FI89350C - Foerfarande och anordning foer att skaera glasskivaemnen - Google Patents

Description

x 89350

Menetelmå ja laite 1 asi 1evyaihioiden leikkaamiseksi .

Forfarande och anordning for att skåra glasskivåmnen.

Keksinnon kohteena on menetelmå ja laite 1 asi 1evyaihion leikkaamiseksi mååråtyn ååriviivan mukaisesti. Menetelmån yleiset piirteet on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 johdannossa. Laitteeseen kuuluu leikkuukone 1 asi 1evyaihion ååriviivan viil-toleikkauksen tekemiseksi; reunanmurskauskone vii1toleikatun ååriviivan ulkopuolelle jååvån reunaosan erottamiseksi lasile-vyaihiosta, hiontakone erotetun lasi 1evyaihion reunojen tasoit-tamiseksi ja kuljetin 1 asi 1evyaihion kuljettamiseksi kuhunkin edellå mainituista koneista niiden vastaavien leikkuu-, erotus-ja hiontatoimintojen suorittamiseksi, mainittuun hiontakonee-seen kuuluessa poytå lasilevyaihion kannattamiseksi.

Keksinto on erityisen kåyttokelpoinen 1 asi 1evyaihioiden leikkaamiseksi valmistettaessa moottoriajoneuvojen tuulilaseja. Sen vuoksi keksintoå selostetaan seuraavassa tåmån sovellutuksen yh-teydesså. Moottoriajoneuvojen tuulilasien valmistukseen kuuluu ensin tuulilasin ååriviivan leikkaaminen 1 asi 1evyaihioon, leik-kuuviivan ulkopuolisen reunaosan erottaminen 1 asi 1evyaihiosta ja erotetun aihion reunan hiominen. Lasi 1evyaihio taivutetaan sitten tarvittavaan muotoon ja siihen kohdistetaan låmpokåsit-tely. Valmistettaessa laminoituja tuulilaseja, kaksi tållaista 1asi1evyaihiota liitetåån yhteen låpinåkyvållå kalvolla.

Nykyisin leikkaus, reunan erotus ja hiontatoimenpiteet suorite-taan tavallisesti kåsityonå kåyttåen apuna malleja, joita seu-rantarulla seuraa. Viimeaikoina on kehitetty numeerisesti tie-tokoneohjattuja (CNC) 1eikkuukoneita, joissa 1eikkuutoimintaa : ohjataan digitaal isel la tiedolla, joka on kåsityoasteisesti valmistettu kåyttåen digitointitaulukkoa. Vaikka sellaisia CNC-ohjattuija 1 eikkuukoneita kåytetåånkin, suoritetaan hionta yhå kåyttåen mal 1inseurantarul1 aa. FR-hakemusjulkaisusta 2,476,059 kuitenkin tunnetaan erillinen hiontakone, jolla on kaksi hion- 2 89350 tapaatå ja jota ohjataan numeerisesti ååriviivaan perustuvalla tiedostolla. Tåmå erilliskone ei kuitenkaan liity tuotantolin-jaan, jossa voidaan suorittaa automaattisesti kaikki kolme tuo-tantovaihetta, eli leikkuu, reunanirrotus ja hionta.

US-patenttijulkaisusta 4,698,088 tunnetaan automaattisen tuo-tantolinjan muodostava laite, jossa ååriviivan leikkuu ja lei-katun reunan hionta suoritetaan koneilla, joiden toiminta on kytketty mekanaisesti yhteen niin, ettå molempia koneita voidaan ohjata yhteisellå numeerisella ohjauksella liikkumaan sa-manaikaisesti ja samassa vaiheessa pitkin haluttua ååriviivaa, joka on numeerisesti mååritetty. Tåmå jårjestely olennaisesti alentaa laitteen tuotantokapasiteettia, joka mååråytyy hionta-nopeuden perusteella. Ååriviivan leikkaaminen voidaan suorittaa tyypi11isesti noin puolta lyhyemmåsså ajassa kuin leikatun reunan hionta.

Keksinnon tarkoituksena on saada aikaan edellå mainittua tyyp-piå oleva automaattinen 1 asi 1evyaihioiden 1eikkuumenetelmå ja -laite, jossa leikkuu- ja hiontakoneen kåytonohjaukset on parannettu siten, ettå koko tuotantolin jan tuotantokapasiteetti on olennaisesti lisååntynyt.

Tåmå tarkoitus saavutetaan keksinnon mukaisella menetelmål1å siten, ettå mååråttyå ååriviivaa edustavasta digitaalisesta ååriviivatiedostosta valmistetaan tietokoneel1a digitaalinen 1eikkuutiedosto ja digitaalinen hiontatiedosto, ja ettå leik-kuukonetta ja sen eri11iskåyttoå ohjataan mainitulla digitaali-sella 1eikkuutiedostol1a ja hiontakonetta, johon kuuluu kaksi hiontapååtå kåyttomoottoreineen, ohjataan mainitulla digitaa-lisella hiontatiedostolla niin, ettå hiontakoneen molemmat hiontapååt hiovat samanaikaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reuno ja.

Laitteelle ominaiset piirteet on esitetty oheisessa patentti-vaatimuksessa 2.

li 3 89350

Koko tuotantolinjan optimaalisen toiminnan kannalta on olen-naista, ettå hiontapåiden liikenopeus pitkin hiottavaa reunaa voidaan valita riippumattomasti leikkuupåån 1 iikenopeudesta. Tåtå vårten 1eikkuukoneel1a ja hiontakoneella on mekaanisesti erilliset kåyttolaitteistot, joita ohjataan omilla ohjaustie-dostoi11aan.

Keksinnon mukaisessa menetelmåsså ja laitteessa 1eikkuukoneen ja hiontakoneen kåytot ovat siis toisistaan mekaanisesti erilliset ja niiden ohjaukset toisistaan riippumattomat, vaikka ne tyoståvåtkin samanaikaisesti samanlaista ååriviivaa. Kuitenkin ohjaus perustuu yhteiseen åariviivatiedostoon.

Tuotantolin jaan voidaan liittåå ååriviivan digitointi1aitteisto 1 asi 1evyaihion mal lin tai piirustuksen ååriviivan tunnustelemi-seksi ja digitaalisen ååriviivatiedoston valmistamiseksi. Lait-teen ohjausjårjestelmåån kuuluva tietokone on ohjelmoitu kåyt-tåmåån mainittua digitaalista ååriviivatiedostoa digitaalisen 1eikkuutiedoston ja digitaalisen hiontatiedoston valmistamiseksi .

Keksinto tekee mahdol1iseksi mååråtyn ååriviivan mukaisesti leikattujen ja reunoiltaan hiottujen lasi 1evyaihioiden tuotta-misen tåysin automaattisel1a tuotantolinjal1 a, jolla on korkea tuotantokapasiteetti ja lyhyt asetusaika. Tåmå lyhyt asetusaika (esim. suuruusluokkaa 5-15 min. tyypi11isesså jårjestelmåsså) mahdollistaa laitteen tehokkaan kåyton tuotettaessa lasilevyai-hioita pieninå sarjoina samoin kuin suurina sarjoina. Keksinto myoskin tekee mahdol1iseksi uusien mallien automaattisen digi-toinnin, ja raaka-aineiden maksimaal isen hyvåksikåyttoasteen.

Keksinto on erityisen kåyttokelpoinen kun se on toteutet-tu tåysin automaattisena tuotantolinjana, jossa myos leik-kuukoneen ja hiontakoneen val isså oleva reunanmurskaus-kone on ohjattu samasta digitaalisesta ååriviivatiedos-tosta muodostetul1 a ohjaustiedostol1 a. Kuitenkin

4 C 9 3 5 O

keksinto tekee mahdol1iseksi myoskin modulaarisen konstruktion, jossa yksittåisiå koneita voidaan tehokkaasti kåyttåå erillisinå moduliyksikkoinå muiden tuotantolinjassa olevien yksikoiden kanssa.

