FI86115C - Brandalarmsystem, sensor och foerfarande. - Google Patents

Description

1 86115

Palohälytysjärjestelmä, -tuntoelin ja -menetelmä Tämä keksintö liittyy palohälytysjärjestelmään, -tuntoelimeen ja -menetelmään, joilla voidaan todeta palon esiintyminen palon aiheuttaman lämpötilan, savuntiheyden jne. analogisilla tunto-elimillä suoritetulla ilmaisulla.

Tavanomaiset palohälytysjärjestelmät ovat yleensä on-ei-tyyppi-siä, jotka määrittävät palon esiintymisen sen perusteella ylittääkö tuntoelimen ilmaisutieto paloiImaisimeen asetetun kynnysarvon. Tämän tyyppisissä palohälytysjärjestelmissä on ollut ratkaistavana ongelmana mahdollisten väärien palohälytysten ja myöhästyneen palon ilmaisun välttäminen. Tämän vuoksi on ehdotettu analogisen informaatiojärjestelmän käyttämistä. Tässä järjestelmässä lämpötila, savuntiheys, CO-kaasun pitoisuus jne, joihin palo vaikuttaa, ilmaistaan käyttämällä analogisia tunto-elimiä ja ilmaistu analoginen tieto lähetetään keskussignaali-asemalle, jossa sen määritys esiintyykö paloa vai ei tehdään tällaisen ilmaistun tiedon muutoksen perusteella. Samasta syystä on ehdotettu myös niin sanotun älykkään palohälytys-tuntoelintyypin käyttämistä. Tällainen älykäs tuntoelin toteaa itse esiintyykö paloa.

·'· Tavanomaisessa palohälytys järjestelmässä tai tuntoelimessä analogisen tuntoelimen antamaan tiedon arvoon voi vaikuttaa savun ja CO-kaasun diffuusiokäyttäytyminen ja tuntoelimen asen-nusalueen ympäristön lämpötilan kohoaminen, joka voi muuttua : : riippuen asennuskorkeudesta lattiapinnasta. Näistä syistä on esitetty palohälytysjärjestelmä, jolla saadaan samanlaiset palohälytyksen määritystulokset, vaikka kyseisten analogisten tuntoelinten asennuskorkeudet ovat erilaisia (Japanin patentti-lehti nähtäväksipanoa varten n:o Showa 60(1985)-157695.

V Tällaisia analogisen lähtötiedon eroja eivät kuitenkaan aiheuta : : : yksinomaan erot asennuskorkeuksissa, vaan erot niiden huoneiden muodoissa, joihin analogiset tuntoelimet asennetaan. Esillä • » 1 • ♦ • 1 • 1 1 · • « • »· • · 2 86115 olevan keksinnön keksijöiden tiedoista päätellen analogisen tuntoelimen antamaan tietoon vaikuttavat kyseisten analogisten tuntoelinten valvonta-alueiden pinta-alat, joita rajoittavat kyseisiä analogisia tuntoelimiä ympäröivät seinät, palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet.

Esillä olevan keksinnön keksijät ovat havainneet laboratorio-huoneen vaihtelevilla pinta-aloilla tehtyjen kokeiden tuloksena, että analogisen tuntoelimen asennuspinta-alan ja sen ilmaisutie-don välillä vallitsee korrelaatio. Tämä merkitsee sitä, että ilmaisutiedon lähtöarvot voivat erota toisistaan, vaikka ne olisi ilmaistu samoissa palo-olosuhteissa, ja jos näitä tietoja käsitellään samalla tavoin, aikainen palon ennustus voi epäonnistua ja myös väärien palohälytysten esiintymisen estäminen voi epäonnistua. Esimerkiksi tupakansavun seurauksena tavanomainen analoginen savuntuntoelin havaitsee pienessä huoneessa suuren savupitoisuuden, niin että väärä palonmääritys tapahtuu helpommin pinta-alaltaan pienessä huoneessa kuin suuressa huoneessa. Samalla suuressa huoneessa tarvitaan pidempi aika palon ilmaisuun kuin pienessä huoneessa, koska diffuusio laimentaa savua ja savun ilmaisemiseen ja palon määritykseen tarvitaan pidempi aika kuin pienessä huoneessa.

Keksijät ovat ajatelleet, että edellä mainitussa tilanteessa tällainen analogisten tuntoelinten lähtöjen eroista johtuva väärän palonmäärityksen ongelma näyttäisi olevan ratkaistavissa korjaamalla analogisten tuntoelinten ilmaisutietoja tai kynnysarvoja.

i Esillä oleva keksintö on tehty edellä mainittuja ongelmia har kittaessa ja erittäin luotettavan palonmäärityksen toteuttamiseksi riippumatta analogisten tuntoelinten välisistä valvonta-pinta-alojen ja asennuskorkeuksien eroista.

Esillä olevan keksinnön palohälytysjärjestelmä voi käsittää joukon analogisia tuntoelimiä palon aiheuttaman ympäristön • olosuhteiden muutoksen ilmaisemiseksi, korjausvälineen korja- : tun tiedon saamiseksi asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä 1 · 3 86115 asianomaisten analogisten tuntoelinten valvonta-alueiden, joita rajoittavat asianomaisia analogisia tuntoelimiä ympäröivät seinät, palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet, asetettujen pinta-alojen perusteella ja palonmääritysvälineen palonmäärityksen suorittamiseksi mainitun korjausvälineen antaman korjatun tiedon perusteella.

Koska ilmaisutietoja korjataan valvonta-alueiden pinta-aloihin perustuen, määritys voidaan suorittaa keksinnön tämän piirteen mukaan oleellisesti samassa ajassa, vaikka kyseisten analogisten tuntoelinten valvonta-alueiden pinta-alat poikkeavat toisistaan. Tämä mahdollistaa tupakan savusta pienessä huoneessa johtuvan virheellisen palonmäärityksen estämisen. Tämä mahdollistaa myös yhtä varhaisen palon määrityksen suuressa huoneessa ja pienessä huoneessa.

Korjausväline voi antaa korjatun tiedon valvontapinta-alojen ja asianomaisten analogisten tuntoelinten lattiapinnasta määrätyn asennuskorkeuden mukaan.

Tämän esimerkin mukaisesti voidaan saada oleellisesti yhdenmukaiset ilmaisutiedot riippumatta analogisten tuntoelinten . välisistä valvontapinta-alojen ja asennuskorkeuksien eroista.

* 1

Mahdolliset väärät hälytykset voidaan siten estää ja varhainen « » palonilmaisu voidaan toteuttaa.

