FI88033B - Foerfarande foer framstaellning av farmakologiskt vaerdefulla cyklobuta-, cyklopenta- och 7,8,9,10-tetrahydrobenso/c//1,8/naftyridin-6-onderivat - Google Patents

Description

88033

Menetelmä valmistaa farmakologisesti arvokkaita syklobuta-, syklopenta ja 7,8,9,10-tetrahydrobentso[c][1,8]naftyridin- 6-onijohdannaisia - Förfarande för framställning av farmakologiskt värdefulla cyklobuta-, cyklopenta- ooh S 7,8,9,10-tetrahydrobenso[c][1,8]naf tyridin-6-onderivat

Keksinnön kohteena on menetelmä valmistaa farmakologisesti arvokkaita syklobuta-, syklopenta ja 7,8,9,10-tetrahydro-bentso[c][1,8]naftyridin-6-onijohdannaisia, joilla on kaava 10 (I) 15 ^ N^N ^ "O (I) Γ jh 20 jossa Y on vety tai halogeeni; X on vety tai -CH2OH; n on 2 - 4.

25 Tässä yhteydessä halogeenilla tarkoitetaan fluoria, klooria, bromia ja jodia.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että 30 a) kaavan IV mukainen yhdiste

H N /OH

35 X x'xn N ^ N X ^ (IV) 0“' 8CQ33 2 jossa Y tarkoittaa samaa kuin edellä ja n on 4, käsitellään superhapolla, jonka Hammetin happamuusfunktio on pienempi kuin -12, kuten trif1uorimetaanisulfonihapolla, kaavan I 5 mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, tai b) kaavan VII mukainen yhdiste u7 10 ^ A—/

\ ^γ- C

^ Λ, (ViL)

N N O

15 r^i

--Y

jossa 20 Y tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan kosketukseen vahvan emäksen kanssa kaavan I, jossa X on CH2OH ja n = 2, mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, tai c) yhdiste, jonka kaava on 25 ^ N N / ^ 0 ” A, --v : .

jossa 35 X ja Y tarkoittavat samaa kuin edellä, saatetaan kosketukseen pelkistimen kanssa kaavan I mukaisen yhdisteen valmis- ·... tamiseksi, jossa n = 3.

3 8 G 033

Kaavan I mukaiset yhdisteet voivat esiintyä soivatointumat-tornissa sekä soivatoiduissa muodoissa, mukaanlukien hydro-toiduissa muodoissa, esim. hemihydraattina. Solvatoidut muodot, farmaseuttisesti hyväksyttäviä liuottimia, kuten 5 veden, etanolin ja vastaavien kanssa, ovat yleensä yhtä hyviä kuin soivatointumattomat muodot keksinnön tavoitteiden kannalta.

Eräät keksinnön mukaiset yhdisteet voivat esiintyä isomee-10 risissä muodoissa. Keksintö käsittää kaikki tällaiset isomeerit sekä puhtaassa muodossa että seoksena, mukaan lukien raseemiset seokset.

Suomalaisessa patenttijulkaisussa 79539 on esitetty kaavan 15 IV mukaista yhdistettä muistuttava yhdiste, joka on terapeuttisesti aktiivinen. Kaavan IV mukainen lähtöyhdiste ja suomalaisen patenttijulkaisun 79539 mukainen lopputuote eroaa kuitenkin ratkaisevasti hakemuksessamme esitetyn kaavan I mukaisesti yhdisteestä. Ensinäkin lähtöaine IV 20 sekä myös viitatun julkaisun mukainen yhdiste sisältää spirorenkaan kun taas kaavan I mukainen yhdiste sisältää fuusioituneen renkaan (joka muodostuu ketjusta -(CH2)n~, joka fuusioitu rengas lisäksi sisältää kaksoissidoksen.

Nämä kaksi seikkaa eli fuusioitu rengas ja kaksoissidos 25 erottavat selvästi kaavan I mukaisen yhdisteen sen lähtöaineesta sekä myöskin tunnetuista yhdisteistä. Viitejulkai-suista ei löydy minkäänlaisia vihjeitäkään siitä, että korvaamalla tunnetussa yhdisteessä spirorengas nyt kyseessä olevalla fuusioidulla rengasjärjestelmäl1ä saataisiin 30 aikaan farmakologissti arvokkaita johdannaisia.

Eräät keksinnön mukaiset yhdisteet muodostavat myös farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja orgaanisten tai epäorgaanisten happojen kanssa. Esimerkkejä suolanmuodostukseen 35 sopivista hapoista ovat suolahappo, rikkihappo, fosforihap-po, etikkahappo, sitruunahappo, oksaalihappo, malonihappo, salisyylihappo, omenahappo, fumaarihappo, meripihkahappo, 4 C 3 033 askorbiinihappo, maleiinihappo, metaanisulfonihappo ja muut alan ammattimiesten hyvin tuntemat mineraalihapo ja karbok-syylihapot. Suolat valmistetaan tavalliseen tapaan saattamalla vapaa emäsmuoto kosketukseen riittävän määrän kanssa 5 haluttua happoa, jolloin muodostuu suola. Vapaat emäsmuodot voidaan regeneroida käsittelemällä suola sopivalla laimealla vesipitoisella emäsiiuoksella kuten laimealla vesipitoisella natriumhydroksidilla, kaliumkarbonaatilla, ammoniakilla ja natriumbikarbonaatilla. Vapaat emäsmuodot eroavat 10 vastaavista suolamuodoistaan jonkin verran eräiden fysikaalisten ominaisuuksiensa osalta, kuten liukoisuus polaarisiin liuottimiin, mutta muutoin suolat vastaavat vastaavia vapaita emäsmuotojaan keksinnön tavoitteiden kannalta.

15 Eräät tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ovat myös happamia, ja ne voivat muodostaa suoloja epäorgaanisten ja orgaanisten emästen kanssa.

Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan syntetisoida 20 vastaavista seuraavan kaavan III mukaisista 3-spiro-4-keto-analogeista o X'-',. .A. / CU,) Y: - V ' " • ϋ 25 U Jk Λ x (III)

--Y

•Y: 30 jotka voidaan syntetisoida noudattamalla menetelmiä, joita on kuvattu US-patentissa nro 4,762,564, myönnetty 24.3.1987 ja EPO patenttijulkaisussa nro 0 144 996, julkaistu 19.6.1-985. Alan ammattimiehet voivat käyttää vaihtoehtoisia ·. 35 synteesiteitä näiden lähtöaineiden syntetisoimiseen ja tehdä niihin substituentti-muutoksia.

5 0 3 033 Tässä menetelmässä pelkistetään selektiivisesti kaavan III mukaisen yhdisteen 4-ketoryhmä ja sen jälkeen dehydratoi-daan ja toisiinnutetaan vahvan orgaanisen tai epäorgaanisen hapon läsnäollessa. Tarkemmin sanoen kaavan III mukainen 5 yhdiste pelkistetään selektiivisesti 4-asemassa käyttämällä pelkistintä, joka kykenee pelkistämään ketonit amidifunkti-on länsäollessa happamessa mediumissa, esim. hydridi-pel-kistintä, jolloin saadaan kaavan IV mukainen yhdiste io 11 υΗ (CH2)n x i r-v

X

N N X0 (IV) 15 ,Α.

--Y

20 ja vesipitoinen tetrahydrofuraani yhdistelmänä heikon mineraalihapon tai karboksyylihapon kuten etikkahapon kanssa.

Rakennekaavan IV mukaiset yhdisteet käsitellään joko epä-25 puhtaassa tilassa, tai sen jälkeen kun ne on sopivalla tavalla puhdistettu käyttämällä alaan perehtyneiden tuntemia tekniikoita, esim. kromatografiaa, vahvalla orgaanisella tai epäorgaanisella hapolla kuten rikkihapolla, metaani-sulfonihapol1 a, Eatonin reagenssi11 a, polyfosforihapol1 a 30 jne. tai vahvasti happamilla suoloilla kuten natriumvety- sulfaatilla. Tässä menetelmässä saadaan erityisen edullisia tuloksia käyttämällä superhappoja, joiden Hammetin happa-muusfunktio on pienempi kuin noin -12, so. -13, -14 jne. Sopiviin superhappoihin kuuluvat trifluorimetaanisul-35 fonihappo, HF/BF3, CH3SO3H/BF3 jne. Tämä happamuuden mitta on määritelty julkaisussa: Hammett, Louis P., ja Deyup, ftlden .1., Journal, of: the American Chemical Society, Voi.

6

O π 7 7 • - OUJJ

54, 1932, s. 2721. Reaktion aika ja lämpötila voi vaihdella riippuen käytetystä haposta. Esim. kun happona on CF3SO3H, lämpötila yleensä ulottuu noin huoneenlämpötilasta (esim. 25°C) tai alemmasta lämpötilasta noin 150°C:een. Alhai-5 sempia lämpötiloja (esim. noin -78°C - noin +25°C) voidaan myös käyttää, kun happo on esim. HF/BF3. Happoa käytetään myös yleensä ylimäärä, esim. noin 1,5 - 30 ekvivalenttia. Haluamatta sitoutua mihinkään spesifiseen mekanismiin näyttää siltä, että tämä käsittely aiheuttaa spiro-renkaan 10 toisiintumisen niin, että muodostuu rengas ,(CH- )

AJ

15 I

ja samalla poistuu vettä, jolloin saadaan kaavan I mukaisia yhdisteitä. Mitään laimenninta ei tarvita, mutta voidaan 20 käyttää inerttiä ko-liuotinta, kuten haiogeenihii1ivetyä, esim. metyleenikloridia.

Toisessa menetelmässä, joka on samanlainen kuin mitä C. Kenco, T. Naito ja M. Somei ovat kuvanneet, J.C.S. Chem. 25 Comm, 804 (1979), voidaan kaavan VI mukaista yhdistettä ch2-ch2ch2 o (VI) ^ /k N N O 1

--Y

7 Λ η ? ·-; :j ϋ o 3 jossa Y tarkoittaa samaa kuin edellä säteilyttää ultraviolettisäteilyllä, esim. aallonpituudella noin 3000Ä, jolloin saadaan kaavan VII mukainen yhdiste 5 0 --~j 10 (VII) N N 0

--Y

15

Kaavan VI mukainen yhdiste on parhaiten inertissä liuotti-messa, esim. alkoholissa kuten metanolissa, tai metanolin ja metyleenikloridin seoksessa, ja tarvittaessa voidaan reaktioseosta jäähdyttää säitei1yttämisen aikana. Kaavan VI 20 mukaiset lähtöyhdisteet voidaan valmistaa US-patentissa nro 4.491.702 kuvatuilla menetelmillä.

Kaavan VII mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan vahvan emäksen kuten alkoholien suolan, esim. natrium- tai ka-25 liumalkoksidin kuten NaOCH3 kanssa, jolloin saadaan kaavan I mukainen yhdiste /<aVn

30 y X

^ N N

I 0 ( 1 > :Γ:

: ' 35 _j._ Y

8 8 033 8 Tämä viimeinen reaktio voidaan suorittaa inertissä liuotti-mpssa, esim. alkoholissa kuten metanolissa ja missä tahansa sopivassa lämpötilassa, parhaiten noin 75° - noin 125°C:-ssa.

5 Tämän keksinnön kuvaamista yhdisteistä valmistetaan farmaseuttisia seoksia sekoittamalla aktiivisten yhdisteiden kanssa inerttejä, farmaseuttisesti hyväksyttäviä kantajia. Farmaseuttisesti hyväksyttävät kantajat voivat olla joko 10 kiinteitä tai nestemäisiä. Kiinteisiin valmisteisiin kuuluvat jauheet, tabletit, dispergoitavat rakeet, kapselit, lääkepussit ja lääkepuikot. Kiinteä kantaja voi olla yksi tai useampi aine, joka voi myös toimia 1aimentimena, maustamisaineena, liuennusaineena, voiteluaineena, suspen-15 dointiaineena, sideaineena tai tabletin hajotusaineena; se voi olla myös kapselointiaine.

