FI89350B - Foerfarande och anordning foer att skaera glasskivaemnen - Google Patents

Description

x 89350

Menetelmä ja laite 1asi1evyaihioiden leikkaamiseksi.

Förfarande och anordning för att skära glasskivämnen.

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite 1asi1evyaihion leikkaamiseksi määrätyn ääriviivan mukaisesti. Menetelmän yleiset piirteet on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 johdannossa. Laitteeseen kuuluu leikkuukone 1asi1evyaihion ääriviivan viil-toleikkauksen tekemiseksi; reunanmurskauskone vii1 toieikatun ääriviivan ulkopuolelle jäävän reunaosan erottamiseksi lasile-vyaihiosta, hiontakone erotetun lasi 1evyaihion reunojen tasoittamiseksi ja kuljetin 1asi1evyaihion kuljettamiseksi kuhunkin edellä mainituista koneista niiden vastaavien leikkuu-, erotus-ja hiontatoimintojen suorittamiseksi, mainittuun hiontakonee-seen kuuluessa pöytä lasilevyaihion kannattamiseksi.

Keksintö on erityisen käyttökelpoinen 1asi1evyaihioiden leikkaamiseksi valmistettaessa moottoriajoneuvojen tuulilaseja. Sen vuoksi keksintöä selostetaan seuraavassa tämän sovellutuksen yhteydessä. Moottoriajoneuvojen tuulilasien valmistukseen kuuluu ensin tuulilasin ääriviivan leikkaaminen 1asi1evyaihioon, leik-kuuviivan ulkopuolisen reunaosan erottaminen 1asi1evyaihiosta ja erotetun aihion reunan hiominen. Lasi 1evyaihio taivutetaan sitten tarvittavaan muotoon ja siihen kohdistetaan lämpökäsittely. Valmistettaessa laminoituja tuulilaseja, kaksi tällaista 1asi1evyaihiota liitetään yhteen läpinäkyvällä kalvolla.

Nykyisin leikkaus, reunan erotus ja hiontatoimenpiteet suoritetaan tavallisesti käsityönä käyttäen apuna malleja, joita seu-rantarulla seuraa. Viimeaikoina on kehitetty numeerisesti tietokoneohjattuja (CNC) 1eikkuukoneita, joissa 1eikkuutoimintaa : ohjataan digitaalisella tiedolla, joka on käsityöasteisesti valmistettu käyttäen digitointitaulukkoa. Vaikka sellaisia CNC-ohjattuija 1 eikkuukoneita käytetäänkin, suoritetaan hionta yhä käyttäen mal1inseurantarul1 aa. FR-hakemusjulkaisusta 2,476,059 kuitenkin tunnetaan erillinen hiontakone, jolla on kaksi hion- 2 89350 tapäätä ja jota ohjataan numeerisesti ääriviivaan perustuvalla tiedostolla. Tämä erilliskone ei kuitenkaan liity tuotantolinjaan, jossa voidaan suorittaa automaattisesti kaikki kolme tuotantovaihetta, eli leikkuu, reunanirrotus ja hionta.

US-patenttijulkaisusta 4,698,088 tunnetaan automaattisen tuotantolinjan muodostava laite, jossa ääriviivan leikkuu ja leikatun reunan hionta suoritetaan koneilla, joiden toiminta on kytketty mekanaisesti yhteen niin, että molempia koneita voidaan ohjata yhteisellä numeerisella ohjauksella liikkumaan samanaikaisesti ja samassa vaiheessa pitkin haluttua ääriviivaa, joka on numeerisesti määritetty. Tämä järjestely olennaisesti alentaa laitteen tuotantokapasiteettia, joka määräytyy hionta-nopeuden perusteella. Ääriviivan leikkaaminen voidaan suorittaa tyypillisesti noin puolta lyhyemmässä ajassa kuin leikatun reunan hionta.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellä mainittua tyyppiä oleva automaattinen 1asi1evyaihioiden 1eikkuumenetelmä ja -laite, jossa leikkuu- ja hiontakoneen käytönohjaukset on parannettu siten, että koko tuotantolinjan tuotantokapasiteetti on olennaisesti lisääntynyt.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä siten, että määrättyä ääriviivaa edustavasta digitaalisesta ääriviivatiedostosta valmistetaan tietokoneella digitaalinen 1eikkuutiedosto ja digitaalinen hiontatiedosto, ja että leik-kuukonetta ja sen eri 11iskäyttöä ohjataan mainitulla digitaalisella 1eikkuutiedostol1 a ja hiontakonetta, johon kuuluu kaksi hiontapäätä käyttömoottoreineen, ohjataan mainitulla digitaalisella hiontatiedostolla niin, että hiontakoneen molemmat hiontapäät hiovat samanaikaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reunoja.

Laitteelle ominaiset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 2.

li 3 89350

Koko tuotantolinjan optimaalisen toiminnan kannalta on olennaista, että hiontapäiden liikenopeus pitkin hiottavaa reunaa voidaan valita riippumattomasti leikkuupään 1iikenopeudesta. Tätä varten 1eikkuukoneel1 a ja hiontakoneella on mekaanisesti erilliset käyttölaitteistot, joita ohjataan omilla ohjaustiedosto! 1 1 aan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ja laitteessa 1eikkuukoneen ja hiontakoneen käytöt ovat siis toisistaan mekaanisesti erilliset ja niiden ohjaukset toisistaan riippumattomat, vaikka ne työstävätkin samanaikaisesti samanlaista ääriviivaa. Kuitenkin ohjaus perustuu yhteiseen ääriviivatiedostoon.

Tuotantolinjaan voidaan liittää ääriviivan digitointi 1 aitteisto 1asi1evyaihion mallin tai piirustuksen ääriviivan tunnustelemi-seksi ja digitaalisen ääriviivatiedoston valmistamiseksi. Laitteen ohjausjärjestelmään kuuluva tietokone on ohjelmoitu käyttämään mainittua digitaalista ääriviivatiedostoa digitaalisen 1eikkuutiedoston ja digitaalisen hiontatiedoston valmistamiseksi .

Keksintö tekee mahdolliseksi määrätyn ääriviivan mukaisesti leikattujen ja reunoiltaan hiottujen lasi 1evyaihioiden tuottamisen täysin automaattisella tuotantolinjalla, jolla on korkea tuotantokapasiteetti ja lyhyt asetusaika. Tämä lyhyt asetusaika (esim. suuruusluokkaa 5-15 min. tyypillisessä järjestelmässä) mahdollistaa laitteen tehokkaan käytön tuotettaessa lasilevyai-hioita pieninä sarjoina samoin kuin suurina sarjoina. Keksintö myöskin tekee mahdolliseksi uusien mallien automaattisen digitoinnin, ja raaka-aineiden maksimaalisen hyväksikäyttöasteen.

Keksintö on erityisen käyttökelpoinen kun se on toteutettu täysin automaattisena tuotantolinjana, jossa myös leik-kuukoneen ja hiontakoneen välissä oleva reunanmurskaus-kone on ohjattu samasta digitaalisesta ääriviivatiedos-tosta muodostetulla ohjaustiedostolla. Kuitenkin

4 G 9 3 5 O

keksintö tekee mahdolliseksi myöskin modulaarisen konstruktion, jossa yksittäisiä koneita voidaan tehokkaasti käyttää erillisinä moduliyksikköinä muiden tuotantolinjassa olevien yksiköiden kanssa.

Keksinnön muut piirteet ja edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, jossa keksintöä kuvataan esimerkinomaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaisen laitteen erästä toteutustapaa 1asi1evyaihion leikkaamiseksi määrätyn ääriviivan mukaisesti; kuvio 2 esittää kaavioi 1isesti kuvion 1 mukaisen laitteen kokonaisohjausta; kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaisen laitteen siirtonosturia työkappaleiden kuljettamiseksi yhdeltä koneelta seuraavalle; kuvio 4 esittää kaavioi 1isesti kuvion 3 mukaisen siirtonosturin ohjausta; kuvio 5 esittää aksonometrisena kuvana tarkemmin kuvion 1 mukaisen laitteen 1eikkuukonetta viiltoleikkauksen tekemiseksi lasilevyaihioon määrätyn ääriviivan mukaisesti ja myös uuden mallin ääriviivan digitoimiseksi; kuvio 6 esittää kaavioi 1isesti kuvion 5 mukaisen leikkuu-koneen ohjausta; kuvio 7 esittää kuvion 1 mukaiseen laitteeseen kuuluvan reunanmurskauskoneen rakennetta, leikatun reuna- 5 89350 osan erottamiseksi 1asi1evyaihiosta; kuvio 8 esittää tarkemmin kuvion 7 mukaisen reunanmurs-kauskoneen polttimien kohdistuksen ohjaustapaa; kuvio 9 esittää kaavioi 1isesti kuvion 7 mukaisen reunanmurskauskoneen ohjausta; kuvio 10 esittää tarkemmin kuvion 1 mukaisen laitteen hion-takoneen rakennetta erotetun 1asi1evyaihion reunojen tasoittamiseksi; kuvio 11 esittää kuvion 9 mukaisen hiontakoneen ohjauskaa-viota; kuviot 12a-12e esittävät kuvion 1 mukaisen laitekokonaisuu-den erilaisia toimintatiloja.

