FI90802C - Optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin välinen kytkinlaite - Google Patents
Optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin välinen kytkinlaite Download PDFInfo
- Publication number
- FI90802C FI90802C FI885226A FI885226A FI90802C FI 90802 C FI90802 C FI 90802C FI 885226 A FI885226 A FI 885226A FI 885226 A FI885226 A FI 885226A FI 90802 C FI90802 C FI 90802C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- optical fiber
- housing
- attachment
- attachment point
- point
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
- G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
- G02B6/24—Coupling light guides
- G02B6/42—Coupling light guides with opto-electronic elements
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
- G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
- G02B6/24—Coupling light guides
- G02B6/42—Coupling light guides with opto-electronic elements
- G02B6/4201—Packages, e.g. shape, construction, internal or external details
- G02B6/4248—Feed-through connections for the hermetical passage of fibres through a package wall
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
- G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
- G02B6/24—Coupling light guides
- G02B6/42—Coupling light guides with opto-electronic elements
- G02B6/4201—Packages, e.g. shape, construction, internal or external details
- G02B6/4202—Packages, e.g. shape, construction, internal or external details for coupling an active element with fibres without intermediate optical elements, e.g. fibres with plane ends, fibres with shaped ends, bundles
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
- G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
- G02B6/24—Coupling light guides
- G02B6/42—Coupling light guides with opto-electronic elements
- G02B6/4201—Packages, e.g. shape, construction, internal or external details
- G02B6/4219—Mechanical fixtures for holding or positioning the elements relative to each other in the couplings; Alignment methods for the elements, e.g. measuring or observing methods especially used therefor
- G02B6/4236—Fixing or mounting methods of the aligned elements
-
- G—PHYSICS
- G02—OPTICS
- G02B—OPTICAL ELEMENTS, SYSTEMS OR APPARATUS
- G02B6/00—Light guides; Structural details of arrangements comprising light guides and other optical elements, e.g. couplings
- G02B6/24—Coupling light guides
- G02B6/42—Coupling light guides with opto-electronic elements
- G02B6/4201—Packages, e.g. shape, construction, internal or external details
- G02B6/4219—Mechanical fixtures for holding or positioning the elements relative to each other in the couplings; Alignment methods for the elements, e.g. measuring or observing methods especially used therefor
- G02B6/4236—Fixing or mounting methods of the aligned elements
- G02B6/4238—Soldering
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Optics & Photonics (AREA)
- Optical Couplings Of Light Guides (AREA)
- Light Guides In General And Applications Therefor (AREA)
Description
90802
Optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin vSlinen kyt-kinlaite - Kopplingdon mellan en optisk fiber och en opto-elektronisk komponent T3ma keksintfi koskee kytkinlaitteita, jotka kSsittavSt puo-lijohdemateriaalisirusta muodostuvan optoelektronisen komponentin, joka on asennettu koteloon ja kytketty optisesti koteion seinån lSpi ulottuvan optisen kuidun pSShSn.
Optoelektronisen komponentin ja optisen kuidun pSSn vSlinen optinen kytkentS vaatii optisen kuidun pSSn erittSin tarkan sijoituksen optoelektronisen komponentin muodostaavaan puo-lijohdemateriaalisiruun nShden, jolloin 1 /um:n luokkaa ole-va virhe voi aiheuttaa yli 3 dB:n kytkentShSviOn silloin kun kuitu on yksimuotokuitu. Komponentin ja kuidun paan kiinni-tysten koteion sisMUS tSytyy myfis voida sSilyttaa ja pitaa tama kerran aikaansaatu sijoitus.
Yleensa suoritetaan ensin jo aikaisemmin alustalle kiinnite-tyn optoelektronisen komponentin muodostavan puolijohdesirun kiinnitys koteion pohjaan, ja sen jaikeen saadetaan optisen kuidun sisaan ulottuvan paan sijoitus puolijohdesirun suh-teen kayttaen mikromanipulaattoria ja ohjaten sita havaitun optisen kytkentatehon perusteella.
Kuidun paan kiinnitys tapahtuu taman jaikeen. T3ma on vaikea tehtava, koska sen suorittaminen saa muuttaa niin v3h3n kuin mahdollista kuidun paan sijoittumista optoelektronisen komponentin muodostavan puolijohdesirun suhteen. Eras tapa taman suorittamiseksi, joka on kuvattu FR-patenttihakemuksessa 8507793, kasittaa kuidun paan kiinnittamisen ensin ensimmai-seen kohtaan, jota kutsutaan takakiinnityskohdaksi, ja joka on lahelia sen puolijohdesirun vieressa olevaa loppupaata, ja sitten toiseen kohtaan, jota kutsutaan etukiinnityskoh-daksi, ja joka sijaitsee kohdassa, jossa se lapaisee koteion 2 seinSmSn. EnsimmSinen, takakiinnityskohta toteutetaan sula-mispisteeltSSn alhaisella juotteella, joka mahdollistaa jat-kosSaddn ja lopullisen sijoituksen, joka on lahelia alkuase-maa, mutta ei aikaansaa kovin lujaa tai riittSvSn jSykkSS kiinnittymista, ja mahdollistaa siten elastiset tai plasti-set siirtymat, jotka muuttavat kuidun pSSn asemaa pois opti-mikytkentåalueelta aina kun pSahSn kohdistuu pienikin rasi-tus. Toisen, etukiinnityskohdan tarkoituksena on vastustaa kuidun pSShån koteion ulkopuolelta kohdistuvia voimia. Se on toteutettu lujempana kuin ensimmSinen juottamalla kuitu koteion seinSn ISpi kulkevan, siihen kiinnitetyn lSpivienti-putken sisSSn.
TSmS kiinnitystapa mahdollistaa hyvSn optisen kytkennSn op-toelektronisen komponentin ja kuidun pSMn vaiilia silloin kun optiseen kuituun ei koteion sisålia kohdistu voimia.
TSllaisia voimia valitettavasti kuitenkin esiintyy laitteen tavallisissa kMyttdoloissa johtuen laajentumiseroista koteion sisaiia olevan kuidun p33n ja koteion pohjan vaiilia, jotka aiheutuvat lSmpdtilaeroista, koteion mekaanisista muo-donmuutoksista varsinkin sen kiinnityksen aikana ja vetojSn-nityksistS, joita kuituun kohdistuu koteion ulkopuolelta.
FR-patenttihakemuksesta 8510479 on tullut tunnetuksi estSS veto- tai puristusvoimat, jotka kohdistuvat koteion sisassS olevaan kuitupMShån silloin kun kotelo on alttiina lfimpfiku-tistumalle tai -venymMlle kuidun akselin suunnassa, varusta-malla etukiinnityskohta, joka sijaitsee koteion seinaman 13-pivientikohdassa, iamp6tilakompensointisauvalla, joka kom-pensoi koteion sisMlia olevan kuidun p33n ja koteion pohjan laajenemaerot. Sen lisaksi etta lampdtilakompensointisauva on vaikea toteuttaa, sen kiinnitystavalla on haittana se, ettS se ei vaikuta, muihin voimiin, joita kohdistuu koteion sisaan kuidun p33n kautta sen takakiinnityskohdassa, esimer-kiksi lampdtilamuutoksista aiheutuviin bimetalliliuskatyyp- 90802 3 pisiin taivutusvoimiin tai voimiin, jotka aiheutuvat alkupe-rMltSSn puhtaasti mekaanisista koteion muodonmuutoksista.
