FI85377B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt aktiva 13-alkyl-11 -fenylgonaner. - Google Patents

Description

1 85377

Menetelmä terapeuttisesti aktiivisten 13-alkyyli-llB-fe-nyyligonaanien valmistamiseksi

Keksintö koskee menetelmää uusien HB-fenyyligo-5 naanien valmistamiseksi.

Ιΐβ-fenyylisteroidit ovat jo tunnettuja. Ensimmäinen antigestageeni (kilpaileva progesteroniantagonisti) on yhdiste RU-485 (11β-(4-dimetyyliaminofenyyli)-17fl-hyd-roksi-17a-(prop-l-ynyyli)-4,9-estradien-3-oni), joka ku-10 vattiin ensimmäisen kerran ranskalaisessa patenttijulkai sussa 8 100 272. EP-patenttihakemuksessa 82400025.1 (julkaisu nro 0 057 115) ja US-patenttijulkaisussa 4 386 085 esitetään llB-aryyli-17a-propynyyli- ja etynyyli-4,9(10)estradieenejä, EP-patenttihakemuksessa 84101721.3 15 (julkaisu nro 0 116 974) llB-fenyyli-17a-(3-hydroksipro- pyyli)-4,9(10)-estradieenejä, EP-patenttihakemuksessa 84730147.0 (julkaisu nro 0 147 361) 1lB-fenyyli-17a(3-hydroksipropyl-l-enyyli)-4,9(10)-estradieenejä ja EP-patenttihakemuksessa 84730062.1 (julkaisu nro 0 129 499) 20 17B-hydroksi-17a-(3-hydroksipropyyli)- tai vastaavasti 17a-hydroksi-17B-(3-hydroksipropyyli)-13a-metyyli-4,9-gonaaneja. Näillä yhdisteillä on voimakas affiniteetti gestageenireseptorin suhteen ilman, että niillä itsellään on gestageeniaktiviteettiä. Ne ovat kilpailevia progeste-25 roniantagonisteja (antigestageeneja) ja soveltuvat abort tien aiheuttamiseen, koska ne karkoittavat raskauden ylläpitämiseen tarvittavaa progesteronia reseptorista. Ne ovat arvokkaita ja mielenkiintoisia, sillä niitä voidaan käyttää yhdynnän jälkeiseen hedelmällisyyskontrolliin.

30 Niitä voidaan käyttää myös hormonihäiriöiden hoi toon, kuukautisten aiheuttamiseen ja synnytyksen aloittamiseen. EP-patenttihakemuksissa 84101721.3 ja 84730147.0 esitetyillä yhdisteillä on antigestageenisten ominaisuuksien lisäksi vielä mineralokortikoidien toimintaa torju-35 via vaikutuksia.

2 85377

Ensiksi mainituilla llÖ-aryyli-17a-propynyyli- ja etynyyli-4,9(10)-estradieeneillä on sitä vastoin gluko-kortikoidien vastaista aktiivisuutta ja siten niitä voidaan käyttää myös lääkeaineina kortikoidin indusoimien 5 häiriöiden (viherkaihi) hoitamiseen samoin kuin pitkäaikaisen glukokortikoidihoidon yhteydessä esiintyvien sivuvaikutusten torjumiseen (Cushing-oireisto). Ne mahdollistavat sen tähden myös glukokortikoidien liikaerityksestä johtuvien häiriöiden, ennen kaikkea liikalihavuuden, valio timonkovetustaudin, luun huokoistumisen, sokeritaudin samoin kuin unettomuuden torjumisen.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti valmistettaville yhdisteille rakenteeltaan läheisiä yhdisteitä on kuvattu GB-patenttijulkaisussa 1 595 132 ja EP-104 387. En-15 siksi mainitun julkaisun yhdisteet on kuvattu gestagee-neiksi ja jälkimmäisen julkaisun yhdisteiden antigesta-geeninen vaikutus on vähäinen. Lisäksi ranskalaisessa patenttijulkaisussa 8 203 338 kuvataan rakenteeltaan läheisiä yhdisteitä, jotka ovat voimakkaita antiglukokortikoi-20 deja, joilla on myös antigestageenista vaikutusta.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole onnistuttu toivottavassa määrässä saavuttamaan näiden yhdisteiden antiges-tageenisten ja antiglukokortikoidisten vaikutusten välistä erottumista (G. Teutsch julkaisussa "Adrenal Steroid 25 Antagonism", Walter de Gruyter Berlin-New York, 1984, s. 43 ).

Nyt on keksitty, että uusilla yleiskaavan I mukaisilla yhdisteillä yllättäen on erittäin hyviä antigesta-geenisia ja antiglukokortikoidisia vaikutuksia ja sen li-30 säksi, niillä on myös havaittavissa molempien vaikutusten erottumista.

Niinpä esillä oleva keksintö koskee menetelmää terapeuttisesti aktiivisten 13-alkyyli-llS-fenyyligonaanien valmistamiseksi, joilla on yleinen kaava I; 3 3 5 377 5 Γ in Vy 10

I jT'A B I

x 1 R12 jossa 10 A ja B yhdessä merkitsevät happiatomia, C^^-ryhmää tai hiiliatomien 9 ja 10 välistä toista sidosta; X on happiatomi tai hydroksi-iminoryhmä N-'OH; R^ on suoraketjuinen tai haarautunut, tyydyttynyt tai tyydyttymätön alkyylitähde, jossa on enintään 8 hii-15 liatomia ja

X

II

jossa on oltava ryhmä - C -, jossa X:llä on edellä mainittu merkitys; R2 on a- tai β-konfiguraatiossa oleva metyyli- tai etyylitähde, jolloin kun kyseessä on a-konfi-20 guraatiossa oleva metyyli- tai etyylitähde, R3/R4 on -OH / -C=C-Y -C=C-Y / -OH -OH / -C-CH0-Rc

Il 2 6

O

25 -C-CH0-Ra / -OR,- II 2 b b

O

-CH0 / -C-CH„-Rc J H 2 o 0 -C-CH2-r6 / -CH3 30 0 -OH / -(CH2)m-CH2-R7 -(CH2)m-CH2-R7 / OR5 0 O Ϊ 35 tai »- -- T7I * 4 25377 ja kun kyseessä on β-konfiguraatiossa oleva metyyli- tai etyylitähde,

R3/R4 on -OH / -C=C-Y

-OH / -C-CH^-R, il 2 6 5 0

-C-CH0-Rc / -0RC

ll z b 3

O

-C-CH0-R, / -0Ho li z b o 0 10 -OH / -(CH2)m-CH2-R7

-OH / -CH-CH-(CH2)k-CH2-R

tai Λ 15 f ΐτί jolloin R5 on vetyatomi tai asyylitähde, jossa on 1 - 4 hiiliatomia; 20 Y on vety-, kloori-, fluori-, jodi- tai bromiato- mi, alkyyli- tai hydroksialkyyliryhmä, jolloin alkyyli-tähteessä on 1-4 hiiliatomia, R6 on vetyatomi, hydroksi- tai alkyyliryhmä, jolloin alkyylitähteessä on 1 - 4 hiiliatomia, 25 R? on hydroksi- tai syaniditähde, 0-alkyyli- tai O-asyyliryhmä, joissa kummassakin on 1 - 4 hiiliatomia, k on luku 0-2, m on luku 0-3, R9' R10' R11 R12 ovat kuki-n vetyatomi, hydroksi 30 tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, tai halogeeni-atomi , ja Ιΐβ-fenyylitähteen substituentti on 3- tai 4-asemassa, sille menetelmälle on tunnusomaista, että käsitellään yhdistettä, jolla on yleinen kaava 35 li 5 /5377 5 J_ (II)

OH

10 jossa K on ketaalin, tioketaalin, oksiimin tai metyyliok-siimin muodossa suojattu ketoryhmä, A, B ja Rj merkitsevät samaa kuin edellä, R^ merkitsee samaa kuin R1, jolloin siinä on kuitenkin X K.

Il II

15 ryhmän -C- asemasta ryhmä -C-, R'^ merkitsee samaa kuin Rg, jolloin mahdollisesti läsnä olevat hydroksyyliryhmät on suojattu, ja R'^ merkitsee samaa kuin R^, jolloin mahdollisesti läsnä olevat hydroksi- tai asyyliryhmät ovat suojattuja, ja edellä mainittujen K:n merkitysten li-20 säksi merkitsee vielä vetyatomia ja suojattua hydroksi-ryhmää, sinänsä tunnetulla tavalla altistamalla yhdiste vettä poistavan aineen vaikutukselle, joka pystyy myös vapauttamaan suojatun ryhmän (suojatut ryhmät), veden lohkaisemiseksi, jolloin samanaikaisesti muodostuu 4(5)-25 kaksoissidos, K^ssä oleva hydroksiryhmä hapetetaan, haluttaessa siten saadut kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa substituenteilla Rg, R^q, ja R^ on merkitys vety, saatetaan reagoimaan mikrobiologisesti hydroksyloi-malla mikro-organismilajien Streptomyces toyocaensis (DSM 30 40 030) ja/tai Streptomyces platensis (NRRL 2364) ja/tai

Nigrospora sphaerica (CBS 98 469) ja/tai Neurospora orassa (ATCC 9278) kanssa ja näin saatujen kaavan I mukaisten hydroksyloitujen yhdisteiden, joissa ainakin yksi substituenteista Rg, R^q» Rj^ ja R12 merkitsee hydroksi-35 ryhmää ja loput vetyä, asemat, joissa on hydroksiryhmiä, 6 d 5 3 7 7 haluttaessa epimeroidaan, hydroksiryhmät haluttaessa eet-teröidään, esteröidään tai substituoidaan halogeeni- tai alkyylitähteellä, Rgtssa ja R^rssä olevat hydroksiryhmät haluttaessa esteröidään tai eetteröidään, jolloin muodos-5 tuu kaavan I mukainen tuote, jossa X on happiatomi, ja haluttaessa se saatetaan tämän jälkeen reagoimaan hydrok-syyliamiinihydrokloridin kanssa tertiaaristen amiinien läsnäollessa lämpötilojen ollessa -20 - +40 °C.

Yleiskaavan I R^ssä olevissa alkyyliryhmissä saa 10 olla enintään 8, ensisijaisesti enintään 4 hiiliatomia. Kun kyseessä ovat tyydyttyneet alkyylitähteet, ensi-

X

II

sijaisia ovat substituoinnit, joissa ryhmä -C- on sitoutunut suoraan fenyylirenkaaseen, toisin sanoen siis for-15 myyli-, asetyyli-, propionyyli- ja butyryyliryhmä tai niiden hydroksi-iminojohdannaiset. Kun kyseessä ovat tyy-dyttymättömät alkyylitähteet, ensisijaisia ovat α,β-

X

II

tyydyttymättömät -C- -ryhmät, joissa ketjun C-atomeissa 1 20 ja 2 on kaksoissidos.

Yleiskaavan I vastineissa R3, R4, R5, R6, R7, R9, R10, R1X ja R12 mahdollisesti olevissa alkyyli-, asyyli- ja alkoksiryhmissä saa olla kussakin 1-4 hiiliatomia, jolloin ensisijaisia ovat metyyli-, etyyli-, propyyli-, for-25 myyli-, asetyyli-, propionyyli-, butyryyli-, metoksi- ja etoksiryhmät.

Alkenyylitähteistä ensisijainen on propenyyliryhmä, joka voi olla E- tai Z-konfiguraation mukaisessa asemassa, t.s. jos R4 merkitsee ryhmää -CH=CH-(CH2)k-CH2-R6, 30 silloin k merkitsee ensisijaisesti nollaa. Jos R9, R10,

Ru ja R12 merkitsevät halogeenia, kloori on ensisijainen. Kun kyseessä ovat substituentit R9, R10, R13 ja R12 ensisijainen on monosubstituoituminen, t.s. kolme näistä subs-tituenteista merkitsevät silloin vetyatomeja.

35 Antigestageenisen vaikutuksen osoittamiseksi mää- I! 7 d 5 3 7 7 ritettiin keskenmenon aiheuttava vaikutus.

Koe suoritettiin naarasrotilla, joiden paino oli noin 200 g. Tapahtuneen parittelun jälkeen varmistettiin tiineyden alkaminen osoittamalla siittiöiden esiintymi-5 nen emättimen limakalvon sivelynäytteissä. Siittiöiden osoittamispäivää pidetään tiineyden 1. päivänä (=dl p.c.). Eläinten käsittely kulloinkin testattavalla aineella tai liuottimena tapahtui alkioiden pesiytymisen jälkeen päivinä d5 p.c. - d7 p.c. Päivänä d9 p.c. eläimet 10 tapettiin ja kohduista tutkittiin kiinnittymiset ja imey-tymiskohdat. Kaikista kohduista otettiin valokuvat. Kiinnittymisten puuttumista pidettiin keskenmenona.