_’· Korjausväline voi myös antaa korjattuna tietona kyseisten analo gisten tuntoelinten kynnysarvot, jotka on määrätty asetettujen V: pinta-alojen perusteella.

* n

Koska palonmäärityksen kynnysarvoja korjataan valvontapinta-alojen perusteella, keksinnön tämän piirteen mukaan mahdollisten väärien palohälytysten estäminen ja varhainen palonmääritys voidaan saavuttaa, vaikka ilmaisutietojen muutostendenssit ovat • · erilaisia pinta-alojen eroista johtuen.

• · • · « 1 · 1 4 86115

Esillä olevan keksinnön palohälytystuntoelin, voi käsittää analogisen tuntoelinosan palon aiheuttaman ympäristön olosuhteiden muutoksen ilmaisemiseksi, korjausosan korjatun tiedon saamiseksi asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä niiden valvonta-alueiden, joita rajoittavat asianomaisia analogisia tuntoelimiä ympäröivät seinät, palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet, asetettujen pinta-alojen perusteella ja palonmääritys-osan palonmäärityksen suorittamiseksi mainitun korjausosan antaman korjatun tiedon perusteella.

Esillä olevan keksinnön mukainen palohälytysmenetelmä voi käsittää korjausvaiheen korjatun tiedon saamiseksi asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä niiden valvonta-alueiden, joita rajoittavat asianomaisia analogisia tuntoelimiä ympäröivät seinät, palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet, asetettujen pinta-alojen perusteella ja palonmääritysvaiheen palonmäärityksen suorittamiseksi mainitun korjausvaiheen aikaansaaman korjaus-tiedon perusteella.

Palonhälytystuntoelimellä ja -menetelmällä voi olla samanlaisia suoritusmuotoja kuin edellä mainitulla esillä olevan keksinnön palohälytysjärjestelmällä ja niillä voidaan saavuttaa samanlaiset teknilliset vaikutukset.

Kuvio 1 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön sisältävän palo-hälytysjärjestelmän eräästä muodosta, kuviot 2-6 ovat selittäviä kuvantoja, jotka esittävät tuntoelimiltä tulevien tietojen korjauskäsittelyn tarpeellisuuden esillä olevassa järjestelmässä, kuvio 2 on perspektiivinen kuvanto, joka esittää savun diffuu-siokäyttäytyrnistä huoneessa palon aikaisessa vaiheessa, kuvio 3 on keskeinen leikkauskuvanto pitkin kuvion 2 viivaa III-III, kuvio 4 on kaavio, joka esittää esimerkkinä savuntiheyden jakau- * ·* tumaa, kuvio 5 on kaavio, joka esittää ajan mukana muuttuvia savuntiheyk- siä samanlaisissa palo-olosuhteissa, esimerkiksi puuvillan savutessa, mutta erikokoisissa huoneissa, 5 86115 kuvio 6 on kaavio, joka esittää tuntoelinten lähtöjen suhteellisia arvoja, jotka on saatu palokokeissa, joissa huoneen tilavuutta muutettiin viiteen kokoon, kuvio 7 on vuokaavio, joka esittää kuviossa 1 esitetyn järjestelmän toimintaa, kuvio 8 on esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon lohko-kaavio, kuvio 9 on esillä olevan keksinnön kolmannen suoritusmuodon lohkokaavio , kuvio 10 on kaavio, joka esittää ilmaisutasojen suhteellisten arvojen muutosta, jotka arvot on saatu muuttamalla savunilmai- ! simen asennuskorkeutta, suhteessa tuntoelimen lähtötasoon, joksi on oletettu 1,0, kun savunilmaisin on asennettu 2,5 m korkeudelle suoraan palopesäkkeen F yläpuolelle, kuvio 11 on käyrä, joka esittää ilmaisutasojen suhteellisten j arvojen muuttumista, jotka arvot on saatu kokeellisesti muuttamalla lämpötilan tuntoelimen asennuskorkeutta, verrattuna sellaisen tuntoelimen lähtötasoon, jonka arvoksi oletetaan 1,0, * · ’."1 kun lämpötilan tuntoelin on asennettu 2,5 m korkeudelle suoraan • » • \ palopesäkkeen F yläpuolelle, • · a « • „ · kuvio 12 on vuokaavio, joka esittää kuviossa 9 kuvatun järjes- 1 ' telmän toimintaa, ja kuvio 13 on kaavio, joka esittää savuntiheyden ilmaisussa tunto-elimen suhteellisten lähtöarvojen, kun huonetila vaihtelee, ja tuntoelimen suhteellisten lähtöarvojen, kun asennuskorkeus vaihtelee, välistä riippuvuutta, ·· kuvio 14 on esillä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon • > *. . lohkokaavio, ja • » · kuvio 15 on esillä olevan keksinnön vielä erään suoritusmuodon f 4 « ***** lohkokaavio.

« · • · ··1 · • 1 + • » • · 6 86115

Kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa. Aluksi selitetään suoritusmuodon kokoonpano. la, Ib, ... In tarkoittavat kukin analogista tuntoelintä, jotka voivat muodostua esimerkiksi savuntiheyden tuntoelimestä, lämpötilan tuntoelimestä, CO-kaasun tuntoelimestä jne. Tunto-elimet la-ln asennetaan yleensä huoneen sisäkattopinnalle antamaan huoneessa vallitsevaa savuntiheyttä, lämpötilaa, C0-kaasun pitoisuutta jne. vastaavan analogisen signaalin.

Kaikki analogiset tuntoelimet on kytketty keskussignaaliasemalle 10 signaalilinjän kautta. Keskussignaaliasema 10 sisältää mikrotietokoneen 11 ja päätelaitteita kuten syöttö/tulostuslaitteita.

2 on näytteenottopiiri. Tämä näytteenottopiiri 2 ottaa peräkkäisesti näytteitä analogisten tuntoelinten la-ln antamista analogisista ilmaisusignaaleista lähtöjen kehittämiseksi. 3 on A/D-muunnin. A/D-muunnin 3 muuntaa näytteenottopiiriltä 2 peräkkäin saadut analogiset ilmaisusignaalit digitaalisiksi signaaleiksi (joita seuraavassa kutsutaan "tuntoelintiedoksi").

