FI88384B - Foerfarande och anordning foer tillverkning av en kork foer en behaollare - Google Patents

Description

1 88384

Menetelmä ja laite säiliön korkin valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä säiliön korkin valmistamiseksi, jossa on päällyslevy ja siitä ulkoneva helma, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: (a) keernan muotoileminen siten, että sen ulkopinta muodostaa korkin ensimmäisen sisäpinnan keernan ulkopinnan sisältäessä rengasmaisen syvennyksen kohoreunuksen muodostamiseksi korkin ensimmäiseen sisäpintaan; (b) keernan ympäröiminen kuorimislevyllä, joka on muotoiltu muodostamaan korkin toisen sisäpinnan sen ensimmäisen sisäpinnan jatkeeksi; (c) valukotelon muodostaminen, jonka sisäpinta vastaa korkin ulkopintaa ja joka kiinnittyy kuorimislevyyn ja toimii yhdessä kuorimislevyn ja keernan kanssa ja joka rajaa valuontelon korkille; ;·. (d) kuorimislevyn ja valukotelon yhteenliittäminen siten, * että kuorimislevy ympäröi keernaa, ja valettavan materiaalin " suihkuttaminen onteloon korkin muodostamiseksi keernan pääl- : : le; (e) valukotelon irrottaminen kuorimislevystä syntyneen kor- v.: kin paljastamiseksi; ja (f) kuorimislevyn siirtäminen aksiaalisesti keernaan nähden korkin poistamiseksi keernalta.

'··' Keksintö koskee erityisesti sellaisten korkkien valmistusta, ' : joista voi nähdä, onko ne avattu aikaisemmin.

.·. : Melko yleiseen säiliön korkkiin viitataan "kruunukorkkina" , joka muistuttaa kruunua tai tiaraa, koska korkki on katkais- 2 38384 tun kartion muotoinen ja sillä on metallinen tai muovinen sulkuelin varustettuna päällyslevyllä, päällyslevystä riippuvalla helmalla ja sisäpuolisella tiivistyselimellä, joka soveltuu tiivistävään kiinnitykseen säiliön kaulan yläpinnan kanssa.

Sellaisten kruunukorkkien ja muiden sen tyyppisten rakenteeltaan yksinkertaisten korkkien, kuten suorahelmalinja-korkkien, jotka ovat olennaisesti muodoltaan lieriömäisiä, edut riippuvat suurelta osin niiden kyvystä ylläpitää säiliön paine alkuperäisellä täyttötasollaan ja kestää säiliössä lisääntynyt sisäinen paine, joka ylittäessään säiliön tii-vistyskyvyn voi aiheuttaa säilytettävän sisällön vuotoa tai korkin irtoamisen.

Käyttäjän näkökulmasta kruunukorkit toimivat halutun suuruisilla tiivistystasoilla. Kuitenkin ne ovat metallisina alttiita ruosteelle, ja niiden ulkoreuna on terävä, joten se voi leikata kädet. Ne eivät myöskään osoita aikaisempaa avaamista, ja ne voidaan poistaa ja panna takaisin ilman todisteita tapahtumasta. Muotoilutyövaihe tarvitaan ensimmäisessä asennuksessa säiliöön tiivistyksen aikaansaamisek-si.

‘ Tunnetaan tietyn tyyppisiä synteettisiä valettuja pullon korkkeja, joissa on sisäpuolinen kohoreunus sopien kehällä olevaan syvennykseen pullon kaulalla. Mitä suurempi sellaisen kohoreunuksen mitta säteittäisesti sisäänpäin on, sitä suurempi on paineenpidätyskyky. Kuitenkin synteettisesti valettujen korkkien tapauksessa sellaisten kohoreunuksien sä-teittäinen sisämitta on rajoittunut siten, että valettu korkki saadaan irti keernastaan vahingoittamatta kohoreunus-ta ja tarvitsematta käyttää kokoonpainuvia keernoja, joiden käyttö tuo mukanaan lisääntyneet kustannukset ja monimutkaisuuden valmistuslaitteistoon. On selvästi toivottavaa aikaansaada korkin valmistustapa, jonka avulla voidaan kasvattaa tiivistyskohoreunusten säteittäistä sisämittaa maksimoiden siten tiivistys- ja paineenpidätyskyky.

3 88384

Edellä olevan mukaisesti avaamisen näkyminen yksinkertaisissa korkeissa on toivottava. Tähän asti tunnetut kruunukorkit ja sentyyppiset rakenteeltaan yksinkertaiset korkit eivät täytä tätä vaatimusta.

Toinen tunnettu kaupallinen korkki on tyyppiä, jossa on ns. "takalukituskaistaleet" ja ns. "etulukituskaistale" näiden kolmen kaistaleen ollessa sijoitetut tasavälein korkin helman sisäkehälle.