Nestemäisiin valmisteisiin kuuluvat liuokset, suspensiot ja emulsiot. Esimerkkinä voidaan mainita parenteraaliseen 20 injisointiin tarkoitettu vesi tai vesi-propyleeniglykolili-uokset. Nestemäisiä valmisteita voidaan myös formuloida liuokseen tai suspensioon vesipitoisessa polyetyleeniglyko-1i1iuoksessa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Tooppiseen appiikointiin tarkoitettuja formulaatioita 2 voivat olla emulsiovoiteet, aerosolit, sprayt, pölytteet, 3 jauheet, pesunesteet ja voiteet, jotka valmistetaan yhdis 4 tämällä tämän keksinnön mukainen aktiivinen ainesosa ta 5 vanomaisten farmaseuttisten laimentimien ja kantajien 6 kanssa, joita yleisesti käytetään tooppisissa kuivissa 7 formulaatioissa, nestemäisissä formulaatioissa, emulsio- 8 - voidef ormul aatioissa ja aerosolit ormulaatioissa. Voiteet ja 9 emulsiovoiteet voidaan esim. formuloida vesi- tai öljy-perusaineen kanssa lisäämällä sopivia sakeutus- ja/tai 10 : 35 geeliyttämisaineita.

^3 033 9

Pesunesteet voivat olla formulaatioita vesi- tai öljy-perusaineen kanssa ja ne yleensä sisältävät myös yhtä tai useampaa suraavista: stabilointiaineet, emulgointiainet, dispergointiaineet, suspendointiainet, sakeutusaineet, 5 värjäysainet, parfyymit ja vastaavat.

Jauheet voidaan muodostaa minkä tahansa sopivan jauhemaisen perusaineen avulla, esim. talkin, laktoosin, tärkkelyksen jne. avulla. Tipat voidaan formuloida käyttämällä vesipi-10 toista perusainetta tai ei-vesipitoista perusainetta ja ne sisältävät myös yhtä tai useampaa dispergointainetta, sus-pendointiainetta, liuentavaa ainetta jne.

Keksinnön mukaan saadut yhdisteet voidaan antaa systeemistä 15 jakamista varten myös transtermaalisesti. Transtermaaliset seokset voivat olla emulsiovoiteita, pesunesteitä ja/tai emulsioita ja ne voivat olla sisällytettyjä matriisi- tai säiliötyyppiseen transtermaalilaastariin, kuten alalla on tavanomaista tässä tarkoituksessa.

20

Farmaseuttinen valmiste on parhaiten yksikköannostusmuodos-sa. Tällaisessa muodossa valmiste on jaettu yksikköannok-. . siin, jotka sisältävät sopivat määrät aktiivisia komponent- teja.

25 : Tämän keksinnön mukaan saatuja yhdisteitä voidaan käyttää antial 1 ergia-aineina esim. astman, ai lergeenisen nuhan tai vuodenaikanuhan ja/tai kroonisen bronkiittin hoidossa.

\ ** Tämän keksinnön mukaan saatujen yhdisteiden antial1ergiset 30 ominaisuudet on identtifioitu testeillä, joissa mitataan yhdisteen kykyä kestää anafylaktinen bronkospasmi herkiste-: tyissä marsuissa, joille bronkokonstrektio on indusoitu antigeenillä. 1

Eräässä tällaisessa testimenetelmässä herkistetään Hartley-urosmarsut (250-300 g) injisoimalla 5 mg ovalbumiinia i.p. ja 5 mg injisoituna s.c. yhdessä ml:ssa suolaliuosta päivä- nä 1 ja 5 mg ovalbumiinia i.p. päivänä 4. Herkistettyjä eläimiä käytetään 3 tai 4 viikkoa myöhemmin, jolloin niiden paino on 450-500 g.

10 Q "> ·Τ 7 7

Ο υ υ JO

5 Herkistettyjä marsuja paastotetaan yön yli. Seuraavana aamuna ne anestetisoidaan 0,9 ml/kg i.p. dialuretaan ja (0,1 g/ml diallyylibarbituurihappo, 0,4 g/ml etyyliurea ja 0,4 g/ml uretaani) Henkitorvet kanyloidaan ja eläimiä ventiloidaan Harvardin jyrsijöille tarkoitetussa hengitys-10 laitteessa nopeudella 50 iskua minuutissa iskun tilavuuden ollessa 5 ml. Trakeaalikanyylin sivuvarsi yhdistetään painemuuntimeen (Harvard) ja mitataan näin jatkuvasti henkitorven sisäinen paine, joka tallennetaan polygraafille (Harvard). Yhdisteiden i.v. antamista varten kanyloidaan 15 kaulalaskimo. Eläimet haastetaan antigeenillä (0,5 % oval- bumiini) antamalla se aerosolina DeVilbiss R Model 65 ultra-äänisumuttimesta trakeaalikanyylin läpi 30 sekunnin aikana. BLonkokonstrektio mitataan henkitorven sisäisen paineen huippukasvuna, joka tapahtuu 5 minuutin sisällä antigeenil-20 lä haastamisesta.

Herkistettyihin marsuihin injisoidaan i.v. 1 mg/kg propra-·_. nololla, 5 mk/kg indometasinia ja 2 mg/kg mepyramiinia annettuna yhdessä tilavuudessa 1 ml/kg. 15 minuutin kulut-25 tua eläimet haastetaan sumutetulla ovalbumiinilla. Testat-; : | tavia yhdisteitä annetaan suun kautta 2 tuntia ennen oval bumiinil la haastamista. Anafylaktisen bronkospasmin tukahtuminen ilmoitetaan henkitorven sisäisen paineen huippukasvun prosentuaalisena estymisenä verrattuna väliteaineella ·'·’ 30 käsiteltyyn kontrolliryhmään.

Neljän keksinnön mukaan saadun yhdisteen, jotka testattiin edellä olevalla menetelmällä, havaittiin estävän anafylak-tista bronkospasmia seuraavassa taulukossa I esitetyllä : 35 taval1 a: o "> -y 7 11

Tulukko I

,(CH, ) nrS^"' Λ”

10 Y

ED50 (p.o. )-anafylakti-sessa bronkospasmates-

Yhdiste no. Y __n_ tissä____________________ 1 m-Cl 4 2 mg/kg 15 2 H 4 2 mg/kg (hemihydraatti) Näiden yhdisteiden havaittiin myös estävän allergeenin indusoimaa histamiinin vapautumista marsun ja ihmisen 20 herkistetystä kudoksesta.

