FI86529C - Avskavningsanordning foer en transportrems returlopp. - Google Patents

Description

1 86529

Kuljetushihnojen paluujuoksun kaapimislaite. - Avskavnings-anordning för en transportrems returlopp.

Keksinnön kohteena on kuljetushihnojen paluujuoksun kaapimislaite, jossa on säädettävä, kiinteästi sovitettu tai joustavasti laakeroitu kannatin poikittaissuunnassa kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden ja useita jalkojen tukemia kaapimiselementte-jä, jotka ovat rinnakkain ja ja mahdollisesti kahdessa rivissä kannattimen varassa ja jotka kannattavat kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden pienellä kulmalla leikkaavasti säädettyä kaapi-mislamellia, joka pysyy paikoillaan runkokappaleen avulla ja joka on vääntöjousen avulla laakeroitu nivelöidysti kunkin jalan ja runkokappaleen väliin, poikittain kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden olevan akselin suhteen ja joustavasti tämän akselin suhteen tapahtuvaa kimmoista poikkeutusliikettä varten ei-kaavittavissa olevien kappaleiden esiintyessä hihnassa, jolloin kukin kaapimiselementti kaapimislamellin yhdensuuntaisuuden säilyttämiseksi automaattisesti hihnaan nähden käsittää laakeroinnin akselin ympäri kääntymistä varten.

Tällainen kaapimislaite on tunnettu julkaisusta EP-A-0090985. Kutakin kaapimiselementtiä kannatetaan kaksoiskiinnittimen avulla siten, että jalkana on yhdensuuntaisesti hihnan kulkusuuntaan nähden järjestetty putki. Jalan kääntäminen tämän putken keskiakselin ympäri muuttaa kaapimislamellien yhdensuuntaisuutta hihnaan nähden. Tämän kaapimislaitteen automaattisessa sovellutusmuodossa (kuviot 4-6) on jalan ja tämän putken välissä kumivääntöjousi, jonka 0-asento on siten säädetty, että nimenomaan yhdensuuntaisuus vallitsee kaapimislamellin ja hihnan välillä. Jos hihnan kallistus muuttuu, kohdistuu kaapimislamellin yhteen nurkkaan paine, joka aikaansaa kumivääntöjousen kiertymisen. Tällä tavoin saadaan kimmoinen, toisin sanoen myötäävä, automaattinen, yhdensuuntaisuuden säätö hihnan kallistuksen muuttuessa.

2 86529

On osoittautunut, että yhdensuuntaisuuden automaattinen säätö usein tuo mukanaan hihnan vahingoittumisen. Koska kääntöakselin etäisyys puhdistettavasta hihnapinnasta on suhteellisen suuri, tarvitaan suhteellisen suurta kaapimiselementin kulmaheilahdus-ta, jotta suhteellisen pienellä korjauskulmalla voitaisiin säätää yhdensuuntaisuus. Jos siten hihnanosa käyristymistä tai vastaavista johtuen tulee tunnettuun kaapimislaitteeseen, kestää suhteellisen kauan ennen kuin uusi yhdensuuntaisuussäätö on löydetty. Siihen saakka kunnes uusi yhdensuuntaisuussäätö on saatu aikaan jää puhdistettavaan hihnapintaan kaapimislamellien nurkista raapimisjälkiä, jotka toistuessaan voivat aiheuttaa hihnan vahingoittumisen. Erittäin voimakkaiden yhdensuuntai-suusheilahdusten yhteydessä vääntöjousen palautusvoima on niin voimakas, että mitään yhdensuuntaisuutta ei enää saavuteta vaan kaapimislamelli koskettaa vain nurkallaan.

DE-patenttijulkaisusta 3 229 116 tunnetaan kaapimislaite, jossa kaapimislamelli voi automaattisesti ja vapaasti kääntyvästi yhdensuuntaisuuden säilyttämiseksi hihnaan nähden säätyä. Tämä kaapimislaite koskee kuitenkin laahaavaa kaapimislamellia, jota ei ole järjestetty kuorivasti tai pienellä kulmalla leikkaavas-ti vasten hihnan kulkusuuntaa. Tästä johtuen voi tapahtua niin, että yhdensuuntaisuutta säädettäessä se reuna, joka yhdensuun-taisuuskorjauksen yhteydessä puristuu alaspäin, liikkuu vasten ···* hihnan kulkusuuntaa. Laahaavasta tartunnasta johtuen hihna ei ...· vahingoitu, mutta tällaisen kaapimislaitteen puhdistusvaikutus '· on kaiken kaikkiaan huonompi kuin johdanto-osan mukaisessa : laitteessa, jossa on kuoriva tai pienellä kulmalla leikkaava kaapimislamelli.

Keksinnön tehtävänä on muuttaa alussa mainitunlaista kaapimis-.·. : laitetta siten, että kunkin kaapimiselementin säätö tai jälki- !..* säätö kaapimislamellin yhdensuuntaisuuden suhteen tapahtuu *. nopeammin ja täydellisemmin, jolloin näin vältetään puhdistet-tavan hihnapinnan vahingoittuminen.

• · · • · · •« · • · 3 86529 Tämä tehtävä on keksinnön mukaisesti ratkaistu siten, että laakerointi on siten järjestetty, että asennetussa, käyttövalmiissa tilassa akseli muodostaa hihnan kaapimiselintä kohti olevalla puolella tulevaan hihnaosaan nähden kulman , joka on pienempi kuin 90° eli leikkaa hihnatason, ja että laakerointi on vapaasti kiertyvä, jouseton laakerointi.

Esitetty kulma voi olla suunnilleen mikä tahansa arvojen 0 ja 90° välissä. Kulman sijainnin konkreettiseksi ymmärtämiseksi, on parasta kuvitella kahta kylkeä, jolloin toinen kylki lankeaa yhteen hihnan alapinnan kanssa ja toinen kylki on mainitulla akselilla. Tämän akselin viiston asennon johdosta aiheuttaa kaapimiselementin kääntymisliike yhteen tai toiseen suuntaan kaapimislamellin kaapimisreunan eräänlaisen vaapunta-liikkeen sillä tavoin, että kääntymisliikkeen lisääntyessä keskiasennosta toiseen suuntaan kaapimisreunan toinen reunus verrattuna toiseen reunukseen joko laskeutuu tai nousee. Tämän ilmiön johdosta voidaan automaattisesti aikaansaada haluttu yhdensuuntaisuus kaapimislamellin kaapimisreunuksen ja hihnan pinnan kesken.

Kääntyvän laakeroinnin rajat määräytyvät vasteiden avulla, minkä johdosta kaapimiselementti ei tule hihnan kulkiessa tyhjä-käynnillä lepotilasta suunnatuksi valvomattomalla tavalla. Tällöin oletetaan, että hihnalla on niin sanottu venytetty poikkileikkauskuvio, joka aikaansaa kaarevuuden ja siten tähän ! saakka vaaditun yhdensuuntaisuuden muutoksen. Itsesäädön säätÖ-‘ tapahtuma aiheutuu tällöin lähinnä siitä, että leikkuureunan • " toinen reuna aiheuttaa paineen hihnan kautta, kun taas vastak-kainen reuna tulee vapautuneeksi. Kaapimiselementin kääntymisen seurauksena säätö-kiertoakselin ympäri taipuu täten kuormi-: tettu reuna alaspäin - vinoasennon johdosta hihnan pintaan näh- : ; : den - ja hihnan kulkusuuntaan, kun taas kevennetty kulma siir- . tyy ylöspäin ja vasten hihnan kulkusuuntaa. Tämä liike pysähtyy 4 86529 silloin, kun molemmat kulmat ovat nojaamassa samalla kuormituksella hihnan pintaa vastaan.