Kuvio 13 esittää näiden toimintojen ohjauksessa käytettyä koordinaatti järjestelmää; kuvio 14 esittää vuokaaviota, joka havainnollistaa keskustietokoneen toimintaa kuvion 12a mukaisen toiminnan digitointi- (tai opetus) tilassa; kuvio 15 esittää vuokaaviota, joka havainnollistaa CNC-tie-tokoneen toimintaa digitointi- (tai opetus) toimintatilassa, joka on havainnollistettu kuviossa 12a, kuviossa 15a esitetyn kaavion auttaessa ymmärtämään tätä toimintatilaa; kuviot 16a-16c muodostavat yhdessä vuokaavion, joka havain- 6 89350 nollistaa keskustietokoneen toimintaa kuvion 12b mukaisessa prosessitoimintatilassa; ja kuvio 17 esittää kaaviota, joka auttaa ymmärtämään hiontatoimintaa.

Piirustusten kuviossa 1 esitetty laite on suunniteltu erityisesti lasilevyaihioiden GB leikkaamiseen määrätyn ääriviivan mukaisesti käytettäväksi ajoneuvojen tuulilasien valmistukseen. Laitteeseen kuuluu viiltoleikkauksen tekevä kone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 2, lasilevyaihion GB ääriviivan leikkaamiseksi ennalta digitoidun mallin mukaisesti, tai uuden mallin digitoimiseksi; reunanmurskauskone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 4, leikatun reuna-alueen erottamiseksi lasilevyaihiosta GB; ja hiontakone, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 6, erotetun lasilevyaihion reunojen tasoittamiseksi.

Esitettyyn laitteeseen kuuluu lisäksi siirtonosturi, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 8, lasilevyaihioiden GB kuljettamiseksi yhdeltä koneelta seuraavalle; lastausapujärjestelmä (ei esitetty) linjan sisääntulopäässä lasilevyaihioiden lastaamiseksi varastonipusta, tai kahdesta eri nipusta, kuljettimelle, joka kuljettaa lasilevyaihiot leikkuukoneeseen 10; ja sivunosturi, yleisesti merkitty viitenumerolla 12, linjan ulostulopäässä.

Sivunosturi 12 on kannatettu siirtonosturin 8 kehys jatkeessa 14, jossa on kaksi kiskoa 16. Sivunosturiin 12 kuuluu pystysuuntainen kehysrakenne 18, joka on järjestetty liukuosilla 20 liikkuvaksi pitkin kiskoa 16, ja vaakasuuntainen kehysrakenne 22, joka kannattaa käsittelylaitetta 24, jossa on va-kuumipitimet 26 lasilevyaihioiden kuljettamiseksi hiontako-neesta 6 tuotantolinjan seuraaviin asemiin (ei esitetty), joissa suoritetaan taivutus-, lämpökäsittely- ja laminointi-toimenpiteet valmiiden tuulilasien tuottamiseksi.

I.

7 89350

Hakemuksen mukainen keksintö kohdistuu erityisesti leikkuuko-neen 2, reunanmurskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 rakenteeseen ja toimintaan, samoin kuin siirtonosturin 8 rakenteeseen ja toimintaan, joka kuljettaa lasilevyaihiot koneelta seuraaval-le. Näin ollen selityksen loppuosa kohdistuu näihin kuvion 1 mukaisen laitteen ominaisuuksiin, joita on lähemmin havainnollistettu jäljellä olevissa piirustusten kuvissa.

Koneen kokonaistoimintaa ohjataan keskustietokoneella 28, johon kuuluu näppäimistö 30 ja näyttö 32. Leikkuukone 2, reu-nanmurskauskone 4 ja hiontakone 6 ovat kukin varustetut omalla CNC (computerized numerical control) tietokoneella (ei esitetty kuviossa 1), joka ohjaa vastaavan koneen toimintaa, jotka kaikki ovat keskustietokoneen 28 ohjauksessa. Lisäksi kukin näistä koneista samoin kuin siirtonosturi 8 ovat varustetut ohjelmoitavalla logiikkaohjauksella PLC (programmable logic controller), kuten jäljempänä tarkemmin kuvataan.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti leikkuukoneen 2, murskausko-neen 4 ja hiontakoneen 6 kokonaisohjausta keskustietokoneella 28. Kuten kuviossa 2 on esitetty, kukin mainituista koneista on liitetty keskustietokoneeseen tiedonsiirtoyhteydellä 34, 36, 38, jotka ovat tavanomaisen RS 232 väylän muodossa.

Siirtonosturiin 18 kuuluu PLC-yksikkö 40, jota keskustietokone 28 ohjaa ja joka puolestaan ohjaa nosturia kuljettamaan lasilevyt oikeisiin kohtiinsa leikkuukoneessa 2, murskausko-neessa 4 ja hiontakoneessa 6, jotta viimeksi mainitut koneet voivat suorittaa niiden vastaavat toiminnot lasilevyaihioil-le. PLC-yksikkö 40 on myös kytketty leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneiden 2, 4, 6 CNC-tietokoneisiin niiden toimintojen . . synkronoimiseksi.

Siirtonosturi 8 .. ‘ Erityisesti kuvioissa 1 ja 3 esitettyyn siirtonosturiin kuuluu pari kiskoja 42, joita kannattaa joukko pystypylväitä 44 β 89350 ja jotka ulottuvat leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hion-takoneen 6 välillä järjestettynä suoraan linjaan. Nosturiin 8 kuuluu kelkka 46, joka liikkuu pitkin kiskoja 42, ja luisti 48, joka kannattaa vakuumityyppistä käsittelylaitetta 50, joka on varustettu useilla imukupeilla 52 (kuvio 4) lasilevyn kuljettamiseksi yhdeltä koneelta toiselle. Luisti 48 liikkuu kelkan 46 poikittaissuunnassa ja käsittelylaite 50 liikkuu pystysuunnassa kelkkaan 46 nähden.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti siirtonosturin 8 kokonaisohjausta. Sen PLC-yksikkö 40 on kytketty keskustietokoneeseen 28 (kuvio 2) käyttöpaneelin 54 kautta, joka mahdollistaa nosturin käsikäyttöisen tai automaattisen toiminnan. Kuten aiemmin todettiin, on siirtonosturin 8 PLC-yksikkö 40 myös kytketty leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 tietokoneisiin, jotta niiden toiminnat synkronoidaan nosturin toimintaan.

Siirtonosturin PLC-yksikköön 40 kuuluu kytkentä sähkökotelon 56 kautta kelkan 46 käyttölaitteelle 58 kelkan aseman ohjaamiseksi pitkin kiskoja 42 niiden pituussuunnassa, kytkentä luistin 48 käyttölaitteelle 60 ohjaamaan sen asemaa kelkan poikittaissuunnassa, ja kytkentä käsittelylaitteen 50 käyttölaitteelle 62 sen pystyaseman ohjaamiseksi kelkan ja luistin suhteen. PLC-yksikkö 40 on myös kytketty sähkökotelon 56 kautta pneumaattiseen ohjausjärjestelmään 64 käsittelylaitteen 50 imukuppien 52 imun ohjaamiseksi.

