FI85716C

FI85716C - Pulverformigt lack, dess framstaellning och anvaendning.

Info

Publication number: FI85716C
Application number: FI873081A
Authority: FI
Inventors: Joern-Volker Weiss
Original assignee: Huels Chemische Werke Ag
Priority date: 1986-07-17
Filing date: 1987-07-13
Publication date: 1992-05-25
Also published as: FI873081A; FI873081A0; CA1336634C; AU7573187A; KR950009544B1; NO873004D0; JPS6323978A; AU600287B2; US5036144A; EP0253115A3; EP0253115B1; EP0253115A2; KR880001776A; DE3624078A1; FI85716B; DE3782197D1; BR8703715A; NO873004L

Description

85 71 6

Jauhemainen lakka, sen valmistus ja käyttö Pulverformigt lack, dess framställning och användning

Keksinnön kohteena ovat jauhemaiset lakat, jotka perustuvat aineseokseen, jossa on epoksidiyhdisteitä ja mahdollisesti polyestereitä ja kovettimena käytettyjä bentseenipo-lykarboksyylihappojen ja primaaristen diamiinien kanssa muodostettuja suoloja.

Teollisuudessa esiintyy suuri tarve kaikentyyppisistä jauhemaisista lakoista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että käytettäessä niitä ei tarvita mitään liuottimia ja esiintyy vain pieniä hävikkejä. Jauhemaiset lakat ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä.

Useimmat tunnetut lakat tuottavat kiiltäviä pintoja. Viime aikoina on oltu kiinnostuneita ennen kaikkea mattapinnois-ta. Myös turvallisuusteknisesti on monin kerroin edullisempaa valmistaa mattapintoja.

i>>; Yksinkertaisin periaate mattapinnan valmistamiseksi on se- . . koittaa jauhemaiseen lakkaan halutun mattavaikutuksen mu- kaiseat.i pienempiä tai suurempia määriä täyteaineita, ku~ '···' ten liitua, hienojakoista piidioksidia, bariumsulfaattia : tai yhteensopimattomia lisäaineita, kuten vahaa, selluloo- : ’·· sajohdannaisia. Nämä lisäaineet kuitenkin huonontavat lak- : ' kateknisiä kalvo-ominaisuuksia.

Julkaisussa DE-PS 23 24 696 esitetään menetelmä mattapin-taisten päällysteiden valmistamiseksi, missä menetelmässä käytetään erikoiskovetinta, syklisten amidiinien määrättyjen polykarboksyylihappojen kanssa muodostettua suolaa.

. Todellakin vain tämä menetelmä on päässyt markkinoille ·.*·. erinomaisten lakkateknisten ominaisuuksiensa ansiosta.

*·”*. Menetelmää on tällä välin parannettu monta kertaa [vrt.

;·.· DE-OS 30 26 455, 30 26 456 ja saksalainen patenttihakemus ' ' P 35 11 998.5, 2.4.1985 "Härter fiir pulverförmige Uber- zugsmittel auf der Basis von Epoxiharzen]".

2 85716

Menetelmässä on kuitenkin muutamia periaatteellisia haittoja. Tarvittavat amidiinit ovat kalliita eikä niitä ole aina saatavilla tarvittavissa määrissä. Olisi toivottavaa, jos voitaisiin käyttää helpommin saatavia emäksisiä yhdisteitä, mahdollisesti suoraan nestemäisiä diamiineja sopivassa muodossa epoksidihartsien kovettimena. Näiden amiinien tavanomaisten happojen kanssa muodostetut suolat ovat kuitenkin päinvastoin kuin amidiinisuolat niin kestäviä, että jauhelakkateollisuudessa tavanomaisissa poltto-olosuhteissa ei saada aikaan epoksidihartsien riittävää kovettumista.