Sellaisen kaupallisen korkin valmistusaika on pitkä sisältäen monia peräkkäisiä vaiheita takalukituskaistaleiden irrottamiseksi keernasta siirrettävillä tapeilla ja korkin pyörittämisen tai ravistelun suhteessa keemaan etulukituskais-taleen irrottamiseksi siitä.

Tunnettujen lukituskaistaletyyppisten korkkien rakenne käsittää korkin päällyslevyn muodostettuna yhtenäisesti helman kanssa, joka riippuu alaspäin päällyslevystä, helman sisäpuolen ollessa täysin lieriömäinen päällyslevyn puoleiselta ensimmäiseltä osalta, siis ilman tiivistyskohoreunuksia tai vastaavia. Toisessa helman sisäpuolisessa osassa on lukitus-.· . kaistaleet muodostettuna siihen jäljempänä esitetyllä taval-’ la. Samalla kun kaistaleet sijaitsevat tasavälein, alalla on myös nähty ns. alaspainettava kohoreunus väleistä kaistaleita täydentäen vastaavalla korkeudella. Tämäntyyppistä kork-*. kia käytettäessä sillä suljetun säiliön avaamiseksi korkkia pyöritetään, kunnes kaistaleet ovat saunassa linjassa säiliön kaulaan muodostettujen vapautussyvennysten kanssa. Sen jälkeen korkki voidaan nostaa pois säiliöstä. Alaspainettava rengas estää korkin itseavautumisen, kun kaistaleet ovat samassa linjassa syvennysten kanssa vaatien nostovoimaa korkin poistamiseksi ja siten muodostaen korkin lapsilukituk-·-·' sen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on muodostaa ratkaisu, jolla : aikaansaaduissa säiliön korkeissa mainitut tunnettujen kork kien puutteet on oleellisesti vältetty. Keksinnön mukaiselle 4 88384 korkin valmistusmenetelmälle on tunnusomaista se, että kuo-rimislevyn osa, joka muodostaa korkin toisen sisäpinnan, on ainakin osaksi suippeneva, jolloin korkin toiseen sisäpintaan muodostuu suippeneva osa ja kuorimislevyn ja korkin välinen vuorovaikutus kuorimislevyn liikkuessa keernaan nähden aikaansaa korkkiin kohdistuvan, säteittäisesti ulospäin vaikuttavan voiman, jonka vaikutuksesta korkin muoto muuttuu ja sen reunus vapautuu keernassa olevasta syvennyksestä.

Keksinnön kohteena on myös edellä kuvatun menetelmän soveltamiseen tarkoitettu korkin valmistuslaite. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että se käsittää keer-nan, jonka yläosa on muotoiltu muodostamaan korkin ensimmäisen sisäpinnan, joka käsittää päällyslevyn alapinnan, helman sisäseinämän ja kohoreunuksen, ylemmän valuontelon, jonka sisäpinta on muotoiltu muodostamaan korkin ulkopinnan, kuorimislevyn, jonka yläosa on ainakin osaksi suippeneva ja muotoiltu muodostamaan korkin toisen sisäpinnan, joka on ainakin osaksi vastaavalla tavalla suippeneva, ja elimen kuorimislevyn siirtämiseksi suhteessa keernaan.

Keksintöä valaistaan lähemmin seuraavassa sen suoritusmuotojen yksityiskohtaisessa kuvauksessa, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin numeroinnin vastatessa piirustusten viitenumerolta.

Kuvio 1 esittää laitetta korkin valmistamista varten keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaan ensimmäisessä korkin valmistusvaiheessa komponentit esitettynä leikattuina ja osittain poistettuina.

Kuvio 2 on kaaviokuva sellaisesta korkin valmistuslaitteesta toisessa vaiheessa, jossa ylävalukotelo on siirretty paljastaen muodostuneen korkin sen poistamiseksi keernastaan.

Kuvio 3 on kaaviokuva sellaisesta korkin valmistuslaitteesta kolmannessa vaiheessa, jossa ensimmäinen suhteellinen liike on tapahtunut kuorimislevyn ja keernan välillä.

Kuvio 4 on kaaviokuva sellaisesta korkin valmistuslaitteesta 5 88384 neljännessä valheessa, jossa toinen suhteellinen liike on tapahtunut kuorimislevyn ja keeman välillä vapauttaen korkin siitä täysin.

Kuvio 5 on suurennettu päällyskuva ensimmäisestä keksinnön mukaisesti valmistetusta korkista.

Kuvio 6 on osittainen pystykuva kuvion 5 korkista otettuna kuvion 5 tasosta II-Il pullonkaulan ollessa esitetty katkoviivalla.

Kuvio 7 on pohjakuva kuvion 5 korkista.

Kuvio 8 on toisinto kuviosta 7 kuitenkin korkki poistettuna pullonkaulasta ja osoittaen rikkoutumisen.

Kuvio 9 on kuva laitteesta korkin valmistamiseksi keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan ensimmäisessä korkin valmistusvaiheessa komponentit esitettynä leikattuina ja osittain poistettuina.