Keksinnon muut piirteet ja edut kåyvåt ilmi seuraavasta se-lostuksesta, jossa keksintoå kuvataan esimerkinomaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittåå aksonometrisesti keksinnon mukaisen laitteen eråstå toteutustapaa 1 asi 1evyaihion 1eikkaamiseksi mååråtyn ååriviivan mukaisesti; kuvio 2 esittåå kaaviol1isesti kuvion 1 mukaisen laitteen kokonaisohjausta; kuvio 3 esittåå kuvion 1 mukaisen laitteen si irtonosturia tyokappaleiden kuljettamiseksi yhdeltå koneelta seuraavalle; kuvio 4 esittåå kaaviol1isesti kuvion 3 mukaisen siirtonosturin ohjausta; kuvio 5 esittåå aksonometrisena kuvana tarkemmin kuvion 1 mukaisen laitteen 1eikkuukonetta viiltoleikkauksen tekemiseksi lasilevyaihioon mååråtyn ååriviivan mukaisesti ja myos uuden mal lin ååriviivan digitoimiseksi; kuvio 6 esittåå kaaviol1isesti kuvion 5 mukaisen leikkuu-koneen ohjausta; kuvio 7 esittåå kuvion 1 mukaiseen laitteeseen kuuluvan reunanmurskauskoneen rakennetta, leikatun reuna- 5 89350 osan erottamiseksi 1 asi 1evyaihiosta; kuvio 8 esittåå tarkemmin kuvion 7 mukaisen reunanmurs-kauskoneen polttimien kohdistuksen ohjaustapaa; kuvio 9 esittåå kaaviol1isesti kuvion 7 mukaisen reunanmurskauskoneen ohjausta; kuvio 10 esittåå tarkemmin kuvion 1 mukaisen laitteen hion-takoneen rakennetta erotetun 1 asi 1evyaihion reuno-jen tasoittamiseksi; kuvio 11 esittåå kuvion 9 mukaisen hiontakoneen ohjauskaa-viota; kuviot 12a-12e esittåvåt kuvion 1 mukaisen laitekokonaisuu-den erilaisia toimintati 1 o ja .

Kuvio 13 esittåå nåiden toimintojen ohjauksessa kåytettyå koordinaatti jårjestelmåå; kuvio 14 esittåå vuokaaviota, joka havainnol1istaa keskus-tietokoneen toimintaa kuvion 12a mukaisen toimin-nan digitointi- (tai opetus) tilassa; kuvio 15 esittåå vuokaaviota, joka havainnol1istaa CNC-tie-tokoneen toimintaa digitointi- (tai opetus) toimintati lassa , joka on havainnol1istettu kuviossa 12a, kuviossa 15a esitetyn kaavion auttaessa ymmårtåmåån tåtå toimintatilaa; kuviot 16a-16c muodostavat yhdesså vuokaavion, joka havain- 6 89350 nollistaa keskustietokoneen toimintaa kuvion 12b mukaisessa prosessitoimintatilassa; ja kuvio 17 esittåa kaaviota, joka auttaa ymmartamaån hiontatoimintaa.

Piirustusten kuviossa 1 esitetty laite on suunniteltu erityi-sesti lasilevyaihioiden GB leikkaamiseen maaråtyn aariviivan mukaisesti kåytettavaksi ajoneuvojen tuulilasien valmistuk-seen. Laitteeseen kuuluu viiltoleikkauksen tekeva kone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 2, lasilevyaihion GB a3-riviivan leikkaamiseksi ennalta digitoidun mallin mukaisesti, tai uuden mallin digitoimiseksi; reunanmurskauskone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 4, leikatun reuna-alueen erottamiseksi lasilevyaihiosta GB; ja hiontakone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 6, erotetun lasilevyaihion reunojen tasoittamiseksi.

Esitettyyn laitteeseen kuuluu lisåksi siirtonosturi, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 8, lasilevyaihioiden GB kuljettamiseksi yhdelta koneelta seuraavalle; lastausapujår-jestelmå (ei esitetty) linjan sisåantulopåassa lasilevyaihioiden lastaamiseksi varastonipusta, tai kahdesta eri nipusta, kuljettimelle, joka kuljettaa lasilevyaihiot leikkuukoneeseen 10; ja sivunosturi, yleisesti merkitty viitenumerolla 12, linjan ulostulopåasså.

Sivunosturi 12 on kannatettu siirtonosturin 8 kehysjatkeessa 14, jossa on kaksi kiskoa 16. Sivunosturiin 12 kuuluu pysty-suuntainen kehysrakenne 18, joka on jårjestetty liukuosilla 20 liikkuvaksi pitkin kiskoa 16, ja vaakasuuntainen kehysrakenne 22, joka kannattaa kMsittelylaitetta 24, jossa on va-kuumipitimet 26 lasilevyaihioiden kuljettamiseksi hiontako-neesta 6 tuotantolinjan seuraaviin asemiin (ei esitetty), joissa suoritetaan taivutus-, lampokåsittely- ja laminointi-toimenpiteet valmiiden tuulilasien tuottamiseksi.

I.

7 89350

Hakemuksen mukainen keksinto kohdistuu erityisesti leikkuuko-neen 2, reunanmurskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 rakenteeseen ja toimintaan, samoin kuin siirtonosturin 8 rakenteeseen ja toimincaan, joka kuljettaa lasilevyaihiot koneelta seuraaval-le. Nain olien selityksen loppuosa kohdistuu naihin kuvion 1 mukaisen laitteen ominaisuuksiin, joita on laheirtmin havain-nollistettu jaljellå olevissa piirustusten kuvissa.

Koneen kokonaistoimintaa ohjataan keskustietokoneella 28, jo-hon kuuluu nappåimisto 30 ja naytto 32. Leikkuukone 2, reu-nanmurskauskone 4 ja hiontakone 6 ovat kukin varustetut omal-la CNC (computerized numerical control) tietokoneella (ei esitetty kuviossa 1), joka ohjaa vastaavan koneen toimintaa, jotka kaikki ovat keskustietokoneen 28 ohjauksessa. Lisåksi kukin naistå koneista samoin kuin siirtonosturi 8 ovat varustetut ohjelmoitavalla logiikkaohjauksella PLC (programmable logic controller), kuten jåljempanå tarkemmin kuvataan.

Kuvio 2 esittåå kaaviollisesti leikkuukoneen 2, murskausko-neen 4 ja hiontakoneen 6 kokonaisohjausta keskustietokoneella 28. Kuten kuviossa 2 on esitetty, kukin mainituista koneista on liitetty keskustietokoneeseen tiedonsiirtoyhteydella 34, 36, 38, jotka ovat tavanomaisen RS 232 vaylan muodossa.

Siirtonosturiin 18 kuuluu PLC-yksikko 40, jota keskustietoko-ne 28 ohjaa ja joka puolestaan ohjaa nosturia kuljettamaan lasilevyt oikeisiin kohtiinsa leikkuukoneessa 2, murskausko-neessa 4 ja hiontakoneessa 6, jotta viimeksi mainitut koneet voivat suorittaa niiden vastaavat toiminnot lasilevyaihioil-le. PLC-yksikko 40 on myos kytketty leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneiden 2, 4, 6 CNC-tietokoneisiin niiden toimintojen . . synkronoimiseksi.

Siirtonosturi 8 .. ‘ Erityisesti kuvioissa 1 ja 3 esitettyyn siirtonosturiin kuuluu pari kiskoja 42, joita kannattaa joukko pystypylvåita 44 β 89350 ja jotka ulottuvat leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hion-takoneen 6 valillå jarjestettyna suoraan linjaan. Nosturiin 8 kuuluu kelkka 46, joka liikkuu pitkin kiskoja 42, ja luisti 48, joka kannattaa vakuumityyppistå kåsittelylaitetta 50, joka on varustettu useilla imukupeilla 52 (kuvio 4) lasilevyn kuljettamiseksi yhdelta koneelta toiselle. Luisti 48 liikkuu kelkan 46 poikittaissuunnassa ja kåsittelylaite 50 liikkuu pystysuunnassa kelkkaan 46 nåhden.

Kuvio 4 esittåå kaaviollisesti siirtonosturin 8 kokonaisoh-jausta. Sen PLC-yksikko 40 on kytketty keskustietokoneeseen 28 (kuvio 2) kayttopaneelin 54 kautta, joka mahdollistaa nostur in kåsikåyttoisen tai automaattisen toiminnan. Kuten aiem-min todettiin, on siirtonosturin 8 PLC-yksikko 40 myos kytketty leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 tietokoneisiin, jotta niiden toiminnat synkronoidaan nosturin toimintaan.

Siirtonosturin PLC-yksikkoon 40 kuuluu kytkenta såhkokotelon 56 kautta kelkan 46 kåyttolaitteelle 58 kelkan aseman ohjaa-miseksi pitkin kiskoja 42 niiden pituussuunnassa, kytkenta luistin 48 kåyttolaitteelle 60 ohjaamaan sen asemaa kelkan poikittaissuunnassa, ja kytkenta kåsittelylaitteen 50 kayttolaitteelle 62 sen pystyaseman ohjaamiseksi kelkan ja luistin suhteen. PLC-yksikko 40 on myos kytketty såhkokotelon 56 kautta pneumaattiseen ohjausjarjestelmåan 64 kåsittelylait-teen 50 imukuppien 52 imun ohjaamiseksi.

