FI86168B - Foerfarande foer framstaellning av 2,2,2-trifluoretanol. - Google Patents

Description

1 86168

Menetelmä 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi -Förfarande för framställning av 2,2,2-trifluoretanol Tämä keksintö kohdistuu menetelmiin 2,2,2-trifluorieta-nolin valmistamiseksi. Erityisesti keksintö liittyy jatkuviin prosesseihin tällaisen tuotteen valmistamiseksi.

2,2,2-trifluorietanoli on lähtöaineena monien tuotteiden synteesissä, esimerkiksi inhalaatioanestesiassa käytettävän isofluraanin (CF3CHC10CHF2)· 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi on esitetty useita menetelmiä. Esimerkiksi Lawlor et ai.:in US-patentissa 2 868 846 kuvataan menetelmä, jossa 2,2,2-trifluorietanolia voidaan valmistaa kuumentamalla 2-kloori-l,1,l-trifluorietaania reaktioväliai-neessa, joka sisältää hydroksyloitua liuotinta, jolloin reaktioväliaineen pH pidetään välillä 3-10 esim. siten, että siihen on liuotettu heikon hapon suolaa. Lawlor et ai. esittävät, että reaktion käyntiinsaattamiseksi reaktio-seos kuumennetaan suositeltavasti alueella 175 - 300°C olevaan lämpötilaan, ja suositeltavasti autogeenisesti kehittyneessä paineessa. Kaikki Lawlor et ai.:in patentis-.. sa spesifisesti kuvatut reaktiot suoritetaan sekoitetussa * ; autoklaavissa eräpohjalla. Myös tuotteet ja reagoimaton 1!;1 2-kloori-l, 1,1-trifluorietaani Lawlor et ai.: in esimer keissä joko tislataan suoraan olennaisen paineenlaskun au-toklaavista jälkeen tai nestemäinen tuote fraktioidaan, jolloin 2-kloori-l, 1, l-trifluorietaani ja 2,2,2-trifluori-etanoli kerätään erikseen. Menetelmässä käytetyn autoklaavin koko on suuruusluokkaa n. 1 litra, ja jotta reaktio ....: ylipäätänsä voisi tapahtua näissä olosuhteissa, on auto- klaavia sekoitettava. Siten on selvää ettei tästä US- • · · *· ^ patentista tunnettuja reaktio-olosuhteita ilman muuta voi- • · • 1 • · · « · 1 • · · 2 2 1 · 2 86168 da soveltaa jatkuvaan menetelmään teollisessa mittakaavassa. Samankaltaisia eräpohjalla suoritettuja menetelmiä on kuvattu seuraavissa: Chemical Abstracts, Voi. 69, Abst. no. 5157y (1968); Chemical Abstracts, Voi. 99, Abst. No. 212148y (1983); ja Chemical Abstracts, Voi. 100, Abst. no: 34138Z (1984).

Astrologesin US-patentissa 4 434 297 on kuvattu kaksivaiheinen menetelmä 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi. Astrologesin menetelmässä annetaan 2-kloori-l,1,1-trifluo-rietaanin reagoida karboksyylihapon alkalimetallisuolan kanssa olennaisesti vedettömässä aproottisessa liuottimes-sa, esim. N-metyylipyrrolidonissa, 2,2,2-trifluorietanolin karboksyylihappoesterin ja alkalimetallikloridin muodostamiseksi. Tämän esterin annetaan sitten reagoida alkalime-tallin hydroksidin tai emäksisen suolan kanssa vedessä 2,2,2-trifluorietanolin ja alkalimetallisuolan muodostamiseksi. Alkalimetallisuola esitetään sitten uudelleenkier-rätettäväksi seuraavassa reaktiossa. Astrologesin patentissa esitetään, että tämä menetelmä voidaan suorittaa jatkuvana, mutta tässä yhteydessä ei anneta mitään yksityiskohtia. Patentista käy selville, että Astrologesin menetelmä tulisi suorittaa alle 200eC:n lämpötilassa, ja * ·1 Astrologesin reaktion edistyessä paineet tulisi pitää alle noin 35 baarin (y) (500 psig). Lisäksi kaikki Astrologesin *.· 1 esimerkit osoittavat tarvittavan pitkiä reaktioaikoja, tyypillisesti 3-10 tuntia tai enemmän.

• « « • · ♦

Muita kaukaisempia menetelmiä 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi ovat esim. trifluorietikkahapon, trifluori-asetyylikloridin, 2,2,2-trifluorietyylitrifluoriasetaatin tai trifluoriasetaattianhydridin katalyyttinen hydraus. Kts. esim. US-patentteja 3 356 746, 3 356 747, 3 970 710 • ♦ » • · • · · • · 1 • · » · · • · • · ··« 3 86168 ja 4 396 784 sekä Chemical Abstracts, Voi. 85, Abst. no. 123333y. Gumprechtin US-patentissa 4 311 863 esitetään myös, että 2,2,2-trifluorietanoli voi olla sivutuotteena 2-kloori-l,1,1-trifluorietaanin tai 2-bromi-l,1,1-trifluo-rietaanin reaktiossa alkalimetallifuoridin kanssa veden läsnäollessa.

On hyvin toivottava aikaansaada menetelmä, jolla 2,2,2-trifluorietanoli voidaan valmistaa jatkuvapohjaisesti suurina saantoina tehokkalla prosessilla ja suhteellisen yksinkertaisella tavalla uudelleenkierrättämällä reagoimatonta 2,2,2-trifluori-l-haloetaania ja mahdollisesti sen orgaanista happosuolaa tai hapanta muotoa.

Nyt on yllättäen havaittu, että on mahdollista aikaansaada parannettu menetelmä 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi taloudellisesti, tehokkaasti ja suurina saantoina. Erityisesti hakijat ovat keksineet jatkuvan menetelmän 2,2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi, jossa - reaktorissa olevaan reaktioseokseen tuodaan jatkuvasti 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaania, karboksyylihapon suo- .. laa ja hydroksyloitua yhdistettä, - annetaan 2-halogeeni-l, 1,1-trifluorietaanin, karboksyyli- : happosuolan ja hydroksyloidun yhdisteen reagoida reakto- ·/·; rissa reaktiopaineessa, joka on autogeenisesti kehittynyt : : : paine tai suurempi, ja reaktiolämpötilassa, joka on noin :Y: 223 ®C - noin hydroksyloidun yhdisteen kriittinen lämpöti la, jolloin muodostuu 2,2,2-trifluorietanolia sisältävä ....: reaktiotuote-seos, - poistetaan reaktorista jatkuvasti ainakin osa reaktiotuo- ”1 · teseoksesta, • · • · · • · 1 • · · · · • · • · • · · 4 86168 - erotetaan reagoimaton 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaani poistetusta reaktiotuoteseoksesta, - erotettu reagoimaton 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaani käytetään uudelleen osana reaktioseokseen tuotavaa 2-halogeeni-l ,1,1-trifluorietaania, ja - otetaan talteen 2,2,2-trifluorietanoli poistetun reaktio-tuoteseoksen loppuosasta.

Keksinnön suositellussa suoritusmuodossa poistetulle reak-tiotuoteseokselle käytetään sellaista lämpötilaa, joka mahdollistaa kahden faasin muodostumisen, nimittäin ensimmäisen faasin, joka sisältää pääosan reagoimattomasta 2-halogeeni-1,1,1-trifluorietaanista, ja toisen faasin, joka sisältää pääosan 2,2,2-trifluorietanolista hydroksyloidus-sa yhdisteessä, esim. vedessä. Ensimmäinen faasi erotetaan toisesta faasista. Erotetty ensimmäinen faasi uudelleen-kierrätetään osana reaktioseokseen tuotua 2-halogeeni- 1,1,1-trifluorietaania. 2,2,2-trifluorietanoli otetaan talteen toisesta faasista esim. tislaamalla.

.. Keksinnön menetelmällä saavutetaan joukko selviä etuja.

• Keksinnön mukaisessa menetelmässä itse asiassa useiden para- ''··' metrien yhdistelmä, lähinnä reaktiolämpötilan ja -paineen ·.· · valinta, mahdollistaa jatkuvan tuotannon teollisessa mit- takaavassa. Vaatimuksessa määritelty lämpötila johtaa lä-: j hes kriittisten reaktio-olosuhteiden syntymiseen, ja reak- :Y: tiosysteemin käyttäytyminen näissä olosuhteissa mahdollis taa prosessin suorittamisen hyvällä tuloksella teollisessa ....: mittakaavassa.

« · · • · · • · ·

Vastakohtana tunnettuun tekniikkaan (US-patentti 2 868 846) *** 1 reaktiosysteemiä ei tarvitse sekoittaa. Itse asiassa näyt- » « · • 1 · • · 1 « · 5 86168 tää olevan niin, että reaktionopeus perustuu aktiivisen vesipitoisen faasin määrään, siis määrään orgaanista ainetta, joka muodostaa yhden ainoan faasin karboksyylipi-toisen vesipitoisen liuottimen kanssa lähes kriittisissä olosuhteissa reaktorissa. Yllättävästi on voitu todeta, ettei sekoitusta tarvita, kaikkine siihen liittyvine epä-kohtineen, kuten liikkuvine osineen korrodoivassa systeemissä. Keksinnön mukaisesti voidaan siten käyttää erittäin yksinkertaista reaktorisysteemiä.