4 on korjauslaskentaosa. Korjauslaskentaosa 4 kertoo A/D-muuntimelta 3 saadut tuntoelintiedot korjauskertoimilla Ks, jotka on määrätty ennakolta tuntoelinten la-ln valvomien alueiden * tilojen tai pinta-alojen mukaisesti, tuntoelintietojen korjaamiseksi. Korjauslaskentaosassa käytetyt korjauskertoimet KS asettaa korjauskertoimenasetusosa 6. Korjauskertoimenasetusosa : 6 asettaa korjauslaskentaosaan 4 korjauskertoimet Ks, jotka on valittu asianomaisten analogisten tuntoelimien la-ln pinta-alojen perusteella, jotka on ennakolta asetettu pinta-alan-asetusosaan 5.

7 on palonmääritysosa. Tämä palonmääritysosa 7 vastaanottaa tuntoelintiedot korjauksen jälkeen palonmäärityskäsittelyn suorittamiseksi. Tähän käsittelyyn käytetään funktioapproksimaa-·1 2 tioita, jotka perustuvat useihin korjattuihin tuntoelintietoihin, jotka ovat esimerkiksi ajallisesti jatkuvia. Täsmällisemmin selitettynä käsittely voi olla prediktiivinen laskentakäsittely, • 1 · » 2 7 86115 jossa ennaltamäärätyn vaaratason saavuttamiseen vaadittava aika ennustetaan esimerkiksi neliöllisen funktion perusteella ja palon määritetään esiintyvän, kun ennustettu aika on ennalta-määrättyä aikaa pienempi. Korjattua tuntoelintietoa verrataan lisäksi ennaltamäärättyyn kynnysarvoon sellaisen palonmääritys-käsittelyn suorittamiseksi, jonka mukaan palon määritetään esiintyvän, kun tieto ylittää kynnysarvon.

8 on hälytysilmoitin. Hälytysilmoitin 8 antaa palohälytyksen, kuten hälytyskellon äänen tai palon osoittavan lampun valaisun palonmääritysosalta 7 tulevan palonmäärityslähdön perusteella.

Seuraavassa selitetään minkä vuoksi kuvion 1 korjauslaskentaosan 4 on suoritettava korjaus valvonta-alueiden pinta-alojen perusteella .

Kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, huoneen Rl lattialla 12 syttyneestä savuavasta palopesäkkeestä F nouseva savu 13 kulkeutuu kuuman ilmavirtauksen kuljettamana, jonka palopesäke F aikaansaa palon alkuvaiheessa. Tämän jälkeen savu leviää kaikkiin suuntiin kattopintaa 14 pitkin. Sisäänpäin ulkoneva palkki . 15 tai seinä 16 estävät leviävän savun virtaamista ja se pysäh- tyy hetkeksi. Näiden olosuhteiden vallitessa kattopinnan savuntiheydellä on kuviossa 4 esitetyn mukainen jakautuma.

* Kuvio 4 esittää keksijöiden suorittaman savuntiheystutkimuksen tuloksia ja esitetty savun tiheys on paljon suurempi kuin tavanomaisen savunilmaisun kohteena oleva savun tiheys.

I ·

Palkin 15 lähelle jäänyt savu virtaa palkin yli, kun paikalleen jäävän savun määrä kasvaa, ja se siirtyy seuraavaan huoneeseen R2 tai muihin viereisiin huoneisiin. Tarkemmin selitettynä palo-. pesäkkeestä F tuleva savu ei leviä aluksi kaikkialle huoneeseen, vaan leviää kattoa pitkin palon varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen savu virtaa viereiseen avoimeen tilaan. Savu ei täytä V; huonetta, ennen kuin savun määrä kasvaa edelleen. Tässä yhtey- dessä on huomattava, että savu 13 käyttäytyy edellä mainitulla • « · tavalla kuviossa 2 esitettyjen mukaisten huoneiden Rl ja R2 8 86115 olosuhteissa, eli olosuhteissa, joissa kolmea suuntaa tai sivua ympäröi palkit 15 ja vain yksi suunta tai sivu (kuviossa 2 vasen sivu) on seinän 16 sulkema huoneiden Rl ja R2 ollessa yhteydessä toisiinsa palkin 15 ympäröimissä suunnissa tai sivuilla. Sellaisen huoneen tapauksessa, joka on kaikilta suunnilta seinien sulkema, savu alkaa täyttää huonetta välittömästi savun levittyä kattoon ja tultua seinien estämäksi.

Keksijöiden suorittamien kokeiden tulokset ovat toisaalta osoittaneet, että savun tiheys vaihtelee huoneessa seuraavasti:

Kuvio 5 esittää savun tiheyden muutosta ajan mukana samoissa palo-olosuhteissa, esimerkiksi kun puuvilla on saatettu kytemään, eri huonepinta-aloilla. Kuviossa 5 savun lisääntyminen ajan funktiona on oleellisesti lineaarinen. Viiva A osoittaa muutoksen ajan funktiona kapeassa huoneessa ja viivat B ja C osoittavat muutoksia ajan funktiona suuremmissa huoneissa.

Kuten koetuloksista ilmenee, mitä kapeampi huone on sitä suurempi savuntiheyden muutos ajan funktiona on ja mitä leveämpi huone on sitä pienempi savuntiheyden muutos ajan funktiona on. On siten selvää, että tarvitaan tuntoelintiedon korjaamista huoneen, * analogisen tuntoelimen valvonta-alueen, pinta-alaa vastaavasti.

! Palo olisi havaittava palon varhaisessa vaiheessa eli ennen I kuin savu kulkee palkin 15 yli ja virtaa viereiseen huoneeseen.

Sanontaan "huone", jota kukin analoginen tuntoelin valvoo, olisi siten sisällytettävä palkkien tai muiden ulokkeiden ympäröimä tila, kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, tavallisen huoneen lisäksi, joka on kaikilta suunnilta seinien sulkema. Sanontaa "huone" käytetään kaikkialla tässä selityksessä tarkoittamaan tavallisen huoneen lisäksi myös edellä määritellyn mukaista tilaa, mikäli ei ole muuta mainittu.

: Palon varhaista ilmaisua varten jokaiseen "huoneeseen" sijoitetaan . ainakin yksi analoginen tuntoelin. Edellä mainitun yhden analogisen tuntoelimen kanssa voidaan kuitenkin käyttää toista 9 86115 analogista tuntoelintä tai analogisia tuntoelimiä, joilla on erilaiset havaintosuureet, esimerkiksi tupakan savusta johtuvan mahdollisen virhetoiminnan estämiseksi.