Koeaineet liuotettiin bentsyylibentsoaatti-risii-niöljy-seokseen (suhde 1+9). Väliainetilavuus kerta-an-15 nosta kohden oli 0,2 ml. Käsittely tapahtui ihonalaisesti (s.c.).

Keksinnön mukaisten yhdisteiden paremmuus voidaan osoittaa vertaamalla kaavan I mukaisten yhdisteiden 116-(4-asetyylifenyyli)-176-hydroksi-17a-(1-propynyyli)-4,9-20 estradien-3-onin (A), 176-hydroksi-17a-(3hydroksi-l(Z)-propenyyli)-116-(4-propionyylifenyyli)-4,9-estradien-3-onin (B) ja 116-(4-asetyylifenyyli)-176-hydroksi-17a-(3-hydroksi-l(Z)-propenyyli)-4,9-estradien-3onin (C) biologisia ominaisuuksia EP 82400025.l:ssä esitetyn 116-(4-di-25 metyyliaminofenyyli)-176-hydroksi-17a-(propyn-l-yyli)- 4,9(10)-estradien-3-onin RU 38486 (D), EP 84101721.3:ssa esitetyn 116-(4-dimetyyliaminofenyyli)-178-hydroksi-17a-(3-hydroksipropyyli)-4,9(10)-estradien-3-onin (E), EP 84730147,0:ssa esitetyn 116-(4-dimetyyliaminofenyyli)-30 178-hydroksi-17a-(3-hydroksiprop-l(Z)-enyyli)-4,9(10)- estradien-3-onin (F) ja EP 84730062.1:ssä esitettyjen 116-(4-dimetyyliaminofenyyli)-176-hydroksi-17a-(3-hydroksipropyyli )-13a-metyyli-4, 9-gonadien-3-onin (G) ja 116-(4-dimetyyliaminofenyyli)-17a-hydroksi-176-(3-hydrok-35 sipropyyli)13a-metyyli-4,9-gonadien-3-onin (H) biologi siin ominaisuuksiin: 8 85377

Taulukko 1

Keskenmenokoe tiineillä rotilla 5 ---- I Annos Keskenmenot

Aine mg/eläin/päivä n-keskenmeno~positiivinen/n kaikki __s.c._:- 3,3 4/4 A 1,0 4/4 0,3 4/4 10 3,0 4/4 1.0 4/4 B 0,3 4/4 0,1 4/4 3.0 4/4 r 1,0 4/4 15 0,3 4/4 0,1 4/4 10.0 4/4 - 3,0 4/4 ϋ 1,0 2/4 0,3 0/4 20 10,0 4/4 3.0 4/4 c‘ 1,0 0/4 10.0 4/4 3.0 .4/4 F 1,0 4/4 25 0,3 0/4 10.0 4/4 3.0 4/4 G 1,0 4/4 i 0,3 0/4 i 10.0 4/4 30 3,0 4/4 H 1,0 4/4 0,3 0/4 9 85377

Taulukon 1 perusteella on pääteltävissä, että vain keksinnön mukaisesti saatavat yhdisteet annoksen ollessa 0,3 (A) tai 0,1 mg (B,C) ovat keskenmenon suhteen täysin tehokkaita, t.s. ne ovat noin 3-30 kertaa tehokkaampia 5 kuin tekniikan tason yhdisteet. Niinpä esim. EP-patentti-julkaisun 116 974 sivulla 5 olevan taulukon mukaisesti testatun yhdisteen A täydellinen abortin aiheuttava vaikutus saadaan vain annoksella 3,0 mg/eläin/päivä.

Antiglukokortikoidivaikutuksen osoittamiseksi mää-10 ritettiin kaavan I mukaisten aineiden vaikutus tyrosii-niaminotransferaasiin. Koesysteemi perustuu maksaentsyymin, tyrosiiniaminotransferaasin (TAT) aktiivisuuden mittaamiseen RHC (Rat Hepatoma Cells) -soluviljelmissä. Entsyymi katalysoi tyrosiinin aineenvaihdunnan ensimmäis-15 tä vaihetta ja glukokortikoidit indusoivat sitä sekä maksassa että myöskin maksakasvainsoluissa. Aktiivisuus on helposti mitattavissa raakauutteissa [Granner ja Tomkins, Meth. Enzymol. 15 (1970) 633]. Entsyymi muuttaa tyrosiinin aminoryhmän 2-oksoglutaarihapoksi. Tällöin syntyy 20 glutamiinihappoa ja p-hydroksifenyylipyruvaattia. Alkaa- lisessa liuoksessa muodostuu p-hydroksifenyylipyruvaatis-ta stabiilimpaa p-hydroksibentsaldehydiä, jonka absorptio mitataan aallonpituudella 331 nm. TAT-aktiivisuus RHC-soluissa ilmaisee annoksesta riippuvaa induktiota korti- 25 solilla (maksimiaktiivisuus pitoisuutena 10*6 mol/1) tai deksametasonilla (maksimiaktiivisuus pitoisuutena 10‘7 mol/1). Aktiivisuus on stimuloitavissa 4-6 kertaa perusarvoa suuremmaksi. Samanaikainen käsittely kortikoi-dilla ja antiglukokortikoidilla aiheuttaa TAT-aktiivisuu-30 den alentumisen.

Keksinnön mukaisesti valmistetulla yhdisteellä A on tässä kokeessa 30 %, keksinnön mukaisesti valmistetuilla yhdisteillä B ja C vähemmän kuin 1 % RU 38.486 (D):n aktiivisuudesta, aineen, jota on pidettävä standar-35 dina (7th Int. Congress of Endocrinology July 1-7, 1984, 10 85377

Quebec City, Canada; Excerpta Medica, Amsterdam-Oxford-Princeton).

Koska yhdisteellä (A) on 10 kertaa, yhdisteillä (B) ja (C) 30 kertaa voimakkaampi antigestageenin vaiku-5 tus kuin yhdisteellä (D), näin ollen on pääteltävissä selvää antiglukokortikoidisten ja antigestageenisten ominaisuuksien erottumista.

Lisäesimerkkinä keksinnön mukaisesti valmistetuista yhdisteistä esitettäköön vielä 116-[4-(antihydroksi-10 iminometyyli)-fenyyli]-176-hydroksi-17a-(1-propynyyli)- 4,9-estradien-3-oni-antioksiimi (J); tällä yhdisteellä on (D):lle verrattavissa oleva antiglukokortikoidinen vaikutus. Antigestageenikokeessa sen vaikutus on kuitenkin vähintään 10 kertaa heikompi kuin (D):n.

15 Gestageenireseptorisitomiskokeessa tutkitaan kek sinnön mukaisten yhdisteiden affiniteetti gestageenire-septorin suhteen. Tällöin mitataan antagonistien aiheuttama agonistin torjuminen.

Tällöin käytetään kaniinin kohtuhomogenaatista 20 saatua sytosolia, joka sisältää reseptorimolekyylin, joka on proteiini. Tämä sitoo progesteronia suurella affiniteetilla ja vähäisellä kapasiteetilla. Jos näitä reseptoreita kuormitetaan 3H-progesteronilla testattavan, merkitsemättömän aineen läsnäollessa, testattavan yhdisteen 25 konsentraatiosta ja sitomisaffiniteetista riippuu, kuinka tehokkaasti reseptori torjuu 3H-progesteronia. Sen jälkeen kun reseptorin kanssa sitoutunut progesteroni on erotettu sitoutumattomasta progesteronista, voidaan sitoutuminen saada selville prosenttina ja esittää tämä ar-30 vo koeaineen moolikonsentraation logaritmin suhteen. Saadaan tyypillisiä annoksesta riippuvia torjumiskäyriä ja nyt voidaan saada selville koeaineen konsentraatio, joka tarvitaan referenssiaineen syrjäyttämiseksi täydellisesti reseptorista. Sitomisvoimakkuuden mittana kilpailutekijä 35 K määritetään koeaineen konsentraation suhteena referens- il 8537? slaineen (progesteronin) konsentraatioon, jossa molemmilla yhdisteillä on yhtä suuri 3H-progesteronin torjumis-voima progesteroni-reseptorikompleksista, joten alempi K-arvo merkitsee suurta sitomisvoimaa (korkeaa affiniteet-5 tia).

Taulukko 2

Gestageenireseptorisitoutumiskoe 10 Yhdiste Kaniinin kohtu K (gestageeni) 15 A 1,0 B 1,6 C 0,7 D 2,9 I 1.5 20 K 2,1 L 2,6 M 0,9 25 Taulukko osoittaa, että esimerkkeinä mainitut kaa van I mukaiset yhdisteet A, B, C 113-(4-formyylifenyyli)-17B-hydroksi-17a-(1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni (I), 17B-hydroksi-17a-(1-propynyyli)-113-(4-propionyylifenyyl-i)-4,9-estradien-3-oni (K), 113-(4-asetyylifenyyli)-173-30 hydroksi-9a,10a-metyleeni-17a-(1-propynyyli)-4-estren-3- oni (L) ja 3-[113-(4-asetyylifenyyli)-17S-hydroksi-3okso- 4,9-estradien-17a-yyli]-propionihappolaktoni (M) ovat gestageenireseptorisitoutumiskokeessa jopa 4 kertaa voimakkaammin vaikuttavia kuin standardina pidettävä yhdis-35 te (D).

Keksinnön mukaisesti saatavista yleiskaavan I mu- i2 -35377 kaisista, farmakologisesti vaikuttavista yhdisteistä voidaan muokata galeniikan sinänsä tunnetuin menetelmin farmaseuttisia valmisteita annettaviksi suoleen, ihonalaisesti tai parenteraalisesti.

5 Yhdisteiden annostus ihmisille on noin 1 - 1000 mg päivää kohden.

Keksinnön mukaista menetelmää yleiskaavan I mukaisten uusien 13-alkyyli-116-fenyyligonaanien valmistamiseksi kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti.

10 Lähtemällä yleiskaavan II mukaisista yndisteistä suoritetaan käsittely hapon tai happamen ioninvaihtajan kanssa veden lohkaisemiseksi, jolloin muodostuu 4(5)-kak-soissidos, ja läsnä olevien suojaryhmien poistamiseksi samanaikaisesti. Hapan käsittely tapahtuu sinänsä tunne-15 tulla tavalla liuottamalla kaavan II mukainen yhdiste, jossa on ainakin kaksi suojaryhmää, veden kanssa sekoittuvaan liuottimeen, kuten vesipitoiseen metanoliin, etanoliin tai asetoniin, ja katalyyttisten määrien epäorgaanista happoa tai sulfonihappoa, kuten suolahappoa, rikki-20 happoa, fosforihappoa, perkloorihappoa tai p-tolueenisul-fonihappoa, tai orgaanista happoa, kuten etikkahappoa annetaan vaikuttaa liuokseen niin kauan, että vesi on lohjennut ja suojaryhmät ovat poistuneet. Reaktio, joka tapahtuu lämpötiloissa 0 - 100 °C, voidaan suorittaa myös 25 happamen ioninvaihtajan kanssa. Reaktion kulkua voidaan seurata analyyttisin menetelmin, esimerkiksi ohkokromato-grafioimalla otettuja näytteitä.

Yleiskaavassa II vastineiden K, Klf R’3 ja R’4 esittämät suojaryhmät ovat happamessa ympäristössä hel-30 posti lohkeavia ryhmiä, kuten esim. etyleenidioksiketaa-li-, etyleeniditioketaali-, 2,2-dimetyylitrimetyleeni-dioksiketaali-, hydroksi-imino-, metoksi-imino-, tetra-hydropyranyyli-, metoksimetyyli- tai etoksimetyyliryhmiä.

Jos käytetään yleiskaavan II mukaista yhdistettä, 35 jonka K^ssä on suojattu hydroksiryhmä, tämä muutetaan li i3 85377 sen jälkeen allyylisten hydroksiryhmien hapettamiseen tavallisesti käytettävällä hapettimella, kuten esim. kromihapolla, pyridiinillä, pyridiiniumdikromaatilla, pyri-diiniumkloorikromaatilla, ruunikivellä, Celite'llä ole-5 valla hopeakarbonaatilla, okso-funktioksi. Ensisijainen on lämpötila välillä -20 - +40 °C ruunikiven kanssa suoritettava reaktio.

