FI85058C - Roerkoppling. - Google Patents

Description

1 85058

Putkiliitos

Keksinnön kohteena on putkiliitos kahden putken profiloimattomien päätyosien yhdistämiseksi tai yhden 5 putken kiinnittämiseksi käsittäen ainakin yhdellä kiris-tyslaitteella kiristettävän sinkilän, ainakin kaksi varmistuslaitetta, jotka kukin on sijoitettu omaan säteit-täisesti sisäänpäin avonaiseen sinkilän rengaskammioon ja jotka käsittävät ainakin yhtä rengaskammion seinää vasten 10 painautuvia, putken kehän suunnassa jaetuiksi sovitettuja varmistuselementtejä, joissa on ainakin yksi putken kehän suunnassa suuntautuva sivuseinä, joka on säteittäisesti sisemmältä reunaltaan varustettu särmällä säteittäiseksi tarttumiseksi putkimateriaaliin, jolloin jokaisen varmis-15 tuslaitteen varmistuselementit tai useat niistä on yhdistetty keskenään ja sinkilän aksiaalisesti keskellä sijaitsevassa rengaskansiossa olevan rengasmaisen tiivistysmuh-vin ja viistoon aksiaaliseen keskustaan päin suunnattuja, ympäri ulottuvia tiivistyshuulia tiivistysmuhvin aksiaa-20 lisillä ulkoalueilla.

Tällaisen tunnetun putkiliitoksen yhteydessä sin-kilä muodostuu kahdesta puolilieriön muotoisesta, suhteellisen jäykästä valuosasta, jotka yhdistetään kahdella dia-metraalisesti vastakkaisesti sijaitsevalla kiristyslait-____: 25 teella. Sinkilän sisäsivulle on tehty kolme rengaskansiota, joista molemmat aksiaalisesti uloimmat ottavat vas-; taan kumpikin yhden varmistuslaitteen ja aksiaalisesti si- ’ sin rengaskammio sisältää tiivistysmuhvin. Tiivistysmuhvi lepää tiivistysmuhvin toiseen päähän muodostetulla tiivis-30 tyshuulella yhdistettävien putkien toisen päätyosan kehää V vasten ja tiivistysmuhvin toiseen päähän muodostetulla tiivistyshuulella yhdistettävien putkien toisen päätyosan kehää vasten. Aksiaalisesti keskimmäisen rengaskammion pohja ja tätä vasten painautuva tiivistysmuhvin ulkosivu 35 ovat tasaiset, kun taas tiivistysmuhvissa on säteittäi-sesti katsoen sisäsivullaan aksiaalisesti keskialueella 2 85058 tiivistyshuulien välissä rengastila, joka jää vapaaksi myös kiristyslaitteiden kiristämisen jälkeen. Varmistus-elementit tarttuvat putkimateriaaliin ainoastaan aksiaa-lisesti sisemmillä seinillään, jotka on varustettu sä-5 teittäisesti sisemmillä terävillä särmillä. Aksiaalises-ti ulommat rengaskammion seinät säilyttävät myös kiristämisen jälkeen säteittäisen etäisyyden putkien päätyosis-ta. Putket voivat sen vuoksi taipua kulmaan (kallistua) säteittäisen kuormituksen yhteydessä kevyesti aksiaalita-10 sossa toistensa suhteen, jolloin varmistuselementtien terävät särmät toimivat kiertonivelenä. Tällöin tiivistys-huulet kuormittuvat toistensa suhteen kallistuneiden putkien sisäkulman sivuilla, niin että on olemassa epätii-viyden vaara silloinkin, kun tiivistyshuulien välisessä 15 rengastilassa vallitseva paine aikaansaa myös aksiaalises-ti toisiaan kohti olevien tiivistyshuulien painautumisen putkien päätyosia vasten. Lisäksi on vaarana, että myös varmistuselementit menettävät kosketuksen putkimateriaaliin toistensa suhteen kallistuneiden putkien sisäkulman 20 alueella, niin että putkien kulmaan taittumisen yhteydessä samanaikaisesti aikaansaatu putkiliitoksen aksiaali-kuormitus johtaa putkien suhteelliseen aksiaaliseen siirtymiseen putkiliitoksessa ja aiheuttaa siten putkiliitoksen irtoamisvaaran.

25 Keksinnön tehtävänä on kehittää johdannon mukainen putkiliitos, joka kestää yhdistettävien putkien suurempaa ·'· aksiaalista ja säteittäistä kuormitusta tiivistysvaiku- - " tuksen ollessa samanaikaisesti parempi.

... Keksinnön mukaisesti tämä tehtävä on ratkaistu si- 30 ten, että sinkilä käsittää ainakin yhden aksiaalisilla : : : aallotuksilla varustetun sinkilävanteen, joista aallois ta toiset muodostavat kyljillään rengaskansioiden sivusei-nät, toiset tarttuvat tiivistysmuhvin säteittäisesti ulom-piin rengasuriin tiivistysmuhvin tiivistyshuulilla varus-35 tettujen alueiden ja molempien putkien päätyosien päällä lepäävän, aksiaalisesti keskellä olevan alueen välissä, ja 3 85058 aksiaalisesti keskimmäinen aalto on sinkilän kiristetyssä tilassa tiivistysmuhvin aksiaaliseen keskialueeseen painautuneena.

Tämän suoritusmuodon yhteydessä syntyy tiivistys-5 huulien väliselle alueelle putkien toisiaan kohti olevien päiden läheisyyteen tiivistysmuhvin kaksi voimakkaammin tiivistettyä rengasaluetta, jotka painautuvat lujasti putkien päätyosia vasten. Täten tiivistysvaikutus kokonaisuudessaan kohoaa huomattavasti tiivistyshuulien vai-10 kutusta suuremmaksi. Mikäli nesteenpaine putkissa kohoaisi kuitenkin niin paljon, että paineneste ylittää putkien päiden läheisyydessä rengastiivistysalueet, silloin näihin liittyvät tiivistyshuulet huolehtivat lisätiivistys-vaikutuksesta, joka tulee sitä suuremmaksi, mitä korkeam-15 pi nesteenpaine on, koska paineneste painaa tiivistyshuulien säteittäisesti ulompia kylkiä kohti ja siten tiivis-tyshuulia putkien päätyosien kehää vasten. Siinä tapauksessa, että putket taittuvat kulmaan, putkiliitos taipuu myös suhteellisen helposti poikkiakselin ympäri samoin 20 aallotusten nivelvaikutuksen johdosta, niin että se seuraa pääpiirteissään putkien taittumista ja varmistusele-menttien särmät pysyvät edelleen tartunnassa putkimate-riaalin kanssa. Sitä paitsi tiivistysmuhvin kumikimmoinen materiaali voi putkien taittumisen yhteydessä vyöhykkeil-25 lä, joilla kuormitus vähenee, korvata tiivistysmuhvin voi-makkaammin tiivistetyt rengasalueet tiivistyksen varmistamiseksi edelleen. Aallotukset voidaan valmistaa helposti kohopuristamalla tasainen sinkilävanne.