Kaltevuuden jyrkkyydestä riippuen eli kulman suuruudesta riippuen on yhdensuuntaisuuden muutos voimakas tai vähemmän voimakas. Se on valittava sillä tavoin, että molempien kitkaan osallistuvien, siis lamellin reunan ja hihnan aineksen kesken aikaansaadaan stabiili tila eikä aiheudu mitään heilahduslii-kettä. Tätä varten täytyy tarvittaessa suorittaa kokeita, jotta aikaansaataisiin optimaalinen sijoitus. Lamellin reunat valmistetaan periaatteessa erittäin hyvin kitkan vaikutusta kestävästä eli kulumattomasta aineesta karkaistu teräs sekä myös kova-metallit ovat tavallisia, jolloin ne puhdistavat mitä erilaisimpia laatuja olevat hihnan materiaalit.

Tämän keksinnön mukaisen kaapimislaitteen kääntöakselin sijainnin suhteen sanottakoon vielä, että sivultapäin katsottuna se koskettaa puhdistettavaa hihnan pintaa pidennettyä akselia myöden näennäisesti hinaten hihnaa, siis tulee poistumaan hihnan kulkusuunnasta. Tässä suhteessa ei merkitse mitään, leikkaako akseli edestä vai takaapäin kaapimislamellin leikkuureunan hihnan tasossa, ainoastaan oikea kallistus tulee kysymykseen. Valmistetuissa laitoksissa voi kääntöakseli leikata poikittain ... vääntöjousen keskiakselin tai sijaita tämän keskiakselin etu-!'.! puolella tai takapuolella. Myöskin on merkityksetöntä, onko kääntöakselin toiminta toteutettu kaapimiselimen kohdalla, siis · esimerkiksi kaapimiselimen ja lamellin välissä tai kiertolii- : .' toksena kaapimiselementin jalan ja kaapimiselimen välissä, siis : muodostettu vääntöjousi nivelen alapuolella. On itsestään sel- vää, että kysymykseen tulee myös nivelliitos jalan ja rakennusosan välissä, joka on kiinnitetty kannattimeen. On aina pidet-tävä huolta kääntöakselin oikeasta kallistuksesta, joka näissä .;*· esimerkeissä on sellainen, että kulmat on rajoissa 75° - 45°.

• . Nämä arvot voivat luonnollisestikin äärimmäisessä käyttötapauk sessa olla vielä suurempia tai pienempiä.

I: 5 86529

Poikkeutuksen aikaansaavana liitoksena voidaan käyttää varsinkin hoikkia ja pulttia, jolloin on merkityksetöntä se, mihin rakenneosaan holkki ja pultti on liitetty. Niiden asemesta voidaan käyttää myös vierintälaakereita, mikä on asianlaita aina silloin, kun halutaan erittäin herkästi säädettävä laitteisto, koska esimerkiksi kääntöakseli on suhteellisen jyrkässä asennossa ( cK lähellä arvoa 90°) tai odotettavissa olevat poikkeamat kestävät vain vähän aikaa, siis silloin kun on välttämätöntä aikaansaada yhdensuuntaisuuden erittäin nopea uudelleen suuntaaminen.

Usein on välttämätöntä aikaansaada kaavintaelementin korkeuden asettelu suhteessa hihnan pintaan.

Yksinkertaisissa toteutusmuodoissa korkeuden säätö langeta yhteen yhdensuuntaisuuden säädön kanssa sillä tavalla, että irrottamalla kahdella mutterilla varmistettu pultti saadaan aikaan kallistuminen ja kiristämällä tai löysentämällä muttereita pulttia myöten saavutetaan erilainen korkeusasema. Tällöin tapahtuu korkeuden asetus pitkin sitä akselia, jonka ympäri suoritetaan myöskin siirtoliike yhdensuuntaisuuden säätämiseksi. Tämä korkeuden säätö pienessä kulmassa suhteessa hihnan pintaan tulevaan normaaliin ei aiheuta vahinkoa. On sel-.·*·. västi ymmärrettävä, että tämä korkeussuuntainen säätö voidaan suorittaa riippumattomasti suhteessa yhdensuuntaisuuden säätöön .1*1 j a on mukautettu riippuen kysymyksessä olevista käyttöolosuh- * teista.

' '* On erityisen tarkoituksenmukaista, että lineaarinen säätö kor-*.·.* keusaseman asettamista varten ja myöskin kaavintalamellin pu-ristuspaineen säätöä varten hihnan pintaa vastaan muodostetaan : joustavaksi, niin että kaapimislamellien mahdollinen kuluminen ;*·*: tulee itsestään korjatuksi. Tämän periaatteen toteuttamiseksi * . käytetään kaapimiselimeen liitettyä rakenneosaa, varsinkin pultiksi muodostettua jalkaa, joka nojaa kumijouseen, 6 86529 teräsjouseen tai rakennettuun tai kapseloituun kaasujouseen. Tämän kaltaisten toteutusesimerkkien yksityiskohtia selostetaan vielä tarkemmin piirustuksia valaisevassa selostuksessa jäljempänä. Tärkeää on kiinnitys siten, että siirtymissuunnan akseli korkeudensäätöä varten on olennaisesti pystysuora hihnan pintaa vastaan, siis ei kaltevan pystyakselin suhteen, kuten on selostettu yhdensuuntaisuuden säädön kanssa samassa yhteydessä.

Syy siihen, että siirtymissuunnan akselin täytyy olla korkealta säädettäessä suunnilleen kohtisuorassa hihnan pintaa vastaan, on se, että viisto suunta kääntymisakselin suhteen johtaisi yhdensuuntaisuutta säädettäessä sellaisen voiman komponenttiin, joka pyrkisi nostamaan kaapimiselintä. Tämä voiman komponentti aiheuttaisi liian suuren korkeusaseman tai vastaavasti puristusvoiman ja ennen kaikkea sen, että kaapimiselementin takaisin siirtyminen lähtöasentoon tulisi estetyksi, jos sitkeiden epäpuhtauksien johdosta tai toisaalta edellä selostetulla tavalla esimerkiksi saumakohdissa hihnan pinta tulisi voimakkaasti siirtymään vääntöjousen vaikutusta vastaan, mistä olisi seurauksena ohimenevästi hihnan pinnan nouseminen. Nostamisen näinä lyhinä hetkinä nostaa jousi koko kaapimiselementin. Kun pyyhki-mislamelli tämän jälkeen tulee jälleen sijaitsemaan hihnan pintaa vastaan, tulee akselia oikein suunnattaessa pyyhkimisele-mentin korkeusaseman säätöä varten se painetuksi nimellisase-···' maan eli tarkoitettuun paikkaan, jolloin tämä korkeampi asema ..." tuli viiston asennon vaikutuksesta suurin piirtein säilymään ' mainitun voimakomponentin vaikutuksesta.

Tietyissä tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että pyyhkimis-elementti pidetään akselin ympäri kiertyvänä, joka on oleellisesti pystysuorassa suunnassa hihnan pintaa vastaan. Niin kauan : kuin korkeusasento akselia myöten on olemassa, voi kiertoakseli ..._ olla sama kuin korkeusaseman akseli. Koko pyyhkimiselementin kiertyminen kiertoakselin ympäri tapahtuu käänteiskäytössä, jolloin kuljetushihna tulee käytetyksi molempiin suuntiin.

φ « » 7 86529

Kaapimiselementin vapaa kiertyvyys aiheuttaa hihnan pysähtyessä ja lähtiessä jälleen päinvastaiseen suuntaan liikkeelle, sen että pyyhkimiselementti kiertyy nopeasti tai hitaasti 180° mainitun toisen akselin ympäri siten, että käänteiskäytössä myöskin säilytetään kaapimisvaikutus. Näissä käyttötapauksissa on lähdettävä siitä, että molempiin pudotuspäihin on sijoitettu vastaavat kaapimislaitteistot, jotka voivat olla rakenteeltaan keskenään samanlaiset eli identtiset.