Yhdisteet ovat tehokkaita ei-adrenergisiä, ei-antikoliner-gisia, antianafylaktisia aineita. Oraalisesti annettuna ne : ovat tehokkaita annoksina noin 0,5 - 25 mg/painokilo, par- 25 haiten 0,5 - 10 mg/kg; parenteraalisesti annettuna, esim.

• intravenöösisti, yhdisteet ovat aktiivisia annostuksilla noin 0,15 mg/painokilo, parhaiten 0,1 - 2,5 mg/kg, ja inhaloimalla annettuna (aerosoli tai sumutin) yhdisteet : *·· ovat aktiivisia annosutuksilla noin 0,1-5 mg/suihke, jol- 30 loin 1-4 suihketta voidaan ottaa joka neljäs tunti.

. . Tämän keksinnön mukaan saadut yhdisteet ovat myös hyödylli siä tulehduksen hoidossa. Siten ne ovat hyödyllisiä artrii-tin, bursiitin, tendonitin, kihdin ja muiden fysikaalisten 35 tilojen, joille on tunnusomaista tulehdus, hoidossa. Uusien yhdisteiden tulehdustenvastainen käyttö voidaan osoittaa jäljempänä kuvatulla RPAR (Reversed Passive Arthus Respon-— se)-tekniikalla.

12 o 3033 RPAR (Reversed Passive Arthus Response)-tekniikka Eläimet, materiaalit ia menetelmät Näissä kokeissa käytettiin sukusiitettyja Lewis-urosalbii-5 norottia, joiden paino oli 180-200 g ja jotka saatiin

Charles River Breeding Laboratotiosta. Rottia pidettiin 3 eläintä häkissä ja ravintoa ja vettä annettiin ad libitum. Eläimet numeroitiin jokaisessa häkissä numeroilla 1-3 ja tunnistamista varten merkittiin värillä.

10 Lääkkeen ia reaaenssin valmistaminen

Kaikki reagenssin ja lääkkeet valmistetaan juuri ennen tutkimusta. Kiteytetty ja lyofilisoitu naudan seerumialbu-15 miini (BSA) saatavissa Sigma Chemical yhtiöstä, liuennetaan kylmään, steriiliin, pyrogeenittomaan suolaliuokseen (10 mg/ml) ravistelematta. Lyofilisoitu anti-naudanseerumi-albumiini (IgG-jae) (Cappel Laboratories) suspendoidaan steriiliin tislattuun veteen ja laimennetaan juuri ennen 20 käyttöä kylmällä, pyrogeenittomal1 a suolaliuoksella (PFS). Anti-naudanseerumialbumiiniin loppukonsentraatio on 0,5 mg ml:ssa PFS. Sekä BSA- että anti-BSA liuokset pidetään jäissä käytön aikana. Lääkkeet suspendoidaan tai liuennetaan metyyliselluloosan (MC) vesiliuokseen homogenesaatto-' 25 rin avulla juuri ennen antamista.

: Lääkkeen antaminen ia tulehduksen indusointi . . Eläinryhmät (6 eläintä/ryhmä) annostellaan metyyliselluloo- • · 30 sassa olevalla lääkkeellä mahaletkun kautta kerran päivässä 3 päivän aikana. Viimeinen annos annetaan yksi tunti ennen herkistämistä BSA:11a. Kontrolleille annetaan vain metyyli-selluloosaa ja jokaisessa määrityksessä on tavallisesti mukana 1ääkestandardi varmistamistarkoituksessa. Lääkkeet 35 valmistetaan ja laimennetaan niin, että saadaan 200 g painoiselle eläimelle sopiva annos, joka vastaa kunkin kokeen • . mg/kgannosta. Siten jokainen rotta saa oraalisen annoksen, 13 r> r· -Ί *’ 7 0 o 0 5 jonka tilavuus on suurinpiirtein 2,0 cm3. Tunnin kuluttua viimeisestä annoksesta eläimet anestetisoidaan lievästi eetterillä ja "herkistetään" injisoimalla penislaskimoon 0,2 ml PFS-liuosta joka sisältää 1,0 mg BSA:ta. Tunnin 5 kuluttua eläimet "haastetaan" oikeassa takakäpälässä injisoimalla subplantaarisesti 0,2 ml PFS-liuosta, joka sisältää 0,1 mg anti-BSA:ta. Välittömästi subplantaarisen injisoinnin jälkeen oikea käpälä upotetaan (ulkokehräkseen asti) pleshmetografin elohopeakaivoon. Korvautunut eloho-10 peatilavuus muunnetaan painoksi ja tallennetaan. Tätä arvoa pidetään eläimen kontrol1ilukemana. Käpälätilavuudet tallennetaan myöhemmin pletysmograafi11 a tulehduksen kehittymisen aikana kaksi ja neljä tuntia haastamisen jälkeen.

15 Tulokset

Tulokset on ilmoitettu käpälän tilavuuden muutoksena jokaisen eläimen kontrollilukemasta arvoon, joka saatiin 2 ja 4 tuntia haastamisen jälkeen. Arianssianalyysin avulla laske-20 taan merkitsevät erot kaikista lääkkeitä käsitellyistä ryhmistä verrattuna MC-kontrolliin. Taulukossa II on annettu lääkkeillä käsiteltyjen ryhmien erot kontrolliin verrattuna ja ilmoitettuna prosentuaalisena muutoksena.

·’·;' 25 Taulukko II

: Y:

;;30 X

-j—Y

. Inhibiitio % vs.

kontrolli 35 Yhdiste no. Y n annos(p.o) tuntina 2 tuntina 4 1 m-Cl 4 25 mg/kg 64 30 2 H 4 25 mg/kg 75 29 (hemihydr. ) 14

O ? o I! 7 'j u U O J

Testitulosten perusteella suositeltu oraalinen annostusalue on noin 5 mg/painokilo päivässä - noin 50 mg/painokilo päivässä jaettuina annoksina otettuna noin 4 tunnin välein. Annettava annostus ja antamistie riippuvat kulloinkin 5 käytetystä yhdisteestä, potilaan iästä ja yleisterveydestä ja tulehdustilan vaikeudesta. Lopulta päätetty annos on siten jätettävä harjaantuneen terveydenhoitohenkilön päätettäväksi .