Kuvio 10 on pienemmmässä mittakaavassa kuvion 9 laitteella valmistetun korkin päällyskuva.

Kuvio 11 on pystykuva edestäpäin kuvion 10 korkista.

Kuvio 12 on leikkauskuva suuremmassa mittakaavassa kuvion 10 korkista otettuna kuvion 10 tasosta 12-12.

Kuvio 13 on kaaviokuva kuvion 10 korkista asennettuna pulloon.

. Kuvio 14 on edelleen kaaviokuva kuvion 10 korkista asennettuna pulloon korkin ollessa esitetty purkautumisasennossa seuraten pullon lisääntynyttä painetta.

Kuvio 15 on suurennettu kaaviokuva esittäen parannettua suhdetta korkin tiivistyspinnan ja tiivistetyn pullon saumattoman yläpinnan välillä.

Kuvio 16 on päällyskuva kolmannesta keksinnön mukaisesti valmistetusta korkista.

Kuvio 17 on pystyleikkaus edestäpäin kuvion 16 korkista. Kuvio 18 on täydellinen leikkauskuva kuvion 16 korkista otettuna kuvion 17 tasosta III-III.

Kuvio 19 on osittainen pystyleikkaus kuvion 16 korkista otettuna kuvion 16 tasosta IV-IV.

Kuvio 20 on osittainen pystyleikkaus kuvion 16 korkista otettuna kuvion 16 tasosta V-V.

6 88384

Kuvio 21 on osittainen pystyleikkaus kuvion 16 korkista otettuna kuvion 16 tasosta VI-VI.

Kuvio 22 kuvaa kaaviomaisesti korkin valmistuslaitteen ensimmäistä työvaihetta.

Kuvio 23 kuvaa kaaviomaisesti korkin valmistuslaitteen toista työvaihetta.

Viitaten kuvioon l korkin valmistuslaite (ensimmäinen suoritusmuoto) sisältää keernan 12, keernan siirtoelimen 14, ylä-valukotelon 16 ja kuorimislevyn 18. Kotelo 16 ja elin 14 esitetään keskeltä leikattuina, ja kuorimislevy esitetään leikattuna ja osiin rikottuna keernan ollessa esitetty kokonaisena.

Valuontelo 20 määritellään kuviossa 1, ja ylävalukotelo 16, kuorimislevykartio 18a sekä reunuksesta 12a ulospäin jatkuva kartiopinta rajoittavat sitä. Valumateriaalin suihkutuskäy-tävä 16a muodostetaan ylävalukoteloon 16 ja se on yhteydessä onteloon 20.

Viitaten yhteisesti kuvioihin 1 ja 6 keerna 12 on muotoiltu reunuksen 12a yläpuolelta ulkopinnaltaan sellaiseksi, että se määrittelee korkin 22 ensimmäisen sisäpinnan käsittäen päällyslevyn alapinnan 22a, helman sisäseinämän 22b ja koho-reunuksen 22c. Kuorimislevy 18 ja kartio 18a muodostavat korkin 22 toisen sisäpinnan käsittäen sisähelman kartiomai-sen seinämänosan 22d.

Kuten kuviosta 1 nähdään, kuorimislevy 18 ympäröi keernaa 12, ja keernan pinta reunuksen 12a yläpuolella rajoittuu kuorimislevyn kartiomaiseen pintaan 18a. Kuorimislevy on keskeltä avoin vastaanottamaan keernan 12.

Ylävalukoteloon 16 on muotoiltu sisäpinta vastaten korkin ulkopintaa kiinnittyvästä kuorimislevyyn 18 ja toimien yh-: dessä sekä kuorimislevyn 18 että keernan 12 kanssa niiden muodostaessa valuontelon 20 korkkia varten. Kuorimislevy 18 ja keerna 12 muodostavat yhdessä alavalukotelon.

7 88384

Viitaten nyt kuvioon 2 korkki 22 esitetään muodostettuna keernalle 12 ja kuorimislevylle 18, ja ylävalukotelo 16 esitetään siirrettynä ylöspäin muodostetusta korkista paljastaen tämän valmistuslaitteesta 10 poistamista varten. Tässä kuvassa siirtoelin 14 ja kuorimislevy 18 esitetään kokonaisina, ylävalukotelo 16 esitetään keskeltä leikattuna ja keerna 12 esitetään keskeltä leikattuna, kuten myös korkki 22.