T3m3n keksinndn tarkoituksena on vShentaa voimia, joita kui-dun p33n valitykselia kohdistuu takakiinnityskohtaan taval-lisissa koteion sSilytys- ja kSyttSoloissa, optimaalisen op-tisen kytkennån sailyttamiseksi kuidun pSSn ja optoelektro-nisen komponentin vSlillS koko kytkinlaitteen kSyttdiSn aj an.
Siten keksinndn kohteena on optisen kuidun ja puolijohdema-teriaalisirusta muodostuvan optoelektronisen komponentin v3-linen kytkinlaite, johon optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin lisSksi kuuluu kotelo, joka sisåltSS sanotun komponentin, ja jonka sisåSn optinen kuitu on johdettu siten ettS sen pSS tulee optiseen kytkentSån optoelektronisen komponentin muodostavan puolijohdemateriaalisirun kanssa, ja vålineet optisen kuidun kiinnittamiseksi koteloon takakiin-nityskohdassa, joka on sijoitettu optiseen kuituun lahelle sen optisesti puolijohdemateriaalisiruun kytkettya paata ta-m3n paan pitamiseksi paikallaan kytkentaasemassa, etukiinni-tyskohdassa, joka on sijoitettu optiseen kuituun kohdassa, jossa se tuodaan koteion seinam3n 13pi, niiden voimien vas-tustamiseksi, joita optiseen kuituun kohdistuu koteion ulko-puolelta, ja ainakin yhdessa vaiikiinnityskohdassa, joka on sijoitettu kuituun taka- ja etukiinnityskohtien v31iin v3-hentamaan koteion muodonmuutoksista, kuidun etukiinnityskoh-dassa optiseen kuituun kohdistuvien voimien siirtymista takakiinnityskohtaan .
Optinen kuitu on edullista kiinnittaa koteloon vaiikiinnityskohdassa samoinkuin takakiinnityskohdassakin kayttamaiia sulamispisteeltaan alhaista juotetta, ja sijoittaa vaiikiin-nityskohta sellaiselle etaisyydelle etukiinnityskohdasta, joka on olennaisesti kaksi kolmasosaa etu- ja takakiinnitys-kohtien vaiisesta etaisyydesta.
4
Keksinnfin muut ominaispiirteet ja edut kSyvSt selvemmin ilmi seuraavasta sen erSSn esimerkinomaisen suoritusmuodon ku-vauksesta, joka suoritetaan samalla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:
Kuva l on kaaviomainen periaatekuvanto optisen kuidun kiin-nittSmisestS kahdessa kiinnityskohdassa aikaisemmin tunne-tussa optisessa kytkinlaitteessa,
Kuva 2 on mekaaninen ekvivalenssikaavio, jota kSyttSen voi-daan johtaa yhtaidt mekaaniselle jarjestelmaile, joka kSsit-tSS optisen kuidun paan kiinnittamisen kuvassa 1 esitetysta kahdesta kohdasta,
Kuva 3 on kaaviomainen periaatekuvanto optisen kuidun paan kiinnittamisesta kolmessa kiinnityskohdassa keksinndn mukai-sessa optisessa kytkinlaitteessa,
Kuva 4 on mekaaninen ekvivalenssikaavio, jota kayttaen voi-daan johtaa yhtaiOt mekaaniselle jarjestelmaile, joka kasit-taa optisen kuidun paan kiinnittamisen kuvassa 2 esitetysta kolmesta kohdasta,
Kuva 5 on paallyskuvanto keksinndn mukaisen kytkinlaitteen kotelosta, jonka sisalla on optoelektronisen komponentin muodostava puolijohdemateriaalisiru kytkettyna kolmesta kiinnityskohdasta - taka-, vali- ja etukohdasta - kiinnite-tyn optisen kuidun paahan,
Kuva 6 on sivukuvanto kuvassa 5 esitetysta kotelosta kuvan 5 viivaa VI-VI pitkin leikattuna,
Kuvat 7A-7G esittavat kantaa, joka muodostaa optisen kuidun taka- tai valikiinnityskohdan, eri vaiheissa kun sen pinnal-le muodostetaan vastus, jolloin kuvat 7A, 7C, 7E ja 7F ovat pystyleikkauksia ja kuvat 7B, 7D ja 7G paailyskuvantoja, 90802 5
Kuva 8 esittaa perspektiivikuvantona juotoksen kiinnitysalu-etta, joka sijaitsee optisen kuidun pSSn kiinnityskannalla ja nShdaSn leikkauksena ja paaita kuvissa 7F ja 7G, ja
Kuva 9 esittaa optisen kuidun p33n kiinnityskantaa sen jai-keen kun paa on kiinnitetty juottamalla kuvassa 8 esitetty-jen valmistelujen mukaan.
Kuvassa 1 on esitetty periaatekaavio optisen kuidun pSSn kiinnittamisesta kahdessa kiinnityskohdassa, kuten tavanomai-sesti tehdSSn tekniikan tason mukaisissa kytkinlaitteissa. Kuvasta nShdaSn vaakasuora levy 10, joka esittaa kytkinlait-teen koteion pohjaa leikkauksena tasossa, joka sisaitaa optisen kuidun 11 paan koteloon tyOnnettynS. Levyn 10 toiseen paahSn on alustan 12 kannattamana kiinnitetty optoelektroni-sen komponentin muodostava puolijohdemateriaalisiru 13. Levyn vastakkaisessa pSSssSi on pystysuora reuna 14, joka kuvaa koteion sita sivuseinaa, jonka 13pi optisen kuidun 11 pSS on johdettu. Kuitu on sijoitettu koteloon yhdensuuntaisesti levyn 10 kanssa, ja sen loppupSM 15 on sijoitettu puolijohde-sirun viereen optisen kytkennSn kannalta optimaaliseen ase-maan. Se on kiinnitetty koteloon, ts. levyyn 10, loppupSMnså 15 vieresta kiinnityskohdassa, jota kutsutaan takakiinnitys-kohdaksi, ja paikassa, jossa se kulkee koteion sivuseinan lapi, kiinnityskohdassa, jota kutsutaan etukiinnityskohdak-si.
Takakiinnityskohdassa optisen kuidun 11 paa lepaa levylia 10 kannan 16 vaiitykselia, johon se on kiinnitetty sulamispis-teeltaan alhaisella juotepisaralla 17. Etukiinnityskohdassa optisen kuidun 11 paa on juotettu koteion sivuseinan 18ρ3ϊ-sevaan ja siihen kiinnitettyyn putkeen 18.