Hydroksiryhmien sijoittaminen asemiin 6, 7, 15 ja 16 yleiskaavan II mukaisessa steroidirungossa, jossa R9/ 10 R10, Rn ja R12 merkitsevät kukin vetyatomia, tapahtuu mikro-organismien avulla.

Siten tapahtuu 6a-hydroksyloituminen, jos käymiseen käytetään Nigrospora shaerica-lajin (CBS 98469) mikro-organismeja. Neurospora orassa'lla (ATCC 9278) onnis-15 tuu 7a-, Streptomyces platensis'ilia (NRRL 2364) 15S- ja Streptomyces toyocaensis'ilia (DSM 40030) 16a-hydroksy-lolnti.

Käymiset suoritetaan olosuhteissa, joita tavallisesti käytetään suoritettaessa steroidien mikrobiologis-20 ta hydroksylointia mikro-organismeilla. Siten ensin määritellään yleisin tavanomaisin esikokein edullisimmat käymisolosuhteet, kuten esimerkiksi valitaan edullisin elatusaine, sopivin substraattiliuotus- tai suspendoin-tiaine, substraattikonsentraatio, tekniset olosuhteet, 25 kuten lämpötila, ilmastus, pH-arvo ja optimiajät mikro-organismin entsyymin itämisen, substraatin lisäämisen ja substraattikontaktin suhteen analyyttisesti, erityisesti ohutlevykromatografisesti.

Substraatin konsentraatio on tarkoituksenmukaista 30 säätää arvoon noin 100 - 5000 mg litraa kohden elatusai-netta. pH-arvo säädetään ensisijaisesti alueelle 5 7,5. Elatuslämpötila on alueella 20 - 40 °C, ensisijaisesti 25 - 35 °C. Ilmastusta varten viljelyliemeen johdetaan ilmaa ensisijaisesti 0,5-5 litraa minuuttia ja viljely-35 liemen litraa kohden. Substraatin muuttumista seurataan 14 d δ 3 7 7 tarkoituksenmukaisesti ohutlevykromatografisen analyysin avulla. Käymisaika on noin 30 - 130 tuntia.

Näiden sekundääristen alkoholien konfiguraation muuttaminen suoritetaan sinänsä tunnetuin menetelmin, en-5 sisijaisesti Mitsunobu-reaktion mukaisesti atsodikar- boksyylihappoesteri/trifenyylifosfiinilla (Synthesis 1981, 1, Chem. Commun. 1981, 840).

Halogeenisubstituenttien sijoittaminen steroidi-rungon C-6-, C-7-, C-15- tai C-16 -asemaan tapahtuu kir-10 jallisuuden tuntemin menetelmin vastaavien hydroksiryh- mien nukleofiilisen substituoinnin ja inversion avulla, ensisijaisesti trifenyylifosfiinin ja halogeenilähteen kuten esimerkiksi CCl4:n tai CBr4:n kanssa (Chem. Ind. 1966, 900, Can. J. Chem. 1982, 210, J.C.S. Perkin I 1982, 15 681, Synthesis 1983, 139) tai fluoridisubstituenttien ol lessa kyseessä (dietyyliamino)rikkitrifluoridin kanssa (US-patentti 3 914 265 J. Org. Chem. 1983, 393).

Jos halutaan sijoittaa C-6-, C-7-, C-15- tai C-16-alkyylisubstituentteja, käytetään myöskin vastaavia hyd-20 roksyloituja reagensseja. Sopivaksi poistuvaksi ryhmäksi kuten esimerkiksi mesylaatiksi, tosylaatiksi, jodidiksi, bromidiksi, ensisijaisesti kuitenkin tosylaatiksi muuttamisen jälkeen, korvataan hydroksiryhmä antamalla reaktion tapahtua litiumdialkyylikupraattien tai orgaanisten 25 kupraattien kanssa, joiden kaava on alkyyli2Cu( CN )Li2 [J. Am. Chem. Soc. 103 (1981) 7672].

Siten saadut yleiskaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X merkitsee happiatomia, voidaan haluttaessa muuttaa, antamalla niiden reagoida hydroksyyliamiinihydroklo-30 ridin kanssa tertiääristen amiinien läsnäollessa -20 -+40 °C:n lämpötiloissa, oksiimeiksi (kaava I, jossa X merkitsee hydroksi-iminoryhmää N<^/0H, jolloin hydroksiryhmä voi olla syn- tai antiasemassa). Sopivia tertiääri-siä emäksiä ovat esimerkiksi trimetyyliamiini, trietyyli-35 amiini, pyridiini, N,N-dimetyyliaminopyridiini, 1,5-diat- is ^5377 sabisyklo[4.3.0]noneeni-5 (DBN) ja 1,5-diatsabisyklo-[5.4.0]undekeeni-5 (DBU), jolloin pyridiini on ensisijainen.

Jos yleiskaavan I mukaisten yhdisteiden, joiden 5 vastineissa R3 R4, R9, R10, Ru, RJ2 on hydroksiryhmä, es-teröinti on toivottavaa, tämä asylointi tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi antamalla reaktion tapahtua happoanhydridin kanssa pyridiinissä huoneen lämpötilassa.

10 Yleiskaavan II mukaisia lähtöyhdisteitä valmistet taessa lähdetään, kuten esim. EP-patenttihakemuksissa 84101721.3 ja 82400025.1 on esitetty, epoksidista, jonka yleiskaava III on 15 0 *2j |1^1 (III), 20 jossa R2 on 6-asemassa.

llfl-fenyylitähteen sijoittaminen, jolloin muodos-25 tuu A 9-10-5a-hydroksi-rakenne-elementti, tapahtuu joko Cu(I)-katalysoidun Grignard-reaktion avulla käyttämällä vastaavia aryylimagnesiumhalogenideja (Tetrahedron Letters 1979, 2051) tai antamalla reaktion tapahtua tyyppiä R2 Cu(CN)Li2 olevien orgaanisten kupraattien seosten 30 kanssa (J. Amer. Chem. Soc. 103 (1981) 7672).

13a-metyyli- tai 13a-etyylisarjan (R2 on a-asemas-sa) saaminen onnistuu, kuten esim. EP-patenttihakemuk-sessa 84730062.1 on esitetty, säteilyttämällä yleiskaavan IV mukaisia välituotteita 35 i6 8 5 377 5 _ αν>

(L

10 ultraviolettivalolla 9,10-epoksi- tai -metyleeniryhmän sijoittaminen (A ja B merkitsevät silloin yhdessä happiatomia tai CH2-ryhmää) tapahtuu 10-5a,17-dihydroksi-113-fenyyli-väli-tuotevaiheeseen sinänsä tunnetuin menetelmin antamalla 15 reaktion tapahtua esim. vetyperoksidin, orgaanisten per- happojen, kuten esim. m-klooriperbentsoehapon tai perf-taalihapon, tert.-butyylihydroperoksidin tai esim. mety-leenijodidin tai metyleenibromidi/sinkin (SimmonsSmith) kanssa.

20 Substituenttien R3 ja R4 sijoittaminen tapahtuu tavallisen C17-sivuketju-syntesoinnin mukaisesti suorittamalla nukleofiilinen additio 17-ketoniin ja jatkoreak-tioiden avulla ("Terpenoids and Steroids", Specialist Periodical Report, The Chemical Society, London, Voi. 1-25 12). Kun nukleofiilinen additio 13B-alkyylisarjan 17-ke toniin tuottaa addukteja vain viisirenkaan suhteen β-ase-massa olevan hydroksiryhmän kanssa ja sitoutuva ryhmä liittyy viisirenkaan suhteen α-asemaan, tapahtuu additio vastaavaan 13-epi-17-ketoniin yleensä siten, että muodos-30 tuu molempia mahdollisia kohdan C-17 suhteen isomeerisia muotoja, jotka kuitenkin ovat helposti erotettavissa kromatografisesta tai fraktiokiteyttämällä. Monissa tapauksissa molemmat isomeerit ovat farmakologisesti vaikuttavia, joskin vaikutuksen voimakkuudessa voi olla eroa-35 vuuksia.

Il i7 85377

Ryhmän HC=CX, jossa X merkitsee vetyä, alkyyliä, jossa on 1 - 4 atomia tai halogeenia, nukleofiilinen ad-ditio tapahtuu yleiskaavan MC=CX mukaisen yhdisteen avulla, jossa X:lla on edellä mainittu merkitys ja M 5 merkitsee alkalimetallia.

Metalliorgaaninen yhdiste voidaan muodostaa myös in situ ja saattaa reagoimaan 17-ketonin kanssa. Siten esimerkiksi asetyleenin ja alkalimetallin, erityisesti kaliumin, natriumin tai litiumin voidaan antaa vaikuttaa 10 sopivassa liuottimessa olevaan 17-ketoniin alkoholin läsnäollessa tai ammoniakin läsnäollessa. Alkalimetal-li voi vaikuttaa myös esimerkiksi metyyli- tai butyyli-litiumin muodossa. Liuottimiksi soveltuvat erityisesti dialkyylieetteri, tetrahydrofuraani, dioksaani, bent-15 seeni ja tolueeni.

1 7-klooriety.nyyliyhdisteen valmistamiseksi metalliorgaaninen kloorietynyyliyhdiste muodostetaan in situ 1,2-dikloorietyleenistä ja alkalimetallin eet-teriliuoksesta, kuten esimerkiksi metyyli- tai butyyli-20 litiumliuoksesta, ja annetaan reagoida liuottimissa, ku ten tetrahydrofuraanissa tai dietyylieetterissä olevan 17-ketonin kanssa.

17-bromietynyyli-yhdisteitä voidaan valmistaa myös bromaamalla vastaavaa etynyyli-reagenssia (Angw.

: 25 Chem. 96 (1984) 720).

17-ety.nyyli-17-hydroksi-yhdisteet voidaan hyd-ratoida alkoholiliuoksessa elohopeasuolakatalyysin avulla 17-asetyyli-17-hydroksi-yhdisteiksi (Chem. Ber. 111 (1978) 3086-3093).

30 3-hydroksipropyynin, -propeenin tai -propaanin sijoittaminen 17-asemaan tapahtuu antamalla 17-ketonin reagoida propargyylialkoholin metallijohdannaisten, esimerkiksi 1-litium-3-tetrahydropyran-21-yylioksi-propyyni-1:n kanssa 17-(3-hydroksi-1-propynyyli)-17-- 35 hydroksi-yhdisteiksi, jotka voidaan sen jälkeen hydrata 18 05377 17-(3-hydroksipropyyli- tai 3-hydroksipropenyyli)-17-hydroksi-yhdisteiksi. Hydraus on suoritettava olosuhteissa, jotka takaavat yksinomaan tarttumisen C-C-kol-moissidokseen, tyydyttämättä mahdollisesti läsnäolevaa 5 tetrasubstituoitua 9(10)-kaksoissidosta. Tämä onnistuu esimerkiksi hydrattaessa huoneen lämpötilassa ja normaalipaineessa liuottimissa, kuten metanolissa. etanolissa, propanolissa, tetrahydrofuraanissa (THF) tai etik-kaesterissä lisäämällä jalometallikatalyyttejä, kuten 10 platinaa tai palladiumia.

Homologisten hydroksialkyyni-, hydroksialkeeni-ja hydroksialkaaniryhmien sijoittaminen tapahtuu vastaavalla tavalla käyttämällä propargyylialkoholin homologeja.

Yhdistettä, jonka hydroksipropenyyliryhmässä on 15 Z-konfiguraation mukainen kaksoissidos, syntyy hydrat taessa asetyleeninen kolmoissidos desaktivoidulla jalo-metallikatalyytillä (J. Fried, J.A. Edwards: Organic Reactions in Steroid Chemistry, Van Nostrand Reinhold Company 1972, s. 134, ja H.O. House: Modern Synthetic 20 Reactions 1972, s. 19). Desaktivoituina jalometalli- katalyytteinä tulevat kysymykseen esimerkiksi 10 % palladiumia bariumsulfaatilla amiinin läsnäollessa tai 5 % palladiumia kalsiumkarbonaatilla lisättäeässä lyijy(II)-asetaattia. Hydraus keskeytetään, kun vetyä on sitoutu-25 nut yksi ekvivalentti.