Erityisesti keksinnön menetelmä voidaan suorittaa jatkuvana yhdessä reaktorissa ilman, että välituotetta, ts. 2,2,2-trifluorietyyliasetaattia, tarvitsee eristää. Reaktio on nopea ja voidaan siten suorittaa tehokkaasti, ts. suhteellisen suuri muutos voidaan saavuttaa suhteellisen lyhyinä viipymisaikoina. Lisäksi ei tarvita erityisiä aproottisia liuottimia kuten Astrologesin patentissa. Lisäksi tämän keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa reagoimattoman 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaanin sisäisen uudelleenkier-rätyksen.

Lisäksi tällainen 2-halogeeni-l,1,l-trifluorietaani voi- .. daan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti uudelleen- • · · * ·" kierrättää ilman tislausta, johon ei siten tarvita lisä- energiaa. Esimerkiksi faasierotusta käyttävässä tämän kek-: sinnön menetelmässä faasi, joka sisältää pääosan reagoi- mattomasta 2-halogeeni-l, 1,1-trifluorietaanista, voidaan : uudelleenkierrättää reaktioseokseen paineessa. Tällainen :Y: faasi voidaan edullisesti kierrättää sisäisesti painovoi- mavirtauksella.

• · · • · · • 1 1 · 6 86168

Lisäksi, käytetystä suolasta riippuen, karboksyylihappo-suola voidaan myös uudelleenkierrättää muuttamalla se sen happomuotoon, tislaamalla happo ja sitten tuomalla tämä happo emäksiseen liuokseen sen muuttamiseksi jälleen 5 suolaksi karboksyylihapposuolan tuomiseksi reaktio-seokseen.

Tämän lisäksi keksinnön menetemässä voidaan käyttää halpoja ei-sekoitettuja putkireaktoreja, mikä tekee menetelmän taloudellisesti edulliseksi. Koska voidaan käyttää 10 tällaisia halpoja putkireaktoreja, reaktion korroosio-vaikutus ei muodostu sellaiseksi huoleksi kuin erä-reaktoreissa, jolloin käytetään esim. sekoitettuja kor-keapaineautoklaaveja. Erityisesti putkireaktorit voidaan helposti ja suhteellisen taloudellisesti vaihtaa tarvit-15 taessa tai haluttaessa, ilman että korroosiota tarvitsee yrittää estää käyttämällä kalliimpia korroosionkestäviä metalliseoksia.

Keksinnön menetelmällä aikaansaadaan myös ympäristöllisiä etuja, koska reaktion primääriset tuotteet voivat olla 20 haluttu 2,2,2-trifluorietanoli ja ympäristöystävällinen suolavesi. Reaktion muut aineet kuten karboksyylihappo-suola ja reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluorietaani suosi-: teltavasti uudelleenkierrätetään. Kaikki nämä edut teke- vät keksinnön menetelmästä taloudellisesti sekä ympäristön : 25 suhteen edullisen.

Seuraavaksi keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa • · • · 1

Kuva 1 on lohkokaavio, joka pääpiirteittäin havainnollis- » « · **’ 2 taa keksinnön yhtä suoritusmuotoa.

• · ♦ · · • »t • · ;3: 30 Kuva 2 on kaavioesitys järjestelmästä keksinnön menetelmän • 1 · • · · ♦ · · ·1· · • · · 2 • 1· 3 1 7 86168 erään suoritusmuodon suorittamiseksi.

Keksinnön menetelmä on jatkuva menetelmä 2,2,2-trifluori-etanolin valmistamiseksi. Tässä menetelmässä reaktorissa olevaan reaktioseokseen tuodaan jatkuvasti 2-halo-1,1,1-5 trifluorietaania (suositeltavasti 2-kloori-1,1,1-tri- fluorietaania, joka tunnetaan myös fluorocarbon 133a:na), karboksyylihapon suolaa ja hydroksyloitua yhdistettä (suositeltavasti vettä). Yleistä reaktiota voidaan havainnollistaa seuraavasti:

10 nCF^CH.X + (RC0o) M + nR'OH -» nCF-CHo0H + nRC0oR' + MX

32 2 n 32 2 n jossa X on halogeeni, joka on valittu Cl:sta, Br:sta tai I:sta; R ja R' ovat riippumattomasti vety tai orgaaninen ryhmä; M on alkali- tai maa-alkalimetalli; ja n on 1 tai 2 riippuen M-metallin valenssista. (RC02)nM voi olla esi-15 merkiksi formaatin, asetaatin, karbonaatin, jne. kaltainen karboksyylihapposuola; ja R'OH voi olla vesi tai glykoli, jne.

Reaktion, jossa käytetään 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania, asetaattisuoloja ja H20:ta, mekanismia on tutkittu laa-·*: 20 jasti. Olemme havainneet, että reaktio on eksoterminen, : ·/: kaksivaiheinen reaktio, johon sisältyy välituote, 2,2,2- trifluorietyyliasetaatti (CH^COjCI^CF^) , joka yhdiste : voidaan eristää reaktiosta ilman vettä. Mekanismia voidaan : #·. kuvata seuraavilla yhtälöillä: « « ·

*'*** 25 CF3CH2C1 + CH3C02M -► CH3C02CH2CF3 + MCI

• ·

CH3C02CH2CF3 + H20 -► CF3CH2OH + CH3C02H

• · • · :*·.· jolloin M on alkalimetallikationi.

• » • · 8 86168

Keksinnön menetelmä voidaan suorittaa kaikissa jatkuvaan toimintaan sopivissa reaktoreissa, ts. sellaisissa, joissa on reaktanttien jatkuva syöttö ja reaktiotuoteseoksen jatkuva poisto. Putkireaktorit ovat suositeltavia, koska 5 ne ovat sopivia ja suhteellisen halpoja. Suositeltavasti reaktori, varsinkin reaktanttien kanssa kosketuksessa oleva reaktorin pinta muodostuu korroosionkestävästä materiaalista kuten Incolo}^ 825:stä. Reaktori voi olla täytetty tai täyttämätön. Sopivia materiaaleja reaktorin 10 täyttämiseen ovat esim. polytetrafluorietyleenirenkaat, metallitäytteet, jne.

2-halo-1,1,1-trifluorietaani voi olla kloori-, bromi- tai jodiyhdiste. Bromi- ja jodiryhmät ovat paremmin "lähteviä" ryhmiä, mutta tällä hetkellä nämä yhdisteet eivät ole 15 taloudellisesti mahdollisia mitä tulee saatavuuteen ja hintaan. Suositeltu yhdiste on 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani.

Hydroksyloituihin yhdisteisiin, joita tässä keksinnössä voidaan käyttää, kuuluvat kaikki sellaiset hydroksyloidut 20 yhdisteet, jotka antavat tarpeellisen hydroksiryhmän reaktanttien hydroksylaatioon tai hydrolyysiin halutuksi 2,2,2-trifluorietanoliksi. Sopivia hydroksyloituja yhdis- * ; teitä ovat mm. vesi, alkoholit ja glykolit. Esimerkkejä sopivista alkoholeista ja glykoleista ovat alemmat alko-' 25 holit kuten etanoli, etyleeniglykoli, propyleeniglykoli ja glyseriini. Vesi on suositeltu hydroksyloitu yhdiste.

: :: Sopivia karboksyylihapposuoloja tässä keksinnössä käy tettäväksi ovat orgaanisten karboksyylihappojen, esim.

: alifaattisten ja aromaattisten karboksyylihappojen 30 natrium-, kalium-, mangaani-, sinkki- ja magnesiumsuolat. Suolojen tulisi olla liukoisia reaktoriin lisättävään '♦ liuokseen ja myös reaktiolämpötilassa. Esimerkkejä sopi- vista orgaanisista happosuoloista ovat hiilihapon, • · · • · 1 • · · 9 • 1 1 • · · • · 9 86168 muurahaishapon, etikkahapon, propionihapon, öljyhapon, steariinihapön, pelargonihapon, bentsoehapon, ftaalihapon suolat ja niiden seokset. Karboksyylihappo on suositelta-vasti nestemäistä vallitsevissa lämpötiloissa eikä 5 olennaisesti hajoa reaktiolämpötiloissa. Myös karboksyylihappo voidaan suositeltavasti tislata ja uudelleenkier-rättää jatkokäyttöä reaktioseoksessa varten, kuten jäljempänä vielä selitetään.

Suositeltavia karboksyylihapposuoloja ovat natriumase-10 taatti ja kaliumasetaatti. Kun käytetään kaliumasetaattia ja 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania, on suositeltavaa käyttää 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanille ja kalium-asetaatille moolisuhdetta, joka on 1,0 tai enemmän.

2-halo-1,1,1-trifluorietaani lisätään yleensä reaktoriin 15 sellaisenaan, mutta se voitaisiin myös haluttaessa lisätä liuoksena. Sopivia liuottimia voisivat olla sellaiset liuottimet, jotka liuottavat 2-halo-1,1,1-trifluori-etaanin, mutta eivät reagoi minkään reaktantin tai tuotteen kanssa tai hajoa reaktio-oloissa.

20 Reaktanttien lisäksi voidaan myös haluttaessa käyttää .. ^ liuotinta, tai reaktio voidaan suorittaa ilman lisättyä ' I liuotinta. Liuottimen ei tarvitse olla sama kuin 2-halo- ;;; 1,1,1-trifluorietaanin liuotin, jos sellaista käytetään.

] Reaktioseokselle voidaan tässä keksinnössä käyttää monia 25 liuottimia. Sopivia liuottimia ovat esimerkiksi etyleeni-: glykolidiasetaatti, etyleeniglykolidimetyylieetteri, tai jopa haluttu tuote itse, 2,2,2-trifluorietanoli.