Niiden voimien vaikutuskeskipistetta, jotka koteion vaiityk^ selia kohdistuvat optisen kuidun 11 paahan etukiinnityskohdassa, on merkitty A:11a, ja B:113 on merkitty niiden voi- 6 mien vaikutuskeskipistetta, jotka optisen kuidun pSSn vSli-tykselia kohdistuvat sen kiinnitykseen takakiinnityskohdas-sa. x tarkoittaa kuidun p83n akselin suuntaa kotelon sisSHS silloin kun kotelossa ei tapahdu muodonmuutoksia, jotka muut-taisivat etu- ja takakiinnityskohtien suhteellisia asemia, jay tarkoittaa x:n suhteen kohtisuoraa suuntaa kuvan tasos-sa.
Kun kotelossa tapahtuu mekaanisia muodonmuutoksia, jotka aikaansaavat siirtymia suunnassa x ja siirtymia suunnassa y etukiinnityskohdassa ja johtavat etu- ja takakiinnityskohtien suhteellisten asemien muutokseen, syntyy optisen kuidun 11 siinS osassa, joka sijaitsee nSiden kahden kiinnityskoh-dan vSlissS, toisaalta venymia tai kutistumia ja toisaalta taipumia. Ensimmaisena oletuksena voidaan tarkastella erik-seen vaikutusta, jonka etukiinnityskohdan siirtyminen suunnassa x aikaansaa, ja vaikutusta, jonka taman kohdan siirtyminen suunnassa y aikaansaa. Ottaen huomioon sen, etta jar-jestelma on sylinterisymmetrinen, voidaan edelleen nahda, etta tapa, jolla se kayttaytyy kun etukiinnityskohta siirtyy y-suunnassa, edustaa myds tapaa, jolla se kayttaytyy kaik-kien niiden siirtymien aikana, joita etukiinnityskohdassa tapahtuu kaikissa x-suunnan suhteen kohtisuorissa suunnissa.
Etukiinnityskohdan siirtyma X suunnassa x aikaansaa taka-kiinnityskohdan siirtyman Xb tassa samassa suunnassa x, taman siirtyman Xb aikaansaadessa kytkennan huononemisen. T3s-sa tapauksessa optisen kuidun p38han kohdistuu kohdasta A x-suunnan suuntainen voima, ja niin kauan kuin se pysyy elas-tisen muodonmuutoksen alueella, mekaaninen jarjestelma, joka muodostuu optisen kuidun p88n kiinnityksesta kahdessa pis-teessa, on ekvivalenttinen kuvassa 2 esitettyyn jarjestel-maan, joka kasittaa kaksi veto/puristusjousta 20 ja 21, jotka on kytketty sarjassa levyyn 10, ja joihin kohdistuu voima F, jolloin toinen jousista, 20, jonka jaykkyys on K, yhdis-taa levyn 10 kohtaan B takakiinnityskohdan kiinnityksen I! 90802 7 veto- ja puristusjoustavuuden simuloimiseksi, ja toinen jou-sista, 21, jonka jSykkyys on k, yhdistaa kohdat B ja A opti-sen kuidun påfin sen osuuden, joka on etu- ja takakiinnitys-kohtien vSlilia, veto- ja puristusjoustavuuden simuloimiseksi. Tasapainossa jarjestelmMlle patee yhtalfi KXfc =k (X-Xb) joka voidaan kirjoittaa muotoon:
Xb = k jaikimmainen yhtaid osoittaa, etta Xb:n pitamiseksi pienena X:aan verrattuna on takakiinnityspisteen kiinnitysjaykkyyden oltava suuri optisen kuidun p33n osuuden jaykkyyteen k verrattuna, mika ehto on helppo nahda intuitiivisesti, jolloin Xb:lle patee olennaisesti:
Xb.ix
Kaytannbssa kuidun p33n veto- ja puristusjaykkyys on noin 100 kertaa pienempi kuin takakiinnityspisteen kiinnitysj3yk-kyys, jolloin siirtyma Xb on sata kertaa pienempi kuin siir-tyma X, ts. olennaisesti sata kertaa pienempi kuin optisen kuidun pituusmuutos etu- ja takakiinnityspisteiden vaiilia. T3ma ei kuitenkaan viela riita estamaan kotelossa normaali-k3yt6ssa tapahtuvan muodonmuutoksen, aiheuttamia huomattavia muutoksia optisessa kytkennassa.
Etukiinnityspisteen siirtyma Y suuntaan y aikaansaa optisen kuidun p33n sen osan taipumisen, joka sijaitsee naiden kah-den ts. etu- ja takakiinnityskohtien vaiissa. Takakiinnitys-kohtaan kohdistuu taildin kaksi voimaa, voima F' suunnassa 8 y, vastaten sen jousen palautusvoimaa, joka kSsittSS etu- ja takakiinnityspisteiden vSlissS olevan optisen kuidun pituu-den, ja toisaalta taivutusmomentista aiheutuva momentti M.
Voima F' voidaan kSytSnndssS jSttSS huomioimatta. Silikakui-dulla, jonka halkaisija on 125 /um ja kohtien A ja B vSlinen etSisyys d on 10 mm:n luokkaa, jotka ovat tavanomaisia arvo-ja, kuidun sen pSSn taivutusjSykkyys, joka on etu- ja taka-kiinnityskohtien vSlissS, on luokaltaan 10~4 kertaa se vetoja puristusjSykkyys, joka kuidulla on nSiden kohtien vSlis-sS. Jotta tStS voimaa ei voisi jSttSS huomioonottamatta, tu-lisi teoreettisen siirtymSn Y huomattavasti ylittSS se raja, jossa kuidun pSS murtuu.
Mekaaninen jSrjestelmS, joka muodostuu optisen kuidun pSSn kiinnittSmisestS kahdessa pisteessS, voidaan siten esittSS kahden jousen mallilla kuvan 2 jSrjestelmSn mukaisesti, jol-loin jouset tSssS kuitenkin ovat vSSntdjousia, joihin koh-distuu momentti M. Tasapainossa tSmS jSrjestelmS toteuttaa yhtSIBn GW) * g(Ø-Øb) jossa G on vSSntdjousen jousivakio, joka simuloi takakiinni-tyskohdan kiinnityksen taivutusjoustavuutta, g on sen vSSn-tdjousen vastaava, joka simuloi etu- ja takakiinnityskohtien vSlissS sijaitsevan kuidun pSSn osuuden taivutusjoustavuutta, Θ on suhde Y/d, joka kSytSnndssS on pieni verrattuna yh-teen, ja jota voidaan pitSS optisen kuidun pSSn kulmapoikkea-mana sen etukiinnityskohdassa, ja qb on optisen kuidun pSSn kulmapoikkeama takakiinnityspisteessS, jonka siirtymS Y ai-heuttaa.
Edellinen yhtSlO voidaan kirjoittaa muotoon
II
90802 9 β6’ΖΓ g josta nShdSån, etta jotta ©b olisi pieni suhteessa ©:aan, on vakion G oltava suuri suhteessa vakioon g, jolloin 6b:Ile påtee olennaisesti 6t> : & Θ : G * Gd KSytSnnOssa vakio G on noin 100 kertaa suurempi kuin vakio g, jolloin kulmapoikkeama ©b on noin 100 kertaa pienempi kuin suhde Y/d. TMmS ei kuitenkaan viela riita estamaan koteion muodonmuutosten, jotka aiheuttavat kuidun paan taipu-misen ja syntyvMt erityisesti koteloa alustaansa kiinnitet-taessa, samalla aikaansaamia huomattavia muutoksia optiseen kytkentaan.