Kelkan 46, luistin 48 ja käsittelylaitteen 50 käyttöjärjestelmät 58, 60, 62 vastaavasti, ja pneumaattinen järjestelmä 64, joita kaikkia ohjaa keskusprosessori 28 PLC-yksikön 40 kautta, voivat olla tunnetun tyyppisiä nosturin toiminnan ohjaamiseksi lasilevyaihioiden GB siirtämiseksi peräkkäin leik-kuukoneeseen 2, murskauskoneeseen 4 ja hiontakoneeseen 6, mahdollistaen näiden koneiden suorittaa niiden vastaavat toiminnat lasilevyaihiolle ennen kuin lasilevyaihio poistetaan linjasta sivunosturilla 12.

li , S9350

Leikkuukone 2

Kuvio 5 esittää tarkemmin leikkuukoneen 2 rakennetta, ja kuvio 6 esittää kaaviollisesti leikkuukoneen ohjausjärjestelmää. Kuten kuviossa 5 on esitetty, leikkuukoneeseen 2 kuuluu pari kiskoja 66 kuljetinhihnan 67 molemmin polin, joka kulje-tinhihna vastaanottaa lasilevyaihiot lastausapujärjestelmästä . Ensimmäinen vaunu 68 liikkuu pitkin X-akselia kiskoilla 66; ja toinen vaunu 70, joka pääsee liukumaan vaunun 68 urissa 72, liikkuu pitkin Y-akselia.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, vaunua 68 ajetaan pitkin X-akselia (pitkin kiskoa 66) moottorilla Mx, joka käyttää paria siirtoruuvia 73, jotka kulkevat vaunun vastakkaisissa päissä olevien muttereiden läpi; ja vaunua 70 ajetaan pitkin Y-akselia (poikittain vaunuun 68 nähden) moottorilla My ja siirtoruuvilla 74, jota vaunu 68 kannattaa ja joka kulkee vaunussa 70 olevan mutterin läpi. Kumpaankin näihin käyttöön kuuluu lisäksi enkooderi Ex ja Ey, vastaavasti, jotka määrittävät vastaavan vaunun aseman. Vaunuun 68 lisäksi kuuluu kaksi rajakytkintä LSi, LS2, jotka määräävät vaunun 70 raja-asemat vaunulla 68.

Vaunu 70 kantaa leikkuupäätä 76, kuten timanttipyörää, jota voidaan käyttää leikkaamaan normaalin valmistuksen aikana tuotettavien lasilevyaihioiden ääriviiva, tai laitteen prosessi toimintatilassa CNC-tietokoneen 78 ohjauksen alaisena, joka kuuluu leikkuukoneeseen 2. Vaunuun 70 kuuluu myös tunnistin 80, jota käytetään uuden ääriviivan digitointiin, esim. mallista tai piirustuksesta, digitointi- (tai opetus) toimintatilan aikana, kun uusi tuulilasimuoto on syötettävä laitteeseen.

Vaunun 70 asema ja siten leikkuupään 76 ja tunnistimen 80 asemat ovat ohjatut CNC-tietokoneella 78 käytönohjauspiirin DCX kautta, joka on kytketty moottoriin Mx, ja käytönohjaus-piirin DCy kautta, joka on kytketty moottoriin My. CNC- l0 S9350 tietokone 78 myöskin vastaanottaa vaunun 70 sijaintitiedot enkoodereilta Ex, Ey, jotka aikaansaavat takaisinkytkentätie-don tietokoneelle vaunun 70 todellisesta sijainnista ja siten leikkuupään 76 ja tunnistimen 80 todellisesta sijainnista.

CNC-tietokoneeseen 78 lisäksi kuuluu ensimmäinen portti kytkentää varten ulkopuoliseen tiedonsiirtoyhteyteen 82, esim. RS 232 väylä, jotta voidaan syöttää erilaisia ohjelmia ja/tai ohjauksia? toinen portti kytkentää varten käyttöpanee-liin 84, jotta voidaan vastaanottaa ihmiseltä koneelle tapahtuvaa tiedonsiirtoa (man-machine interface information MMI), jota voidaan syöttää esim. näppäimistön, joystickin tai näyttöruudun kautta; ja kolmas portti kytkettynä PLC (prommabale logic controller) yksikköön 90, joka mahdollistaa ohjata siirtonosturilla 8 kahden vaunun 68, 70 liikkeitä samoin kuin muita toimintoja koneessa.

Reunanmurskauskone 4

Lasilevyaihion GB erottaminen reunaosasta tai reunaosan murskaaminen pitkin leikkuukoneella 2 viiltoleikattua viivaa suoritetaan lämpöiskuilla, jotka aikaansaadaan kuumennuslait-teilla, nimittäin kaasupolttimilla, jotka tarkoin sijoitetaan leikatun lasilevyaihion GB neljään kulmaan. Murskauskone 4 kuvion 1 mukaisessa laitteessa tämän toiminnan suorittamiseksi on kuvattu tarkemmin kuvioissa 7-9.

Kuten kuvioissa 7 - 9 on esitetty, murskauskoneeseen 4 kuuluu neljä poltinta 91-94 kukin kannatettuna neljästä pylväästä 95 kahden vaakasuuntaisen nivelvarren 96, 97 välityksellä, ni-velvarsi 96 on vaakasuunnassa käännettävä pystypylvään 95 yläpään suhteen moottorilla Ma, ja nivelvarsi 97 on vaakasuunnassa kääntyvä nivelvarren 96 ulkopäähän nähden toisella moottorilla Mb. Kukin poltin 91-94 on kannatettuna vastaavan nivelvarren 97 ulkopäässä.

Murskaustoiminnon aikana lasilevyaihiota GB, johon haluttu u 89350 ääriviiva on leikattu leikkuukoneella 2, kannatetaan siirto-nosturin 8 imukupeilla 52 murskauskoneessa kaukalon tai altaan 98 päällä. Imukupit tarttuvat lasilevyaihioon leikatun viivan sisäpuolelle. Kun polttimet 91-94 on tarkoin sijoitettu leikatun ääriviivakuvion kulmiin, ne saatetaan toimimaan lämpöiskun kohdistamiseksi lasilevyaihioon GB sen erottamiseksi reunaosasta pitkin leikkausviivaa. Imukupit pitävät kiinni leikkausviivan sisäpuolelle jäävästä lasilevyaihiosta, kun taas erotettu ulompi reunaosa putoaa murskeena altaaseen 98.

Kuvio 9 esittää kaaviollisesti murskaustoiminnan ohjausta. Murskauskoneeseen kuuluu CNC-tietokone 100 kytkettynä väylällä 101 (esim. RS 232 väylä) keskustietokoneeseen (28, kuvio 2). CNC-tietokone 100 ohjaa neljän polttimen 91-94 kah deksan moottorin Ma, Mb (kaksi kutakin poltinta kohti) käyttöpiirejä 102, jotta polttimet saadaan tarkoin sijoitetuksi lasilevyaihion leikkuuviivoihin nähden. Kuviossa 9 havainnollistetun murskauskoneen 4 sähköpiiriin kuuluu lisäksi käyttöpaneeli 104, joka mahdollistaa koneen käsikäyttöisen tai automaattisen toiminnan.

Kuten jäljempänä tarkemmin kuvataan, kukin neljästä poltti-mesta 91-94 sijoitetaan leikatun lasilevyaihion yhteen neljästä kulmasta siten, että lämpö kohdistetaan tarkoin siihen kulman kohtaan, jolla on pienin kaarevuussäde. Tämä neljän polttimen 91-94 kohdistaminen suoritetaan automaattisesti CNC-tietokoneen 100 ja keskustietokoneen 28 ohjaamana. Kun neljä poltinta ovat tarkoin kohdistetut, ne sytytetään CNC-tietokoneen 100 ja PLC-yksikön 106 ohjaamana. Neljällä polt-timella kohdistettu lämpö näihin määrättyihin pisteisiin leikatun lasilevyaihion GB neljässä kulmassa aiheuttaa lämpöis-kun lasileyyn, mikä sievästi erottaa leikatun aihion jäljelle jäävästä reunaosasta, jolloin reunaosa putoaa murskeena altaaseen 98, kun taas leikattu osa on siirtonosturin 8 imukup-pien 52 pitämänä ja siirtonosturi kuljettaa sen hiontakonee-seen 6.

12 8 9 350

Hiontakone 6

Kuviossa 1 esitetty hiontakone 6 näkyy tarkemmin kuviossa 10 ja sen kokonaisohjauskaavio kuviossa 11.

