FI90838C - Laite purseiden poistamiseksi työkappaleista - Google Patents

Description

90838 i

Laite purseiden poistamiseksi tyokappaleista Anordning for att avgrada arbetsstycken

Keksinnon kohteena on yleisesti koneet tyokappaleiden pinnan kåsittelyå vårten, ja keksinto kohdistuu låhinnå sellaiseen hiovaan pinnankåsittelykoneeseen, joka pystyy poistamaan purseet kovista komponenteista (kuten metallista ja muovista) sekå pystyy kiillottamaan niitå.

Erityisesti keksinnon kohteena on laite purseiden poistamiseksi tyokappaleista, mukaanlukien suhteellisen pienet kappa-leet, jossa laitteesssa on runkovålineet ja niiden kannattamat tyokappaleiden kuljetinvålineet, jotka vålineet kåsittåvåt olennaisesti tasomaisen, tyokappaleita kannattavan pinnan, jolla on ennaltamååråtty leveys, useiden yksittåisten tyokappaleiden kannattamiseksi niiden kuljettamiseksi purseiden-poistoalueen lapi ja jokaisen tyokappaleen pidåttåmiseksi kiinteåsså asennossa mainitulla tyokappaletta pitåvållå pin-nalla tåmån misså tahansa pisteesså sen liikkuessa purseiden-poistovyohykkeen låpi. Edelleen siinå on runkovålineiden kysei-sesså purseidenpoistovyohykkeesså kannattama purseidenpoisto-påå sijoitettuna vastapååtå suhteessa tyokappaleita kannat-tavaan pintaan, jolloin purseidenpoistopåå kåsittåå pyoritettå-vån kiekkoelimen, jossa on olennaisesti tasomainen pinta, joka on olennaisesti yhdensuuntainen tyokappaleiden kuljetin-vålineiden tyokappaleita kannattavan pinnan kanssa, jolloin kiekkoelimen låpimitta on ainakin 1, 5 kertaa tyokappaleita kannattavan pinnan leveyttå, vålineet kiekkoelimen pyorittåmi-seksi, jotka vålineet kåsittåvåt pyoritettåvisså olevan akselin johon kiekkovålineet on asennettu, sekå moottori-vålineet, jotka on toiminnallisesti kytketty akseliin, ja oustavat purseidenpoistovålineet, jotka olennaisesti tasa-paksuisena on kiinnitetty kiekkovålineiden tasomaiseen pintaan, jolloin joustavalla purseidenpoistopinnalla on ulko-låpimitta, joka vastaa kiekkovålineiden ulkolåpimittaa, jolloin jokainen tyokappale kytkeytyy useissa suunnissa 2 purseidenpoistovålineisiin riippumatta sen sijainnista tyo-kappaleita kannattavalla pinnalla;

Hiovien kiillotus- ja pinnankåsittelykoneiden kehitys yhdesså kiillotus- ja pinnankåsittelyaineiden parannusten kanssa on huomattavasti laajentanut tållaisten koneiden kåyttokohteiden skaalaa. Nåitå koneita kaytetåån nyt rutiininomaisesti puusta, muovista ja metallista valmistettujen komponenttien yhteydesså sekå muotoilussa ettå erityyppisisså pinnankåsittelyisså kar-keasta hienoon viimeistelytasoon saakka.

Hiovien kiillotuskoneiden suoma eras erityisen kayttokelpoinen toiminto on purseiden poisto metallisista ja muovisista kompo-nenteista. Metalliosiin saattaa meistimen tai polttoleikkurin jåljiltå jåådå ei-toivotut rosoiset ja epåtasaiset reunat, ja s ama on asian laita muoviosien valun jålkeen.

Mååråtyntyyppisten komponenttien purseiden poistossa on suh-teellisen hyvin tuloksin kåytetty tavanomaisia mineraalipoh-jaisia hioma-aineita (esim. piikarbidia). Mineraaliperustei-silla hioma-aineilla on kuitenkin tiettyjå haittapuolia, koska ne eivåt tehokkaasti pysty poistamaan purseita kaikentyyppi-sistå osista, ja niillå on, agressiivisen hiomatoiminnon ta-kia, aina hiova vaikutus siihen pintaan, mistå purseet on pois-tettava. Tåhån asiaan liittyvån ongelman muodostaa myos se, ettå mineraalipohjaiset hiomahiukkaset eivåt pysty epåsåånnol-lisille pinnoille aikaansaamaan purseenpoisto- tai muita pinnankåsittelytuloksia ilman muunlaisiakin pinnalle hiovan toiminnan takia syntyviå vaikutuksia. Tåsså suhteessa on myos ongelmana se, ettå hiova pintakåsittelyvåline pystyy liikku-maan ainoastaan yhteen suuntaan.

On todettu, ettå kevyt purseen poisto ja komponentin kiillotus tai vastaava pintakåsittely voidaan onnistuneesti aikaansaada vålineellå, joka on yhtenåisen, ilmavan, avoimen, huovikemai-sen, kolmiulotteisen kudoksen muodossa, joka muodostuu yhteen 90838 3 punotuista satunnaisesti ulottuvista, taipuisista, keståvistå, sitkeistå, kimmoisista orgaanisista kuiduista. Tållainen valine on esitetty US-patentissa 2,958, 593, joka 1. påivånå marras-kuuta 1960 on myonnetty Hovard L. Hooverille ynnå muille, ja joka on siirretty yhtiolle Minnesota Mining and Manufacturing Company. Tåmå våline on saatavissa eri muodoissa patentin halti j alta, sylinterimåinen rumpu tai "harja" ja pååttomåt pinta-kåsittelyhihnat mukaan lukien. Kts. esimerkiksi US-patentti 3, 688, 453 myonnetty 5. påivånå syyskuuta 1972 Lloyd W. Legacylle ynnå muille, ja US-patentti 4,331,453 myonnetty Donald E. Daulle ynnå muille 25. påivånå toukokuuta 1982, mitkå patentit molemmat on siirretty yhtiolle Minnesota Mining and Manufacturing Company.

Nåisså patenttijulkaisuissa kuvattu våline on erityisen kåyt-tokelpoinen kun kevyesti poistetaan pursetta, koska sillå on kimmoisuus tai sienimåisyys joka yhdesså kuitumaisen kudoksen ominaisrakenteen kanssa pystyy hiomaan tasaisia metallikompo-nentteja ja jåttåå pyoristetyt reunat jotka sopivat viimeiste-lytyolle. Tåmåntyyppisiå vålineitå on saatavissa erilaisissa " hiomahiekka"luokissa karkeasta hienoon, ja hienommat "hioma-hiekat" ovat aivan sopivia useamman materiaalilajin pinnan korkeakiillotukseen, mukaan lukien muovit.

Nåitå toimintoja ei kuitenkaan aikaansaada ilman vaikeuksia ja ongelmia. Edellå mainitulla vålineellå on, vaikka se onkin yleisesti muodostettu kuitumaiseksi kudokseksi joka on paksum-pi kuin sitå vastaavat hiomahiekkavålineet (tyypillisesti suu-ruusluokkaa 1/4 tuumaa), taipumus kulua suhteellisen nopeasti kun sitå kåytetåån jatkuvatoimisesti. Vaikka vålineen paksuus pidentååkin hihnan tai harjan kokonaiskulutusaikaa, niin mer-kittåvåmpi ongelma on siinå, ettå jonkin mååråtyn tyyppisen komponentin hiominen aiheuttaa kulutusta hihnan tai harjan ra-joitetulla alueella. Tavallisesti hiova pinnankåsittelyhihna liikkuu samaan suuntaan kuin tyokappalekuljetin, vaikka se jos-kus saattaakin olla suunniteltu toimimaan tyokappaleen suuntaa 4 vastaan. Siellå misså esimerkiksi tållainen kone on jårjes-tetty poistamaan purseet ja kiillottamaan sellaista pitkån-omaista metalliputkea, jonka låpileikkaus on suorakulmion muotoinen, niin putki liikkuu pituussuunnassa koneen låpi, jolloin hihna siten, vaikka se onkin jårjestetty putken suun-taisesti, tarttuu putkeen sellaisella tavalla, ettå se vastus-taa sen liikettå eteenpåin. Suhteellisen lyhyen ajanjakson kuluttua kuitumaisen kudosvålineen pintakåsittelyhihnaan on jåånyt pituusuunnassa ulottuva ura, joka vastaa kåsiteltåvån pinnan leveyttå. Jos kåytto jatkuu tållå tavalla hihna kuluu ainoastaan uran kohdalla kun taas hihnan muut osat jååvåt olennaisesti kulumattomiksi. Tåmå yleenså tekee tarpeelliseksi sen, ettå kuitumainen kudos jaksottain tasoitetaan sen varmis-tukseksi, ettå se tasaisesti hioo kaikki komponentit.