Liuottimen luonne voi vaikuttaa joko reaktio-oloissa olevan reaktioseoksen ja/tai jäähdyttämisen jälkeen . 30 reaktiotuoteseoksen monifaasikäyttäytymiseen. Liuotin voi aikaansaada reaktanttien täydellisen sekoittumisen reak- • · • · · 1 · · • · · 10 861 68 tio-oloissa, samalla kun se yhä aikaansaa reaktiotuote-seoksen faasierottumisen jäähdytettäessä. Kun esimerkiksi vesi on sekä reaktantti että liuotin, voi tämä sekoitettavuus syntyä reaktio-oloissa, kun lähestytään veden 5 kriittistä lämpötilaa. Lisäksi reaktioseoksen liukeneminen voi yleensä tapahtua, kun reaktio-olot lähestyvät hydrok-syloidun yhdisteen kriittisiä oloja ylimääräisen liuottimen läsnäollessa tai ilman sitä. Kun käytetty liuotin aikaansaa jäähdytettäessä homogeenisen reaktiotuote-10 seoksen, reaktanttien uudelleenkierrätys ja/tai tuotteen talteenotto voidaan suorittaa kaikilla alalla hyvin tunnetuilla sopivilla menetelmillä, esim. tislaamalla, liuotinuutolla, HPLC:llä, jne.

Karboksyylihapposuola lisätään tavallisesti liuoksena, 15 suositeltavasti hydroksyloituun yhdisteeseen liuotettuna, joka puolestaan on suositeltavasti vesiliuos, jonka pH on noin 3 - noin 10. Suositeltavammin karboksyylihappo-suolaliuoksen pH on noin 4 - noin 7. Karboksyylihappo-liuos voi myös olla puskuroitu liuos käyttämällä suolan 20 ja sen vastaavan hapon yhdistelmää. Karboksyylihapon suola voidaan muodostaa itse reaktorissa lisäämällä emäksistä liuosta reaktoriin karboksyylihapon tai sen liuoksen mukana. Kuitenkin on suositeltavaa, silloinkin kun karboksyylihappo kuten etikkahappo uudelleenkierrä-*·· 25 tetään, että karboksyylihappo ensin sekoitetaan emäkseen . tai sen liuokseen karboksyylihapposuolan liuoksen muodos- .1 .1 tamiseksi reaktoriin lisättäväksi sen sijaan että emäs : ja happo lisättäisiin erikseen, jolloin säästetään pump- puja, säätölaitteita, putkistoja, jne.

• · 30 Keksinnön suositellussa suoritusmuodossa reaktantit • · 1 : : : paineistetaan ja esikuumennetaan ennen niiden tuomista .·1 : reaktoriin. Nämä kaksi reaktanttivirtaa voidaan paineistaa • 1 · m'../ ja kuumentaa kaikilla alalla tavanomaisilla menetelmillä, • · • · · • · · • · · • · · · * · · • · · • · 11 86168 esim. painepumpuilla kuten LEWA-annostelupumpulla ja lämmönvaihdolla kuuman öljyn, sulan suolan, juoksevien kiintoaineiden, Dowthernr^n tai jonkin muun korkealämpö-tilaisen lämmönsiirtoaineen kanssa. Sähkökuumentimia tai 5 suorapolttokuumentimia voitaisiin myös käyttää. Lämmön- vaihtojärjestelmää voidaan käyttää lisäämään tai poistamaan lämpöä systeemistä riippuen esimerkiksi reaktion lämmöstä. Painejärjestelmän säätöön ja valvontaan voidaan käyttää alalla tunnetulla tavalla tavanomaisia paine-10 venttiilejä, paineensäätimiä ja paineantureita.

Keksinnön menetelmässä reaktantit tuodaan suositeltavasti pystysuoraan asennetun putkireaktorin pohjalle, siten että 2-halo-1,1,1-trifluorietaani pakotetaan kulkemaan hydroksyloidun komponentin läpi, joka reaktiolämpötilassa 15 on tiheämpi. Keksinnön menetelmässä voitaisiin myös käyttää palautusjäähdytystyyppistä järjestelmää, jossa 2-halo-1,1,1-trifluorietaani kondensoidaan reaktiopainees-sa ja uudelleenkierrätetään. Kondensaatti, joka voi sisältää sekä hydroksyloidun yhdisteen että 2-halo-1,1,1-20 trifluorietaanin, voidaan myös jäähdyttää, kerätä ja antaa sen erottua kahteen faasiin, jolloin erotetut faasit uudelleenkierrätetään reaktoriin.

Reaktori paineistetaan reaktiopaineeseen, joka on itse ;;; reaktioseoksen autogeenisesti kehittynyt paine tai suu- 25 rempi. Reaktiotilan paine on suositeltavasti noin 52 baarin (y) (750 psig) ja hydroksyloidun yhdisteen kriit-· tisen paineen välillä, suositeltavammin ainakin noin 69 '/·/· baaria (y) (1000 psig) esim. 76 - 97 baaria (y) (1100-1400 psig).

30 Reaktori on myös reaktiolämpötilassa, joka on noin .· . 223°C:sta noin hydroksyloidun yhdisteen kriittiseen lämpö- tilaan. Tämän alueen alempi lämpötila edustaa 2,2,2-tri- * · · • · « « · · 1 · · • · · • · 12 861 68 fluorietanolin kriittistä lämpötilaa. Koska vesi on suositeltu hydroksyloitu yhdiste, on reaktiolämpötila tässä tapauksessa noin 223°C:sta noin 374°C:seen. Tämän alueen yläraja edustaa veden kriittistä lämpötilaa.

5 Reaktiolämpötila on suositeltavasti ainakin 250°C, suositeltavammin ainakin 270°C.

Lämpötila- ja paineolot valitaan siten, että 2-halo-1,1,1-trifluorietaani ja syntyvä tuote, 2,2,2-trifluorietanoli ovat kummatkin kriittisten lämpötilojensa ja kriittisten 10 paineidensa yläpuolella. Nämä olosuhteet valitaan myös suositeltavasti siten, että karboksyylihapposuolan liuotin ja/tai hydroksyloitu yhdiste ovat myös lähellä tai saavuttamassa kriittiset tilansa. Siten kun vettä käytetään hydroksyloituna yhdisteenä ja liuottimena karboksyy-15 lihapposuolalle, on suositeltavaa käyttää yli noin 69 baarin (y) (1000 psig) paineita ja yli noin 250°C:n lämpötiloja, suositeltavammin yli noin 270°C:n.

Koska reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluorietaani uudelleen-kierrätetään keksinnön menetelmässä, prosentuaalinen 20 muuttuminen kierrosta kohti on vähemmän merkityksellistä kuin kokonaismuutos aikayksikköä kohti. Sentähden reaktio ... voidaan suorittaa korkeammissa lämpötiloissa lyhyemmillä viipymisajoilla suurien saantojen aikaansaamiseksi.

;;; Reaktantit, ts. 2-halo-1,1,1-trif luorietaani, karboksyy- 25 lihapposuola ja hydroksyloitu tuote, tuodaan tyypilli-" sesti reaktoriin ja kuljetetaan reaktorin läpi nopeudella, : joka on riittävä aikaansaamaan tuotannon (tilanopeus • · ilmaistuna 2,2,2-trifluorietanolin painona, joka tuotetaan tuntia kohti reaktorin tilavuusyksikköä kohti, joka 30 perustuu reaktorin tyhjätilavuuteen) , joka on ainakin noin 40 grammaa/tunti/litra, suositeltavammin ainakin noin .· . 100 grammaa/tunti/litraa. On saavutettu yli 200 gram- • · · man/tunti/litra 2,2,2-trifluorietanolituotantoja, ja » · • · • · · 13 861 68 reaktio-olojen optimoinnilla on odotettavissa vieläkin suurempia tuottoja. 2-halo-1,1,1-trifluorietaanilla, vedellä ja asetaattisuoloilla on optimiviipymisaika tyypillisesti noin 28 - noin 56 minuuttia perustuen 5 reaktorin tyhjätilavuuteen, ts. perustuen täyttämättömään kolonniin. Todelliset viipymisajat täytetyillä kolonneilla ovat todennäköisesti noin puolet näistä ajoista. Tällaiset viipymisajat johtavat suuriin 2,2,2-trifluori-etanolin tilanopeuksiin (tai tuottoihin) ja korkeisiin 10 2,2,2-trifluorietanolisaantoihin.

Edellisissä oloissa 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanilla, vedellä ja asetaattisuolalla uskotaan, että reaktio tapahtuu vesifaasissa, ja että reaktionopeus riippuu 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanin liukoisuudesta karboksyyli-15 happosuolaliuokseen reaktio-olosuhteissa. Kun veden kriittinen tila on saavutettu, reaktioseos näyttää käyttäytyvän homogeenisen nesteen tavoin. Reaktion suorittaminen oloissa, joissa 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani ja 2,2,2-trifluorietanoli ovat kriittisten lämpötilojensa 20 yläpuolella näissä paineissa aikaansaa dramaattisen muu toksen näiden orgaanisten aineiden liukoisuudessa suolan vesiliuoksiin. Vastaavia tuloksia on odotettavissa bromi-ja jodiyhdisteillä. Kokeemme osoittavat, että ylimääräinen . liukenematon 2-kloori-1,1,1-trif luorietaani pelkästään ’!· 25 kulkee reaktiosysteemin läpi ilman muuta vaikutusta kuin vesifaasin ylläpitäminen kyllästetyssä tilassa. Se myös vähentää käytettävissä olevaa reaktiotilavuutta.