Varsinkin erittäin nopeasti liikkuvissa kuljetushihnoissa voivat kaapimiselementin poikkeamisliikkeet olla hyvin suuret, minkä johdosta ne voivat lyhytaikaisesti irrota hihnan pinnasta ja tämän jälkeen tulla taas kosketuksiin hihnan pinnan kanssa. Näinä silmän räpäyksinä on jokainen jousi kulumisen korjaamiseksi ilman vastavoimaa aiheuttamassa sen seurauksen, että kaapimiselin tulee nousemaan jonkin tietyn määrän verran.

Tämän kaltainen nouseminen voi olla vähemmän toivottua, koska tällöin kaapimiselin tulee lähinnä työskentelemään epäedullisessa asennossa. Tämän irtinouseminen estämiseksi ehdotetaan keksinnön erään toteutusmuodon mukaan jousen hydraulista vaimennusta, jonka liittäminen voidaan toteuttaa kapseloituun kaasujouseen erityisen helposti. Tämän johdosta tapahtuu ainoastaan erittäin hitaita aseman muutoksia pitkin säätöakselia, jotka voisivat aiheuttaa jotain kulumista, jolloin sellaiset kulumiset saadaan jopa kokonaan poistetuiksi, jotka olisivat mahdollisia lyhytaikaisen vastavoiman katkeamisen johdosta. Samoin saadaan aikaan hyvät jousto- ja vaimennusominaisuudet, mikäli jousena käytetään mäntä-sylinteri-yksikköä, jolloin kaasupatja vaikuttaa hydrauliikkaväliaineeseen. Hydraulisen ohjauksen johdosta on melkein mikä tahansa vaimennuskarakteris-tika vapaasti valittavissa. Tämän kaltaisen hydropneumaattises-ti ohjatut ja säädettävät kaapimiselementit ovat kuitenkin soveliaita niiden suurten kustannusten takia ainoastaan erityistapauksissa.

8 86529

Akselin viiston asennon toteuttamiseksi yhdensuuntaisen säätöä varten on erityisen tarkoituksenmukaista, että laite varustetaan putkesta valmistetulla kannattimella, johon ennakolta määrättyjen välimatkojen päähän suunnilleen haluttuun kaltevuuden on sivulle kiinnitetty esimerkiksi hitsaamalla liitos-kappaleet, joihin puolestaan on kiinnitetty jokaisen kaapimis-elementin jokainen ohjauskappale ja kiinnityskappale. Kannattimen putkimainen muotoilu tekee mahdolliseksi sivuttaisen puristuksen johdosta vastaaviin pitimiin kiertämisen pitkit-täisakselin ympäri, jolloin myöskin säätöakselin kaltevuus voidaan korjata tai säätää. Mahdollinen välimatkan muutos kuljetinhihnan alapinnalle voidaan erittäin helposti saada tasoitetuksi sillä tavoin, että pidin säädetään vastaavasti putken päiden pitämiseksi, mikä säännöllisesti on erittäin helppoa, koska tämä pidätin pysyy paikoillaan kierteistetyssä karassa, joka on ankkuroitu kiinni kuljetinhihnan rakenteeseen. Tällä tavoin on akselin kallistuman yksilöllinen säätö mahdollista .

Tästä poiketen voi kuitenkin liitoskappaleen asemesta olla putkimaisessa kannattimessa kulloinkin holkki kiinnitettynä esimerkiksi hitsaamalla, joka täyttää saman tehtävän, ainoastaan täytyy tällöin olla hoikin kautta läpikulkevien kierteistetty- ··. jen pulttien tai kierteistettyj en hoikkien olla muodostettu ···. hieman pidemmiksi.

» » i ; Lopuksi voi kaapimiselintä varten tarkoitettua yhtä ainoaa ’ ·’ kannatinta varten olla varustettu yhteinen jousi putkijouseksi ' ” muodostettuna, joka on putkimaisen kannattimen sisäpuolella, ·.·.· kun yksittäisiä kaapimiselementtejä johdetaan sillä tavoin, että jalkojen vapaat ulottuvat putkimaisen kannattimen sisä-: ·.: osalle ja nojaavat jousta vastaan. Vastaavan painekuormituksen johdosta voidaan määrittää jousivoiman kovuus. Tästä poiketen voidaan jokaista jalkaa käyttää kaasutiiveissä johteissa ···»· • · · » ·

II

9 86529 mäntänä, jonka putkikannatin painaa pois, kun putken sisälle syötetään vastaava kaasunpaine.

Seuraavassa selostetaan keksinnön suoritusmuotoja, jotka ovat esitetyt piirustuksissa tarkemmin, jolloin eri kuvioiden merkitykset ovat seuraavat:

Kuvio 1 esittää sivultapäin katsottuna kaapimiselementtiä, jossa on keksinnön mukainen ohjaus ja kiinnitys ensimmäisenä toteutusmuotona.

Kuvio 2 esittää sivultapäin katsottuna erästä muunlaista keksinnön mukaisen kaapimiselementin toteutusesimerk-kiä, jossa on automaattinen yhdensuuntaisuuden säätö ja automaattinen korkeuden asetus käyttämällä kumijousta.

Kuvio 3 esittää kuviosta 2 otettua osakuviota, jolla selvennetään kierukkajousen käyttömahdollisuutta kumijousen asemesta.

Kuvio 4 esittää kuvion 2 kaltaista laitetta, jossa on selvennetty pneumatiikkasylinterin tai hydrauliikkasylinterin käyttö elastisen jousen asemesta.

"I Kuvio 5 esittää erästä toista keksinnön toteutusmuotoa, jossa on pneumaattinen jousi ja, jolloin siihen on liitetty • · putkimainen kannatin.

: ·· Kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista laitetta, jossa on havain-nollistettu sellainen toteutusmuoto, jossa on kaasu j ousi.

Kuvio 7 esittää kuvion 5 mukaista laitetta erään muunlaisen ‘ . toteutusesimerkin havainnollistamiseksi kaasujousta varten.

10 86529

Kuvio 8 esittää kuvion 2 mukaista toteutusesimerkkiä edestäpäin katsottuna.

Kuvio 9 esittää keksinnön erästä toisenlaista toteutusesimerkkiä sivultapäin katsottuna, jossa on automaattinen yhdensuuntaisuuden säätö ja kaasun paineella toimiva korkeusasettelu.

Kuvio 10 esittelee vielä erästä toisenlaista toteutusesimerkkiä, joka on samankaltainen kuin kuvion 9 mukainen, mutta jossa käytetään kuitenkin teräksistä kierukka-j ousta.

Kuvio 11 esittää kuvion 10 erään muunnosmuodon osaa, jossa on havainnollistettu eräs muunnelma ilman korkeuden säätöä.

Kuvio 12 esittää keksinnön erästä edelleen toisenlaista toteutusmuotoa, jossa on kaapimislevy puhdistus-elimenä, jolloin yhdensuuntais- ja korkeussäädöt ovat automaattisia.

Kuvio 13 esittää sivultapäin katsottuna kaapimislaitteistoa, ··-. jossa on kaksi riviä kaapimiselementtej ä.

Kuvio 14 esittää sivultapäin katsottuna laitetta, joka on ; tarkoitettu kuvion 13 esittämän osalaitteen vastaan ottamiseksi kuljetinhihnan alapuolella ja jossa on : '* ohjaustankojen ohjaama pidin.