Kelkan 46, luistin 48 ja kåsittelylaitteen 50 kåyttojarjes-telmåt 58, 60, 62 vastaavasti, ja pneumaattinen jårjestelmå 64, joita kaikkia ohjaa keskusprosessori 28 PLC-yksikon 40 kautta, voivat olla tunnetun tyyppisiå nosturin toiminnan ohjaamiseksi lasilevyaihioiden GB siirtåmiseksi peråkkåin leik-kuukoneeseen 2, murskauskoneeseen 4 ja hiontakoneeseen 6, mahdollistaen nåiden koneiden suorittaa niiden vastaavat toiminnat lasilevyaihiolle ennen kuin lasilevyaihio poistetaan linjasta sivunosturilla 12.

li , S9350

Leikkuukone 2

Kuvio 5 esittaå tarkenunin leikkuukoneen 2 rakennetta, ja ku-vio 6 esittaa kaaviollisesti leikkuukoneen ohjausjarjestel-måå. Kuten kuviossa 5 on esitetty, leikkuukoneeseen 2 kuuluu pari kiskoja 66 kuljetinhihnan 67 molemmin polin, joka kulje-tinhihna vastaanottaa lasilevyaihiot lastausapujarjestelmas-ta. Ensimmainen vaunu 68 liikkuu pitkin X-akselia kiskoilla 66; ja toinen vaunu 70, joka pååsee liukumaan vaunun 68 uris-sa 72, liikkuu pitkin Y-akselia.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, vaunua 68 ajetaan pitkin X-akselia (pitkin kiskoa 66) moottorilla Mx, joka kayttaå paria siirtoruuvia 73, jotka kulkevat vaunun vastakkaisissa paissa olevien muttereiden låpi; ja vaunua 70 ajetaan pitkin Y-akselia (poikittain vaunuun 68 nåhden) moottorilla My ja siirtoruuvilla 74, jota vaunu 68 kannattaa ja joka kulkee vaunussa 70 olevan mutterin låpi. Kumpaankin nåihin kåyttoon kuuluu lisåksi enkooderi Ex ja Ey, vastaavasti, jotka måårit-tåvat vastaavan vaunun aseman. Vaunuun 68 lisåksi kuuluu kak-si rajakytkintå LSi, LS2, jotka maårååvåt vaunun 70 raja-asemat vaunulla 68.

Vaunu 70 kantaa leikkuupååtå 76, kuten timanttipyoråå, jota voidaan kåyttåå leikkaamaan normaalin valmistuksen aikana tuotettavien lasilevyaihioiden ååriviiva, tai laitteen pro-sessitoimintatilassa CNC-tietokoneen 78 ohjauksen alaisena, joka kuuluu leikkuukoneeseen 2. Vaunuun 70 kuuluu myos tun-nistin 80, jota kaytetaan uuden ååriviivan digitointiin, esim. mallista tai piirustuksesta, digitointi- (tai opetus) toimintatilan aikana, kun uusi tuulilasimuoto on syotettåvå laitteeseen.

Vaunun 70 asema ja siten leikkuupåån 76 ja tunnistimen 80 asemat ovat ohjatut CNC-tietokoneella 78 kåytonohjauspiirin DCX kautta, joka on kytketty moottoriin Mx, ja kåytonohjauspiirin DCy kautta, joka on kytketty moottoriin My. CNC- l0 S9350 tietokone 78 myoskin vastaanottaa vaunun 70 sijaintitiedot enkoodereilta Ex, Ey, jotka aikaansaavat takaisinkytkentatie-don tietokoneelle vaunun 70 todellisesta sijainnista ja siten leikkuupåån 76 ja tunnistimen 80 todellisesta sijainnista.

CNC-tietokoneeseen 78 lisaksi kuuluu ensimmainen portti kytkentåa vårten ulkopuoliseen tiedonsiirtoyhteyteen 82, esim. RS 232 våylå, jotta voidaan syottaa erilaisia ohjelmia ja/tai ohjauksia? toinen portti kytkentåa vårten kåyttopanee-liin 84, jotta voidaan vastaanottaa ihmiseltå koneelle tapah-tuvaa tiedonsiirtoa (man-machine interface information MMI), jota voidaan syottåå esim. nåppåimiston, joystickin tai nåyt-toruudun kautta; ja kolmas portti kytkettynå PLC (prommabale logic controller) yksikkoon 90, joka mahdollistaa ohjata siirtonosturilla 8 kahden vaunun 68, 70 liikkeitå samoin kuin muita toimintoja koneessa.

Reunanmurskauskone 4

Lasilevyaihion GB erottaminen reunaosasta tai reunaosan murs-kaaminen pitkin leikkuukoneella 2 viiltoleikattua viivaa suo-ritetaan låmpoiskuilla, jotka aikaansaadaan kuumennuslait-teilla, nimittåin kaasupolttimilla, jotka tarkoin sijoitetaan leikatun lasilevyaihion GB neljåån kulmaan. Murskauskone 4 kuvion 1 mukaisessa laitteessa tåmån toiminnan suorittamisek-si on kuvattu tarkemmin kuvioissa 7-9.

Kuten kuvioissa 7 - 9 on esitetty, murskauskoneeseen 4 kuuluu neljå poltinta 91-94 kukin kannatettuna neljåstå pylvååsta 95 kahden vaakasuuntaisen nivelvarren 96, 97 vålityksellå, ni-velvarsi 96 on vaakasuunnassa kåånnettåvå pystypylvåån 95 ylåpåån suhteen moottorilla Ma, ja nivelvarsi 97 on vaakasuunnassa kåantyvå nivelvarren 96 ulkopååhån nåhden toisella moottorilla Mb. Kukin poltin 91-94 on kannatettuna vastaavan nivelvarren 97 ulkopååsså.

Murskaustoiminnon aikana lasilevyaihiota GB, johon haluttu u 89350 ååriviiva on leikattu leikkuukoneella 2, kannatetaan siirto-nosturin 8 imukupeilla 52 murskauskoneessa kaukalon tai al-taan 98 påållå. Imukupit tarttuvat lasilevyaihioon leikatun viivan sisåpuolelle. Kun polttimet 91-94 on tarkoin sijoitet-tu leikatun aariviivakuvion kulmiin, ne saatetaan toimimaan lampoiskun kohdistamiseksi lasilevyaihioon GB sen erottamisek-si reunaosasta pitkin leikkausviivaa. Imukupit pitåvåt kiinni leikkausviivan sisåpuolelle jååvåstå lasilevyaihiosta, kun taas erotettu ulompi reunaosa putoaa murskeena altaaseen 98.

Kuvio 9 esittåå kaaviollisesti murskaustoiminnan ohjausta. Murskauskoneeseen kuuluu CNC-tietokone 100 kytkettyna våylallå 101 (esim. RS 232 våylå) keskustietokoneeseen (28, kuvio 2). CNC-tietokone 100 ohjaa nel jan polttimen 91-94 kah- deksan moottorin Ma, Mb (kaksi kutakin poltinta kohti) kåyttopiirejå 102, jotta polttimet saadaan tarkoin sijoite-tuksi lasilevyaihion leikkuuviivoihin nahden. Kuviossa 9 ha-vainnollistetun murskauskoneen 4 såhkopiiriin kuuluu lisåksi kåyttopaneeli 104, joka mahdollistaa koneen kåsikåyttoisen tai automaattisen toiminnan.

Kuten jåljempånå tarkenunin kuvataan, kukin neljastå poltti-mesta 91-94 sijoitetaan leikatun lasilevyaihion yhteen neljastå kulmasta siten, ettå låmpo kohdistetaan tarkoin sii-hen kulman kohtaan, jolla on pienin kaarevuussåde. Tåmå nel-jån polttimen 91-94 kohdistaminen suoritetaan automaattisesti CNC-tietokoneen 100 ja keskustietokoneen 28 ohjaamana. Kun neljå poltinta ovat tarkoin kohdistetut, ne sytytetåån CNC-tietokoneen 100 ja PLC-yksikon 106 ohjaamana. Neljållå polt-timella kohdistettu låmpo nåihin måårattyihin pisteisiin leikatun lasilevyaihion GB neljåsså kulmassa aiheuttaa låmpois-kun lasileyyn, mikå sievasti erottaa leikatun aihion jaljelle jååvåstå reunaosasta, jolloin reunaosa putoaa murskeena altaaseen 98, kun taas leikattu osa on siirtonosturin 8 imukup-pien 52 pitåmånå ja siirtonosturi kuljettaa sen hiontakonee-seen 6.