Kuvioiden 1 ja 2 kanssa, jotka esittävät ensimmäistä ja toista peräkkäistä valmistusvaihetta, kuvio 3 kuvaa kolmatta vaihetta, jossa siirtoelin 14 siirtää keernan 12 alaspäin, samalla kun kuorimislevy 18 pysyy paikallaan, siis kuvion 2 asemassa. Sellainen keernan 12 suhteellinen liike suhteessa kuorimislevyyn 18 aiheuttaa kuorimislevyn kartiomaisen pinnan 18a siirtymisen ylöspäin pitkin korkin 22 kartiota 22d kiinni sen kohoreunukseen 22c. Sellaisen toiminnan aikana, joka tapahtuu ennen kuvion 3 esittämä tilannetta, koho-reunukseen 22c kiinnittyminen ja keernan 12 vastaava syvennys reunuksen 12a yläpuolella estävät korkkia 22 liikkumasta ylöspäin suhteessa keernaan. Tässä vaiheessa kuorimislevy-kartion 18a ja kartion 22d kiinnittymisen sekä korkin keernan päällä pidättymisen ansiosta kuorimislevy 18 leviää helmana 22e säteittäisesti ulospäin kuviossa 3 esitettyyn . lopulliseen muotoonsa. Sellainen helman siirtyminen tapahtuu ; ; yleisesti kääntyvästi helman ja päällyslevyn 22f käännekoh- ; dan ympäri, ja se on tehokas kohoreunuksen 22c vapauttami sessa kiinnityksestä vastaavaan keernan syvennykseen huolimatta siitä, että kohoreunus 22c on laajasti säteittäisesti tunkeutunut korkin 22 sisäpuolelle yli säteittäisen mitan, jota on aikaisemmin tarkasteltu sellaisissa tunnetuissa pi-dätyskohoreunuksissa.

Kuviossa 3 kohoreunus 22c on olennaisesti vapautunut keernan syvennyksen kiinnityksestä. Helman kääntyvän liikkeen an-siosta korkin päällyslevyn ympäri havaitaan myös, että kuo-rimistoiminto suoritetaan kohoreunuksen 22c muodon rikkoutumatta.

8 88384

Keksinnön tarkoituksena on tässä saada halutut vaakatasossa ulospäin vaikuttavat voimat kuorimistoiminnon aikana näin avaamaan muodostettu korkki korkin kohoreunuksen vahingoittumattoman irrottamisen mahdollistamiseksi keernasta. Kulman B (kuvio 6) kasvattaminen kasvattaa vaakatasossa ulospäin vaikuttavia voimia halutusti.

Viitaten kuvioon 4 kuorimislevy 18 esitetään kuvion 3 asemassa, ja siirtoelin 14 on siirtänyt keernaa 12 alaspäin kuvion 3 asemasta. Korkki 22 on vapautunut sen mukaisesti keernasta ja palaa kuvion 1 muotoonsa, jossa sen helma on yleisesti suorakulmaisessa suhteessa korkin päällyslevyyn.

Korkki 22 sisältää sisäpuolisen tiivistyselimen, kuten osoitetaan parannetussa muodossa numerolla 22f kuviossa 6, ja keerna 12 sisältää syvennyksen yläpinnassaan tarkoituksena sellaisen tiivistyselimen muodostaminen. Kuten kuviossa esitetään, tiivistyselin 22f on muodoltaan kartiomainen ojentuen alaspäin päällyslevyn alapinnasta 22a, ja siinä on sä-teittäinen suppilo, joka kasvaa edetessään pitkin korkin keskiakselia A.

Viitaten kuvioon 8 korkki 22 esitetään pohjakuvana, jossa näkyy todiste sen poistamisesta säiliöstä, kartion 22d ollessa murtunut poistamisen aikana. Kuten voidaan arvioida, sellainen murtuminen, joka tapahtuu silloin, kun korkin ko-horeunus 22c siirretään säteittäisesti ulospäin säiliön kaulan yli (kuvio 6), on harvoin repeämä ja eroaa korkki korkilta kuitenkin aina tapahtuen ja jättäen todisteen kartioon 22d.

Viitaten kuvioon 9 (toinen suoritusmuoto) korkin valmistus-laite 110 sisältää keernan 112, keeman siirtoelimen 114, ylävalukotelon 116 ja kuorimislevyn 118. Kotelo 116 ja elin 114 esitetään keskeltä leikattuina, ja kuorimislevy esitetään leikattuna ja osiin rikottuna kuorimislevyn 112 ollessa esitetty kokonaisena.

9 88384

Valuontelo 120 määritellään kuviossa 9, ja sitä rajoittavat ylävalukotelo 116, kuorimislevykartio 118a ja kartion ulkopinta ylöspäin käännekohdasta 112a. Valumateriaalin suihku-tuskanava 116a on muodostettu ylävalukoteloon 116 ja on yhteydessä onteloon 120.

Viitaten yhteisesti kuvioihin 9 ja 12 keerna 112 muotoillaan ulkopinnaltaan sellaiseksi käännekohdan 112a yläpuolelta, että se määrittelee korkin 122 ensimmäisen sisäpinnan käsittäen päällyslevyn alapinnan 122a, helman sisäseinämän 122b, tiivistyselimen 122c, kohoreunuksen 122d ja helman sisäseinämän 122e.