Kuviossa 1 on keksinnön mukaisen kaapimislaitteen olennainen osa merkitty viittausnumerolla 1 , jolloin kuvatason yläpuolella ja alapuolella on säännöllisesti useampia tällaisia laitteita • . sijoitettu vierekkäin. Jokaisen kaapimiselementin 1 leveys on noin 12 cm, minkä johdosta esimerkiksi hihnan leveyden ollessa 11 86529 1 m on sijoitettava 8 tämän kaltaista kaapimiselementtiä 1 vierekkäin. Runkokappaleen 2 alaosassa on vääntöjousi 3, joka aikaansaa sekä jousivaikutuksen että myöskin kiertoliikkeen ohjaamisen sekä keskiakselin ympäri. Runkokappaleen 2 toiseen päähän on pultin 5 ja vastamutterin 6 avulla kiinnitetty kaapi-mislamelli 4, jonka hihnaa 8 vastaan nojaava reuna on varustettu kovametalliliuskalla 7. Kuviossa 1 on esitetty sellainen toimintatila, jossa kovametalliliuoska 7 kaapii hihnan 8 pintaa. Hihna 8 liikkuu nuolella esitettyyn suuntaan, jolloin vääntöjousi 3 aikaansaa kuorimisvoiman. Kun kysymyksessä on kaapimattomissa oleva epäpuhtaus tai kun esimerkiksi hihnan liitoskohta kulkee ohi, pystyy runkokappaleen 2 ja kaapimis-lamellin 4 muodostama yksikkö väistymään vääntöjousen 3 vaikutusta vastaan, minkä johdosta sekä hihnan 8 että myös kaapimis-elementin 1 vahingoittumiset on täysin poissuljettu.

Kaapimalla poistettu tavara putoaa kovametallisesta kaavinlius-kasta 7 muoviaineesta tehdylle laatalle 9, joka pitää huolen siitä, että sen alla olevat rakenneosat eivät peity kaapimalla poistettuun tavaraan. Mikäli kaapimalla poistetulla tavaralla on tietynlainen konsistenssi, voi se kovettua aikaa myöden, minkä johdosta näihin rakenneosiin käsiksi pääseminen voi tulla erittäin vaikeaksi, jos laatan 9 aikaansaamaa suojausta ei oli-··-. si.

Vääntöjousen 3 muodostaa neljä kumityynyä 12, jotka ovat sijoi-; tetut nelikulmaisen kotelon 10 kulmakohtiin. Kotelon 10 keskiosa on täytetty nelikulmaisella kappaleella 11, joka yhdessä kotelon 10 kanssa pakottaa jokaisen kumityynyn 12 olennaisesti kolmiomaisen muotoisiksi. Nelikulmaiseen kappaleeseen 13 asetetaan tällöin aina jalka, joka on esimerkiksi L-muotoisen kulma-·.: kappaleen 13 muotoinen tai jokin muu elementti kaapimiselemen- tin 1 kiinnipitämistä varten.

12 86529

Esillä olevassa tapauksessa pysyy kaapimiselementti suorakulmaisen kappaleen 13 varassa, jonka vapaaseen alaosaan on ankkuroitu tappi 24. Se on sovitettu kierreholkkiin 23, joka on kiinnitetty kahdella profiilimutterilla 17 ja 18, jotka on varmistettu vastemutterilla 19, välikekappaleeseen 15, joka on sivusta hitsaamalla kiinnitetty putkeksi 16 muodostettuun kan-nattimeen. Tapin 24 keskiakseli ja täten koko tapin 24 pitämä rakenne on sovitettu viistoon asentoon hihnan alapuolella siten, että se muodostaa kulman 75°. Keskiakselin 20 jatke on selvästi kovametallisen kaavinliuskan 7 takana viistossa asennossa suunnassa hihnan pintaan siten, että kaapimiselimen 1 kiertoliike akselin 20 ympäri yhdensuuntaisuus kovametalli-liuskan 7 ja sen vieressä olevan hihnan pinnan välillä häviää tai muuttuu, mitä käytetään yhdensuuntaisuuden säätöön.

Vastemutterin 19 irrottamisen ja molempien profiilimutterien 17 ja 18 löysentämisen jälkeen voidaan koko kaapimiselementin sijaintia muuttaa akselia 20 myöten joko alaspäin ruuvaamalla tai ylöspäin ruuvaamalla molempia muttereita 17 ja 18.

Kannattimena toimiva putki 16 on kuviosta 14 selviävillä tuki-kappaleilla tuettu sivusuuntaisesti ja nämä ovat kiinnitetyt puolestaan niin sanottuihin systeemikannattimiin, siis pystysuorassa suunnassa kuljettimen rungosta alaspäin suunnattuihin kierteistettyihin karoihin kuljetinhihnan molemmilla puolilla. Tukikappaleen avulla on mahdollista suorittaa sekä karkea koko - putken 16 korkeusaseman säätö, sen yhdensuuntaisaseman säätö kul j etinhihnan alapintaan nähden ja myöskin ahtaissa rajoissa kulman muuttaminen. Putkea 16 voidaan myös itseään tukikap-paleiden varassa kiertää ja kiristää, joten yhdensuuntaisuus ja putken 16 välimatka hihnasta 8 on mahdollista säätää. Joka tapauksessa saadaan kulma , jonka kärki on hihnan pinnalla toisaalta ja akselilla 20 toisaalta ja tämän suuruus on pienempi kuin 90°, varsinkin arvojen noin 75° ja 45° välissä.

I: 13 86529

Kaapimiselementin 1 vapaa kääntyvyys kannattimen 16 suhteen toteutuu kierreholkin 23 ja tapin 24 avulla. Toisaalta liitoksella kierteistettyyn hoikkiin 23 tukeutuva tappi 24 on toisaalta alusrenkaalla 25 ja aaltomaisella varmistusrenkaalla 26 varmistettu akselin suuntaan niin, että kun säätöakselia 20 ja pitkin muttereita 18 ja 19 käyttämällä täytyy suorittaa, tapahtuu säätöakselin 20 ympäri kuitenkin itsetoimivasti. Mahdollisuudet kannattimena toimivan putken 16 aseman muuttamiseen on jo selostettu.

Säädettäessä kuviossa 1 esitettyä kaavintaelementtiä 1 tapahtuu käyttämällä kolmea mutteria 17, 18 ja 19 oleellisesti sen esi-jännitteen säätö, jolla kaapimislamelli 4 nojaa kovametalli-liuskallaan 7 hihnaa 8 vastaan. Kaapimislamellin 4 yhdensuuntaisuus hihnan pintaa vastaan asettautuu itsetoimivasti eli automaattisesti ja tällöin vain akselin 20 ympäri tapahtuvan kiertoliikkeen vaikutuksesta. On ilman muuta selvää, että tappiin 24 kiinnitetyn yksikön kiertyessä kovametalliliuskan 7 reunakohta irtaantuu kuljetinhihnasta, kun taas toinen reuna-kohta pyrkii tunkeutumaan hihnan 8 syvemmälle, mikäli näiden molempien pisteiden liikkeen paikkakayrä, nimittäin ympyrä-akselin 20 ympäri, tunkeutuu hihnan pinnan lävitse. Syntyvä suurempi kaapimisvoima kovametalliliuskan 7 nousevan sivun kohdalla aikaansaa kääntymisen taaksepäin, kunnes jälleen kaapimisvoimien tasapaino vallitsee kovametalliliuskan 7 koko ·“*: pituuden alalla. Tällä tavoin asettautuu kaapimiselin 1 auto- • · · maattisesti myös niihin ohimeneviin hihnan muodonmuutoksiin, jotka kohdistuvat kaapimislaitteeseen sen kiertoliikeen aikana.