Edullisesti on huolehdittu siitä, että kahdella - - 30 sivuseinällä varustettujen varmistuselementtien sivusei- nät divergoivat nämä varmistuselementit vastaanottavien rengaskammioiden sivuseiniä vasten ja kaikkien varmistus-elementtien sivuseinien säteittäisesti sisemmät reunat muodostavat kynsiä säteittäiseksi tarttumiseksi putkima-35 teriaaliin ja että varmistuselementtien sivuseinien jäyk-‘ kyys putken pituussuunnassa katsottuna on pienempi kuin 4 85058 varmistuselementit vastaanottavien rengaskansioiden sivu-seinien jäykkyys. Kynsiin muodostuu täten terävät särmät, jotka varmistavat helpon ja syvän tunkeutumisen putkima-teriaaliin ja siten putkiliitoksen suuren aksiaalisen 5 kuormitettavuuden.

Siten putkien päätyosien välistä liitossaumaa kohti olevat varmistuselementtien sivuseinät voivat putkien päiden erilleen vetämisen yhteydessä lähes välittömästi nousta pystyyn ja pystyynnousun vaikutuksesta kasvaa kyn-10 sien tunkeutumisen putkimateriaaliin aikaansaava säteit-täisvoima. Myös aksiaalisille voimille, jotka pyrkivät painamaan putkien päitä toisiaan vasten, varmistuslaite tarjoaa suuremman vastuksen. Sellaisten aksiaalisten työntö- tai painevoimien vastaanotto on erityisen toivot-15 tavaa silloin, kun tiivistysmuhvi on säteittäisesti sisemmältä sivultaan varustettu ympäri ulottuvalla, yhdistettävien putken päiden päätysivujen väliin tarttuvalla ruo-teella. Kyseisessä tapauksessa tämä ruode ei vahingoitu liian suurien aksiaalisten painevoimien vaikutuksesta.

20 Suuri aksiaalinen painekuormitettavuus on kuitenkin toivottava myös silloin, kun putkiliitosta käytetään liikkumattomana putken pitimenä, joka toimii kiinnekohtana, johon nähden toisiinsa yhdistettyjen putkien siirtyminen tai ainoastaan putkiliitoksen ympäröimän putken siirty-25 minen termisten aksiaalivenymien johdosta on estettävä.

Kun putkiliitos ympäröi ainaostaan yhtä putkea, jonka se eristää liikkumattomaan esineeseen (rakennuksen seinään ... tai sentapaiseen) , sinkilän ja putken välissä ei tarvita ;·; tiivistysmuhvia. Varmistuselementtien kammiointi var- • · 30 mistaa, etteivät niiden sivuseinät leviä tai vastaavasti siirry aksiaalisesti sinkilän säteittäisen paineen alaisina pitkälle, että ne menettäisivät tartunnan putkimateriaaliin. Pikemminkin säteittäinen kiristysvoima johdetaan käytännöllisesti ottaen täysin säteittäisesti kyn-35 siin, niin että nämä tarttuvat lujasti putkimateriaaliin, vieläpä kun varmistuselementtien sivuseinien kaltevuus 5 85058 on suhteellisen vähäinen, niin että ne kestävät suuria aksiaalisia voimia.

Kun kaksi sivuseinää omaavien varmistuselementtien sivuseinillä on säteittäisesti sisempänä suurempi etäisyys 5 kuin säteittäisesti ulompana, varmistuslaitteet eivät sijaitse ainoastaan rengaskammioiden pohjalla, vaan varmistuselementtien sivuseinien välityksellä myös kyseisten rengaskammioiden säteittäisesti sisempiä kehän reuna-alueita vasten, niin että puristusvoima siirtyy sekä vä-10 littömästi pohjan että myös rengaskammioiden sivuseinien välityksellä varmistuselementtien sivuseiniin ja varmistuselementtien kynnet painuvat lujasti putkimateriaaliin.

Edelleen voi varmistuslaitteissa varmistuselementtien kehän suunnassa vierekkäisten aksiaalisesti ulompien 15 sivuseinien välissä olla aksiaalisesti varmistuselemen-tit vastaanottavien rengaskammioiden pohjalla tämän rengaskansion aksiaalisesti ulompaan sivuseinään saakka ulottuva jatke. Tällä tavalla on varmistettu, että putkilii-toksen aksiaalikuormitusken yhteydessä putkien varmistus-20 laitteiden välityksellä rengaskammioiden seinien aksiaalisesti ulompiin sivuseiniin siirtämät vetovoimat vaikuttavat pääasiassa jatkeen tai jatkeiden välityksellä kyseisen rengaskammion pohjan läheisyydessä sen aksiaalisesti ulompaan sivuseinään. Siten vähenee aksiaalisesti 25 ulompien rengaskammion seinien leviämisvaara huomattavasti myös putkiliitoksella yhdistettyjen putkien sangen suuren aksiaalikuormituksen yhteydessä - koska tuloksena olevien, sivuseiniin aksiaalisesti ulospäin vaikuttavien voimien aikaansaama taivutusmomentti on suhteellisen vä-30 häinen pienen vipuvarren ja vastaavasti tuloksena olevien voimien pienen etäisyyden johdosta rengaskammion pohjasta.

Mutta vaihtoehtoisesti on myös mahdollista, että kaksi sivuseinää käsittävien varmistuselementtien sivu-: : : seinillä on säteittäisesti sisempänä pienempi etäisyys 35 kuin säteittäisesti ulompana. Varmistuselementtien sivu-seinät ovat tällöin ainoastaan säteittäisesti ulommalla 6 85058 kehän reunallaan rengaskansion sivuseiniä vasten, niin että rengaskansion seinien aksiaalinen leviämisvaara on rengaskansion sivuseiniin vaikuttavien aksiaalisten kuor-mitusvoimien vähäisen etäisyyden vuoksi pienempi kuin var-5 mistuselementtien sivuseinien päinvastaisen viistoon asetuksen yhteydessä.

Edelleen voivat varmistuselementtien sivuseinät olla nivelletyt varmistuslaitteiden kehän suunnassa sijaitsevan uuraan sivuille. Tällöin jää pois varmistusele-10 menttien sivuseinien taivutusrasitus, josta on seurauksena varmistuselementtien pitempi kesto vaihtelevien ak-siaalikuormitusten yhteydessä.

Varmistuselementtien sivuseinien ja uuman välinen nivelliitos voidaan yksinkertaisella tavalla saada aikaan 15 siten, että uuman sivu-ulokkeet menevät välyksellä sisään varmistuselementtien sivuseinien aukkoihin.