Julkaisussa JP-OS 82/61 020 kuvataan dodekametyleenidia-miinin ja alifaattisten dikarboksyylihappojen ja hiilidioksidin additiotuotteita, jotka aikaansaavat epoksidihartsien kovetuksen jo 90 - 120 °C:n lämpötilassa. Kokeemme osoittavat että näissä olosuhteissa ei saada tyydyttäviä ominaisuuksia omaavia lakkakalvoja. Erityisesti ei aikaansaada mattavaikutusta (vrt. vertailukokeita). Niinpä alan ammattimies ei käyttäisi tätä systeemiä epoksidipäällys-.. tyksissä.

Julkaisussa DE-OS 33 28 134 kuvataan jauhemaisia lakkoja jotka perustuvat aineseoksiin, joissa on epoksidiyhdistei-tä, polykarboksyylihappoja ja triasetonidiamiinin ja epok-sidien, virtsa-aineen ja isosyanaattien reaktiotuotteita, jotka kovettamisen jälken antavat mattapintoja. Triaseto-nidiamiinijohdannaiset mahdollistavat kovettumisen jo yli 160°C:n lämpötiloissa hyväksyttävissä käsittelyajoissa. Epäedullista on että tämä systeemi rajoittuu tiettyihin triasetonidiamiinijohdannaisiin, jotka ensin on valmistet-. . tava esireaktiossa ja eristettävä.

Tämän keksinnön kohteena on saada aikaan varastoinnin kestäviä jauhemaisia lakkoja, jotka täyttävät seuraavat vaa-' timukset: 3 85716 1. Kovettimia tulee voida käyttää sekä epoksidihartseihin että niin kutsuttuihin hybridijärjestelmiin, s.o. epoksi-di-ja polyesterihartsien sekajärjestelmiin.

2. Kovettimina tulee käyttää aineita, jotka ovat helposti saatavilla ja valmistettavissa ja käytännössä mielivaltaisina määrinä käytettävissä.

3. Kovettamisen tulisi saada aikaan mieluummin mattapintoja.

Nyt on keksitty jauhemaisia lakkoja, jotka täyttävät nämä vaatimukset. Niiden raekoko on alle 100 pm ja ne sisältävät seuraavia aineosia: - epoksidiyhdistettä, joka sisältää keskimäärin useamman kuin yhden epoksidiryhmän molekyyliä kohden ja jonka sulamispiste on yli 70 °C, - mahdollisesti korkeintaan 45 % polyesteriä suhteessa epoksidiyhdisteiden painoon, , · - bentseenipolykarboksyylihappojen primaaristen diamiinien, . . nimittäin sykIoheksyyliamiinin johdannaisten ja mahdolli- sesti alkyylisubstituoitujen heksametyleenidiamiinien kans-"···' sa muodostettuja suoloja, : - - 1,4-diatsabisyklo[2.2.2]oktaania :'· - sekä tavanomaisia lisäaineita.

Tämän keksinnön kohteena on edelleen menetelmä patenttivaatimuksen 4 mukaisten mattapäällysteiden valmistamiseksi .

y. Keksinnön mukaisten jauhemaisten lakkojen etuna on ennen . kaikkea se, että ei tarvitse käyttää erityisiä N-pitoisia yhdisteitä eikä additiotuotteita, jotka on mahdollisesti ensin syntetisoitava, vaan voidaan käyttää kaikkia käyttö-;·· kelpoisia yhdisteitä, jotka ovat kaupallisesti saatavissa.

