FI87263C - Roerkoppling och foerfarande foer framstaellning av en saekringsanordning foer en roerkoppling - Google Patents

Description

1 87263

Putkiliitos ja menetelmä siinä käytettävän varmistuslaitteen valmistamiseksi

Keksintö koskee putkiliitosta, jossa on kiristettä-5 vä kiinnitin, joka ottaa vastaan kahden putken profiloimat-tomat yhdistettävät päätyosat tai yhden kiinteään esineeseen kytkettävän putken päätyosan, ja ainakin kaksi varmis-tinlaitetta, jotka kumpikin on sovitettu omaan, kiinnitti-men säteittäisesti sisäänpäin avoimeen rengaskammioon ja 10 käsittävät rengaskammion ainakin yhtä seinämää vasten olevia, putken kehän suunnassa jaettuja varmistinelementtejä, joissa on ainakin yksi putken kehän suunnassa kulkeva si-vuseinämä, jonka säteittäisesti sisempi reuna on varustettu reunalla, joka tarttuu säteittäisesti putkimateriaaliin, 15 jolloin kunkin varmistinlaitteen varmistinelementti tai useat varmistinelementit on yhdistetty keskenään.

Tämän tapaisessa tunnetussa putkiliitoksessa var-mistinlaitteet muodostuvat noin kolmesta ympyränsegmentin muotoisesta varmistinelementistä, jotka on kääntyvästä laa-20 keroitu putken aksiaalitasossa sijaitsevalle poikittaisak-selille. Varmistinelementeissä on samankeskisestä niiden kiertoakselin kanssa olevalla kehällä piikit muodostavia hampaita, jotka tarttuvat yhdistettäviin putkiin. Johtuen hampaiden samankeskisyydestä kiertoakselin suhteen, kier-: 25 tyvät varmistinelementit ainoastaan putkia erilleen vedettäessä, jolloin ne voivat kiertyä vain ne yksittäin vastaanottavien kammioiden yhteen sivuseinään asti. Ollessaan päin tätä sivuseinästä muodostuvaa vastetta ne tarttuvat edelleen hampaillaan putkiin, jolloin ne estävät putkien 30 erilleenvedon jatkumisen.

Eräässä toisessa tämäntapaisessa tunnetussa putki-liitoksessa ovat varmistinelementit suunnilleen lieriönmuotoisia ja lieriöt ulottuvat putken akselin tai kehän suuntaan, ja niiden kehällä on hampaat, jotka tarttuvat putki-35 materiaaliin. Jokaista varmistinelementtiä varten on kiin- nittimen vaippaan tehty yksi oma kammio, jonka kehän suuntaan ulottuvat sivuseinät rajoittavat lieriön liikettä put- 87263 kien akselisuuntaan.

Samoin tunnetaan varmistinlaitteet käsittävä putki-liitos, joka on tehty kiinnittimen sisäpinnassa kulkevaksi, sivulta katsottuna suunnilleen katkokartion muotoiseksi 5 ankkurointirenkaaksi. Ankkurointirenkaan pienemmän halkaisijan puoleisessa reunassa on aksiaalisuuntaiset raot, ja rakojen välissä sijaitsevat lamellit ovat kehän suunnassa lomittain ja muodostavat putkimateriaaliin tarttuvat piikit. Kun putkiliitoksella yhdistettyihin putkiin kohdiste-10 taan aksiaalisuuntainen verorasitus, ja siitä syystä ne vetäytyvät toisistaan erilleen, suuntautuu ankkurointirenkaan kartiomainen osa säteittäisesti putkien suhteen siten, että kiinnitin painaa ankkurointirenkaat suuremmalla voimalla putkia päin ja estää putkien erilleen joutumisen jat-15 kumisen. Ankkurointirenkaiden nostamiseksi pystyyn on kuitenkin tarpeen taivuttaa rengasmateriaalia koko matkalta niin, että suuri taivutusmomentti, joka vaikuttaa ankkurointirenkaan pystyynnostamista vastaan, on voitettavissa. Ennen ankkurointirenkaiden pystyynnousemista ja siitä joh-20 tuvaa kiristysvoimien kasvamista voidaan tätä varten jo aikaansaada huomattava aksiaalisuuntainen molempien putken-päiden keskinäinen siirtyminen siirtämällä putkimateriaalia piikkien avulla. Vasta kun lopulta aksiaalisuuntaisella siirtymällä on saatu putkimateriaalin suurempi kasaantumi-25 nen piikkien eteen, tulee pystyynnostamisvaikutuksesta tehokas .

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada kuvatunkaltainen putkiliitos, joka varmistinlaitteiden helpommalla asennettavuudella mahdollistaa putkiliitoksen suuremman aksiaali-30 kuormituksen ilman, että putkenpäät liikkuvat mainittavasti toistensa suhteen.

Keksinnön mukaan ratkaistaan tehtävä siten, että kunkin varmistinelementin sivuseinämät divergoivat rengas-kammioiden sivuseinämiin asti ja kukin niiden säteittäises-35 ti sisempi reuna muodostaa piikkejä, jotka tarttuvat säteittäisesti putkimateriaaliin, ja että varmistinelement-tien sivuseinämien viistous putken pituussuuntaan nähden on pienempi kuin rengaskammion sivuseinämien sisäpintojen li 3 87263 viistous.

