FI86231C - Fjaerroevervakningssystem. - Google Patents

Description

1 86231

Etäisvalvontajärjestelmä

Keksintö koskee menetelmää laajalla alueella useissa eri 5 paikoissa ja eri aikoina suoritettavien työtehtävien valvomiseksi, niiden suoritusedellytysten seuraamiseksi ja työntekijöiden ohjaamiseksi käyttämällä kaksisuuntaisesti toimivaa viestiliikenneverkkoa.

10 Esim. siivousyrityksissä, vartiointiyrityksissä ja kiinteis-tönhuoltoyhtiöissä tapahtuvat työtehtävät yleensä sekä maantieteellisesti laajalla alueella useissa kaukana toisistaan olevissa kohteissa ja useinkin hyvin satunnaisiin aikoihin tai ainakin suunnitelmallisissakin tapauksissa 15 hyvin vaihteleviin vuorokauden aikoihin. Tällöin on tehtävien toteutuksen seuranta esim. työnjohdon kannalta erittäin vaikeaa, koska todellinen fyysinen seuranta edellyttäisi työnjohtajan kulkemista jatkuvasti pitkiä matkoja paikasta toiseen. Usein fyysinen seuranta on käytännössä mahdotonta, 20 koska kunkin yksittäisen tehtävän lyhyestä ajasta johtuen pitäisi työnjohtajan käytännössä olla samanaikaisesti useammassa kohteessa. Edellä mainittu valvontaongelma on vaikeimmillaan kun kyse on työajan valvonnasta. Töiden tekninen valvonta taas yleensä voidaan tehdä jälkikäteen. Edellä 25 kuvattu perinteinen valvontatapa vaatisi, ollakseen edes kohtuullisen kattava, huomattavan määrän työnjohtoa suhteessa työntekijöiden määrään, mistä johtuen se tulee erittäin kalliiksi eikä sellaista käytännössä yleensä toteuteta.

30 Edellä oleva fyysinen seuranta voidaan tietenkin yksinkertaisemmassa tapauksessa korvata sillä, että työntekijä on kustakin työkohteesta yhteydessä työnjohtoon tai päivystäjään tai tietokoneeseen. Tämä voidaan toteuttaa, kuten . .·. huoltotöiden kohdalla usein on tehty siten, että huoltomies 35 soittaa työkohteesta saatuaan ko. työn suoritetuksi päivystäjälle, joka antaa seuraavan kohteen tiedot. Näin päivystäjä tietää suhteellisen tarkasti, missä kukin huoltomies kulloinkin on ja kuinka kauan kuhunkin tehtävään on kulunut 2 86231 aikaa, jonka päivystäjä voi myös kirjata esim. tietokoneelle. Myöskin työmatkat voidaan tällä tavoin optimoida, koska päivystäjä voi valita seuraavan kohteen vasta juuri ennen matkan jatkumista, jolloin on huomioitavissa sekä välimatka että 5 kiireellisyys. Tämä menettely ei sovellu hyvin esim. siivoukseen, koska siinä jokaisella siivoojalla yleensä on pääasiassa vakiokohteet, jolloin päähyötyä optimoinnista ei voida saavuttaa. Järjestelmää voidaan tietenkin muuttaa siten, että kussakin kohteessa työntekijät ilmoittavat puhelimitse johtokeskuk-10 seen töiden aloituksesta ja lopetuksesta, mutta koska nämä ilmoitukset kokonaisuutena suurelta joukolta siivoojia ovat lukumäärältään suuria ja erittäin rutiininomaisia on erityisesti niiden vastaanottaminen myös huomattavan ei-motivoivaa, mistä aiheutuu suuri virhemäärä ja epäluotettavuus.

15

Edellä kuvatun järjestelmän jatkokehitelmänä voidaan tietysti ajatella, että viestit vastaanottava päivystäjä tai työnjohtaja tai vastaava henkilö korvataan laitteella, kuten tietokoneella, joka automaattisesti huolehtii sanomien vastaanotosta. 20 Tällainen järjestelmä soveltuu kyllä työajan ja paikallaolon yksinkertaiseen valvontaan ja sellainen on esitetty julkaisussa DE-31 47 776. Tällaisessa järjestelyssä on kuitenkin vakavia haittapuolia. Ensinnäkin monissa kohteissa ne aikarajat, jonka sisällä kukin siivoustyö tosiasiassa on tehtävä, voivat 25 olla suhteellisen väljät, mikä tekee yksinkertaisen hälytysra-joihin perustuvan valvonnan huonosti toimivaksi. Tämän lisäksi järjestelmässä on se ongelma, että työntekijä esim. lähettäes-sään puhelimella määrättyä viestiä ei pysty lainkaan toteamaan sitä, onko viesti mennyt perille juuri oikeassa muodossa.