12 8 9 350

Hiontakone 6

Kuviossa 1 esitetty hiontakone 6 nåkyy tarkemmin kuviossa 10 ja sen kokonaisohjauskaavio kuviossa 11.

Hiontakoneeseen 6 kuuluu poyta 110 lasilevyaihion GB vastaan-ottamiseksi murskauskoneelta 4 siirtonosturilla 8 kuljetet-tuna. Hiontakoneeseen kuuluu lisaksi pari hiontapaata 111, 112 (kuvio 11) sijoitettuna poydån 110 vastakkaisille sivuil-le siten, etta ne ovat saatettavissa kosketukseen lasilevyaihion vastakkaisten reunojen kanssa, kun lasilevyaihio on poy-dallå. Poytåa 110 pyoritetaån koneen pystyakselin ympari moottorilla Mqr» kun taas kaksi hiontapaata 111, 112 ovat liikkuvia pitkittåissuunnassa poytaan 112 nåhden, ts. kohti-suoraan poydan pyorimisakseliin nahden kahden moottorin Mqi, Mq2 valityksellå niin, ettå lasilevyaihion ulkoreunat voidaan hioa ja tasoittaa kun sita pyoritetaan poydållS 110. Hionta-paiden 111, 112 (kuvio 11) jarjeståminen lasilevyaihion vastakkaisille puolille tekee mahdolliseksi hiontatoiminnan suo-rittamisen samanaikaisesti lasilevyaihion kahteen vastakkai-seen reunaan, siten olennaisesti vahentaen lasilevyaihion koko ulkoreunan hiomiseen tarvittavaa kokonaisaikaa.

Kuten erityisesti on esitetty kuviossa 11, hiontakoneeseen 6 kuuluu CNC-tietokone 114, joka ohjaa pyoritysmoottoria Mqr kayttopiirin 116a kautta, ja kahta hiontapaamoottoria Mgl,

Mq2 kahden muun kayttopiirin 116b, 116c kautta. Lasilevyaihion vastaanottava poyta 110 on varustettu vakuumiaukoilla 118 lasilevyaihion pitåmiseksi tukevasti poydållå hiontatoiminnan aikana. Kumpikin hiontapaå 111, 112 on hiomakiekon muodossa ja kannatettuna vaunulla 121, 122, joka on liikutettavissa siirtoruuvilla 123, 124 vastaavan moottorin Mqi, Mq2 avulla.

Kuviossa 11 havainnollistettuun hiomakoneeseen kuuluu lisåksi PLC-yksikko 126 kolmen moottorin Mqr, Mqi ja Mq2 toimintojen ohjaamiseksi, ja enkooderit Egi, Eq2 takaisinkytkentatiedon antamiseksi CNC-tietokoneelle hiomakiekkojen 111 ja 112 to-

II

13 S 9 3 5 O

dellisista sijainneista.

CNC-tietokoneeseen 114 kuuluu lisaksi portti kytkentåa vårten RS 232C vaylan 128 kautta keskustietokoneeseen 28 (kuvio 2) toimintaohjelmien vastaanottamiseksi, ja myoskin aikaansaa-maan yhteyslinkki lisåjårjestelmille. CNC-tietokoneeseen 114 kytketty kayttopaneli 130 mahdollistaa koneen kasikåyttoisen tai automaattisen toiminnan.

Toimintatilat (yleista)

Piirustuksissa esitetty laite pystyy toimimaan minkå tahansa seuraavan toimintatilan mukaisesti: (a) Digitointitila, esitetty kuviossa 12a. Tama ti la, jota joskus kutsutaan myos opetustilaksi, tekee mahdolliseksi di-gitoida laitteeseen uusi ååriviiva, mallin tai piirustuksen mukaisesti, digitointitiedoston 140 valmistamiseksi, joka edustaa sita ååriviivaa, joka laitteella tulee tyoståå. Tama digitointitiedosto valmistetaan kåyttåmållå leikkuukoneen 2 optista tunnistinta 80, aåriviivan digitoimiseksi keskustie-tokoneen 28 valvonnassa ja myoskin leikkuukoneen CNC-tieto-koneen 78 (kuvio 6) valvonnassa. Seka keskustietokoneeseen 28 ettå leikkukoneen 2 CNC-tietokoneeseen 78 kuuluu kåsikayttoi-set tiedonsyottolaitteet kuten nappåimisto 30 ja naytto 32 keskustietokoneella 28, ja nappåimisto 78a ja naytto 78b CNC-tietokoneella 78, jotka mahdollistavatsen tiedon manuaalisen sisåånsyoton, jota kåytetaån digitointitiedoston 140 valmista-miseen. Keskustietokoneen 28 toimintaa tåman digitointitilan aikana selostetaan tarkemmin seuraavassa viittaamalla kuvion 14 vuokaavioon, ja leikkuukoneen 2 CNC-tietokoneen 78 toimintaa selostetaan tarkemmin seuraavassa viittaamalla kuvion 15 vuokaavioon. 1 . (b) Prosessitila, esitetty kuviossa 12b. Tåman toimintatilan • aikana keskustietokone 28 vastaanottaa digitointitiedoston ·:·· 140, joka on tehty kuvan 12a esittåmån digitointitilan aika- 14 8 9 3 50 na, ja vastaanottaa myos dataa kahdesta muusta lahteesta, ni-mittåin: suhteellisen vakiota dataa 142 suhteessa maåråttyyn, tuotettavaan prosessitiedostoon, ja kasin syotettyå dataa 144, joka esim. identifioi tietyn tiedoston. Tiedot kolmesta lahteesta 140, 142, 144 prosessoidaan keskustietokoneessa 28 prosessiohjelman mukaisesti aikaansaamaan kolme tiedostoa, nimittåin: leikkuutiedosto CNl, jota kaytetaan leikkuukoneen 2 ohjaamiseen; reunanraurskaustiedosto CN2, jota kaytetaan murskauskoneen 4 ohjaamiseen; ja hiontatiedosto CN3, jota kaytetaan hiontakoneen 6 ohjaamiseen.

Tuotettaessa kolme tiedostoa CNl, CN2, CN3, syotetaan mååråttya leikkaus- ja hiontaååriviivaa tarkoittava tieto di-gitointitiedostolla 140, kun taas vastaavan prosessin suhteellisen vakiot parametrit syotetaan datatiedostosta 142. Kåsisyottoa 144 kaytetaan paåasiassa tiedostonimen mååråå-miseen.

Keskustietokoneen 28 toimintaa prosessitoimintatilan aikana, kolmen tiedoston CNl, CN2 ja CN3 valmistamiseksi, kuvataan tarkemmin jaljempana viittaamalla kuvien 16a, 16b ja 16c vuokaavioihin.

(c) DNC-tila, esitetty kuviossa 12c. DNC-tila (Direct Numerical Control, suora numero-ohjaus) on varsinainen valmistus-toiminta, jossa keskustietokone 28 vastaanottaa tietoa leik-kuutiedostosta CNl, murskaustiedostosta CN2 ja hiontatiedos-tosta CN3, jotka kaikki on valmistettu kuviossa 12b esitetyssa prosessitilassa, yhdessa kayttajå/kone-liitynnassa (MMI) syotetyn tiedon 146 kanssa, joka on kasin syotetty keskustietokoneen 28 nåppåimiston 30 ja nayton 32 kautta, ja joka ohjaa kolmen RS 232 vaylån 148, 150, 152 kautta vastaavas-ti leikkuukonetta 2, murskauskonetta 4 ja hiontakonetta 6, kun lasilevyaihio GB siirretaan yhdelta koneelta seuraavalle siirtokuljettimella 8. Kolme tiedostoa CNl, CN2 ja CN3, jotka on valmistettu prosessitilan aikana, sisåltavat tarpeellisen datan ja formaatin ni in, ettå ne ovat kåytettavissa CNC-

II

is h 9 3 5 O

tietokoneilla kussakin kolmesta koneesta 2, 4 ja 6, ohjaamaan vastaavan koneen toimintaa tavanomaisella tavalla, kuten on tunnettua CNC-kåyttoisissa jarjestelmisså.