4 85716 Käytetyissä epoksidihartseissa on keskimäärin useampi kuin yksi epoksidiryhmä molekyyliä kohden. Niiden sulamispiste on yli 40 °C. Epoksidihartsit voivat olla tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä, alifaattisia, sykloalifaattisia, aralifaattisia tai heterosyklisiä. Etenkin ne ovat - useamman kerran tyydyttymättömien hiilivetyjen, kuten esim. vinyylisyklohekseenin, disyklopentadieenin, syklo-heksadieeni-(1,3):n ja -(1,4):n, syklododekadieenin ja -trieenin, isopreenin, heksadieeni-(1,5):n, butadieenin, polybutadieenin, divinyylibentseenin ja vastaavien epoksi-deja, - moniarvoisten alkoholien, kuten esim. etyleeni-, propy-leeni- ja butyleeniglykolin, glyserolin, pentaerytriitin, sorbiitin, polyvinyylialkoholien ja tiodiglykolien epoksi-eettereitä, - moniarvoisten fenolien, kuten resorsiinin, hydrokinonin, bis(4-hydroksifenoli)-metaanin, bis-(4-hydroksi-3,5-dikloo-rifenyyli)-metaanin, 1,1-bis-(4-hydroksifenyyli)-etaanin, 2, 2 bi s - ( 4-hydroks i fenyyli ) - propaanin , 2,2-bis - ( 4-hydroks i- 3-metyylifenyyli)-propaanin, 2,2-bis-(4-hydroksi-3,5,5-tri-kloorifenyyli)-propaanin, bis-(4-hydroksifenyyli)-fenyyli-metaanin, bis-(4-hydroksifenyyli)-difenyylimetaanin, bis-(4-hydroksifenyyli)-sykloheksyylimetaanin, 4,4'-dihydroksi-difenyylin, 2,2'-dihydroksidifenyylin epoksieettereitä.

- N-pitoisia epoksideja, kuten Ν,Ν-diglysidyylianiliiniä, N,N'-dimetyylidiglysidyyli-4,4'-diaminodifenyylimetaania, triglysidyyli-isosyanuraattia.

Erittäin sopivia ovat epoksidit, jotka perustuvat bisfeno-• li A:han ja joiden epoksidi-ekvivalentti on 500 - 2000 ja sulamispiste 70 - 140 °C.

5 85716

Sopivia polyestereitä, joita voidaan lisätä korkeintaan 45 % suhteessa epoksidiyhdisteiden painoon, ovat (syklo)-alifaattisten tai aromaattisten polykarboksyylihappojen oligomeerit, jotka on muodostettu (syklo)alifaattisten di-olien kanssa, jolloin kummassakin komponentissa on 4 - 18 C-atomia.

Oligoestereiden valmistamiseksi voidaan käyttää toisaalta alifaattisia, sykloalifaattisia tai aromaattisia di- tai polykarboksyylihappoja ja toisaalta alifaattisia tai sykloalifaattisia dioleja. Karboksyylihapot vast, diolit sisältävät 4-18 hiiliatomia. Dioleita käytettäessä yksittäisiä hiiliatomeja voidaan korvata mahdollisesti myös happiatomeilla. Edellytyksenä tähän on se, että tällainen happiatomi on erotettu vähintään 2 hiiliatomilla ketjun hydroksyyliryhmästä ja/tai toisesta happiatomista.

Dikarboksyylihappoina voidaan käyttää esim. meripihkahap-poa, glutaarihappoa, adipiinihappoa, trimetyyliadipiini- ____· happoa, atselaiinihappoa, sebatsiinihappoa, dekaanidihap- poa, dodekaanidihappoa, fumaarihappoa, maleiinihappoa ja isoftaajihappoa. Polykarboksyy] i happoina voidaan käyttää esim. bentseeni-1,3,5-trikarboksyylihappoa, bentseeni-: - 1,2,4-trikarboksyylihappoa, bentseeni-1,2,3-trikarboksyy- : ’·· lihappoa, naftaliini-1,5-dikarboksyylihappoa, bentsofeno- V ni-4,41-dikarboksyylihappoa, butaanitetrakarboksyylihap- poa, syklo-pentatetrakarboksyylihappoa, pyromelliittihap-poa, bentseeni-1,2,3,4-tetrakarboksyylihappoa, bentseeni- 1,2,3,5-tetrakarboksyylihappoa ja 3,4-dikarboksi-l,2,3,4-tetrahydronaftaliini-l-meripihkahappoa.

Dioleina tulevat kysymykseen esim. 1,3-, 1,4- tai 2,3-butaanidioli, l, 5-pentaanidioli, 2,2-dimetyyli-l, 3-propaa-·:· nidioli, 1,6- ja 2,5-heksaanidioli sekä l, 12-dodekaani- di oli.

8 5 716 6

Karboksyyliryhmiä sisältävien oligoestereiden happoluku on 245 - 265, etenkin 250 - 260. Pehmenemispisteet ovat yleensä 40 - 110 °C, mieluummin 60 - 90 “C. Tavallisesti niiden keskimääräinen moolimassa on alle 2 500.