Lisäksi voi suoritusmuoto olla sellainen, että varmistuslaitteiden aksiaalisissa poikittaisseinissä olevat reiät ovat välyksellä kuppien lävistämät, jotka tart-20 tuvat säteittäislaipalla alhaalta päin mahdollisesti välyksellä kyseisen reiän reunan säteittäisesti sisempään sivuun ja jotka on pohjastaan hitsattu pistehitsauksella kiinni vastaavan rengaskammion pohjaan. Tällä tavalla varmistuslaitteet varmistetaan myös ennen putkiliitoksen 25 asennusta, erityisesti ennen kahdesta kuorenpuolikkaasta muodostuvan sinkilän käsittävän putkiliitoksen asennusta, rengaskammioista ulos putoamista vastaan ja samalla keskiöidään itsetoimivasti asennuksen yhteydessä, silloinkin kun hitsauskohdat eivät sijaitse tarkasti putkikam-; 30 mioiden aksiaalisessa keskustassa.

Sen estämiseksi, etteivät varmistuslaitteiden kynnet tunkeudu liian syvälle putkimateriaaliin putkilii-tosta käytettäessä muoviputkiin tai ohutseinäisiin metalliputkiin, on edullista, että jokaisen varmistuslaitteen 35 sivuseinien väliin on sovitettu toinen tämän varmistus-laitteen kaltainen varmistuslaite, jonka säteittäisesti 7 85058 sisenunät sivuseinäreunat ovat samalla säteittäisellä korkeudella säteittäisesti ulomman varmistuslaitteen (-laitteiden) säteittäisesti sisempien sivuseinäreunojen kanssa.

5 Vaihtoehtoisesti voivat varmistuslaitteet olla sellaiset/ että ne käsittävät aina kaksi kampamaista kaistaletta ikeestä ulkonevine ulokkeineen, jolloin toisen kaistaleen ulokkeet ovat lomittain toisen kaistaleen ulokkeiden kanssa ja keskenään ristikkäin kulmassa, niin että 10 kaistaleiden säteittäisesti ulommat syrjät nojaavat suunnilleen kyseisen rengaskammion säteittäisesti ulompiin nurkiin ja kaistaleiden säteittäisesti sisemmät, kehän suunnassa sijaitsevat reunaosat nojaavat rengaskammion säteittäisesti sisempiin reunaosiin. Tämän suoritusmuodon 15 yhteydessä saadaan yksinkertaisella tavalla tulokseksi varmistuslaitteiden tukeutuminen kahteen säteittäisesti toisistaan erillään olevaan kohtaan jokaisen rengaskammion sivuseinien kullakin sisäsivulla samalla säilyttäen kaistaleiden suhteellinen liikkuvuus toistensa suhteen, 20 niin että ne itsetoimivasti mukauttavat sijaintinsa rengaskansioiden ääviviivaan.

On edullista, jos kaistaleiden säteittäisesti sisemmät, kehänsuunnassa sijaitsevat reunaosat on taitettu säteittäisesti sisäänpäin. Tällä tavalla johdetaan sä-25 teittäiset kiinnitysvoimat pääasiassa säteittäisesti var-mistuselementtien sivuseinien säteittäisesti sisempien särmien kautta putkimateriaaliin.

Eräs suoritusmuoto on sellainen, että kiristys-laitteessa on sinkilävasteen päiden välissä olevan raon 30 molemmilla puolilla kaksi aksiaalisesti erillään olevaa, säteittäisesti ulkonevaa kiinnityspäätä, jotka on kiris-tysruuvilla yhdistetty aina raon toisella puolella niitä vastapäätä sijaitseviin kiinnityspäihin, ja että raon kummallakin puolella molemmat kiinnityspäät on yhdistet-35 ty tuella, joka lepää sinkilävanteen säteittäisesti ulommalla sivulla ja jonka säteittäisesti sisempi ääriviiva 8 85058 on mukautettu sinkilävanteen ulkoääriviivaan. Nämä tuet estävät aallotetun sinkilävanteen säteittäisen pullistumisen yhdistettävien putkien suurien sisäpuolisten paineiden ja keskinäisen kulmaan taittumisen yhteydessä, 5 erityisesti raon läheisyydessä.

Tällöin voi jokainen kiinnityspää käsittää aksiaalisen pyöröpultin, joka on löyhästi varustetun, sinkilä-vanteelle kiinnitetyn nauhasilmukan ympäröimä, sisältää kiristysruuvin lävistämän poikittaisporauksen ja on toi-10 sesta päästään varustettu säteittäisellä raolla, johon toisen tuen toinen pää tarttuu. Tämä suoritusmuoto mahdollistaa, että kiristysruuvien kiristämisen yhteydessä pultit ja tuet kiertyvät mukana aksiaalisen akselin ympäri sinkilän halkaisijan pienenemisen mukaisesti kiris-15 tämisen aikana, ilman että kiinnityspäihin, tukiin tai ruuveihin kohdistetaan taivutusrasituksia. Sen lisäksi tuet pidetään tällä tavalla varmasti asennusasennossaan.

Tuet voivat tosin olla tehdyt myös kiertosymmetri-sesti aallotetuiksi pulteiksi, joiden aallot tarttuvat 20 sinkilän aaltoihin, mutta kuitenkin tukien levymäinen suoritusmuoto on yksinkertaisempi. Tällöin tuet voidaan aallotettu nauha mukaan lukien yksinkertaisesti meistää levystä.

Pyöröpulteissa (jotka ovat kiinnityspäiden silmu-25 koissa) voi edelleen olla toisessa päässään säteittäinen j- laippa, joka painautuu aksiaalisesti uloimmista rengas- kammion seinistä yhden ulkosivua vasten. Tämä laippa tu-··. kee aksiaalisesti uloimpia rengaskammion seiniä auki le- Γ1 viämistä vastaan.

30 Edelleen voi toinen toisiaan vastapäätä sijaitse vista sinkilävanteen päistä olla varustettu sinkilävanteen päiden välisen raon ylittävällä laatalla, joka on : · aallotettu samoin kuin sinkilävanne ja jonka säteittäi- sesti ulommat kohoutumat ulkonevat kehän suunnassa näiden 35 kohoutumien välissä oleviin syvennyksiin verrattuna. Laatan kehän suunnassa ulkonevat kohoutumat helpottavat 9 85058 laatan vapaan pään vientiä sisään sinkilävanteen vapaan pään ja tiivistysmuhvin väliin putkiliitoksen asennuksen yhteydessä.

Tällöin on edelleen edullista, jos laatta lepää 5 aksiaalisesti ulospäin ja säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvilla sivuseinillään tiivistysmuhvin vastaavasti kar-tiomaisilla, aksiaalisesti ulommilla kyljillä ja nämä sivuseinät on varustettu kehän suunnassa sijaitsevilla vaoilla. Tällä tavalla saadaan aikaan sekä rengaskammioi-10 den että myös laatan sivuseinien likimain kartiomainen muoto, jolloin laatan sivuseinien jäykkyyttä aksiaalista pullistumista vastaan lisäävät vielä kehän suunnassa sijaitsevat vaot.