Kuvio 6 on käyrä, joka esittää tuntoelinlähtöjen suhteellisten arvojen ominaiskäyriä, jotka on saatu suorittamalla polttokokeita ja muuttamalla huoneen pinta-aloja viidellä tavalla. Näissä kokeissa analogisen tuntoelimen asennuskorkeus oli kiinteä 2,5 m alueen ollessa rajoitettu palkeilla, joita muutettiin huoneen pinta-alan vaihtelemiseksi viidellä tavalla arvoista 4,3 m x 6,7 m arvoihin 2,58 m x 3,48 m.

Kuvio 6 esittää tuntoelinlähtöjen suhteellisten arvojen riippuvuutta huoneen pinta-aloista savun tiheydelle, lämpötilalle ja CO-kaasun pitoisuudelle. Sanontaa "tuntoelinlähtöjen suhteelliset arvot" käytetään tässä tarkoittamaan kahden tuntoelinlähdön arvon suhdetta joissakin savuntiheysolosuhteissa, joissakin lämpötilaolosuhteissa tai joissakin CO-kaasunpitoisuusolosuhteissa ja huoneen pinta-alan vaihdellessa parametrina. Mainitut lämpötila, savuntiheys ja CO-kaasun pitoisuus pyrkivät suppenemaan kohti tiettyä arvoa huoneen pinta-alan kasvaessa. Tällainen tun- . toelinten lähtöjen suhteellisten arvojen tietty suppeneva arvo » · * *··' saadaan, kun huone oletetaan äärettömäksi, ja tätä käytetään » « ·’·' vertailuna ja sen arvoksi asetetaan 1.

* #·» *

Kuviossa 6 esitetyt ominaiskäyrät ovat approksimaatiokäyriä, jotka on saatu pienimmän neliösumman menetelmällä asianomaisten V; mittauspisteiden tuntoelintiedon pohjalta. Jokainen ominais- käyrä voidaan esittää seuraavasti: RT = l,Oexp (~0,08S) + 1 ... (1) RS = 4,2exp (-0.15S) + 1 ... (2) RG = 9,6exp (-0,11S) + 1 ... (3) * · « * .\t missä S edustaa huoneen pinta-alaa ja RT tarkoittaa lämpötilaa, t · l.l RS tarkoittaa savua ja RG tarkoittaa kaasua.

* ft * * • « • * » · ίο 86115

Jos jokainen kultakin analogiselta tuntoelimeltä saatu ilmaisu-tieto kerrotaan edellä olevien kaavojen (1) - (3) avulla saatujen suhteellisten arvojen RT, RS ja RG käänteisluvuilla käyttäen niitä korjauskertoimina, samaa palonmäärityskäsittelyä voidaan käyttää analogisten tuntoelinten tyypistä ja huoneiden pinta-alasta riippumatta.

Korjauskertoimenasetusosa 6 asettaa kaavojen (1) - (3) mukaisella laskutoimituksella saatujen lähtöjen suhteellisten arvojen RT, RS ja RG käänteisluvut korjauskertoimiksi Ks pinta-alan-asetusosalta 5 saadun huoneen pinta-alan perusteella. Kaavojen (1) - (3) laskemisen sijasta suhteelliset arvot RT, RS ja RG huoneen pinta-alalla S voidaan laskea ennakolta kaavojen (1) - (3) mukaisesti korjauskertoimien KS saamiseksi suhteellisten arvojen käänteislukujen muodossa ja korjauskertoimien ja huonepinta-alojen S vertailutaulukko voidaan tallentaa muistiin. Tässä tapauksessa jos huoneen olosuhteet on asetettu, vastaava korjauskerroin voidaan määrätä yksikäsitteisesti.

Seuraavassa selitetään kuvion 1 suoritusmuodon toimintaa kuvioon 7 viitaten.

Analogisten tuntoelinten la-ln valvomien huoneiden pinta-alat SI, S2 ... Sn asetetaan lohkossa a. Sen jälkeen kun huoneiden pinta-alojen Sl-Sn asettaminen lohkossa a on suoritettu loppuun, vaihe etenee lohkoon b asianomaisia huoneiden pinta-aloja Sl-Sn vastaavien korjauskertoimien asettamiseksi. Täsmäl-: lisemmin selitettynä asetetut huoneiden pinta-alat Sl-Sn sijoi tetaan kaavoihin (1) - (3), jotka vastaavat asianomaisilla analogisilla tuntoelimillä la-ln ilmaistavaa lämpötilaa, savun tiheyttä ja CO-kaasun pitoisuutta, suhteellisten arvojen RT, RS ja RG saamiseksi ja suhteellisten arvojen käänteisluvut asetetaan korjauskertoimiksi KSl-KSn.

Sen jälkeen kun korjauskertoimien KSl-KSn asettaminen on suori-: tettu loppuun, asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä la-ln saaduista analogisista ilmaisutiedoista otetaan näytteitä 11 86115 peräkkäin määrätyillä jaksoilla ja tiedot muunnetaan digitaalisiksi tiedoiksi A/D-muuntimella 3 syötettäväksi korjauslasken-taosalle 4. Korjauslaskentaosa 4 kertoo tuntoelintiedot, kuten lohkossa d on esitetty, vastaavilla lohkossa b asetetuilla korjauskertoimilla.

Täsmällisemmin selitettynä, jos sen hetkiseksi ilmaisutiedon arvoksi oletetaan D, korjattu arvo DA = D*KS saadaan kertomalla korjauskertoimella KS, joka on saatu edellä olevista kaavoista (1) - (3).

Tämän jälkeen määrityslohkossa d suoritetaan palon esiintymisen määritys ennustavalla laskennalla funktioapproksimaation avulla käyttämällä korjattuja tuntoelintietoja tai vertaamalla ennalta-määrättyyn kynnysarvoon. Jos palon esiintyminen todetaan, vaihe etenee lohkoon f palohälytyksen antamiseksi.

Keksijät ovat harkinneet ohjearvoa (vaaratasoa), jota käytettäisiin ennustavassa palonmäärityksessä neliöllisellä funktioapprok- simaatiolla. Polttokokeiden, joita keksijät ovat suorittaneet 2 huoneessa, jonka pinta-ala on esimerkiksi 25-30 m , tuloksena . tasoksi, jolla palo voidaan määrittää ilman viivettä ja palo · · voidaan erottaa muista kuin tulipalosta johtuvista syistä, on i « _ *’** osoittautunut lämpötilan osalta 108°C. Siten on osoitettu, että ohjearvoksi palonmääritykselle neliöllisen funktioapproksi-

ft I

Λ: maation avulla tavallisen kokoisessa huoneessa asetetaan edulli- .· simmin 120°C + 10°C lämpötilan osalta, 22,5 %/m + 2,5 %/m savun V; tiheyden osalta tai 700 ppm + 50 ppm CO-kaasun pitoisuuden osalta.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa palon määrityksessä saadaan seuraavat palonmääritysajät palon alkamisesta palonmäärityk-sen päättymiseen polttokokeiden perusteella.