Yhdistettä, jonka hydroksipropenyyliryhmässä on E-konfiguraation mukainen kaksoissidos, syntyy pelkistettäessä tunnetulla tavalla asetyleeninen kolmoissidos. Kirjallisuudessa on esitetty melkoinen määrä menetelmiä 30 alkyynien muuttamiseksi trans-olefiineiksi, esimerkiksi pelkistys natriumilla nestemäisessä ammoniakissa (J. Am. Chem. Soc. 63 (1941) 216), natriumamidilla nestemäisessä ammoniakissa (J. Chem. Soc. 1955, 3558), litiumilla pienimolekyylisissä amiineissa (J. Am. Chem. Soc.

35 77 (1955) 3378), boraaneilla (J. Am. Chem. Soc. 93 (1971) 19 85377 3395 ja 94 (1972) 6560), di-isobutyylialuminiumhydridil-lä ja metyylilitiumilla (J. Am. Chem. Soc. 89 (1967) 5085) ja erityisesti litiumaluminiumhydridi/alkoholaatil-la (J. Am. Chem. Soc. 89 (1967) 4245). Lisämahdollisuu-5 tena on kolmoissidoksen pelkistys kromi (II)sulfaatilla veden tai dimetyyliformamidin läsnäollessa heikosti hap-pamessa ympäristössä (J. Am. Chem. Soc. 86 (1964) 4358) samoin kuin yleensä pelkistys transitiometalliyhdistei-den vaikutuksen alaisena vaihtamalla hapetusastetta.

10 Haluttaessa kaavan I mukaisia lopputuotteita, jois sa R3/R4 merkitsee ryhmää V\ 0 > V ' 17-(3-hydroksipropyyli)-yhdiste hapetetaan sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi Jones'in reagenssilla, ruu-nikivellä, pyridiniumdikromaatilla, pyridiniumkloorikro-maatilla, kromihappo-pyridiinillä tai Fetizon-reagens-20 silla hopeakarbonaatti/Celite (Compt. rend. 267 (1968) 900) .

Ryhmän H3C-V^C°-CH3

/l7X

25 sijoittamiseksi 17-ketoni muutetaan tosyylimetyyli-iso-syanidilla 17-nitriiliyhdisteeksi, 17-nitriiliyhdistees-tä saadaan metyylilitiumilla tai metyylimagnesiumbromi-dilla 17-asetyyli-yhdistettä, josta K-tert.-butylaatil-30 la tetrahydrofuraanissa enolisoinnin ja metyylijodi-din kanssa reagoinnin jälkeen saadaan haluttu ryhmä 17-asemaan.

17-syaanimetyyli sivuketjun syntetisoiminen tapahtuu sinänsä tunnetulla tavalla 17-ketonista, esi-35 merkiksi 17-spiroepoksidin kautta ja lohkaisemalla spi- 20 85377 roepoksidi HCN:llä julkaisun Z. Chem. 18 (1978) 259-260 mukaisesti.

Myöskin 17-hydroksiasetyylisivuketjun sijoittaminen tapahtuu sinänsä tunnetuin menetelmin, esimer-5 kiksi julkaisussa J. Org. Chem. 47 (1982) 2993-2995 selostetulla menetelmällä.

6-, 7-, 15-, 16- tai 17-asemassa olevat vapaat hydroksiryhmät voidaan esteröidä tai eetteröidä tunnetulla tavalla.

10 Kannat Neurospora orassa (ATCC 9278), Nigrospora shaerica (CBS 98469), Streptomyces platensis (NRRL 2364) ja Streptomyces toyocaensis ovat tallennettuina kokoelmassa Deutschen Sammlung von Mikroorganismen numeroin DSM 894, DSM 3392, DSM 40041 ja DSM 40030.

15 Esimerkki 1 17d-etynyyli-1ΐβ-(4-formyylifenyyli)-17£-hydrok-si-4,9-estradien-3-oni

Liuosta, jossa on 9,0 g 3,3-(2,2-dimetyyli-tri-metyleenidioksi)-1ΐβ-J^-(5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-20 2-yyli) - fenyy 1Q-1 7d-etynyyli-9-estreeni-5^, 1 7j6-diolia 90 ml:ssa 70-prosenttista etikkahapon vesiliuosta sekoitetaan 30 minuuttia 50°C:ssa. Jäähdyttämisen jälkeen seos kaadetaan jääveteen, neutraloidaan lisäämällä ammoniakin vesiliuosta ja uutetaan dikloorime-25 taanilla. Kiteyttämällä raakatuote etyyliasetaatti/di- isopropyylieetteristä saadaan 5,3 g 17oi-etynyyli-11|3~ (4-formyylifenyyli)-17/fc-hydroksi-4,9-estradien-3-onia, jonka sulamispiste on 197-198°C.

Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: 30 a) Liuosta, jossa on 25 g 4-bromibentsaldehydiä 250 ml:ssa dikloorimetaania,sekoitetaan, sen jälkeen kun on lisätty peräkkäin 37,5 g 2,2-dimetyyli-propaani- 1,3-diolia, 18,75 ml ortomuurahaishappotrimetyylieste-riä ja 20 mg p-tolueenisulfonihappoa 24 tuntia huoneen 35 lämpötilassa. Jatkokäsittelyä varten seos kaadetaan

II

2i 8 5 377 kyllästettyyn NaHCO^n vesiliuokseen ja uutetaan die-tyylieetterillä. Raakatuotteen heksaanista kiteyttämi-sen jälkeen saadaan 37,1 g 4-(5,5-dimetyyli-1,3-diok-san-2-yyli)-bromibentseeniä, jonka sulamispiste on 5 62-64°C.

b) Suspensioon, jossa on 4,5 g magnesiumlas-tuja 120 ml:ssa absoluuttista (abs.) tetrahydrofuraania (THF), lisätään 25°C:ssa ensin 0,05 ml jodimetaania ja sen jälkeen liuos, jossa on 54 g 4-(5,5-dimetyyli-10 1,3-dioksan-2-yyli)-bromibentseeniä 270 ml:ssa abs.

THF:a siten, että sisälämpötila ei kohoa suuremmaksi kuin 45°C. Magnesiumin liuettua täydellisesti jäähdytetään +5°C:seen ja reaktioliuokseen lisätään annoksittain 1,07 g CuCl:a. Sen jälkeen sekoitetaan 15 minuut-15 tia ja tämän jälkeen siihen lisätään tipoittain +5°C:ssa liuos, jossa on 25,4 g 3,3-(2,2-dimetyyli-tri-metyleenidioksi) -5<, 1 0*fc-epoksi-9 (11) -estren-17/3-olia 250 ml :ssa abs. THF:a. Lisäyksen tapahduttua sekoitetaan edelleen 2 tuntia huoneen lämpötilassa, reaktio-20 liuos kaadetaan sitten seokseen, jossa on jääveden/ja ammoniakin vesiliuosta ja uutetaan etyyliasetaatilla. Siten saatu öljymäinen raakatuote kromatografioidaan heksaani/etyyliasetaatti-seoksella aluminiumoksidilla (Merck, Stufe III, neutral). Sen jälkeen kun pääfrak-25 tio on kiteytetty etyyliasetaatti/di-isopropyylieet- teri-seoksesta saadaan 33,8 g 3,3-(2,2-dimetyyli-tri-metyleenidioksi) -11/8-^-(5,5-dimetyyli-1 , 3-dioksan-2-yyli)-fenyyli7“9-estreeni-5o/, 1 7y8-diolia, jonka sulamispiste on 218-220°C. + 36,0° (C^C^» 30 c=0,505).

c) Suspensiota, jossa on 12,7 g kohdassa b) saatua tuotetta, 74 ml sykloheksanonia, 7,1 g alumi- ____ niumisopropylaattia ja 494 ml tolueenia lämmitetään 4 tuntia paluujäähdyttäjän alla kiehuttaen, jolloin 35 noin kolmanneksen liuottimesta annetaan tislautua pois.

22 85377 Jäähdyttämisen jälkeen seos kaadetaan jääveteen, muodostunut emulsio suodatetaan Celite'ä käyttäen, suo-datinjäännös pestään perusteellisesti etyyliasetaatilla, suodoksen orgaaninen faasi erotetaan, tämä kuiva-5 taan Na2SO^:lla ja haihdutetaan kuiviin. Kromatogra- fioinnin jälkeen A^O^slla, neutral, Stufe III, hek-saani/etyyliasetaatilla ja pääfraktion kiteyttämisen jälkeen heksaani/etanoli-seoksesta saadaan 9,6 g 3,3-(2,2-dimetyylitrimetyleenidioksi)-11j8-/3-(5,5-10 dimetyyli-1 , 3-dioksan-2-yyli)-f enyyli7~5o<-hydroksi-9- estren-17-onia, jonka sulamispiste on 209-211°C.

/¾^5 + 62,3° (CH2C12, c=0,510) .

d) Abs. THF:a (495 ml) kyllästetään 30 minuuttia 0°C:ssa asetyleenillä. Tämän jälkeen siihen lisä-15 tään tiputtamalla 100 ml 15-prosenttista n-butyyli-litiumin heksaaniliuosta ja sen jälkeen liuos, jossa on 8,75 g kohdassa c) saatua ketonia 135 ml:ssa THF:a. Sen jälkeen sekoitetaan 3,5 tuntia huoneen lämpötilassa, seos kaadetaan sitten noin 2 litraan jäävettä ja 20 uutetaan etyyliasetaatilla. Näin saatua öljymäistä raakatuotetta (9,0 g) käytetään enempää puhdistamatta loppuva ihee s sa.

Esimerkki 2 11 (5- (4-formyylifenyyli)-17j3-hydroksi-17*£- (1-pro-25 pynyyli)-4,9-estradien-3-oni

Seosta, jossa on 20,1 g 3,3-(2,2-dimetyyli-tri-metyleenidioksi) -11 (3-/4- (5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli) - fenyyli7-17oi- (1-propynyyli) -9-estreeni-5«rf, 17)5-diolia 83 ml:ssa 70-prosenttista etikkahapon vesiliuos-30 ta,sekoitetaan 30 minuuttia 60°C:ssa ja jatkokäsitel- lään esimerkin 1 olosuhteissa. Sen jälkeen kun raaka-tuote on kiteytetty metyleenikloridi/di-isopropyyli-eetteristä,saadaan 10,6 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 207-208°C.

23 8 5 377 Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä:

Abs. THF:a (1040 ml) kyllästetään johtamalla siihen 30 minuutin ajan 0°C:ssa metyyliasetyleeniä. Tämän jälkeen siihen tiputetaan 0 - +5°C:ssa 84,4 ml 15-pro-5 senttistä n-butyylilitiumin liuosta, lisäyksen jälkeen sekoitetaan 15 minuuttia ja sitten siihen lisätään ti-poittain liuos, jossa on 19,4 g 3,3-(2,2-dimetyyli-tri- metyleenidioksi) -11 - (5 ,5-dimetyyli -1 , 3-dioksan-2-yyli) - fenyyli7-5cC-hydroksi-9-estren-17-onia (katso esimerk-10 kiä 1c)). Sekoitetaan edelleen 60 minuuttia huoneen lämpötilassa, kaadetaan jääveteen ja uutetaan etyyliasetaatilla. Raakatuotetta (20,1 g) käytetään enempää puhdistamatta loppuvaiheessa.

Esimerkki 3 15 1 1 β- (4-f ormyylifenyyli) -17o6-hydroksi-13od-metyyli- 17^-(1-propynyyli)-4,9-gonadien-3-oni 1,1 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trime tyleenidioksi)-1 lj3-/4- (5,5-dimetyyli-1, 3-dioksan-2-yyli) -f enyyli7~ 13oJ-metyy-li-170- (1 -propynyyli) -9-goneeni-5o6,1 7e£-diolia annetaan 20 reagoida esimerkin 1 olosuhteissa 15 ml:n kanssa 70-pro-senttista etikkahappoa 60°C:ssa. Raakatuotteen kromato-grafioinnin jälkeen silikageelillä heksaani/etyyliase-taatilla saadaan 530 mg otsikon yhdistettä amorfisena aineena. /¾^5 = +437,8° (CHCl^, c=0,5).