Kuorimislevy 118, kartio 118a, muodostaa korkin 122 toisen sisäpinnan käsittäen sisähelman kartiomaisen seinämäosuuden 122f.

Kuten nähdään kuviosta 9, kuorimislevy 118 ympäröi keernaa 112, ja käännekohdan 112a yläpuolinen keeraan pinta on kiinni kuorimislevyn kartiomaisessa pinnassa 118a. Kuorimislevy on keskeltä avoin keeman 112 vastaanottamiseksi.

Ylävalukotelo 116 muotoillaan sisäpinnaltaan sellaiseksi, :·. että se vastaa korkin ulkopintaa ollen kiinnitettävissä kuo- rimislevyyn 118 ja toimien yhdessä sekä kuorimislevyn 118 että keeman 112 kanssa määritellen sillä tavalla korkin va-luontelon 120. Kuorimislevy 118 ja keerna 112 muodostavat yhdessä alavalukotelon.

Kuorimislevy 118 ja ylävalukotelo 116 ovat kiinni toisis-saan, kuten kuviossa 9 esitetään, kuorimislevyn 118 ympäröidessä keernaa. Valumateriaali suihkutetaan onteloon 120 suihkutuskanavan 116a läpi korkin muodostamiseksi keernan _ päälle ja kuorimislevyn kartiomaisen pinnan 118a yläosaan.

Kuten edellä on selitetty ensimmäisen suoritusmuodon suh-:.'.j teen, ylävalukotelo 116 siirretään ylöspäin kuvion 9 asemas ta muodostetun korkin paljastamiseksi. Sen jälkeen kuorimis- 10 88384 levy siirretään ylöspäin suhteessa keemaan 112 korkin laajentamiseksi säteittäisesti ja korkin sisärakenteen, jota kuvaillaan jäljempänä, vapauttamiseksi keernasta. Viimeiseksi elin 114 siirtää keernan 112 alaspäin kuorimislevyn 118 suhteen muodostetun korkin vapauttamiseksi keernasta.

Viitaten kuvioihin 10-12 korkki 122 sisältää sisäpuolisen tiivistyselimen, kuten osoitetaan parannetussa muodossa numerolla 122c, ja keerna 112 sisältää syvennyksen 112b (kuvio 9) yläpinnassaan tarkoituksena sellaisen tiivistyselimen muodostaminen. Kuten on kuvattu, tiivistyselin 122c käsittää rengasmaisen säteeltään ennalta määrätyn pinnan, joka selitetään jäljempänä kuvion 15 yhteydessä, käsittäen ylemmän ja alemman rengasmaisen tiivistyspinnan 122c-l ja l22c-2. Keer-nassa 112 on vastaava ulkoneva pinta tiivistyselimen muodostamiseksi.

Tiivistyselin 122c toteuttaa edellä esitellyn keksinnön alkuperäiset kohteet, siis parantuneet tiivistysominaisuudet, tiivistäen riippumatta säiliön pinnoista, jotka eivät noudata teollisuuden toleranssistandardeja, korkin päällyslevystä riippumattoman tiivistyselimen käytön, joka soveltuu mene-mään säiliön sisälle tiivistäen teollisuusstandardeja nou-dattamattoman säiliön sisäpinnan, ja tehokkaan ilmavuodon paineistetuissa säiliöissä välttäen säiliöiden rikkoutumisen säiliön sisäisen paineen kohotessa, ja se tarjoaa myös edistyksellisen ilmavuodon säiliötä avattaessa.

Tiivistyselimen 122c toiminta ymmärretään parhaiten esittämällä lyhyesti tavanomaisten pullojen valmistustapa ja valmistuksen teollisuusstandardit. Valmistettaessa pulloja val-mistuslaite käsittää levyelimen (ei esitetty) pullon 124 saumattoman yläpinnan 124a (kuvio 12) muodostamiseksi ja valumateriaalin vastaanottamiseksi syvennyksen avulla. Lisäksi valmistuslaitteisto käsittää kaksi muottia, jotka on muotoiltu muodostamaan pullon loppuosan vastaavat saumalli-set puolikkaat. Kuten havaitaan tarkasteltaessa jotain sellaista tavanomaista pulloa, sauma (S kuviossa 13) alkaa pui- 11 88384 lon suun harjalta (R kuviossa 13) saumattoman yläpinnan alapuolelta ja jatkuu alas pullon pohjaan asti, sen poikki ja ylös pullon suun harjalle vastakkain sauman alkukohtaan nähden.