• » » k • ♦ * * t 4 • » « « • » • « ft ft ft · ft * ft • ft 4 ft · · i2 861 1 5

Palonmääritysaika _(aika savunkehittymisen tai palamisen alkamisesta)_ o 2

Pinta-ala 9 Pinta-ala 30 m Lämpötila 1 min 03 s 1 min 30 s

Kaasu 3 min 22 s 4 min 54 s

Savu 1 min 42 s 1 min 54 s

Taulukko esittää palonmääritysajät tapauksissa, joissa huoneiden 2 2 pinta-alat ovat 9 m ja 30 m . Palonmaäritysajät kaasulle ja savulle ilmoittavat ajat savunmuodostumisen alkamisesta palon-määrityksen loppuunsuorittamiseen ja lämpötilan palonmääritysaika ilmoittaa ajan palamisen alkamisesta palonmäärityksen loppuunsuorittamiseen .

Kuten taulukossa esitetyistä palonmääritysajoista ilmenee, keksinnön mukaisesti korjattuihin tuntoelin ti etoi hi n perustuva palonmääritys voidaan tehdä oleellisesti saman palonmääritys-ajan kuluessa palon alkamisesta (savunkehittymisen alkamisesta tai palamisen alkamisesta) huoneiden pinta-aloista riippumatta. Tämä osoittaa, että esillä olevan keksinnön mukaisella palo-hälytysjärjestelmällä voidaan saada haluttu vaikutus.

Kuvio 8 esittää esillä olevan keksinnön toista suoritusmuotoa.

. Tässä suoritusmuodossa palonmäärityspiirissä käytettävää kynnys arvoa korjataan huoneen pinta-alaa vastaavasti.

Täsmällisemmin esitettynä siinä on kuviossa 1 esitetyn suoritus- * muodon korjauslaskentaosan 7 ja korjauskertoimenasetusosan 6 tilalla kynnysarvonkorjausosa 20, joka antaa kynnysarvon palon-määritysosassa suoritettavaa palonmääritystä varten palonmääritys-osalle 4. Tämä kynnysarvonkorjausosa 20 korjaa asianomaisille analogisille tuntoelimille la-ln ennakolta asetettuja vertailu- , kynnyksiä huoneiden pinta-alojen S perusteella, jotka asetetaan pinta-alanasetusosalla 5. Piirin kokoonpanon muu osa on oleel- * lisesti samanlainen kuin kuviossa 1.

* i3 861 1 5

Seuraavassa selitetään kynnysarvonkorjausosan 20 kynnysarvonkor jaustoimintaa . Aluksi korjattava vertailukynnysarvo asetetaan kynnysarvonkorjausosaan 20. Vertailukynnysarvoksi asetetaan esimerkiksi savuntiheys 10 %/m, joka saadaan suppenevana raja-arvona, kun huoneen tilavuus laajenee äärettömäksi kuvion 6 ominaiskäyrässä.

Kynnysarvonkorjausosa 20 laskee suhteelliset arvot RT, RS ja RG edellä olevista kaavoista (1) - (3) sen jälkeen kun tuntoelimen valvoman huoneen pinta-ala on asetettu pinta-alanasetusosaan 5 korjatun kynnysarvon saamiseksi seuraavan yhtälön mukaisesti: (Korjattu kynnysarvo) = (Vertailukynnysarvo) x (Suhteellinen arvo)

Saatu korjattu kynnysarvo asetetaan palonmääritysosaan 7.

Palonmäärityksen sisältö on oleellisesti smaanlainen kuin edellä olevassa suoritusmuodossa eikä sitä toisteta tässä.

Esillä olevan keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa tuntoelintiedoille suoritetaan lisäksi korjaus analo-. gisen tuntoelimen asennuskorkeuden sekä huoneen pinta-alan perusteella tarkemman palonmäärityksen saavuttamiseksi ilman t : huoneen tilavuuden ja tuntoelimen asennuskorkeuden vaikutusta.

Kuvio 9 on tämän suoritusmuodon lohkokaavio. Kuviossa 9 la-ln ovat analogisia tuntoelimiä, 2 on näytteenottopiiri, 3 on A/D-muunnin, 40 on korjauslaskentaosa, 7 on palonmääritysosa ja 8 on hälytyksenilmoitusosa.

Korjauslaskentaosa 40 kertoo A/D-muuntimelta 3 saadut tunto-elintiedot ennakolta asetetulla korjauskertoimella KS, joka vastaa kunkin analogisen tuntoelimen la-ln valvoman alueen pinta-alaa, ja ennakolta määrätyllä korjauskertoimella KH, joka vastaa asianomaisen analogisen tuntoelimen la-ln asennus-korkeutta, tuntoelintietojen korjaamiseksi. Korjauslaskenta- • * « • · * · osalle 40 annetut korjauskertoimet KS ja KH asetetaan ensimmäi sellä korjauskertoimenasetusosalla 60S ja toisella korjausker- toimenasetusosalla 60H.

i4 86115

Ensimmäinen korjauskertoimenasetusosa 60S asettaa korjauslas-kentaosaan 40 ennaltamäärätyn korjauskertoimen, joka on valittu asianomaisen analogisen tuntoelimen la-ln huoneen pinta-alan perusteella, joka on asetettu ennakolta pinta-alanasetusosaan 50S. Huoneen pinta-alaan perustuvan korjauksen sisältö on täysin samanlainen kuin edellä olevassa suoritusmuodossa.

Korjauslaskentaosan 40 asennuskorkeuteen perustuva tuntoelin-tietojen korjaus suoritetaan korkeuden ja tuntoelinlähtöjen välisen riippuvuuden perusteella, joka saadaan kokeellisesti kuvioiden 10 ja 11 käyristä, jotka esittävät tuntoelinten ilmaisu-lähtöjä, kun katon korkeus, johon analoginen tuntoelin on asennettu, muuttuu.