Reaktoriin tuodun karboksyylihapposuolan ja 2-halo-1,1,1-trifluorietaanin moolisuhde vaikuttaa reaktionopeuteen 30 ja siten saantoon. Sopivia lisätyn 2-kloori-1,1,1-tri--'· · f luorietaanin moolisuhteita karboksyylihapposuolaan ovat : noin 1:0,5 - noin 1:10,0, suositeltavammin noin 1:0,9 - y' noin 1:1,1. Vastaavat suhteet voivat olla myös käyttö- « • · « «·» • · • · · • · · • · h 86168 kelpoisia 2-bromi-1,1,1-trifluorietaanille ja 2-jodi- 1,1,1-trifluorietaanille. Taloudellisin reaktanttien käyttö ja suurin 2,2,2-trifluorietanolituotto/aikayksik-kö/reaktoritilavuus saadaan käyttämällä esimerkiksi 2-5 kloori-1,1,1-trifluorietaanin ja natriumasetaattisuolan syöttöä, jonka moolisuhde on niinkin korkea kuin 1,4, optimin ollessa välillä 0,7 ja 1,4. Jos karboksyylihappo-suolana käytetään kaliumasetaattia, on kuitenkin suositeltavaa käyttää 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanille ja 10 kaliumasetaatille moolisuhdetta, joka on suurempi kuin 1,0.

Kaliumkarboksyylihapposuola lisätään suositeltavasti reaktoriin liuoksena, suositeltavimmin vesiliuoksena. Karboksyylihapposuolalle voidaan kuitenkin käyttää muita 15 liuottimia niin kauan kuin läsnä on jokin hydroksyloitu yhdiste, jälleen suositeltavasti vesi. Lisäksi voitaisiin käyttää sulaa suolaa, kuten natriumasetaattitrihydraattia. Siten, tässä ja vaatimuksissa käytettynä, karboksyyli-hapon suolan ja hydroksyloidun yhdisteen lisääminen 20 reaktioseokseen on tarkoitettu käsittävän esim. sulan hydratoidun suolan, esim. natriumasetaattitrihydraatin, lisäämisen. Tässä yhteydessä on havaittu, että hydroksy-.. . loitu yhdiste on tarpeellinen halutun lopputuotteen ; aikaansaamiseksi. Ellei hydroksyloitua yhdistettä ole 25 läsnä, päätuotteena voidaan eristää esteri, esim. 2,2,2-'·' ’ trifluorietyyliasetaatti.

;.· · Ainakin osaa reaktiotuoteseoksesta poistetaan jatkuvasti • · ‘ reaktorista. Tässä yhteydessä tarkoitamme reaktiotuote- seoksen kattamaan tilanteet, joissa reaktorista poistetut :\j 30 reaktantit, tuotteet, jne. voivat olla sekoittuvia tai sekoittumattomia riippuen esimerkiksi reaktanteista ja .· t tuotteista itsestään, käytetyistä liuottimista, lämpö- • · · " tilasta ja paineesta, jne. Siten reaktiotuote"seos" voi • · • · • « · • « « • · • · · * · · * · is 86168 olla ykslfaasinen tai tnonifaasinen. Putkireaktorissa määrää tyypillisesti reaktanttien virtausnopeus reaktoriin jatkuvasti poistetun reaktiotuoteseoksen määrän, ts. reaktorista poistuvan reaktiotuoteseoksen, joka puo-5 lestaan riippuu reaktanttien halutusta viipymisajasta.

Reaktiotuoteseos poistetaan reaktorista suositeltavasti paineenalaisena, suositeltavasti reaktiopaineessa.

Keksinnön menetelmässä reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluori-etaani erotetaan poistetusta reaktiotuoteseoksesta ja 10 uudelleenkierrätetään reaktoriin osana reaktioseokseen lisättyä 2-halo-1,1,1-trifluorietaania. Erotus voidaan suorittaa kaikilla jatkuvaan prosessiin sopivilla tavoilla. Reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluorietaani voidaan esim. tislata poistetusta reaktiotuoteseoksesta ja uudelleen-15 kierrättää reaktioseokseen. Homogeenisen liuottimen poissaollessa poistettu reaktiotuoteseos saatetaan kuitenkin suositeltavasti lämpötilaan, jossa voidaan muodostaa ensimmäinen faasi, joka sisältää pääosan reagoimattomasta 2-halo-1,1,1-trifluorietaanista, ja toinen faasi, joka 20 sisältää pääosan 2,2,2-trifluorietanolista. Nämä kaksi faasia mahdollistavat reagoimattoman 2-halo-1,1,1-tri-fluorietaanin suurimman osan helpon ja tehokkaan erotta-misen uudelleenkierrätystä varten. Lisäksi faasierotuksen I aikana voidaan ylläpitää reaktiopainetta, mikä mahdollis- I" 25 taa sisäisen kierrätyksen yksinkertaisena painovoima-takaisinvirtauksena.

: Vielä eräs merkittävä ja yllättävä havainto keksinnön v.: menetelmässä on se, että 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanil- la, vedellä ja asetaattisuoloilla tapahtuu noin 130°C:n 30 lämpötiloissa ja suunnilleen reaktiopaineissa suhteelli-nen tiheysinversio. Faasi, joka sisältää pääosan reagoi- . mattomasta 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanista, on normaa- • · · listi tiheämpi kuin tuotteen vesifaasi, kun taas tämän • · · • · · ie 86168 lämpötilan yläpuolella se on vähemmän tiheä kuin tuotteen vesifaasi. Tällä tiheyden inversiolla on havaittu olevan suuri merkitys keksinnön menetelmässä. Varsinkin johtuen edellä esitetystä tiheysinversiosta faasi, joka sisältää 5 pääosan reagoimattomasta 2-kloori-1,1,1 -trifluorietaanis-ta, voi esiintyä joko ylempänä tai alempana faasina.

Siten 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanin sisältävä faasi on yläfaasi yli noin 130°C:n lämpötiloissa tyypillisissä paineoloissa ja alempi faasi alle noin 130°C:n lämpö-10 tiloissa näissä paineoloissa. Näin ollen poistettu reak-tiotuoteseos voidaan saattaa riittävään lämpötilaan pääosan reagoimattomasta 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanista sisältävän faasin muodostamiseksi joko ylä- tai pohjakerrokseksi. Reaktorista poistettu juokseva aine jäähdy-15 tetään suositeltavasti tällaisen inversiolämpötilan alapuolelle faasierotuksen helpottamiseksi. Tässä yhteydessä, kun pääosan 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanista sisältävä faasi on pohjakerroksena, helpottuu faasierotus siinä suhteessa että tämä faasi voidaan helposti uudelleen-20 kierrättää reaktoriin yksinkertaisena painovoimavirtauk-sena reaktiopaineessa.

Käyttämällä faasierotusta reagoimattoman 2-halo-1,1,1-·.·, trifluorietaanin pääosan erottamiseksi jäljelle jäävästä ’ I osasta reaktiotuoteseosta, saavutetaan joukko etuja.

25 Erityisesti ei ole mitään tarvetta eristää reagoimatonta ; . 2-halo-1,1,1-trifluorietaania, vaan sen sijaan se voidaan [1 uudelleenkierrättää sisäisesti (ts. reaktori järjestelmän : sisässä) paineen alaisena. Lisäksi ei tarvitse mitään tislausta tai sitä varten tarvittavaa energiaa aikaan-30 saamaan suhteellinen puhdasta reagoimatonta 2-halo-1,1,1-trifluorietaania sen uudelleenkierrättämiseksi reaktoriin. Siten keksinnön jatkuvalla menetelmällä, jossa käytetään . tällaista faasierotusta ja uudelleenkierrätystä, aikaan- !..1 saadaan taloudellisesti edullinen ja hyvin tehokas mene- • 1 « * · · • · « · · • ·· • · ,7 861 68 telmä 2,2,2-trifluorietanolin jatkuvaksi valmistamiseksi.

On tietysti selvää, että koska menetelmä on jatkuva, ensimmäistä ja toista faasia muodostuu jatkuvasti ja vain osaa ensimmäisestä faasista kierrätetään tavallisesti 5 jatkuvan prosessin jossain tietyssä kohdassa. Toisin sanoen jatkuvan prosessin toiminnan aikana on keräys-tilassa melkein aina läsnä ensimmäistä ja toista faasia, jolloin osaa ensimmäisestä faasista poistetaan jatkuvasti tällaisesta tilasta uudelleenkierrätettäväksi reaktoriin.

10 Varsinkin keksinnön jatkuvan menetelmän käynnistysvaiheissa voi poistettu reaktiotuoteseos sisältää verrattain suuria määriä reagoimatonta 2-halo-1,1,1-trifluorietaania. Koska 2,2,2-trifluorietanoli ei rajoitu kokonaan vesi-faasiin, voi tällaisissa olosuhteissa vesifaasissa olla 15 vain vähän 2,2,2-trifluorietanolia. 2,2,2-trifluorietanolin suhteellinen määrä lisääntyy asteittain, ja sen tähden vesifaasissa on havaittavissa suurempi määrä. Toisaalta vaikka 2,2,2-trifluorietanolia on muodostunut merkittäviä määriä, reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluori-20 etaani uuttaa jonkin verran 2,2,2-trifluorietanolia. Siten olisi edullista suorittaa reaktio minimimäärällä uudel-leenkierrätettävää 2-halo-1,1,1-trifluorietaania, ts.

2-halo-1,1,1-trifluorietaanin maksimimuutoksella.