Kuva 3 esittaa periaatekaaviota optisen kuidun paan kiinnit-tamisesta kolmesta kiinnityskohdasta, kuten se tehdaan taman keksinndn mukaisessa kytkinlaitteessa. Kuvassa 3 on kuvaa 1 vastaavat osat esitetty samoilla viitenumeroilla, ja lisaksi siina on esitetty kuidun 11 paan lisakiinnitys vaiikiinni-tyskohdassa, jossa se on kiinnitetty levyyn 10 kiinnitettyyn kantaan 26 sulamispisteeltaan alhaisella juotepisaralla 25.
C tarkoittaa jalleen niiden voimien vaikutuskeskipistetta, joita optisen kuidun paa kohdistaa kiinnitykseensa vaiikiin-nityskohdassa.
Kuten edelia tapauksessa, jossa optisen kuidun p33n kiinni-tys tapahtui kahdessa kiinnityspisteessa, tarkastellaan nyt-kin perakkain etukiinnityskohdan siirtyman vaikutuksia ensin suunnassa x ja sitten sen vaikutuksia suunnassa y.
10
Etukiinnityskohdan siirtymS X suunnassa x aikaansaa vastaa-vasti vSli- ja takakiinnityskohtien siirtymSt Xc ja Xb tåssM samassa suunnassa. Joustavien muodonmuutosten alueella me-kaaninen jarjestelma, joka muodostuu tSssM optisen kuidun p33n kiinnityksesta kolmessa kohdassa, ts. etu- taka- ja v3-likohdassa, on taildin ekvivalenttinen kuvassa 4 esitetyn neljan veto/puristusjousen jarjestelman kanssa, jotka jouset on kiinnitetty levyyn 10, ja joihin kohdistuu voima F, jol-loin kolme jousta 30, 31 ja 32 on kiinnitetty sarjaan ja neljas 33 on kiinnitetty jousien 31 ja 32 kanssa rinnakkain. Ensimmainen jousi 30, jonka jaykkyys on Kl, ja joka liittaa levyn 10 kohtaan B, simuloi kiinnityksen veto/puristusjous-tavuutta takakiinnityskohdassa. Toinen jousi 31, jonka jSyk-kyys on kl, ja joka yhdistaa kohdat B ja C, simuloi optisen kuidun 11 paan sen osuuden veto/puristusjoustavuutta, joka sijaitsee taka- ja vaiikiinnityskohtien vaiissa. Kolmas jousi 32, jonka jaykkyys on k2, ja joka yhdistaa kohdat C ja A, simuloi optisen kuidun 11 p33n sen osuuden veto/puristusjoustavuutta, joka sijaitsee vaii- ja etukiinnityskohtien vaiissa. Neljas jousi 33, jonka jaykkyys on K2, ja joka yhdistaa levyn kohtaan C, simuloi kiinnityksen veto/puristus-jaykkyytta vaiikiinnityskohdassa. Kun F2:lla merkitaan sita voiman F komponenttia, joka vastaa kiinnityksen joustavasta muodonmuutoksesta vaiikiinnityskohdassa, ja Flrlia voiman F jaijelle jaavaa komponenttia, voidaan jarjestelman tasapai-notilassa kirjoittaa yhtai0ryhm3: F = k2(X-Xc) F = FI + F2 F2 = K2Xc FI = KlXb FI = kl(Xc-Xb)
Poistamalla jasenet F, FI, F2 ja Xc voidaan saada yhtaid: i< 90802 11 — - i K1K2 K1+K2 Kl Xb - 1 + kik2 + “kT * in
Koska optisen kuidun osuuksien jSykkyydet kl, k2 ovat kSSn-taen verrannollisia niiden pituuteen, voidaan kirjoittaa ja é jossa dl on kohtien B ja C vSlinen etaisyys, ja d2 on koh-tien A ja C vMlinen etaisyys. Siten saadaan I . K1K2 d1d2 (K1+K2)d2 Kldl ,,Λ
Xb* 1 * -77“ + -*r~ * -kd- (,) tai, koska kolmas, vaiikiinnityskohta, on etu- ja takakiin-nityskohtien vaiiss3: dl s d-d2 ~ = - K1K2 d2 fJ1K2 K1 i xb -*r +1 a * =r * vaiikiinnityskohdan optimiasema on se, jossa jasen X/Xb on maksimi, ts. asema jossa edellisen yhtaibn derivaatta d2:n suhteen, joka on vaiikiinnityspisteen etaisyys etukiinnitys-pisteesta, on nolla. T3m3n derivaatan arvo on: 12 2K1 K2 d2 K1fC2 K2 ' 2 2 + , 2^ + kd lTd tai r K1K2 2d2 , k
"A
L ^ ja se on nolla kun
d2 1 Λ j\ d = 2 ^ 1 + Kl J
Koska kerroin k/Kl on kSytannessS pieni yhteen verrattuna, on vSlikiinnityskohdan optimiasema olennaisesti keskiasema
dl s d2 = I
Kun vSlikiinnityskohta on keskelia, voidaan takakiinnitys-kohdan joustava siirtymS Xb ilmaista siirtym3n X funktiona seuraavalla approksimaatiosuhteella: ">* ' ds 1
Jotta helpotettaisiin vertailua tavanomaisen kaksikohtaisen kiinnityksen kanssa, voidaan tSssS tapauksessa vSlikohdan kiinnitykselle antaa sama veto/puristusjaykkyys kuin taka-kiinnityskohdalla on
K2 = Kl = K
S i ten
Xb = « (| )2 X
KSytettSessS jalleen kaytanndn oletusta, etta suhde K/k on suuruusluokaltaan 100, huomataan, etta takakiinnityskohdan siirtyma on kaksikymmentaviisi kertaa pienempi kuin kahden 90802 13 kiinnityskohdan tapauksessa, kun olisi voinut olettaa, ettS vSlikiinnityskohdan lisSSminen olisi pienentSnyt siirtymSS Xb ainoastaan puolella, kuten itse asiassa olennaisesti ti-lanne onkin, jos vSlikiinnityskohta siirretSSn IShelle taka-kiinnityskohtaa, kuten yhtSlfistS (1) nShdSSn antamalla Dl:n IShestyS nollaa ja d2:n d:tS.
YhtSlfistS (l) voidaan kSytSnnfissS nShdS, ettS suhde X/Xb vaihtelee vain vShSn silloin kun vSlikiinnityskohdan etSi-syys d2 suhteessa etukiinnityskohtaan on vSlillS 0,3-0,7d.