Kuvio 10 esittää havaittua muutosta ilmaisutason suhteellisen arvon kokeellisissa tiedoissa verrattuna lähtötasoon 1, joka saadaan olosuhteissa, joissa savuntuntoelin on asennettu 2,5 m . korkeudelle suoraan palopesäkkeen yläpuolelle, kun savuntunto- ;* elimen asennuskorkeutta muutetaan. Toisaalta kuvio 11 esittää havaittua muutosta ilmaisutason suhteellisen arvon kokeellisissa ’ tiedoissa verrattuna lähtötasoon 1, joka saadaan olosuhteissa, • joissa lämpötilan tuntoelin on asennettu 2,5 m korkeudelle suoraan palopesäkkeen F yläpuolelle, kun savun tuntoelimen asennuskorkeutta muutetaan. Jos tällöin oletetaan, että suhteellinen arvo on y ja kattopinnan korkeus on H, kokeellisesti on osoitettu, että kuviossa 10 ja kuviossa 11 on seuraava riippuvuus: y = iX, · exp £-/3(H-Ho)^ ... (4) missä c6on kerroin vaihtelun korjaamiseksi tuntoelimen lähdössä, /9 indeksi, joka määräytyy tuntoelimen lajista, ts. onko tunto-elin lämpötilan tai savuntiheyden ilmaisemista varten ja Ho on vertailukorkeus (2,5 m). Suhteellisen lähdön y riippuvuus katon korkeudesta H saadaan siten indeksin /$ mukaan.

15 861 1 5

Kuviossa 9 50H on asennuskorkeudenasetusosa, joka asettaa asian omaisten analogisten tuntoelinten la-ln asennuskorkeudet ja antaa asetetut asennuskorkeudet toiselle korjauskertoimenasetus-osalle 60H. Toinen korjauskertoimenasetusosa 60H asettaa edellä olevan kaavan (4) mukaan asennuskorkeudenasetusosan 50H antamien asennuskorkeuksien H perusteella saatujen lähtöjen suhteellisten arvojen y käänteisluvut korjauskertoimina KH korjauslaskentaosaan 40. Korjauskertoimet KH voidaan luonnollisesti laskea vaihtoehtoisesti etukäteen. Tässä tapauksessa toiseen korjauskertoimen-asetusosaan 60H voidaan tallentaa asennuskorkeuksien H ja korjaus-kertoimien KH välinen vertailutaulukko, niin että oikea korjaus-kerroin KH voidaan määrätä antamalla vain asennuskorkeus laskematta korjauskerrointa korjauskertoimenasetusosassa 60H.

Seuraavassa selitetään kuviossa 9 esitetyn suoritusmuodon toimintaa kuvion 12 vuokaavioon viitaten.

Aluksi asianomaisten analogisten tuntoelinten la-ln valvomien huoneiden pinta-alat asetetaan lohkossa a. Sen jälkeen kun huoneiden pinta-alat Sl-Sn on asetettu lohkossa a, vaihe etenee lohkoon b korjauskertoimien KSl-KSn asettamiseksi vastaaville . huoneen pinta-aloille Sl-Sn. Täsmällisemmin selitettynä asetetut huoneiden pinta-alat Sl-Sn sijoitetaan edellä oleviin kaavoi-hin (1) - (3), jotka vastaavat analogisilla tuntoelimillä la-ln : · ilmaistavaa lämpötilaa, savuntiheyttä ja CO-kaasun pitoisuut- V * ta, suhteellisten arvojen RT, RS ja RG saamiseksi. Saatujen suhteellisten arvojen käänteisluvut asetetaan korjauskertoimik-si KSl-KSn.

Tämän jälkeen asianomaisten analogisten tuntoelinten la-ln asennuskorkeudet Hl, H2 ... Hn asetetaan lohkossa c.

’ Sen jälkeen kun asennuskorkeudet Hl-Hn on asetettu lohkossa c, * » · vaihe etenee seuraavaan lohkoon d asennuskorkeuksia Hl-Hn vastaavien korjauskerrointen KHl-KHn asettamiseksi. Täsmälli- 9 * j"‘j semmin selitettynä aikaisemmin asetetut asennuskorkeudet Hl-Hn * · * sijoitetaan kaavaan (4) suhteellisten arvojen y saamiseksi 1* · « • » 9 · ie 86115 asianomaisille analogisille tuntoelimille la-ln. Korjauskertoi-met KHl-KHn asetetaan suhteellisten arvojen y käänteislukujen muodossa.

Sen jälkeen kun korjauskertoimien KSl-KSn ja KHl-KHn asetus-toimitus on suoritettu loppuun, asianomaisilta analogisilta tunto-elimiltä la-ln saaduista analogisista ilmaisutiedoista otetaan näytteitä peräkkäin ennaltamäärätyin jaksoin lohkossa e. Näyt-teenottotiedot muunnetaan digitaaliseksi tiedoksi A/D-muuntimel-la 3 syötettäväksi korjauslaskentapiiriin 40. Korjauslaskenta-piiri 40 kertoo tuntoelintiedon vastaavilla lohkoissa b, d asetetuilla korjauskertoimi11a kuten lohkossa f on osoitettu.

Jos oletetaan, että varsinainen ilmaisutiedon arvo on D, korjattu arvo DA = D-KS-KH saadaan kertomalla tiedon arvo D kaavojen (1) ja (2) mukaisesti saaduilla korjauskertoimilla KS ja kaavan (4) mukaan saadulla korjauskertoimella KH.

Tämän jälkeen määrityslohkossa g suoritetaan palonmääritys funktioapproksimaatiolla käyttämällä korjattuja tuntoelintie-toja tai vertailemalla ennaltamäärättyyn kynnysarvoon. Kun palon on todettu esiintyvän, vaihe etenee lohkoon h hälytyksen antamiseksi.