Teollisuustoleranssistandardi koskee saumattoman pinnan ulkopinnan kaarevuutta, esitetty kuviossa 15 Ritilä. Keksintö pyrkii sellaisen toleranssin ja kaarevuuden avulla parantuneeseen tiivistykseen muotoilemalla korkin 122 rengasmaisen tiivistyspinnan 122c säteeltään pienemmäksi kuin säde Rl, esitetty R2:lla kuviossa 15. Mieluummin hakijat asettavat säteen R2 noin puoleen säteestä Rl, kuten voidaan nähdä suurennetussa kuvion 15 osittaiskuvassa, ja tämä aikaansaa ylemmän rengasmaisen tiivistyspinnan 122c-l ja 122C-2, kumpikin kiinni saumattomassa yläpinnassa 124a, kun pullossa 124 on normaali paine sen ollessa suljettuna korkilla 122 ensimmäisessä tai aloitussulkutilassa, jota esittää kuvio 13.

Keksinnön korkkien suorituskyvyn laboratoriokokeissa on havaittu, että kun säiliön painetta lisätään säätölaitteella perustasolta korkki aloitustilassa ensimmäiselle suuremmalle tasolle, korkin päällyslevy jännittyy kuperaksi. Korkki pysyy ilmatiiviinä sellaisella ensimmäisellä suuremmalla tasolla jatkaen säiliön tiivistämistä. Jos nyt säiliön paine kasvatetaan säädettävästä toiselle tasolle, joka on suurempi kuin ensimmäinen taso, kuten kuviossa 14 kuvataan toisella tasolla, havaitaan ilman vuotamista tarkasteltaessa säiliötä upotettuna nesteeseen ilmakuplien tunkeutuessa korkin helman alapuolelta. Sellainen ilmavuoto jatkuu, kunnes säiliön paine laskee suunnilleen sellaiselle ensimmäiselle tasolle, jolloin ilmavuoto lakkaa.

Uskotaan, että lisäys ensimmäiselle painetasolle aiheuttaa ylemmän rengasmaisen tiivistyspinnan 122c-1 kohoamisen säi-liön saumattomasta yläpinnasta, ja siitä aiheutuu kasvanut tiivistyspaine alemman rengasmaisen tiivistyspinnan 122C-2 kohdalla tuloksena päällyslevyn jännittymisestä kaarelle.

12 88384

Jatkuvan säiliön paineen kasvamisen toiselle tasolle uskotaan johtavan alemman rengasmaisen tiivistyspinnan nousemiseen paikoiltaan ja ilman poistumiseen säiliöstä keernan syvennysten 122c kohoreunukseen muodostamien virtausreittien 122d-l läpi, mistä seuraa säiliön paineen pieneneminen. Tämän tapahtumasarjan uskotaan saavuttavan huippunsa kuvion 14 mukaisesti, jossa päällyslevyn kaarevuus osoitetaan, kuten myös molempien rengasmaisten tiivistyspintojen paikoiltaan-kohoaminen ja ilmavuoto.

Paineen pienentyessä edellä mainittujen tapahtumien uskotaan tapahtuvan käänteisessä järjestyksessä palauttaen säiliön paineeseen, jonka korkki kestää vuotamatta.

Edelleen on havaittu säiliön ensimmäisen avaamisen yhteydessä, että kun helma siirtyy säteittäisesti ulospäin, koho-reunus pakenee säiliön puristuksesta, ja rengasmainen tii-vistyspinta avautuu, jolloin ilma virtaa kohoreunuksen virtausreittien läpi ennen säiliön avaamisen seuraavia tiloja. Muodostamalla virtausreittejä ainoastaan kohoreunuksen pituuden jollekin osalle korkin rakenteellinen yhtenäisyys säilytetään riittävänä seuraavia tapahtumia varten vahingoittamatta korkkia, joka on tietenkin uudelleen käytettävissä säiliön myöhempiin sulkemisiin ja avaamisiin.

Vaikka erityisesti kuvatussa parannetussa käytössä korkin rengasmainen tiivistyspinta on muotoiltu säteellä, joka määrittelee ylemmän ja alemman rengasmaisen tiivistyspinnan kohdat, muut muotoilut ovat ilmeisiä alaa tunteville, jotka ovat tutustuneet hakijoiden selitykseen. Viitaten kuvioihin 16-21 korkki 210 käsittää lieriömäisen valetun yhtenäisen elimen, joka sisältää päällyslevyn 212 ja helman 214 riippuen päällyslevystä avoimena päänä 216 ja on irrotettavasti kiinnitettävissä säiliöön sen sulkemiseksi.

Helma 214 on sisäpuolisesti kartiomainen avoimesta päästä 216 sellaisen kartiopinnan 218 päättyessä säteittäisesti sellaisen lieriömäisen korkin keskiakselin ensimmäisessä ym- 13 88384 pärysmitässä, ja sen alempi pää on mieluummin korkin pohjan tasalla.

Helma 214 sisältää edelleen takalukituskaistaleet 220 ja 220a, jotka ovat samanlaisia ja yleisesti ulkomuodoltaan kolmikulmaisia. Takalukituskaistaleet sijoittuvat tasavälein korkin 210 sisäkehälle ja ojentuvat kaarimaisesti kuviossa 18 esitetyllä tavalla.