Hiontakoneeseen 6 kuuluu pöytä 110 lasilevyaihion GB vastaanottamiseksi murskauskoneelta 4 siirtonosturilla 8 kuljetettuna. Hiontakoneeseen kuuluu lisäksi pari hiontapäätä 111, 112 (kuvio 11) sijoitettuna pöydän 110 vastakkaisille sivuille siten, että ne ovat saatettavissa kosketukseen lasilevyaihion vastakkaisten reunojen kanssa, kun lasilevyaihio on pöydällä. Pöytää 110 pyöritetään koneen pystyakselin ympäri moottorilla Mqr» kun taas kaksi hiontapäätä 111, 112 ovat liikkuvia pitkittäissuunnassa pöytään 112 nähden, ts. kohtisuoraan pöydän pyörimisakseliin nähden kahden moottorin Mqi, Mq2 välityksellä niin, että lasilevyaihion ulkoreunat voidaan hioa ja tasoittaa kun sitä pyöritetään pöydällä 110. Hionta-päiden 111, 112 (kuvio 11) järjestäminen lasilevyaihion vastakkaisille puolille tekee mahdolliseksi hiontatoiminnan suorittamisen samanaikaisesti lasilevyaihion kahteen vastakkaiseen reunaan, siten olennaisesti vähentäen lasilevyaihion koko ulkoreunan hiomiseen tarvittavaa kokonaisaikaa.

Kuten erityisesti on esitetty kuviossa 11, hiontakoneeseen 6 kuuluu CNC-tietokone 114, joka ohjaa pyöritysmoottoria Mqr käyttöpiirin 116a kautta, ja kahta hiontapäämoottoria Mcl»

Mq2 kahden muun käyttöpiirin 116b, 116c kautta. Lasilevyaihion vastaanottava pöytä 110 on varustettu vakuumiaukoilla 118 lasilevyaihion pitämiseksi tukevasti pöydällä hiontatoiminnan aikana. Kumpikin hiontapää 111, 112 on hiomakiekon muodossa ja kannatettuna vaunulla 121, 122, joka on liikutettavissa siirtoruuvilla 123, 124 vastaavan moottorin Mqi, Mq2 avulla.

Kuviossa 11 havainnollistettuun hiomakoneeseen kuuluu lisäksi PLC-yksikkö 126 kolmen moottorin Mqr, Mqi ja Mq2 toimintojen ohjaamiseksi, ja enkooderit Egi, Eq2 takaisinkytkentätiedon antamiseksi CNC-tietokoneelle hiomakiekkojen 111 ja 112 to-

II

13 S 9 3 5 O

dellisista sijainneista.

CNC-tietokoneeseen 114 kuuluu lisäksi portti kytkentää varten RS 232C väylän 128 kautta keskustietokoneeseen 28 (kuvio 2) toimintaohjelmien vastaanottamiseksi, ja myöskin aikaansaamaan yhteyslinkki lisäjärjestelmille. CNC-tietokoneeseen 114 kytketty käyttöpaneli 130 mahdollistaa koneen käsikäyttöisen tai automaattisen toiminnan.

Toimintatilat (yleistä)

Piirustuksissa esitetty laite pystyy toimimaan minkä tahansa seuraavan toimintatilan mukaisesti: (a) Digitointitila, esitetty kuviossa 12a. Tämä tila, jota joskus kutsutaan myös opetustilaksi, tekee mahdolliseksi digitoida laitteeseen uusi ääriviiva, mallin tai piirustuksen mukaisesti, digitointitiedoston 140 valmistamiseksi, joka edustaa sitä ääriviivaa, joka laitteella tulee työstää. Tämä digitointitiedosto valmistetaan käyttämällä leikkuukoneen 2 optista tunnistinta 80, ääriviivan digitoimiseksi keskustietokoneen 28 valvonnassa ja myöskin leikkuukoneen CNC-tieto-koneen 78 (kuvio 6) valvonnassa. Sekä keskustietokoneeseen 28 että leikkukoneen 2 CNC-tietokoneeseen 78 kuuluu käsikäyttöiset tiedonsyöttölaitteet kuten näppäimistö 30 ja näyttö 32 keskustietokoneella 28, ja näppäimistö 78a ja näyttö 78b CNC-tietokoneella 78, jotka mahdollistavat sen tiedon manuaalisen sisäänsyötön, jota käytetään digitointitiedoston 140 valmistamiseen. Keskustietokoneen 28 toimintaa tämän digitointitilan aikana selostetaan tarkemmin seuraavassa viittaamalla kuvion 14 vuokaavioon, ja leikkuukoneen 2 CNC-tietokoneen 78 toimintaa selostetaan tarkemmin seuraavassa viittaamalla kuvion 15 vuokaavioon.

• . (b) Prosessitila, esitetty kuviossa 12b. Tämän toimintatilan • aikana keskustietokone 28 vastaanottaa digitointitiedoston ·:·· 140, joka on tehty kuvan 12a esittämän digitointitilan aika- 14 8 9 3 50 na, ja vastaanottaa myös dataa kahdesta muusta lähteestä, nimittäin: suhteellisen vakiota dataa 142 suhteessa määrättyyn, tuotettavaan prosessitiedostoon, ja käsin syötettyä dataa 144, joka esim. identifioi tietyn tiedoston. Tiedot kolmesta lähteestä 140, 142, 144 prosessoidaan keskustietokoneessa 28 prosessiohjelman mukaisesti aikaansaamaan kolme tiedostoa, nimittäin: leikkuutiedosto CNl, jota käytetään leikkuukoneen 2 ohjaamiseen; reunanmurskaustiedosto CN2, jota käytetään murskauskoneen 4 ohjaamiseen; ja hiontatiedosto CN3, jota käytetään hiontakoneen 6 ohjaamiseen.

Tuotettaessa kolme tiedostoa CNl, CN2, CN3, syötetään määrättyä leikkaus- ja hiontaääriviivaa tarkoittava tieto di-gitointitiedostolla 140, kun taas vastaavan prosessin suhteellisen vakiot parametrit syötetään datatiedostosta 142. Käsisyöttöä 144 käytetään pääasiassa tiedostonimen määräämiseen .

Keskustietokoneen 28 toimintaa prosessitoimintatilan aikana, kolmen tiedoston CNl, CN2 ja CN3 valmistamiseksi, kuvataan tarkemmin jäljempänä viittaamalla kuvien 16a, 16b ja 16c vuokaavioihin.

(c) DNC-tila, esitetty kuviossa 12c. DNC-tila (Direct Numerical Control, suora numero-ohjaus) on varsinainen valmistus-toiminta, jossa keskustietokone 28 vastaanottaa tietoa leik-kuutiedostosta CNl, murskaustiedostosta CN2 ja hiontatiedos-tosta CN3, jotka kaikki on valmistettu kuviossa 12b esitetyssä prosessitilassa, yhdessä käyttäjä/kone-liitynnässä (MMI) syötetyn tiedon 146 kanssa, joka on käsin syötetty keskustietokoneen 28 näppäimistön 30 ja näytön 32 kautta, ja joka ohjaa kolmen RS 232 väylän 148, 150, 152 kautta vastaavasti leikkuukonetta 2, murskauskonetta 4 ja hiontakonetta 6, kun lasilevyaihio GB siirretään yhdeltä koneelta seuraavalle siirtokuljettimella 8. Kolme tiedostoa CNl, CN2 ja CN3, jotka on valmistettu prosessitilan aikana, sisältävät tarpeellisen datan ja formaatin niin, että ne ovat käytettävissä CNC-

II

is h 9 3 5 O

tietokoneilla kussakin kolmesta koneesta 2, 4 ja 6, ohjaamaan vastaavan koneen toimintaa tavanomaisella tavalla, kuten on tunnettua CNC-käyttöisissä järjestelmissä.