(d) Esiprosessitila, esitetty kuviossa 12d. Tata tilaa kåyte-taån valmistettaessa digitointitiedosto, joka vastaa kuvion 12 digitointitiedostoa 140, ulkopuolelta johdetusta datasta, ts. datasta, jota ei oltu valmistettu edella kuvatun, kuvion 12a mukaisen digitointitoimintatilan aikana. Esim. tåma ulkopuolelta johdettu data voi olla kåsikåyttoisestå digitointi-prosessista saatua dataa, aiemmin olemassa olevaa digitoitua dataa, tai dataa, joka on saatu CAD-jarjestelmasta (computer-aided design) tai CAM-jarjestelmasta (computer-aided manufacture). Tallaisissa tapauksissa keskustietokone 28 vas-taanottaa taman ulkopuolelta johdetun datan 154, ja myos MMI-datan 156, joka on kasikayttoisesti syotetty keskustietoko-neen 28 nappaimistolta 30 ja naytolta 32, ja valmistaa digi-tointitiedoston, jota on kuviossa 12d merkitty 140', vastaten kuvion 12a digitointitiedostoa 140. Tåten tiedostoa 140' voi-daan kåyttaa kuvion 12b prosessitilassa valmistamaan kolme CNC-tiedostoa CN1, CN2 ja CN3, leikkuukoneen 2, murskausko-neen 4 ja hiontakoneen 6 ohjaamiseksi DNC-toimintatilan aikana, samalla tavoin kuin edella on kuvattu, paitsi ettå tåsså tapauksessa kolme tiedostoa ovat valmistetut ulkopuolelta johdetusta datasta, eika edella kuvatusta kuvion 12a digi-tointilasta johdetusta datasta.

(e) Datan muokkaustila, esitetty kuviossa 12e. Tata tilaa kaytetaan tehtaessa muutoksia minka tahansa edella mainitun tiedoston perustietoihin, esim. tiedoston påivittamiseksi. Taman toimintatilan aikana keskustietokone 28 vastaanottaa datanmuokkausohjelman avulla yhden yllå mainituista tiedos-toista CNl, CN2, CN3, 140 tai 140', ja myos MMI-tiedon, joka sisaltaå muokkausdatan vastaavan tiedoston paivittamiseksi, joka MMI-tieto on kasin syotetty keskusprosessorin 28 nappai-mistdn 30 ja nayton 32 kautta.

16 B 9 350

Edellå mainitut toimintatilat pannaan tåytåntdon varustamalla keskustietokone 28 tai CNC-tietokone vastaavassa leikkuuko-neessa 2, murskauskoneessa 4 ja hiontakoneessa 6, sopivalla ohjelmalla, kuten jaljempana kuvataan.

Koordinaattijarjestelmå

Kuvio 13 esittåå koordinaattijarjestelmåå, jolle kaikki kone-toiminnot perustuvat.

Niinpa leikkuukoneeseen 2 kuuluu referenssikeskipiste, jota on merkitty "01" kuviossa 13 ja joka on koneen referenssikes-kikohta. Ts. kaikki leikkuukoneella suoritettaviin toimintoi-hin liittyvat dimensiot on esitetty X-suunnassa ja Y-suunnas-sa suhteessa tåhan referenssikeskipisteeseen "01".

Toisaalta leikkuukoneella 2 samoin kuin murskauskoneella 4 ja hiontakoneella 6 kullakin on teoreettinen keskusta, jota on merkitty "MC" (machine center) kuviossa 13. Lasilevyaihiolla GB on vastaava referenssikeskusta MC. Kun siirtokuljetin 8 kuljettaa lasilevyå GB yhdelta koneelta seuraavalle, se si-joittaa lasilevyn GB keskipisteen MC vastaavan koneen keski-pisteen MC kohdalle. Sen jalkeen kaikki komento-ohjeet anne-taan suhteessa lasilevyn keskipisteen MC ja koneen referens-sikeskipisteen "01" våliseen etaisyyteen pitkin X-akselia (dimensio "XC" kuviossa 13) ja pitkin Y-akselia (dimensio "YC" ) .

Kuviossa 13 lasilevyaihion GB dimensioita on merkitty "XGLASS" pitkin X-akselia, ja "YGLASS" pitkin Y-akselia; kun taias lasilevyyn leikattavan aåriviivan maksimidimensioita on merkitty "XL" pitkin X-akselia ja "YL” pitkin ”Y”-akselia.

Diqitointitilan toteutus

Kuten on lyhyesti edellå kuvattu, digitointitila (kutsuttu myos opetustilaksi), jota kuvio 12a havainnollistaa, kåyttåå li 17 89350 hyvaksi leikkuukonetta 2 ja erityisesti sen optista tunnis-tinta 80, uuden åariviivan digitoimiseksi mallista tai pii-rustuksesta, digitointitiedoston 140 valmistamiseksi, joka edustaa laitteella tyostettåvaa aariviivaa; tata digitointi-tiedostoa kaytetaan seuraavan prosessitilan (kuvio 12b) aika-na valmistamaan kolme CNC-tiedostoa CNl, CN2, CN3, joita kaytetaan DNC-tilassa (eli tuotannossa) ohjaamaan leikkuukonetta 2, murskauskonetta 4 ja hiontakonetta 6. Kuvio 14 on vuokaa-vio, joka havainnollistaa keskustietokoneen 22 ohjelmoituja toimintoja digitointitilan aikana, kun taas kuvion 15 vuokaa-vio havainnollistaa CNC-tietokoneen 78 (kuvio 6) ohjelmoituja toimintoja leikkuukoneen ohjaamiseksi digitointitilan aikana.

Kuten kuvion 14 vuokaaviossa on esitetty, keskustietokone 28 pyytaa dataa CNC-tietokoneelta 78, mukaan lukien tiedostonimi ja koordinaattipisteiden data, joka data vålitetåån keskus-tietokoneelle 28 CNC-tietokoneelta 78 vaylan 82 kautta (kuvio 6). Keskustietokone 28 suorittaa taman tiedon sisållon tar-kistuksen tavanomaisella tarkistussummamenettelylla, ja myos kysyy, saatuaan kaikki databitit, onko tåmå lopetusmerkki.

Jos ei, se jatkaa datan vastaanottoa ja tallettaa sen digi-tointitiedostoon DF. Kun lopetusmerkki on saatu, digitointi-toiminta lopetetaan.

CNC-tietokoneen 78 (kuvio 6) ohjelma digitointitilan aikana on jonkin verran monimutkaisempi, kuten on esitetty kuviossa 15. Tahan ohjelmaan kuuluu parametri, nimeltåån "LD", joka edustaa maksimietaisyytta yhdesta nåytteenottokohdasta seu-raavaan digitointitoiminnan aikana. Ohjelmaan kuuluu kaksi toisiinsa liittyvaa parametria, nimittåin DLD, joka edustaa matkaa, joka on vahennettava matkasta LD ohjelman toiminnan aikana, ja LD^in, joka edustaa minimimatkaa LD. Eraåna esimerkkinå LD voi olla 30 mm, DLD voi olla 5 mm ja LDj^jin vo^ olla 1 mm.

Kuviossa 15 esitetty vuokaavio CNC-tietokoneen 78 ohjaamisek-si digitointitilan aikana kasittaa toisen parametrin nimel- is 89350 tåån "α", ja siihen liittyvån parametrin "«max"· Tamån parametrin merkitys ja sen suhde matkaan "LD" on tarkemmin esitetty kuvion 15a kaaviossa, joka havainnollistaa digitoin-titilaa sovellettuna kolmeen peråkkåiseen pisteeseen, nimit-tain pisteeseen "n-l", pisteeseen "n" ja pisteeseen "n+1", joita pitkin ååriviivaa digitoidaan.

Viitaten kuvion 15 vuokaavioon, leikkuukoneen 2 CNC-tietokone 78 (kuvio 6) ottaa digitointitilan aikana naytteen ensimmåi-sesta pisteestå (n-l, kuvio 15a), ja siirtaå tåman pisteen arvon keskustietokoneelle 28. CNC-tietokone 78 suorittaa sen jålkeen tavanomaisella hyppyfunktiolla askelmatkan LD pitkin Y-akselia ja sitten ottaa naytteen seuraavasta pisteestå (n, kuvio 15a) ja siirtåå tåmån arvon keskustietokoneeseen 28. CNC-tietokone 78 ottaa sitten naytteen kolmannesta pisteestå (n+1, kuvio 15a) ja laskee kulman "a" pisteiden "n" ja "n+1" valisen viivan ja pisteiden "n-l" ja "n" vålisen viivan jatkeen valillå. Jos tåma kulma "a" on pienempi kuin maåritelty "α^χ", tietokone siirta pisteen "n+1" datan CNC-tietokoneelle 78 ja etenee seuraavaan naytteenottokohtaan matkan "LD" pisteestå "n+1". Jos "a" on kuitenkin suurempi kuin mååritetty "aj^x", tietokone palaa aiempaan pisteeseen "n", tarkistaa onko "LD" suurempi kuin mååritetty LD^in ja jos on, våhentåå matkan "DLD" matkasta LD ja sitten palaa uu-teen pisteeseen LD, joka on våhennetty alkuperaisestå matkasta LD matkalla DLD. Toisaalta, jos matka "LD" on pienempi kuin mååritetty LD^in» ohjelma hyvåksyy tåman datan ja siirtåå tåman pisteen keskustietokoneelle 28 liitettåvåksi digitointitiedostoon, sitten lisåå matkan DLD matkaan LD, ja tarkistaa, onko tåmå viimeinen piste. Jos ei, ohjelma jatkaa seuraavaan pisteeseen, jossa edellå mainittu menettely tois-tetaan sen pisteen suhteen. Kun viimeinen piste on toteutet-tu, on ohjelma loppuun suoritettu.