10 Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ovat myös hyödyllisiä itsesulaustushaavaumien hoidossa. Niillä on kemoterapeutti-nen aktiivisuus, jonka avulla ne voivat lievittää itsesula-tushaavaumataudin ja stressihaavautumien oireita ja edistää maha- ja/tai pohjukaissuolihaavojen paranemista. Tämän kek-15 sinnön mukaisten yhdisteiden haavaumienvastäinen aktiivisuus tunnistetaan standarditesteillä, joissa mitataan syto-suojaavaa vaikutusta rotilla, esim. indusoimalla ruoansula-tuskavanvan vaurio etanolilla ennen tämän keksinnön mukaisen yhdisteen antamista. Yhdisteitä voidaan käyttää yhteis-20 käyttöön sopivina terapeuttisina aineina, jotka annetaan yhdessä sellaisten anti-in£lammatoristen / analgeettisten aineiden kuten aspiriinin, indometasiinin, fenyylibutatso-nin, ibuprofeenin, naprokseenin, tolmetiinin ja muiden aineiden kanssa. Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet estävät 25 tällaisten aineiden aiheuttamia ei-toivottuja sivuvaikutuk-: siä joita ovat ruoansulatuskanavan ärtyminen ja vauriot.

Hoidettaessa itsesulatushaavaumatautia ja estettäessä ja .. hoidettaessa lääkkeen indusoimaa mahahaavaa voidaan tämän •·’ 30 keksinnön mukaisia aktiivisia yhdisteitä antaa yksikköan- nostusmuodoissa kuten tabletteina, kapseleina, pillereinä, jauheena, rakeina, steriileinä parenteraalisinä liuoksina tai suspensioina, lääkepuikkoina, mekaanisina vapauttamis-• laitteena, esim. transtermaalisina, ja vastaavina. Tämän 35 keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan antaa annoksina noin 0,05-50 mg/painokilo päivässä. Kokonaisannokset annetaan parhaiten kahtena - neljänä jaettuna annoksena päivässä.

O " n 7 7 o U o o 15

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat hyödyllisiä hoidettaessa liikakasvuista ihotautia, esim. psoriasista. Tämä käyttökelpoisuus voidaan osoittaa seuraavassa kuvatulla testillä, jossa hiiren korvaan laitetaan arakidonihappoa.

5

Arakidonihappo/hiirenkorva-testi Materiaalit ja menetelmät

Charles River, CD, (SD) BR - naarashiiriä, joiden ikä on 6 10 viikkoa, pidetään häkeissä 8 eläimen ryhmissä ja annetaan totuttautua 1-3 viikkoa ennen käyttöä.

Arakidonihappoa (AA) liuotetaan reagenssilaatuiseen asetoniin (2 mg /0,01 ml) ja säilytetään -20oC:ssa enintään 15 1 viikko ennen käyttöä. Tulehdusreaktiot indusoidaan lait tamalla arakidonihappoa 10 mikrolitraa yhden korvan kummallekin pinnalle (yhteensä 4 mg).

Testattavat lääkkeet liuotetaan joko reagenssilaatuiseen 20 asetoniin tai vesipitoiseen etanoliin (vain jos ei liukene asetoniin) Opasin et ai valitsemina annoksina. Fed.Proc.43, Abstract 2983, s. 1927 (1984) ja Young et ai.,J.Invest. Dermatol. 82, s 367-371 (1984). Näitä annoksia käyttämällä ^ varmistetaan maksimaaliset reaktiot ja vältetään mahdolli- 25 set paikalliset absorptioerot, joita saattaisi esiintyä millä tahansa lääkkeellä, joka annetaan vesipitoisessa etanolinväliteaineessa. Testattava lääke annetaan 30 mi-nuuttia ennen arakidonihapol 1 a haastamista.

30 Tulehduksen vakavuus mitataan kasvaneen korvanpainon funktiona .

6 millimetrin biopsiopala poistetaan 1 tunnin kuluttua arakidonihapolla haastamisesta ja punnitaan lähimpään 35 0,1 mg:aan. Keskiarvo 1 standardivirhettä laskettaessa - kaikkia mahdollisia vertailuja tehtäessä käytetään Duncanin . Multiple Range statistiikkaa.

p s n * 7 O \j U o o 16

Useimmissa tapauksissa voidaan odottaa psoriasispotilaan oikeuden takautumista, kun kaavan I mukaista yhdistettä annetaan tooppisesti. Psoriastispotilas voi siten odottaa pienentynyttä hilseilyä, punoitusta, plakkien kokoa, kuti-5 naa ja muita psoriasikseen liittyviä oireita. Lääkeaineen annostus ja kunkin yksittäisen psoriasispotilaan menestykselliseen hoitoon tarvittavan ajan pituus voi vaihdella, mutta lääketieteeseen perehtyneet kykenevät tunnistamaan nämä vaihtelut ja säätämään vastaavasti hoidon kulkua.

10

Keksintö käsittää iholle tooppisesti annettavan valmisteen. Rakennekaavan I mukaiset yhdisteet ovat tehokkaita sellaisten ihotautien hoidossa, joille on tunnusomaista nopea solujen lisääntyminen ja/tai solujen epänormaali lisäänty-15 minen, esim. psoriasiksen hoidossa.

Keksinnön eräässä hyvänä pidetyssä toteuttamistavassa annetaan farmaseuttista formulaatiota, joka sisältää kaavan I mukaista yhdistettä yhdessä toksittoman, farmaseuttisesti 20 hyväksyttävän tooppisen kantajan kanssa, tavallisesti kon-sentraatiossa välillä noin 0,001 - noin 10 %, mieluummin noin 0,1 - noin 5 %, useita kertoja päivässä hoidettavalle .v, iholle, kunnes ihon tila on parantunut. Tooppisia appli- ; kointeja voidaan sen jälkeen jatkaa harvemmin välein (esim.