• · · • · · ' Ainoa edellytys automaattiselle asettautumiselle on tietty . sivusuuntainen tila jokaisen kaapimislamellin 4 vieressä, jotta *·’·’ rajoitettu kääntymismatka olisi käytettävissä. Tämä edellytys johtaa siihen seuraukseen, että kuljetinhihnan huolellista puh- • · ·. ·: distusta varten on sijoitettava kaksi riviä kaavintaelement- V : tejä, jotka sijaitsevat toisiinsa nähden pienen välin päässä ja • · · 14 86529 joilla on toisiinsa verrattuna sellainen välimatka, joka vastaa suurinpiirtein niiden leveyttä.

Kuvioiden 2 ja 3 mukaisissa toteutusesimerkeissä on kaapimis-lamellin 4 itsestään asettautuvan yhdensuuntaisuuden ohella hihnaan 8 nähden myöskin olemassa esijännitteen automaattinen jälkisäätö, siis joustava siirtyminen toista akselia 40 myöden. Koska kääntymisen yhdensuuntaisuuden säätöä varten täytyy tapahtua viistosti nousevan akselin 20 ympäri, täytyy kuitenkin olla seurauksena korkeusaseman säätö tai myös esijännitteen jälkisäätö oleellisesti pystysuoraan hihnan pintaa vastaan suunnatun akselin 40 ympäri, ovat nämä molemmat toiminnat erotetut, niin että kaksi laakerointia on olemassa toisistaan riippumatta molemmille akseleille 20 ja 40.

Kulman 13 alapään kohdalla on nivelpultti 32, joka sijaitsee kierrettävällä tavalla nivelholkin 33 sisällä. Lukkorengas estää akselinsuuntaisen liikkeen kun taas tiivistysrengas huolehtii tämän nivelen välttämättömästä tiivistyksestä. Sen avulla suoritetaan kiertoliike, siis yhdensuuntaissäätö akselin 20 ympäri. Nivelholkin 33 alapää muodostetaan pultin avulla, joka on siirtyvästi laakeroitu liitosholkin sisälle. Liitosholkin sivussa on pitkittäinen rako 38, johon on tartunnassa pultti-osaan liittyvä nasta 39. Pultin alapää nojaa kumijouseen 36 (kuvio 2) tai myös kierukkajouseen (kuvio 3) siten, että nivel-hoikkiin 33 liittyvä yksikkö on pystysuorassa suunnassa siirrettävissä akselia 40 myöden ja tämän johdosta jouset 36 tai 35 työntävät sitä ylöspäin.

Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty se korkein asema, joissa nasta 39 pitkittäisraon 38 yläpäähän tukeutuu. Muiden jälkisäätömahdol- ' lisuuksien aikaansaamiseksi täytyisi vastamutterin 19 irroitta-misen jälkeen sekä mutterin 18 irroittamisen jälkeen liitoskohdan alapuolelle liitosholkkiin 34 sijoittaa yksi levy tai useampia levyjä, niin että koko yksikkö tulee va1ikerenkaaseen is 86 529 15 verrattuna korkeammalle. Muuten tämä toiminnan tila tapahtuu aina silloin, kun kaapimiselementillä 1 lepäävä lasti hihnasta 8 on ohimenevästi erittäin pieni, tai jopa kokonaan poissa, mikä on asianlaita kaapimiselimen 2 ollessa voimakkaasti kääntynyt ja hihnan ollessa voimakkaasti muotoaan muuttanut. Kumi-jousen 36 tai kierrejousen 35 esijännite on säädettävissä kiertämällä enemmän tai vähemmän hattumutteria 35. Säännöllisesti ruuvataan hatturnutteri 37 kuitenkin vastettaan vastaan, jolloin määräesijännite saadaan säädetyksi.

Kuvion 4 mukaisessa toteutusesimerkissä on yksi jousista 36 tai 37 korvattu kapseloidulla kaasujousella 44, jonka männän varsi 45 tukee nivelhylsyssä 42 olevan pultin 43 alapäätä. Muissa suhteissa ovat molemmat toteutusesimerkit identtiset, minkä johdosta niiden yleisen toiminnan selostaminen ei ole tarpeellista. Kaasujousilla on verrattuna tavallisiin kierukkajousiin tai elastomeerista valmistettuihin kappalejousiin verrattuna se etu, että jousivoima on jousen koko kulkutiellä suunnilleen vakio. Tämä koskee varsinkin lyhyitä jousen kulkuteitä, jotka tulevat käytäntöön esillä olevassa tapauksessa. Tämän lisäksi voi jousi olla vaimennettu hydraulisesti tai kaasujousen vastaavalla öljytätöllä, mikä yhdessä keksinnönmukaisen kaapimislaitteen kanssa omaa erityisiä etuja.

Kaapimiselementin 1 suuren poikkeaman tapahtuessa varsinkin kysymyksen ollessa erittäin nopeasti liikkuvista hihnoista, esiintyy sekunnin murto-osissa jousivoiman voittava ja katkaisun aikaansaava sekä sitä vastaan vaikuttava laitteistovoima, koska tällöin kaapimislamelli 4 irtoaa hihnasta 8. Näitä lyhyitä aikaperiodeja varten on säätö akselin 40 suuntaan kapseloidun kaasujousen 44 männän 45 välityksellä vähemmän toivottava. Hydraulinen vaimennus pitää tässä tapauksessa huolta siitä, että ainoastaan merkityksettömässä määrässä vastaavassa tilanteessa se tulee pannuksi takaisin paikoilleen siirtymällä, niin että kaapimiselin on säilyttänyt jälleensijoituksen jälkeen ie 86529 hihnassa olennaisesti alkuperäisen asemansa. Luonnollisesti tulevat tarvittavat siirtomatkat vaikuttamaan kovametalliliuskan 7 kulumisen johdosta ilman häviötä täysin jousen välityksellä ja vaimennuksen välityksellä, niin että ihanteelliset edellytykset saadaan aikaan kulumisen jälkisäätöön, kuitenkin esiintyy heikko jälkisäätö kaapimiselimen 1 lyhytaikaisesta irtoamisesta hihnasta 8 hydraulisen vaimennuksen johdosta.

Kuvioissa 5, 6 ja 7 esitetyt toteutusesimerkit eroavat joustavan kulumisjälkisäädön johdosta; kaapimislamellin 4 itsetoimiva yhdensuuntaissäätö hihnan 8 suhteen tapahtuu kaikissa tapauksissa kiertoliikkeellä akselin 20 ympäri, jolloin laakerointi on muotoiltu erikoisella tavalla.

Vääntöjousen 3 alapuolelle on sijoitettu laakerikotelo 49, jossa on kaksi vierintälaakeria, varsinkin kaksi kuulalaakeria 48. Niiden avulla on kiertyvästi laakeroitu varsi 50, jonka alapää on muodostettu kannatuspultiksi 51. Varmistusrenkailla on tällä tavoin muodostettu laakerointi varmistettu tarkoituksetonta ir-roittumista vastaan. Päinvastoin kuin tähän saakka esitetyissä toteutusesimerkeissä ei kaapimiselimen 1 kääntymisliikkeen kes-kiakseli kulje vääntöjousen keskiakselin kautta, mikä nimittäin on toimintaa varten merkityksetöntä. Erityisen muotoilun johdosta tulee kovametalliliuskan 7 ja kannatinpultin 51 keskiakselin 40 läpäisypiste erityisen suureksi, minkä johdosta hol-' : kissa 52 kääntyvä ja akselin suunnassa siirrettävissä oleva : kannatinpultti 51 tulee erityisen stabiiliksi esitetyssä laa- haustilassa.