Tässä yhteydessä on huomattava, että tuntoelinlähdön suhteellisen arvon, kun huoneen pinta-ala vaihtelee, ja tuntoelinlähdön suhteellisen arvon, kun asennuskorkeus muuttuu, välillä on kuviossa 13 esitetyn mukainen riippuvuus. Kuvio 13 esittää savun tiheyden ilmaisussa tuntoelinlähdön suhteellisen arvon, kun huoneen pinta-ala vaihtelee, ja tuntoelinlähdön suhteellisen arvon, kun asennuskorkeus vaihtelee, välisen riippuvuuden. Ordinaatta-akseli ilmoittaa asianomaisten suhteellisten arvojen vertailuarvot. Tuntoelinlähdön suhteellinen arvo, kun huoneen *· pinta-ala on 30 m ja asennuskorkeus on 2,5 m, asetetaan ykkö seksi. Oikeanpuoleinen käyrä esittää tuntoelinlähdön suhteellisen ·, arvon muutosta, kun huoneen pinta-ala S on kiinteä ja asennus- ! korkeus H muuttuu. Vasen käyrä esittää tuntoelinlähdön suhteel- « • « i7 861 1 5 lisen arvon muutosta, kun asennuskorkeus H on kiinteä ja huoneen pinta-ala S muuttuu. Siten jos esimerkiksi asennuskorkeus H on kiinteä 4 m ja huoneen pinta-ala muuttuu, käyrä voidaan saada kertomalla kaikki alkuperäisen käyrän komponenttipisteet suhteellisella arvolla 0,75, joka kuviossa 13 esitetyn mukaisesti saadaan siinä tapauksessa, että korkeus on 4 m. Kuvion 9 suoritusmuodon korjausarvo KS KH voidaan siten saada kuviosta 13 saadun tuntoelinlähdön yhden suhteellisen arvon käänteislukuna laskematta erikseen kahta korjausarvoa KS ja KH. Tästä syystä molemmat korjauskertoimen asetusosat 60S ja 60H voidaan yhdistää.

Edellä olevien suoritusmutojen asianomaisten osien toiminnat voidaan toteuttaa mikrotietokoneen laitteiston ja ohjelmiston yhdistelmän muodossa.

Kuvio 14 on lohkokaavio, joka esittää esillä olevan keksinnön vielä erästä suoritusmuotoa, jossa palonmäärityspiirissä käytettyjä kynnysarvoja korjataan huoneiden pinta-aloilla ja analogisten tuntoelinten asennuskorkeuksilla. Täsmällisemmin selitettynä pinta-alanasetusosa 50S ja kattokorkeudenasetusosa 50H on kytketty kynnysarvonkorjausosaan 20A, joka on puolestaan kytketty palon-määritysosaan 7.

Kynnysarvon korjaus kynnysarvonkorjausosassa 20A on pinta-alojen osalta samanlainen kuin kuviossa 8 esitetyssä suoritusmuodossa. Asennuskorkeuksien osalta käytetään kuviossa 9 esitetyn mukaisen suoritusmuodon korjauskertoimia.

: Palonmäärityksen sisältö on samanlainen kuin kaikissa edellä olevissa suoritusmuodoissa ja eikä palonmäärityksen selitystä itsessään toisteta tässä.

Vaikka edellä olevissa suoritusmuodoissa palonmääritys suori-. . tetaan sen jälkeen kun analogisilta tuntoelimiltä tulevat ilmaisutiedot on korjattu keskussignaaliasemalla, esillä oleva • keksintö ei rajoitu tämän tapaiseen palonmääritykseen ja ana- :1 : logisissa tuntoelimissä itsessään voi olla toiminta, joka korjaa • « • · · · • · · « » i8 861 1 5 tuntoelintiedot huoneen pinta-alaa vastaavasti. Tässä tapauksessa analoginen tuntoelinosa 1, A/D-muunnin 3, mikrotietokone 11, pinta-alanasetusosa 5, 50S, kattokorkeudenasetusosa 50H jne. on kytketty keskussignaaliasemaan kuten kuviossa 15 on esitetty.

Claims (21)

1. Palohälytysjärjestelmä, jossa on joukko analogisia tuntoelimiä (1) palon (F) aiheuttaman ympäristön olosuhteiden muutoksen ilmaisemiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: korjausvälineen (4, 6) korjatun tiedon saamiseksi asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä (1) asianomaisten analogisten tuntoelinten valvonta-alueiden (R), joita rajoittavat asianomaisia analogisia tuntoelimiä ympäröivät seinät (16), palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet (15), asetettujen pinta-alojen perusteella, ja pa-lonmääritysvälineen (7) palonmäärityksen suorittamiseksi mainitun korjausvälineen antaman korjatun tiedon perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausväline (4, 6) määrää korjatut tiedot asianomaisten analogisten tuntoelinten (1) lattiasta (12) määrättyjen korkeuksien ja valvonta-alueiden (R) pinta-alojen perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausväline käsittää: korjauskertoimenasetusosan (6), johon asianomaisille analogisille tuntoelimille (1) asetettujen valvontapinta- . .·. alojen mukaan valitut korjauskertoimet voidaan syöttää ja ··. joka tallentaa korjauskertoimet vaihtelevalla tavalla ja an taa käsiteltävänä olevaa analogista tuntoelintä vastaavan korjauskertoimen, ja korjauslaskentaosan (4) korjatun tiedon laskemiseksi korjauskertoimienasetusosalta annetusta kor-jauskertoimesta ja syötetystä analogisesta tiedosta.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palohälytysjärjestelmä, v: tunnettu siitä, että mainittu korjausväline käsit- tää: ensimmäisen korjauskertoimenasetusosan (60 S) asian-.* . omaisille analogisille tuntoelimille (1) asetettujen valvon- tapinta-alojen mukaan valittujen korjauskertoimien tallentamiseksi vaihtelevalla tavalla ja käsiteltävää analogista tuntoelintä vastaavan korjauskertoimen antamiseksi, toisen 20 861 1 5 korjauskertoimenasetusosan (60 H) asianomaisille analogisille, tuntoelimille (1) asetettujen asennuskorkeuksien mukaan valittavien korjauskertoimien tallentamiseksi vaihtelevalla tavalla ja käsiteltävää analogista tuntoelintä vastaavan korjauskertoimen antamiseksi ja korjauslaskentaosan (40) korjatun tiedon laskemiseksi ensimmäisen ja toisen korjauskertoimenasetusosan antamista ensimmäisestä ja toisesta korjauskertoimesta ja syötetystä analogisesta tiedosta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausväline (4, 6) käyttää mainittuna korjattuna tietona asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä (1) tulevien ilmaisutietojen kynnysarvoja, jotka valvonta-alueiden (R) pinta-alat määräävät.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausväline (4, 6), johon asianomaisille analogisille tuntoelimille (1) asetettujen valvontapinta-alojen mukaan valittavat kynnysarvot voidaan syöttää, tallentaa kynnysarvot vaihtelevalla tavalla ja antaa käsiteltävänä olevaa analogista tuntoelintä vastaavan kynnysarvon.

.·. 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausväline (4, 6), * johon asianomaisille analogisille tuntoelimille (1) asetettujen valvontapinta-alojen ja asennuskorkeuksien mukaisesti • valittavat kynnysarvot voidaan syöttää, tallentaa kynnysar- ’ vot vaihtelevalla tavalla ja antaa käsiteltävänä olevaa ana- logista tuntoelintä vastaavan kynnysarvon.