Kuten kuvioista 19-21 nähdään, kohoreunus 222, jota ei ole aikaisemmin tunnetuissa lukituskaistaletyyppisissä korkeissa, ulottuu säteittäisesti sisäänpäin helmasta 214 lukitus-kaistaleiden yläpuolella ja päällyslevyn 112 alapinnan alapuolella. Kohoreunus 222 on mieluummin kehämäisesti jatkuva esitetyllä tavalla ja voi ulottua toiseen ympärysmittaan kauemmaksi keskiakselista kuin sellainen edellä mainittu ensimmäinen ympärysmitta.

Pidätysrengas 224 nähdään kaikissa kuvioissa 18-21 sijoitettuna pystysuuntaisesti lukituskaistaleiden kanssa ja kehämäisesti niitä täydentäen korkin itsestään nousemisen estämiseksi, kuten edellä on kerrottu.

Kuviossa 21 nähdään etulukituskaistaleen 226 ulkomuoto si-sältäen yläpinnan 226a yleisesti suorassa kulmassa helmaan 214 nähden ja seuraavan yleisesti pystysuoran pinnan 226b, joka johtaa kartiomaiseen pintaan 218. Korkin poistokaista-leen 228 järjestely nähdään parhaiten kuvioista 16 ja 21, ja se käsittää säteittäisesti ojentuvan päällyslevyn 228a ja sivulevyt 228b kaveten sieltä korkin pohjaan, sormisyvennyk-'· sen 228c kaistale päällyslevyn alapuolella ja sivulevyt.

Tarkasteltaessa nyt kuviota 22, korkki 210 esitetään muodos-tettuna keernalle 230 ja kuorimislevylle 232, joista jälkim-.· , mäisessä on keskusaukko, jonka läpi keernaa voidaan liikut- • " taa, ja jonka yläosa 232a on kartiomainen muodostaen kar- ·*.'·: tiomaisen korkin pinnan 218 edellä mainitulla tavalla. Esi tys on kaaviomainen ja tarkoitettu kuvaamaan kartio-osia 14 88384 vasemmalla lukituskaistaleita 220 ja 220a varten sekä oikealla lukituskaistaletta 226 varten. Ylävalukotelo on jätetty pois. Sillä olisi korkin ulkopintaan sopiva sisäpinta mukaan lukien rakenteen korkin avaamiskaistaleen 228 muodostamista varten. Keernan aseman säätölevy 234 sijaitsee kuo-rimislevyn 232 vieressä kuviossa 22 korkin muodostamista varten.

Kuviossa 23 muodostuneen korkkimateriaalin asettumisen jälkeen ja ylävalukotelon ylöspäin suuntautuvan siirtymisen jälkeen muodostuneen korkin paljastamiseksi täydellisesti kuorimislevyä 232 siirretään ylöspäin keernan aseman säätö-levyyn 234 nähden, ja kuorimislevyn kartiomaisen yläosan 232a aiheuttamat voimat laajentavat muodostettua korkkia sä-teittäisesti syrjäyttäen alussa lukituskaistaleet 220 ja 226 keernasyvennyksistään, jolloin kohoreunus 222 pitää muodostettua korkkia vielä keernan yhteydessä. Kuorimislevyn 232 ylöspäin jatkuva liike, kuten kuviossa 23 esitetään, aiheuttaa kohoreunuksen 222 irtoamisen keernasyvennyksestään.

Keernan aseman säätölevyn 234 seuraava alaspäin suuntautuva liike aiheuttaa muodostetun korkin kuorimisen keernalta. Kuvioiden 22 ja 23 laitetta käytetään mieluummin esitettyyn nähden käänteisessä järjestelyssä siten, että painovoima pudottaa kuoritun muodostuneen korkkielimen keräyslaittee-seen sellaisen keernasta kuorimisen jälkeen.

Samalla kun erityisesti kuvatussa parannetussa käytössä kuo-rimislevy muotoillaan ulkopinnaltaan kartiomaiseksi määritellen sisäkartion korkin toiseksi sisäpinnaksi rajoittuen korkin ensimmäiseen sisäpintaan, jonka muuten muodostaa keerna 212, toiset muotoilut tulevat nyt ilmeisiksi alaa tunteville tämän hakijoiden ohjauksen mukaisesti. Saunalla tavoin lukituskaistaleiden ja kuorimisen pidätyskohoreunuk-sen 222 muotoilua voidaan muunnella erityisestä selityksestä. Sen mukaisesti on ymmärrettävä, että edellä olevat parannetut valmistuslaitteen ja menetelmän suoritusmuodot yksityiskohtaisesti selitettyinä on tarkoitettu kuvaavaan eikä is 88384 rajoittavaan merkitykseen. Keksinnön todellinen henki ja suojapiiri esitetään seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Claims (12)