Oligoestereiden valmistus on tunnettua (Sorensen ja Campbell - "Preparative Methods of Polymer Chemistry", Interscience Publishers Inc., New York, 1961, s. ill - 127). Yleensä valmistus tapahtuu korkeintaan 200 °C:n lämpötilassa kondensoimalla sulassa. Reaktionkulkua voidaan seurata tällöin titraamalla ylimääräiset karboksyyliryhmät, niin että reaktion päättyminen voidaan määrittää helposti.

Bentseenipolykarboksyylihapot sisältävät 2-5, mieluimmin 2-4 suoraan bentseeniytimeen sitoutunutta karboksyyli-ryhmää. Edullisia ovat ftaalihappo, tereftaalihappo (TPS), trimelliittihappo (TMS) ja pyromelliittihappo (PMS).

Sopivia primaarisia diamiineja ovat - sykloheksyyliamiinin johdannaiset, jotka sisältävät jonkin toisen alifaattisesti tai aromaattisesti sidotun ami-noryhmän, etenkin isoforonidiamiini (IPD), ja 4,4'-di-amino-3,31dimetyylidisykloheksyyli-metaani (DDDM) - alifaattiset diamiinit, joilla on heksametyleenidiamii-nin rakenne ja jotka voi olla substituoitu mahdollisesti useilla alempialkyyliryhmillä, etenkin l,6-diaminoheksaani (Dia-1,6) ja 2,2,4- ja/tai 2,4,4-trimetyyliheksametylee-nidiamiini (TMD).

Suolojen valmistus tapahtuu tarkoituksenmukaisesti saattamalla bentseenipolykarboksyylihapot reagoimaan esitettyjen diamiinien kanssa vesipitoisessa vast, vesipitoisalkoholi-sessa liuoksessa n. 50°C:n lämpötilassa. Hapon määrä sää-; detään niin, että aminoryhmää kohden tulee vähintään yksi, mieluummin korkeintaan 2 happoryhmää.

£ 5 716 7

Keksinnön mukaiset jauhemaiset lakat sisältävät edelleen 1,4-diatsabisyklo[2.2.2]oktaania, mieluummin 0,5 - 1 % valmisteen koko painon suhteen.

Valmistettaessa jauhemaisia päällysteaineita voidaan käyttää edelleen tavanomaisia lisäaineita, kuten juoksutusai-neita, pigmenttejä, väriaineita, täyteaineita, katalysaattoreita, tioksotropia-aineita, UV- ja hapetusstabilisaat-toreita. Näiden lisäaineiden määrä voi vaihdella laajalti suhteessa sideaineen määrään.

Päällysteaineen valmistus tapahtuu esimerkiksi siten, että yksittäiset aineosat (epoksidihartsit, kovettimet ja mahdollisesti lisäaineet) jauhetaan, sekoitetaan ja suulake-puristetaan 90 - 110 °C:ssa. Suulakepuristuksen jälkeen jäähdytetään ja jauhetaan alle 100 ym:n raekokokoon.

Levitys päällystettävälle alustalle voi tapahtua tunnettujen menetelmien mukaisesti, esim. sähköstaattisen jauhe-. ruiskutuksen, pyörresintrauksen tai sähköstaattisen pyör- . . resintrauksen avulla. Tämän jälkeen levitetty päällyste kovetetaan 5-35 minuutin kuluessa 160 - 240 °C:ssa, eten-*··· kin 10 - 20 minuutin kuluessa 180 - 220 °C:ssa.

:"* Keksinnön mukaisilla jauhemaisilla päällysteillä voidaan • päällystää kaikkia alustoja, jotka kestävät esitettyjä ko-vettumislämpötiloja, esim. metalleja, lasia, keramiikkaa tai muovia.

.··· Keksinnön mukaisten kovettimien avulla valmistetuissa pääl- • ' lysteissä on tasainen rakenne ja matta pinta. Gardnerin määritysmenetelmän (60°) mukaisesti saadaan aikaan kiilto-aste, joka on arvoltaan jopa 14. Odottomattomalla tavalla *** muut tekniset ominaisuudet pysyvät korkeina.