(d) Esiprosessitila, esitetty kuviossa 12d. Tätä tilaa käytetään valmistettaessa digitointitiedosto, joka vastaa kuvion 12 digitointi tiedostoa 140, ulkopuolelta johdetusta datasta, ts. datasta, jota ei oltu valmistettu edellä kuvatun, kuvion 12a mukaisen digitointitoimintatilan aikana. Esim. tämä ulkopuolelta johdettu data voi olla käsikäyttöisestä digitointi-prosessista saatua dataa, aiemmin olemassa olevaa digitoitua dataa, tai dataa, joka on saatu CAD-järjestelmästä (computer-aided design) tai CAM-järjestelmästä (computer-aided manufacture). Tällaisissa tapauksissa keskustietokone 28 vastaanottaa tämän ulkopuolelta johdetun datan 154, ja myös MMI-datan 156, joka on käsikäyttöisesti syötetty keskustietokoneen 28 näppäimistöltä 30 ja näytöltä 32, ja valmistaa digi-tointitiedoston, jota on kuviossa 12d merkitty 140', vastaten kuvion 12a digitointitiedostoa 140. Täten tiedostoa 140' voidaan käyttää kuvion 12b prosessitilassa valmistamaan kolme CNC-tiedostoa CN1, CN2 ja CN3, leikkuukoneen 2, murskausko-neen 4 ja hiontakoneen 6 ohjaamiseksi DNC-toimintatilan aikana, samalla tavoin kuin edellä on kuvattu, paitsi että tässä tapauksessa kolme tiedostoa ovat valmistetut ulkopuolelta johdetusta datasta, eikä edellä kuvatusta kuvion 12a digi-tointilasta johdetusta datasta.

(e) Datan muokkaustila, esitetty kuviossa 12e. Tätä tilaa käytetään tehtäessä muutoksia minkä tahansa edellä mainitun tiedoston perustietoihin, esim. tiedoston päivittämiseksi. Tämän toimintatilan aikana keskustietokone 28 vastaanottaa datanmuokkausohjelman avulla yhden yllä mainituista tiedostoista CNl, CN2, CN3, 140 tai 140', ja myös MMI-tiedon, joka sisältää muokkausdatan vastaavan tiedoston päivittämiseksi, joka MMI-tieto on käsin syötetty keskusprosessorin 28 näppäimistön 30 ja näytön 32 kautta.

16 B 9 350

Edellä mainitut toimintatilat pannaan täytäntöön varustamalla keskustietokone 28 tai CNC-tietokone vastaavassa leikkuuko-neessa 2, murskauskoneessa 4 ja hiontakoneessa 6, sopivalla ohjelmalla, kuten jäljempänä kuvataan.

Koordinaatti järjestelmä

Kuvio 13 esittää koordinaatti järjestelmää, jolle kaikki kone-toiminnot perustuvat.

Niinpä leikkuukoneeseen 2 kuuluu referenssikeskipiste, jota on merkitty "01" kuviossa 13 ja joka on koneen referenssikes-kikohta. Ts. kaikki leikkuukoneella suoritettaviin toimintoihin liittyvät dimensiot on esitetty X-suunnassa ja Y-suunnas-sa suhteessa tähän referenssikeskipisteeseen "01".

Toisaalta leikkuukoneella 2 samoin kuin murskauskoneella 4 ja hiontakoneella 6 kullakin on teoreettinen keskusta, jota on merkitty "MC" (machine center) kuviossa 13. Lasilevyaihiolla GB on vastaava referenssikeskusta MC. Kun siirtokuljetin 8 kuljettaa lasilevyä GB yhdeltä koneelta seuraavalle, se sijoittaa lasilevyn GB keskipisteen MC vastaavan koneen keskipisteen MC kohdalle. Sen jälkeen kaikki komento-ohjeet annetaan suhteessa lasilevyn keskipisteen MC ja koneen referens-sikeskipisteen "01" väliseen etäisyyteen pitkin X-akselia (dimensio "XC" kuviossa 13) ja pitkin Y-akselia (dimensio "YC").

Kuviossa 13 lasilevyaihion GB dimensioita on merkitty "XGLASS" pitkin X-akselia, ja "YGLASS" pitkin Y-akselia; kun taas lasilevyyn leikattavan ääriviivan maksimidimensioita on merkitty "XL" pitkin X-akselia ja "YL” pitkin ”Y”-akselia.

Diqitointitilan toteutus

Kuten on lyhyesti edellä kuvattu, digitointitila (kutsuttu myös opetustilaksi), jota kuvio 12a havainnollistaa, käyttää li 17 89350 hyväksi leikkuukonetta 2 ja erityisesti sen optista tunnistinta 80, uuden ääriviivan digitoimiseksi mallista tai piirustuksesta, digitointitiedoston 140 valmistamiseksi, joka edustaa laitteella työstettävää ääriviivaa; tätä digitointi-tiedostoa käytetään seuraavan prosessitilan (kuvio 12b) aikana valmistamaan kolme CNC-tiedostoa CNl, CN2, CN3, joita käytetään DNC-tilassa (eli tuotannossa) ohjaamaan leikkuukonetta 2, murskauskonetta 4 ja hiontakonetta 6. Kuvio 14 on vuokaavio, joka havainnollistaa keskustietokoneen 22 ohjelmoituja toimintoja digitointitilan aikana, kun taas kuvion 15 vuokaavio havainnollistaa CNC-tietokoneen 78 (kuvio 6) ohjelmoituja toimintoja leikkuukoneen ohjaamiseksi digitointitilan aikana.

Kuten kuvion 14 vuokaaviossa on esitetty, keskustietokone 28 pyytää dataa CNC-tietokoneelta 78, mukaan lukien tiedostonimi ja koordinaattipisteiden data, joka data välitetään keskustietokoneelle 28 CNC-tietokoneelta 78 väylän 82 kautta (kuvio 6). Keskustietokone 28 suorittaa tämän tiedon sisällön tarkistuksen tavanomaisella tarkistussummamenettelyllä, ja myös kysyy, saatuaan kaikki databitit, onko tämä lopetusmerkki.

Jos ei, se jatkaa datan vastaanottoa ja tallettaa sen digi-tointitiedostoon DF. Kun lopetusmerkki on saatu, digitointi-toiminta lopetetaan.

CNC-tietokoneen 78 (kuvio 6) ohjelma digitointitilan aikana on jonkin verran monimutkaisempi, kuten on esitetty kuviossa 15. Tähän ohjelmaan kuuluu parametri, nimeltään "LD", joka edustaa maksimietäisyyttä yhdestä näytteenottokohdasta seu-raavaan digitointitoiminnan aikana. Ohjelmaan kuuluu kaksi toisiinsa liittyvää parametria, nimittäin DLD, joka edustaa matkaa, joka on vähennettävä matkasta LD ohjelman toiminnan aikana, ja LD^in, joka edustaa minimimatkaa LD. Eräänä esimerkkinä LD voi olla 30 mm, DLD voi olla 5 mm ja LD^in voi olla 1 mm.

Kuviossa 15 esitetty vuokaavio CNC-tietokoneen 78 ohjaamiseksi digitointitilan aikana käsittää toisen parametrin nimel- ie 89350 tään "a", ja siihen liittyvän parametrin "«max"· Tämän parametrin merkitys ja sen suhde matkaan "LD" on tarkemmin esitetty kuvion 15a kaaviossa, joka havainnollistaa digitoin-titilaa sovellettuna kolmeen peräkkäiseen pisteeseen, nimittäin pisteeseen "n-l", pisteeseen "n" ja pisteeseen "n+1", joita pitkin ääriviivaa digitoidaan.

Viitaten kuvion 15 vuokaavioon, leikkuukoneen 2 CNC-tietokone 78 (kuvio 6) ottaa digitointitilan aikana näytteen ensimmäisestä pisteestä (n-l, kuvio 15a), ja siirtää tämän pisteen arvon keskustietokoneelle 28. CNC-tietokone 78 suorittaa sen jälkeen tavanomaisella hyppyfunktiolla askelmatkan LD pitkin Y-akselia ja sitten ottaa näytteen seuraavasta pisteestä (n, kuvio 15a) ja siirtää tämän arvon keskustietokoneeseen 28. CNC-tietokone 78 ottaa sitten näytteen kolmannesta pisteestä (n+1, kuvio 15a) ja laskee kulman "a" pisteiden "n" ja "n+1" välisen viivan ja pisteiden "n-l" ja "n" välisen viivan jatkeen välillä. Jos tämä kulma "a" on pienempi kuin määritelty "α^χ", tietokone siirtä pisteen "n+1" datan CNC-tietokoneelle 78 ja etenee seuraavaan näytteenottokohtaan matkan "LD" pisteestä "n+1". Jos "a" on kuitenkin suurempi kuin määritetty "α^χ", tietokone palaa aiempaan pisteeseen "n", tarkistaa onko "LD" suurempi kuin määritetty LD^in ja jos on, vähentää matkan "DLD" matkasta LD ja sitten palaa uuteen pisteeseen LD, joka on vähennetty alkuperäisestä matkasta LD matkalla DLD. Toisaalta, jos matka "LD" on pienempi kuin määritetty LD^in» ohjelma hyväksyy tämän datan ja siirtää tämän pisteen keskustietokoneelle 28 liitettäväksi digitointitiedostoon, sitten lisää matkan DLD matkaan LD, ja tarkistaa, onko tämä viimeinen piste. Jos ei, ohjelma jatkaa seuraavaan pisteeseen, jossa edellä mainittu menettely toistetaan sen pisteen suhteen. Kun viimeinen piste on toteutettu, on ohjelma loppuun suoritettu.