Keksintöä ja sen lisäsuoritusmuotoja selitetään 15 seuraavassa lähemmin edullisten suoritusmuotoesimerkkien piirustusten yhteydessä. Tällöin esittää: kuvio 1 keksinnön mukaisen putkiliitoksen ensimmäisen suoritusmuotoesimerkin perspektiivistä kuvantoa sekä tällä putkiliitoksella yhdistettyjä putkia, 20 kuvio 2 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen ja putkien osan aksiaalileikkausta putkisinkilän raon läheisyydestä ilman asiaankuuluvia kiristyslaitteita, kuvio 3 kuvion 2 suurennettua osaleikkausta A, kuvio 4 kahdesta varmistuslaitteesta toisen per-25 spektiivistä esitystä, jotka laitteet on sovitettu kukin yhteen kahdesta rengaskansiosta kuvion 1 mukaisen putki-liitoksen sinkilän sisäsivulle, ilman asiaankuuluvaa sin-kilää, kiristyslaitetta ja tiivistysmuhvia sekä varmis-Γ1 tuslaitteesta erilleen otettua hitsauskuppia, joka on 30 tarkoitettu varmistuslaitteen yhdistämiseksi kyseisen rengaskansion pohjaan, kuvio 5 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen kiristys-laitteen kahden pyöröpultin ja yhden tuen räjäytyskuvantoa, ' kuvio 6 kuvion 1 mukaisen kiristyslaitteen pyörö- 35 pultin vaihtoehtoista suoritusmuotoa, 10 85058 kuvio 7 useista säteittäisesti sisäkkäin kytketyistä varmistuslaitteista muodostuvaa pakettia, jotka varmistuslaitteet vastaavat toisiaan ja joista säteittäisesti uloin vastaa kuvion 4 mukaista varmistuslaitetta, 5 kuvio 8 kuvion 1 mukaisen sinkilän päätyosan pääl- lyskuvantoa, kuvio 9 keksinnön mukaisen putkiliitoksen toisen suoritusmuodon perspektiivistä esitystä käsittäen muunnetun kiristyslaitteen, 10 kuvio 10 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen osaa toisen rengaskammion alueelta osittain leikkauksena käsittäen muunnetun varmistuslaitteen, kuvio 11 kuvion 10 mukaisen varmistuslaitteen perspektiivistä esitystä, 15 kuvio 12 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen osaa toisen rengaskammion alueelta osittain leikkauksena käsittäen toisenlaisen muunnetun varmistuslaitteen, kuvio 13 kuvion 12 mukaisen varmistuslaitteen päätyosan perspektiivistä esitystä, 20 kuvio 14 kuvion 13 mukaisen varmistuslaitteen osan päätyosuuden perspektiivistä esitystä, kuvio 15 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksenosaa osittain leikkauksena yhden rengaskammion alueelta käsittäen muunnetun suoritusmuodon omaavan varmistuslaitteen, 25 kuvio 16 kuvion 15 mukaisen varmistuslaitteen pää- tyosan perspektiivistä esitystä, kuvio 17 kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen osaa yhden rengaskammion alueelta käsittäen edelleen muunnetun suoritusmuodon omaavan varmistuslaitteen ja - - 30 kuvio 18 kuvion 17 mukaisen varmistuslaitteen pää tyosan perspektiivistä esitystä.

Kuvion 1 mukainen putkiliitos yhdistää kahden koaksiaalisen putken 1 ja 2 päät, joiden halkaisijoilla ja seinän paksuudella on samat nimellismitat. Tämä put-35 kiliitos muodostuu metallia olevasta sinkilästä 3 ja — renkaan muotoisesta tiivistysmuhvista 4 (kuvio 2), joka 11 85058 on kumikimmoista materiaalia. Sinkilä 3 muodostuu likimain C-muotoisesta, putkien 1, 2 aksiaalisessa suunnassa aallotetusta sinkilävanteesta 5, kahdesta aksiaalisesta varmistuslaitteesta 6 ja sinkilävanteen päät yhdistävästä 5 kiristyslaitteesta 7 (joka esityksen yksinkertaistamiseksi on jätetty pois kuviosta 2) .

Sinkilävanteen 5 kaksi aksiaalisesti ulointi aaltoa, vertaa erityisesti kuvioon 2, muodostaa kylkiensä avulla poikkileikkaukseltaan suunnilleen puolisuunnikkaan 10 muotoisten rengaskansioiden 10 sivuseinät 8, 9, jotka kammiot ovat säteittäisesti sisäänpäin avonaiset. Kaksi seu-raavaa säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvaa aaltoa 11 työntyy vastaavasti muotoiltuihin, tiivistysmuhvin 4 säteittäisesti ulommassa kehäseinässä oleviin rengasuriin 15 12 putken päiden puskusauman molemmilla puolilla. Aksiaa lisesti keskimmäinen, säteittäisesti sisäänpäin suuntautuva aalto 13 on painettu sisään aksiaalisesti keskellä olevaan, ulkoa ja sisältä ennen kiristämistä aksiaalisessa suunnassa sileään alueeseen 14. Tiivistysmuhvin 4 kak-20 si aksiaalisesti ulointa aluetta 15 on varustettu säteittäisesti sisäsivultaan ympäri ulottuvilla, toisiaan kohti aksiaalisesti suunnatuilla tiivistyshuulilla 16 ja ne on sijoitettu kahden säteittäisesti ulospäin suuntautuvan aallon 17 kylkien väliin.

25 Kuvioiden 1, 2 ja 8 mukaisesti sinkilävanteen 5 päiden välinen rako on peitetty laatalla 18, joka on aal-lotettu samoin kuin rengaskammioiden 10 välissä oleva sin-kilävanteen 5 alue ja sijaitsee tiivistysmuhvin 4 ja sinkilävanteen 5 välissä. Kuten erityisesti kuvio 8 esittää, " - 30 ulkonevat laatan 18 säteittäisesti uloimmat kohoutumat 19 ja 20 sinkilän 3 ja vastaavasti putkien 1, 2 kehän suunnassa näiden kohoutumien 19, 20 välissä olevien syvennysten 21, 22 suhteen. Siten laatta painautuu aksiaalisesti ulospäin ja säteittäisesti sisäänpäin suuntauvien sivu-35 seiniensä 23 avulla tiivistysmuhvin 4 vastaavasti kar-tiomaisia aksiaalisia ulkokylkiä vasten ja sivuseinät 23 i2 85058 on varustettu kehän suunnassa sijaitsevilla vaoilla 24 jäykistämistarkoituksessa. Laatan 18 kehän suunnassa ulkonevat kohoutumat 19 ja 20 helpottavat laatan 18 sisään-vientiä tiivistysmuhvin 4 ja sinkilävanteen 5 väliin put-5 kiliitoksen asennuksen yhteydessä.

