetty valutusamme (144,146), jota voidaan liikuttaa nostolaitteen (150-206) ylösnostetun valutusasennon ja alaslasketun valmiusasennon välillä, jossa valutusasennossa siinä ja käsittelykammiossa (30,34) oleva nestetaso sijaitsee kuljetuslaitteiden (64-72, 104-108) ja dynaamisten tiivistyslaitteiden (64,70,86,88; 104,108,122,124) yläpuolella, ja 20 jossa valmiusasennossa käsittelykammioiden (100,130) syöttöaukko ja poistoaukko vapautuvat. •«

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että valutusammeet (144.146) on varustettu ainakin toisen reunaseinämänsä yläreunasta ylivirtaussyven-25 nyksellä (252,254).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että valutusammeet (144.146) on varustettu ylivirtaussyvennyksillä (252,254) varustetuilta reunaseinämil-tään valutusammeiden pohjan yläpuolelta alaspäin etenevillä tippulistoilla (256,258). 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että tippulistat (256,258) uppoavat myös alhaisimmassa vielä sallittavassa ulkoaltaan (30,34) I: 91611 25 nestetasossa vielä siellä olevaan nestetilavuuteen.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylivir-taussyvennykset (252,254) on järjestetty rinnan kehitettävän materiaalin kuljetus- 5 suuntaan nähden eteneviin valutusammeiden (144,146) sivureunaseinämiin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylivirtaussy-vennykset (252,254) on järjestetty käyttölaitteesta kuljetusvälineitä (64-70,90; 104-108) varten erotettuun valutusammeiden (144,146) sivureunaseinämään. 10

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että valutusammeen (144,146) pohjasta etenee alaspäin tippulistasta (256,258) erillään oleva tuki (260), jolla on sama korkeus kuin tippulistalla.

8. Yhden patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin kaksi kuljetussuuntaan peräkkäistä valutusammetta (144,146) on yhdistetty kiinteästi toisiinsa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että moniyksikköisen 20 valutusammeen (144) pohjalla on ainakin yksi uloke (149), johon moniyksikköisen valutusammelaitteen (142) alla oleva väliseinämä, joka erottaa siihen kuuluvan ulko-säiliön (30,34), voidaan johtaa valutusammelaitetta laskettaessa.

10. Yhden patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että valutus-25 ammeet (144,146) pystysuoraan ylöspäin jännittävästä jousilaitteesta (166), jonka voimakkuus on valittu käsittelynesteillä täytettyjen valutusammeiden (144,146) painon mukaisesti.

11. Yhden patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnettu kahdesta 30 valutusammeiden (144,146) sivureunaseinämille jäljestetystä nostotangosta (154,156) ja mekanismista (188;398) molempien nostotankojen (154,156) liikkeen pakkotoimista kytkentää varten. 91811 26

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite yhdessä patenttivaatimuksen 10 kanssa, tunnettu siitä, että jousilaitteella on nostotankoja (154,156) ympäröivät kierrejouset (166).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että nostotan- kojen (154,156) yläpäät ja suositeltavasti myös niitä ympäröivät kierrejouset (166Z) on tiivistetty kalvoilla (170).

14. Yhden patenttivaatimuksen 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 valutusammeet (144,146) on kiinnitetty nostotankojen (154,156) yläpäihin nopeasti irrotettavilla liitoksilla (158,160).

15. Yhden patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelykammioiden (100; 130) pohjaosa (74;110;302) on muodostettu jako-osaksi 15 käsittelynestettä varten ja että käsittelykammion sivuseinämä kannattaa ylöspäin etenevää syöttöosaa (268,270), joka ulottuu ylostyöntyvän ylemmän syöttöosan kanssa valutusammeen yläreunan ulkopuolelle ammeen ollessa ylösnostetussa asennossa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite yhdessä patenttivaatimuksen 2 kanssa, tunnettu siitä, että syöttöosa (268,270) on järjestetty ylivirtaussyvennyksen (252,254) alueelle ja ulottuu sen alareunan ulkopuolelle.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttö-25 osalla (268,270) on alaspäin osoittava syöttöaukko, joka sijaitsee käsittelykammion (100; 130) ollessa paikoilleen asetettuna tiiviisti ko. käsittelynesteelle tarkoitetun, rungossa olevan poistoaukon (224,232) yläpuolella.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että rungossa oleva 30 poistoaukko (224,232) on olennaisesti samalla korkeudella kuin valutusammeiden (144,146) reuna, jonka ulkopuolelle syöttöosa (268,270) ulottuu. l! 91611 27

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että rungossa oleva poistoaukko (224,232) on ulkoaltaan (30; 34) sivuseinämän (18) vinosti sisäänpäin alenevan olakkeen (388) ympäröimä.

20. Yhden patenttivaatimuksen 15-19 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohjaosassa (74; 110;302) on useita poistoaukkoja (78; 114;312) käsittelynestettä varten.