Kuten havaitaan, aiheuttaa leikkuukoneen 2 CNC-tietokoneen 78 käyttöohjelma, jota kuvion 15 vuokaavio havainnollistaa, di-gitointitilan aikana tunnistimen 80 (kuvio 6) toimimaan mal- 19 89350

Iin tai piirustuksen ääriviivan tunnustelemiseksi suhteellisen pitkin välimatkoin LD (esim. 30 mm) siellä, missä ääriviivalla on suhteellisen suuri kaarevuussäde, jota ilmaisee suhteellisen pieni kulma "a". Kuitenkin missä kaarevuussäde on suhteellisen pieni, jota ilmaisee kulman "a" oleminen suurempi kuin "aj4Ax"f pienennetään maksimimatkaa LD (esim.

30 mm) määrätyllä matkalla DLD (esim. 5 mm) yhdessä tai useammassa peräkkäisessä vaiheessa kunnes mitattu kulma "a" on pienempi kuin "α^χ", jotta aikaansaadaan lähempänä toisiaan olevat näytteenottopisteet niihin ääriviivan kohtiin, joissa on suhteellisen pieni kaarevuussäde. Kuitenkin heti kun tämä näytteenottomatka LD on pienentynyt alle määritetyn minimin LDmin (esim. 1 mm), ei näytematkaan tehdä enää lisäpienen-nystä ja mittaus otetaan siitä pisteestä ja siirretään keskustietokoneeseen 28 liitettäväksi digitointitiedostoon.

Parametrit LD, DLD ja LD^in samoin kuin α^χ (esim. 4°), sisältyvät vakioparametritiedostoon 79, joka on syötetty CNC-tietokoneeseen 78 (kuvio 12a) digitointitilan aikana. Nämä parametrit ovat suhteellisen vakioita kullekin valmistettavalle tuulilasimallille, mutta niitä voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Prosessitilan suorittaminen

Kuten aiemmin kuvattiin kuviossa 12b esitetyn prosessitilan yhteydessä, keskustietokone 28 vastaanottaa digitointiedoston 140, joka on valmistettu kuvion 12a digitointitilan aikana, samoin kuin muun datan tiedostosta 142 ja käsin syötetyn datan 144, ja valmistaa kolme CNC-tiedostoa, CNCl, CNC2, CNC3 käytettäväksi CNC-tietokoneiden ohjaukseen leikkuukoneessa 2, murskauskoneessa 4 ja hiontakoneessa 6 järjestelmän DNC toimintatilan (valmistus) aikana. Kuviot 16a, 16b, 16c yhdessä esittävät vuokaaviota keskustietokoneen 28 ohjelmasta tämän prosessi toimintatilan suorittamiseksi.

Kuten kuviossa 16a on esitetty, järjestelmä lukee ensin tie- 20 3 9 350 dostonimen käsin syötetystä tiedosta 144 ja sitten lukee prosessidatan datatiedostosta 142 ja digitointidatan digitointi-tiedostosta 140. Datatiedoston 142 prosessidata sisältää kaikki suhteellisen vakiot arvot vastaavaa prosessia varten, esim. matkat XC, YC (kuvio 13) kullakin koneella lasilevyai-hion GB konekeskustaan MC nähden; leikkuukoneen 2 vaunun 70 aloituspisteen, murskauskoneen 4 polttimien 91-94 aloituspisteet, ja hiontakoneen 6 hiomakiekkojen 111, 112 aloituspisteet; murskauskoneen 4 kummankin nivelvarren 96, 97 aloitus-kulmat; murskauskoneen 4 polttimien 91-94 käynnistysajän; hi-omakiekkojen 111, 112 halkaisijan; maksimikiihtyvyydet ja nopeudet, jotka sallitaan kolmen koneen eri elementtien liikkeille, jne. Kuten aikaisemmin on mainittu, on tiedoston 142 data suhteellisen vakio, mutta sitä voidaan muuttaa tai päivittää aina tarvittaessa käyttämällä kuviossa 12e esitettyä datanmuokkaustilaa.

Kuten kuvion 16a vuokaaviossa on esitetty, aloittaa tietokone ensin suorittaa prosessointia leikkuukonetta varten leikkuu-konetiedoston CNl valmistamiseksi.

Aluksi tietokone tekee tarvittavat kinemaattiset laskelmat todetakseen, onko se tiettyjen sallittujen reunaehtojen puitteissa, kuten on määritetty datatiedostossa 142. Yksi reunaehto on kullekin akselille sallittu maksiminopeus; esim.

40 metriä minuutissa. Tietokone laskee myös maksimikiihtyvyy-den (tai hidastuvuuden) nopeuksia muutettaessa todetakseen onko myös tämä sallittujen rajojen puitteissa, koska liiallinen kiihtyvyys (tai hidastuvuus) voi ylikuormittaa käyttöä tai aiheuttaa järjestelmään mekaanisen vian. Jos maksiminopeus tai kiihtyvyys ylitetään, järjestelmä hylkää kyseisen pisteen, alentaa nopeutta ja tekee sitten uudet kinemaattiset laskelmat, kunnes nopeuden ja kiihtyvyyden samoin kuin prosessointia jän sallitut rajat eivät tule ylitetyksi.

Edellä mainitut kinemaattiset laskelmat ovat hyvin tunnettuja CNC-koneissa, mistä syystä tällaisen menettelyn yksityiskoh- li 2i 89 350 tia ei tässä esitetä.

Kun kaikki pisteet on määritetty sallittujen reunaehtojen puitteissa, informaatio syötetään ulos CNl tiedostona käytettäväksi leikkuukoneen 2 ohjaukseen. Tietokone siirtyy sitten prosessoimaan dataa CNC-tiedoston CN2 valmistamiseksi murs-kauskoneen 4 ohjaamista varten.

Kuten on esitetty kuvion 16b vuokaaviossa, murskauskonetie-doston CN2 valmistamiseksi tietokone ensin etsii digitointi-tiedoston määrittämän ääriviivan neljä kulmaa paikallistamalla kaarevuussäteen minimikohdan lasilevyaihioon GB leikatun ääriviivan kussakin neljässä neljänneksessä. Tämä informaatio, joka identifioi pienimmän kaarevuussäteen kohdat ääri-viivoitetun lasilevyn neljässä kulmassa, muunnetaan nivelvar-ren 96 kulmaksi Ali (kuvio 8) suhteessa sen pylvääseen 95 ja nivelvarren 97 kulmaksi A12 suhteessa nivelvarteen 96, kutakin neljää poltinta 91-94 varten; tämä sijoittaa vastaavan polttimen tarkasti kaarevuussäteen minimikohtaan lasilevyaihioon GB viilletyn ääriviivan vastaavassa kulmassa.

Koska nivelvarsien 96 ja 97 pituudet tunnetaan kullakin neljällä polttimella 91-94, ja koska kaarevuussäteen minimi-kohta kullakin polttimella on määritetty, voidaan yksinkertaisilla matemaattisilla laskelmilla määrittää kulmat Ali ja A12 vastaavan polttimen sijoittamiseksi tarkoin tähän kaarevuussäteen minimikohtaan. Kunkin polttimen 91-94 kahden moottorin Ma ja Mb ohjaukset, vastaavan polttimen sijoittamiseksi täsmälleen laskettujen kulmien mukaan, siirretään CNC-tiedostoon CN2 käytettäväksi murskauskoneen ohjaamiseen murskaustoiminnan aikana. Tietokone siirtyy sitten valmistamaan CNC-tiedostoa CN3 hiontakoneen 6 ohjaamiseksi.