'·'· 25 kerran päivässä) mitoosin kontrolloimiseksi, jotta estet-; täisiin taudin vakavampien muotojen palautuminen.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat myös hyödyllisiä hoidettaessa itseimmunointitauteja ja muita immunologisia tauteja, • « · 30 mukaan lukien siirrosten hyi jintäreaktiota, joissa T-solu-jen lisääntyminen osaltaan vaikuttaa taudin patogeenisuu-teen.

Ne kaavan I mukaiset yhdisteet, jotka ovat kaikkein tehok- v : 35 kaimpia immunologisten tautien hoidossa, eivät välttämättä ·*”: ole samoja yhdisteitä, jotka ovat kaikkein tehokkaimpia ·, tulehduksenvastaisina ja/tai antiallergeenisina aineina.

j 17 33033

Kaavan I mukaisten yhdisteiden tehokkuus immunosuppres-soivina aineina voidaan osoittaa seuraavilla testeillä, joissa näitä yhdisteitä käyttämällä inhiboidaan T-solujen toimintoja.

5 GVH-reaktio (Graft vs.Host reaction) GVH-reaktion indusoimiseksi injisoitiin CVHR, C57 B1/6XA/J (B6AF1) uroshiiret intravenöösisti vanhemmista saaduilla 10 (C57B1/6J) perna- ja imusolmukesolui11 a. Sen jälkeen annet tiin oraalisesti l,2,3,4-tetrahydro-7-fenyyli-oksepino[2,3- c][l,8]-naftyridin-6(7H)-onia (yhdiste A) 10 päivän ajan alkaen solujen siirtoa edeltävästä päivästä. Viimeisen käsittelyn jälkeen seuraavana päivänä eläimet tapettiin ja 15 niiden pernat poistettiin ja punnittiin. Isännän pernan suureneminen johtuu GVH-reaktiosta. Jossakin määrin isännän omat solut suodattuvat pernaan ja suurentavat sitä, vaikkakin ne tekevät tämän, koska mukana on isäntää vastaan reagoivia siirrostesoluja. GVH-reaktion voimakkuuden mitta-20 na pidetään pernan suurenemisen määrää, splenomegaliaa.

GVH-reaktiota suoritettaessa injisoidaan koeryhmään kuuluva eläin parenteraalisoluil la eli soluilla, jotka ovat samasta ^ lajista, mutta genotyypiltään erilaisia ja jotka aiheutta- 25 vat pernan painon kasvun. Kontrolliryhmään kuuluva eläin - injisoidaan sygneenisillä soluilla eli geneettisesti ident- tisillä soluilla, jotka eivät aiheuta pernan painon kasvua. Koeryhmän hiirelle annetun yhdisteen A tehokkuus mitataan vertaamalla käsittelemättömän ja käsitellyn GVH-eläimen 30 pernan painoa sygneenisen kontrollin vastaavaan arvoon.

Annoksella 10 mg/kg pienensi yhdiste A pernan painoa 61 % V·· verrattuna käsittelemättömiin eläimiin.

Pernan surkastuminen 35

Yhdisteiden immunosuppressiivinen aktiivisuus voidaan myös ‘ . osoittaa pernan painon alenemisen avulla sen jälkeen kun 18 33033 BDFi-hiiret on annosteltu oraalisesti lääkkeellä seitsemän (7) peräkkäisen päivän aikana. Hiiret tapetaan kahdeksantena päivänä. Kullakin annostustasolla mitataan pernan painon prosentuaalinen pieneneminen. Tässä menetelmässä (yhdiste 5 A) alensi pernan painoa 30 % 100 mg/kg annostustasolla.

Kuten patentissa no 851 068, jätetty 11.4.1986 on mainittu, kohdeyhdistei1lä on anti-allergeenisia ja anti-inflammato-risia aktiivisuuksia. Yhdisteen A ED3g~arvo on esim. noin 10 0,5 mk/kg p.o. Testeissä, joissa mitataan anafylaktisen bronkospasmin estymistä herkistetyissä marsuissa, joille bronkokonstrektio on indusointi antigeenillä, ja EDsg-arvo noin 4,5 mg/ kg p.o. testeissä, joissa mitataan käänteinen passiivinen Arthus-reaktio keuhkopussin ontelossa. (Myers 15 et ai., on kuvannut tätä julkaisussa Inflammation, Voi. 9, No. 1, 1985, s. 91-98). Yhdisteellä A on ED30-arvo noin 100 mg/kg edellä kuvatussa pernan surkastumistestissä. Nämä yhdisteen A tulokset osoittavat, että tällaisten yhdisteiden immunosuppresseevisesti tehokas annos (ED3q) on useita 20 kertoja niin suuri kuin niiden anti-inflammatorisesti ja anti-al1ergeenisesti tehokkaat annokset.

Tavallinen annostusalue kaavan I mukaisille yhdisteille 70 kilon nisäkkäällä on oraalisesti noin 0,1-250 mg/kg, par- • · · 25 haiten 0,1-150 mg/kg, kolmena tai neljänä jaettuna annoksen • » · ]·'·· päivässä. Annosta säätelee luonnollisesti käytetyn yhdisti : teen teho, hoidettava immunologinen tauti ja hoitavan ·:··· lääkärin arvio, joka riippuu sellaisista tekijöistä kuin taudin tilan aste ja vakavuus ja hoidettavan potilaan ikä ‘. . 30 ja yleistila.

Immunologisten tautien hoitamista varten voidaan kaavan I mukaiset aktiiviset yhdisteet antaa yksikköannostusmuodois-sa kuten tabletteina, kapseleina, pillereinä, jauheena, 35 rakeena, steriileinä parenteraalisena liuoksena tai suspen-sioina, lääkepuikkoina, transermaalisena seoksena ja vas- 19 O ”> o "Τ’ "7 o >_· u o 3 taavina. Tällaiset annostusmuodot valmistetaan alalla yleisesti tunnetuilla standarditeknikoi1 la.

Kaikissa edellä mainituissa hoitotavoissa riippuu annettava 5 annostus ja antamistie kulloinkin valitusta yhdisteestä, kohteen iästä ja yleisterveydestä ja kontrolloitavan tilan vakavuudesta ja tyypistä. Annos, johon lopulta päädytään, on siten jätettävä harjaantuneen terveydenhoitohenki1ön määrättäväksi.