’Lakkatekniset ominaisuudet määritettiin seuraavien koes-tusmenetelmien mukaisesti: 8 i'j 5 71 6 - syventymä Erichsenin mukaisesti mm:nä (DIN 53 156), - kuulaiskukovuus Gardnerin mukaisesti (ASTM D 2794), - hilaleikkaustesti (DIN 53 151), - kiiltoaste Gardnerin mukaisesti 60°:ssa (ASTM D 523). Esimerkke-j ä 200 g kovetinta valmistetaan 1 litran kolmikaulapullossa, joka on varustettu mekaanisella sekoittimellä, jäähdytti-mellä, jauhesuppilolla ja kuumennussienellä.

Vesiliukoinen polyamiini (esim. IPD, TMD) laitetaan 400 ml:aan täysin suolatonta vettä (VE-vesi), ja lisätään ei-vesiliukoinen amiini (esim. dodekametyleenidiamiini, (Dia-12)) seoksessa jossa on 200 ml etanolia ja 200 ml VE-vettä. Sekoittamalla lisätään sitten jauhesuppilon kautta kiinteät hapot annoksittain liuokseen. Tämän jälkeen reaktioseosta sekoitetaan tunnin ajan 50 °C:ssa.

Muodostunut suola eristetään uuttamalla liuotin kiertohaih-duttimessa ja kiinteää jäännöstä kuivatetaan tämän jälkeen tyhjössä 5 tunnin ajan 100 °C:ssa.

Jauhemaisen lakan valmistus

Kovettimena käytetyt suolat jauhetaan ensin roottori-pika-myllyssä erittäin hienoksi jauheeksi. Tämän jälkeen tämä jauhe sekoitetaan muiden lakkakomponenttien kanssa (epok-sidihartsi ja mahdollisesti polyesteri, titaanidioksidi, 1,4-diatsabisyklo[2.2.2]oktaani, juoksetusaine 10 %:sen masterbatch'in muodossa jne.) karkeasti esisekoittimessa ja suulakepuristetaan Buss-vaivauslaitteessa 100 °C:ssa.

• Jäähdytetty suulakepuriste jauhetaan hienoksi jauheeksi, jolloin yli 100 ym olevat karkeat osat erotetaan seulalla. Näin saatu jauhe levitetään sähköstaattisessa jauheenruis-kutuslaitteessa 60 kV:n jännitteessä teräslevyille ja pol- 9 85716 tetaan kiertoilmakuivatuskaapissa 180 - 220 °C:n lämpötilassa .

Käytetyt kovetinsuolat N:o Polyamiini/polykarboksyylihappo Moolisuhde 1 IPD/TMS 3 : 2 2 IPD/Dia-12/TMS 2 : 1 : 2,1 3 IPD/Dia-12/TPS 1:1:2 4 IPD/Dia-6/TMS 1:2:2 5 IDP/Dia-6/TMS 2:1:2 6 TMD/PMS 2 : 1 7 TMD/Dia-12/PMS 1:2:2 8 TMD/Dia-6/PMS 2:2:2 9 TMD/TPS 1 : 1 10 TMD/IPD/PMS 0,5 : 1,5 : 1 11 DDDM/PMS 2 : 1 12 DDDM/TMS 3 : 2 13 TMD/IPD/TMS 1 : 2 : 2,15 14 TMD/IDP/TPS 1 : 0,5 : 2 vertailu: 15 Dia-12/BS 1 : 1 BS = meripihkahappo : Jauhemaisten lakkojen valmistuksessa käytetään seuraavia : epoksidihartseja ja seuraavia OH-ryhmiä sisältäviä polyes- tereitä:

Epoksidihartsi 1 (EP 1) EP-ekvivalenttipaino 850 - 940 .·*·. EP-arvo 0,10 - 0,11

I" pehmenemisalue 80 - 100 °C

10 C 5 716

Epoksidihartsi 2 (EP 2) EP-ekvivalenttipaino 730 - 840 EP-arvo 0,12 - 0,13

pehmenemisalue 94 - 106 °C

Polyesterihartsi (PE 1) happoluku 47 - 57

lasittumislämpötila 58 °C

Epoksidihartsi 1 on Shell AG:n (Hampuri) tuote, jota saadaan nimellä Epikote® 1004. Epoksidihartsi 2 on Dow Chemical Co.:n tuote, jonka nimi on DER® 663.