Tämä stabiili laahaustila pitää huolen siitä, että kaikissa - - tapauksissa vähäiset kääntymisliikkeet akselin 40 ympäri ovat jatkuvassa käytössä esiintyviä, mikä aiheutuu aina vahvasta palautusvoimasta. Vain silloin kun hihnan kulkusuunta muuttuu toiseksi, vaihtuvat nämä olosuhteet äkillisen voimakkaasti: koko systeemi tulee akselin 41 suhteen kiertoakselina erityisen 17 86529 labiiliksi, minkä johdosta kaapimiselin kiertyy 180° akselin 40 ympäri. Tähän riittää mitä pienin epäsymmetrinen voiman vaikutus kaapimislamelliin 4. Tätä erityistä muotoilua käytetään siis hyväksi siihen, että kaapimiselin kääntyy tässä toteutus-esimerkissä hihnan kulkusuunnan muuttuessa samoin 180°. Tämä toteutusesimerkki soveltuu täten erittäin hyvin käyttösuunnal-taan muutettavissa oleviin kuljetinhihnoihin.

Kulumisen sekä myös puristusvoiman jälkisäätö kuljetinhihnaa 8 vastaan aikaansaadaan kuvion 5 mukaisen toteutusesimerkin mukaisesti käyttämällä letkujousta 53, joka on sijoitettu kannat-timena toimivaan putkeen 16 ja johon voidaan vaikuttaa eritavoin voimakkaasti käyttämällä paineilmaa. Se puristuu kannatin-pultin 51 vapaaseen päähän, millä tämän johdosta on sellainen pyrkimys, että se siirtyy akselin 40 suunnassa poispäin hoikista 52. Mahdollisesti voidaan käyttää myöskin varmistusta täydellisen poissiirtymisen estämiseksi.

Kuvioissa 6 ja 7 esitetyt toteutusesimerkit eroavat suhteessa muihin joustavan kulumisjälkisäädön johdosta; itsetoimiva yhdensuuntaisuuden säätö on esitetty ainoastaan laakerikotelon 49 avuLla. Kuvion 6 mukaisessa toteutusesimorkissä on porattu, kannattimena toimiva putki hitsattu sokkeliksi 56, johon on varmistamalla kiinnitetty ohjausholkki 58 hattumutterilla 57. Ohjausholkissa 58 voi kannatinpultti pyöriä ja luistaa akselin ..." suunnassa. Ohjausholkin 58 alaosa sekä kannatuspultin 55 ulos-pistävä pää on kiinnitetty painelevyn välityksellä palkeeseen · 59, jolloin levy ja palje ovat vulkanoimalla kiinnitetyt yh- teen. Kannattimena toimivan putken 16 sisäosa voidaan esittämättömillä osilla saattaa kaasunpaineen alaiseksi, niin että syntyy kaasuvoimia, jotka puristavat paljetta 59 kokoon ja pyrkivät työntämään kannatinpultin 55 ohjausholkkin 58 sisälle. Näitä voimia käytetään jousivaikutusta varten.

ie 86 529 Tällä järjestelyllä on se etu, että kannatuspultti 55 voidaan ilman enempiä käsiotteita irroittaa ohjausholkista 58. Tämän kaltaista etua ei saada kuvion 7 mukaisella toteutusesimerkillä aikaan, koska palje 6 on oleellisesti ulospäin pullistuva ja sen vapaa pää on varmistusrenkaalla liitetty kiinteästi kanna-tuspulttiin 55. Kuitenkin tarjoaa myös tämä toteutusesimerkki omat erityiset etunsa. Palkeen pinta on oleellisesti suurempi, niin että samaa säätömatkaa varten tarvitaan oleellisesti pienempi deformaatio, mikä vaikuttaa edullisesti käyttöikään.

Kuviossa 8 on esitetty edestäpäin katsottuna kuvion 2 mukainen toteutusesimerkki. Tässä kuviossa on kaapimislamellin 4 muoto esitetty selvästi samoin kuin akselin 20 ja myöskin 40 symmetrinen sijainti sivusuunnassa kaapimislamelliin 4 ja siten myöskin kovametalli1iuskaan 7 nähden. Lisäksi ovat samat osat merkityt samoilla viittausnumeroilla. Myöskin on L-muotoisen kulman 13 sijaista esitetty U-muotoinen konsoli 13', millä seikalla ei ole merkitystä keksintöön tässä yhteydessä.

Kuviossa 9 esitetty toteutusesimerkki eroaa sikäli edellä selostetuista mikäli nivelikäs liitos kääntöakselin 20 liittämiseksi yhdensuuntaissäätöä varten on sijoitettu vääntöjousi-nivelen 3 yläpuolelle, siis kaapimislamellin 4 ja kaapimisosan muodostavan nivelpultin 61 väliin. Tätä nivelpulttia 61 ympäröi kaapimislamelliin 4 hitsattu nivelholkki 62, jolloin joustava lukkorengas 63 varmistaa molempien osien liittämisen toisiinsa. Akselin 20 suuren kaltevuuden takia voi laite olla varustettu nivelholkin 62 kääntyinisliikettä sivusuunnassa olevalla rajoit-timella nivelpultin 61 ympäri, esimerkiksi hoikissa 62 olevalla pitkittäisellä uralla ja nastalla (ei kuitenkaan esitetty) ni-velpultissa 61. Tällä tavalla voidaan kääntöliike rajoittaa • - esimerkiksi noin 10 - 15° molempiin sivuihin keskiasennosta.

Kaapimiselimen 1 jalan muodostaa jälleen kulmakappale 13, johon mäntä 65 liittyy. Tämä sijaitsee sylinterissä 64, joka on hit- i9 86529 sattu kannattimen muodostavaan putkeen 16. Männän 65 alaosassa on havaittavissa kaksi tiivistysmansettia eli tiivistysrengasta 66, jotka pysyvät paikoillaan liitoksen vieressä mäntään 65. Ylemmän liitoksen ja sylinteriin 64 ruuvatun hattumutterin 69 välissä on jousi 68, joka työntää mäntää kuviossa esitettyyn asentoon.

Sylinteri 64 on alaosastaan varustettu aukolla 67, jonka kautta putkeen 16 johdettava paineväliaine voi vaikuttaa mäntään 65. Vastaavassa paineessa - sopivimmin käytetään paineilmaa paine-väliaineena - tulee mäntä 65 nousemaan jousen 68 vaikutusta vastaan, niin että tällä järjestelyllä voidaan järjestää korkeusaseman säätö ja myös kaapimiselimen 1 puristusvoiman säätö hihnan pintaa 8 vastaan.

Mäntä 65 on muuten vapaasti kiertyvä sylinterissä 64, niin että myös tämä toteutusesimerkki soveltuu reversiokäyttöön eli vaih-tosuuntaiskäyttöön, jossa kaapimiselementti kääntyy 180° akselin 40 ympäri.

Kuvion 10 mukaisessa toteutusesimerkissä on konstruktio kulma-kappaleen 13 yläpuolella samanlainen kuin kuvion 9 mukaisessa toteutusesimerkissä. Kulmakappale 13 liittyy alaosastaan vaihe-pulttiin 70, joka on johdettuna putkeen 16 hitsattuun hoikkiin 71. Vaihepultin 70 vaiheen ja hoikin 71 alaosan väliin on sijoitettu jousi 72, joka pyrkii kaapimiselementtiä kokonaisuudessaan nostamaan ylöspäin. Vaihepultin 70 alapäähän sijoitettu lukkorengas 73 muodostaa vasteen, joka rajoittaa jousen 72 aikaansaamaa siirtoa ylöspäin.