25 Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: a) Liuosta, jossa on 4,0 g kohdassa 1 c) saatua ketonia 600 ml:ssa dioksaania, säteilytetään kvarsilasi-kastolaitteessa 35 minuuttia 25°C:ssa Hg-suurpainekaa-sunpurkauslampulla (Philips HPK 125). Sen jälkeen liuotin 30 poistetaan vesisuihkuvakuumissa ja öljymäinen jäännös kromatografioidaan A^O-^rlla (Merck, neutral, Stufe III) heksaani/etyyliasetaatilla. Kiteyttämällä pääfraktio ..... di-isopropyylieetteristä saadaan 2,05 g 3,3-(2,2-dime- tyyli-trimetyleenidioksi)-11)3-^3-(5,5-dimetyyli-1,3- 24 35377 dioksan-2-yyli) -fenyyli7-5o£-hydroksi-1 3«6-metyyli-9-gonen-17-onia, jonka sulamispiste on 185-187°C.

/0725=+27,30 (CH Cl , c=0,53).

D ^ ^ b) 1,9 g kohdassa a) saatua ketonia annetaan 5 reagoida esimerkin 2 a) olosuhteissa metyyliasetyleenin kanssa. Raakatuotteen kromatografioinnin jälkeen Al^^lla heksaani/etyyliasetaatilla ja pääfraktion kiteyttämisen jälkeen Cl^Cl^etyyliasetaatista saadaan 1,22 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -15,5-dimetyy-10 li-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyylij-l 3«i^metyyli- 1 Ίβ- (1 -pro- pynyyli)-9-goneeni-5oi, 17«W-diolia, jonka sulamispiste on 240-243°C. /o^25=+ 35,2° (CH2C12, c=0,5).

Esimerkki 4 1Ίβ- (3-formyylifenyyli)-17^-hydroksi-17U-(1-pro-15 pynyyli)-4,9-estradien-3-oni 2,7 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11 P~/3-(5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli)-fenyyl\7~ 1 7ot- (1-propynyyli) -9-estreeni-5o£,17yB-diolia lohkaistaan esimerkin 1 olosuhteissa 30 ml :11a 70-prosenttis-20 ta etikkahappoa. Sen jälkeen kun näin saatu raakatuo- te on kiteytetty dikloorimetaani/asetoni-seoksesta, saadaan 1,15 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 260-262°C. -60,2° (pyridiini, c=0,35).

Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: 25 a) 31,7 mlrsta 3-bromibentsaldehydiä, 75 g:sta 2,2-dimetyyli-propaani-1,3-diolia, 37,6 mlrsta orto-muurahaishappotrimetyyliesteriä ja 50 mg:sta p-toluee-nisulfonihappoa saadaan 500 ml:ssa dikloorimetaania esimerkin 1 a) mukaisissa olosuhteissa heksaanista ki-30 teyttämisen jälkeen 78,0 g 3-(5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli)-metyylibromibentseeniä, jonka sulamispiste on 42-43°C.

b) 15,0 g:sta 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleeni-dioksi)-5oi, 10o/-epoksi-9 (11) -estren-17^-olia, 62,6 g:sta 35 kohdassa a) saatua ketaalia, 4,82 grsta magnesiumia, 25 8 5377 0,08 ml:sta jodimetaania ja 1,02 g:sta CuCl:a 420 ml:ssa THF:a esimerkin 1 b) mukaisissa olosuhteissa saadaan A^O^lla heksaani/etyyliasetaatti-seoksella kromato-grafioinnin jälkeen 19,6 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trime-5 tyleenidioksi) —11 /5— -(5,5-dimetyyli-1 ,3-dioksan-2-yyli) - fenyyliJ7-9-estreeni-5oi, 1 7^-diolia värittömänä öljynä.

c) Suorittamalla Oppenauer-hapetus käyttämällä kohdassa b) saatua tuotetta (18,0 g), 10,3 g alumi-niumisopropylaattia, 112 ml sykloheksanonia, 560 ml 10 tolueenia esimerkin 1 c) mukaisissa olosuhteisssa raa- katuotteen di-isopropyylieetteristä kiteyttämisen jälkeen saadaan 13,8 g 17-ketonia, jonka sulamispiste on 19 5-197°C. + 51,2° (CH2C12, c=0,5).

d) 2,5 g kohdassa c) saatua ketonia annetaan 15 reagoida esimerkin 2 a) mukaisissa olosuhteissa metyy- liasetyleenin litiumjohdannaisen kanssa. Raakatuotet-ta (2,7 g) käytetään enempää puhdistamatta loppuvaiheessa .

Esimerkki 5 20 1 lJ5r (3-formyylifenyyli) -1 7e4-hydroksi-13o£-metyy- li-1 7 JS- (1 -propynyyli) -4,9-gonadien-3-oni

Hydrolysoimalla happamissa olosuhteissa 1,0 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -11/8-/3-(5,5-dime-tyyli-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyyli7-1 3o<-metyyli-1 7^5-25 (1-propynyyli)-9-goneeni-5et, 1 7e(-diolia esimerkin 1 mu kaisesti raakatuotteen silikageelillä heksaani/aseto-niseoksella kromatografioinnin jälkeen saadaan 560 mg otsikon yhdistettä amorfisena aineena. /#£5= + 326° (CHC13, c=0,525).

30 Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: a) Liuosta, jossa on 3,5 g esimerkissä 4 c) saatua ketonia 525 mlrssa dioksaania säteilytetään esimerkin 3 a) mukaisissa olosuhteissa. Kromatografioi-malla raakatuote Al203:lla heksaani/etyyliasetaatti-35 seoksella ja kiteyttämällä pääfraktio di-isopropyyli- 26 85377 eetteristä saadaan 1,97 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetylee-nidioksi)-11^-/3-(5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli)-fenyy-li7-5»-hydroksi-13«G-metyyli-9-gonen-1 7-onia, jonka sulamispiste on 209-21 1°C. /^5=+27° (CH2Cl2, c=0,525).

5 b) Antamalla kohdassa a) saadun tuotteen (1,8 g) reagoida metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 a) mukaisissa olosuhteissa kromatografioinnin ja etyyliasetaat-ti/di-isopropyylieetteri-seoksesta kiteyttämisen jälkeen saadaan 1,12 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-10 11^8-^3-(5,5-dimetyyli-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyyli7~ 1 3#»-metyyli-1 7 j&- (1-propynyyli) -9-goneeni-5o(, 1 7cC-diolia, jonka sulamispiste on 167-170°C. /o*/^=+35,2° (CH2C12, c=0,525).

Esimerkki 6 15 11 β~ (4-asetyylifenyyli) -17/3-hydroksi-1 7o^~ (1-pro- pynyyli)-4,9-estradien-3-oni

Antamalla 2,36 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -11 /3-/4- fl ,1-(2,2-dime tyyli tr ime tyleenidioksi) -etyyli J-f enyyli7~5o<-hydroksi-9-estren-1 7-onia reagoida 20 metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 a) olosuhteissa ja hydrolysoimalla raakatuote sen jälkeen etikkahapol-la esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa saadaan 1,14 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 151-154°C (heksaani/asetoni-seoksesta) . +11 7,1° (CHC13, 25 c=0,525).

Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: a) 50,0 g:sta 4-bromiasetofenonia, 75 g:sta 2,2-dimetyylipropaani-1,3-diolia, 37,6 ml:sta ortomuura-haishappotrimetyyliesteriä ja 30 mg:sta p-tolueenisul-30 fonihappoa saadaan 500 ml:ssa dikloorimetaania esimerk kien 1a) ja 4 a) mukaisissa olosuhteissa raakatuot-teen kromatograf ioinnin jälkeen Al2C>3:lla heksaani/etyyliasetaatti-seoksella 73 g ketaalia värittömänä öljynä.

27 85377 b) 14,1 g:sta 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetylee-nidioksi) -5&, 1Oo/-epoksi-9 (11) -estren-17|3-olia, 4,12 g:sta magnesiumia, 55,92 g:sta kohdassa a) saatua bromiketaa-lia, 0,05 ml:sta jodimetaania ja 874 mg:sta CuCl2:a kaik- 5 kiaan 390 ml:ssa THF:a esimerkin 1 b) mukaisissa olosuhteissa saadaan kromatografioinnin jälkeen 14,6 g adduk-tia värittömänä öljynä.

c) Suorittamalla Oppenauer-hapetus esimerkin I c) mukaisesti 12,8 g:sta kohdassa b) saatua Grignard- 10 tuotetta saadaan raakatuotteen kiteyttämisen jälkeen etyyliasetaatti/di-isopropyylieetteri-seoksesta 11,5 g 17-ketonia, jonka sulamispiste on 211-215°C.

Esimerkki 7 II j&- (4-asetyylifenyyli) -17ei-hydroksi-1 3oC-metyyli-17j6- 15 (1-propynyyli)-4,9-gonadien-3-oni Säteilyttämällä 4,0 g esimerkissä 6 c) saatua ketonia esimerkin 3 a) mukaisissa olosuhteissa, antamalla siten saadun tuotteen reagoida metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 a) mukaisissa olosuhteissa ja suorit-20 tamalla sen jälkeen etikkahappolohkaisu esim. 1 mukai sesti saadaan 1,09 g 1lj5-(4-asetyylifenyyli)-17ofc-hydrok-si-13«l-metyyli-17 j&-( 1-propynyyli) -4,9-gonadien-3-onia amorfisena aineena. /(^7^=+420,1° (CHCl^, c=0,525). Esimerkki 8 25 1 7[S-hydroksi-11 (3-okso-1 (E) -propenyyli) - fenyyli/-17of (1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni

Liuosta, jossa on 750 mg 17j&-hydroksi-11/3-/¾-(3-hydroksi-1 - (E) -propenyyli) -fenyyli7~ 17ot- (1 -propynyyli)-4 ,9-estradien-3-onia 20 ml:ssa dikloorimetaa-30 nia sekoitetaan, sen jälkeen kun on lisätty 4,0 g mangaanidioksidia, 15 minuuttia huoneen lämpötilassa. Tämän jälkeen suodatetaan Celite'a käyttäen ja suodos haihdutetaan kuiviin. Saadaan 620 mg 17-hydroksi-11jC-/4- (3-okso-1 (E) propenyyli) - fenyyli7~1 loi- (1 -propynyyli) -35 4,9-estradien-3-onia amorfisena aineena.

/^7^5^218,6° (CHC13, c = 0,5) .

28 85377 Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: a) Liuokseen, jossa on 20,0 g 4-bromibentsal-dehydiä 300 ml:ssa abs. THF:a, tiputetaan -10°C:ssa 81 ml 1,6-molaarista vinyylimagnesiumbromidin THF-liuos-5 ta. Lisäämisen jälkeen sekoitetaan 60 minuuttia 0°C:ssa, kaadetaan jääveteen ja uutetaan etyyliasetaatilla. A^C^lla heksaani/etyyliasetaatti-seoksella kromato-grafioinnin jälkeen saadaan 18,6 g 4-(1-hydroksi-2-pro-penyyli)-bromibentseeniä värittömänä öljynä.

10 b) Kohdassa a) saatu tuote (18,6 g) liuotetaan 100 ml:aan THF:a ja sen jälkeen kun on lisätty 25 ml dihydropyraania ja 0,02 ml POCl^a sekoitetaan 3 tuntia huoneen lämpötilassa. Tämän jälkeen seos kaadetaan kyllästettyyn NaHCO^-liuokseen ja uutetaan dietyylieette-15 rillä. Kromatografioimalla raakatuote A^O^slla heksaa- ni/etyyliasetaatti-seoksella saadaan 19,2 g 4-/.3-(tet-rahydropyran-2-yylioksi)-1(E)-propenyyli/bromibentseeniä värittömänä öljynä.

c) 920 mg:sta magnesiumia, joka on 15 ml:ssa 20 abs. THFta, 0,05 ml:sta jodimetaania ja 13,0 g:sta kohdassa b) saatua bromidia, joka on 50 ml:ssa THF:a, valmistetaan Grignard-reagenssia ja sen jälkeen kun on lisätty 195 mg CuCl:a sen annetaan reagoida 5,0 g:n kanssa 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -5ot, 10oI-25 epoksi-9 (11)-estren-1 7|S"Olia 50 mlrssa THF:a esimerkin 1 b) mukaisissa olosuhteissa; reaktioaika on kuitenkin 24 tuntia. Raakatuotteen kromatografisen puhdistamisen jälkeen saadaan 4,5 g adduktia kellertävänä öljynä.

d) Kohdassa c) saadun adduktin esimerkin 1 c) 30 mukaisen Oppenauer-hapetuksen avulla 3,3 grammasta reagenssia saadaan A^O^slla heksaani-etyyliasetaatti-seoksella kromatografioinnin jälkeen 2,94 g 17-ketonia öljynä.

e) Antamalla kohdassa d) saadun ketonin (2,9 g) 35 reagoida metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 a) mukai- 29 85377 sissa olosuhteissa ja suorittamalla näin saadun raaka-tuotteen lohkaisu hapolla esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa saadaan 960 mg 1 7j3-hydroksi-11|5-/4-(3-hydroksi-1(E)-propenyyli)-fenyyli7-1 Id-(1-propynyyli)-4,9-estra-5 dien-3-onia kiinteänä vaahtona. + 142,4° (CHC13, c=0,5).