30 Esim. näppäilyvirheistä tai linjahäiriöistä aiheutuneet virheelliset rekisteröinnit aiheuttavat jälkikäteen huomattavaa korjaustyötä. Tämän lisäksi kun työntekijä voi etäiskohtees-ta lähettää vain täsmälleen rajattuja ennalta määrättyjä viestejä, ei hänellä ole mitään mahdollisuutta esim. poikkeus-35 tilanteita varten muunlaisen viestin lähettämiseen muutoin, kuin katkaisemalla yhteys tietokoneeseen ja yrittämällä tavoittaa normaalilla puhelinyhteydellä työnjohtajaa, jonka tavoittaminen myös työnjohtajan suuren liikkuvuuden m 3 86231 vuoksi on vaikeata huolimatta radiopuhelimista ja henkilöhakulaitteista. Vielä ongelmana on se, että järjestelmällä on täysin mahdoton antaa jollekulle tai joillekuille työntekijöille yleisiä tai jotain määrättyä kohdetta koskevia täs-5 mennyksiä, lisätietoja tai ohjeita vaan näiden saamiseksi työntekijän olisi oltava vähintäänkin puhelinyhteydessä suoraan työnjohtajan kanssa. Järjestelmä ei edes pysty antamaan tietoa tällaisesta tarpeesta työnjohtajalta työntekijälle päin.

10

Keksinnön tavoitteena on siten kerätä kaikki tarvittavat päivystykset, valvonnat ja ohjaus yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi ja automatisoida ne johtokeskustietokoneen alaiseksi järjestelmäksi. Keksinnön tavoitteena on myös aikaan-15 saada menetelmä, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen kommunikoinnin sekä etäiskohteessa olevan työntekijän ja/tai työnjohtajan tai vastaavan henkilön sekä johtokeskustietokoneen välillä. Vielä keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä, jolla järjestelmän käyttäjä voi tarkistaa kulloisenkin 20 viestin perillemenon ja oikeellisuuden välittömästi ja tarvittaessa korjata sen. Keksinnön tavoitteena on myöskin mahdollistaa kahden eri etäiskohteessa olevan henkilön välinen suora puhuttu kommunikointi ilman, että näiden kummankaan on lähdettävä etsimään toista soittelemalla mahdollisesti enem-- . 25 män tai vähemmän umpimähkään eri puhelinnumeroihin. Keksinnön yleisenä tarkoituksena on siten saada rutiiniluontoisia tehtäviä siirrettyä automaattisen valvonnan ja ohjauksen piiriin, millä vapautetaan henkilöresursseja vaativampiin ' työnohjaukseen liittyviin tehtäviin. Tavoitteena on kuiten- 30 kin mahdollistaa monipuolinen viestintä ja häiriötilanteiden nopea ja täsmällinen selvittäminen.

Edellä kuvatut ongelmat saadaan ratkaistua Ja määritellyt tavoitteet toteutettua menetelmällä, jolle on tunnusomaista 35 se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosas-sa.

4 86231

Keksinnön etuna on, että vakioimalla erityyppisten tapahtumien käsittely tuetaan tapahtuman elinkaariajattelua: kaikilla tapahtumilla on selkeä alku-, käsittely- ja päätösvaihe. Johtokeskuksen päivystyshenkilökunta saa selkeän kuvan 5 avoinna olevista tapahtumista sekä niistä toimenpiteistä, jotka tarvitaan tapahtuman saattamiseksi päätökseen. Johto-keskus tuottaa jokaisesta tapahtumasta sen elinkaarta selvittävän raportin, jota voidaan hyödyttää suoraan esim. laskutuksen lähtötietoina. Tämän järjestelmän suorittama 10 tapahtumakirjaus mahdollistaa tapahtumien ja niillä suori tettujen toimenpiteiden aukottoman selvittämisen asiakkaiden tiedusteluja varten jopa vuosia myöhemmin. Keksinnön etuna on myös se, että esim. työkohteessa ilmenevät ongelmat tai hätätilanteet ovat välittömästi johtokeskuksen tiedossa ja 15 että kuhunkin etäiskohteeseen voidaan tarvittaessa siirtää tai osoittaa joko työtä koskeva juuri muuttunut tieto tai vaikkapa yksityinen kiireellinen viesti. Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

20

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista järjestelmää kokonaisuutena .

Kuvio 2 esittää etäiskohteessa olevan työntekijän tai vas-25 taavan eräitä mahdollisia toimintoja tai toimintoketjuja.

Kuvio 3 esittää etäiskohteessa olevan työnjohtajan tai vastaavan toimintoja ja eräitä mahdollisia toimintoketjuja.