- Edelleen on selvästi todettavissa, että vaihtepultti 70, holkki 71 sekä jousi 72 tekevät mahdolliseksi yhdessä korkeussäädön ja täten myöskin kaapimiselementin puristusvoiman säädön hihnan alapintaa vastaan, jolloin kääntymisliike akselin 20 ympäri aikaansaa yhdensuuntaisuuden säädön kaapimisliuskan 4 ja hihnan 20 86529 pinnan kesken. Tässä toteutusesimerkissä on selvitetty myöskin kiertymisliikkeen rajoitusta pitkittäisuran 77 ja nastan 74 yhdistelmän vaikutuksesta. Myös tämä toteutusesimerkki soveltuu vaihtosuuntaiskäyttöön, jolloin tapahtuu koko elementin kääntyminen 180° silloin kun hihnan kulkusuunta muuttuu toiseksi.

Kuviossa 11 on selvennetty sitä seikkaa, mitkä vaihtelumahdollisuudet yhdessä keksinnön mukaisen laitteen kanssa ovat mahdollisia. Edelleen on kulmakappaleen 13 yläpuolella oleva konstruktio identtinen kuvion 10 kanssa. Itsetoimivan korkeus-säädön sijasta on ainoastaan pultin siirtyminen hoikin 75 sisällä mahdollinen, minkä aikaansaa vastaavan lukkorenkaan 76 vaikutus. Kuvion 11 toteutusesimerkki muodostaa siis yhdensuuntaisuuden itsetoimivan säädön, ei kuitenkaan korkeussäätöä. Toisaalta on myöskin tämä toteutusesimerkki soveltuva vaihtosuuntaiskäyttöön, koska koko elementti hihnan kulkusuunnan muuttuessa toiseksi kääntyy itsetoimivasti 180°.

Kuviossa 12 on esitetty kaapimislamelli 90, joka on muodostettu takaosan 91 kanssa yhtenäiseksi osaksi. Takaosan 91 sisällä on poraus 92, johon nivelpultti 93 on kiertyvästä laakeroitu ja lukkorenkaan 94 avulla varmistettu akselin suuntaista siirtymistä vastaan. Tässä kohdassa saadaan aikaan siis kääntymis-liike yhdensuuntaisuuden säätämiseksi kovametalliliuskan 7 ja hihnan pinnan välillä. Alue vääntöjousinivelen 3 alapuolella on muotoiltu samalla tavoin kuin kuvion 10 mukaisessa toteutus-esimerkissä, niin että tähän kohtaan liittyvä selostus voidaan jättää pois.

Kaapimislamelli on kovametalliliuskan leveyden alalta suunnattu alaspäin suunnilleen putken 16 yläosan kohdalle, niin että sillä on astamaisen laatan vaikutus. Kaapimislamellin 90 alapään täytyy tämän johdosta olla putken 16 yläpuolella, jotta vaihto-suuntaiskäytössä kääntyminen putken 16 yläpuolella tätä kautta olisi koko kaapimiselementille mahdollinen.

21 86529

Kuviossa 13 on esitetty kaapimiselimien 1 laitteisto sijoitettuna kahteen riviin peräkkäin. On helposti ymmärrettävää, että kummankin rivin täytyy olla toiseen riviin verrattuna ainakin kaapimiselementin 1 puolen leveyden päässä, niin että kaapimis-lamellit ovat välimatkan päässä toisistaan. Tällä tavoin saadaan erittäin huolellinen hihnan pinnan puhdistus aikaan, jolloin muutamat alueet tulevat jopa kaksinkertaisesti kaavituiksi, nimittäin ns. limittäiset toimintakohdat.

Tässä selostetussa toteutusesimerkissä on jokaista kaapimis-elementtiriviä varten oma putki 16 järjestettynä, jolloin jokainen kaapimiselementin ankkurointi tapahtuu samalla tavoin, kuten kuviossa 1 esitetystä toteutusesimerkistä käy selville. Vääntöjousinivelen yläpuolella oleva rakenne vastaa kuviota 10, jota ei yksityiskohtaisesti enää ole tarkemmin selostettu.

On ilman muuta havaittavissa, että myös voitaisiin käyttää kan-nattimena, joten tällöin etusivulle ja takasivulle olisi kiinnitetty laatat 15 yhdessä kuviossa 1 selostetulla tavalla. Myöskään ei ole ehtona, että kahteen riviin kaapimiselementtejä sijoitettaisiin käytettäväksi myöskin kaksi putkea.

Molemmat peräkkäin sijaitsevat, kannattajina toimivat putket 16 ovat niiden sivustaan sivulevyillä 78 yhdistetyt toisiinsa, ja niiden ulkopuolelle on hitsaamalla kiinnitetty lyhyt putki 80. Tämän lyhyen putken tehtävänä on muodostaa varsinainen kiinnitin molemmista putkista ja niihin kuuluvista osista muodostunut yksikkö. Tällainen kiinnitin on esitetty kuviossa 14 esimerkinomaisesti. Pidin 86, jossa on reikä, toimii lyhyen putken 80 vastaanottajana, jolloin esitetyillä ruuveilla saadaan aikaan lyhyen putken 80 kiinteä puristus pitimen 86 reikään 89.

Pidin 86 tulee täsmällisesti ohjatuksi kahden vipuvarren 85 avulla, jolloin vipuvarren ovat pitimen 86 kohdalle kääntyvästi nivelletyt, kun taas niiden toiset päät ovat muodostettu 22 86529 vääntöjousiniveliksi 84. Molemmista vääntöjousinivelistä saavat vipuvarret 85 ylöspäin suunnatun esijännitteen, niin että pidin 86 siirretyksi ylöspäin hihnan pintaa kohti.

Vääntöjousinivelet 84 ovat puolestaan kiinnitetyt systeemikan-nattimen 87, joka on karaa 82 pitkin muttereiden 83 välityksellä korkeussuunnassa säädettävissä. Karan yläpäässä on ruuvaus-levy 81, joka ruuvataan kuljetinhihnan struktuuria eli rakennetta kohti. Tällainen asennus käyttämällä ruuvauslevyä 81 ja karaa 82 on sinänsä tunnettu. Systeemikannattimeen 87 on kiinnitetty vielä vaste 88, joka rajoittaa vipuvarsien 85 kiertoliikettä myötäpäivästä kiertosuuntaa vastaan.

Uusasennuksessa tai säädettäessä kaapimislaitteistoa perusteellisesti tapahtuu säätö systeeminkannattimen 87 muttereilla 83 jokaiselle kuljetinhihnan sivulle lähinnä niin pitkälle kuin kuljetinhihnaa on ruuvattu paikoilleen, kunnes kaapimiselemen-tit nojaavat tietyllä keskimääräisellä esikiristyksellä hihnan pintaa vastaan. Systeemikannattimen 87 kiinnittämisen ja lyhyen putken 80 kiinnipuristamisen jälkeen pitimiin 86 tapahtuu jokaisen kaapimiselementin yksilöllinen säätö hihnan pinnan suhteen edellä useaan kertaan selostetulla tavalla. Tällöin voidaan sellainen hihnakuljettimen muoto, joka poikkeaa tasaisesta muodosta, ottaa huomioon yksiköllisellä tavalla. Yksittäisten kaapimislamellien yhdensuuntaisuus hihnan pintaan nähden asettautuu selostetulla tavalla automaattisesti siten, että tällä tavoin kaikki työt saadaan suoritetuksi valmiiksi.