Esimerkki 9

Liuokseen, jossa on 4,07 g 11 jS— (4-formyylifenyy-li) -1 7|J-hydroksi-1 7ci- (1-propynyyli) -4,9-estradien-3-10 onia (katso esimerkkiä 2) 60 ml:ssa pyridiiniä,lisä tään jäävedellä jäähdyttäen annoksittain 3,65 g hyd-roksyyliamiini-hydrokloridia. Lisäyksen jälkeen sekoitetaan 30 minuuttia +5°C:ssa, seos kaadetaan jääveden ja 0,5-norm. suolahapon seokseen ja uutetaan dikloori-15 metaanilla. Fraktiokiteyttämällä raakatuote (4,53 g) etyyliasetaatista saadaan: a) 2,17 g (anti-hydroksi-iminometyyli)-fenyy-147-1 7/J-hydroksi-1 7o(,- (1-propynyyli) -4,9-estradien-3-oni-anti-oksiimia, jonka sulamispiste on 242-244°C.

20 b) 880 mg 11(anti-hydroksi-iminometyyli) - fenyyli7-1 7|J-hydroksi-17e£- (1-propynyyli)-4,9-estradien- 3-oni-syn-oksiimia, jonka sulamispiste on 248-251°C.

Esimerkki 10 11 β- (4-formyylifenyyli)-17p-hydroksi-17o(,- (3-hyd-25 roksi-1(Z)-propenyyli)-4,9-estradien-3-oni

Antamalla 5,71 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleeni-dioksi)-11(5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli)-fenyy-ljJ~17o^-/5- (tetrahydropyran-2-yylioksi) -1 (Z) -propenyy-li7-9-estreeni-5^, 17jB-diolia reagoida 70 ml:n kanssa 30 70-prosenttista etikkahappoa esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa kromatograafisen puhdistuksen jälkeen saadaan 2,3 g 11 - (4-formyylifenyyli)-17/2-hydroksi-17«£-(3-hydroksi-1(Z)-propenyyli)-4,9-estradien-3-onia kiinteänä vaahtona. + 221,1° (CHCl·^, c=0,520).

30 85377 Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: a) 6,35 g:sta 3-(tetrahydropyran-2-yylioksi)-1-propyynia, joka on 115 ml:ssa abs. THF:a, ja 31,6 ml:sta 15-prosenttista n-butyylilitiumin heksaaniliuosta val-5 mistetaan 0°C:ssa orgaanista litiumyhdistettä ja siihen lisätään tipoittain o - +5°C:ssa liuos, jossa on 5,1 g esimerkissä 1 c) saatua ketonia 70 ml:ssa abs. THF:a.

Sen jälkeen sekoitetaan 3 tuntia huoneen lämpötilassa, seos kaadetaan sitten jääveteen ja uutetaan etyyliasetaa-10 tiliä. Raakatuote kromatografioidaan neutraalilla alumi-niumoksidilla heksaani/etyyliasetaatti-seoksella. öljy-mäisenä pääfraktiona saadaan 7,2 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11/3-Z4- (5,5-dimetyyli-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyy 1ζ7~ 1 loi-(tetrahydropyran-2-yylioksi) - 15 1 -propynyyli7-9-estreeni-5o(,, 1 7^-diolia.

b) Liuosta, jossa on 5,75 g kohdassa a) saatua tuotetta 75 ml:ssa THF:a, hydrataan sen jälkeen, kun on lisätty 5 ml pyridiiniä ja 560 mg palladium/bariumsul-faattia (10 % Pd), huoneen lämpötilassa ja normaalipai-20 neessa. Vedyn sitoutumisen päätyttyä katalyytti suodatetaan pois ja suodos haihdutetaan kuiviin. Saadaan 5,71 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11β-/$-(5,5-dime-tyyli-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyyli7-1 (tetrahydro- pyran-2-yylioksi) -1 (Z) -propenyyli7~9-estreeni-5«/, 1 7jS~ 25 diolia öljynä.

Esimerkki 11 11 β- (4-formyylifenyyli) -1 7jB-hydroksi-13ot-metyyli-1 7οξ- (1-propynyyli) -4,9-gonadien-3-oni 420 mg 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-30 1 ΐβ-/4- ( 5,5-dimetyyli-1,3-dioksan-2-yyli)-fenyyli7~13ot- metyyli-1 7öL- (1-propynyyli) -9-goneeni-5«i, 17/8-diolia annetaan reagoida esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa 60°C:ssa, 6,5 ml:n kanssa 70-prosenttista etikkahappoa. Raakatuot-teen kromatografioinnin jälkeen silikageelillä heksaa-35 ni/etyyliasetaatti-seoksella saadaan 180 mg otsikon yh- 3i 8 5 377 ry ^ distettä kellertävänä vaahtona.

(chci3, c=0,5).

Lähtöaineen valmistus tapahtuu seuraavaa tietä: Kohdassa 3 b) esitetyssä additioreaktiossa me-5 tyyliasetyleenin kanssa kromatografioinnin jälkeen saa daan polaarittomana sivutuotteena 480 mg 3,3-(2,2-dime-tyyli-trimetyleenidioksi) -1 1j@-/3- (5,5-dimetyyl i-1 ,3-dioksan-2-yyli) -fenyyliy^-l 3«{-metyyli-1 7oi- (1 -propynyyli) - 9-goneeni-5o/, 1 7|8-diolia kellertävänä öljynä.

10 Esimerkki 12 11/3- (4-asetyylifenyyli) -1 7/?-hydroksi-9oi, lOtA-me-tyleeni-1 7ofc- (1 -propynyyli) -4-estren-3-oni

Antamalla 6,2 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetylee-nidioksi)-11β-£3-|Ί,1-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-15 etyyl i J-f enyyl 10 «έ-metyleeni-1 7oi- (1 -propynyyli) -est- raani-5«£, 1 7/8-diolia reagoida esimerkin 1 mukaisisa olosuhteissa 60 ml:n kanssa 70-prosenttista etikkahapon vesiliuosta raakatuotteen kiteyttämisen jälkeen etyyliasetaatti /di-isopropyylieetteri-seoksesta saadaan 20 3,14 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 233- 235°C. g#^5= + 36,4°(CHC13, c = 0,505).

Lähtöaineen valmistus: a) Suspensioon, jossa on 96 g sinkkipölyä 360 ml:ssa abs. THF:a ja 1,73 g kupari (II)asetaattia, 25 lisätään tipoittain huoneen lämpötilassa hitaasti 9,6 ml jääetikkaa. Tämän jälkeen sekoitetaan 15 minuuttia 25°C:ssa ja sitten suspensioon lisätään tipoittain 3,36 ml trietyyliamiinia. Sen jälkeen lisätään tipoittain 15 minuutin kuluessa liuos, jossa on 30 21,0 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11 β-β- fl,1-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-etyylij-fenyy-li7-9-estreeni-5^, 1 7j(J-diolia 190 ml:ssa abs. THF:a.

Tämän jälkeen siihen lisätään tipoittain 67,2 ml dibromimetaania siten, että reaktioliuos lämpiää hei-35 kosti kiehuvaksi. Lisäyksen jälkeen (noin 45 minuuttia) 32 ö 5377 lämmitetään edelleen 2 tuntia heikosti kiehuttaen ja sen jälkeen sekoitetaan edelleen 12 tuntia huoneen lämpötilassa.

Jatkokäsittelyä varten reaktiosuspensioon lisä-5 tään tip oittain jäävedellä jäähdyttäen noin 300 ml kyllästettyä NH^Cl-liuosta, laimennetaan metyleeniklo-ridilla, suodatetaan Celite'ä käyttäen ja suodos pestään useaan kertaan ammoniakin vesiliuoksella. Raaka-tuote kromatografioidaan A^O^lla (Merck, neutral, 10 Stufe III) heksaani/etyyliasetaatti-seoksella. Pääfrak-tion kiteyttämisen jälkeen etyyliasetaatista saadaan 13,4 g 3,3-( 2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11JS-/4-^1,1-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-etyylij-fenyy-li7“9°<, 1 Oei-mety leeni-estraani-5o£, 1 ip -diolia, jonka su-15 lamispiste on 170-174°C. = +55,2° (CH2C12, c= 0,510).

b) Hapettamalla Oppenauer-hapetusta käyttäen 5,9 g kohdassa a) saatua tuotetta esimerkin 1 c) mukaisissa olosuhteissa kromatografioinnin jälkeen A^O^illa heksaani/etyyliasetaattiseoksella ja heksaani/di-isopro- 20 pyylieetteri-seoksesta kiteyttämisen jälkeen saadaan 5,2 g 17-ketonia, jonka sulamispiste on 206-208°C.

A<7q5 = + 55,2° (CH2C12, C = 0,515).

c) Antamalla 5,3 g kohdassa b) saatua ketonia reagoida metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 a) mukai- 25 sissa olosuhteissa raakatuotteen etyyliasetaatti/di-iso— propyylieetteri-seoksesta kiteyttämisen jälkeen saadaan 4,85 g loppuvaiheessa tarvittavaa lähtötuotetta, jonka sulamispiste on 146-149°C. >Wp5= -8,8° (CH2C12, c = 0,510).

Esimerkki 13 30 1 \β(-4-asetyylifenyyli) - 17/?-hydroksi-1 lo&~ (3-hyd- roksi-1 (Z)-propenyyli)-9ci,10oO-metyleeni-4-estren-3-oni

Antamalla 5,9 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -1 lj8-/3-jf 1 ,1-(2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi) -etyylij - f e ny y 1 i/-9«<, 10o(-metyleeni-1 7o(-/3- (tetrahydropy-35 ran-2-yylioksi)-1 (Z)-propenyyli7“®straani-5e<, 1 7^3-diolia reagoida 58 ml:n kanssa 70-prosenttista etikkahapon li 33 85377 vesiliuosta esimerkin 1 mukaisesti raakatuotteen kiteyttämisen jälkeen asetonista saadaan 2,16 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 145-149°C.

+95,8 (CIIC13, c = 0,505) .

5 Lähtöaineen valmistus:

Esimerkissä 12 b) saadun ketonin (7,5 g) annetaan reagoida esimerkin 10 a) mukaisissa olosuhteissa propargyylialkoholi-tetrahydropyranyylieetterin kanssa ja siten saatu addukti hydrataan enempää puhdistamatta 10 esimerkin 10 b) mukaisissa olosuhteissa. Saadaan edel lä mainittua lähtöainetta värittömänä öljynä (5,9 g).

Esimerkki 14 1 7^-hydroksi-1 7oC- (1 -propynyyli) -11β- (4-propionyy-lifenyyli)-4,9-estradien-3-oni 15 Käsittelemällä 11,0 g 3,3-(2,2-dimetyyli-trime- tyleenidioksi)-11^-/4- ^1,1-(2,2-dimetyy1i-trimetyleeni-dioksi)-propyyli^-fenyyl ij-1(1-propynyyli)-9-estree-ni-5ot·, 17jff-diolia 4 9 ml:n kanssa 70-prosenttista etikka-hapon vesiliuosta esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa 20 raakatuotteen heksaani/asetoni-seoksesta kiteyttämisen jälkeen saadaan 6,2 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 133-136°C. /o£^5 = + 123,3° (CHC13, c=0,565).

Lähtöaineen valmistus: a) 66,7 g:sta 4-bromipropiofenonia saadaan ke- 25 talisoimalla 100 g:n kanssa 2,2-dimetyyli-propaani- 1,3-diolia raakatuotteen kromatografioinnin jälkeen A^O^lla 79,7 g ketaalia värittömänä öljynä.

b) 5,39 g:sta magnesiumia, 79,7 g:sta kohdassa a) saatua ketaalia, 20,4 g:sta 3,3-(2,2-dimetyyli-tri- 30 metyleenidioksi) 10o(-epoksi-9 (11) -estren-17jS-olia ja 1,24 g:sta CuCl:a kaikkiaan 540 ml:ssa THF:a saadaan esimerkin 1 b) mukaisissa olosuhteissa kromatografioinnin jälkeen 28,7 g adduktia kellertävänä öljynä.