30 Kuvio 4 esittää etäiskohteessa olevan työntekijän tai vastaavan toimintoja ja toimintoketjuja toisenlaisessa sovellutuksessa.

Kuvio 5 esittää esimerkkiä johtokeskustietokoneelta saata-35 vasta tiedosta esim. näyttöpäätteelle.

Johtokeskuksen tietoliikenne on koko toiminnan avain. Kaikki johtokeskuksen toiminnot tukeutuvat tavalla tai toisella 5 86231 eriasteisiin tietoliikenteen kautta saatuihin herätetapahtu-miin.

Tietoliikenneyhteydet voidaan jakaa neljään pääsektoriin: 5 informaatioliitännät, hälytysliitännät, keskustietokonelii-täntä sekä mahdollisesti eri johtokeskusten väliset liitännät. Nämä käydään läpi tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Informaatioliitännöillä tarkoitetaan johtokeskustietokoneen 10 10 kautta tapahtuvaa viestiliikennettä. Tämä jakautuu kol meen osaan, jotka ovat puhelinkeskusliitännät 2, radioverk-koliitäntä 3 ja audioliitännät 4. Lisäksi johtokeskustieto-koneessa on tietenkin normaalit liitännät 12 päivystyspäät-teille 5 ja liitäntä 13 mahdolliseen isoon tietokoneeseen 15 14.

Puhelinkeskusliitäntöjen 2a, 2b avulla saadaan erilaiset puhelinpäivystys- ja palvelutoiminteet integroitua suoraan johtokeskuksen päivystyspäätteille 5 tai päivystyspuhelimil-20 le 6, joita voi kumpiakin olla useita. Johtokeskusta 1 palvelevan puhelinkeskuksen 7 mainittujen tietokoneliitäntö-jen 2a, 2b kautta saadaan kaikki normaalisti välittäjälle tulostuva informaatio johtokeskuksen 1 käyttöön. Koska tietokoneliitännät ovat kaksisuuntaisia, johtokeskustietoko-25 ne 10 myös ohjaa puhelinkeskusta 7. Sopivalla ohjelmistolla saadaan puhelintoiminteet integroitua luonnolliseksi osaksi johtokeskustyöskentelyä. Tämä ominaisuus tekee puhelinkes-kusliitännöistä yhden tärkeimmistä johtokeskuksen ominaisuuksista, koska se tällöin esim. etäiskohteessa olevan 30 työntekijän tai työnjohtajan antaman määrätyn koodisignaalin perusteella etsii tiedostoistaan haettavan henkilön olinpaikan ja yhteystiedot ja suorittaa puhelun siirron automaattisesti työnjohtajalle tai vastaavat! työntekijälle tai muulle muistiin rekisteröidylle taholle puheyhteyttä varten.

35

Yksi johtokeskuksen 1 puhelinkeskusliitäntöjen mahdollistamista toiminteista on useita erilaisia päivystyskohteita hallitseva puhelinvastauspalvelu. Kutsuttaessa päivystyenu- 6 86231 meroa jostain etäiskohteesta 8, puhelinlinjoja 15 pitkin puhelinkeskus 7 ilmoittaa puhelun alanumerotiedot ja kutsu-tiedon johtokeskustietokoneelle 10, joka noutaa omasta tietokannastaan ko. numeroon liittyvän tunnistetiedon ja 5 siirtää sen päivystäjien näyttöpääteen 5 ns. puheluikkunaan. Puheluikkunassa puhelu ilmaistaan tunnistetiedon perusteella, ja kuka tahansa päivystäjistä voi suorittaa puhelun poiminnan puhelinvaihteesta 7 puhelinlinjalle tai -linjoille 16 ja siten vieressään olevaan puhelinkoneeseen 6. SaamaΙ-ΙΟ laan tunnistetiedolla kyseinen päivystäjä osaa vastata tulevaan kutsuun puhelun tilaajan odottamalla tavalla; tilaaja ei huomaa soittavansa erityiseen vastauspalveluun.

Puhelinvastauspalvelun käytettävyyttä lisää puhelun poimin-15 taan liitettävä opastesivun tulostus. Opastesivujen ansiosta voidaan muodostaa monipuolisia vastauspalvelutoiminteita, joissa johtokeskuksen 1 päivystäjä saa eteensä tunnistetta vastaavat ohjeet aina puhelun saapuessa. Opastetoiminnetta voidaan luonnollisesti laajentaa myös käsittämään erilaiset 20 tiedustelu- ja ilmoituspalvelut siten, että päivystäjä täyttää palveluun tarvittavan, kysymyksiä ja vastauskenttiä sisältävän "näyttölomakkeen" päätteellään puhelinkeskustelun aikana. Näin täytetyt "lomakkeet" ovat johtokeskuksen 1 kannalta tapahtumia, joista saadaan raportit jälkikäsittelyä 25 varten.