Kuten erityisesti kuvio 4 esittää, varmistuslaitteet 6 muodostuvat aksiaaliselta poikkileikkaukseltaan likimain puolisuunnikkaan muotoisista, rengaskammioiden 10 kaarevuutta vastaavalla ympyrän kaarella sijaitsevis-10 ta varmistuselementeistä 25, joiden sivuseinät 26 muodostavat putken pituussuunnan kanssa pienemmän kaltevuuskulman kuin rengaskammioiden 10 sivuseinät 8, 9 (kuvio 3). Muutamien vierekkäisten varmistuselementtien 25 välissä on lisävarmistuselementti 27, joka käsittää ainoastaan 15 yhden viiston sivuseinän 26 aksiaalisesti sisemmällä sivulla ja aksiaalisesti varmistuselementit 25, 27 vastaanottavan rengaskammion 10 pohjalla aksiaalisesti tämän rengaskammion 10 ulkosivuseinään 8 saakka ulottuvan jatkeen 28 kaksi sivuseinää 26 käsittävien varmistuselement-20 tien 25 kehän suunnassa vierekkäisten aksiaalisesti ulompien sivuseinien 26 välissä.

Kaikki varmistuselementtien 25, 27 säteittäisesti sisäänpäin, kehän suunnassa olevat reunat on varustettu sahanhammasmaisilla kynsillä 29 säteittäiseksi tarttumi-25 seksi putkimateriaaliin. Sen jälkeen on varmistuselemen-tit 25, 27 yhdistetty kehän suunnassa toisiinsa yhdeksi osaksi, niin että muodostuu varmistusrengas, jossa on erotusrako, niin että varmistusrenkaan halkaisijaa voidaan muuttaa sinkilän 3 kiristämisen yhteydessä.

30 Varmistuslaitteet 6 on mitoitettu siten, että ne rengaskammioihin 10 sijoittamisen jälkeen painavat sivu-seiniensä 26 säteittäisesti ulommilla pinnoilla rengas-kammioiden 10 säteittäisesti sisempiä reunoja vasten ja -: niiden säteen suunnassa ulommat poikittaisseinät 30, kat- 35 so erityisesti kuviota 3, painautuvat rengaskammioiden 10 pohjaa vasten. Edelleen on varmistuslaitteiden 6 i3 85058 sisäsäde valittu pienemmäksi kuin rengaskansioiden 10 sivuseinien 8, 9 sisäsäde, niin että kynnet 29 ulkonevat säteittäisesti sisäänpäin sivuseinien 8, 9 yli.

Varmistuslaitteiden 6 poikittaisseinät 30 on edel-5 leen varustettu kehän suunnassa jaetuiksi sovitetuilla rei'illä 31. Jokainen reikä 31 on kupin 31 lävistämä, joka painautuu kupin 32 suhteen säteittäisellä laipalla 33 kyseisen reiän 31 reunan säteittäistä sisäsivua vasten ja joka on pohjastaan hitsattu pistehitsauksella kyseisen 10 rengaskammion 10 pohjaan. Varmistuslaitteet 6 keskiöity-vät sen vuoksi, erityisesti puolisuunnikasmuotonsa johdosta, rengaskammioissa 10 sisään sijoittamisen ja kuppien 32 hitsauksen jälkeen itsetoimivasti myös silloin, kun kupit 32 eivät ole tarkasti rengaskammioiden 10 ak-15 siaaliseen keskustaan hitsattuina.

Kuvioiden 1 ja 5 mukaisesti kiristyslaite 7 käsittää sinkilävanteen päiden välisen raon molemmilla puolilla kaksi aksiaalisesti toisistaan välin päässä olevaa, säteittäisesti ulkonevaa kiinnityspäätä 34, jotka on kiris-20 tysruuvilla 35 yhdistetty kulloinkin raon toisella puolella niitä vastapäätä olevaan kiinnityspäähän 34. Raon kummallakin puolella molemmat kiinnityspäät 34 on yhdistetty levyn muodossa olevalla tuella 36, joka sijaitsee sinkilävanteen 5 säteittäisesti ulommalla sivulla ja jon- - 25 ka säteittäisesti sisempi ääriviiva on mukautettu sinki- r lävanteen 5 ulkoääriviivaan. Sinkilävanteen 5 raon toi sella sivulla olevat kiinnityspäät 34 sisältävät aksiaa-lisen pyöröpultin 37 ja sinkilävanteen 5 raon toisella sivulla olevat kiinnityspäät 34 aksiaalisen pyöröpultin 30 38. Pyöröpultteja 37 ja 38 ympäröi löyhästi sinkilävan- teelle 5 pistehitsauksilla 39 kiinnitetty nauhasilmukka 40, jossa on ympärysrako 41. Pyöröpulteissa 37 on ilman kierteitä oleva poikkiporaus 42 ja pyöröpulteissa 38 on ‘ kierteitetty poikkiporaus 43. Poikkiporaukst 42, 43 ovat 35 kulloinkin yhden kiristysruuvin 35 lävistämät, jolloin — kiristysruuvien 35 kannat ovat poikkiporauksiin 42 upon- 14 85058 neina. Kiinnityspulttien 37 ja 38 toisiaan kohti olevat päät on kukin varustettu säteittäisellä raolla 44, joihin rakoihin tukien 36 päät työntyvät sisään. Tällöin tapahtuu tukien 36 sisäänvienti rakoihin 44 ennen kiristysruu-5 vien 35 sisäänvientiä pyöröpulttien 37, 38 ollessa asennossa, joka on käännetty 90° kuvion 1 mukaiseen asentoon verrattuna, kuten kuviossa 5 on esitetty. Sen jälkeen kierretään tuet 36 yhdessä pyöröpulttien 37, 38 kanssa kuviossa 1 esitettyyn asentoon ja kiristysruuvit 34 vie-10 dään sisään poikkiporauksiin 42, 43. Raot 44 voivat olla tehdyt säteittäisesti läpimeneviksi. Edullisesti ne ovat kuitenkin avonaiset ainoastaan säteittäisesti sisemmältä sivulta, niin että ne säteittäisesti ulommalla reunallaan tukevat tukia ja painavat niitä sinkilävanteen 5 ulkosi-15 vua vasten. Tällä tavalla estetään sinkilävanteen 5 pullistuminen putkien 1, 2 suuren sisäisen paineen yhteydessä tai putkien 1, 2 taittuminen toistensa suhteen aksiaali-tasossa erityisesti sinkilävanteen 5 raon vieressä.

Kuvion 6 mukaisesti voivat pyöröpultit olla aksiaa-20 lisesti ulkopäästään varustetut myös kartioraaisella laipalla 45, kuten pyöröpultin 38 osalta on esitetty. Laippa 45 voi painautua rengaskammioiden 10 säteittäisesti ulompia sivuseiniä 8 vasten sivuseinien 8 leviämisen estämi- ____; seksi putkiliitoksen kiristämisen yhteydessä.

25 Sinkilän 3 kiristämisen yhteydessä kiristyslait- teella 7 siirtyy säteittäisesti vaikuttava kiristysvoima-komponentti rengaskammioiden 10 pohjan kautta toisaalta varmistuselementtien 25 poikittaisseinän 30 välityksellä niiden sivuseiniin 26 ja toisaalta rengaskammioiden 10 si-30 vuseinien 8, 9 välityksellä samoin säteittäisesti ulkoapäin sivuseinien 26 ulkosivulle. Täten sivuseinien 26 kyn-·:·*: net 29 painuvat säteittäisesti sisään putkimateriaaliin.