Claims (23)

1. 23 86529
2. 1. Kuljetushihnojen paluujuoksun kaapimislaite, jossa on säädettävä, kiinteästi sovitettu tai joustavasti laakeroitu kannatin (16) poikittaissuunnassa kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden ja useita jalkojen tukemia kaapimiselementtejä (1), jotka ovat rinnakkain ja ja mahdollisesti kahdessa rivissä kannattimen (16) varassa ja jotka kannattavat kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden pienellä kulmalla leikkaavasti säädettyä kaapi-mislamellia (4), joka pysyy paikoillaan runkokappaleen (2) avulla ja joka on vääntöjousen (3) avulla laakeroitu nivelöi-dysti kunkin jalan ja runkokappaleen (2) väliin, poikittain kuljetushihnan kulkusuuntaan nähden olevan akselin suhteen ja joustavasti tämän akselin suhteen tapahtuvaa kimmoista poikkeu-tusliikettä varten ei- kaavittavissa olevien kappaleiden esiintyessä hihnassa (8), jolloin kukin kaapimiselementti (1) kaapi-mislamellin (4) yhdensuuntaisuuden säilyttämiseksi automaattisesti hihnaan (8) nähden käsittää laakeroinnin akselin (20) ympäri kääntymistä varten, tunnettu siitä, että laakerointi (esim. 92, 93) on siten järjestetty, että asennetussa, käyttövalmiissa tilassa akseli (20) muodostaa hihnan (8) kaapi-miselintä (1) kohti olevalla puolella tulevaan hihnaosaan nähden kulman , joka on pienempi kuin 90° eli leikkaa hihnata-son, ja että laakerointi (esim. 92, 93) on vapaasti kiertyvä, jouseton laakerointi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaapimislaite, tunnet-t u siitä, että vääntöjousen (3) sisältävästä nivellaakeroin-nista (10, 11, 12) sinänsä tunnetulla tavalla kaavitulle hih-nanosalle (8) tulevan pystysuoran kantapiste sijaitsee hihnan kulkusuunnassa sellaisen välimatkan päässä kaapimislamellin (4) kaapimisreunan ja hihnanosan (8) välisen kosketuskohdan suhteen, että se vastaa enintään puolta nivellaakeroinnin (10, 11, 12) ja hihnanosan (8) välisestä välimatkasta. 24 86529
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kääntymisalue kääntymisakselin (20) ympäri on rajoitettu, erityisesti kääntymiskulmaan 10-15° molemmin puolin keskiasentoa.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaapimislaite, tunnet-t u siitä, että siinä on kääntymiskulman rajoittamiseksi vasteet (74).
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaapimislaite, tunnet-t u siitä, että vasteet on muodostettu pitkittäisen raon (77) seinämien ja raossa liikutettavissa olevan nastan (74) avulla.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaapimiselin, tunnettu siitä, että kääntymisakseli (20) on muodostettu kaa-pimislamellin (4/62) ja kaapimisei imen (68) välissä olevan kääntöliitoksen avulla pelkästään kaapimislamellin kääntymistä varten.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kääntymisakseli (20) on muodostettu jalan (13/32) ja kannattimen (16) kannattaman rakenneosan (33) välissä olevan kääntöliitoksen avulla.
9. 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kääntöliitos on muodostettu toisessa osassa (90/91) olevan reiän (92) ja toisessa osassa (3) olevan tapin (93) avulla.
10. 9. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kääntöliitos on muodostettu käyttämällä vierintälaakerointia (48).
11. 10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että jokainen kaapimiselin on 25 86529 laakeroitu vapaasti kiertyvästi toisen akselin (40) ympäri, joka akseli olennaisesti kohtisuorassa suunnassa kaavittua hih-nanosaa (8) vastaan kaapimislevyn (90) leikkuureunan edessä hihnanosan (8).
12. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että vapaasti kiertyvä laakerointi on järjestetty jalan (13/70) ja kannattimen (16) pitämän rakenneosan (71) välille, ja että yksi osa on muodostettu nastaksi ja toinen osa on muodostettu hoikiksi.
13. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kääntyvä laakerointi on keskiakselin (40) kulkusuunnassa järjestetty liikkuvaksi tai vaihtoehtoisesti pidetään koko hihnan kulkusuunnassa liikkuvana.
14. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kiertyvä laakerointi on siirtymissuun-nassa sillä tavoin jousen kuormittama, että kaapimiselin (1) tulee puristetuksi kaavittavaa hihnanosaa (8) vastaan.
15. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että jouseksi on järjestetty kumijousi (36), teräsjousi (37), kaasujousi (44, 45) tai hydraulinen mäntä-sylinteri-yksikkö, jossa on kaasupatja.
16. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kumijousi (36), teräsjousi (37) tai kaasujousi (44) ovat hydraulisesti vaimennettuja. 1 Patenttivaatimuksen 7 tai 11 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kannattimeen (6) on kiinnitetty välilevy (15) tai lyhyt putki (47) ja siihen kierteistetty holkki (23) pidettäväksi korkeussuunnassa säädöttävästi, ja 26 86529 että kierteistettyyn hoikkiin (23) on kääntyvästi laakeroitu kaapimiselimen (1) jalkaan kiinnitetty pultti (24).
17. 17. Patenttivaatimusten 13 ja 16 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että pultin alapää nojaa jousta (36; 37) vastaan, joka puolestaan pysyy paikoillaan siihen ruuvatun hattumutterin (35) varassa.
18. 18. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 ja patenttivaatimuksen 13 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kannatin on muodostettu putkeksi (16), että putki (16) kannattaa joukossa kaapimiselimiä (1) olevia johtimia (52), jotka ovat putken (16) sisäosasta avoimia, ja että jokaisessa johteessa kaapimiselimen (1) jalka (51) tukeutuu vapaalla päällään puhallettavaan lotku-jouseen (53) putken (16) sisäpuolella.
19. 19. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 ja patenttivaatimuksen 13 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kannatin on muodostettu putkeksi (16), että putki (16) kannattaa joukossa kaapimiselimiä (1) sokkelia (56), joka on putken sisään avoin, että kaapimiselimen (1) jokainen jalka on muodostettu ohjaus-hoikista (58), jossa on kiertyvästi pituussuunnassa siirtyvästi laakeroitu pultti (55), että pultin (55) ja ohjausholkin (58) välissä on tiivistysmansetti (59, 60), ja että putki (16) on saatettavissa edeltä määrätyn, vapaasti valittavan kaasunpai-neen alaiseksi.
20. 20. Jonkin patenttivaatimuksista 16-19 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että jokaisen ohjausholkin (58) tai jokaisen sylinterin muotoisen johteen (64) sekä jokaisen siinä olevan pultin (65) väliin on sijoitettu tiiviste (66), erityisesti O-renkaana tai tiivistysmansettina.
21. 21. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että kannatin on muodostettu 27 86 529 putkeksi (16), että putken kumpikin pää on varustettu pitimellä (86) putken (16) puristavaksi paikoillaan pitämiseksi, ja että jokainen pidin (86) on jousikuormitettu kumivääntöjousen (84) avulla kuljetinhihnan (8) alapintaa kohti.
22. 22. Jonkin patenttivaatimuksen 1-20 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että on järjestetty kaksi riviä kaapi-miselimiä (1), että jokainen rivi on putken (16) kannattamana, että putken (16) päihin on sijoitettu sivulevyt (78), jotka niiden ulkopinnoilla kannattavat putkenosaa (80), että jokainen putkenosa (80) on puristavalla tavalla kiinnitetty pitimeen (86), ja että jokainen pidin (86) on ainakin yhden kumivääntöjousen (84) välityksellä jousikuormitettu kuljetinhihnan alapintaa kohti.
23. 23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen kaapimislaite, tunnettu siitä, että pidin (86) on ohjattu kahden ohjausvivun (85) avulla, joiden toinen pää on pitimessä (86) ja toinen pää on systeemikannattimessa (87) kääntyvästi laakeroituna, jolloin ainakin yksi nivelistä on muodostettu kumivääntöjouseksi (84). 28 86529