Clarence I. Steinbackin nimesså 29 påivånå elokuuta 1984 jåte-tysså US-patenttihakemuksessa numeroltaan 645,904 ("Abrasive Surfacing Machine") kuvataan hiovaa pinnankåsittelykonetta, joka kåyttåå hyvåksi kuitumaisesta kudoksesta muodostuvaa vålinettå siten, ettå se hioutuu jatkuvasti ja tasaisesti. Tåsså koneessa kåytetåån yhdesså edullisessa suoritusmuodossa sylinterimåistå rumpua tai harjaa, ja vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa vastaavasti pååtontå hiovaa hihnaa, jolloin molem-mat toimivat siten, ettå kuitumainen kudosvåline jatkuvasti ta-soittuu.

Edellå maintussa patenttihakemuksessa kuvatut hiovat pinnan-kåsittelykoneet toimivat erittåin hyvin suurempien komponent-tien yhteydesså. Ne eivåt kuitenkaan toimi yhtå tehokkaasti pienillå komponenter1lå, tai komponenteillå joissa hiottavassa pinnassa on syvennyksiå tai muita epåsåånnollisyyksiå.

On todettu, ettå osa tåstå ongelmasta johtuu siitå tosiasias-ta, ettå sylinterimåiset rummut tai pååttomåt hihnat liikkuvat yhteen ainoaan suuntaan suhteessa tyokappaleesen. Monisuuntai- 90838 5 nen Hike ei ole mahdollista paitsi siellå, misså on jårjes-tetty useita hiovia pintakåsittelypåitå.

Tamå keksinto on seurauksena pyrkimyksesta aikaansaada hiova pinnankåsittelykone, joka tehokkaasti pystyy purseenpoistoon ja kiillottamaan myos pieniå kappaleita myos kun kyseinen pinta kåsittåå syvennyksiå, onteloita, uria, kanavia, reikiå, rakoja ja muita epåsåånnollisyyksiå kåsiteltåvåsså pinnassa.

Keksinto tunnetaan siitå, ettå siinå on vålineet nestemåisen jååhdytysaineen syottåmiseksi purseidenpoistoalueelle, jotka jååhdytysaineen syottovålineet kåsittåvåt porauksen pyorivåsså akselissa, jolloin porauksen toinen påå avautuu purseiden-poistoalueen vålittomåsså låheisyydesså ja toinen påå on sovi-tettu yhteyteen nestemåisen jååhdytysaineen låhteeseen. Edel-leen siinå on suuttimet kytkettynå nestemåisen jååhdytysaineen låhteeseen, jolloin mainittu suutin on jårjestetty suuntaamaan jååhdytysainesuihkun ylospåin purseidenpoistovålineen sille osuudelle, joka ulottuu tyokappaletta kuljettavien vålineiden reunojen ulkopuolelle.

Keksinnon mukainen rakenne kåyttåå laajaa kiekkoa, jossa on kuitumainen kudosvåline, joka on joko muodoltaan rengasmainen tai joka kåytånnollisesti katsoen tåyttåå koko kiekon alapin-nan. Kiekko on mitoitettu låpimitaltaan ainakin yhtå suureksi kuin sen tyokappalekuljettimen leveys, jonka ylåpuolelle kiekko ulottuu, ja on edullisesti huomattavasti isompi. Kuljetin-hihnan leveys voi esimerkiksi olla kaksi jalkaa, kun taas kiekon låpimitta voi olla suuruusluokkaa kolme jalkaa tai enen-man, jolloin kiekko on keskitetty kuljetinhihnan yllå. Kiekon hiova pinta on olennaisesti yhdensuuntainen kuljetinhihnan liikkeen kanssa.

Nåillå rakenteellisilla suhteilla mikå tahansa tyokappale, joka saapuu hiovalle pinnankåsittelyalueelle, tulee ensin yhteyteen hiovaan vålineeseen, joka liikkuu yhteen suuntaan (esim.

6 vasemmalta oikealle), mutta kun tyokappale liikkuu kiekon pyorimisakselin ohitse niin hiovan vålineen liike tulee ole-maan vastakkaissuuntainen (esim oikealta vasempaan). On to-dettu, ettå tåmå monisuuntainen liike on erittåin tehokas kun kysymyksesså on purseen poisto ja muu pinnankåsittely sellais-ten tyokappaleiden yhteydesså, misså on edellå kuvattuja epå-s åånnollisyyksiå.

Tållå rakenteellisella jårjestelyllå on edelleen lisåetuna se, ettå jokaisen tyokappaleen pakosta tulee liikkua hiovan pin-nankåsittelykiekon ylitse sen koko låpimitalta, tai kåytånnol-lisesti katsoen sen koko låpimitalta. Tålloin koko hiova pin-nankåsittelyvåline tulee jossain pisteesså toiminnan aikana tarttumaan tyokappaleeseen, ja tåstå seuraa jatkuva ja såån-nollinen hiovan vålineen itsetasoitus.

Keksinnon mukainen periaate on sovellettu ensimmåisesså edul-lisimmassa suoritusmuodossa, misså on kaksi hiovaa pinnankå-sittelypååtå, joihin tyokappaleet kuljetetaan peråkkåin. En-simmåisellå hiovalla kiekolla on purseenpoistoa vårten karke-ampi ja enemmån hiova luonne, ja toinen påå kåyttåå hienoa hiovaa vålinettå niiden osien kiillottamiseksi, joista purse on poistettu. Tåsså edullisimmassa suoritusmuodossa hiomapååt sijaitsevat yhden ainoan kuljettimen påallå, ja ne voivat sijaita kuljettimen suhteen joko erilleen tai yhdesså. Ensim-måinen edullisin suoritusmuoto kåsittåå myos jååhdytysainetta, joka syotetåån sen akselin låpi, joka kantaa kiekkoja pyori-tettåvållå tavalla, jotta hiovan pinnankåsittelyn aikana ai-kaansaataisiin keskipakoon perustuva jakelu tyokappaleen pin-nalle.

Tåsså suoritusmuodossa kuljetin on låvistetty ja liikkuu ali-painekammion påålla tyokappaleiden pitåmiseksi kohdallaan pinnankåsittelyn aikana. Kuljetinhihnan vastakkaisilla sivuilla kåytetåån valinnanvaraisesti såådettåviå aitoja.

ti 90838 7

Keksinnon mukainen periaate on sovellettu myos vaihtoehtoi-sessa koneessa, jossa on yksittåinen hiova pinnankåsittelypåå, joka on pystysuunnassa liikkumaton, ja jonka suhteen tyokappa-lekuljetinta såådetåån. Hiova pinnankåsittelymateriaali on lii-maamalla kiinnitetty isoon kantokiekkoon, jota taas omalta osaltaan pidetåån kiinni pyorivåsså kiekossa alipaineen avul-la. Alipaine syotetåån sopivasta låhteestå sen pyorivån akselin kautta, johon kiekko on asennettu. Pyorivåsså akselissa kulkevan putken kautta syotetåån myos jååhdytysainetta kiekon ja hiovan pinnankåsittelymateriaalin låpi tyokappaleelle kun tårna liikkuu pinnankåsittelyalueen låpi tyokappalekuljettimel-la. Jååhdytysainetta syotetåån myos hiovan pinnankåsittelymateriaalin alapuolelle useamman suuttimen kautta.

Kåytetty jååhdytysaine ohjataan keskeiselle keråilyalueelle tyokappalekuljettimen alapuolelle, misså jååhdytysaine suodate-taan ja sitten viedåån syottosåilioon uudelleenkierråtystå vårten.

Kuljetushihnalla on edullisesti hiova rouhe tyokappaleiden kuljettamiseksi kitkan avulla, ja kuljetinhihna voidaan hel-posti vaihtaa kuljetinpohjan ainutiaatuisen ulokerakenteen an-siosta.

Hiova pinnankåsittelymateriaali itse on nopeasti ja helposti vaihdettavissa poistamalla alipaine pyorivåstå kiekosta. Tåmå mahdollistaa sen, ettå kantokiekko pååsee putoamaan alas vaih-tamista ja poistoa vårten.