Jos sitten tarkastellaan etukiinnityskohdan siirtymSS Y suun-nassa y silloin kun optisen kuidun pSS on kiinnitetty kol-messa kiinnityskohdassa, voidaan samoinkuin kahden kiinni-tyspisteen tapauksessa jSttSS huomioonottamatta takakiinni-tyskohtaan kohdistuva y-suunnan kanssa samansuuntainen voi-ma. Joustavien muodonmuutosten alueella voidaan tSmSn kolmen kiinnityskohdan mekaanisen jSrjestelmSn mallina pitSS kuvas-sa 4 esitettyS vastaavaa neljSn jousen jSrjestelmSS, jolloin jouset kuitenkin tSssS tapauksessa ovat vSSntOjousia, joihin kohdistuu momentti M. Jos M2 on momentin se komponentti, joka vastaa vSlikiinnityskohdan kiinnityksen joustavasta muo-donmuutoksesta, ja Ml on momentin M jSljelle jSSvS kompo-nentti, 0c kuidun pSSn kulmapoikkeama vSlikiinnityskohdan tasolla, Gi ja G2 vSSntfijousivakioita, jotka simuloivat vas-taavasti taka- ja vSlikiinnityskohtien kiinnitysten taivu-tusjoustavuutta, ja gl ja g2 vSSntfijousivakioita, jotka simuloivat kuidun pSSn sen osuuden taivutusjoustavuutta, joka sijaitsee vastaavasti taka- ja vSlikiinnityskohtien sekS vSli- ja etukiinnityskohtien vSlillS, voidaan tSmSn jSrjestelmSn tasapainotilanteessa kirjoittaa yhtSlfiryhmS: 14 Μ = g2(©-©c) Μ = Ml + M2 M2 = G2©C Ml = Glqb Ml = gl(Øc-Øb)
Poistamalla jSsenet M, Ml, M2 ja ©c voidaan kirjoittaa yhtaio Θ , G1G2 G1+G2 G1 9b = 1 + g1g2 + g2 + g1 koska vakiot gi ja g2 ovat kaSntSen verrannollisia niiden kuidun pSSn osuuksien pituuteen, joita ne koskevat, voidaan kirjoittaa: d „ d 81 s 8 dl 82 s g d2
Korvaamalla yhtaidssa (2) gl ja g2 nailia arvoilla ja Θ Y/d:lia, saadaan:
_I . *> . 0102(1 M22 (G1+G2)d22 GldldS
eb ‘ g2 „2 * H- * Id- <3)
tai, ottaen huomioon yhtaiO
dl s d-d2, _I = d2 . -US282? . (S42.02 a2.21 , ,
e» I g2 „2 g2d 8d 8 J
VSlikiinnityskohdan optimiasema on se, jossa suhde Y/©b on maksimi. Derivaatta d2:n suhteen edellisen yhtaidn oikean-puoleisesta osasta voidaan ilmaista: , G1G2 .,2 , (G1G2 G2. ., Gl , a,e d2:n suhteen ratkaistuna taiia derivaatalla on kaksi juurta, ja suhteella Y/6b on maksimi silia, jonka arvo on 90802 15
I ♦2 si + 3 of * 3 crcz + -^z' - cf J
Koska jasenet g/Gl ja g/G2 ovat kaytannfissa hyvin pienia yh-teen verrattuna, on vaiikiinnityskohdan optimiasema taildin olennaisesti: d2 = I d d2:n taiia arvolla voidaan kulmapoikkeama 0b ilmaista siir-tyman Y funktiona approksimaatioyhtaidlia: eb = si jL i 4 G1G2 d
Vertailun helpottamiseksi tavanomaisen kiinnityksen kahdessa kiinnityskohdassa kanssa voidaan vaiikiinnityskohdan kiinnityksen tapauksessa kayttaa samaa taivutusjaykkyytta kuin ta-kakiinnityskohdan kiinnityksessa
Gi 8 G2 8 G
jolloin - fa' i
Kayttaen jalleen kaytanndn oletusta, etta suhde G/g on suu-ruusluokaltaan 100, nahdaan, etta kuidun paan kulmapoikkeama Ob takakiinnityskohdassa on olennaisesti viisitoista kertaa pienempi kuin kahden kiinnityskohdan tapauksessa, kun olisi voinut olettaa, etta lisakiinnityskohdan lisaaminen pienen-taisi kulmapoikkeamaa Ob vain puolella, mika itse asiassa onkin asianlaita silloin kun vaiikiinnityskohta siirretaan lahelle takakiinnityskohtaa, kuten yhtaifista (3) voidaan nahda antamalla dl:n lahestya nollaa ja d2:n d:ta.
KaytannSssa yhtaibsta (3) nahdaan, etta suhde Υ/øb vaihtelee vain vah8n silloin kun etaisyys d2 on vaiilia 0,5d-0,8d.
16
Kokonaisuutena katsoen voimat, joita kuitu kohdistaa taka-kiinnityskohdan kiinnitykseen, vaihtelevat vaikutukseltaan vain v3h3n silloin kun etSisyys d2 on vMlilia 0,5-0,7d. Taman huomioonottaen vSlikiinnityskohdan asema on mahdollista optimoida taiia vaiilia muut tekijat huomioonottaen, kuten kuidun paan murtumisriskin etu- ja vaiikiinnityskohtien v3-lilia, joka kasvaa naiden kahden kohdan lahestyessa toisiaan, ja edun, joka saadaan kun vaiikiinnityskohta ja takakiinni-tyskohta sijoitetaan samalle lohkolle, kuten esimerkiksi, kuten jaijempanM kuvataan, levylle, joka on kiinnitetty Peltier-moduuliin, joka stabiloi optoelektronisen komponen-tin lampdtilan, jos tailaista moduulia kaytetaan. T3ma etu on tuloksena tarpeesta vaittaa vaii- ja takakiinnityskohtien vaiisia suhteellisia siirtymia, jotka synnyttaisivat uusia voimia, jotka vaikuttaisivat suoraan takakiinnitykseen.
Edelliset ja mahdollisen Peltier-moduulin sopivaan mitoituk-seen liittyvat tarkastelut huomioonottaen vålikiinnityskoh-dan suositeltava asema sijaitsee etukiinnityskohdasta et3i-syydelia, joka on olennaisesti kaksi kolmasosaa takakiinni-tyskohdan ja etukiinnityskohdan vaiisesta etaisyydesta, ts.
d2 = | d
Lisaksi, optisen kytkennan edelleen stabiloimiseksi taka- ja etukiinnityskohtien voimapari keskitetaan keskelle koteloa sen pituussuunnassa, ts. suunnassa x.
Kuvat 5 ja 6 esittavat naiden jarjestelyjen kaytanndn toteu-tusta. Kuvissa nahdaan laitteen kotelo 40, joka on valmis-tettu sellaisesta metalliseoksesta, joka mahdollistaa lasin tai keraamin kiinnityksen, ja johon kuuluu vaakasuora pohja 40a, kaksi pystysuoraa sivuseinaa 40b, joiden lMpi kulkevat sahkdliitantaiiuskat 41 lasi- tai keraamieristeiden vaiissa, etuseina 40c, jolla tietylia korkeudella on vaakasuora 13-p3isyputki 42, jonka 13pi optisen kuidun p33 43 voidaan tydn- 90802 17 taa sisSSn, ja takaseinS 40d. Johdinlangat 44 huolehtivat koteion sisåisistS sahkdliitanndista liitantSliuskojen 41 ja eri komponenttien vaiilia.