♦:**: 8. Palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että se käsittää: analogisen tuntoelinosan (1) palon (F) aiheuttaman ympäristön olosuhteiden muutoksen ilmaisemiseksi, » » » » * korjausosan (4, 6) korjatun tiedon saamiseksi analogiselta tuntoelinosalta analogisen tuntoelinosan valvonta-alueen 2i 8 6115 (R), jota rajoittavat analogista tuntoelinosaa ympäröivät seinät (16), palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet (15), pinta-alan perusteella ja palonmääritysosan (7) palon määrityksen suorittamiseksi mainitun korjausosan antaman korjatun tiedon perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa (4, 6) määrää mainitun korjatun tiedon asianomaisen analogisen tuntoelimen (1) lattiasta (12) määrätyn korkeuden ja valvonta-alueen (R) pinta-alan perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa käsittää: korjauskertoimenasetusosan (6), johon valvontapinta-alan mukaan valittava korjauskerroin voidaan syöttää ja joka tallentaa korjauskertoimen vaihtelevalla tavalla ja antaa kor-jauskertoimen, ja korjauslaskentaosan (4) korjatun tiedon laskemiseksi mainitulta korjauskertoimenlaskentaosalta annetusta korjausker-toimesta ja analogiselta tuntoelinosalta (1) syötetystä analogisesta tiedosta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa käsittää: ensimmäisen korjauskertoimenasetusosan (60 S), joka tallen-taa analogiselle tuntoelinosalle (1) asetetun valvontapinta-alan mukaan valittavan korjauskertoimen vaihtelevalla tavalla ja antaa korjauskertoimen, toisen korjauskertoimenasetusosan (60 H), joka tallentaa analogiselle tuntoelinosalle (1) asetetun asennuskorkeuden mukaan valitun korjauskertoimen vaihtelevalla tavalla ja antaa korjauskertoimen, ja korjauslaskentaosan (40) korjatun tiedon laskemiseksi ensim-.* . mäiseltä ja toiselta korjauskertoimenasetusosalta annetuista "* ; ensimmäisestä ja toisesta korjauskertoimesta ja analogiselta tuntoelinosalta syötetystä analogisesta tiedosta. • * φ * • · · 22 861 1 5

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa (4, 6) käyttää mainittuna korjattuna tietona analogiselta tuntoelimeltä (1) tulevan ilmaisutiedon kynnysarvoa, jonka määrää valvonta-alueen (R) pinta-ala.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa (4, 6), johon analogiselle tuntoelinosalle (1) asetetun valvontapin-ta-alan mukaan valittava kynnysarvo voidaan syöttää, tallentaa kynnysarvot vaihtelevalla tavalla ja antaa kynnysarvon.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palohälytystuntoelin, tunnettu siitä, että mainittu korjausosa (4, 6), johon analogiselle tuntoelinosalle (1) asetettujen valvonta-pinta-alan ja asennuskorkeuden mukaan alittava kynnysarvo voidaan syöttää, tallentaa kynnysarvot vaihtelevalla tavalla ja antaa käsiteltävänä olevan tuntoelimen kynnysarvon.

15. Palohälytysmenetelmä, jota käytetään palohälytysjärjestelmässä tai palohälytystuntoelimessä, jotka on sovitettu ilmaisemaan palon (F) aiheuttaman muutoksen ympäristön olosuhteissa useilla analogisilla tuntoelimillä (1), tai yhdessä ainoassa palonilmaisimessa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheina: korjauksen korjatun tiedon määräämiseksi asianomaisilta analogisilta tuntoelimiltä (1) tuleville ilmaisutiedoille asianomaisten analogisten tuntoelinten valvonta-alueiden (R), . joita rajoittavat asianomaisia analogisia tuntoelimiä ympä röivät seinät (16), palkit tai sisäänpäin ulkonevat ulokkeet : (15), pinta-alojen perusteella, ja palonmäärityksen palon- määrityksen suorittamiseksi mainitun korjausvaiheen määrää-...·· män korjatun tiedon perusteella.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palohälytysmenetelmä, - tunnettu siitä, että mainittu korjattu tieto määrä- *’ tään asianomaisten analogisten tuntoelinten (1) lattiasta • * 23 8 61 1 5 (12) määrättyjen korkeuksien ja valvonta-alueiden (R) pinta-alojen perusteella.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palohälytysmenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausvaihe käsittää: korjauskertolmenasetusvaiheen asianomaisille analoglslle tuntoelimille (1) asetettujen valvontapinta-alojen mukaan valittavien korjauskertoimien antamiseksi siten, että ne vastaavat käsiteltävänä olevia analogisia tuntoelimiä, ja korjauslaskentavaiheen korjatun tiedon laskemiseksi annetusta korjauskertoimesta ja syötetystä analogisesta tiedosta.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen palohälytysmenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausvaihe käsittää: ensimmäisen korjauskertolmenasetusvaiheen asianomaisille analogisille tuntoelimille (1) asetettujen valvontapinta-alojen mukaan valittavien korjauskertoimien antamiseksi siten, että ne vastaavat käsiteltävänä olevia analogisia tuntoelimiä, toisen korjauskertolmenasetusvaiheen asianomaisille analogisille tuntoelimille asetettujen asennuskorkeuksien mukaan valittavien korjauskertoimien antamiseksi siten, että ne vastaavat käsiteltävänä olevia analogisia tuntoelimiä, ja korjauslaskentavaiheen korjattujen tietojen laskemiseksi korjauskertoimesta ja syötetystä analogisesta tiedosta.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palohälytysmenetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa korjausvaiheessa käytetään mainittuna korjattuna tietona asianomaisten analogisten tuntoelinten (1) ilmaisutiedon kynnysarvoja, jotka ; V valvonta-alueen (R) pinta-alat määräävät.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen palohälytysmenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausvaihe antaa asianomaisten analogisten tuntoelinten (1) valvonta-alueiden (R) pinta-alojen perusteella valittavat kynnysarvot siten, että ne vastaavat käsiteltävänä olevia analogisia tuntoeli- *·.. miä. 24 8 61 1 5

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen palohälytyömenetelmä, tunnettu siitä, että mainittu korjausvaihe antaa asianomaisten analogisten tuntoelinten (1) asennuskorkeuksi-en perusteella valittavat kynnysarvot siten, että ne vastaavat käsiteltävänä olevia analogisia tuntoelimiä.