Faasien erotus voidaan suorittaa millä sopivalla tavalla 25 tahansa. Laboratoriomittakaavassa voidaan esimerkiksi : käyttää putkihaarassa olevaa ikkunaa, jonka kautta näitä erillisiä faaseja voidaan tarkkailla. Suositeltavasti 2-halo-1,1,1-trifluorietaanin sisältävän faasin erottamista ohjataan automaattisesti tavanomaisella välipinnan 30 tason valvontalaitteella, joka perustuu esim. hiukkas-, ääni-, paineenmuutosilmaisuun tai muihin sopiviin faasin-. : ilmaisulaitteisiin. 1 · » · · 13 8 61 6 8

Keksinnön suositellussa suoritusmuodossa karboksyyli-happosuola uudelleenkierrätetään. Esimerkiksi toinen faasi (normaalisti vesifaasi), joka sisältää pääosan 2,2,2-trifluorietanolista, sisältää tavallisesti suurim-5 man osan, ellei kaikkea, karboksyylihapposuolasta. Tämä toinen faasi voidaan käsitellä hapolla, esim. HCl:llä, suolan muuttamiseksi takaisin karboksyylihappomuotoon. Karboksyylihappo voidaan sitten erottaa toisesta faasista alalla tavanomaisilla tavoilla. Jos happo esimerkiksi on 10 tislautuva, se voidaan yksinkertaisesti tislata toisesta faasista ja palauttaa sellaisenaan suoraan reaktoriin. Vaihtoehtoisesti tällainen tislattu happo voitaisiin ensin sekoittaa emäsliuokseen hapon muuttamiseksi takaisin suolan muotoon. Tämä suolaliuos voitaisiin sitten lisätä 15 reaktoriin. Joillakin hapoilla, kuten etikkahapolla, voi tapahtua suolaerottumisilmiö, jolloin vahva etikkahappo-liuos voidaan tislata pois vesifaasin loppuosasta.

Ellei happo ole tislautuva, se voidaan esimerkiksi uuttaa toisesta faasista sopivalla liuottimena. Sitten happo 20 voidaan uuttaa tällaisesta liuottimesta emäksisellä liuoksella, jossa sitten voidaan muodostaa jälleen hapon liukoinen suolamuoto. Tällaista suolaliuosta voidaan jälleen käyttää karboksyylihapposuolan lisäämiseen reaktioseokseen. Jos faasierotusta ei käytetä, happo (jos 25 se on tislautuva) voidaan jakotislata reaktiotuoteseok-sesta. Lisäksi jos happo on sellainen, että merkittävä osa siitä on ensimmäisessä faasissa, se voidaan uudelleen-: : kierrättää ensimmäisen faasin mukana, kuten edellä on kuvattu.

.·. ; 30 Haluttu 2,2,2-trifluorietanolituote voidaan ottaa talteen ·.·[ alalla tavanomaisilla tavoilla. 2,2,2-trifluorietanoli voidaan esimerkiksi tislata reaktorista poistetusta •Λ: reaktiotuoteseoksesta. Tämä tislaus voi tapahtua joko 19 86168 suoraan tällaisesta reaktiotuoteseoksesta, tai ensin voidaan suorittaa yhden tai useamman reaktantin tai sivutuotteen faasierotus. Jos esimerkiksi on suoritettu edellä kuvattu erotus ensimmäiseen ja toiseen faasiin, 5 voidaan 2,2,2-trifluorietanoli tislata toisesta faasista ensimmäisen faasin erotuksen jälkeen, jolloin vältetään se mahdollisuus, että on tislattava reagoimaton 2-halo- 1.1.1- trifluorietaani 2,2,2-trifluorietanolista ja sitten uudelleentislattava 2,2,2-trifluorietanoli. Lisäksi 10 2,2,2-trifluorietanoli voidaan tislata tällaisesta toisesta faasista joko ennen sitä, kun lisätään happoa karboksyylihapposuolan uudelleenkierrättämistä varten, tai sen jälkeen. Jos karboksyylihapposuola esimerkiksi on asetaatti, toiseen faasiin voidaan lisätä suolahappoa tai 15 muuta happoa asetaatin muuttamiseksi etikkahapoksi.

2.2.2- trifluorietanoli voidaan tislata joko ennen happo-lisäystä tai se voidaan fraktiotislata tällaisen hapon lisäyksen jälkeen muodostuneen etikkahapon kanssa.

Keksinnön menetelmä suoritetaan suositeltavasti siten, 20 että uudelleenkierrätetty reagoimaton 2-halo-1,1,1-trifluorietaani on paineenalaisena, suositeltavasti reaktio-paineen. Siten keksinnön menetelmässä jatkuva poistovaihe, .. . lämpötilansäätövaihe ensimmäisen ja toisen faasin muodos- ‘ ; tamiseksi, ensimmäisen ja toisen faasin erottaminen ja 25 erotetun ensimmäisen faasin uudelleenkierrätys reaktio-seokseen suoritetaan paineen - suositeltavasti reaktio-*: paineen - alaisena. Lisäksi poisto-, lämpötilansäätö-, : erotus- ja uudelleenkierrätysvaiheet suoritetaan jatku- / vina.

30 Kuva 1 esittää pääpiirteittäin keksinnön menetelmää, jossa 2-halo-1,1,1-trifluorietaanina käytetään 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania, suolana natriumasetaattia ja hydroksy-*· ’1 loi tuna yhdisteenä vettä. Kuva 1 edustaa keksinnön ♦ ♦ • · • »· 2o 86168 menetelmässä trifluorietanolilaitosta. Kaikki mitä laitokseen tarvitsee tuoda on 2-kloori-1,1,1-trifluori-etaani, emäs (esim. natriumhydroksidi suositeltavasti minimimääränä, joka lähestyy stökiometrista ekvivalent-5 tia), mahdollinen tarvittava etikkahappo (suositeltavasti jää-) käynnistystä ja täydennystä varten, ja mahdollinen tarvittava happo kuten suolahappo pH-säätöä varten.

Siten trifluorietanolilaitoksessa (kuva 1) asetaattisuola uudelleenkierrätetään sisäisesti, kuten myös kaikki 10 reagoimaton 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani. Siten olennaisesti ainoat aineet, jotka laitoksesta 1 poistetaan, ovat raaka 2,2,2-trifluorietanoli ja suolaliuos, kuten natriumkloridiliuos. Tämän menetelmän ympäristöedut ovat selvät, koska periaatteessa tuotetaan ainoastaan haluttua 15 lopputuotetta ja suhteellisen ympäristöystävällistä natriumkloridiliuosta.

Kuvassa 2 on yksityiskohtaisemmin esitetty keksinnön eräs suoritusmuoto. Kuvassa 2 havainnollistetussa järjestelmässä menetelmää kuvataan jälleen sellaiseen menetelmään 20 liittyen, jossa käytetään joitakin suositeltuja reaktant-teja, ts. 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania ja natriumase-taatin vesiliuosta. Reaktanttien syöttö ja tuotteen poisto on kuvassa 2 esitetty tummempina viivoina.

2-kloori-1,1,1-trifluorietaani tuodaan reaktoriin 2 25 varastosäiliöstä 3, joka tavallisesti on paineenalaisena johtuen lähtöaineen matalasta kiehumispisteestä. 2-kloori- 1,1,1-trifluorietaani syötetään linjan 4, pumpun 5 (joka vielä paineistaa 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania) ja linjan 6 kautta, joka kulkee sopivan lämmönvaihtimen 7 30 läpi, jossa esitetyssä suoritusmuodossa käytetään

Dowthern!^-järjestelmää 8 korkealämpötilaisena lämmönvaih- • _ toväliaineena lämmönvaihtimelle linjan 9 kautta. Pumppu 5 *· voi olla jokin sellainen sopiva pumppu, jolla aikaan- ..." saadaan suuri paine, kuten LEWA-annostelupumppu. Paineen • » • * 21 86168 säätöön ja valvontaan voidaan käyttää sopivia painevent-tiilejä ja paineantureja.

Natriumasetaatin vesiliuos tuodaan reaktoriin 2 varasto-säiliöstä 10 linjan 11, pumpun 12 ja linjan 13 kautta, 5 joka kulkee lämmönvaihtimen 14 läpi. Jälleen voidaan käyttää kaikkia sopivia tavanomaisia lämmönvaihtimia ja pumppuja aikaansaamaan haluttu korkea lämpötila ja paine. Esitetyssä suoritusmuodossa lämmönvaihtimeen 14 tuodaan korkealämpötilaista lämmönvaihtoväliainetta Dowthernf^· 10 järjestelmästä linjan 15 kautta.

Natriumasetaatti voidaan lisätä varastosäiliöön 10 sellaisenaan tai se voidaan valmistaa sekoittamalla natrium-hydroksidin vesiliuosta ja etikkahappoa, joka tuodaan joko jääetikkahappona käynnistystä ja täydennystä varten tai 15 uudelleenkierrätettynä etikkahappona kuten edellä on kuvattu.

Myös reaktorin 2 lämpötilaa säädetään. Esitetyssä suoritusmuodossa tätä lämpötilaa säädetään lämmönvaihtonesteel-lä, joka tuodaan reaktorille 2 linjan 16 kautta Dowtherr^-20 järjestelmästä 8. Koska reaktio on eksoterminen, tämä reaktorin lämmönvaihto voi joko kuumentaa tai jäähdyttää reaktoria aina tarpeen mukaan.

Reaktori 2 voi olla joko täytetty tai täytteetön, kuten halutaan. Reaktorissa reaktioseoksen lämpötilaa ja painet-25 ta säädetään siten, että reaktiolämpötila on noin 223°C:n ja kriittisen lämpötilan, tässä tapauksessa veden, välillä (ts. 374°C) ja reaktiopaine on noin 52 baarista (y) (750 psig) noin veden kriittiseen paineeseen, ja useimmissa tapauksissa yli 69 baaria (y) (1000 psig). 1

Reaktorissa 2 tapahtuu edellä kuvattu tiheysinversio. Tarkemmin sanottuna 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani on 22 86 1 68 normaalisti tiheämpää kuin vesi. Johtuen kuitenkin tiheys-inversiosta korkeammissa lämpötiloissa superkriittinen 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanineste on vähemmän tiheää kuin reaktorissa oleva vesi. Pystysuora putkireaktori 5 helpottaa reaktiota tästä tiheysinversiosta johtuen, kuten kuvassa 2 on esitetty, koska 2-kloori-1,1,1-tri-fluorietaani pakotetaan kulkemaan tiheämpien vesiliuos-komponenttien läpi.