21. Yhden patenttivaatimuksen 15-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 pohjaosan (74; 110;302) kuljetussuuntaan katsottuna etummainen ja takimmainen pää kannattaa joustavia tiivistyshuulia (86,88; 122;304,306), jotka toimivat yhdessä telaparin (64,70; 104,108) alatelan (90,92; 126,128) kanssa, mikä takaa ko. käsitte-lykammion (100; 130) syöttöaukon tai poistoaukon dynaamisen tiivistyksen.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu pohjaosaan (74; 110; 302) ja käsittelykammion (100; 130) sivuseinämiin (56,58) järjestetyistä yhdessä toimivista ohjausvälineistä (298,300), jotka takaavat, etteivät tiivistyshuulet (86,88; 124;304, 306) osu pohjaosan kiinnitysliikkeen ensimmäisessä vaiheessa sen kanssa yhdessä toimiviin alateloihin (90,92; 126,128) ja että pohjaosan sivuseinämiin kohdistuvan 20 kiinnitysliikkeen viimeinen vaihe tapahtuu siten, että tiivistyshuulten vapaat päät johdetaan olennaisesti säteittäisesti niiden kanssa yhdessä toimivia alateloja vasten.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausvälineet käsittävät painettiurat (298) ja painettinastat (300). 25

24. Yhden patenttivaatimuksen 21-23 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohjaosa (74; 110;302) on muovista suulakepuristettu osa ja että tiivistyshuulet (86,88; 122,124;304,306) muodostuvat joustavasta muovimateriaalista ja on puristettu suoraan pohjaosaan. 30

25. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siitä, että nostolaitteella on kiertokangen tapit (180,182), jotka vaikuttavat kiertokangen 91811 28 (176,178) välityksellä valutusammeisiin (144,146).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite yhdessä patenttivaatimuksen 11 kanssa, tunnettu siitä, että molemmat nostotangot (154,156) on yhdistetty kiertokangen 5 (176,178) välityksellä kiertokangen tappeihin (180,182) ja että molemmat kierto kangen tapit on yhdistetty akselilla (188).

27. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siitä, että nostolaitteella on valutusammeisiin (144,146) vaikuttava kiilalaite (390). 10

28. Yhden patenttivaatimuksen 1-24 mukainen laite, tunnettu siitä, että nostolaitteella on valutusammeisiin (144,146) vaikuttava kierrekäyttö (400,402).

29. Yhden patenttivaatimuksen 1-28 mukainen laite, tunnettu valu-15 tusammeiden (144,146) ylösnostetun valutusasennon ja alaslasketun valmiusasennon ilmoittavista päätyasentoantureista (244-250) sekä syöttöanturista (48), joka reagoi kehitettävän materiaalin läsnäoloon laitteen syöttöaukossa, sekä nostolaitteen käyttö-moottorin (206) nostomoottoriohjauskytkennästä (324), joka käynnistää tämän moottorin valutusammeiden (144,146) nostosuuntaan ohjaavan ensimmäisen ohjaus-20 signaalin avulla, kun syöttöanturin (48) lähtösignaali, muttei päätyasentoanturin (246) lähtösignaali alaslaskettua valmiusasentoa varten on voimassa, mutta käynnistää käyttömoottorin (206) valutusammeiden (144,146) laskusuuntaan ohjaavan toisen ohjaussignaalin avulla, kun siitä ajankohdasta, jolloin syöttöanturin (48) lähtösignaali on poistunut, on kulunut ennaltamääritetty aika. 25

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laite, tunnettu kuljetusvälineitä (64-70,104-108) käyttävän toisen käyttömoottorin (328) kuljetusmoottoriohjauskyt-kennästä (322,330-334), joka käynnistää toisen käyttömoottorin ensimmäisen ohjaussignaalin avulla ensimmäisellä nopeudella, kun siihen vaikuttaa ensimmäinen 30 ohjaussignaali, ja toisella nopeudella, kun siihen vaikuttaa toinen ohjaussignaali, jossa yhteydessä ensimmäinen nopeus on valittu siten, että kehitettävän materiaalin etureuna saavuttaa ensimmäisen valutusammeella (144) varustetun käsittelykammion • · i. 29 91811 (100) syöttöaukon silloin, kun tämä valutusamme (144) on juuri vapauttanut käsitte-lykammion syöttöreunan, ja toinen nopeus on valittu eri käsittelykammioissa (100; 130) olevan kehitettävän materiaalin toivotun käsittelyajan perusteella.

31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen laite, tunnettu kiertopumppu- laitteen (354,356) käyttömoottorin (358) pumppumoottoriohjauskytkennästä (322,330-334,362), joka käynnistää tämän käyttömoottorin (358) silloin, kun se vastaanottaa lämpötilakytkimen (338-342) ensimmäisen ohjaussignaalin, toisen ohjaussignaalin tai lähtösignaalin. 10

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, tunnettu lämpötilakytkimen (338-342) lähtösignaalin laskevaan reunaan reagoivasta aikaelimestä (364), jonka läh-tösignaali aiheuttaa pumppumoottoriohjauskytkennän (322,330-334,362) myös pympun käyttömoottorin (358) käynnistämiseksi. 15

33. Yhden patenttivaatimuksen 1-32 mukainen laite, tunnettu siitä, että valutusammeet (144,146) on varustettu alaosastaan tyhjennysaukolla (366), jonka sulkee normaalisti sulkuasentoon esijännitetty (380) venttiilinrunko (368) ja joka voidaan avata ohjausosaa (378,386) liikuttamalla. 20

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausosa (378) voidaan ohjata valutusammeita (144,146) pystysuoraan liikuttamalla rungossa olevaa vastetta (382) vasten. 25 91811 30