10

Aktiivisen yhdisteen määrään yksikköannospreparaatissa voidaan vaihdella tai säätää 1 mg:sta 100 mg:aan riippuen kyseisestä appiikoinnista ja aktiivisen ainesosan tehosta ja halutusta hoidosta. Seos voi haluttaessa sisältää myös 15 muita terapeuttisia aineita.

Parenteraalisesti annettuna, esim. intravenöösisti annettuna, yhdisteitä annetaan annostusvälillä 0,1-5 mg/painokilo yhtenä tai useana päiväannoksena.

20 Tässä esitettyä keksintöä on havainnollistettu seuraavilla valmistusesimerkeillä, joita ei tule pitää keksinnön alaa rajoittavana. Alan ammattimiehelle voi olla ilmeisiä vaih- : : : toehtoiset mekanistiset reitit ja analogiset rakenteet • · • 25 hakijoiden keksinnön alueen sisällä.

• · • · · " j Valmistusesimerkki 1 l '·· 1' - ( 3-Kl oorif enyyli )-l' , 4' -dihydro-4' -hydroksi-spiro[syklo- :V; 30 pentaani -1 ^'(ΣΉΙ-ΓΙ. 81 -naftyridinl -2' -oni___ . . Liuokseen, jossa oli 2,2 g (6,73 mmoolia) 1'-(3-kloorife- *· ” nyyli)-spiro[syklopentaani-l,3’-[l,8]-naftyridin]-2',4'- : (1Ή) dionia ja 176 ml THF: EtOH (abs.) -seosta (1:1), 35 lisättiin 2,54 g (40 mmoolia) NaBi^CNra ja 3,0 ml etikka- happoa. Liuosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa. Neljänte-'··- nä päivänä lisättiin vielä 0,2 g (3,2 mmoolia) NaBH3CN:a ja • · • · · 20 o o U o 5 0,3 ml etikkahappoa. Yhdeksän päivän kuluttua reaktio pysäytettiin lisäämällä hitaasti 10 ml vettä. Väkevöinnin jälkeen jäännös puhdistettiin pyiväskromatografisesti eluoimalla CHClβ-ΟΗβΟΗί95:5)-seoksel1 a jolloin saatiin 5 väritöntä kiinteätä ainetta,1,82 g (5,53 mmoolia, 82 %).

Kiteyttämällä uudelleen kloroformista ja dietyylieetteristä (ET3O) saatiin tuote, sulamispiste 144-146°C.

10 Esimerkki 1 7,8,9,10-Tetrahydro-5-fenyyli-bentso[c][1,8]-naftyridin- 6-(5H)-onia__ 15 Liuosta, joka sisälsi 1,2 g (4,07 mmoolia) 1',4’-dihydro- 4'-hydroksi-1'-fenyyli-spiro[syklopentaani-l,3'(2'H)-[1,8]-naftyridin]-2’-onia 5,0 ml:ssa trifluorimetaanisulfonihap-poa sekoitettiin huoneenlämpötilassa 1,75 tuntia.

20 Tähän liuokseen lisättiin 100 ml vettä ja saatu liuos säädettiin pH-arvoon 5,0 2N natriumhydroksidi1la. Sakka otettiin talteen suodattamalla, pestiin vedellä ja liuotettiin uudelleen 200 ml:aan metyleenikloridia. Orgaaninen liuos pestiin kaksi kertaa 50 ml :11a kyllästettyä NaHC03~liuosta . -*. 25 ja sen jälkeen 100 ml :11a vettä, kuivattiin magnesiumsul faatilla, suodatettiin ja väkevöitiin tyhjiössä, jolloin 4 · · *·· ; saatiin 0,62 g (55 %) ainetta, joka kiteytettiin uudelleen *· CHCl3/Et20 seoksesta, jolloin saatiin haluttu tuote, sula- I '.. mispiste 160-162°C.

:Y: 30

Esimerkkini 2,3-Dihydro-6-f enyyli-lH-pyrano[2,3-c] [1,8]-naf tyridin-5 f 6H1-oni, 1/4H2Q_ ... 35 Y * Otsikkoyhdiste ei kuulu vaatimuksen suojapiiriin.

21 83033

Trifluorimetaanisulfonihappoa (5,0 ml) lisättiin hitaasti annoksittain typen alla ja huoneenlämpötilassa l',4'-dihyd-ro-4'-hydroksi-1'-fenyylispiro[furan-2,3-(2'H)-[l,8]-nafty-ridin]-2’-onia (1,0 g) käyttämällä kiinteän jauheen lisäys-5 suppiloa. Reaktiota seurattiin HPLC:n ja TLC:n avulla, jotka osoittivat, että toinen diastereomeeri toisiintui nopeammin kuin toinen. Molemmat kuitenkin lopulta hävisivät yhteensä noin 24 tunnin kuluttua.

10 Saatu liuos kaadettiin natriumhydroksidia (2,26 g) sisältävään jääveteen (200 ml). Sen jälkeen pH säädettiin arvoon 4 IN suolahapolla. Seisotettaessa muodostunut sakka otettiin talteen, pestiin vedellä ja puhdistettiin kromatografisesti silikageelillä (100 g) eluoimalla 2,5 % metanolia sisältä-15 väliä metyleenikloridilla, jolloin saatiin haluttu tuote, sulamispiste 250-252°C.

Yhdiste, 5-(3-Kloorifenyyli)-7,8,9,10-tetrahydro-bentso-[c][l,8]naftyridin-6(5H)-oni, sp. 133-135°C, valmistettiin 20 samalla tavoin lukuunottamatta reaktioajan pituutta (edistymistä seurattiin TLC:n avulla):

Esimerkki 3 . 25 l,2-Dihydro-2-(hydroksimetyyli)-4-fenyyli-syklobuta(c)- Γ1,81naf tvridin-3(4H)-oni_ ΐ 83033 22 Tämä yhdiste (1,5 g) liuotettiin metanoliin (100 ml). Liuokseen lisättiin natriummetoksidia (320 mg) ja seosta kuumennettiin 90°C:ssa typpikaasun alla noin 2,5 tuntia. Liuotin poistettiin tyhjiössä, jäännös suspendoitiin veteen 5 ja pH säädettiin arvoon 4 IN suolahapolla. Tuote uutettiin mety1eenikloridi11 a (3 x 100 ml) ja yhdistetyt uutteet pestiin vedellä (100 ml), kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja osittain haihdutettiin ennen erottamista silikageelikroma-tografiapylväässä. Pylväs eluoitiin ensin metyleeniklori-10 dilla, joka sisälti 10 % etyyliasetaattia, ja sen jälkeen 5 % metanolia sisältävällä metyleenikloridilla ja tuote eristettiin kyseiseen tulevista jakeista, sulamispiste 204-206°C.