Muut rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet ilmenevåt ohei-sista patenttivaatimuksista ja kuvioista, misså kuvio 1 esittåå osittaisen kuvan sivusuunnassa katsottuna pyorivåstå pinnankåsittelykoneesta, jossa keksinto on toteutettu; 8 kuvio 2 esittaå pyorivån pinnankåsittelykoneen ylhååltå kat-sottuna; kuvio 3 on leikkaus kuvion 1 linjaa 3-3 pitkin; kuvio 4 on osittainen leikkaus kuvion 1 linjaa 4-4 pitkin; kuvio 5 on suurennettu osaleikkaus kuvion 4 linjaa 5-5 pitkin ja esittaå erityisesti pyorivån kiekon, tyokappaleen ja tyokappalekuljettimen; kuvio 6 on suurennettu osakuvaus vaihtoehtoisesta kiekkohar-jasta, jossa on hiovat harj akset; kuvio 7 on suurennettu pååltå katsottu osakuvaus tyokappalekuljettimen osasta, misså on vaihtoehtoinen kantava pinta; kuvio 8 on kuvion 7 linjaa 8-8 pitkin kuvattu osaleikkaus; kuvio 9 on kuvion 8 kaltainen kuvaus, misså esitetåån toinen vaihtoehtoinen tyokappaletta kuljettava våline ty5-kappalekuljetinta vårten; kuvio 10 on sivukuvaus vaihtoehtoisesta pinnankåsittelykonees-ta, misså keksinto on toteutettu; kuvio 11 on suurennettu leikkaus kuvion 10 linjaa 11-11 pitkin, josta osia on poistettu ja esitetty leikkauksi-na; kuvio 12 on edelleen suurennettu osaleikkaus kuvion 11 linjaa 12- 12 pitkin; ja kuvio 13 on edelleen laajennettu osaleikkaus kuvion 11 linjaa 13- 13 pitkin.

Seuraavassa esitetåån keksinto låhemmin kuvioihin viitaten.

Ensiksi tarkastellaan kuviota 1, jossa kuvataan pinnankåsit-telykone, jossa keksinto on yleisesti esitetty viitenumerolla 11. Kone 11 kåsittåå alemman rungon 12 ja ylemmån rungon 13, jotka kumpikin ovat koneen kåyton aikan liikkumattomat ja ra-kenteellisesti yhdistetyt toisiinsa, mutta jotka suoritetun toiminnon kannalta kåsitetåån erillisiksi. Ylempi ja alempi runko 12, 13 kåsittåvåt monta rakenteellista komponenttia, ja alla viitataan eri viitenumeroilla tarkemmin muutamaan.

Il 90838 9

Viitaten kuvioihin 1 ja 3 kåsittåå alempi runko 12 parin yh-teenkytkettyå alempi runko 14, eli sivulevyjalat, jotka sijaitsevat toisistaan erillåan muodostaen vålille pitkån-omaisen kanavan. Tåmån kanavan ylåpuolella sijaitsee kuljetin-alusta 15, joka ulottuu kanavasta vaakatasossa kumpaankin suuntaan, ja jonka pituus parhaiten nåkyy kuviosta 1. Kuljetin-alustassa 15 on toisessa pååsså pyorivåsti kannatettu kåytto-rurapu 16, ja vastakkaisessa pååsså suorassa linjassa pyori-tetty rumpu 17. Pååton kuljetinhihna 18 kulkee rumpujen 16, 17 ympåri ja sopiva jannitys pidetåån yllå vetolaitteella 19, joka ohjaa rummun 16 asemaa. Muuttuvanopeuksinen moottori-kåyttolaite 21 (Kuvio 2) pyorittåå rumpua 16 kuljettamaan kuljetinhihnalla 18 tyokappaleita halutulla syottonopeudella.

Erityisesti viitaten kuvioon 3 nåhdåån, ettå kuljetinalusta 15 on låpileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen ja måårittåå pitkånomaisen kammion 22. Vålillå viitaten kuvioon 2 todetaan, ettå tåmå kammio on asetettu alipaineen alaiseksi sopivan put-ken 23 kautta, joka putki on kytketty kuljetinalustaan 15 yhteellå 24, jolloin putken toinen påå on kytketty alipainetta aikaansaavaan låhteeseen.

Kuljetinalustan 15 ylålevyyn, jonka yli kuljetin 18 liikkuu, on muodostettu joukko låvistyksiå 15a kuten kuvioissa 3 ja 5 esitetåån. Nåmå låvistykset 15a saattavat kuljetinhihnan 18 alipaineen alaiseksi. Erååsså suositussa suoritusmuodossa on itse kuljetinhihna låvistetty, josta syystå tyokappaleita W (kts. kuvio 4) vedetåån kuljetinhihnaa vastaan kun niita kul-jetetaan hiovan pinnankåsittelyalueen låpi kuten alla tarkem-min esitetåån.

Viitaten vielå kuvioihin 1 ja 3 todetaan, ettå alempi runko 14 lisåksi kåsittåå poikittaiskappaleen, joka on muodoltaan pit-kånomainen vaakasuora levy 25. Kuviossa 1 levyn 25 kummastakin pååstå ulottuvat ylospåin kaltevat levyt 26, 27, jotka yhdesså -- .. .. τ__ 10 sopivien sivujen kanssa måårittåvåt pitkånomaisen keråyskou-run nestemåistå jååhdytysainetta vårten. Levyjen 26, 27 kalte-vuuden ansiosta nestemåinen jååhdytysaine valuu kourun keskel-le ja edelleen suodattimen 28 kautta poistoputkeen 29. Nestemåistå jååhdytysainetta kåytetåån hiovassa pinnankåsittelysså edellå esitetyllå tavalla.

Viitaten nyt kuvioihin 2-4 todetaan, ettå laitteessa on pi-tuussuunnassa ulottuvat ohjauskiskot 31, 32, jotka sijaitsevat kuljetinhihnan molemmilla puolilla tarkoituksenaan ohjata ja pidåttåå tyokappaleita kun nåmå siirretåån hiovan pinnankåsi ttelyalueen låpi. Kumpikin ohj auskiskoista 31, 32 on poikittaissuunnassa såådettåvissa. Såådettåvån ohjauskiskon 31 osalta tåmå on aikaansaatu pituussuunnassa kahden vålin pååsså toisistaan sijaitsevan kåsipyorån 33, 34 avulla, jotka ruuvi- tyyppisen mekanismin kautta ovat suorassa yhteydesså ohjaus-kiskoon 31. Ruuvityyppiset mekanismit on edullisesti syn-kronoidusti yhdistetty tavanmukaisella ei kuvatulla tavalla (esimerkiksi toisiinsa ketjun kautta kytketyillå ketju-pyorillå). Tåmå synkroninen yhdiståminen mahdollistaa sen, ettå voidaan kåyttåå jompaakumpaa kåsipyoråå 33, 34 ohjaus kiskon 31 silti aina pysyesså yhdensuuntaisena kuljetinhihnan 18 ja tyokappaleiden W liikeradan kanssa. Aitaa 32 vårten on jårjestetty samankaltaiset kåsipyoråt 35, 36 niihin liittyvine sååtomekanismeineen.

Kuvioista 1-3 ilmenee, ettå ylempi runko 13 tukee kahta hiovaa pinnankåsittelypååtå 41, 42, jotka sijaitsevat vålin pååsså toisistaan ja suhteessa kuljetinhihnaan 18 sen ylåpuolella. Kone 11 kåsittåå kahdet pinnankåsittelypååt alla selitettyjå tarkoituksia vårten, mutta tåsså on huomioitava, ettå monin-kertaiset pinnankåsittelypååt pidetåån vain toiminnallisuuden kannalta parempana ratkaisuna, ja ettå keksinto laajasti otta-en pitåå sisållåån myos yhden ainoan pinnankåsittelypåån kåy-tdn.

90838 11

Vaikka pinnankåsittelypååt 41, 42 ovat yksilollisesti såådet- tåvisså tai såådetty suhteessa toisiinsa ja kuljetinhihnaan 18 ja tydkappaleeseen W, niin vastaavalla tavalla on ymmårret-tåvå, ettå pinnankåsittelypååt 41, 42 myos voidaan pitåå pai- kallaan yhdistettyinå kuljetinalustan 15 ja kuljetinhihnan 18 korkeussuuntaiseen sååtoliikkeeseen, mikå on tavallinen rat-kaisu useassa hiovassa pinnankåsittelykoneessa.

Viitaten kuviohin 1 ja 3 ylempi runko 13 kåsittåå suuren laati-kon, joka sijaitsee kul j etinalustan 15 ja kul j etinhihnan 18 ylåpuolella, ja jossa on sivulevyt 43, 44 ja pååtylevyt 45, 46. Pinnankåsittelypååt 41, 42 on kulloinkin asennettu pååty-levyihin 45, 46 kuten kuviossa 1 esitetåån.

Viitaten vielå kuvioihin 1 ja 3 esitetåån, ettå laatikon ke-hystå, ja siten myos hiomapåitå 41, 42 vårten tarkoitettu kor-keudensååtomekanismi kåsittåå parin ruuvinostinta 47, 48.