Ensimmäinen vaihe hiontatiedoston CN3 valmistamisessa on etsiä kummankin hiomakiekon 111, 112 (kuvio 11) sijainti kumpaakin hiomapistettä varten lasilevyaihion GB viimeistellyn ääriviivan ulkopinnalla. Kuviossa 17 on viimeistellyn lasile- 22 S9350 vyaihion GB ääriviivapisteitä merkitty pisteillä Pi----Pn; ja hiomakiekkojen 111 ja 112 vastaavia keskikohtia, jotka vastaavat näitä pisteitä, on merkitty ----Gn.

Määritettäessä hiontakeskipisteitä Gi----Gn, piirretään viiva "R" sen vastaavasta lasilevypisteestä P^ kohtisuoraan sen pisteen ja edellisen pisteen välistä viivaa vastaan, matkan (R), joka vastaa ko. hiomakiekon 111, 112 sädettä.

Kukin hiontakeskipisteistä Gi----Gn määritetään napakoordi- naateilla. Tätä tarkoitusta varten vedetään viiva (X^ pistettä Gi varten) lasilevyaihion GB konekeskipisteestä MC vastaavaan pisteeseen Gi, niin että piste Gi tulee määritetyksi konekeskipisteen MC suhteen viivan (X^) pituuden avulla ja kyseisen viivan ja konekeskipisteen MC kautta kulkevan vaakaviivan välisen kulman (0^) avulla.

Seuraavaksi valmistetaan taulukko, joka määrittelee kahden hiomapään 111, 112 asemat kutakin kulmaa (Θ) varten ympäri viimeistellyn lasilevyaihion ääriviivan kehää. Koska lasile-vyaihio hiotaan samanaikaisesti kahdella hiomakiekolla 111, 112 lasilevyaihion vastakkaisilta puolilta, on taulukko tehty lasilevyaihion pyörittämiseksi vain 180°, seuraavalla tavalla:

Ensiksi taulukko on valmistettu kulmista 0 ja matkoista X täyttä 360° varten seuraavan taulukon A mukaisesti:

Taulukko A

0° X

10 100 100 150 150 140 200 120 250 110 300 150 350 170 23 8 9 3 5 0

Taulukko Βχ valmistetaan sitten esittämällä X:n arvot kulmaa (Θ) varten, joka on 0 - 180°, ja taulukko B2 valmistetaan esittämällä Y:n arvot kulmille 181 - 360° sen jälkeen kun 180° on vähennetty, molemmat kuten on alla esitetty:

Taulukko Bi Taulukko B?

θ° X 0° Y

10 100 200-180 = 20 120 100 150 250-180 = 70 110 150 140 300-180 = 120 150 360-180 = 180 170

Uusi taulukko C valmistetaan sitten yhdistämällä taulukot B]_ ja B2, kuten on alla esitetty:

Taulukko C

0° X Y

10 100 20 120 70 110 100 150 120 150 150 140 180 170

Vaikka kukin yllä olevista taulukoista sisältää vain joitakin arvoja, on ymmärrettävää, että nämä on esitetty vain havain-totarkoituksessa ja että kukin taulukko sisältää huomattavasti suuremman määrän arvoja. Esimerkiksi taulukot A ja C voivat kumpikin sisältää noin 400 arvoa, jakaen lasilevyaihion kehän 400 pisteeseen, joista kukin poikkeaa seuraavasta vähemmän kuin 1°. Pisteiden väliset matkat voidaan täyttää interpoloimalla.

Havaitaan, että taulukko C määrittää kahden hiomakiekon 111,

24 b 9 3 5 O

112 asemat hiontatoiminnan aikana, jolloin hiomakiekot koskettavat lasilevyaihiota koko 360° kehällä vaikka lasilevyai-hiota pyöritetään vain 180°.

Kun hiomakiekkojen asemat on täten määritetty, tehdään myös kinemaattiset laskelmat, joita kuvattiin edellä tiedoston CNl valmistamisen yhteydessä, jotta varmistetaan, että maksiminopeuden ja kiihtyvyyden raja-arvoja ei ylitetä. Jos mikä tahansa piste ylittää yhden näistä raja-arvoista, pistettä muutetaan kunnes raja-arvo ei tule ylitetyksi.

Kun kaikki pisteet hiomakiekkojensa 111, 112 ohjaamiseksi on täten määritetty, nämä pisteet tulostetaan CN3 tiedostoon, jota käytetään ohjaamaan hiontakonetta 6 hionnan aikana.

Kun tämä menettely on suoritettu loppuun, on kuvioissa 16a -16c kuvattu prosessitoimintatila päättynyt.

Kuvioissa 16a - 16c esitetyn prosessitoimintatilan aikana valmistettua kolmea tiedostoa CNl, CN2, CN3 voidaan sitten käyttää tuotannon DNC aikana ohjaamaan keskustietokoneen 28 kautta leikkuukoneen 2, murskauskoneen 4 ja hiontakoneen 6 toimintaa. Tämän DNC-toimintatilan aikana keskustietokone 28 on varustettu myös MMI tiedolla, kuten on esitetty kohdassa 146 kuviossa 12c, joka tieto on käsin syötetty keskustietokoneen näppäimistön 30 ja näytön 32 kautta.

Kuviossa 12d kuvattua esiprosessitilaa, jota käytetään valmistamaan digitaalinen tiedosto vastaten dititointitiedostoa 140 kuviossa 12a ulkopuolelta johdetusta datasta eikä leik-kuukoneella 2 digitoidusta datasta digitointitoimintatilan aikana, voidaan käyttää samalla tavoin kuin on yllä kuvattu kuviossa 12a kuvatun digitointitoimintatilan yhteydessä, di-gitointitiedoston 140 valmistamiseen, joka vastaa ulkopuolelta johdettua dataa. Lisäksi, kuviossa 12e kuvattua datanmuok-kaustoimintatilaa, jota käytetään tekemään muutoksia minkä tahansa edellä mainitun tiedoston (esim. tiedoston päivittä- li 25 S9350 miseksi) perustietoihin, ohjataan keskustietokoneella 28 tavanomaiseen tapaan, kuten on esitetty kuviossa 12e päivittämään vanhaa dataa, jota esiintyy tiedostossa 160 kuviossa 12e, muokkausdatalla 162, joka on käsin syötetty keskustietokoneeseen 28 aikaansaamaan muokattu datatiedosto 160'.

Keskustietokone 28 voi olla yksi monista kaupallisista henkilökohtaisista tietokoneista, esim. IBM PC; ja kukin kolmessa koneessa 2, 4, 6 käytetyistä CNC-tietokoneista (esim. CNC-tietokone 78 kuvion 6 leikkuukoneessa 2) voi olla FANUC 11.

Keksintöä on edellä kuvattu viitaten yhteen edulliseen suoritusmuotoon, on ymmärrettävää, että keksinnöstä voidaan tehdä monia muita muunnoksia ja sovellutuksia.

Esim. kuvioissa 1 ja 3 kuvattuun siirtonosturiin voi kuulua kaksi tai edullisesti kolme välimatkan päässä toisistaan olevaa kelkkaa 46, jotka kaikki on mekaanisesti kytketty yhteen liikkumaan yhdessä. Kelkkojen välinen välimatka on sama kuin leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneiden 2, 4 ja 6 keskipisteiden välinen välimatka. Tässä suoritusmuodossa kiskot 42 voidaan jatkaa niin, että yksi mainituista kahdesta tai kolmesta kelkasta 46 korvaa sivunosturin 12. Leikkuu-, murskaus- ja hiontakoneet 2, 4 ja 6 ovat tässä tapauksessa yhtä kaukana toisistaan.

Claims (3)

26 :9350 Pat ent1i v aa t imuk set

1. Menetelmä 1 asi1evyaihioiden leikkaamiseksi määrätyn ääriviivan mukaisesti, jossa menetelmässä automaattisesti kuljetetaan 1 asi 1evyaihio (GE) 1eikkuukoneeseen (2), sitten reunanmurskaus-koneeseen (4) ja sitten reunan hiontakoneeseen (6); ja käytetään digitaalisia ohjaustiedostoja 1eikkuukoneen (2) ohjaamiseksi leikkaamaan haluttu ääriviiva lasi 1evyaihiol1 e, murskaus-koneen (4) ohjaamiseksi erottamaan leikattu reunaosa lasilevy-aihiosta ja hiontakoneen ohjaamiseksi tasoittamaan erotetun Iasi1evyaihion reunat, tunnettu siitä, että määrättyä ääriviivaa edustavasta digitaalisesta ääriviivatiedostosta (140) valmistetaan tietokoneella (28) digitaalinen leikkuutie-dosto (CN1) ja digitaalinen hiontatiedosto (CN3), ja että 1eikkuukonetta (2) ja sen eri11iskäyttöä (Mx, My) ohjataan mainitulla digitaalisella leikkuutiedostolla (CN1) ja hionta-konetta (6), johon kuuluu kaksi hiontapäätä käyttömoottoreineen (MG 1, MG2) , ohjataan mainitulla digitaalisella hiontatiedostol-la (CN3) niin, että hiontakoneen (6) molemmat hiontapäät hiovat samanaikaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reunoja.