Koteion 40a pohjaan on kiinnitetty levy 45, joka muodostuu Peltier-moduulista, jonka tarkoitus on optoelektronisen kom-ponentin jSShdytys ja lampfitilan saatd, mutta joka voisi myfis olla 13ιτιρδ3 johtava lohko, joka toimii lSmmdnpoistaja-na. SShkfiS eriståvS mutta hyvin iamp53 johtava keraamilevy 46, joka on esimerkiksi berylliumoksldia BeO, peittaa aina-kin osan levysta 45 ja muodostaa kiinnitysalustan, joka on noin 10 mm pitka ja 7 mm levea, optoelektroniselle komponen-tille ja sen kanssa optisesti kytketyn optisen kuidun paan 43 kiinnitysosille.
Levylle 46 on sijoitettu suorakulmaisesta liuskasta muodos-tuva alusta 47 lahelle sen kesklosaa koteion takasein3n 40d puolelle, ja se ulottuu kohtisuorassa optisen kuidun 43 suun-taan nahden. Se on valmistettu samasta hyvin lampea johta-vasta keraamimateriaalista kuin levy 46. Se on kiinnitetty tahan levyyn 46 juottamalla ja sijaitsee lapaisyputken 42 korkeudella ja kannattaa putken akselin kohdalla siihen juo-tettua puolijohdemateriaalisirua 48, joka muodostuu laserdio-dista, joka lahettaa paavalonsateen kohti koteion etuosaa ja lisavalonsateen kohti sen takaosaa.
Levylle 46 alustan 47 taakse on sijoitettu valodiodi 49 la-serdiodista tulevan lisavalonsateen sateilykenttaan, ja se antaa valonsateen voimakkuuden saatfisignaalin, joka on tar-koitettu laserdiodin toimintapisteen saatdlaitteelle.
Levylle 46 on jarjestetty perakkain kaksi suorakaiteen muo-toista kantaa 50, 51 alustan 47 eteen kohtisuorassa optisen kuidun p33n 43 suuntaan nahden. Ne sijaitsevat lapaisyputken 42 kohdalla ja niilia aikaansaadaan optisen kuidun p88n 43 taka- ja valikiinnitys. T3ta vårten ne ovat sahkda eristavia, 18 ja niiden pinnalla on sShk6vastukset 54, 53, jolden pSSHS on sulamispisteeltSån alhaiset juotepalat 56, 55, jotka su-latettuina leviSvSt optisen kuidun pSSn 43 yli ja kiinnittS-vSt sen.
Suorakaiteen muotoinen kanta 50, joka on låhinnM puolijohde-materiaalia olevaan siruun kytkettyS optisen kuidun 43 lop-pupSStS, ja joka on tarkoitettu takakiinnitystS vårten, on noin 10 mm:n etSisyydelia ISpSisyputken 42 sisSpSSstS, joka toimii etukiinnityskohtana. Suorakaiteen muotoinen kanta 51, joka on tarkoitettu vSlikiinnitysta vårten, on noin 3,2 mm:n paassa kannasta 50, jolloin n3m3 kaksi kantaa 50 ja 51 ovat samalla etaisyydelia koteion 40 keskiosasta sen pituussuun-nassa.
N3iden kahden kannan 50 ja 51 vaiiin sijoitettu termistori 52 lahettaa låmpetilan saatfisignaalin, joka on tarkoitettu levyn 45 muodostamalle saat51aitteelle, joka kasittaa Pel-tierefektimoduulin. Se voidaan jattaa pois silloin kun tSl-laista moduulia ei kayteta ja se on korvattu lSmpOS johta-valla lohkolla.
Suorakaiteen muotoiset kannat 50 ja 51 on valmistettu keraa-mista, joka johtaa huonosti lampsa, jotta niiden paaiia ole-vien vastuksien 53, 54 luovuttama lMmp8 kaytettaisiin olen-naisesti vain juotepalojen 56, 55 sulattamiseen. Ne on valmistettu esimerkiksi kaupallisesta vitrokeraamista, jota MINNESOTA RUBBER FRANCE myy tavaramerkillS MACOR, ja jonka lSmmSnjohtokyky on 0,02 W/cm.K.
Vastuksien 54, 53 valmistamiseksi suorakaiteenmuotoisille kannoille 50, 51 suoritetaan seuraavat perSkkSiset kSsitte-lyt, joita on havainnollistettu suorakaidekannan 50 tapauk-sessa kuvilla 7A-7G.: - Valmistellaan pinta, jonka on oltava hyvin tasainen ja saos-tetaan noin 130 nm:n (nanometrin) kerros NiCr-seosta ohuen, 90802 19 resistiivistS metallia olevan kerroksen 60 muodostamiseksi (kuva 7A).
- SydvytetSSn tSta kerrosta siten, ettS sen jSljelle jSSvS osa muodostaa kuumennusvastuksen 54 (kuva 7b).
- Saostetaan noin 700 nm:n silikakerros 61 (kuva 7C), joka muodostaa suojasShkderisteen.
- SydvytetSSn tSta kerrosta siten, ettS sen jSljelle jSSvS osa 62 (kuva 7D) jSttSS kuumennusvastuksen 54 pSSt paljaik-si.
- Saostetaan noin 100 nm:n kiinnityskerros NiCr-seosta ja sen paaile noin 500 nm:n kultakerros 63 (kuva 7E).
- SyfivytetSSn tSmS kerros 63 siten, etta sen jSljelle jSSvSt osat muodostavat kiinnitysalueen 64 juotteelle seka kaksi kohdistuspistetta 65, 66 kuidun paaile, ja navat 67, 68 kuu-mennusvastukselle 54 (kuvat 7F ja 7G).
Juotteen kiinnitysalue 64 muodostaa soikiomaisen noin 600 /um x 900 /um olevan alan, joka on suunnattu optisen kuidun pSSn 43 akselin mukaan, ja kohdistuspisteet 65, 66 muodostu-vat kahdesta nuolesta, jotka on suunnattu kummaltakin puo-lelta kuidun pSSn akselin suunnassa kiinnitysalueen 64 soi-kioon pain.
Kuvan 8 mukaisesti sijoitetaan kiinnitysalueelle optisen kuidun pSSn pSSlle kaarimaiseksi esimuotoiltu pala juotema-teriaalia. TSmS kaarimainen noin 0,05 mm:n paksuinen pala voi olla indium-lyijy-hopea-seosta (80 % indiumia, 15 % lyijyS ja 5 % hopeaa), jolla on alhainen sulamispiste.
Esimuotoillun palan 70 kaaren 70a alta kulkevan optisen kuidun paa 43 on kiinnitysalueen 64 osuudella pSSllystetty me-tallisella kiinnityshylsylia 77, joka voi muodostua NiCr-seosta olevasta kerroksesta, joka itse on pSSllystetty kul-takerroksella samalla tavalla kuin kiinnitysalue 64.
Optisen kuidun pSSn 43 kiinnitys kantaan 50 on esitetty ku-vassa 9 lopullisena rakenteena sen jSlkeen kun juotos on suoritettu.
20 TStS vårten syStetSSn vastukseen 54 sShkfivirta, jolloin vastus kuumentaa juotepalan kunnes se sulaa ja peittaa optisen kuidun pS3n 43 ja kiinnittyy samanaikaisesti kannan 50 kiin-nitysalueeseen 64 ja optisen kuidun p33n 43 metalliseen kiin-nityshylsyyn 77.