Ruuvinostimet 47, 48 ovat kåytånnosså identtiset, vaikka ne sijaitsevatkin toistensa peilikuvina, ja toisen yksityiskoh-tainen selitys påtee molemmille. Ruuvinostimet 47 kåsittåvåt kiinteån kierteillå varustetun akselin 47a, joka pååttyy jal-kaan 47b, joka lepåå alemman rungon 12 vaakasuoran ulkoneman tai korokkeen påållå. Sivusuunnassa ulottuvaari kannattimeen 51 on asennettu vaihteisto 47c, joka toimii siten, ettå se voi liikkua ylos- tai alaspåin kierteillå varustetun akselin 47a varassa.

Tåmå såådettåvisså oleva liike aikaansaadaan pyorittåmållå pit-kånomaista karaa 52, joka ulottuu toisesta vastakkain asen-netuista ruuvinostimista 48. Vastaavanlainen kara 53 (kuvio 1) vaikuttaa toiseen ruuvunostinsarj aan 47, 48. Kaikkien neljån ruuvunostimen synkronointi saadaan aikaan kulloinkin karoille 52, 53 asennetuilla ketjupyorillå 54, 55 ja niitå yhdiståvållå ketjulla 56. Karan 53 pidennykseen asennettu kåsipyorå 57 (kuvio 3) mahdollistaa kaikkien neljån ruuvinostimen sååtåmi-sen yhdellå såådollå siten, ettå molemmat pinnankåsittelypååt 12 41, 42 nousevat tai laskevat suhteessa kuljetinhihnaan 18 ja tyokappaleisiin W.

Pinnankåsittelypååt 41, 42 ovat olennaisesti identtiset, vaik-ka ne sijaitsevat toistensa peilikuvina, ja toisen yksityis-kohtainen kuvaus kuvaa molempia. Kuvioihin 1 ja 3 viitaten sii-nå on pari laakeria 58, 59 kiinnitettyinå pystysuunnassa vålin pååhån toisistaan tukilevyyn 71 (jota alla kuvataan yksityis-kohtaisesti). Laakerit 58, 59 kantavat suurta pyoritettåvisså olevaa akselia 61. Akselin 61 alapååhån on ruuvisarjalla 63 asennettu kiinnityskappale 62 siten, ettå molemmat liikkuvat yhdesså. Kaksinkertainen kåyttopyorå 64 on kiinnitetty akselin 61 ylåpååhån ja mahdollistaa sen, ettå akseli 61 on pyoritettåvisså parin V-hihnan avulla, jotka hihnat on yhdistetty moottorin 68 akselille asennettuun kåyttopyoråån 67. Moottori 68 on asennettu sivulevylle 44 kiinnitettyyn kulmakannatti-meen.

Tukilevy 71, johon laakerit 58, 59 on kiinnitetty, on pysty-suuntaista sååtoliikettå vårten asennettu liukuvasti suhteessa pååtylevyyn 46. Kuviossa 2 esitetåån, ettå tukilevyllå 71 on viistetyt tai sårmåtyt reunat, ja pååtylevyyn 46 asennetut tåydentåvåt pidåtintangot 72, 73 måårittåvåt uran, jossa tukilevy 71 voi liukua.

Viitaten lisåksi kuvioon 1 pååtylevyyn 46 on muodostettu pys-tysuuntainen lovi 46a, ja sen låpi ulottuu kierteillå varus -tettu kappale 74. Kappale 74 on kierteillå varustetun karan 75 varassa, joka taas omalta osaltaan on yhdistetty sååtokahvaan 76. Kahva 76 ja kara 75 ovat pyoritettåvisså mutta ei akselin suunnassa siirrettåvisså, ja kahvan 76 pyoritys aikaansaa kap-paleen 74, tukikiekon 71 ja hiomapåån 42 pystysuuntaisen liik-keen.

Hiomapåålle 41 on jårjestetty vastaavanlainen mekanismi sååto-kahvoineen 77.

90838 13

Kahvalla 57 ja siihen liittyvån mekanismin kåyton avulla ta-pahtuva pystysuuntainen sååto on tarkoitettu suureksi eli karkeaksi, kun taas kahvojen 76, 77 avulla tapahtuva sååto on tarkoitettu pieneksi eli hienoksi.

Viitaten kuvioihin 2-5 nåhdåån, ettå kiinnityskappaleella 62 on ympyrånmuotoinen laippakiekko, jossa on useita bajonetti-liittimen lovia 62a, jotka on sovitettu ottamaan irroitetta-vasti vastaan suurta hiovaa pinnankåsittelykiekkoa 81. Kiekos-sa 81 on useita suuria kårkitappeja 81, joiden koko on sellai-nen, ettå ne bajonettikaltaisella tavalla sopivat loviin 62a kantamaan ja pyorivåsti kåyttåmåån kiekkoa 81. Tåsså suhteessa lovet 62a ovat sillå tavalla suunniteltuja, ettå akselin 61 pyorimissuunta koneen kåyton aikana ajaa tappeja 81a lukitse-vaan asentoon.

Edelleen viitaten kuvioihin 1-3 ja 5 pyoritettavisså olevassa akselissa 61 on ontto poraus 61a, joka ulottuu akselin 61 koko pituuden yli, ja joka ylåpååsså on suljettu nesteliitoksella 83 (kuviot 1 ja 3) ja alapååståån avoin (kuviot 3 ja 5). Nes-tejohdon 84 toinen påå on kytketty nesteliitoksella 83 ja vastakkainen påå on kytketty jååhdytysainelåhteeseen (ei nåy-tetty). Jååhdytysainetta syotetåån jatkuvasti liitoksen 83, porauksen 61a ja kiekon 81 keskion låpi, misså aine jakautuu såteittåisesti hiovan pinnankåsittelyn alueella. Jååhdytysaine keråtåån tåmån jålkeen edellå mainitulla tavalla kiekkojen 25-27 måårittåmåån kouruun.

Viitaten kuvioon 5 hiova pinnankåsittelymateriaali 85 on kiin-nitetty kiekon 81 pyoreåån, tasomaiseen alapintaan. Edullisim-massa suoritusmuodossa on pinnankåsittelymateriaali 85 muodol-taan rengasmainen, jolloin sen ulompi låpimitta vastaa kiekon 81 ulkolåpimittaa, ja sisempi låpimitta vastaa yleisesti asen-nuspåån 62 ulkolåpimittaa. Rengasmainen muoto on suositeltava, koska se mahdollistaa porauksesta 61a tapahtuvan håiritsemåt- 14 toman j ååhdytysainevirran, mutta on ilmeistå, ettå hiova mate-riaali rengasmaisen muodon sijasta voi olla muodoltaan myos kokonainen tai umpinainen kiekko.

Itse materiaali 85 kåsittåå kerroksen kimmoisia kuituja, jotka on muodostettu yhtenåiseksi, ilmavaksi, avoimeksi, huovikemai-seksi, kolmiulotteiseksi kudokseksi, jossa on niitå ominaisuuk-sia, joita on esitetty US-patentissa 2,958,593, joka on myon-netty 1. påivånå marraskuuta 1960 ja siirretty yhtiolle Minnesota Mining and Manufacturing Company. Tama tuote on tava-ramerkillå SCOTCH BRITE kaupallisesti saatavissa yhtioltå Minnesota Mining and Manufacturing Company. Sopivia materiaa-leja on myos kaupallisesti saatavissa muilta valmistajilta, eikå keksinto ole rajoitettu SCOTCH BRITE tuotteeseen tai yleensa tåmåntyyppiseen hiovaan vålineeseen.

Tåmåntyyppinen valine toimii erittåin hyvin purseen poiston ja materiaalin kiillotuksen sekå muunlaisten pintaviimeistelyjen yhteydesså. Tåmåntyyppinen materiaali on erityisen kåyttokel-poinen kevyen purseenpoiston yhteydesså, koska sillå on kim-moisa huokoisuus, joka yhdistettynå kuitumaisen kudoksen luon-taiseen rakenteeseen hioo myos metallikomponentteja ja jåttåå pyoristetyt reunat, jotka sopivat viimeistelyå vårten. Nåitå hiovia materiaaleja on saatavina erilaisissa "hiekkakarkeuk-sissa" karkeasta hienoon, ja hienommat karkeudet ovat hyvin sopivat monen materiaalin pinnan korkeakiiltoa vårten, mukaan lukien metallit ja muovit.