Kuten havaitaan, aiheuttaa leikkuukoneen 2 CNC-tietokoneen 78 kåyttoohjelma, jota kuvion 15 vuokaavio havainnollistaa, di-gitointitilan aikana tunnistimen 80 (kuvio 6) toimimaan mal- 19 89350 lin tai piirustuksen ååriviivan tunnustelemiseksi suhteelli-sen pitkin valimatkoin LD (esim. 30 mm) siellå, misså ååri-viivalla on suhteellisen suuri kaarevuussåde, jota ilmaisee suhteellisen pieni kulma "a". Kuitenkin misså kaarevuussåde on suhteellisen pieni, jota ilmaisee kulman "a" oleminen suu-rempi kuin "aj^x"» pienennetåån maksimimatkaa LD (esim.

30 mm) mååråtyllå matkalla DLD (esim. 5 mm) yhdesså tai use-ammassa peråkkåisesså vaiheessa kunnes mitattu kulma "ot" on pienempi kuin "otrø^x", jotta aikaansaadaan låhempånå toisiaan olevat nåytteenottopisteet niihin ååriviivan kohtiin, joissa on suhteellisen pieni kaarevuussåde. Kuitenkin heti kun tåmå nåytteenottoiratka LD on pienentynyt alle mååritetyn minimin LDmin (esim. 1 mm), ei nåytematkaan tehdå enåå lisåpienen-nystå ja mittaus otetaan siitå pisteestå ja siirretåån kes-kustietokoneeseen 28 liitettåvåksi digitointitiedostoon.

Parametrit LD, DLD ja LD^in samoin kuin α^χ (esim. 4°), si-såltyvåt vakioparametritiedostoon 79, joka on syotetty CNC-tietokoneeseen 78 (kuvio 12a) digitointitilan aikana. Nåmå parametrit ovat suhteellisen vakioita kullekin valmistetta-valle tuulilasimallille, mutta niitå voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Prosessitilan suorittaminen

Kuten aiemmin kuvattiin kuviossa 12b esitetyn prosessitilan yhteydesså, keskustietokone 28 vastaanottaa digitointiedoston 140, joka on valmistettu kuvion 12a digitointitilan aikana, samoin kuin muun datan tiedostosta 142 ja kåsin syotetyn datan 144, ja valmistaa kolme CNC-tiedostoa, CNCl, CNC2, CNC3 kåytettåvåksi CNC-tietokoneiden ohjaukseen leikkuukoneessa 2, murskauskoneessa 4 ja hiontakoneessa 6 jårjestelmån DNC toi-mintatilan (valmistus) aikana. Kuviot 16a, 16b, 16c yhdesså esittåvåt vuokaaviota keskustietokoneen 28 ohjelmasta tåmån prosessitoimintatilan suorittamiseksi.

Kuten kuviossa 16a on esitetty, jårjestelmå lukee ensin tie- 20 3 9 350 dostonimen kasin syotetysta tiedosta 144 ja sitten lukee pro-sessidatan datatiedostosta 142 ja digitointidatan digitointi-tiedostosta 140. Datatiedoston 142 prosessidata sisåltaå kaikki suhteellisen vakiot arvot vastaavaa prosessia vårten, esim. matkat XC, YC (kuvio 13) kullakin koneella lasilevyai-hion GB konekeskustaan MC nahden; leikkuukoneen 2 vaunun 70 aloituspisteen, murskauskoneen 4 polttimien 91-94 aloituspis-teet, ja hiontakoneen 6 hiomakiekkojen 111, 112 aloituspis-teet; murskauskoneen 4 kummankin nivelvarren 96, 97 aloitus-kulmat; murskauskoneen 4 polttimien 91-94 kåynnistysajan; hi-omakiekkojen 111, 112 halkaisijan; maksimikiihtyvyydet ja no-peudet, jotka sallitaan kolmen koneen eri elementtien liik-keille, jne. Kuten aikaisenunin on mainittu, on tiedoston 142 data suhteellisen vakio, mutta sita voidaan muuttaa tai påivittåå aina tarvittaessa kayttåmalla kuviossa 12e esitettyå datanmuokkaustilaa.

Kuten kuvion 16a vuokaaviossa on esitetty, aloittaa tietokone ensin suorittaa prosessointia leikkuukonetta vårten leikkuu-konetiedoston CNl valmistamiseksi.

Aluksi tietokone tekee tarvittavat kinemaattiset laskelmat todetakseen, onko se tiettyjen sallittujen reunaehtojen puit-teissa, kuten on maåritetty datatiedostossa 142. Yksi reuna-ehto on kullekin akselille sallittu maksiminopeus; esim.

40 metriå minuutissa. Tietokone laskee myos maksimikiihtyvyy-den (tai hidastuvuuden) nopeuksia muutettaessa todetakseen onko myos tama sallittujen rajojen puitteissa, koska liialli-nen kiihtyvyys (tai hidastuvuus) voi ylikuormittaa kayttoa tai aiheuttaa jarjestelmåan mekaanisen vian. Jos maksiminopeus tai kiihtyvyys ylitetaan, jarjestelma hylkaa kyseisen pisteen, alentaa nopeutta ja tekee sitten uudet kinemaattiset laskelmat, kunnes nopeuden ja kiihtyvyyden samoin kuin prosessointia jan sallitut rajat eivat tule ylitetyksi.

Edellå mainitut kinemaattiset laskelmat ovat hyvin tunnettuja CNC-koneissa, mista syysta tallaisen menettelyn yksityiskoh- li 2i 89 350 tia ei tåsså esitetå.

Kun kaikki pisteet on mååritetty sallittujen reunaehtojen puitteissa, informaatio syotetåån ulos CNl tiedostona kåytet-tåvaksi leikkuukoneen 2 ohjaukseen. Tietokone siirtyy sitten prosessoimaan dataa CNC-tiedoston CN2 valmistamiseksi murs-kauskoneen 4 ohjaamista vårten.

Kuten on esitetty kuvion 16b vuokaaviossa, murskauskonetie-doston CN2 valmistamiseksi tietokone ensin etsii digitointi-tiedoston måårittåmån åariviivan nelja kulmaa paikallistamal-la kaarevuussåteen minimikohdan lasilevyaihioon GB leikatun aåriviivan kussakin neljasså neljånneksesså. Tåma informaatio, joka identifioi pienimmån kaarevuussateen kohdat ååri-viivoitetun lasilevyn nel jasså kulmassa, muunnetaan nivelvar-ren 96 kulmaksi All (kuvio 8) suhteessa sen pylvååseen 95 ja nivelvarren 97 kulmaksi A12 suhteessa nivelvarteen 96, kuta-kin neljaå poltinta 91-94 vårten; tåma sijoittaa vastaavan polttimen tarkasti kaarevuussåteen minimikohtaan lasilevyaihioon GB viilletyn åariviivan vastaavassa kulmassa.

Koska nivelvarsien 96 ja 97 pituudet tunnetaan kullakin neljållå polttimella 91-94, ja koska kaarevuussåteen minimi-kohta kullakin polttimella on mååritetty, voidaan yksinker-taisilla matemaattisilla laskelmilla måårittåå kulmat All ja A12 vastaavan polttimen sijoittamiseksi tarkoin tåhån kaarevuussåteen minimikohtaan. Kunkin polttimen 91-94 kahden moot-torin Ma ja Mb ohjaukset, vastaavan polttimen sijoittamiseksi tåsmålleen laskettujen kulmien mukaan, siirretåån CNC-tiedostoon CN2 kåytettåvåksi murskauskoneen ohjaamiseen murs-kaustoiminnan aikana. Tietokone siirtyy sitten valmistamaan CNC-tiedostoa CN3 hiontakoneen 6 ohjaamiseksi.