15 Esimerkki 4 5-Fenyyli-8,9-dihydro-7H-syklopenta[c][1,8]naftyridin-6-( 5H) -oni 1/4 H2O_________ 20 4a

Esimerkin 3, l,2-dihydro-2-(dihydroksimetyyli)-4-fenyyli- syklobuta(c)[l,8]naftyridin-3(4H)-onin ja trietyyliamiinin (0,2 ml) sekoitettuun seokseen metyleenikloridissa (5 ml) ·' ·.· lisättiin huoneenlämpötilassa metaanisulfonihappoanhydridiä : 25 (0,14 g). Pidettiin 2 tuntia huoneenlämpötilassa, minkä ; .·. jälkeen lisättiin lisää metaanisulf onihappoanhydridiä • · · *" ; (65 mg). Reaktiota seurattiin TLC:n avulla (silikageeli- [CH2Cl2:5% MeOH). Reaktion tapahduttua täydellisesti reak-: *·· tioseos haihdutettiin kuiviin, liuotettiin uudelleen tuo- :Y: 30 reeseen metyleenikloridiin, pestiin 50 ml :11a vettä, joka oli säädetty pH-arvoon noin 8, kuivattiin (MgS04) ja haih-. . dutettiin.

Puhdistamaton mesylaatti (0,22 g) liuotettiin CF3SC>3H:an .*··. 35 (1 ml) huoneenlämpötilassa) N2-kaasukehässä). Pidettiin 2 päivää huoneenlämpötilassa, minkä jälkeen liuos kuumennet-;...* tiin 80°C:een noin 20 tunniksi. Jäähdyttämisen jälkeen Q ? ? 7 O o Li O 6 23 lisättiin laimea NaOH-liuosta ja seos säädettiin pH-arvoon 4,5 vesipitoisella HC1-1iuoksel1 a. Tuote uutettiin mety-leenikloridilla ja tämä uute pestiin vedellä, kuivattiin (MgS04), ja haihdutettiin, jolloin saatiin kaksoissidosten 5 asemäisomeerien seos.

4b

Kohdasta 4a saatu kaksoissidosten asemaisomeerien seos liuotettiin metanoliin (10 ml) joka sisälsi AcOH:a 10 (0,1 ml). Liuokseen lisättiin ammoniumformaattia (36 mg) ja 5 % Pd/C (25 mg). Seosta sekoitettiin (N2-kaasukehässä) huoneenlämpötilassa ja reaktiota seurattiin TLC:n avulla (silikageeli/CH2Cl2^5% MeOH). Kun sekoittamista oli jatkettu 0,5 tuntia, ja 4 tuntia lisättiin uudelleen (x2) ammo-15 niumformaattia (36 mg). 25 tunnin kuluttua liuos laimennet tiin metanolilla, suodatettiin Celiten läpi, joka pestiin uudella määrällä metanolia, haihdutettiin. Raaka tuote puhdistettiin kromtografisesti (silikageeli/CI^Cl2^5% MeOH), jolloin saatiin haluttu tuote, joka kiteytettiin uudelleen 20 Et20/CH2CI2, sulamispiste 230-232°C; saanto 75 %.

Taulukon III mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa esimerkkien 1-3 menetelmillä käyttämällä sopivasti substituoituja reagensseja.

/Ϊ 25

*·:·* Taulukko III

\ “ 30 ^ N ^ N

.·:*! B^W O

' 35 -CH2CH2CH2CH2- c6h5* V’: -CH2CH(CH2OH)CH2 c6H5" -CH2CH2CH2- 3-Br-C6H4-

Claims (5)

1. Menetelmä valmistaa farmakologisesti arvokkaita 5 syklobuta-, syklopenta ja 7,8,9,10-tetrahydronaf tyridi-n 6 omjohdannaisia, joilla on kaava (I) (CH)n 10 o (I) 15 -[— Y jossa Y on vety tai halogeeni; 20. on vety tai -CH2OH; n on 2 - 4, tunnettu siitä, että a) kaavan IV mukainen yhdiste . ··- 25 ·“· . ^ /kv : N N λ (IV) Λν - 1 : --Y 35 jossa Y tarkoittaa samaa kuin edellä ja n on 4, käsitellään superhapol la, jonka Itammetin happamuus funktio on pienempi

0. U O O kuin -12, kuten trifluorimetaanisulfonihapolla, kaavan I mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, tai b) kaavan VII mukainen yhdiste * ΓτΨ

10. A (V1I) N N O A --Y 15 jossa Y tarkoittaa samaa kuin edellä, saatetaan kosketukseen vahvan emäksen kanssa kaavan I, jossa X on CH2OH ja n = 2, mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, tai 20 c) yhdiste, jonka kaava on : 25 : ^ N N / ^ Λ

30 Y ; jossa 35. ja Y tarkoittavat samaa kuin edellä, saatetaan kosketukseen pelkistimen kanssa kaavan I mukaisen yhdisteen ··· valmistamiseksi, jossa n = 3. 83 033

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan 5-fenyyli-7,8,9,10-tetrahydro-bentso[c][1,8]-naftyridin- 6(5H)-oni. 5

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan 5-(3-kloorifenyyli)-7,8,9,10-tetrahydro-bentso[c][1,8]-naftyridin-6(5H)-oni. 10

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan 1,2-dihydro-2-(hydroksimetyyli)-4-fenyylisyklobuta[c][1,8]-naftyridin-3(4H)-oni. 15

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että valmistetaan 5-fenyyli-8,9-dihydro-7H-syklopenta[c][1,8]-naftyridin-6(5H)-oni·l/4-H20. 20 i 83033