Reaktiotuoteseos poistetaan reaktorista 2 linjan 17 10 kautta ja kuvatussa suoritusmuodossa johdetaan olennaisesti reaktiolämpötilassa kylmävesilauhduttimen 18 yläosaan ja jäähdytetään sopivaan lämpötilaan kahden faasin muodostamiseksi. Jäähdytetty reaktiotuoteseos kerätään säiliöön 19, jossa ensimmäinen ja toinen faasi muodostuu. 15 Jos tässä tapauksessa reaktiotuoteseoksen lämpötila keräyssäiliössä 19 on alle noin 130°C, pohjafaasi (ensimmäinen faasi) tulee sisältämään pääosan reagoimattomasta 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanista, kun taas yläosan vesi-faasi (toinen faasi) tulee sisältämään pääosan halutusta 20 2,2,2-trifluorietanolituotteestä.

Esitetyssä suoritusmuodossa 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani . . voidaan erottaa vesifaasista, joka sisältää suurimman osan 2,2,2-trifluorietanolista, yksinkertaisella faasi-;;; erotuksella. Ensimmäinen faasi voidaan sitten palauttaa 25 reaktioseokseen reaktorissa 2 painovoimavirtauksena linjan 20 kautta.

; i Toinen faasi, joka sisältää pääosan 2,2,2-trifluorieta nolista, voidaan poistaa keräyssäiliöstä 19 linjan 21 \· kautta paineenalennusventtiilin 22 läpi. Kuvatussa suo- *:*. 30 ritusmuodossa toinen faasi tislataan suoraan tislauslait- .· . teessä 23, jolloin raaka 2,2,2-trifluorietanolituote • · '· kerätään linjan 24, kylmävesilauhduttimen 25 ja linjan 26 » » * · 23 86 i 68 kautta. Tislauslaite 23 voidaan kuumentaa esimerkiksi höyrylämmönvaihtimella 27 tai jollain muulla tavanomaisella tavalla. Tislauslaitteen 23 jäännös kerätään linjan 28 kautta ja siirretään toiseen tislauslaitteeseen 29 5 linjan 30 kautta. Tislauslaitteeseen 29 voidaan lisätä happoa kuten suolahappoa esim. linjan 30 kautta asetaat-tisuolan muuttamiseksi sen etikkahappomuotoon. Etikka-happo tislataan tislauslaitteessa 29 ja kerätään linjan 31 ja kylmävesilauhduttimen 32 kautta. Saatu etikkahapon 10 vesiliuos voidaan uudelleenkierrättää natriumasetaatin varastosäiliöön 10 linjan 33 kautta. Tislauslaite 29 voidaan kuumentaa jollakin tavanomaisella lämmönvaihtojärjestelmällä, ja esitetyssä tapauksessa tislauslaitteessa käytetään höyrylämmönvaihtojärjestelmää 34.

15 Olennaisesti ainoa tuote, joka kerätään tislauslaitteen 29 pohjalta, on natriumkloridiliuos, joka on suhteellisen ympäristöystävällinen. Tämä aine voidaan haluttaessa käsitellä natriumkloridin talteenottamiseksi tai se voidaan kuljettaa pois sellaisenaan.

20 Katkoviiva 35 on tarkoitettu havainnollistamaan sitä, missä reaktorijärjestelmässä ylläpidetään reaktiolämpö-.. . tilaa, kun taas pistekatkoviiva 36 on tarkoitettu edusta maan reaktorijärjestelmän niitä alueita, joissa ylläpidetään reaktiopainetta. 1 2 3 4 5 6

Seuraavat esimerkit on tarkoitettu havainnollistamaan, 2 I mutta ei rajoittamaan, keksinnön menetelmää.

3

Esimerkki 1; 4 107 cm:n (42") pituinen täytteetön, Ni-seos-putkireaktori 5 • _ (josta 81 cm (32") oli sähköuunissa) asennettiin pysty- 6 suoraan. Reaktoriputken ulkohalkaisija oli 2,54 cm (1") ja M 86168 seinämänpaksuus 1,65 mm (0,065"). 13 cm:n (5") osa putkesta uunin yläpuolella oli eristetty. Reaktori paineistettiin noin 86-93 baariin (y) (1250-1350 psig) deioni-soidulla vedellä, ja systeemi kuumennettiin sitten noin 5 20°C alle reaktiolämpötilan odotetun seuraavan eksotermin mahdollistamiseksi. Putkireaktorin pohjalle syötettiin erikseen ja jatkuvasti kaksipäisen annostelupumpun kautta 30 paino-%:n natriumasetaattiliuosta pH:ssa 6 ja 2-kloori- 1,1,1-trifluorietaania. Reaktoriin syötetty reaktioseos 10 esikuumennettiin vastusnauhalla syöttöputkissa. Reaktio tapahtui reaktorissa ilman sekoitusta. Reaktorin lämpötiloja säädettiin kahdella käsisäätöisellä tehonsäätö-laitteella kahdella reaktoriuunin vyöhykkeellä, sekä automaattisella järjestelmällä, johon kuului virransäädin 15 (SCR) ja lämpöpari, kolmannella vyöhykkeellä. Säätölämpö-pari sijoitettiin uunin viimeiselle vyöhykkeelle. Lämpötilaa ja painetta säädettiin sitten eri ajojen aikana kuten oheisessa taulukossa 1 on esitetty.

Juokseva aine poistui reaktorista vesijäähdytetyn faasi-20 erottimen kautta. Yläosan vesifaasi siirrettiin automaattisesti paineenalennussysteemin kautta kolmeen sarja-kytkettyyn matalapaineloukkuun. Ensimmäinen loukku oli ... vallitsevassa lämpötilassa, toinen 0°C:ssa ja kolmas ' 1 -78°C:ssa.

25 Orgaaninen pohjafaasi siirrettiin manuaalisesti kahden **: mittaventtiilin läpi edellä kuvattuun toiseen loukkuun, i Kaikkiin kolmeen loukkuun kerätyt aineet analysoitiin : kaasukromatografisesti. Tuotteet kerättiin vakioaika- välein, kuten jälleen taulukossa 1 on esitetty. 2-kloori-; j 30 1,1,1-trifluorietaanin ja natriumasetaattiliuoksen syöttö- nopeus, viipymisaika, 2-kloori-1,1 ,1-trif luorietaanin moolisuhteet natriumasetaattiin ja veteen, natriumasetaat- ;tiliuoksen pH, kokonaisreaktioaika, tuotteen keräysaika, * » * ♦ • · · • «· 25 861 68 muutosprosentti, saantoprosentti ja eri ajojen tuotto on esitetty oheisessa taulukossa 1.

Taulukko 1

Syöttönopeus Moolisuhde

Patae - -

Ajo Länp. psig. bar „„,1 NaQAc Viip. IFEIC NaQAc Vesi n:o °C (y) liuos aika.

min.

1 249-287 1300 89,6 0,8 5,2 56 1,0 2,8 26,8 2 249-286 1300 89,6 0,5 6,0 51 1,0 5,4 53,6 3 250-288 1300 89,6 1,7 4,3 57 1,0 1,1 11,2 4 250-285 1300 89,6 1,9 3,1 68 1,0 0,7 6,9 5 255-286 1300 89,6 3,2 8,5 29 1,0 1,2 11,6 2 TFE Tuote

Ajo NaQAC- Ajon Tuott. I

n:o liuoksen kok. ker. Muutos % Saanto % Tuotto3 pH aika aika ς g/t/1 ____t_t__ 1 6,0 6,4 2,5 76,6 95,1 95,8 2 6,0 5,4 2,7 64,7 73,2 55,6 3 6,0 6,2 3,5 38,9 75,8 107,3 4 6,0 6,1 3,0 28,1 93,1 97,1 5 6,0 5,6 2,3 26,0 85,3 146,7 ^TFEC = 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani 2 . . TFE = 2,2,2-trifluorietanoli 3TFE:n tuotto- tai tilanopeus ilmaistuna tuotettuna TFE:nä grammoina/tunti/litra 4

Perustuu tyhjään reaktoriin ja tiheyteen huoneen-lämmössä 5 ; Tasapainotilassa m • · · • · * ♦ · * » · • · · • « 25 86168

Esimerkki 2:

Suoritettiin koesarja samanlaisella menettelyllä kuin esimerkissä 1 kuvattu. Reaktori korvattiin kuitenkin pystysuoralla putkireaktorilla, joka oli täytetty 7 5 millimetrin borosilikaattilasisilla Raschig-renkailla, 4 mm:n (0,16") ruostumaton teräs 316 "lävistetyllä" kolonnitäytteellä tai ulkohalkaisijaltaan 4 mm:n (5/32"), sisähalkaisijaltaan 2,4 mm:n (3/32") ja pituudeltaan 3,2 mm:n (1/8") tetrafluorietyleenirenkailla. Lisäksi 10 yhdessä ajossa käytettiin reagoimattomalle 2-kloori-1,1,1-trifluorietaanille uudelleenkierrätysjärjestelmää, jossa 2-kloori-1,1,1-trifluorietaani palautettiin jäähdytetystä ja kerätystä tuoteseoksesta reaktoriin LEWA-pumpun kautta. Reaktorin yläosa eristettiin mustalla vaahtolasieris-15 tyksellä.