34 85377 c) Suorittamalla kohdassa b) saadun tuotteen (28,7 g) Oppenauer-hapetus esimerkin 1 c) mukaisesti raakatuotteen kromatografioinnin jälkeen saadaan 27,5 g 17-ketonia kiinteänä vaahtona.

5 d) Antamalla kohdassa c) saadun ketonin (10,9 g) reagoida metyyliasetyleenin kanssa esimerkin 2 mukaisissa olosuhteissa saadaan 11,0 g loppuvaiheessa tarvittavaa lähtöainetta värittömänä öljynä.

Esimorkki 15 10 17ctf-etynyyli- 1 7^-hydroksi-11/3- (4 -propionyylife- nyyli)-4,9-estradien-3-oni

Antamalla 5,9 g 1 7o£-etynyyli-3,3- ( 2,2-dimetyyli-trimetyleenidioksi)-11β-/ϊ-,1-(2,2-dimetyyli-trimety-leenidioksi) -propyyliJ-fenyyli7-9-estreeni-5«tf, 1 7 j?-diolia 15 reagoida 25 ml:n kanssa 70-prosenttista etikkahappoa esi merkin 1 mukaisissa olosuhteissa raakatuotteen etyyli-asetaatti/di-isopropyylieetteri-seoksesta kiteyttämisen jälkeen saadaan 1,99 g otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 114-117°C, /S#£5= + 122,3° (CHC13, c = 0,520).

20 Lähtöaineen valmistus:

Esimerkissä 14 c) saadun ketonin (5,8 g) annetaan reagoida esimerkin 2 mukaisissa olosuhteissa, jolloin kuitenkin propyynin asemesta käytetään asetyleeniä. Saadaan 5,9 g ety.nylointituotetta värittömänä öljynä, jota 25 käytetään enempää puhdistamatta edellä esitetyssä etikka- happo-lohkaisussa.

Esimerkki 16 1 7o6-bromietynyyli-1 7j0-hydroksi-11 β- (4-propionyyli-fenyyli)-4,9-estradien-3-oni 30 Suspensiota, jossa on 1 ,0 g 17o'-etynyyli-17jS-hyd- roksi-1 1/3-( 4-propionyylifenyyli)-4,9-estradien-3-onia, 60 mg hopeanitraattia ja 700 mg N-bromisukkinimidiä 40 ml:ssa asetonia ja 6 mlrssa vettä, sekoitetaan 40 minuuttia 25°C:ssa. Tämän jälkeen seos kaadetaan NH3~ 35 liuokseen ja uutetaan etyyliasetaatilla. Kiteyttämällä li 35 85377 raakatuote etyyliasetaatista saadaan 720 rag otsikon yhdistettä, jonka hajaantumispiste on 132°C. /#d5= +57'2° (CHC13, c=0,510).

Esimerkki 17 5 11/5- (4-asetyylifenyyli) -1 7jB-hydroksi-1 7ttG- (3-hyd- roksi-1 (Z)-propenyyli-4,9-estradien-3-oni a) 9,74 g:sta propargyylialkoholi-tetrahydropy-ranyylieetteriä, 56,4 ml:sta 15-prosenttista n-butyyli-litiumin heksaaniliuosta ja 10,01 g:sta 3,3-(2,2-dime- 10 tyyli-trimetyleenidioksi)-11^-/4-^1,1-(2,2-dimetyyli- trimetyleenidioksi) -etyyli J-f enyyliJ7-5oi -hydroksi-9-estren-17-onia (katso valmistusta esimerkissä 6 c) saadaan esimerkin 10 a) mukaisella menetelmällä raakatuot-teen kromatografioinnin jälkeen A^O^jlla heksaani/etyy-15 liasetaatti-seoksella 11,66 g adduktia öljymäisenä THP- eetteri-diastereomeeri-seoksena.

b) Hydraamalla osittain 8,66 g kohdassa a) saatua tuotetta esimerkin 10 b) mukaisella menetelmällä ja lohka.iscMnalla sen jälkeen etikkahapolla esimerkin 1 20 mukaisesti kromatografisen puhdistamisen ja etanolista ki- teyttämisen jälkeen saadaan 2,55 g 1 lj3- (4-asetyylifenyyli) -1 7^-hydroksi-1 lot- (3-hydroksi-1 (Z) -propenyyli-4,9-estradien-3-onia, jonka sulamispiste on 116-118°C.

/^5 = + 193,2° (CH2C12, c = 0,520) .

25 Esimerkki 18 11 (4-asetyylifenyyli)-17/5-hydroksi-17c<-(3-hyd-roksipropyyli)-4,9-estradien-3-oni

Liuosta, jossa on 3,6 g kohdassa 17 a) saatua tuotetta 30 ml:ssa etanolia hydrataan sen jälkeen, kun 30 on lisätty 320 mg palladiumhiiltä (10 %) , huoneen läm pötilassa ja normaalipaineessa vedyn sitoutumisen päättymiseen asti. Sen jälkeen kun katalyytti on suodatettu pois, haihdutetaan kuiviin, öljymäinen raakatuote (3,6 g) liuotetaan 20 ml:aan 70-prosenttista etikkahap-35 poa ja sekoitetaan 45 minuuttia 60°C:ssa. Esimerkin 1 « 85377 mukaisen jatkokäsittelyn ja silikageelillä heksaani/-etyyliasetaatti-seoksella kromatografioinnin jälkeen saadaan 1,6 g 1 λβ~ (4-asetyylifenyyli)-17j8-hydroksi-17oC~ (3-hydroksipropyyli)-4,9-estradien-3-onia kiinteä-5 nä vaahtona. - +177,0°, (CH2C12, c=0,510).

Esimerkki 19 3-/1Ίβ- (4-asetyylifenyyli) -1 7^-hydroksi-3-okso- 4,9-estradien-1 7o6-yyli/-propionihappolaktoni

Liuokseen, jossa on 1,51 g esimerkissä 18 saa-10 tua tuotetta 63 ml:ssa asetonia lisätään tipoittain jäävedellä jäähdyttäen 2,1 ml Jones-reagenssia. Tämän jälkeen sekoitetaan 15 minuuttia huoneen lämpötilassa. Reaktioliuos kaadetaan veteen, neutraloidaan lisäämällä ammoniakin vesiliuosta ja uutetaan dikloorimetaa-15 nilla. Raakatuotteen kiteyttämisen jälkeen heksaani/etyy- liasetaatti-seoksesta saadaan 1,06 g 3- Ζ1ΐ|δ-<4 -asetyyli-fenyyli) -1 7p-hydroksi-3-okso-4,9-estradien-1 7*6-yyli7-propionihappolaktonia, jonka sulamispiste on 243-245°C. /oi/^5= +149,2° (CH2Cl2, c = 0,50) .

20 Esimerkki 20 11 P~ (4-asetyylifenyyli) -15^,1 7/?-dihydroksi-1 letr (1-propy.nyyli) -4,9-estradien-3-oni 500 ml:aan steriiliä ravintoliuosta, jossa on 1 % glukoosia, 0,1 % hiivauutetta, 0,1 % lihauutetta, 0,2 % 25 tryptoosia, 1,5 % agaria, jonka pH-arvo on 7,2, siirros-tetaan 10 päivän ikäistä Streptomyces platensis-vino-agar viljelmää (NRRL 2364) ja ravistellaan 60 tuntia 30°C:ssa. 300 ml tätä esiviljelmää siirretään 10 litran käymisastiaan, jossa on 5 litraa steriiliä edellä 30 mainitun kokoomuksen omaavaa elatusainetta. Sekoitta malla nopeudella 220 kierr./min. ja ilmastamalla 5 litralla ilmaa/min. viljelmän annetaan kehittyä 29°C:ssa.

12 tunnin kuluttua lisätään 1,0 g 1fi-(4-asetyylifenyyli) -1 7j?-hydroksi-1 7*L - (1 -prop/.nyyli) -4,9-estradien-35 3-onia 60 mlrssa dimetyyliformamidia edeltäneen sterii- li 37 85377

Iin suodatuksen jälkeen. Substraattikonsentraatio on 200 mg/1. Reaktion tarkkailu tapahtuu ohutlevykromatogra- fisesti. 36 tunnin kontaktiajän kuluttua käyminen lopetetaan. Viljelmäliemi uutetaan metyyli-isobutyyliketo-5 nilla ja uute haihdutetaan kuiviin vakuumissa 30-40°C:ssa.

Vaahtoamis - estoaineen (Silikon SH) poistamiseksi saatu jäännös pestään heksaanilla. Tämän jälkeen kromatografioi-daan silikageelillä heksaani/etyyliasetaatti-seoksella. Kiteyttämällä pääfraktio etyyliasetaatti/di-isopropyyli-10 eetteri-seoksesta saadaan 400 mg (38,4 % teoreettises ta) otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 152-154°C.

Esimerkki 21 1 1 (4-asetyylif enyyli) -16^, 1 7^S-dihydroksi-1 Tsi- (1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni 15 1 \β- (4-asetyylif enyyli) -1 7/?-hydroksi-17oC- (1-pro- pynyyli)-4,9-estradien-3-onin (1,0 g) käymiseen käytetään SLroptomyces toyocaensis'ta (DSM 40030) esimerkin 20 mukaisissa olosuhteissa. Käymisaika on 95 tuntia ja kontaktiaika 81 tuntia. Pylväskromatografisen puhdistuk-20 sen ja etyyliasetaatti/heksaani-seoksesta kiteyttämi- sen jälkeen saadaan 370 mg otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 225-229°C.

Esimerkki 22 11/3-(4-asetyylifenyyli)-6oi, 1 7^-dihydroksi-1 7oC-25 (1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni 1 λβ- (4-asetyylif enyyli) -1 7^-hydroksi-1 7«(- (1-pro-pynyyli)-4,9-estradien-3-onin (1,0 g) käymiseen käytetään Nigrospora sphaerica'a (CBS 98469) esimerkin 20 mukaisissa olosuhteissa.

30 Tällöin käytetään kuitenkin seuraavan koostumuk sen omaavaa elatusainetta: 3 % glukoosia, 1 % maissi-liotetta, 0,2 % NaNO^, 0,1 % KH2P04, 0,2 % K2HPC>4, 0,05 % MgS04, 0,002 % FeS04, 0,05 % KCl, jonka pH-arvo on 6,0. Käymisaika on 112 tuntia, kontaktiaika 100 tuntia. Kro-35 matografisen puhdistamisen jälkeen saadaan 235 mg ot- 38 8 5377 sikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 148-152°C (etyyliasetaatista) .

Esimerkki 23 11 ]5- (4-asetyylif enyyli) -Iti, 1 7jS-dihydroksi-1 7o*-5 (1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni

Suorittamalla 1,0 g:n 11 β- (4-asetyylifenyyli)-1 7/B-hydroksi-1 Ίο£- (1 -propynyyli) -4,9-estradien-3-oni-erän käyminen esimerkin 20 mukaisissa olosuhteissa ja käyttämällä esimerkin 22 elatusainetta, jossa on 10 Neurospora crassa'a (ATCC 9278), kromatografisen puh distuksen jälkeen saadaan 196 mg otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 156-159°C (heksaani-etyyliasetaatti-seoksesta). Käymisaika on tässä tapauksessa 123 tuntia, kontaktiaika 112 tuntia.

15 Esimerkki 24 11 P~ (4-asetyylifenyyli) -6/?-kloori-1 7^?-hydroksi-17etf- (1-propynyyli)-4,9-estradien-3-oni

Liuosta, jossa on 140 mg esimerkissä 22 saatua 11P- (4-asetyylifenyyli) -6*, 1 7y£-dihydroksi-1 7oi- (1-pro-20 pynyyli)-4,9-estradien-3-onia 3 ml:ssa dikloorimetaa- nia, 0,02 ml pyridiiniä ja 0,4 ml tetrakloorimetaa-nia, sekoitetaan, sen jälkeen kun on lisätty 840 mg trifenyylifosfiinia, 2 tuntia +5°C:ssa. Sen jälkeen seos kaadetaan NH^Cl-1luokseen ja uutetaan dikloorime-25 taanilla. Raakatuote kromatografioidaan silikageelil- lä heksaani/etyyliasetaatti-seoksella. Saadaan 116 mg otsikon yhdistettä amorfisena jauheena, jonka pseudo-sulamispiste on 140-144°C.