Hiomapåån 41 rakenne on miltei identtinen, ja se kåsittåå pinnankåsittelykiekon 82, jossa on samankaltainen hiova materiaali jonka hiomakarkeus on erilainen. Koneessa 11 on kaksi hiovaa kiekkoa 81, 82 suositussa suoritusmuodossa, jolla mah- dollistetaan samanaikainen tyokappaleiden purseen poisto ja kiillotus. Tåsså suhteessa edeltåvån kiekon 81 hiova pinnan-kåsittelymateriaali on hiomakarkeudeltaan karkeampi, kun taas kiekon 82 hiova pinnankåsittelymateriaali on hiomakarkeudel- tl 90838 15 taan hienompi, millå tydkappale W kiillotetaan sen jålkeen kun sen purseet on poistettu.

Sekå kiekon 81 etta kiekon 82 hiova pinnankåsittelymateriaali on suositussa suoritusmuodossa kiinnitetty liimalla. On kui-tenkin myos mahdollista kåyttåå koukku-silmukkaliitosta (esim. Velcro), tai kåyttåå hyvåksi alipainetta kyseisen kiekon låpi, jolloin alipaine otetaan koneen olemassa olevasta alipainejår-j estelmåstå.

Kåytosså kuljetinhihna 18 liikkuu oikealta vasempaan, ja tyo-kappaleet W sijoitetaan siten koneen kåyttåjån toimesta kulje-tinhihnalle 18 koneen oikean påån luona. Kun alipainelåhde on toiminnassa alipainetta saatetaan johdon 23 kautta alipaine-kammioon 22, joka toimii låvistyksien 15a ja kuljetinhihnan 18 låpi vetåen tyokappaletta W tiukasti kuljetinhihnaa 18 vas-taan. Tyokappaleisiin jårjestetty imu on yleenså riittåvå pitå-måån ne paikallaan hiovan pinnankåsittelytoiminnon aikana.

Aidat 31, 32 voidaan kuitenkin sovittaa asianmukaiseen sivu- suuntaiseen asentoon tyokappaleiden W koon mukaan, joka toi-menpide eståå sivusuuntaisliikkeitå sekå oikealle ettå vasem-malle.

Ennen kuin koneen 11 toiminta on alkanut on hiovan kiekon 81 pystysuuntainen asema kåsipyorån 76 avulla såådettåvå yksit-tåisesti suhteessa kuljetinhihnaan 18 ja tyokappaleisiin W, ja hiovan kiekon 82 pystysuuntainen asema on vastaavasti asetet-tava kåsipyorån 77 avulla, jolloin tulee ottaa huomioon kiekon 81 hiova vaikutus tyokappaleisiin W ennen yhteyttå hiovaan kiekkoon 82. Kuten edellå on mainittu voidaan hiovia pinnan-kåsittelykiekkoja 81, 82 sååtåå samanaikaisesti kåsipyorån 57 avulla, mikåli jatkosååtoå tarvitaan.

Kiekot 81, 82 toimivat erittåin tehokkaasti myos pienten osien purseiden poiston ja kiillotuksen yhteydesså. Tåmå johtuu kiek- 16 kojen suuresta låpimitasta suhteessa kuljetinhihnan 18 levey-teen ja itse kappaleen kokoon, sekå valitusta hiovasta materiaalista. Kun kumpikin kiekko kuvioissa 2 ja 4 esitetyllå tavalla liikkuu vastakelloon, niin jokaiseen tyokappaleeseen W tarttuu ensiksi hiova våline, joka liikkuu ensimmåiseen suun-taan (vasemmalta oikealle katsottuna kuljetinhihnaa pitkin liikuvalta tyokappaleelta), ja kiekon pyorimisakselin ohitta-misen jålkeen hiova våline tarttuu tyokappaleeseen vastakkai-sessa suunnassa (tyokappaleelta nåhtynå oikealta vasempaan). Tåmå monelta suunnalta tuleva tyokappaleen hionta on edulli-nen, koska se varmistaa sen, ettå hiova våline tarttuu jokaiseen nousevaan alueeseen ja reunaan kahteen kertaan eri suun-nista, ja ettå kaikkista epåtasaisista alueista ja reunoista tehokkaasti poistetaan purseet, minkå jålkeen ne kiillotetaan tai muuten tasoitetaan.

Itse hiova våline on edullinen joustavuutensa ja huovikemai-suutensa ansiosta, sekå johtuen sen kyvystå tunkeutua pinnan syvennyksiin ja reikiin sekå kyvystå ulottua kulmien ja reuno-jen ympåri.

Kuvatun tyyppisellå hiovalla vålineellå on erinomainen kyky poistaa purseet kappaleista, jotka ovat metallia ja jopa muo-viakin. Tåmåntyyppisen vålineen eråånå vaikeutena on ollut epå-tasainen kul uminen, joka johtuu siitå, ettå vain osa våli-neestå (esim. pååttomån hiovan nauhan yksi viivamaisesti liik-kuva sivu) joutuu kosketukseen tyokappaleisiin. Saattamalla jokainen tyokappale kosketukseen rengasmaisen tai umpinaisen kiekkovålineen monisuuntaiseen liikkeeseen aikaansaadaan kui-tenkin se, ettå hiova våline kokonaisuudessaan tarttuu jokaiseen tyokappaleeseen, joten våline tasoittuu siten itseståån yhtenåisellå tavalla.

Porauksen 61a kautta jaettu jååhdytysaine auttaa pitåmåån tyo-kappaleet W alhaisemmassa låmpotilassa ja siten våltytåån niiltå håirioiltå, jotka johtuvat liiallisen låmmon muodostu- 90838 17 misesta. Kuten esitetåån erityisesti kuviossa 3, jååhdytysaine jakaantuu keskipakoisesti ulospåin porauksesta 61a yli tyo-kappaleen W koko pinnan, kun tyokappale liikkuu hiovan pinta-alueen låpi. Suositussa suoritusmuodossa on jååhdytysaine vesiliukoinen oljy (esim. kuusikymmentå osaa vettå yhtå osaa oljyå kohti), ja sillå on ruostetta eståvåt ominaisuudet.

Kiekot 81, 82 toimivat optimaalisesti silloin kun ne pyorivåt melko alhaisella nopeudella suhteessa tyokappaleisiin W, jotka liikkuvat nopeudella joka on kohtuullisesta hitaaseen. Kuva-tussa suoritusmuodossa ovat kiekot 81, 82 låpimitaltaan suu- ruusluokkaa kolme jalkaa ja ne pyorivåt nopeudella 160...200 kierrosta minuutissa, joka vastaa pintanopeutta 1900. . . 2000 jalkaa minuutissa. Suositussa suoritusmuodossa on kuljetin-hihna 18 likimain kaksi jalkaa leveå, ja se liikkuu nopeudella n. 10. . . 50 jalkaa minuutissa.

Vaihtoehtoinen hiova våline esitetåån kuviossa 6. Tasså on kiekko 81' joka on muodoltaan pyoreå harja jolla on renkaan-muotoisesti jårjestetyt hiovat sukaset 85'. Itse sukaset on kyllåstetty hiovilla osasilla kuten on kuvattu, ja tållaisia tuotteita on kaupallisesti saatavissa eri karkeuksina. Harjan harjakset toimivat erityisen hyvin purseiden poistossa.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetåån vaihtoehtoinen kuljetinhihna 18'. Tåsså kuljetinhihnassa on hioma-ainekerros (esim. piikarbidi-hiukkasia) ulommassa eli ylemmåsså pinnassa, ja nåmå hiukkaset toimivat kitkan avulla pitåen tyokappaleita paikoillaan kun nåmå liikkuvat hiovan pinnankåsittelyalueen tai -alueiden låpi. Kuljetinhihna 18' on olennaisesti låviståmåton, eikå sitå voitaisi kåyttåå alipaineen alla kuten kuvioiden 1...5 mu-kaisissa suoritusmuodoissa. Kuljetinhihnan 18' yhteydesså voidaan kuitenkin valinnanvaraisesti kåyttåå sivusuunnassa såå-dettåviå ohj auskiskoj a 31, 32.

18

Kuviossa 9 esitetåån vielå yksi kuljetinhihnan vaihtoehtoinen suoritusmuoto, johon viitataan numerolla 18". Tåsså kuljetinhihnan ylemmåsså eli ulommassa pinnassa on pehmeåtå silikoni-kumia tai vastaavaa, joka antaa tyokappaleille W olennaisen kitkapidon kun ne liikkuvat hiovan pinnankåsittelyalueen låpi. Hihna 18" on sekin olennaisesti låviståmåton, eikå sitå voi-taisi kåyttåå alipaineen alla, mutta sitå voidaan valinnanva-raisesti kåyttåå såådettåvien aitojen 31, 32 kanssa.