2. Anordning för att skära glasskivämnen efter en bestämd kon-turlinje, vilken anordning omfattar en skärmaskin (2) för att i glasskivämnet göra en inristning av kontur1 injen; en kant-krossmaskin (4) för att frän glasskivämnet avskilja den utanför den inristade konturlinjen lämnade kantdelen, en slipmaskin (6) för att utjämna det avskiljda glasskivämnets kanter och, en transporter (8) för att transportera glasskivämnena till envar av de ovan nämnda maskinerna för utförande av deras respektive skär-, kantavski1jnings- och s 1ipningsoperationer, varvid till nämnda slipmaskin (6) hör ett bord (110) för att uppbära glasskivämnet, kännetecknad därav, att den med tvä sliphuvuden (111, 112) försedda slipmaskinen (6), vars bäda sliphuvuden samtidigt sliper motsatta kanter av en glasskiva, anslut.it s med en över f ör i ngs 1 yf tkran (8) av gl asskivämnena tili samma produktionslinje som skärmaskinen (2) och kantkrossnings- I; 29 b 9 3 50 maskinen (4) befinner sig pä, och att envar av de tre maskiner-nas särdrivanordningar anordnats att styras med de tre olika digitala styrfilerna (CN1, CN2, CN3), vilka bildats av samma digitala kontur1 injefi1 (140) som representerar nämnda kontur-1 inje.

2. Laite 1 asi1evyaihioiden leikkaamiseksi määrätyn ääriviivan mukaisesti, johon laitteeseen kuuluu leikkuukone (2) lasile-vyaihion ääriviivan vii1 toieikkauksen tekemiseksi; reunanmurs-kauskone (4) vii1 toieikatun ääriviivan ulkopuolelle jäävän reunaosan erottamiseksi lasi 1evyaihiosta, hiontakone (6) erotetun 1 asi1evyaihion reunojen tasoittamiseksi ja kuljetin (8) 1asi1evyaihion kuljettamiseksi kuhunkin edellä mainituista koneista niiden vastaavien leikkuu-, reunanerotus- ja hionta-toimintojen suorittamiseksi, mainittuun hiontakoneeseen (6) kuuluessa pöytä (110) 1asi1evyaihion kannattamiseksi, tunnettu siitä, että kahdella hiontapäällä (111, 112) varusteltu hiontakone (6), jonka molemmat hiontapäät hiovat samanaikaisesti yhden lasilevyn vastakkaisia reunoja, on yhdistetty 1 asi1evyaihioiden siirtonosturi11 a (8) samaan tuotantolinjaan li 27 89350 1eikkuukoneen (2) ja reunanmurskauskoneen (4) kanssa ja että kunkin kolmen koneen eri 11iskäytöt on järjestetty ohjattavaksi kolmella erilaisella digitaalisella ohjaustiedostolla (CN1, CN2, CN3), jotka on muodostettu samasta digitaalisesta ääri-viivatiedostosta (140), joka edustaa mainittua ääriviivaa.

3. Patenttivatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu yhdistelmänä - mainitun ääriviivan digitointi 1aitteisto, jossa on äärivii-vantunnistin (80) leikattavan 1asi1evyaihion mallin tai piirustuksen ääriviivan tunnustel etniseksi pisteittäin siten, että pisteiden tiheys kasvaa ääriviivan kaarevuusasteen kasvaessa; - mainitun ääriviivantunnistimen (80) ohjaamat elimet (28) mainitun digitaalisen ääriviivatiedoston (140) valmistamiseksi ; - ohjausjärjestelmä (28; 78, 90; 114, 126), johon kuuluu ainakin yksi tietokone (78, 114), joka on ohjelmoitu käyttämään mainittua digitaalista ääriviivatiedostoa (140) digitaalisen 1eikkuutiedoston (CN1) digitaalisen reunanmurskaustiedoston (CN2) ja digitaalisen hiontatiedoston (CN3) valmistamiseksi; - kaksi hiontapäätä (111, 112) mainitussa hiontakoneessa (6) mainitun pöydän (110) vastakkaisilla puolilla ja käyttömoot-tori (MG1, MG2) kumpaakin hiontapäätä varten, jolloin mainittu ohjausjärjestelmä (28, 114, 126) ohjaa digitaalisen hiontatiedoston (CN3) avulla kahden hiontapään (111, 112) liikkeitä niin, että hiontapäät samanaikaisesti hiovat leikatun lasilevyaihion vastakkaisia reunoja digitaalisen hiontatiedoston (CN3) mukaisesti; ja - 1eikkuukoneeseen (2) kuuluva erillinen käyttölaitteisto (M*, My) lasilevyaihion ääriviivan leikkaamiseksi, jolloin mainittu ohjausjärjestelmä (28, 78, 90) ohjaa digitaalisen leikkuu-I iedoston (CN1) avulla käyttölaitteiston (Mx, My) liikkeitä digitaalisen 1eikkuutiedoston (CN1) mukaisesti. 28 ϋ9350 P a tentkrav ].. Förfarande för att skära glasskivämnen efter en bestämd konturlinje, i vilket förfarande glasskivämnet (GB) automatiskt transporteras till en skärmaskin (2), sedan till en kantkross-maskin (4) och sedan till en kantslipmaskin (6); och digitala styrfiler användes för att styra skärmaskinen (2) att i glas-skivämnet inskära önskad konturlinje, för att styra kross-maskanen (4) att frän gl asskivämnet avskilja den skurna kant-delen, och för att styra slipmaskinen att utjämna det avskilda glasskivämnets kanter, kännetecknat av, att av den en bestämd konturlinje representerande digitala konturlinje-filen (140) medelst en dator (28) framställas en digital skär-fil (CN1) och en digital slipfil (CN3), och att skärmaskinen (2) och dess separatdrift (Mx, My) styres med nämnda digitala skärfil (CN1) och slipmaskinen (6), omfattande tvä sliphuvuden jämte drivmotorer (MGl, MG2), styres med nämnda digitala slipfil (CN3) sä att siipmaskinens (6) bäda sliphuvuden samtidigt sliper motsatta kanter av en glasskiva.

3. Anordning enligt patentkravet 2, kännetecknad av, att anordningen i kombination omfattar - nämnda kontur1 injens digiteringsanordning med en konturlinje-avkännare (80) för att avkänna konturen hos modeillen eller ritringen av glasskivämnet som skall skäras, sälunda punkt efter punkt att punkternas täthet ökas vid ökning av kontur-linjens krökningsgrad; - organ styrda (28) av nämnda kontur1 injeavkännare (80) för framsstä11ning av nämnda digital kontur1 injefi1 (140); - ett styrsystem (28; 78, 90; 114, 126) omfattande atminstone en dator (78, 114) programmerad att använda nämnda digitala kontur1 injefi1 (140) för framställning av en digital skärfil (CN1) en digital kantkrossningsfil (CN2) och en digital siipfi1 (CN3); - tvä sliphuvuden (111, 114) i nämnda slipmaskin (6) pä mot-satta sidor om nämnda bord (110) och en drivmotor (MG1, MG2) för vartdera sliphuvudet, varvid nämnda styrsystem (28, 114, 126) med hjälp av den digitala slipfilen (CN3) styr de tvä s 1iphuvudenas (111, 112) rörelser sä, att sliphuvudena samtidigt slipar det skurna glasskivämnets motsatta kanter enligt den digitala slipfilen (CN3); och - en till skärmaskinen (2) hörande separat drivanläggning (Mx, My) för att skära ett glasskivämnes konturlinje, varvid nämnda styrsystem (28, 78, 90) med hjälp av den digitala skärfilen (CN1) styr drivaniäggningens (Mx, My) rörelser i enlighet med den digitala skärfilen (CN1).