Polyesterihartsi 1 on DSM Resins:in (Zwolle, Hollanti) tuote nimeltään URALAC® 2228.

n 85716 in m m • · * uj n ie o O o in M· in

·- rH

00 o

O

·· ·» c c m* p c

C H

m in Tl 0 m • · P ·· 4) C PO VO O O I 4) c >

xr> * > O

O C Λί

M H

- 4J I

m 1 a) O r-t lO > ω m in ή o n ίο O O I Λ< (0 «c m i i i · r-i • ^ ε i

(0 -H Q

•H to OT σι tn *H 4) —t o ε υ ϊ0 ·Η ·- ·

t-ι p o E

n) P h ή G

<h >0 4) 10 -H

ρ ε > o to to i oo cm m in - Q '1 ® . . · · C^C·- en o m o O O -H CT\

r-l 1 ·» ^-1 ^ P (0 C O

C -H H O Ή 4) > P ·· e to <u e o 0 ro > 01 P o e e

ε W M H

O tO . P C

en X. > 1 4> -H

p _ _ m > p “1 “1 e e ρ o φ cm n vo OO O H H X > p m i i m· λ: λ: · o

e e ε I M

0) H H

io O tn oo i

• ' - *H rH φ *H

o h ω »H D ♦«· · “1 “l Ή Ji rH ε · : · .-n m u· oo o 3 p ε in ^ in i i ? λ: e o tn -h * · O *0 ·· Φ in ε p »o e 4)

O <0 P

P > Φ C n ·· tn to p -h <-t o

O P >1 P rH

O P »0 4) O

-*2 -h a: > ·· o in m O O C ·· e 1 _ ιΛ _ * * .* m * e gj <*)io OO O i . _, Z, —. m I I M·

m t0 Ή C

' - · O -p i tj< p -p . . X r-t <d +j X P -h > <0 to « H D · O > h cic > »o ε .* o

4) ι-t fN ι-t -H o (0 O CO H X

·. · x! tOHto f-ttntni

O -H Λ CM ω e X P H 4> I

ro ,¾ W W Cu P >i* C 4) f' X C P · 10 O O Λί H P < tl ·Η ·Η ·Η -H P ·Η ·Η I λ: tl tn Φ p tn tn tn m Ό a ·—> o ν X · · ε 4) p p p cm x i to cm r-i e *o ε ε

H > o tt tl o O M* to · O -H tn -H -H

η o m n m ή ? »pcm to tn -h to to U 5*5 SC X Ä E-< ^ P <0 · £H W H φ φ

CM

UJ

J

12 6 E 71 6 © OC N « O O m

•h *h <h C U) « * oo 00 VC

N Ο Λ Λ ooo oo o n n ooo <-· ·—· O IA I > OO β Ul CM o * * *“4 n n m o tr co h o o vo

·*“« **“· *—« O VO « · 00 N CO

ΙΛΟ (ΛΟ if) CM r-- O O CM

•H H H O ur> · » CD 1/) Co I CM Ci ·

: *-« «-< O VC * CO CM CM

CM O) ft m w m o (/) n m oocn h h »-4 o m v * oo cm ·—* CM f-* * +-1 CM CM vftO O CM CO O O 1--

•H ·“<»-< .-1 O It I · CO 4 N

χ CM VO * ^ o ¢) t-4 r-t If) O O CM O OH®

c H r4 O VO ft 00 V H

w ~ r OO if) O O cm if) O O if)

i H H H O in v · CO H H

c CM P*» f 0 4_l CT) O) op o cm '-π σ o v »H P CO»» 0000« P (M o * * 4) ·-»