Viitaten kuvioihin 10 ja 11 esitetåån keksinnon mukaisen hiovan pinnankåsittelykoneen vaihtoehtoinen suoritusmuoto, johon viitataan yleisesti numerolla 111. Kone 111 kåsittåå alemman kiinteån rungon 112 ja ylemmån kiinteån rungon 113. Kuten kuvioiden 1. . . 9 mukaisessa suoritusmuodossa kåsittåvåt alemmat ja ylemmåt rungot 112, 113 tietyn måårån rakenteellisia kompo-nentteja, ja muutamiin niistå viitataan alla låhemmin eri vii-tenumeroilla.

Alempi runko 113 kåsittåå alustan 114, joka on muodostettu useammasta toisiinsa liitetyistå rakenneosista, joilla on laa-tikkomainen låpileikkaus. Nåistå rakenneosista kaksi, viite-numeroiltaan 114a ja 114b, sijaitsevat vaakatasossa ja etåi-syyden pååsså toisistaan, ja ne ottavat vastaan haarukkanostu-rin haarukan piikit.

Alustassa 114 on metalliset sivulevyt 115 ja påådyt 116, jotka sijaitsevat pystysuorassa ja måårittavåt suljetun tilan.

Kuhunkin sivuun asennetut ulokkeet 117 kantavat kukin ruuvi-nosturiparin 118, 119. Ruuvinostureita kåytetåån yhteisesti ja synkronisesti ulkoa påin ulottuvilla olevan kåsipyorån 121 avulla, joka toimii pyorivån akselin 122 kautta. Akselit 122 ovat yhteenkytketyt sopivan ketjupyorån kautta kulkevan ketjun 123 vålityksellå.

90838 19

Palkkien 124, 125 påålle on asennettu pari poikkileikkauksil- taan kulman muodostavaa poikittaiskannatinta 126, 127 (Kuvio 10) j otka toimivat tyokappalekuljettimen alustan tai kehyksen 128 tukena. Viitaten kuvioon 10 on kuljetinalustan 128 toises- sa pååsså pyoritetåvisså oleva vetotela 129 ja vastakkaisessa pååsså sijaitseva joutotela 131. Pååton kuljetinhihna 132 kulkee telojen 129, 131 ympåri ja hihnaa pidetåån sopivassa ki- ristyksesså parilla pneumaattisella toimilaitteella 133, joista vain toinen on nåytetty. Kuljetinhihna 132 on sitå tyyp-piå, joka kuvataan kuvioissa 7 ja 8, eli sen ulko- eli ylå-pinnassa on hioma-ainekerros (esim. piikarbidihiukkasia), jotka hiukkaset kitkan avulla pitåvåt tyokappaleet paikallaan, kun niitå liikutetaan hiovan pinnankåsittelyalueen låpi. Itse kuljetinhihnan 132 venyvyys tai jousto on minimaalista, ja jousto aikaansaadaan ilman kokoonpuristuvuudesta pneumaattis-ten toimilaitteiden avulla.

Koneen 111 on tarkoitus toimia niin, ettå hiovalla pinnankå-sittelyalueella on jååhdytysainetta, ja tåstå syystå koneessa on nestekeråysallas, joka muodostuu kaltevista metallilevyistå 134, 135, joita kuljetinalusta 128 kannattaa kuljettimen 132 alla. Metallilevystå tehdyt sivut 136 ja påådyt 137 muodosta-vat kuljetinalustan 128 ymparile suljetun tilan, joka pitåå roi s kuvaa j ååhdytys ai netta.

Kuvioon 10 viitaten esitetåån kaavinterå 138, jota vetotelan 129 vieresså oleva metallilevypååty 137 kannattaa sellaisessa asennossa, ettå tyokappaleiden putoaminen alla olevaan suljet-tuun tilaan estyy.

Kuvioon 11 viitaten kuljetinalustaa 128 tukee poikkikannatin 126 ulokemaisella tavalla yhtå sivua pitkin. Vastakkainen sivu ulottuu poikittain yhteyteen poikkikannattimeen 127, johon se normaalikåyton aikana on pultattu kiinni siten, ettå saadaan aikaan tukio kuljetinalustan 128 molemille sivuille. Poikkikannatin 127 on kuitenkin poistettavissa jåttåen siten kulje- 20 tinalustan 128 toisen sivun avoimeksi, ja siten on mahdoilista poistaa kuljetinhihna 132 sivusuunnassa alustalta 128. Ennen sitå on pneumaattiset toimielimet 133 saatettava toimettomik-si, jotta kuljetinhihna 132 olisi loysånå poistoa vårten. Låpi-leikkaukseltaan laatikkomainen koneen rungon osan muodostava rakenneosa 139 on myos poistettavissa, jolloin runkoon muodos-tuu iso rako tai aukko, joka mahdoilistaa kuljetinhihnan 132 poiston koneesta.

Edelleen viitaten kuvioihin 10 ja 11 esitetåån hiovasta pin-nankåsittelyalueesta tippuvan jååhdytysaineen suodatuslait-teisto yleisesti viitenumerolla 141. Suodatin 141 kåsittåå låvistetyn vålpån 142 asennettuna alarunkoon 112 metallilevy-sivujen ja -pååtyjen 115, 116 sisållå. Vålppå 142 toimii syot-torullasta 144 ulottuvan suodatinpaperikerroksen 143 tukena. Suodatinpaperi 143 kulkee vålpån 142 påållå vastakkaisilla puolilla sijaitsevien tukitelojen 145, 146 alla, ja sitten pienen joutotelan 147 ympåri, ennen kuin se saapuu keråyste-lalle 148. Keråystelassa 148 on kåsipyorå 149, jolla tarvitta-essa kåyttåjå kåsin siirtåå suodatinpaperin 143 jaksottain eteenpåin. Låhellå joutotelaa 147 on pieni kaavin 150 suurem-pien lietemåårien ja muiden jåånnosten kaavimiseksi pois suo-datinpaperilta ennenkuin paperi kååritåån keråystelalle 148.

Hiovalle pinnankåsittelypinnalle syotetty jååhdytysaine ohja-taan tippuallaslevyjen 134, 135 avulla sivu- ja pååtylevyjen 115, 116 muodostamaan keskeiseen tilaan, misså jååhdytysaine putoaa suodatinpaperin 143 påålle ja sen låpi edelleen kierrå-tettåvåksi. Suodatuksen jålkeen se viedåån jååhdytysaineen syottosåilioon 151 (Kuvio 11) kierråtettåvåksi alla selitetyl-lå tavalla.

Edelleen viitaten kuvioihin 10 ja 11 ylårunko 113 kannattaa hiovan pinnankåsittelypåån, johon yleisesti viitataan nume-rolla 152. Hiomapåå 152 kåsittåå pystysuuntaan jårjestetyn pyo-rivån akselin 153, jonka keskio muodostaa kaksinkertaisen 90838 21 nestejohdon kuten alia yksityiskohtaisesti selitetåån. Akseli 153 pyorii vapaasti parin laakerin 154, 155 varassa. Akselin 153 ylåpåå ulottuu laakerin 155 yli, ja siihen on kiinnitetty kolminkertainen vedetty pyorå 156 pyorimåån akselin 153 kans-sa.

Ylårunkoon 113 on kiinnityskiekon 158 avulla kiinnitetty såhko-moottori 157, jossa on kolminkertainen vetopyorå 159, joka on samassa tasossa kuin vedetty pyorå 156. Vetohihnat 161 pyorien 156, 159 vålillå pyorivåt toivotulla nopeudella.

Viitaten lisåksi kuvioon 12 ja 13 on akselin 153 alapååhån ruuvattu kannatus- tai asennuskiekko 162, joka toimii suuren kiekon 163 kantajana. Kiekko 163 on sopivasti muodostettu si-ten, ettå siinå on keskeinen, matala pyoreå upotus 163a, joka vastaa asennuskiekon 162 låpimittaa ja jolla varmistetaan, ettå kiekko 163 tulee asennetuksi keskeiseen asentoon siten, ettå se toimii tasapainoisesti kun se pyorii akselin 153 muka-na.

Asennuskiekon 162 ulkokehån luona sijaitsevassa urassa on O-rengas 164, joka tiiviisti liittyy matalan upotuksen 163a pintaan. Asennuskiekon 162 sisåporauksen rengasuraan on sijoi-tettu O-rengas 165, joka tiiviståen liittyy akselin 153 ulko-pintaan.

Viitaten erityisesti kuviohin 12 ja 13 kiekon 163 pohjapinta on muodostettu kåsittåmåån matalia rengasmaisia upotuksia 163b, jotka on sovitettu ottamaan vastaan ohut kantokiekko 166, jonka muoto edullisesti on rengasmainen. Kantokiekon 166 pohjapintaan on liimaamalla kiinnitetty kerros hiovaa pinnankå-sittelyainetta 167, joka myos sopivasti on muodoltaan rengas-maista, ja jossa on keskeinen aukko, joka mahdollistaa jååh-dytysaineen esteettomån virtauksen.