Tällä tavalla estetään kynsien 29 liukuminen putkien 1, 2 ulkosivulta sinkilän 3 kiristämisen yhteydessä sivusei-35 nien 26 painautuessa sivuseinien 8, 9 säteittäisesti sisempiä reunoja vastan, vaikka sivuseinien 26 kaltevuus- is 85058 kulma on suhteellisen pieni. Sivuseinien 26 pieni kaltevuuskulma mahdollistaa kuitenkin sen, että sivuseinät 26 vaikuttavat käytännössä, kuten työntölevyt, jotka voivat ottaa vastaan suuria aksiaalisia voimia, olkootpa ne 5 veto- tai painevoimia, joita putkiin 1 ja 2 kohdistuu.

Jos sivuseinien 26 kaltevuuskulmaa tällöin suurennetaan nostamalla sivuseinät 26 pystympään, kohoaa kynsien 29 säteittäinen puristusvoima putkimateriaalia vastaan ja siten varmistuu kynsien 29 entistä lujempi pito putkima-10 teriaalissa.

Kuten kuviossa 2 esitetyillä voimanuolilla on esitetty, kohdistavat sinkilävanteen 5 säteittäisesti sisäänpäin suunnatut aallotukset 11, 13 tiivistysmuhvin 4 keskialueelle puristusvoimia, joiden avulla säteittäinen kes-15 kialue on erityisen lujasti kiinnitettynä erityisesti ak-siaalisesti ulompien, tiivistyshuulilla 16 varustettujen alueiden 15 ja putken päiden välissä olevan puskusauman välisiltä rengasalueilta, niin että erityisen hyvä tiiviys on taattu puskusauman vieressä olevissa rengasvyö-20 hykkeissä. Mikäli kuitenkin putkien 1 ja 2 sisäpaine kohoaisi niin voimakkaasti, että paineneste ylittää tiivistysmuhvin 4 keskialueen 14 lujasti kiinnitetyt rengas-vyöhykkeet, tällöin vaikuttaa tiivistyshuulien 16 ylimääräinen tiivistysvaikutus, jotka nesteenpaineen koho-25 tessa painautuvat entistä lujemmin putkien 1 ja 2 ulkosi-;;*· vuja vasten. Myös putkien 1 ja 2 taipuessa kulmaan tois tensa suhteen, jolloin kiinnitysvoima putkien 1 ja 2 sisäkulman sivulla pienenisi vähäisessä määrin, alkaisi tiivistyshuulien 16 lisätiivistysvaikutus vaikuttaa ak-30 siaalisesti keskimmäisen tiivistysalueen 14 voittamisen yhteydessä. Sinkilävanteen 5 aallotuksen vuoksi putkilii-tos voidaan lisäksi suhteellisen helposti mukauttaa put-kien 1 ja 2 kulmataitokseen ja tiivistysmuhvin 4 kumikim-moinen tiivistysmateriaali voi aksiaalisella keskialueel-35 la 14 asettua säteen suunnassa putken päiden poikkeaman mukaisesti sinkilävanteen 5 tukemana. Sinkilävanteen 5 ie 85058 suhteellinen niveltyvyys valusinkilään verrattuna varmistaa lisäksi aina varmistuslaitteiden 6 säännöllisen sijoituksen putkien 1 ja 2 kulmaan taipumisen yhteydessä. Kytkentä saa siten aikaan molempien putkien 1 ja 2 varman 5 liitoksen, joka ei kestä ainoastaan suuria veto-, vaan myös suuria paine- tai taivutusvoimia.

Kuvioiden 1 - 6 ja 8 mukaista putkiliitosta 3 käytetään erityisesti metallia tai keramiikkaa oleviin putkiin 1 ja 2. Muoviputkien ollessa kyseessä, joiden mate-10 riaali on pehmeämpää kuin metalli tai keramiikka, voidaan kuvioiden 1 - 6 ja 8 mukaisen putkiliitoksen varmistus-laitteita 6 täydentää kuviossa 7 esitetyllä tavalla. Tämän muunnoksen yhteydessä on jokaisen varmistuslaitteen 6 sivuseinien väliin sovitettu kaksi muuta, varmistuslaitteen 15 6 kaltaista varmistuslaitetta 6' ja 6" sisäkkäin, jolloin säteittäisesti sisemmät sivuseinien reunat ja vastaavasti kynnet 29 ovat samalla säteittäisellä korkeudella säteittäisesti uloimman varmistuslaitteen 6 säteittäisesti sisempien sivuseinäreunojen kanssa. Tällä tavalla voidaan 20 kynsien 29 pienemmällä kiinnitysvoimalla ja vastaavasti pienemmällä sisääntunkeutumissyvyydellä putkimateriaaliin työskennellä putkiliitokseen verrattavissa olevan aksiaalisen vetokuormitettavuuden yhteydessä.

Ainoastaan yhdellä kiristyslaitteella 7 varustetun 25 kuvion 1 mukaisen C-muotoisen sinkilän asemesta voidaan "· sovittaa kaksi samanlaista sinkilänpuolikasta sekä kaksi diametraalisesti toisiaan vastapäätä sijaitsevaa samanlaista kiristyslaitetta 7, kuten kuvion 1 alasivulla pis-tekatkoviivoin on eistetty. Tällöin jaetaan myös varmis-30 tuslaitteet 6 kahteen samanlaiseen renkaanpuolikkaaseen ja sovitetaan sinkilän toisen raon peittävä laatta 18. Kuviossa 1 katkoviivoin esitetyn toisen kiristyslaitteen asemesta voidaan kaksi samanlaista sinkilänpuolikasta käsittävän sinkilän 3 suoritusmuodon yhteydessä sovittaa 35 myös molemmat sinkilänpuolikkaat yhdistävä nivel joko ni-velpultilla tai nivelnauhalla varustettuna.

i7 85058

Kuvio 9 esittää muunnettua putkiliitosta, jonka yhteydessä sinkilä 3 muodostuu kahdesta samanlaisesta sinkilänpuolikkaasta ja joka muuten eroaa kuvion 1 mukaisesta sinkilästä ainoastaan kiristyslaitteiden 7' osalta.

5 Kiinnityspäissä 34' on kiristysleuat 46, jotka on muotoiltu sinkilävanteiden päihin rengaskammioiden 10 alueella. Tuissa 36' on samoin säteittäisesti sisempi reuna, jonka ääriviiva on mukautettu sinkilävanteen 5 aallotet-tuun ulkoääriviivaan. Edelleen on tuet 36' aksiaalisista 10 päätyosistaan ja kiristysleuat 46 varustettu koaksiaali-silla rei'illä, joiden läpi on vedetty toiselta sivulta kierteettömät hylsyt 47 ja toiselta mutterit 48, joissa on aksiaalisesti lieriömäisten ja kiristysleukojen 46 sisäsivulta laipoitetut jatkeet 49. Hylsyjen 47 porausten 15 ja muttereiden 48 läpi on viety kiristysruuvit 35.