Puhelinkeskuksen integroiminen johtokeskukseen antaa merkittävän palveluedun aikaisempiin vastauspalveluihin verrattuna: asiakkaille ja henkilöstölle kyetään tarjoamaan ympäri-30 vuorokautinen asiantunteva, nopea ja yksilöllinen vastaus-palvelu .

Suurin osa kentältä etäiskohteista 8 tulevista viesteistä on ilmoitusluonteisia ja yksinkertaisia. Viestien suuri 35 lukumäärä on aikaisemmin estänyt ilmoitusviestien käyttöönoton, koska puheyhteydellä suoritettu viestinvälitys olisi vaatinut runsaasti henkilökuntaa viestien vastaanottoon ja jälkikäsittelyyn. Tämän ratkaisee keksinnön mukainen järjes- 7 86231 telmä, jossa on yksi tai useampi puhesyntesoija 9 yhdistettynä näppäinpuhelinten 8 käyttämän kaksoisäänikoodauksen tunnistimeen johtokeskustietokoneessa 10.

5 Tätä järjestelmää käyttäen saadaan muodostettua synteettisesti synnytetyllä puhesignaalilla toimiva yhteys 4 tietokoneelta 10 etäiskohteisiin 8 päin ja etäiskohteissa 8 olevien puhelimien 11 näppäimistöllä indusoitu koodattu ääni-taajuussignaalilla toimiva yhteys 15 etäiskohteesta johto-10 keskustietokoneeseen 10 päin. Järjestelmä on ideaalinen yksinkertaisten ilmoitusten siirtoon. Ilmoituksen antaja jossain etäiskohteessa 8 soittaa tiettyyn numeroon (tietokoneen 10 numeroon keskuksen 7 kautta), josta vastaa tietokone 10 synteettistä puhetta apuna käyttäen. Ilmoittaja näppäilee 15 tarvittavat tunnistetiedot puhelimella, saa niihin puhutun vasteen esim. ohjeina tai tarkistusta varten, ilmoittaa näppäilemällä toiminnon koodinumeron ja saa lopuksi tietokoneelta tarvittavat tiedot tai antaa tietokoneelle vaaditut tiedot. Tätä järjestelyä voidaan helposti laajentaa käsittä-20 mään esimerkiksi jätettyjen synteettisesti synnytetyllä äänellä toistettujen viestien kuuntelun linjaa 4, 7, 15 pitkin, yksinkertaisten viestien lähetyksen koodatussa muodossa linjaa 15, 7, 2b pitkin sekä kytkeytymisen suoraan johtokes-kuspäivystäjälle tai työnjohtajalle aitoa puheyhteyttä var-!'. 25 ten joko puhelinlinjoja 15, 16 tai radioyhteyslinjoja 17, 18 pitkin. Puhelinkeskusliitännän ansiosta kaikki tarvittava informaatio on suoraan johtokeskuksen 1 käytössä.

Tulleiden hälytysten etäiskäsittely on myös mahdollista si-30 ten, että johtokeskustietokone 10 avaa puhelinyhteyden 4, 15 esim. valmiustilassa olevan huoltomiehen kotiin, joka sil-loin on myös eräs etäiskohde 8 ja kertoo synteettisellä puheella aiheena olevan ongelman kuvauksen.

35 Monimuotoisimmat viestiliitännät johtokeskukseen aiheutuvat erilaisista vartiointi- ja hälytysjärjestelmistä, joihin usein liittyy n. parikymmentä ilmoituskanavaa, jotka edustavat noin kymmentä erilaista ilmoitusmuotoa. Yksi toiminta β 86231 rationalisoivista johtokeskusfunktioista on erilaisten hälytysjärjestelmien tuottaman informaation yhdenmukaistaminen johtokeskuksen 1 päivystäjää varten. Johtokeskustietoko-neen 10 ohjelmisto muokkaa erilaisista hälytyslähteistä 5 etäiskohteissa 8 saatavan informaation yhdenmukaiseen tapah-tumamuotoon, jonka jälkeen päivystäjä käsittelee tapahtumaa identtisin menetelmin tapahtuman alkuperästä riippumatta. Jotta identtisyyspäämäärä saavutettaisiin, tulee nykyiset hälytyslähteet liittää sopivalla sovitusohjelmistolla johto-10 keskukseen.

Johtokeskuksen käsittelemät tapahtumatiedot siirretään vähintään kerran vuorokaudessa 'ylöspäin' linjaa 13 pitkin isolle koneelle 14 erilaisia jatkokäsittelyjä varten. Tähän 15 tarvitaan vastaavat keräily- ja vastaanotto-ohjelmistot molempiin tietokoneisiin, joita ei tässä tarkemmin kuvata.