Lopuksi suoritetaan optisen kuidun pSSn 43 asennus kytkin-laitteen koteloon 40. Alun alkaen se kasittSS sen, ettS ko-teloon 40 tuodaan putken 42 kautta optisen kuidun yksi pSS 43, joka on varustettu metallisella kiinnitysvaipalla 77 kantojen 50, 51 arvioiduilta kohdilta, ja paa tuodaan lShel-le optista kytkentSasemaansa puolijohdesirun 48 kanssa. Taman jSlkeen optisen kuidun pSSta 43 pidetaan kotelon 40 si-sassS mikromanipulaattorin pihdeissa, jotka tarttuvat siihen raossa, joka on lapaisyputken 42 ja vaiikiinnityskohdan mSS-rittelevSn kannan 51 vSlissa vaiin paassa kannasta 50, jotta kuidun paa voi taipua elastisesti ja murtumatta juotteen ku-tistumisen vaikutuksesta kannalla 50. Se asetetaan mikromanipulaattorin avulla optimaaliseen optiseen kytkentaasemaan ohjaamalla sita saatujen optisen kytkennan muutosten mukaan, minka jaikeen se kohotetaan juottoasentoon juotteen kutistu-misen kannalla 50 huomioonottamiseksi. Sitten asetetaan esi-muotoiltu juotepala paikalleen optisen kuidun paaile kannan 50 kiinnitysalueella, ja suoritetaan juottaminen kantaan 50 ja kiinnitetaan optisen kuidun paa 43 nain takakiinnityskoh-taansa.
Kun takakiinnityskohta on kiinnitetty, mikromanipulaattori poistetaan, optisen kuidun paan 43 paaile asetetaan esimuo-toiltu juotepala kannan 51 kiinnitysalueella, ja suoritetaan juottaminen tahan kantaan 51 ja kiinnitetaan kuidun paa 43 n3in vaiikiinnityskohtaansa.
Kun optisen kuidun p33 43 on kiinnitetty taka- ja vaiikiin-nityskohtiinsa, se juotetaan lapaisyputkeen 42, ja kiinnitetaan nSin etukiinnityskohtaansa, jolloin sen asennus on lop-puunsaatettu.
90802 21
Keksinnfin piiristS irtaantumatta on mahdollista muuttaa tiet-tyjS jSrjestelyjS tai korvata tietyt vSlineet ekvivalentti-silla vSlineillS. Eritylsestl voidaan kSyttSS useampia kuin kahta kantaa kaapelin pSSn kiinnittSmiseksi koteloon, jol-loin se tulee kiinnitetyksi useisiin vSlikohtiin.
Claims (3)
1. Optisen kuidun (43) ja puolijohdemateriaalisirusta (48) muodostuvan optoelektronisen komponentin vSlinen kytkinlai-te, johon optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin lisaksi kuuluu kotelo (40), joka sisSltaa sanotun komponentin, ja jonka sisSSn optinen kuitu on johdettu seinSn (40c) lSpi siten ettS sen pSS (43) tulee optiseen kytkentåSn puolijoh-demateriaalisirun (48) kanssa, ja vSlineet optisen kuidun kiinnittSniseksi koteloon takakiinnityskohdassa (50), joka on sijoitettu suoraan optiseen kuituun lahelle sen optisesti puolijohdemateriaalisiruun kytkettyS loppupSStS taman p33n pitamiseksi paikallaan kytkentaasemassa, ja etukiinnityskoh-dassa (40c), joka on sijoitettu suoraan optiseen kuituun kohdassa, jossa se tuodaan koteion seinamån lapi, niiden voimien vastustamiseksi, joita optiseen kuituun kohdistuu koteion ulkopuolelta, tunnettu siita, etta siihen kuuluu lisaksi kiinnitysvaiineet ainakin yhdessa vaiikiinni-tyskohdassa (51), joka on sijoitettu suoraan optiseen kuituun taka- ja etukiinnityskohtien (50, 40c) vaiiin vahenta-måan koteion (40) muodonmuutoksista, kuidun etukiinnityskoh-dassa optiseen kuituun kohdistuvien voimien siirtymista ta-kakiinnityskohtaan.
2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siita, etta vaiikiinnityskohta (51) on sijoitettu etukiinnityskohdasta (40c) etaisyydelle, joka on 0,5-0,7 kertaa se etaisyys, joka erottaa etu- ja takakiinnityskohdat toisistaan.
3. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siita, etta vaiikiinnityskohta (51) ja takakiinnityskohta (50) on sijoitettu samalle aluslevylle. I; 90802 23
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FR8715689A FR2623297B1 (fr) | 1987-11-13 | 1987-11-13 | Dispositif de couplage entre une fibre optique et un composant optoelectronique |
| FR8715689 | 1987-11-13 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI885226A0 FI885226A0 (fi) | 1988-11-11 |
| FI885226A FI885226A (fi) | 1989-05-14 |
| FI90802B FI90802B (fi) | 1993-12-15 |
| FI90802C true FI90802C (fi) | 1994-03-25 |
Family
ID=9356748
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI885226A FI90802C (fi) | 1987-11-13 | 1988-11-11 | Optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin välinen kytkinlaite |
Country Status (12)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4984866A (fi) |
| EP (1) | EP0316697B1 (fi) |
| JP (1) | JP2870645B2 (fi) |
| KR (1) | KR0123210B1 (fi) |
| CN (1) | CN1022648C (fi) |
| AT (1) | ATE92643T1 (fi) |
| AU (1) | AU613677B2 (fi) |
| CA (1) | CA1299722C (fi) |
| DE (1) | DE3882914T2 (fi) |
| ES (1) | ES2042692T3 (fi) |
| FI (1) | FI90802C (fi) |
| FR (1) | FR2623297B1 (fi) |
Families Citing this family (15)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4741796A (en) * | 1985-05-29 | 1988-05-03 | Siemens Aktiengesellschaft | Method for positioning and bonding a solid body to a support base |
| US4936646A (en) * | 1989-08-23 | 1990-06-26 | Tektronix, Inc. | Temperature-compliant tube for fiber optic components |
| FR2674033B1 (fr) * | 1991-03-14 | 1993-07-23 | Corning Inc | Composant optique integre a liaison entre un guide d'onde integre et une fibre optique, fonctionnant dans un large domaine de temperature. |
| JP3259742B2 (ja) * | 1993-06-22 | 2002-02-25 | 住友電気工業株式会社 | 光導波路モジュール |
| US5469456A (en) * | 1994-03-31 | 1995-11-21 | Opto Power Corporation | Laser device and method of manufacture using non-metalized fiber |
| FI97082C (fi) * | 1994-07-11 | 1996-10-10 | Instrumentarium Oy | Kaasuanalysaattorin infrapunalähde sekä menetelmä infrapunasäteilyn muodostamiseksi |
| US6074103A (en) * | 1996-10-15 | 2000-06-13 | Sdl, Inc. | Aligning an optical fiber with electroluminescent semiconductor diodes and other optical components |