Reaktio-olot ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 2. Viipymisajat ja 2,2,2-trifluorietanolituotto laskettiin reaktorin tyhjästä tilavuudesta (ilman täytteitä).

2? 86168

Taulukko 2

Syöttönopeus Moolisuhde

Paine q/min_ _

Ajo Lämp. psig. bar ^ NaCAc Viip. TFBC NaQAc Vesi n: o °C ** (y) TFBC liuos aika^ min.

1 249-292 1300 89,6 1,7 4,3 56 1,0 1,1 11,1 2 246-298 1295 89,3 3,5 8,6 28 1,0 1,1 10,5 3 232-286 1300 89,6 3,2 8,7 28 1,0 1,2 11,8 46 232-295 1300 89,6 3,2 8,8 28 1,0 1,2 11,8 5 235-291 1300 89,6 2,4 6,0 41 1,0 1,1 10,5 6 243-295 1300 89,6 1,6 4,4 56 1,0 1,2 11,4 7 284-328 1305 90,0 2,5 6,2 39 1,0 1,1 10,2 8 254-336 1305 90,0 1,7 4,3 56 1,0 1,1 10,2 TFE -tuote

Ajo Reaktorin Kokonais Tuott. ~ n:o täyte ajoaika ker. Muutos % Saanto % Tuotto-3 t aika g/t/1 t 3 1 lasirenkaat 4,0 1,4 52,2 >95 128,6 2 metallitäyte 4,2 2,0 36,3 89,4 227,6 3 metallitäyte 4,5 2,0 31,0 85,9 176,0 4 metallitäyte 5,4 2,0 56,2 85,0 124,8 5 PIFE7-rehkaat 5,7 2,8 27,5 78,6 119,4 6 PlFE7-rerikaat 6,6 3,0 41,1 89,5 121,3 7 PTFE7-renkaat 5,3 2,8 38,0 75,2 167,6 8 PTFE7-rerikaat 6,0 3,0 39,7 88,3 122,9 ^Suoritettiin TFEC:n sisäinen uudelleenkierrätys 7 PTFE = polytetrafluorietyleeni

Esimerkki 3: 28 861 68 Käyttäen esimerkissä 2 kuvattua menettelyä käytettiin natriumasetaattiliuoksen sijasta kaliumasetaatin vesi-liuosta. Putkireaktori täytettiin polytetrafluorietyleeni-5 renkailla. Kaliumasetaatti oli rajoittava reagentti ja syötettiin ylimäärä 2-kloori-1,1,1-trifluorietaania. Reaktio-olot ja tulokset on esitetty oheisessa taulukossa 3.

Taulukko 3

Syöttönppeus Moolisuhde iaine -- --

Ajo Jjäxtp. psig.bar TFEJC KQAc- Viip. TFEC KQAc Vesi n: o C (y) liuos aika^ min.

I8 242-300 1300 89,6 2,3 4,4 51 1,0 0,7 7,8 29 275-320 1305 90,0 1,3 4,0 62 1,0 0,8 15,5 TFE2-Tuote

Ajo KQAc- Kok. TUOtt. Γ n:o liuoksen ajoaika ker.edka Muutos % Saanto 1 Tuotto PH t t5 g/t/1 18 6,3 3,5 1,4 37,3 95,5 1 54,2 (54,1)10 29 6,0 6,3 3,2 43,1 84,0 97,6 : (56,7)10 0 Käytetty kaliumasetaattiliuos oli 30 paino-%:sta g Käytetty kaliumasetaattiliuos oli 20 paino-%:sta : ^8KOAs:iin perustuva muutos, rajoittava reagenssi # · · • · # · i • · · • ·

Esimerkki 4: 29 8 6 1 68

Suoritettiin sarja reaktioita samalla tavalla kuin esimerkissä 1 edellä täyttämättömässä, vaakasuoraan asennetussa putkireaktorissa, esim. Incolo^® 825-putkessa, 5 jonka ulkohalkaisija oli 2,54 cm (1”) ja sisähalkaisija 2,21 cm (0,87"). 122 cm:n (48") kokonaispituudesta oli keskellä oleva 81 cm (32") sähköuunin sisällä reaktio-lämpötilan säätämiseksi. Kolmea sarjassa olevaa grafiitti-tiivisteistä mittaventtiiliä käytettiin paineenalennus-10 järjestelmänä reaktiotuoteseoksen paineen alentamiseksi. Reaktori esitäytettiin deionisoidulla vedellä. Haluttuun paineeseen pääsemiseksi käytettiin kaksipäistä annostelu-pumppua. Järjestelmä esikuumennettiin ainakin 225°C:n reaktiolämpötilaan. Putkireaktoriin syötettiin annostelu-15 pumpulla erikseen ja jatkuvasti 30%:sta natriumasetaatin vesiliuosta tietyssä pH-arvossa ja 2-kloori-1,1,1-tri-fluorietaania. Reaktio tapahtui kuumennetussa putkessa ilman lisäsekoitusta. Reaktiolämpötilaa säädettiin automaattisesti digitaalisella lämpötilansäätimellä ja virran-20 säätimellä (SCR), jolle ilmaisun antoi lämpöpari, joka oli sijoitettu aksiaalisesti putkeen kuumennetun osan keskelle. Paine säädettiin manuaalisesti säätämällä näitä kolmea mittaventtiiliä. Poistovirtaus ilmajäähdytettiin ja : V kerättiin jatkuvasti kolmeen peräkkäiseen loukkuun, joista 25 ensimmäinen oli vallitsevassa lämpötilassa, toinen 0°C:ssa ja kolmas -78°C:ssa. Kaikkiin kolmeen loukkuun kerätty aine analysoitiin kaasukromatografisesti. Reaktio-olot ja reaktioiden tulokset on ilmoitettu oheisessa taulukossa 4.

• · • · · * • « · * · · • · · 1 · • · · • · · 30 861 68

Taulukko 4

Syöttönopeus Mooli suhde g/min

Paine --- -

Ajo Jjänp. psiq. bar TFEC NaQAc- Viip. 1FEC NaQAc Vesi n:o C (y) liuos aika^ min.

1 258 1120 77,2 0,8 5,0 55 1,0 2,7 27,9 2 258 750 51,7 1,3 5,7 46 1,0 1,9 19,8 3 258 1375 94,8 0,8 4,6 59 1,0 2,4 23,7 4 259 1350 93,1 0,9 4,7 57 1,0 2,2 21,5 5 258 1370 94,5 0,8 5,0 54 1,0 2,5 25,6 6 259 1350 93,1 0,8 4,8 56 1,0 2,5 24,5 711 269 1350 93,1 0,9 4,6 58 1,0 2,1 21,1 811 277 1350 93,1 0,8 4,7 58 1,0 2,7 26,7 911 278 1350 93,1 0,9 4,5 59 1,0 2,1 21,0 1011 288 1350 93,1 0,9 4,9 54 1,0 2,2 22,1 1111 277 1350 93,1 1,1 6,4 43 1,0 2,6 25,2 2 TFE -Tuote

Ajo NaQAc- Kok. Tuott. - n:o liuoksen pH ajoaika ker.aika Muutos % Saanto % _t_t_2__ 1 7,2 4,1 3,0 53,2 99,4 2 7,2 4,1 3,0 7,4 >90 3 6,2 5,0 3,0 60,1 73,5 4 5,6 5,0 3,0 49,4 72,2 : 5 5,9 5,5 3,0 65,0 90,8 6 6,0 23,8 18,0 · 68,0 93,4 711 6,0 5,1 3,0 62,8 89,3 811 6,0 5,2 3,0 77,0 91,1 911 6,0 5,7 3,0 74,1 93,6 :Λ: 1011 6,0 5,0 3,0 67,8 93,4 C: : 1111 6,0 4,6 2,7 64,0 85,4 + m 1 • · · :***: ^Käytettiin Incoloj^ 825: ttä r « · ψ • • · • · · · 31 86168

On selvää, että edellä kuvatut suoritusmuodot ovat pelkästään esimerkinomaisia, ja että alan ammattimies voi varioida ja muuntaa niitä monin tavoin irtaantumatta keksinnön hengestä ja suojapiiristä. Kaikki tällaiset 5 muunnokset ja variaatiot on tarkoitettu mukaanluettavaksi keksinnön suojapiiriin siten kuin se on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (19)

32 861 68

1. Jatkuva menetelmä 2, 2,2-trifluorietanolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että reaktorissa olevaan reaktioseokseen tuodaan jatkuvasti 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaania, karboksyylihapon suolaa ja hydroksyloitua yhdistettä, - annetaan 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaanin, karboksyyli-happosuolan ja hydroksyloidun yhdisteen reagoida reaktorissa reaktiopaineessa, joka on autogeenisesti kehittynyt paine tai suurempi, ja reaktiolämpötilassa, joka on noin 223 °C -noin hydroksyloidun yhdisteen kriittinen lämpötila, jolloin muodostuu 2,2,2-trifluorietanolia sisältävä reaktiotuote-seos , - poistetaan reaktorista jatkuvasti ainakin osa reaktiotuo-teseoksesta, erotetaan reagoimaton 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaani poistetusta reaktiotuoteseoksesta, erotettu reagoimaton 2-halogeeni-l,1,1-trifluorietaani käytetään uudelleen osana reaktioseokseen tuotavaa 2-halogeeni-l, 1, 1-trif luorietaania, ja - otetaan talteen 2,2,2-trifluorietanoli poistetun reaktio- :·. tuoteseoksen loppuosasta.