Seuraavassa käsitellään kuvion 1 järjestelmällä käsiteltävää viestiliikennettä, josta esimerkkeinä ovat kuviot 2-4. Kuvio 20 2 kuvaa esim. siivoojan lähettämiä ja saamia viestejä, kuvio 3 työnjohtajan lähettämiä ja saamia viestejä ja kuvio 4 vartijan vastaavia viestejä. Henkilöstön lähettämät viestit jaetaan kolmeen luokkaan, jotka ovat valvontaviestit, apu-viestit ja sanomat. Näistä muodostuu aina yhdessä johtokes-25 kustietokoneen 10 lähettämien loogisten merkkien tai niitä vastaavien viestien kanssa kuvioista 2-4 ilmenevät toiminto-ketjut. Soveltuvin osin on alla viestien perään merkitty tämän taulukon mukainen yhteys (esim. AI: "tulo töihin" on tiedollisessa yhteydessä B2:een "Työvoimatilanne”) sekä 30 informaatioreitti kuvion 1 järjestelmässä (erotettuna merkillä ";") .

Valvontaviestit ja yhteydet: 35 A. Siivooja 1. Tulo töihin (—> Bl); (8 —> 7 —> 10) 2. Lähtö töistä (—> Bl); (8 —> 7 —> 10) 3. Viestin luku (<— B4 ja <— C2); 9 86231 (10 -> 9 -> 7 -> 8) 4. Viestin lähetys työnjohtajalle (-> B2 ja —> C3); (8 -> 7 -> 10) tai (8 —> 7, 2a —> 8 tai 16) 5 B. Työnjohtaja 1. Työvoimatilanne (<— AI ja <— A2) (10 —> 9 —> 7 —> 8) tai (10 -> 5) 2. Viestit kohteista (<— A4); (8 —> 7, 2a —> 8 tai 6) 10 3. Viestit muualta (<— C2); (10 —> 5) tai (10 -> 9 -> 7 -> 8) tai (8 -> 7, 2a -> 6) 4. Viestin lähetys (—> A3); (8 —> 7 —> 10) tai (5 -> 10 -> 9 —> 7 —> 8) 15 5. Viestin lukutilanne (<- A3); (10 —> 9 —> 7 -> 8) tai (6 -> 7 -> 8) 6. Viestin poisto (-> A3); (8 —> 7 -> 10) C. Työnjohtaja (iso kone^ 20 1. Perustiedot ;(19 -> 14 —> 10) . . : 2. Viestin lähetys (-> A3 ja -> B3); (19 tai 5 -> 10 -> 9 -> 7 -> 8) 3. Viestit kohteista (<- A4); (8 —> 7 —> 10 -> 14 —> 19) 25 Apuviestit: 1. Avaus 2. Lopetus 3. Toisto 30 4. Korjaus : 5. Ohjetoimintamuoto päälle 6. Ohjetoimintamuoto pois

Sanomat: 35 1. (muistiin kirjatut tekstit, jotka puhesyntesoijät 9, tulostavat kuultaviksi) 10 86231

Loogiset merkit tai viestit: 1. Kyllä 2. Ei 5 3. Anna henkilötunnus 4. xx on poissa 5. Viesti poistettu

Yhteenvetomaisesti esitettynä järjestelmässä voidaan toimia 10 seuraavien päätetoimintojen mukaisesti:

Perustietojen ylläpito:

Työnjohtaja ylläpitää tietoja kohteistaan, niiden työntekijöistä sekä työntekijöiden työajoista, joko päätteeltä 5 15 tai päätteeltä 16, jotka voivat olla kotona tai toimistossa. Tiedot kirjataan ison koneen näyttöpääteeltä. Tiedot siirretään isolta koneelta 14 johtokeskustietokoneelle 10. Kuviossa 5 on esitetty esimerkki siitä, kuinka perustiedot voidaan esittää näyttöpäätteillä 5, 19 tai tulostaa paperille.

20

Henkilöstön hallinta:

Työntekijä ilmoittautuu puhelimella 8 johtokeskustietoko-neelle 10 tullessaan ja lähtiessään töistä. Ilmoitukset tallettuvat johtokeskustietokoneeseen. Työnjohtaja voi 25 kysellä poikkeamia perustiedoista NMT-puhelimen (linjat 18, 17) tai tavallisen puhelimen ja johtokeskustietokoneen avulla ("Työvoimatilanne”).

Viestien välitys (tapa 1): 30 Työnjohtaja asettaa viestin ison tietokoneen 14 muistiin. Työnjohtaja voi myös pyytää viestin asetuksen yhteydessä raportin tietyn tulevan kellonajan lukutilanteesta. (Raportti tulee viestinä muistiin). Viesti siirretään johtokeskustietokoneeseen. Työntekijä kuuntelee viestin saapuessaan 35 kohteeseen tai työn lomassa.