| US6130444A (en) * | 1998-02-27 | 2000-10-10 | Nec Corporation | Optical fiber secured with a photosetting resin covered with a UV light-transmissive plate |
| US6758610B2 (en) | 2001-12-10 | 2004-07-06 | Jds Uniphase Corporation | Optical component attachment to optoelectronic packages |
| US7410088B2 (en) * | 2003-09-05 | 2008-08-12 | Matsushita Electric Industrial, Co., Ltd. | Solder preform for low heat stress laser solder attachment |
| US7263260B2 (en) * | 2005-03-14 | 2007-08-28 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Low cost, high precision multi-point optical component attachment |
| JP4615414B2 (ja) * | 2005-09-30 | 2011-01-19 | 住友電工デバイス・イノベーション株式会社 | 光モジュール |
| US8475056B2 (en) * | 2009-07-28 | 2013-07-02 | Jds Uniphase Corporation | Semiconductor device assembly |
| US20160011386A1 (en) * | 2013-03-27 | 2016-01-14 | Ccs Technology, Inc. | Optoelectronic device and method of assembling an optoelectronic device |
| US10962726B2 (en) * | 2019-09-03 | 2021-03-30 | Lumentum Operations Llc | Structure for fiber attachment with adhesive material |
Family Cites Families (10)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4186994A (en) * | 1978-04-21 | 1980-02-05 | Bell Telephone Laboratories, Incorporated | Arrangement for coupling between an electrooptic device and an optical fiber |
| DE3010820C2 (de) * | 1980-03-20 | 1984-07-26 | Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München | Verfahren zur Herstellung einer Anordnung mit einer Haltevorrichtung zur Halterung eines Lichtwellenleiters |
| NL8102050A (nl) * | 1981-04-27 | 1982-11-16 | Philips Nv | Glasvezeldoorvoer in een metalen behuizing. |
| US4479698A (en) * | 1982-05-17 | 1984-10-30 | Rca Corporation | Light emitting assembly and a method of making same |
| GB2131971B (en) * | 1982-12-14 | 1986-12-10 | Plessey Co Plc | Positioning an optical fibre relative to an opto-electronic device |
| DE3411896A1 (de) * | 1984-03-30 | 1985-10-24 | Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München | Anordnung zur optischen anpassung eines lichtwellenleiters |
| JPS61200514A (ja) * | 1985-03-01 | 1986-09-05 | Mitsubishi Electric Corp | デユアルインラインパツケ−ジ形レ−ザダイオ−ドモジユ−ル |
| FR2584827B1 (fr) * | 1985-07-09 | 1987-09-25 | Comp Generale Electricite | Dispositif de couplage d'une fibre optique a un composant optoelectronique |
| JPS62278512A (ja) * | 1986-05-28 | 1987-12-03 | Hitachi Ltd | 光半導体装置 |
| JPS6450589A (en) * | 1987-08-21 | 1989-02-27 | Fujitsu Ltd | Semiconductor laser module with external resonator |
-
1987
- 1987-11-13 FR FR8715689A patent/FR2623297B1/fr not_active Expired - Fee Related
-
1988
- 1988-11-04 AU AU24734/88A patent/AU613677B2/en not_active Ceased
- 1988-11-07 ES ES88118496T patent/ES2042692T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1988-11-07 AT AT88118496T patent/ATE92643T1/de not_active IP Right Cessation
- 1988-11-07 DE DE88118496T patent/DE3882914T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1988-11-07 EP EP88118496A patent/EP0316697B1/fr not_active Expired - Lifetime
- 1988-11-09 CA CA000582646A patent/CA1299722C/fr not_active Expired - Fee Related
- 1988-11-11 JP JP63285583A patent/JP2870645B2/ja not_active Expired - Lifetime
- 1988-11-11 FI FI885226A patent/FI90802C/fi not_active IP Right Cessation
- 1988-11-12 KR KR1019880014933A patent/KR0123210B1/ko not_active IP Right Cessation
- 1988-11-12 CN CN88107815A patent/CN1022648C/zh not_active Expired - Fee Related
-
1990
- 1990-05-18 US US07/525,206 patent/US4984866A/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FR2623297A1 (fr) | 1989-05-19 |
| EP0316697B1 (fr) | 1993-08-04 |
| AU613677B2 (en) | 1991-08-08 |
| AU2473488A (en) | 1989-05-18 |
| JPH01154109A (ja) | 1989-06-16 |
| FI885226A0 (fi) | 1988-11-11 |
| US4984866A (en) | 1991-01-15 |
| DE3882914T2 (de) | 1993-11-25 |
| CA1299722C (fr) | 1992-04-28 |
| FI885226A (fi) | 1989-05-14 |
| ES2042692T3 (es) | 1993-12-16 |
| FR2623297B1 (fr) | 1991-09-27 |
| ATE92643T1 (de) | 1993-08-15 |
| CN1035362A (zh) | 1989-09-06 |
| CN1022648C (zh) | 1993-11-03 |
| KR890008579A (ko) | 1989-05-15 |
| EP0316697A1 (fr) | 1989-05-24 |
| DE3882914D1 (de) | 1993-09-09 |
| JP2870645B2 (ja) | 1999-03-17 |
| FI90802B (fi) | 1993-12-15 |
| KR0123210B1 (ko) | 1997-11-22 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI90802C (fi) | Optisen kuidun ja optoelektronisen komponentin välinen kytkinlaite | |
| CA2085849C (en) | Reinforced optical fiber and method of manufacture | |
| JPH01102410A (ja) | レーザモジュールおよび光ファイバをそれに結合する方法 | |
| EP0100086A2 (en) | A Method of making injection laser packages and packages made by using the method | |
| JPH09211272A (ja) | 光モジュール | |
| EP1033596A3 (en) | A method of and a device for coupling optical fibres and opto-electronic components | |
| US20050111787A1 (en) | Two-dimensional optical deflector | |
| JPS6449005A (en) | Optical fiber network | |
| TW418422B (en) | Reflection-type sensor | |
| EP0604924A1 (en) | Microwave powered vehicle lamp | |
| SE9700754D0 (sv) | Optisk anordning | |
| EP0774656A3 (en) | Method of optically measuring liquid in porous material | |
| JPS63228112A (ja) | 半導体レ−ザ・光フアイバ結合モジユ−ル | |
| US6368888B1 (en) | Soldering an optical component to a substrate | |
| JPH049290A (ja) | 加熱装置 | |
| JPH05303025A (ja) | 光導波路と光ファイバの接続構造 | |
| SE8501898D0 (sv) | Reglerbart strypspjell for ett fordons farthallareenhet | |
| JPH04165313A (ja) | 光半導体素子モジュール | |
| JPH02120708A (ja) | 光ファイバ装置 | |
| KR19980084869A (ko) | 액정표시소자용 후광장치 | |
| JP3153893B2 (ja) | 高周波帯域光モジュール | |
| JP2003347721A (ja) | 半田コテ | |
| JPH04134894A (ja) | 光源装置 | |
| TWI220176B (en) | Methods for eliminating noise of optical switch | |
| JP2000111739A (ja) | 光ファイバの損失調整器 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: ALCATEL N. V. |