Ensimmåinen vaihe hiontatiedoston CN3 valmistamisessa on etsiå kummankin hiomakiekon 111, 112 (kuvio 11) sijainti kum-paakin hiomapistettå vårten lasilevyaihion GB viimeistellyn åariviivan ulkopinnalla. Kuviossa 17 on viimeistellyn lasile- 22 S9350 vyaihion GB aåriviivapisteita merkitty pisteilla ----Pn; ja hiomakiekkojen 111 ja 112 vastaavia keskikohtia, jotka vas-taavat naitå pisteitå, on merkitty ----Gn.

Maaritettaessa hiontakeskipisteita Gi----Gn, piirretåan viiva "R" sen vastaavasta lasilevypisteesta P^ kohtisuoraan sen pisteen ja edellisen pisteen valista viivaa vastaan, matkan (R), joka vastaa ko. hiomakiekon 111, 112 sådetta.

Kukin hiontakeskipisteistå Gi----Gn mååritetåån napakoordi- naateilla. Tata tarkoitusta vårten vedetaan viiva (X^ pistetta Gi vårten) lasilevyaihion GB konekeskipisteestå MC vastaavaan pisteeseen Gi, niin ettå piste Gi tulee maårite-tyksi konekeskipisteen MC suhteen viivan (X^) pituuden avulla ja kyseisen viivan ja konekeskipisteen MC kautta kulkevan vaakaviivan valisen kulman (0^) avulla.

Seuraavaksi valmistetaan taulukko, joka maarittelee kahden hiomapåan 111, 112 asemat kutakin kulmaa (Θ) vårten ympari viimeistellyn lasilevyaihion ååriviivan kehaå. Koska lasile-vyaihio hiotaan samanaikaisesti kahdella hiomakiekolla 111, 112 lasilevyaihion vastakkaisilta puolilta, on taulukko tehty lasilevyaihion pyorittamiseksi vain 180°, seuraavalla tavalla:

Ensiksi taulukko on valmistettu kulmista 0 ja matkoista X tåytta 360° vårten seuraavan taulukon A mukaisesti:

Taulukko A

0° X

10 100 100 150 150 140 200 120 250 110 300 150 350 170 23 8 9 3 5 0

Taulukko Bi valmistetaan sitten esittåmalla X:n arvot kulmaa (Θ) vårten, joka on 0 - 180°, ja taulukko B2 valmistetaan esittamalla Y:n arvot kulmille 181 - 360° sen jålkeen kun 180° on vahennetty, molemmat kuten on alla esitetty:

Taulukko Bi Taulukko B?

0° X 0° Y

10 100 200-180 = 20 120 100 150 250-180 = 70 110 150 140 300-180 = 120 150 360-180 = 180 170

Uusi taulukko C valmistetaan sitten yhdiståmallå taulukot B]_ ja B2, kuten on alla esitetty:

Taulukko C

0° X Y

10 100 20 120 70 110 100 150 120 150 150 140 180 170

Vaikka kukin ylla olevista taulukoista sisaltaa vain joitakin arvoja, on ymmarrettavåa, etta nama on esitetty vain havain-totarkoituksessa ja etta kukin taulukko sisaltaa huomattavas-ti suuremman maårån arvoja. Esimerkiksi taulukot A ja C voi-vat kumpikin sisaltaa noin 400 arvoa, jakaen lasilevyaihion kehan 400 pisteeseen, joista kukin poikkeaa seuraavasta va-hemman kuin 1°. Pisteiden valiset matkat voidaan tayttaa interpoloimalla.

Havaitaan, etta taulukko C maarittaå kahden hiomakiekon 111,

24 b 9 3 5 O

112 asemat hiontatoiminnan aikana, jolloin hiomakiekot kos-kettavat lasilevyaihiota koko 360° kehålla vaikka lasilevyai-hiota pyoritetåån vain 180°.

Kun hiomakiekkojen asemat on tåten mååritetty, tehdåån myos kinemaattiset laskelmat, joita kuvattiin edellå tiedoston CNl valmistamisen yhteydesså, jotta varmistetaan, ettå maksi-minopeuden ja kiihtyvyyden raja-arvoja ei ylitetå. Jos mika tahansa piste ylittaa yhden nåistå raja-arvoista, pistetta muutetaan kunnes raja-arvo ei tule ylitetyksi.

Kun kaikki pisteet hiomakiekkojensa 111, 112 ohjaamiseksi on taten mååritetty, nåmå pisteet tulostetaan CN3 tiedostoon, jota kaytetåan ohjaamaan hiontakonetta 6 hionnan aikana.

Kun tama menettely on suoritettu loppuun, on kuvioissa 16a -16c kuvattu prosessitoimintatila pååttynyt.

Kuvioissa 16a - 16c esitetyn prosessitoimintatilan aikana valmistettua kolmea tiedostoa CNl, CN2, CN3 voidaan sitten kayttåå tuotannon DNC aikana ohjaamaan keskustietokoneen 28 kautta leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 toimintaa. Taman DNC-toimintatilan aikana keskustietokone 28 on varustettu myos MMI tiedolla, kuten on esitetty kohdassa 146 kuviossa 12c, joka tieto on kåsin syotetty keskustietokoneen nappaimiston 30 ja nåyton 32 kautta.

Kuviossa 12d kuvattua esiprosessitilaa, jota kaytetåan val-mistamaan digitaalinen tiedosto vastaten dititointitiedostoa 140 kuviossa 12a ulkopuolelta johdetusta datasta eikå leik-kuukoneella 2 digitoidusta datasta digitointitoimintatilan aikana, voidaan kayttåå samalla tavoin kuin on yllå kuvattu kuviossa 12a kuvatun digitointitoimintatilan yhteydesså, digi tointitiedoston 140 valmistamiseen, joka vastaa ulkopuolelta johdettua dataa. Lisåksi, kuviossa 12e kuvattua datanmuok-kaustoimintatilaa, jota kåytetåån tekemåån muutoksia minkå tahansa edella mainitun tiedoston (esim. tiedoston påivittå- li 25 S9350 miseksi) perustietoihin, ohjataan keskustietokoneella 28 ta-vanomaiseen tapaan, kuten on esitetty kuviossa 12e paivitta-måån vanhaa dataa, jota esiintyy tiedostossa 160 kuviossa 12e, muokkausdatalla 162, joka on kåsin syotetty keskustieto-koneeseen 28 aikaansaamaan muokattu datatiedosto 160'.

Keskustietokone 28 voi olla yksi monista kaupallisista henki-lokohtaisista tietokoneista, esim. IBM PC; ja kukin kolmessa koneessa 2, 4, 6 kåytetyista CNC-tietokoneista (esim. CNC-tietokone 78 kuvion 6 leikkuukoneessa 2) voi olla FANUC 11.

Keksintoå on edella kuvattu viitaten yhteen edulliseen suori-tusmuotoon, on ymmårrettavåå, etta keksinnosta voidaan tehda monia muita muunnoksia ja sovellutuksia.

Esim. kuvioissa 1 ja 3 kuvattuun siirtonosturiin voi kuulua kaksi tai edullisesti kolme valimatkan paåssa toisistaan ole-vaa kelkkaa 46, jotka kaikki on mekaanisesti kytketty yhteen liikkumaan yhdessa. Kelkkojen valinen valimatka on sama kuin leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneiden 2, 4 ja 6 keskipistei-den valinen valimatka. Tasså suoritusmuodossa kiskot 42 voidaan jatkaa niin, etta yksi mainituista kahdesta tai kolmesta kelkasta 46 korvaa sivunosturin 12. Leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneet 2, 4 ja 6 ovat tassa tapauksessa yhta kaukana toisistaan.

Claims (3)

26 :9350 Pat e n 11 i v a.a t i muk set

1. Menet.elmå 1 as i 1evyaihioiden leikkaamiseksi mååråtyn åårivii-van mukaisesti, jossa menetelmåsså automaattisesti kuljetetaan 1 a?i 1evyaihio (GE) 1eikkuukoneeseen (2), sitten reunanmurskaus-koneeseen (4) ja sitten reunan hiontakoneeseen (6); ja kåyte-tåån digitaalisia ohjaustiedostoja 1eikkuukoneen (2) ohjaami-seksi leikkaamaan haluttu ååriviiva lasi 1evyaihiol1e, murskaus-koneen (4) ohjaamiseksi erottamaan leikattu reunaosa lasilevy-aihiosta ja hiontakoneen ohjaamiseksi tasoittamaan erotetun I as i1evyaihion reunat, tunnettu siitå, ettå mååråttyå ååriviivaa edustavasta digitaalisesta ååriviivatiedostosta (140) valmistetaan tietokoneel1 a (28) digitaalinen leikkuutie-dosto (CN1) ja digitaalinen hiontatiedosto (CN3), ja ettå 1eikkuukonetta (2) ja sen eri11iskåyttoå (Mx, My) ohjataan mainitulla di gitaa1 isel1 a leikkuutiedostolla (CN1) ja hionta-konetta (6), johon kuuluu kaksi hiontapååtå kåyttomoottoreineen (MG 1, MG2), ohjataan mainitulla digitaalisella hiontatiedostol-la (CN3) niin, ettå hiontakoneen (6) molemmat hiontapååt hiovat sair.anaikaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reunoja.