11 86231

Viestien välitys (tapa 2):

Työnjohtaja asettaa standardiviestin puhelimen tai NMT-puhe-limen ja johtokeekuetietokoneen avulla. Viesti talletetaan johtokeskustietokoneeseen. Työntekijä kuuntelee viestin 5 työn lomassa tai lähtiessään kohteesta. Työnjohtaja voi johtokeskustietokoneen avulla tiedustella onko viesti luettu, tai poistaa vanhentuneen viestin.

Työnjohtajan ilmoitustaulu (tapa 1): 10 Työnjohtaja asettaa tiedotuksen tietokoneen 14 muistiin.

Tiedotus siirretään johtokeskustietokoneeseen 10. Työntekijä kuuntelee asetetun tiedotuksen halutessaan tietää työnjohtajan tavoitettavuuden.

15 Työnjohtajan ilmoitustaulu (tapa 2):

Työnjohtaja asettaa standarditiedotuksen puhelimen tai NMT-puhelimen ja johtokeskustietokoneen avulla. Tiedotus talletetaan johtokeskustietokoneeseen. Työntekijä kuuntelee asetetun tiedotuksen halutessaan tietää työnjohtajan tavoi-20 tettavuuden.

Ilmoitusten siirto:

Työntekijä voi asettaa erilaisia standarsoituja ilmoituksia johtokeskustietokoneen avulla (esim. imuri rikki). Ilmoituk-25 set tallentuvat johtokeskustietokoneeseen. Työnjohtaja voi lukea asetettuja ilmoituksia puhelimen tai NMT-puhelimen ja johtokeskustietokoneen avulla ("Ilmoitustilanne"). Asetetut ilmoitukset siirretään isolle koneelle 14, josta ne ovat luettavissa sen muistijärjestelmän avulla.

30

Seuraavissa kappaleissa esitetään johtokeskukselta odotetut palvelutoiminnot. Toimintojen keskinäinen järjestys kuvaa löyhästi toimintojen kiireellisyyttä.

35 Vartijaseuranta

Varustamalla vartijat sopivalla tukilaitteistolla saadaan aikaan reaaliajassa toimiva vartijoiden seurantajärjestelmä, josta ilmenee kunkin ulkona olevan vartijan tapahtumatiedot 12 86231 vartiointipisteissä kellonajalla varustettuna. Tämä toiminto korvaa nykyisen vartijakellojärjestelmän. Vartijaseuranta voidaan liittää suoraan jäljempänä esitettävään puutosilmoi-tustoimintoon: tiettyä aikaväliä pidemmän tiedonsiirtoyh-5 teysvälin sattuessa saadaan ilmoitus mahdollisesta ongelmasta. Näin lisätään vartijoiden turvallisuutta automatiikan avulla.

Hälytysautomaatio 10 Tulevien hälytysten yhdenmukaistamisella saavutetaan selvää parannusta kentältä tulevien hälytysten hallinnassa. Päivystäjien ei enää normaalikäytössä tarvitse tuntea kaikkien hälytyslaitteiden ominaisuuksia, vaan tiedot hälytyksistä saadaan suoraan yhdenmukaisina ilmoituksina ja tapahtuman 15 elinkaaren alkupisteinä sisään järjestelmään. Jokaiseen tapahtumaan liitetään myös selkeät käsittelyohjeet kuvaruudulle, mahdollinen kuvainformaatio kuvankäsittelyjärjestelmään ja tarvittaessa paperilistausmahdollisuus.

20 Turvailmoitukset

Turvailmoitusten vastaanotto ja käsittely voidaan automatisoida joko edellä kuvattujen audioliitäntöjen tai radio-verkkoliitäntöjen avulla. Ilmoittautumisten seuranta siirretään tietokoneelle. Turvailmoitusten puuttuminen tietyn 25 ajan kuluessa käsitellään seuraavassa esitettyjen puutosil-moitusten sääntöjen perusteella.

Puutosilmoitukset

Useissa tapahtumatiedoissa tiedon puuttuminen on yhtä tärkeä 30 viesti kuin sen saapuminen. Useisiin hälytysautomaation muokkaamiin tietoihin on tarve liittää kellopohjainen tulevien ilmoitusten tarkkailu. Puuttuvista tapahtumista tulee antaa vakiomuotoinen hälytystapahtuma tietyn viivästymisen jälkeen. Nämä tapahtumat kirjataan taas johtokeskustapahtu-35 miksi jatkokäsittelyä varten.

i3 86231

Salattu viestinvälitys

Vartiointitoiminnassa on usein tarvetta välittää arkaluontoista, salaamista vaativaa informaatiota radioteitse. Koska radiokanavien kuuntelu on varsin helppoa, muodostuu tiedon-5 siirrosta helposti turvallisuusriski. Liittämällä vartijoiden radiopuhelinvarustukseen tekstitiedonsiirtomoduli voidaan arkaluontoiset viestit muodostaa johtokeskuksen päätteiltä tekstimuodossa ja välittää suoraan vartijan mukanaan kantamaan laitteeseen.