22

Hiova pinnankåsittelymateriaali 167 on mieluiten samaa materi-aalia kuin kuvioissa 1. . . 9 esitetysså suoritusmuodossa, ja kåsittåå kerroksen joustavia kuituja, jotka on muodostettu yhtenåiseksi, ilmavaksi, avoimeksi huovikemaiseksi kolmiulot-teiseksi kudokseksi, jossa on hiovat ominaisuudet.

Kiekko 163 pitåå alipaineen avulla irroitettavasti kantokiek-koa 166. Tåtå vårten on kiekon 163 alapinnassa useita ympyrån-muotoisia uria 168 låhellå matalaa upotusta 163b. Ympyrånmuo-toiset urat 168 ovat yhteisesså nesteyhteydesså toistensa kanssa parin såteensuuntaisen uran 169 kautta.

O-rengas 171 on kiekon 163 ympyråmåisesså urassa, joka sijait-see pienimmåstå ympyråmåisestå urasta 168 såteen suunnassa sisåånpåin, ja samalla tavalla on O-rengas 172 ympyrånmuotoi-sessa urassa, joka sijaitsee suurimmasta ympyrånmuotoisesta urasta 168 såteen suunnassa ulospåin. Tåstå seuraa, ettå kun alipaine asetetaan uriin 168, 169, niin kantokiekko 166 tart-tuu tiiviisti O-renkaisiin 171, 172 ja tulee tiukasti vedetyk-si matalaan upotukseen 163b hiovan pinnankåsittelyprosessin aikana.

Viitaten kuviohin 11 ja 13 uriin 168, 169 asetetaan alipaine akselin 153 ison pituussuuntaisen porauksen 153a kautta, joka ulottuu koko pituuden yli. Alapååsså poraus 153a on yhteydesså asennuskiekkoon 162 muodostetun såteensuuntaisesti ulottuvan uran 162a kanssa. Uran 162a uloin påå on yhteydesså kiekossa 163 olevaan pieneen poraukseen tai låpimenoon 163c (kts. myos kuvio 12), joka omalta osaltaan on yhteydesså sisimmån ympyrån-muotoisen uran 168 ja yhden såteensuuntaisen uran 169 kanssa.

Porauksen 153a sisållå sijaitsee jååhdytysaineputki 173, jonka alapåå ulottuu keskeiseen ympyrånmuotoiseen syvennykseen 163d kiekossa 163. Kantokiekon 166 ja hiovan materiaalin 167 rengas-maisen muodon takia putkessa 173 oleva jååhdytysaine tulee 90838 23 syotetyksi suoraan tyokappaleeseen kun tåmå liikkuu hiovan pinnankåsittelyalueen låpi.

Vakuumiporauksen 153a ylåpåå ja jååhdytysaineputki 173 pååtty-våt tavalliseen kaksoisvirtasovitukseen 174, jossa on alipai-nejohto 174a ja jååhdytysainesyotto 174b (Kuvio 10). Alipaine-johto on yhdistetty ei nåytettyyn alipainelåhteeseen. Jååhdy-tysainesyotto 174b on liitetty johtoon 175, joka omalta osal-taan sopivien venttiilien kautta on liitetty jååhdytysaine-såiliosså 151 olevaan uppopumppuun 175.

Jååhdytysaineputken 173 låpi kulkevan jatkuvan jååhdytysaine-virran lisåksi viedåån hiovan pinnankåsittelymateriaalin ala-pintaan jååhdytysainetta myos suutinparin 177, 178 kautta (Kuvio 11). Suuttimet 177, 178 on (ei nåytettyjen) nestejohto- jen kautta liitetty johtoon 175, ja suuttimet on jårjestetty antamaan ylospåin suunnatun suihkun hiovan pinnankåsittelyai-neen siihen osaan, joka ulottuu tyokappalekuljetinhihnan 132 sivujen ulkopuolelle.

Tåten syotetåån jååhdytysainetta jååhdytysaineputken 173 kautta hiovan pinnankåsittelymateriaalin 167 keskelle, joka jååh-dytysaine liikkuu sååteen suuntaisesti ulospåin pinnankåsitte-lytapahtuman aikana, ja suuttimet 177, 178 antavat jatkuvan suihkun hiovan pinnankåsittelymateriaalin 167 ulommille alu-eille, varmistaen siten, ettå tyokappale aina pysyy kylmåsså tilassa pinnankåsittelyn aikana.

Viitaten kuvioon 10 esitetåån pari peittåvåå kupua 181, 182 liitettyinå saranoiden avulla kååntyvåsti ylårunkoon hiovan pinnankåsittelyalueen vastakkaisilla puolilla ja suoraan kie-kon 163 ylåpuolella, ja nåmå kuvut pidåttåvåt kåyton aikana jååhdytysaineroiskeet. Kummassakin peittåvåsså kuvussa 181, 182 on painotetut telat, jotka normaalisti pitåvåt kupuja ala-asennossa roiskeiden pitåmiseksi. Kumpikin tela 183, 184 pyorii vapaasti akselin ympåri, joka on kohtisuorassa tyokap- 24 paleiden liikerataan nahden, joten telat toimivat sisaåntulo-ja poistoteloina tyokappaleita vårten kun nåmå liikkuvat hio-vaan pinnankåsittelyalueeseen ja sieltå pois.

Kåytosså uppopumppu 176 toimii syottåen jatkuvasti jååhdytys-ainetta låpi putken 175, sovituksen 174, ja jååhdytysaineput-ken 173 hiovalle pinnankåsittelyalueelle ja myos suuttimille 177, 178. Alipainelåhde on myos toiminnassa muodostaen alipai-netta sovituksen 174 ja porauksen 153a kautta vetåmåån kanto-kiekkoa 166 tiiviisti upotukseen 163b.

Kuljetinhihna 132 liikkuu oikelta vasempaan kuten kuviossa 10 esitetåån, ja koneenhoitaja sijoittaa siten tyokappaleet ko-neen oikealta puolelta kuljetinhihnalle 132.

Kåsipyorållå 121 såådetåån kuljetinalustan 128 ja siten kulje-tinhihnan 132 pystysuora asetus suhteessa hiovaan pinnankåsit-telypååhån 152. Kiekkoa 163 pyoritetåån ja se kantaa mukanaan kantokiekkoa 166 ja hiovaa pinnankåsittelymateriaalia 167. Pinnankåsittelymateriaali 167 toimii suuren låpimittansa ansi-osta suhteessa kuljetinhihnan 132 leveyteen ja kåsiteltåvåån kappaleeseen, sekå myos edulliseksi katsotun hiovan materiaa-lin ansiosta, erittåin tehokkaasti myos pienten kappaleiden purseiden poistossa ja kiillotuksessa. Kun tyokappale liikkuu hiovan pinnankåsittelyn alueelle, niin ensimmåiseen suuntaan liikkuva hiova pinnankåsittelymateriaali tarttuu siihen, ja kiekon 163 pyorimisakselin ohittamisen jålkeen hiova materiaa-li 167 sitten tarttuu tyokappaleeseen vastakkaisesta suunnas-ta. Tåmå monisuuntainen låhestyminen tyokappaleen pintaa hioen on edullinen, koska se varmistaa, ettå hiova materiaali tarttuu jokaiseen nousevaan alueeseen ja reunaan kahteen kertaan eri suunnista, ja ettå poistetaan purseet kaikista karkeista alueista, minkå jålkeen alueet kiillotetaan tai muuten tasoi-tetaan.

90838 25

Itse hiova materiaali on edullinen joustavuutensa ja huokoi-suutensa ansiosta, sekå sen kyvystå låviståå rakoja tai reikiå tyokappaleen pinnan alia sekå sen kyvystå ulottua kulmien ja reunojen ympåri.

Kun jokaiseen tyokappaleeseen kohdistetaan rengasmuotoisen hiovan pinnankåsittelymateriaalin monisuuntainen liike, niin koko hiova valine tarttuu jokaiseen tyokappaleeseen, ja valine itse tasoittuu yhtenaisellå tavalla.

Kiekko 153 toimii optimaalisesti kun se pyorii nopeudella, joka on suhteellisesti hitaampi tyokappaleiden suoraviivaiseen nopeuteen nåhden, joka on kohtuullisesta hitaaseen. Kuvatussa suoritusmuodossa kiekko 163 on låpimitaltaan kolme jalkaa ja pyorii nopeudella 150... 200 kierrosta minuutissa. Suositussa suoritusmuodossa on kuljetinhihna 132 leveydeltåån kaksi jalkaa ja liikkuu nopeudella 10...50 jalkaa minuutissa.