Kuvioissa 10 ja 11 osittain esitetty kuvion 1 muunnos eroaa kuvion 1 mukaisesta suoritusmuotoesimerkistä ainoastaan varmistuslaitteen 6a osalta. Vastakohtana ensimmäisen suoritusmuodon varmistuslaitteelle varmistus-20 laitteessa 6a varmistuselementtien 25a sivuseinät 26a eivät ole toisistaan poispäin, vaan toisiaan kohti kallistetut, niin että sivuseinillä 26a on säteittäisesti si-sempänä pienempi etäisyys kuin säteittäisesti ulompana. Edelleen kaikki varmistuselementit 25a on varustettu kah-25 della sivuseinällä 26a. Sivuseinät 26a nojautuvat siten ainoastaan suhteellisen pienellä etäisyydellä kyseisen ren-; *·· gaskammion 10 pohjasta rengaskammion 10 sivuseinien 8 ja : : 9 sisäsivuihin. Putkiliitoksen aksiaalisen kuormituksen :Y: yhteydessä rengaskammioiden 10 sivuseinät 8 ja 9 ovat sen - 30 vuoksi ainaostaan suhteellisten pienien levitys-taivutus- momenttien alaisina.

Myös kuvioiden 12 - 14 mukainen suoritusmuotoesi-merkki eroaa kuvion 1 mukaisesta suoritusmuodosta ainoastaan varmistuslaitteiden 6b suoritusmuodon osalta. Tässä 35 suoritusmuodossa varmistuselementtien 25b säteittäisesti sisäänpäin ja aksiaalisesti toisistaan erilleen suuntau- ie 85058 tuvat sivuseinät 26b on nivelletty varmistuslaitteiden 6b kehän suunnassa sijaitsevan uuman 30' sivuille. Tätä tarkoitusta varten menevät uuman 30' sivujatkeet 50 välyksellä sisään muutamien varmistuselementtien 25b sivu-5 seinien 26b aukkoihin 51. Sivuseinät 26b tukeutuvat siten säteittäisesti ulommilla särmillään toisaalta rengas-kammioiden 10 pohjan sisäsivuun ja toisaalta uumaan 30', sitä vastoin säteittäisesti sisempien kehän reunaosien aksiaalisesti ulommalla sivulla sivuseinien 8 ja 9 sä-10 teittäisesti sisempään särmään ja säteittäisesti sisem-millä särmillään ja vastaavasti kynsillään 29 putkien 1 (ja vastaavasti 2) ulkosivuun, jolloin ne niveltyvyyten-sä ansiosta asettuvat tasaisesti tarvitsematta noudattaa sivuseinien 26b ennalta määrättyä katevuuskulmaa rengas-15 kammioiden 10 sivuseinien 8 ja 9 suhteen. Uumat 30' on kiinnitetty pistehitsauksella välittömästi rengaskansioiden 10 pohjaan. Mutta ne voivat olla myös hitsauskupeil-la 32 kiinnitetyt, kuten edellä olevien suoritusmuoto-esimerkkien yhteydessä.

20 Kuvioiden 15 ja 16 mukainen suoritusmuotoesimerk- ki eroaa periaatteessa ainaostaan sivuseinien 26b kierto-kulma-asennon osalta kuvioiden 12 - 14 mukaisesta suoritusmuodosta, ts. kuvioiden 15 ja 16 mukaisessa suoritusmuodossa sivuseinät 26b ovat säteittäisesti sisäänpäin ja 25 toisiaan kohti kallistetut, niin että niillä on säteit-"" täisesti sisempänä pienempi välimatka kuin säteittäisesti ulompana ja ne nojaavat säteittäisesti ulommilla särmil-lään rengaskansioiden 10 säteittäisesti ulompiin nurk-kiin. Myös tällöin on seurauksena, kuten kuvioiden 10 ja 30 11 mukaisen suoritusmuotoesimerkin yhteydessä, kiristämi sen yhteydessä rengaskansioiden 10 sivuseiniin 8 ja 9 koh-distuva hyvin vähäinen levitys-taivutusmomentti.

Kuvioiden 17 ja 18 mukainen suoritusmuoto eroaa taas ainoastaan varmistuslaitteen 6c suoritusmuodon osal-35 ta varmistuslaitteesta 6. Varmistuslaite 6c muodsotuu kahdesta kampanaisesta kaistaleesta, jotka käsittävät 19 85058 ikeestä 52 lähteviä ulokkeita, jolloin yhden kaistaleen ulokkeet ovat lomittain toisen kaistaleen ulokkeiden kanssa ja keskenään ristikkäin kulmassa, niin että kaistaleiden säteittäisesti ulommat särmät sijaitsevat suun-5 nilleen kyseisten rengaskammioiden 10 säteittäisesti uloim-missa nurkissa ja kaistaleiden säteittäisesti sisemmät, kehän suunnassa olevat reunaosat nojaavat rengaskammioiden 10 säteittäisesti sisempiin reunaosiin. Aina kaksi vierekkäistä uloketta muodostaa samalla varmistuselemen-10 tin 25c sivuseinien 26c jatkeet. Kaistaleiden säteittäisesti sisemmät, kehän suunnassa sijaitsevat reunaosat on taivutettu kulmaan sisäänpäin. Tässä suoritusmuodossa sivuseinät 26c on samoin nivelletty toistensa suhteen, niin että varmistuselementti 6c voidaan mukauttaa rengaskam-15 mion 10 muotoon. Lisäksi voivat muutamat ulokkeet olla varustetut rei'illä 31 vastaavien, kuvioissa 17 ja 18 ei esitettyjen hitsauskuppien 32 vastaanottamiseksi kuvion 4 mukaisesti.

Claims (17)