2. Förfarande enligt patentkravet l, känneteck- n a t därav, att den kan bilda en första fas som innehäl-ler den övervägande mängden av oreagerad 2-halogen-l,1,l-trifluoretan, och en andra fas som innehäller den övervägande mängden 2,2,2-trifluoretanol, att ätminstone en del av den första fasen avskiljes frlin den andra fasen, att den avskilda första fasen äterföres slisom en del av den 2-halogen-l,l,l-trifluoretan som tillföres till reaktionsblandningen, och att 2,2,2-trifluoretanol utvinnes frän den andra fasen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että poistettu reaktiotuoteseos saatetaan sellaiseen lämpötilaan, että se voi muodostaa ensimmäisen faasin, joka sisältää pääosan reagoimattomasta 2-halogeeni- 1,1,1-trifluorietaanista, ja toisen faasin, joka sisältää pääosan 2,2,2-trifluorietanolista, että ainakin osa ensimmäisestä faasista erotetaan toisesta faasista, että erotettu 33 86 1 68 ensimmäinen faasi käytetään uudelleen osana reaktioseokseen tuotavaa 2-halogeeni-l,1,l-trifluorietaania ja että 2,2,2-trifluorietanoli otetaan talteen toisesta faasista.

3. Förfarande enligt patentkravet 2, känneteck-n a t därav, att den andra fasen behandlas med syra för överföring av karboxylsyrasaltet däri till dess karboxyl-syraform, att karboxylsyran avskiljes frän den andra fasen, att karboxylsyran med tillsats av en bas för äter- ; ' : bildning av karboxylsyrasaltet äteranvänds säsom ätminsto- : ne en del av det karboxylsyrasalt som tillföres reaktions- blandningen för reaktion med 2-halogen-l, 1, l-trifluoretan .·. : och att 2,2,2-trifluoretanol utvinnes frän den andra fasen. T.’ 4. Förfarande enligt patentkravet 2 eller 3, känne- t e c k n a t därav, att temperaturen hos den avdragna reaktionsproduktblandningen är sädan att den första fasen ‘ ‘ är den Övre fasen. 1 • · Förfarande enligt patentkravet 2 eller 3, känne-t e c k n a t därav, att temperaturen hos den avdragna • reaktionsproduktblandningen är sädan att den första fasen är bottenfasen. 37 861 68

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että toinen faasi käsitellään hapolla siinä olevan karboksyylihapposuolan muuttamiseksi karboksyylihappo-muotoon, että karboksyylihappo erotetaan toisesta faasista, että karboksyylihappo, lisäämällä emästä karboksyylihapposuolan uudelleenmuodostamiseksi, käytetään uudelleen ainakin osana reaktioseokseen tuotavaa, 2-halogeeni-l,1,l-trifluori-etaanin kanssa reagoivaa karboksyylihapposuolaa, ja että 2,2,2-trifluorietanoli otetaan talteen toisesta faasista.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila poistetussa reaktiotuote-seoksessa on sellainen, että ensimmäinen faasi on ylempi faasi.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila poistetussa reaktiotuote-seoksessa on sellainen, että ensimmäinen faasi on pohjafaa- si.

6. Förfarande enligt nägot av patentkraven 2-5, känne-t e c k n a t därav, att den första fasen ätercirkuleras tili reaktionsblandningen genom strömning pä grund av tyngdkraften.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen faasi uudelleen-kierrätetään reaktioseokseen painovoimaan perustuvana vir- : : tauksena.

7. Förfarande enligt patentkravet 1, känneteck-n a t därav, att 2-halogen-l,1,1-trifluoretanen utgöres av 2-klor-l,1,1-trifluoretan, varvid oreagerad 2-klor- 1,1,1-trifluoretan avskiljes frän den avdragna reaktions-produktblandningen genom fraktionerad destination.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että 2-halogeeni-l, 1,1-trifluorietaani on 2-kloori-1,1,1,-trifluorietaani, jolloin reagoimaton 2-kloori- 1,1,1-trifluorietaani erotetaan poistetusta reaktiotuote- *-* seoksesta j akotislauksella. . 8. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen menetelmä, '···' tunnettu siitä, että karboksyylihappo on tislautuva ja se erotetaan toisesta faasista tislaamalla. 34 8 61 6 8

8. Förfarande enligt nägot av patentkraven 3-6, känne-t e c k n a t därav, att karboxylksyran är destillerbar och avskiljes frän den andra fasen genom destination.

9. Förfarande enligt nägot av patentkraven 2-6 eller 8, kännetecknat därav, att 2-halogen-l,1,1-tri-fluoretan är 2-klor-l,1,1-trifluoretan.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 tai 8 mukainen menetelmä/ tunnettu siitä, että 2-halogeeni-l,1,1-trifluo-rietaani on 2-kloori-l ,1,1-trifluorietaani.

10. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknat därav, att karboxylsyrasaltet tillföres reak-torn genom blandning av en karboxylsyra, som eventuellt utgöres av äterförd karboxylsyra, med en basisk lösning och att den erhällna lönsingen vid ett pH av 3-10 införes : i reaktionsblandningen. .·. : 11. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-10, k ä n - ; - netecknat därav, att den hydroxylerade föreningen är vatten.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, t u n-n e t t u siitä, että karboksyylihapposuola lisätään reaktoriin sekoittamalla karboksyylihappo, joka mahdollisesti on uudelleenkierrätettyä karboksyylihappoa, emäksisen liuoksen kanssa ja lisätään saatu liuos pH-arvossa 3-10 reaktioseok-seen.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydroksyloitu yhdiste on vesi.

12. Förfarande enligt patentkravet 11, kännetecknat därav, att reaktionstemperaturen är i intervallet ; cirka 223 °C - cirka 374 °C. ____: 13. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-12, kännetecknat därav, att det kontinuerliga avdrag- 38 861 68 ningssteget, avskiljningssteget och äterföringssteget ge-nomföres under tryck, sorti företrädesvis är vid eller närä reaktionsstycket.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että reaktiolämpötila on välillä noin 223 °C -noin 374 °C.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatkuva poistovaihe, erotusvai- :·. he ja uudelleenkierrätysvaihe suoritetaan paineessa, joka on edullisesti reaktiopaine tai lähellä sitä.

14. Förfarande enligt nägot av patentkraven 7 eller 9-13, kännetecknat därav, att 2-klor-l,1,l-trifluor-etan och karboxylsyrasaltet tillföres tili reaktionsbland-ningen i ett molförhcillande av clrka 1:0,5 - cirka 1:10,0, företrädesvis cirka 1:0,9 - cirka 1:1,1.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 7 tai 9-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 2-kloori-l,1,1-trifluo-rietaani ja karboksyylihapposuola lisätään reaktioseokseen moolisuhteessa noin 1:0,5 - noin 1:10,0, edullisesti noin 1:0,9 - noin 1:1,1. : 15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karboksyylihapposuola on nat-riumasetaatti tai kaliumasetaatti. * i : 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet- : t u siitä, että käytettäessä kaliumasetaattia reaktoriin lisättävien 2-kloori-l,1,1-trifluorietaanin ja kaliumasetaa-tin moolisuhde on 1,0 tai suurempi. 35 86 1 68

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiolämpötila on vähintään noin 250 °C, edullisesti vähintään noin 270 °C.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiopaine on noin 5,17 MPa:n ylipaine - noin hydroksyloidun yhdisteen kriittinen paine.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiopaine on ainakin noin 6,89 MPa:n ylipaine. l. Kontinuerligt förfarande för framställning av 2,2,2-trifluoretanol, kännetecknat därav, att - 2-halogen-l,1,1-trifluoretan, ett sait av en karboxylsy-ra och en hydroxylerad förening införes i en reaktor tili en reaktionsblandning, '···* - 2-halogen-l, 1,1-trifluoretan, karboxylsyrasaltet och den "· hydroxylerade föreningen bringas att reagera i reaktorn vid ett reaktionstryck vid eller över det autogent utvecklade : : : trycket och vid en reaktionstemperatur av cirka 223 °C - :Y: cirka den kritiska temperaturen för den hydroxylerade fö reningen, varvid en reaktionsproduktblandning bildas vil-____: ken innehäller 2,2,2-trifluoretanol, - ätminstone en del av reaktionsproduktblandningen konti- - nuerligt avdrages frän reaktorn, .1·. - oreagerad 2-halogen-l, 1,1-trifluoretan avskiljes frän den avdragna reaktionsproduktblandningen, • 4 · 36 861 68 - avskild, oreagerad 2-halogen-l,l,1-trifluoretanen äterfö-res säsom en del av den 2-halogen-l,1,1-trifluoretan som tillföres reaktionsblandningen, och - 2,2,2-trifluoretanol utvinnes frän äterstoden av den avdragna reaktionsproduktblandningen.

15. Förfarande enligt nligot av patentkraven 1-14, kännetecknat därav, att karboxylsyrasaltet är nat-riumacetat eller kaliumacetat.

16. Förfarande enligt patentkravet 15, kännetecknat därav, att molförhällandet 2-klor-l,1,1-trifluor-etan tili kaliumacetat, som tillföres reaktorn, är 1,0 eller däröver vid användning av kaliumacetat.

17. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-16, kännetecknat därav, att reaktionstemperaturen är minst cirka 250 °C, företrädesvis minst cirka 270 °C.

; ' : 18. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-17, k ä n - netecknat därav, att reaktionstrycket är cirka 5,17 MPa övertryck tili ungefär det kritiska trycket för : den hydroxylerade föreningen. T/

19. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-18, k ä n - ’1 netecknat därav, att reaktionstycket är ätminsto- ne cirka 6,89 MPa övertryck. • · » · · • · · *