Kuljetinhihnassa 132 oleva hiova rouhe pitåå tyokappaleita kitkan avulla kun ne liikkuvat hiovan pinnankåsittelyalueen låpi. Koska hiova rouhe pitkån kåyton jålkeen lopulta kuluu pois, voidaan hihna vaihtaa poistamalla poikittaiskappale 127 ja vålikappale 139, pååståmållå paine toimielimistå 133 ja poistamalla hihna 132 koneesta sivusuunnassa nåin syntyneen aukon låpi. Uusi hihna asennetaan påinvastaisella toimenpi-teellå.

Kiekon 163 hiova materiaali korvataan nopeasti ja helposti nostamalla toinen saranoiduista kuvuista 181, 182 ja pååståmållå alipaine pois porauksesta 153a pååståen siten ohutta kantokiekkoa 166 putoamaan. Uusi kantokiekko 166 hiovine mate-riaaleineen asennetaan påinvastaisella toimenpiteellå.

Claims (13)

26

1. Laite (11) purseiden poistamiseksi tyokappaleista, mukaan-lukien sullteellisen pienet kappaleet, jossa laitteesssa on - runkovålineet (12, 13); - runkovålineiden (12, 13) kannattamat tyokappaleiden (W) kuljetinvålineet (18), jotka vålineet kåsittåvåt olennai-sesti tasomaisen, tyokappaleita kannattavan pinnan, jolla on ennaltamååråtty leveys, useiden yksittåisten tyokappaleiden kannattamiseksi niiden kuljettamiseksi purseidenpoistoalueen låpi ja jokaisen tyokappaleen pidåttåmiseksi kiinteåsså asennossa mainitulla tyokappaletta pitåvållå pinnalla tåmån misså tahansa pisteesså sen liikkuessa purseidenpoisto-vyohykkeen låpi; - runkovålineiden (13) kyseisesså purseidenpoistovyohykkeesså kannattama purseidenpoistopåå (41, 42) sijoitettuna vasta- pååtå suhteessa tyokappaleita kannattavaan pintaan, jolloin purseidenpoistopåå (41, 42) kåsittåå: -- pyoritettåvån kiekkoelimen (62), jossa on olennaisesti tasomainen pinta, joka on olennaisesti yhdensuuntainen tyokappaleiden kuljetinvålineiden tyokappaleita kannattavan pinnan kanssa, jolloin kiekkoelimen låpimitta on ainakin 1,5 kertaa tyokappaleita kannattavan pinnan leveyttå: -- vålineet kiekkoelimen pyorittåmiseksi, jotka vålineet kåsittåvåt pyoritettåvisså olevan akselin (61), johon kiekko-vålineet (81) on asennettu, sekå moottorivålineet (68), jotka on toiminnallisesti kytketty akseliin (61), ja -- joustavat purseidenpoistovålineet (86), jotka olennaisesti tasapaksuisena on kiinnitetty kiekkovålineiden taso-maiseen pintaan, jolloin joust a val la purseidenpoistopinnalla on ulkolåpimitta, joka vastaa kiekkovålineiden ulkolåpi-mittaa, jolloin jokainen tyokappale (W) kytketyy useissa suunnissa purseidenpoistovålineisiin (85) riippumatta sen sijainnista tyokappaleita kannattavalla pinnalla; tunnettu siitå, ettå siinå on vålineet (61a, 83-84) nestemåisen jååhdytysaineen syottåmiseksi purseidenpoisto-alueelle, jotka jååhdytysaineen syottovålineet kåsittåvåt: 90838 27 - porauksen (61a) pyorivåsså akselissa (61), jolloin porauksen toinen påå avautuu purseidenpoistoalueen (85) vålittomåsså låheisyydesså ja toinen påå on sovitettu yhteyteen neste-måisen jååhdytysaineen låhteeseen (84); ja - suuttimet (177, 178) kytkettynå nestemåisen jååhdytysaineen låhteeseen, jolloin mainitut suuttimet on jårjestetty suun-taamaan jååhdytysainesuihkun ylospåin purseidenpoisto-vålineen (85) siile osuudelle, joka ulottuu tyokappaleita kuljettavien vålineiden reunojen ulkopuolelle.

2. Patentti vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå mainitun kiekkovålineen joustava purseidenpoisto-pinta (81) kåsittåå joustavan purseidenpoistovålineen, joka on muodostettu yhtenåisestå, ilmavasta, avoimesta, huovikemai-sesta, kuitumaisista osista koostuvasta kolmiulotteisesta kudoks es ta.

3. Patentti vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå tyokappaleiden kuljetinvålineet (18) kåsittåvåt låvistetyn pååttomån kuljetinhihnan, jossa on olennaisesti vaakasuora ylåjuoksu, jonka paållå tyokappaleet (W) kannate-taan, minkå lisåksi siinå on alipaine-elimet (23) alipaineen kohdistamiseksi låvistetyn hihnan låpi pitåmaån tyokappaleita (W) sitå vastaan kun niitå siirretåån purseidenpoistoalueen låpi.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå tyokappaleiden kuljetinvålineet (18) kåsittåvåt pååttomån kuljetinhihnan, jossa on olennaisesti vaakasuora ylåjuoksu, jonka påållå tyokappaleet (W) kannatetaan, jolloin pååton kuljetinhihna kåsittåå hiovan, hiukkasia kåsittåvån ulkopinnan tyokappaleiden (W) pitåmiseksi kitkan avulla, kun ne liikkuvat purseidenpoistoalueen låpi.

5. Patentti vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå tyokappaleiden kuljetinvålineet (18) kåsittåvåt pååttomån kuljetinhihnan, jossa on pehmeå joustava ulkopinta 28 tyokappaleiden (W) pitåmiseksi kitkan avulla, kun ne liikkuvat purseidenpoistoalueen låpi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1. . . 5 mukainen laite, tun-n e t t u siitå, ettå siinå lisåksi on såådettåvisså olevat ohjauskiskovålineet (31, 32), jotka sijaitsevat pursidenpoisto-vyohykkeen kummallakin puolella tydkappaleiden (W) ohjaami-seksi ja niiden siivusuuntaisen liikkeen eståmiseksi kun ne liikkuvat sen låpi.

7. Jonkin patentti vaatimuksen 1. . . 6 mukainen laite, tun- n e t t u siitå, ettå siinå on toinen purseidenpoistopåå (42), jota runkovålineet (13) kannattavat purseidenpoistoalueella ja jotka sijaitsevat vastakkaisesti vålin pååsså suhteessa tyo-kappaleita kannattavaan pintaan, jolloin purseidenpoistopååt (41, 42) sijaitsevat peråkkåin tyokappaleita kannattavaan pintaan (18) nåhden.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå siinå lisåksi on vålineet (47, 48) purseidenpoisto-påån (41) aseman sååtåmiseksi suhteessa tyokappaleita kannattavaan pintaan (18) ja toisesta purseidenpoistopååstå (42) riippumatta.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå siinå lisåksi on vålineet (47, 48, 56) purseiden-poistopåiden (41, 42) aseman sååtåmiseksi suhteessa tyokappaleita kannattavaan pintaan.

10. Jonkin patentti vaatimuksen 1. . . 9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kiekkoelimen (81) joustava purseiden-poistovåline (85) kåsittåå lukuisia hiovilla osasilla kyllås-tettyjå harjasia.

11. Jonkin patentti vaatimuksen 1. . . 10 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kiekkovålineet kåsittåvåt: 90838 29 - pyoritettåvåån akselielimeen (153) asennetun ensimmåisen kiekon (163); - toisen kiekon (166), joka on kooltaan likimain samanlainen kuin ensimmåinen kiekko (163); jolloin siinå oleva joustava purseidenpoistovåline kåsittåå kerroksen hiovaa våliainetta (167), joka on kiinnitetty mainittuun toiseen kiekkoon; - ja ettå siinå lisåksi on vålineet toisen kiekon kiinnittåmi-seksi irroitettavasti ensimmåiseen kiekkoon pinta pintaa vas-taan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå vålineet irroitettavaa kiinnitystå vårten kåsittå-våt: - akselielimesså (153) olevan kanavan (153a) sovitettu lii-tettåvåksi alipainelåhteeseen; ja - useita kanavia (168), jotka sijaitsevat ensimmåisen kiekon (163) pinnassa yhteydesså toiseen kiekkoon (166), jotka useat kanavat (168) ovat yhteisesså yhteydesså akséli-elimesså (153) olevan kanavan (153a) kanssa.

13. Jonkin patentti vaatimuks en 7...9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå peråkkåisistå purseidenpoistopåistå (81) ensimmaisesså on joustava purseidenpoistovåline, jonka pinta on purseidenpoistotoiminnassa karkeampi kuin peråkkåis-ten purseidenpoistopåiden jålkimmåisen elimen vastaava pinta. 30