16 88384

1. Menetelmä säiliön korkin (22) valmistamiseksi, jossa on päällyslevy (22f) ja siitä ulkoneva helma (22e), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: (a) keernan (12) muotoileminen siten, että sen ulkopinta muodostaa korkin ensimmäisen sisäpinnan keernan ulkopinnan sisältäessä rengasmaisen syvennyksen kohoreunuksen (22c) muodostamiseksi korkin ensimmäiseen sisäpintaan; (b) keernan (12) ympäröiminen kuorimislevyllä (18), joka on muotoiltu muodostamaan korkin toisen sisäpinnan sen ensimmäisen sisäpinnan jatkeeksi; (c) valukotelon (16) muodostaminen, jonka sisäpinta vastaa korkin ulkopintaa ja joka kiinnittyy kuorimislevyyn (18) ja toimii yhdessä kuorimislevyn ja keernan (12) kanssa ja joka rajaa valuontelon (20) korkille; (d) kuorimislevyn (18) ja valukotelon (16) yhteenliittäminen siten, että kuorimislevy ympäröi keemaa (12) , ja valettavan materiaalin suihkuttaminen onteloon (20) korkin (22) muodostamiseksi keernan (12) päälle; (e) valukotelon (16) irrottaminen kuorimislevystä (18) syntyneen korkin (22) paljastamiseksi; ja (f) kuorimislevyn (18) siirtäminen aksiaalisesti keernaan (12) nähden korkin poistamiseksi keernalta, tunnettu siitä, että kuorimislevyn (18) osa, joka muodostaa korkin (22) toisen sisäpinnan, on ainakin osaksi suippeneva, jolloin korkin toiseen sisäpintaan muodostuu suippeneva osa ja kuorimislevyn (18) ja korkin (22) välinen vuorovaikutus kuorimislevyn liikkuessa keernaan (12) nähden aikaansaa korkkiin kohdistu- ; van, säteittäisesti ulospäin vaikuttavan voiman, jonka vai kutuksesta korkin muoto muuttuu ja sen reunus (22c) vapautuu keernassa olevasta syvennyksestä. I’ 88384

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuorimislevyn (1Θ) osa, joka muodostaa korkin (22) toisen sisäpinnan, on kartiomainen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuorimislevy (1Θ) ympäröi keernaa (12) ja että kuorimislevyn kartiopinta muodostaa keernan ulkopinnan jatkeen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keernan (12) ulkopinnassa on li-säsyvennyksiä, jotka muodostavat korkkiin (22) lukituskais-taleet (220, 220a, 22b), jotka ovat irrotettavissa keernasta siirtämällä kuorimislevyä suhteessa keernaan, ja että syvennys, joka muodostaa kohoreunuksen, toimii yhdessä muodostetun keernan kohoreunuksen (22c) kanssa aiheuttaen korkin säteittäisen siirtymisen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keernan (12) ulkopinta edelleen sisältää osan tiivistyselimen (22g, 122c) muodostamiseksi korkkiin (22) .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keernan ulkopinta sisältää kartiomaisen syvennyksen keernan päässä kartiomaisen tiivistyselimen (22g) muodosta- : ·.· miseksi korkkiin (22) .

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keernan ulkopinta sisältää syvennyksen keernan .·. ; päässä rengasmaisen tietyn säteen omaavan pinnan muodostami-seksi korkkiin (22) tiivistyselimeksi (122c) .

8. Korkin valmistuslaite (10), joka soveltuu käytettäväksi jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisessa menetelmäs- .·* : sä, tunnettu siitä, että se käsittää ! keernan (12), jonka yläosa on muotoiltu muodostamaan korkin (122) ensimmäisen sisäpinnan, joka käsittää päällyslevyn 18 8 8 38 4 alapinnan (22a), helman sisäseinämän (22b) ja kohoreunuksen (22c) , ylemmän valuontelon (16) , jonka sisäpinta on muotoiltu muodostamaan korkin ulkopinnan, kuorimislevyn (18), jonka yläosa on ainakin osaksi suippeneva ja muotoiltu muodostamaan korkin toisen sisäpinnan, joka on ainakin osaksi vastaavalla tavalla suippeneva, ja elimen kuorimislevyn (18) siirtämiseksi suhteessa keernaan (12) .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuorimislevyn (18) yläosa on kartiomainen ja järjestetty muodostamaan korkin (22) toisen sisäpinnan, joka käsittää kartion, joka pituussuunnassaan kaartuu kasvavasti säteit-täisesti ulospäin.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että keernan (12) yläosa on järjestetty muodostamaan korkin (22) ensimmäisen sisäpinnan, joka käsittää rengaspin-nan (22g, 122c) tietyllä etäisyydellä päällyslevyn alapinnan (22a) alapuolella.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että keernan (12) yläosa on järjestetty muodostamaan korkin (22) etu- ja takalukituskaistaleet (220, 220a, 22b), jotka sijaitsevat toisistaan erillään korkin kehällä. Pate.hticrav