20 8 5058

1. Putkiliitos kahden putken (1, 2) profiloimatto-mien päätyosien yhdistämiseksi tai yhden putken kiinnit- 5 tämiseksi käsittäen ainakin yhdellä kiristyslaitteella kiristettävän sinkilän (3), ainakin kaksi varmistuslaitetta, jotka kukin on sijoitettu omaan säteittäisesti sisäänpäin avonaiseen sinkilän rengaskammioon (10) ja jotka käsittävät ainakin yhtä rengaskammion seinää (8, 9) vas-10 ten painautuvia, putken kehän suunnassa jaetuiksi sovitettuja varmistuselementtejä (25), joissa on ainakin yksi putken kehän suunnassa suuntautuva sivuseinä (26), joka on säteittäisesti sisemmältä reunaltaan varustettu särmällä (29) säteittäiseksi tarttumiseksi putkimateriaa-15 liin, jolloin jokaisen varmistuslaitteen varmistuselemen-tit tai useat niistä on yhdistetty keskenään, ja sinkilän aksiaalisesti keskellä sijaitsevassa rengaskansiossa olevan rengasmaisen tiivistysmuhvin (4) ja viistoon aksiaaliseen keskustaan päin suunnattuja, ympäri ulottuvia tii-20 vistyshuulia (16) tiivistysmuhvin aksiaalisilla ulkoalueilla (15), tunnettu siitä, että sinkilä (3) käsittää ainakin yhden aksiaalisilla aallotuksilla (10, 11, 13) varustetun sinkilävanteen (5), joista aalloista toiset (10) muodostavat kyljillään rengaskansioiden (10) i 25 sivuseinät (8, 9), toiset (11) tarttuvat tiivistysmuhvin (4) säteittäisesti ulompiin rengasuriin (12) tiivistysmuhvin (4) tiivistyshuulilla (16) varustettujen alueiden (15) ja molempien putkien päätyosien päällä lepäävän aksiaalisesti keskellä olevan alueen (14) välissä, ja aksi-30 aalisesti keskimmäinen aalto (13) on sinkilän (3) kiristetyssä tilassa tiivistysmuhvin (4) aksiaaliseen keskialueeseen (14) painautuneena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että kahdella sivuseinällä varus- : 35 tettujen varmistuselementtien (25, 25a - 25c) sivuseinät 2i 8 5058 (26, 26a - 26c) dlvergoivat nämä varmlstuselementit vastaanottavien rengaskammioiden (10) sivuseiniä (8, 9) vasten ja kaikkien varmistuselementtien sivuseinien säteit-täisesti sisenunät reunat muodostavat kynsiä (29) säteit-5 täiseksi tarttumiseksi putkimateriaaliin ja että varmistuselementtien (25, 25a - 25c) sivuseinien (26, 26a 26c) jäykkyys putken pituussuunnassa katsottuna on pienempi kuin varmistuselementit vastaanottavien rengaskammioiden (10) sivuseinien (8, 9) jäykkyys.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että kaksi sivuseinää omaavien varmistuselementtien (6, 6b, 6c) sivuseinillä (26, 26b, 26c) on säteittäisesti sisempänä suurempi etäisyys kuin säteittäisesti ulompana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että varmistuslaitteissa (6) on varmistuselementtien (25) kehän suunnassa vierekkäisten aksiaalisesti ulompien sivuseinien (26) välissä aksiaali-sesti varmistuselementit (25) vastaanottavan rengaskam- 20 mion (10) pohjalla tämän rengaskammion (10) aksiaalisesti ulompaan sivuseinään (8) saakka ulottuva jatke (28).

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että kaksi sivuseinää omaavien varmistuselementtien (25a, 25b) sivuseinillä (26a, 26b) 25 on säteittäisesti sisempänä pienempi etäisyys kuin säteittäisesti ulompana (kuvio 10, kuvio 15).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että varmistuselementtien (25b) sivuseinät (26b) on nivelletty varmistuslait- 30 teiden (6b) kehän suunnassa sijaitsevan uuman (30') sivuille.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että uuman (30') sivujatkeet (50) työntyvät välyksellä varmistuselementtien (25b) sivusei- 35 nien (26b) aukkoihin (51). 22 8 5 058

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että varmistuslaitteiden aksiaalisissa poikittaisseinissä (30) olevat reiät (31) ovat välyksellä kuppien (32) lävistämät, jotka sä- 5 teittäisellä laipalla (33) tarttuvat altapäin mahdollisesti välyksellä vastaavan reiän (31) reunan säteittäi-sesti sisempään sivuun ja jotka on pohjastaan hitsattu pistehitsauksella kyseisen rengaskammion (10) pohjaan.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen put-10 kiliitos, tunnettu siitä, että jokaisen varmistuslaitteen (6) sivuseinien (26) väliin on sovitettu ainakin yksi tämän varmistuslaitteen (6) kaltainen lisävar-mistuslaite (6'; 6"), jonka säteittäisesti sisemmät sivuseinien särmät (29) sijaitsevat samalla säteittäisellä 15 korkeudella säteittäisesti ulomman varmistuslaitteen (-laitteiden) (6) säteittäisesti sisempien sivuseinien särmien (9) kanssa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen put-kiliitos, tunnettu siitä, että varmistuslaitteet 20 (6c) käsittävät kulloinkin kaksi kampamaista kaistaletta ikeestä (52) ulkonevine ulokkeineen, jolloin toisen kaistaleen ulokkeet ovat lomittain toisen kaistaleen ulokkeiden kanssa ja keskenään ristikkäin kulmassa, niin että kaistaleiden säteittäisesti ulommat syrjät ovat suunnil-25 leen kyseisen rengaskammion (10) säteittäisesti ulommissa nurkissa ja kaistaleiden säteittäisesti sisemmät, kehän suunnassa sijaitsevat reunaosat nojaavat rengaskammion säteittäisesti sisempiin reunaosiin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen putkiliitos, 30 tunnettu siitä, että kaistaleiden kehän suunnassa sijaitsevat reunaosat on taitettu säteittäisesti sisäänpäin.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että kiristyslait- . : 35 teessä (7; 7') on sinkilävanteen päiden välissä olevan 23 8 5 058 raon molemmilla puolilla kaksi aksiaalisesti erillään olevaa, säteittäisesti ulkonevaa kiinnityspäätä (34; 34'), jotka on kiristysruuvilla (35) yhdistetty aina raon toisella puolella niitä vastapäätä sijaitseviin kiinni-5 tyspäihin (34; 34’ ), ja että raon kummallakin puolella molemmat kiinnityspäät (34; 34') on yhdistetty tuella (36; 36’), joka lepää sinkilävanteen (5) säteittäisesti ulommalla sivulla ja jonka säteittäisesti sisempi ääriviiva on mukautettu sinkilävanteen (5) ulkoääriviivaan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että jokainen kiinnityspää (34) käsittää aksiaalisen pyöröpultin (37; 38), joka on löyhästi ympärysraolla (41) varustetun, sinkilävanteelle (5) kiinnitetyn nauhasilmukan (40) ympäröimä, sisältää kiris- 15 tysruuvin (35) lävistämän poikittaisporauksen (42; 43) ja on toisesta päästään varustettu säteittäisellä raolla (44), johon toisen tuen (36) toinen pää tarttuu.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen putki-liitos, tunnettu siitä, että tuet (36; 36') on 20 tehty levyiksi.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että pyöröpulteissa (37, 38) on toisessa päässään säteittäinen laippa (47), joka painautuu aksiaalisesti uloimmista rengaskammion seinistä (8) 25 yhden ulkosivua vasten.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että toinen toisiaan vastapäätä siajitsevista sinkilävanteen päistä on varustettu sinkilävanteen päiden välisen raon ylittävällä laa- 30 talla (18), joka on aallotettu samoin kuin sinkilävanne (5) ja jonka säteittäisesti ulommat kohoutumat (19, 20) ulkonevat kehän suunnassa näiden kohoutumien välissä oleviin syvennyksiin (21, 22) verrattuna.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen putkiliitos, 35 tunnettu siitä, että laatta (18) lepää aksiaali- 24 8 5058 sesti ulospäin ja säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvilla sivuseinillään (23) tiivistysmuhvin (4) vastaavasti kartiomaisilla aksiaalisesti ulommilla kyljillä ja nämä sivuseinät (23) on varustettu kehän suunnassa sijaitse-5 villa vaoilla (24). 25 85058