2. Anordning for att skåra gi asskivåmnen efter en beståmd kon-turlinje, vilken anordning omfattar en skårmaskin (2) for att i gi asskivåmnet gora en inristning av kontur1 injen; en kant-krossmaskin (4) for att från glasskivåmnet avskilja den utanfor den inristade konturlinjen låmnade kantdelen, en slipmaskin (6) for att utjåmna det avskiljda glasskivåmnets kanter och, en transportor (8) for att transportera giasskivåmnena till envar av de ovan nåmnda maskinerna for utforande av deras respektive skår-, kantavski1jnings- och s 1ipningsoperationer, varvid till nåmnda slipmaskin (6) hor ett bord (110) for att uppbåra glasskivåmnet, kånnetecknad dårav, att den med två sliphuvuden (111, 112) forsedda slipmaskinen (6), vårs båda sliphuvuden samtidigt sliper motsatta kanter av en glasskiva, ansJut.it s ined en over f or i ngs 1 yf tkran (8) av gi asskivåmnena till samma produktionslinje som skårmaskinen (2) och kantkrossnings- I; 29 b 9 3 50 maskinen (4) befinner sig på, och att envar av de tre maskinernas sårdrivanordningar anordnats att styras med de tre olika digitala styrfilerna (CN1, CN2, CN3), vilka bildats av samma digitala kontur 1 injefi 1 (140) som representerar nåmnda konturlinje.

2. Laite 1 as i 1evyaihioiden leikkaamiseksi mååråtyn ååriviivan mukaisesti, johon laitteeseen kuuluu leikkuukone (2) lasile-vyaihion ååriviivan vii1toleikkauksen tekemiseksi; reunanmurs-kauskone (4) vi i 1toleikatun ååriviivan ulkopuolelle jååvån reunaosan erottamiseksi lasi 1evyaihiosta, hiontakone (6) erotetun 1 as i 1evyaihion reunojen tasoittamiseksi ja kuljetin (8) 1 asi 1evyaihion kuljettamiseksi kuhunkin edellå mainituista koneista nilden vastaavien leikkuu-, reunanerotus- ja hionta-toimintojen suorittamiseksi, mainittuun hiontakoneeseen (6) kuuluessa poytå (110) 1 asi 1evyaihion kannattamiseksi, tunnettu siitå, ettå kahdella hiontapåållå (111, 112) varus-tettu hiontakone (6), jonka molemmat hiontapååt hiovat samanai-kaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reunoja, on yhdistetty 1 as i 1evyaihioiden s i irtonostur i 11 a (8) samaan tuotantolinjaan II 27 89350 1eikkuukoneen (2) ja reunanmurskauskoneen (4) kanssa ja ettå kunkin kolmen koneen eri11iskåytot on jårjestetty ohjattavaksi kolmella erilaisella digitaalisel 1 a ohjaustiedostolla (CN1, CN2, CN3), jotka on muodostettu samasta digitaalisesta ååri-viivatiedostosta (140), joka edustaa mainittua ååriviivaa.

3. Patenttivatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå laitteeseen kuuluu yhdistelmånå - mainitun ååriviivan digitointi1aitteisto, jossa on åårivii-vantunnistin (80) leikattavan 1 asi 1evyaihion mallin tai piirustuksen åariviivan tunnustelemiseksi pisteittåin siten, ettå pisteiden tiheys kasvaa ååriviivan kaarevuusasteen kasvaessa; - mainitun ååriviivantunnistimen (80) ohjaamat elimet (28) mainitun digitaalisen ååriviivatiedoston (140) valmis-tamiseksi; - ohjausjårjestelmå (28; 78, 90; 114, 126), johon kuuluu aina-kin yksi tietokone (78, 114), joka on ohjelmoitu kåyttåmåån mainittua digitaalista ååriviivatiedostoa (140) digitaalisen 1eikkuutiedoston (CN1) digitaalisen reunanmurskaustiedoston (CN2) ja digitaalisen hiontatiedoston (CN3) valmistamiseksi; - kaksi hiontapååtå (111, 112) mainitussa hiontakoneessa (6) mainitun poydån (110) vastakkaisilla puolilla ja kåyttomoot-tori (MG1, MG2) kumpaakin hiontapååtå vårten, jol loin mainit-tu ohjausjårjestelmå (28, 114, 126) ohjaa digitaalisen hiontatiedoston (CN3) avulla kahden hiontapåån (111, 112) liik-keitå niin, ettå hiontapååt samanaikaisesti hiovat leikatun lasilevyaihion vastakkaisia reunoja digitaalisen hiontatiedoston (CN3) mukaisesti; ja - 1eikkuukoneeseen (2) kuuluva erillinen kåyttolaitteisto (Mx, My) lasilevyaihion ååriviivan 1eikkaamiseksi, jolloin mainit-tu ohjausjårjestelmå (28, 78, 90) ohjaa digitaalisen leikkuu-I iedoston (CN1) avulla kåyttolaitteiston (Mx, My) liikkeitå digitaalisen 1eikkuutiedoston (CN1) mukaisesti. 28 ϋ9350 P a tentkrav ].. Forf arande for att skåra gi asski våmnen efter en beståmd konturlinje, i vilket forfarande giasskivåmnet (GB) automatiskt transporteras till en skårmaskin (2), sedan till en kantkross-maskin (4) och sedan till en kantslipmaskin (6); och digitala styrfiler anvåndes for att styra skårmaskinen (2) att i glas-skivåmnet inskåra onskad konturlinje, for att styra kross-maskanen (4) att från giasskivåmnet avskilja den skurna kantdelen, och for att styra slipmaskinen att utjåmna det avskilda giasskivåmnets kanter, kånnetecknat av, att av den en beståmd konturlinje representerande digitala konturlinje-filen (140) medelst en dator (28) framstållas en digital skårfil (CN1) och en digital slipfil (CN3), och att skårmaskinen (2) och dess separatdrift (Mx, My) styres med nåmnda digitala skårfil (CN1) och slipmaskinen (6), omfattande två sliphuvuden jåmte drivmotorer (MG1, MG2), styres med nåmnda digitala slip-fil (CN3) så att slipmaskinens (6) båda sliphuvuden samtidigt sliper motsatta kanter av en glasskiva.

3. Anordning enligt patentkravet 2, kånnetecknad av, att anordningen i kombination omfattar - nåmnda kontur 1 in jens digi teringsanordning med en konturlinje-avkånnare (80) for att avkånna konturen hos modeillen eller ritringen av gi asskivåmnet som skall skåras, sålunda punkt efter punkt att punkternas tåthet okas vid okning av konturlinjens krokningsgrad; - organ styrda (28) av nåmnda kontur1 injeavkånnare (80) for framsstå11 ning av nåmnda digital kontur 1 injefi 1 (140); - ett styrsystem (28; 78, 90; 114, 126) omfattande åtminstone en dator (78, 114) programmerad att anvånda nåmnda digitala kontur 1 injefi 1 (140) for framstållning av en digital skårfil (CN1) en digital kantkrossningsfil (CN2) och en digital siipfi 1 (CN3); - två sliphuvuden (111, 114) i nåmnda slipmaskin (6) på mot-satta sidor om nåmnda bord (110) och en drivmotor (MG1, MG2) for vartdera sliphuvudet, varvid nåmnda styrsystem (28, 114, 126) med hjålp av den digitala slipfilen (CN3) styr de två s 1iphuvudenas (111, 112) roreiser så, att sliphuvudena samtidigt slipar det skurna giasskivåmnets motsatta kanter enligt den digitala slipfilen (CN3); och - en till skårmaskinen (2) horande separat drivanlåggning (Mx, My) for att skåra ett giasskivåmnes konturlinje, varvid nåmnda styrsystem (28, 78, 90) med hjålp av den digitala skårfilen (CN1) styr drivanlåggningens (Mx, My) roreiser i enlighet med den digitala skårfilen (CN1).