10

Tarvittaessa vastaava viestinvälitysmekanismi toimii myös kentältä johtokeskukseen päin.

Päivystyspalvelu 15 Erilaiset ympärivuorokautista päivystystä vaativat tehtävät saadaan nivottua yhteen johtokeskuksen puhelinkeskusliitän-nän avulla. Näin samat päivystäjät kykenevät hoitamaan suuren joukon päivystyskohteita edellä esitetyn opastesivun avulla.

:V: 20 : Siivoojien seuranta

Siivoojien työhöntulon seuranta on tähän asti ollut hankalaa : järjestää. Käytännössä työnjohtaja on joutunut käymään läpi λ. laajankin valvonta-alueen henkilökohtaisesti ja aikaavieväs- I . 25 ti. Audioliitännän avulla voidaan rakentaa siivoojien il- moittautumisten automaattinen kir jaami s toiminto. Samaan tekniikkaan tukeutuen voi työnjohtaja pyytää automaattisen paikalla- tai poissaoloilmoituksen suoraan puhelimella johtokeskustietokoneelta. Näin työnjohtajan työpanos saadaan 30 suunnattua oleellisiin asioihin ja tarpeettomat tarkistuskäynnit voidaan välttää. Audioliitännän avulla voidaan myös suorittaa viestinvälitystä kentälle ja kentältä sekä tarvittaessa kytkeytyä puheyhteyteen johtokeskuksen päivystäjän tai työnjohtajan kanssa tarvitsematta tietää työnjohtajan 35 sijaintia.

i4 86231

Huoltomiesten seuranta

Siivoojien seurantaa vastaava toiminto voidaan rakentaa myös huoltomiesten seurantaan. Työtapahtumien ilmaisemiseen voidaan muodostaa erityinen koodisto, jonka avulla monimut-5 kaisetkin toimenpiteet voidaan kirjata. Viestinvälitys ja suora puheyhteys onnistuu samoin kuin siivoojaseurannassa-kin.

Tietoliikenneyhteyksien paraneminen 10 Muodostamalla yhteydenotto kentän ja työnjohdon välillä mahdollisimman yksinkertaiseksi ja suodattamalla rutiini-ilmoitukset pois automatiosoinnilla saadaan käytössä olevat puheyhteyskanavat paremmalle käyttöasteelle ja toiminnan kannalta oleellisten, normaalista poikkeavien tietojen 15 siirtoon. Myös viestivälitys kentälle erilaisten ilmoittautumisten yhteydessä parantaa huomattavasti tiedon kulkua: kaikki siivoojat ovat viestiyhteyden päässä aina töitä aloittaessaan.

20 Vastauspalvelu

Uusi puhelinkeskusliitännän kautta saatava päivystyspalvelun laajennus on vastauspalvelu.

Kuvatietokanta 25 Yhdistämällä järjestelmään erillinen kuvankäsittelylaitteis-to voidaan erilaiset arkistokuvat (esim. pohjapiirustukset) saada kuvamonitoriin automaattisesti tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman toimintaohjeiden yhteydessä oleva viittaus kuva-tietokantaan aiheuttaa asiaan liittyvän kuvan tai kuvien 30 noudon kuvamonitoriin muiden toimintoon liittyvien ohjeiden haun yhteydessä, joten päivystäjällä on heti tapahtuman tullessa kaikki tarvittava tieto tapahtumaan vaadittavista jatkotoimenpiteistä.

35 i5 86231

Materiaaliseuranta

Normaalin työajan ulkopuolella tapahtuva materiaalin siirto voidaan määritellä omaksi tapahtumalajikseen, josta muodostuvan raportin mukaan voidaan päivittää keskuskoneen tieto-5 kantaa.