^ 00 00 If) O Q CM r-~ O Q CM

•h »-<o co » « co oo CM

c CM 00 » * 1 2 I <0 N N m o O CM *—« O O vo

I 0) ft·» «0 »

E

vo co oo If n oo o o If)

1*4 ·— O If I · β H N

10 CM f- » •n > mu> oo o cm αο o o « t, *-< o oo » » co cm -h V cm m ·

CD

t! «« OO OCMCOOOIM

»-> *—I O r»»*c0CM*-i 3 CM 1-. ·

CO

0 «no oo m cm cm o o m ι-H *-HO if) » » CO 00 « o CM CO » »

CO

3 cm cm op ocMtnooco

4J »to N < » » N H

4) CM vo .

>

O —> <-· tf) Ρ 4/> « CM O O CM

11 H O if) · GO H h A cm rn · .. <n c 3 . <D CO p •n u +(3 3

O C 0 H 3 > C

*' Ρ M P Ji 10 H (0*0 ·* hc Φ 43 ¢(( Jim iid3u po <0 X I <D C Ή «<D<0PCE.*LiCvo

*-* Ä C COP-H-H HEOiCOOJP-iCOojO

H -rJ 3 £ E P C(0 C03 I0(J Ή 3 s43o 0)P P3-^0 5 0 OlOxJCfltnxij

Edl 0) CO 10 0, Ό C Ο > υ CD H Zj H> > O .V £ -KCL(0 H>3 !h WC Ο Η -H 5 <D 3 CD 3 W S 3 -h w m ttoioH E p x ε ω co λ: χ 13 C E 71 6

Lakkojen kovetusolosuhteet ja mekaaniset tunnusmerkit

Esimerkki_A_B_C_D_E

Kovetin nr_13 10 15 15 15

Kovetus olosuhteet aika/min 20 30 10 30 30 lämpötila/°C 200 200 200 120 120 mekaaniset tunnusmerkit kerrospaksuus /ym/ 50 55 65 55 60 muovaus- taivutus 32 32 2 25 6

Erichsen- syventymä 0,4 0,2 9,2 0,3, 1,3 kuulaisku suoraan 20 20 80 10 40 käänt. 10 10 10 10 10 kiilto 60° 35 100 60 45 72

Claims

1. Varastointia kestävät jauhemaiset lakat, joiden raekoko on alle 100 ym ja jotka perustuvat aineseokseen, jossa on - epoksidiyhdisteitä, jotka sisältävät keskimäärin useamman kuin yhden epoksidiryhmän molekyyliä kohden ja joiden sulamispiste on yli 70 °C, - polykarboksyylihappojen N-pitoisten yhdisteiden kanssa muodostettuja suoloja, - sekä tavanomaisia lisäaineita, tunnetut siitä, että happoina käytetään bentseenipolykarboksyylihappoja, joissa on 2 - 5 happoryhmää ja N-pitoisina yhdisteinä primaarisia diamiineja, jotka ovat sykloheksyyliamiinin johdannaisia ja mahdollisesti alkyylisubstituoituja heksame-tyleenidiamiineja ja lisäksi 1,4-diatsabisyklo[2.2.2]ok-taania.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset jauhemaiset lakat, tunnetut siitä, että N-pitoisena yhdisteenä käytetään isoforonidiamiinia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset jauhemaiset lakat, tunnetut siitä, että N-pitoisena yhdisteenä käytetään trimetyyliheksametyleenidiamiinia.

4. Menetelmä mattapintojen valmistamiseksi, tunnetut siitä, että vähintään ekvimolaarinen määrä bentsee-nipolykarboksyylihappoa saatetaan reagoimaan patenttivaatimusten 1-3 mukaisen diamiinin kanssa ja saatu suola, epoksidihartsi, mahdollisesti muut tavanomaiset lisäaineet sekä 1,4-diatsabisyklo-[2.2.2joktaani kovetetaan 160 - 240 °C:n lämpötilassa 5-35 minuutin kuluessa, etenkin 180 -220 °C:n lämpötilassa 10 - 20 minuutin kuluessa duroplas-tiseksi lakaksi. 15 «671 6