Esimerkki 25 30 11J8— (4-asetyylifenyyli) -17j0-hydroksi-6 ^-metyyli- 1 7oi- (1-propynyyli) -4,9-estradien-3-oni 5,2 ml:aan 5-prosenttista metyylilitiumin dietyy-lieetteri-liuosta lisätään 0°C:ssa annoksittain 570 mg kupari(I)jodidia. Kuparisuolan liuettua täydelliseti 35 lisätään -20°C:ssa liuos, jossa on 640 mg 11^-(4-asetyy- 39 85377 lifenyyli) -1 7/f-hydroksi-1 let- (1-propynyyli) -6of-tosyylioksi- 4,9-estradien-3-onia 5 mlrssa THF:a ja 5 ml dietyylieet-teriä ja sen jälkeen sekoitetaan 60 minuuttia -20 --10°C:ssa. Jatkokäsittelyä varten seos kaadetaan ammo-5 niakin vesiliuokseen ja uutetaan etyyliasetaatilla.

Silikageelillä kromatografioinnin ja pääfraktion kiteyt-tämisen jälkeen di-isopropyylieetteristä saadaan 360 mg otsikon yhdistettä, jonka sulamispiste on 129-131°C.

Lähtöaineen valmistus: 10 Liuokseen, jossa on 560 mg 11 j5 — (4-asetyylifenyy- li) -6·*, 17<*'-dihydroksi-1 7 - (1 -propynyyli) -4,9-estradien- 3-onia 4,5 ml:ssa pyridiiniä lisätään jäävedellä jäähdyttäen 960 mg p-tolueenisulfonihappokloridia ja sekoitetaan 5 tuntia +5°C:ssa. Tämän jälkeen seos kaadetaan 15 30 ml:aan 0,5 n normaalista suolahapon vesiliuosta ja uutetaan useaan kertaan etyyliasetaatilla. Uutteet pestään vedellä ja kyllästetyllä NaHCO-j-liuoksella, kuivataan Na2S°4:Ha ja haihdutetaan kuiviin. Saadaan kellertävää öljyä (640 mg), jota käytetään enempää 20 puhdistamatta edellä mainitussa reaktiossa.

Claims (12)

1. 40 35377 Patenttivaatimus Menetelmä terapeuttisesti aktiivisten 13-alkyyli-HB-fenyyligonaanien valmistamiseksi, joilla on yleinen 5 kaava /s. 1 J-^~>,R (1) v\/ Kio io TN ' I A B x'Wr x^ il ^12 jossa 15. ja B yhdessä merkitsevät happiatomia, Cl^-ryhmää tai hiiliatomien 9 ja 10 välistä toista sidosta; X on happiatomi tai hydroksi-iminoryhmä Ν/ν»0Η; R^ on suoraketjuinen tai haarautunut, tyydyttynyt tai tyydyttymätön alkyylitähde, jossa on enintään 8 hii-20 liatomia ja X II jossa on oltava ryhmä - C -, jossa X:llä on edellä mainittu merkitys; R3 on a- tai β-konfiguraatiossa oleva metyyli- tai etyylitähde, jolloin kun kyseessä on a-konfiguraa-25 tiossa oleva metyyli- tai etyylitähde, R3/R4 on -OH / -CeC-Y -C=C-Y / -OH -OH / -C-CH--R, il 20 O
2. 30 -C-CH0-R, / -0RC Il 2 b 5 O -CHq / -C-CH--R, 3 || Z D o -C-CH0-R, / -CH0 il 2 b 3 35 0 li 41 35377 -°H ' -<CH2>m-CH2-K7 -<CH2>m-CH2-R7 1 0R5 r> 0 Λ Λ 5. tai \- -- TTT ja kun kyseessä on β-konfiguraatiossa oleva metyyli- tai etyylitähde,
3. 10 R3/R4 on -0H / -CsC-Y -OH / -C-CHn-R, Il 2 6 0 -C-CH0-R, / -0RC H 2 6 5 0
4. 15 -C-CH_-R / -CH0 Il ^ O O 0 -OH / -(CH2)m-CH2-R7 -OH / -CH-CH-(CH2)k-CH2-R7 tai Λ m jolloin
5. 25 R5 on vetyatomi tai asyylitähde, jossa on 1 - 4 hiiliatomia; Y on vety-, kloori-, fluori-, jodi- tai bromiato-mi, alkyyli- tai hydroksialkyyliryhmä, jolloin alkyylitäh-teessä on 1 - 4 hiiliatomia,
6. 30 Rg on vetyatomi, hydroksi- tai alkyyliryhmä, jol loin alkyylitähteessä on 1 - 4 hiiliatomia, Ry on hydroksi- tai syaniditähde, O-alkyyli- tai 0-asyyliryhmä, joissa kummassakin on 1 - 4 hiiliatomia, k on luku 0-2, 35. on luku 0-3, 42 85377 R9' R10' R11 R12 ovat kukin vetyatomi, hydroksi tai alkyyli, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, tai halogeeniato-mi, ja Ιΐβ-fenyylitähteen substituentti on 3- tai 4-5 asemassa, tunnettu siitä, että käsitellään yhdistettä, jolla on yleinen kaava R,3 10 I J_1 (II) K OH 15 jossa K on ketaalin, tioketaalin, oksiimin tai metyyliok-siimin muodossa suojattu ketoryhmä, A, B ja Rj merkitsevät samaa kuin edellä, R^ merkitsee samaa kuin R^, jolloin siinä on kuitenkin
7. 20. K, n M ryhmän -C- asemasta ryhmä -C-, R'^ merkitsee samaa kuin Rg, jolloin mahdollisesti läsnä olevat hydroksyyliryhmät on suojattu, ja R'4 merkitsee samaa kuin R^, jolloin mahdollisesti läsnä olevat hydroksi- tai asyyliryhmät ovat 25 suojattuja, ja K1 edellä mainittujen K:n merkitysten lisäksi merkitsee vielä vetyatomia ja suojattua hydroksi-ryhmää, sinänsä tunnetulla tavalla altistamalla yhdiste vettä poistavan aineen vaikutukselle, joka pystyy myös vapauttamaan suojatun ryhmän (suojatut ryhmät), veden loh-30 kaisemiseksi, jolloin samanaikaisesti muodostuu 4(5)kak- soissidos, K^rssä oleva hydroksiryhmä hapetetaan, haluttaessa siten saadut kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa substituenteilla Rg, Rjq, Rj^ Ja R^ on merkitys vety, saatetaan reagoimaan mikrobiologisesti hydroksyloimalla 35 mikro-organismilajien Streptomyces toyocaensis (DSM 40 li 43 85377 030. ja/tai Streptomyces platensis (NRRL 2364) ja/tai Nig-rospora sphaerica (CBS 98 469) ja/tai Neurospora crassa (ATCC 9278) kanssa ja näin saatujen kaavan I mukaisten hydroksyloitujen yhdisteiden, joissa ainakin yksi substi-5 tuenteista Rg, R^, R^ ja Rj^ merkitsee hydroksiryhmää ja loput vetyä, asemat, joissa on hydroksiryhmiä, haluttaessa epimeroidaan, hydroksiryhmät haluttaessa eetteröidään, esteröidään tai substituoidaan halogeeni- tai alkyylitäh-teellä. Reissä ja Reissä olevat hydroksiryhmät haluttaessa 10 esteröidään tai eetteröidään, jolloin muodostuu kaavan I mukainen tuote, jossa X on happiatomi, ja haluttaessa se saatetaan tämän jälkeen reagoimaan hydroksyyliamiinihydro-kloridin kanssa tertiaaristen amiinien läsnäollessa lämpötilojen ollessa -20 - +40 eC. 15 44 85377 Förfarande för framställning av terapeutiskt aktiva 13-alkyl-llB-fenylgonaner med den allmänna formeln Rl 10 !0 I 'A B I i vilken 12 A och B tillsanunans betyder en syreatom, en CH2~ 15 grupp eller en andra bindning mellan kolatomer 9 och 10; X är en syreatom eller en hydroxiiminogrupp N'''OH; är en rakkedjlg eller förgrenad, mättad eller omättad alkylrest med högst 8 kolatomer, X II 20 vilken bör innehälla gruppen - C väri X har ovan nämn- da betydelse; R2 är en i a- eller B-konfigurationen be- fintlig metyl- eller etylrest, varvid dä det är fräga om en i α-konfigurationen befintlig metyl- eller etylrest är R3/R4 -OH / -CeC-Y
8. 25 -CeC-Y / -OH -OH / -C-CH„-R, Il z o 0 -C-CH0-Rc / -ORc || Z O J 0
9. 30 -CHq / -C-CH0-R<- O II Z O o -C-CH2-R6 / -CH3 o -OH / -(CH2)m-CH2-R7 35 ~ ^ CH2)m-CH2_R7 1 0R5 45 85377 Λ Λ «_ _ 5 ^ ^ och dä det är fräga om en i β-konfigurationen befintlig metyl- eller etylrest är R3/R4 -OH / -C=C-Y -OH / -C-CH--R, Il £ O 10 o -C-CH0-R, / -OR_ Il 2 6 5 O "S"CH2‘R6 / "CH3 O
10. 15 -OH / -(CH2)ni-CH2-R7 -OH / -CH=CH-(CH2)k-CH2-R7 eller 4^} varvid R^ är en väteatom eller en acylrest med 1-4 kolatomer ;
11. 25 Y är en väte-, klor-, fluor-, jod- eller bromatom, en alkyl- eller hydroxialkylgrupp, varvid alkylresten har 1-4 kolatomer, Rg är en väteatom, en hydroxi- eller alkylgrupp, varvid alkylresten har 1-4 kolatomer,
12. 30 R7 är en hydroxi- eller syanidrest, en 0-alkyl- eller O-acylgrupp, vilka bäda har 1-4 kolatomer, k är talet 0-2, m är talet 0-3, Rg, R1q, Rj^ och R12 vardera är en väteatom, en 35 hydroxi eller en alkyl med 1-4 kolatomer eller en halo- «6 8 5377 genatom, och Ιΐβ-fenyIrestens substituent är i 3- eller 4-ställning, kännetecknat därav, att en fö-rening med den allmänna formeln 5 «·3 i2jL''r'4 10 r^T^T (II) K OH 15. vilken K är en ketogrupp som är skyddad i form av en ketal, tioketal, oxim eller metyloxim, A, B och betyder detsamma om ovan, R'^ betyder detsamma som R^, varvid den emellertid X K, II |l 20. stället för gruppen -C- har gruppen -C-, R'g betyder detsamma som R^, varvid de eventuellt närvarande hydroxyl-grupperna är skyddade, och R' ^ betyder detsamma som R^, varvid de eventuellt närvarande hydroxi- eller acylgrup-perna är skyddade, och förutom de ovan nämnda betydel-25 serna för K ytterligare betyder en väteatom och en skyddad hydroxigrupp, behandlas pä ett i och för sig känt sätt genom att utsätta föreningen för päverkan av ett dehydre-rande ämne, som ocksä kan frigöra den skyddade gruppen (de skyddade grupperna), för spjälking av vatten, varvid sam-30 tidigt bildas en 4(5)-dubbelbindning, den i befintliga hydroxigruppen oxideras, om sä önskas bringas de sä här erhällna föreningarna med formeln I, i vilka substituen-ter Rg, R10> R1;L och R12 har betydelsen väte, att genom mikrobiologiskt hydroxylering reagera med mikroorganismar-35 ter Streptomyces toyocaensis (DSM 40 030) och/eller Strep- li 47 β 5 3 77 tomyces platensis (NRRL 2364) och/eller Nigrospora sphae-rica (CBS 98 469) och/eller Neurospora erässä (ATCC 9278) och de sä här erhällna hydroxylerade föreningarna med for-meln I, i vilka ätminstone ett av substituenterna Rg, R^q, 5 R^ och R^2 betyder en hydroxigrupp och de andra väte, epimeras, om sä önskas, i ställningar med hydroxigrupper, hydroxigrupperna företras, föresteras eller substitueras med en halogen- eller alkylrest om sä önskas, de i R^ och R^ befintliga hydroxigrupperna förestras eller företras om 10 sä önskas, varvid bildas en produkt med formeln I, 1 vil-ken X är en syreatom, och om sä önskas brIngas den där-efter att reagera med hydroxylaminhydroklorid 1 närvaro av tertlära aminer vld en temperatur av -20 - +40 °C.