Claims (11)

1. Menetelmä laajalla alueella useissa eri paikoissa ja eri aikoina suoritettavien työtehtävien valvomiseksi, niiden suori tusedel ly tys ten seuraamiseksi ja työntekijöiden ohjaamisek- 5 si käyttämällä kaksisuuntaisesti toimivaa viestiliikenneverk-koa, viestiliikenne ensimmäiseen suuntaan, etäiskohteesta (8) johtokeskukseen (1) päin tapahtuu ensisijaisesti merkitykseltään ennalta määriteltyjen koodien avulla äänitaajuussignaa-lilla, tunnettu siitä, että johtokeskus käsittää tietokoneen 10 (10), jolloin viestiliikenne toiseen suuntaan johtokeskustie- tokoneesta (10) etäiskohteeseen (8) päin tapahtuu ensisijaisesti synteettisesti synnytetyn puhesignaalin avulla ja että viestiliikenne etäiskohteessa olevan henkilön ja johtokeskuk-sen (1) ja sen tietokoneen (10) välillä tapahtuu erilaisten 15 sisällöltään ennalta määrättyjen apuviestien ja valvontavies-tien sekä johtokeskustietokoneen lähettämien erilaisten loogisten merkkien tai niitä vastaavien viestien tai sen muististaan puhesyntesoijan (9) kautta tulostamien erilaisten sanomien muodostamina toimintoketjuina. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viestiliikenne etäiskohteen (8) ja johtokeskustietokoneen (10) välillä tapahtuu vuorotellen ensimmäiseen ja ·.·. toiseen suuntaan toimintoketjuina. . 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuviesteinä ovat ainakin avaus, lopetus, toisto ja korjaus, että valvontaviesteinä ovat ainakin tulo, lähtö, viestin luku, viestin lähetys ja että etäiskohteessa (8) ole- .· 30 va henkilö herättää näiden mukaiset tapahtumat lähettämällä koodatun äänitaajuussignaalin.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanomateksti, jonka johtokeskustietokone • 35 tulostaa puhesyntesoijan (9) kautta muististaan, on talletettavissa tietokoneen muistiin joko suoraan joltain päätteeltä (5 tai 19) tai sisällöltään koodattujen merkkien avulla ääni- 17 86231 taajuussignaaleilla etäiskohteesta (8), jolloin koodi voi merkitä tekstikokonaisuutta, sanaa tai yksittäistä merkkiä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että johtokeskuksen tietokoneen (10) lähettämät loogiset merkit tai niitä vastaavat viestit ovat sisällöltään sellaisia, että etäiskohteessa oleva henkilö voi niiden perusteella päätellä johtokeskukseen (1) lähettämänsä viestin oikeellisuuden. 10

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johtokeskustietokone (10) kytkee määrätyllä tai määrätyillä apuviesteillä ja/tai valvontaviesteillä kyseisen etäiskohteen puhelimen toiseen puhelimeen, jolla 15 soitonsiirrolla syntyy normaali kaksisuuntainen puheyhteys kahden etäiskohteen (8) tai etäiskohteen (8) ja päivystyspu-helimen (6) välille.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että johtokeskustietokone (10) tallentaa annetut valvontaviestit siten, että viestien sisältö ja niiden antoajankohdat ovat luettavissa näyttöpäätteeltä (5 tai 9) tai toisesta etäiskohteesta (8) valtuudet osoittavan viestin jälkeen tai on tulostettavissa jälkikäsittelyä varten tai ; 25 muulla tavoin.

• 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etäiskohteesta (8) tulevan puhelun siirtyessä johtokeskustietokoneelle (10) soitonsiirrolla tai päivystäjän • 30 poimiessa jonkin vastaavan puhelun johtokeskuksen päivystys-puhelimeen (6), noutaa johtokeskustietokone (10) puhelinkes-kuksestaan (7) ko. puhelun tunnistetiedon ja esittää sen vas-.··.·. taavalla päivystyspäätteellä (5) kyseiselle päivystäjälle sekä tarvittaessa lisäksi tunnistetiedon perusteella tietoko-• 35 neen muistista saatavat tiedot opastesivuksi tälle päivystys- päätteelle tiedon antamiseksi ja lisätietojen tallentamisek- Si. ie 86231

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että synteettisesti synnytetyt ja kuultavaksi tulostetut sanomat ovat johtokeskustietokoneessa (10) niitä talletettaessa merkittävissä vain määrätyn henkilön, henkilö- 5 ryhmän tai kaikkien kuultaviksi ja että tällaisen sanoman olemassaolo ilmoitetaan kullekin tarkoitetulle kohdehenkilölle toimintoketjun ennalta määrätyssä kohdassa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että etäiskohteessa (8) viestejä vastaanottava tai lähettävä laite on joko tavanomainen äänitaajuusnäp-päinpuhelin tai vastaava radiopuhelin, koodeja varten valmiiksi erikoisnäppäimillä varustettu puhelin ja/tai kortinlukijalla varustettu puhelin henkilötunnistusta ja/tai yhtey- 15 denpitoa varten.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etäiskohteessa olevan viestilaitteen’ollessa radiopuhelin viestin ja/tai sanoman koodaus tapahtuu ainakin osit- 20 tain tekstitiedonsiirtomodulin avulla.