Tässä ratkaisussa voivat varmistinelementtien putkien päätyosien välisen liitossauman puoleiset sivuseinät putkien päitä erilleen vedettäessä melkeinpä välittömästi 5 nousta pystyyn ja pystyyn nousemalla nostaa piikkien put-kimateraaliin painumiseen vaikuttavaa säteisvoimaa. Myös niiden aksiaalivoimien suhteen, joiden pyrkimyksenä on painaa putkien päitä toisiaan päin, tarjoaa varmistinlaite suuremman vastuksen. Tällaisten aksiaalisuuntaisten työntö-10 tai puristusvoimien vastaanottaminen on toivottavaa varsinkin silloin, kun kiinnittimen sisällä on vielä tiivistys-muhvi, jonka säteittäissuunnassa sisäpinnalla on ympärime-nevä, yhdistettävien putkenpäiden otsapintojen väliin tarttuva ripa. Mahdollisesti liian korkeat aksiaalivoimat eivät 15 vahingoita tätä ripaa. Korkea aksiaalisuuntainen kuormitet-tavuus on toivottavaa myös silloin, kun putkiliitosta käytetään kiinteänä putkenpitimenä, joka toimii kiinnityskohtana, jonka suhteen termisistä aksiaalisuuntaisista venymistä johtuva putkien liikkuminen pitää estää. Tällöin ym-20 päröi putkiliitos vain yhtä putkea, jonka se yhdistää kiinteään esineeseen (talon seinään tai sentapaiseen) ilman, että kiinnittimen ja putken välissä tarvittaisiin tiivis-tysmuhvia. Varmistinelementtien sivuttainen tuenta kammion seinämien avulla varmistaa, että varmistinelementtien tue-25 tut sivuseinät kiinnittimen säteittäissuuntaisen paineen alaisena eivät leviä niin leveiksi, että ne joutuisivat pois tartunnasta putkimateriaaliin. Pikemminkin johdetaan säteittäissuuntainen kiristyspaine käytännöllisesti katsoen kokonaan ainakin varmistinelementtien tuettujen sivuseinä-30 mien piikkeihin niin, että piikit pureutuvat lujasti putki-materiaaliin, vaikka varmistinelementtien sivuseinien kallistus on suhteellisen vähäinen, jotta ne kestävät korkeita aksiaalivoimia.

Edullisesti on huolehdittu siitä, että kumpikin 35 varmistinlaite on sovitettu omaan rengaskammioonsa.

Tähän asti erotettujen, kehällä olevien kammioiden (läpimenevä) rengaskammiorakenne, joista kammioista kutakin varmistinlaitetta varten on tarkoitettu yksi, ei hei- 4 87263 pota ainoastaan kammioiden valmistusta, vaan myös varmis-tinlaitteiden asennusta ja mahdollisesti niiden kiinnitystä kiinnittimessä, koska yhden varmistinlaitteen lukuisat varmistinelementit voidaan asentaa kerralla. Lisäksi var-5 mistinelementit tuetaan kummaltakin sivuseinämältään si-vuttaisesti rengaskammioiden sivuseinämien avulla.

Sopivimmin on kunkin rengaskammion ja varmistinele-mentin poikkipinta suunnilleen puolisuunnikas. Rengaskammioiden sivuseinien sisäpinnat kulkevat sen vuoksi viis-10 tosti ja kohdistavat kiirinitintä kiristettäessä säteit-täissuuntaisen lisäpuristuksen niitä päin nojaaviin var-mistinelementtien sivuseinien vapaisiin päihin. Edelleen aikaansaa puolisuunnikasmuoto varmistuselementin hakeutumisen aksiaalisuunnassa keskelle rengaskammiota.

15 Sen jälkeen voidaan huolehtia siitä, että kummankin varmistinlaitteen kaikki tai muutamat varmistinelementit on yhdistetty yhdeksi kappaleeksi. Tämä varmistinelement-tien liittäminen yhdeksi kappaleeksi yksinkertaistaa niiden asennusta ja parantaa niiden koossapysymistä.

20 Sopivimmin huolehditaan edelleen siitä, että aina kin osa kummastakin varmistinlaitteesta on stanssattu siten tasaisesta jousiteräs-metalliliuskasta, että metalli-,.λ liuskan pitkittäisreunoissa on sopivimmin suunnilleen put ken ulkosädettä vastaavan kaarevuussäteen omaavalla ympy-• 25 ränkaarella olevat sahahampaiset piikit ja varmistinele-menttien sivuseiniä rajoittavat laajenevat leikkaukset metalliliuskan pitkittäisreunoissa, ja että stanssattu metalliliuska, sivuseiniä taivutettaessa, on muotoiltu ym-pyränkaareksi. Tällainen varmistinlaite on valmistettavis-30 sa yksinkertaisella tavalla yhdestä ainoasta metallilius-kasta.

Tällöin voidaan huolehtia siitä, että stanssaukses-sa syntyvä terävä kärki sijaitsee säteittäissuunnassa kummankin varmistinlaitteen sisäpuolella. Tämä terävä kärki 35 on suhteellisen teräväreunainen ja helpottaa piikkien tunkeutumista putkimateriaaliin. Saman leikkauspinnan terävää I; 87263 5 kärkeä vastapäätä oleva leikkausreuna pyöristyy stanssattaessa samalla hieman, ja kiinnittimen kiristämisen aikana varmistinelementtien sivuseiniä levitettäessä asettuu vain vastaavan rengaskammion sitä kohti kääntynyttä sivu-5 seinää päin, tunkeutumatta rengaskammion sivuseinämateri-aaliin. Varmistinelementtien sivuseinien läpi menevät ki-ristysvoimat suuntautuvat täten paremmin säteittäissuun-nassa putkeen päin.

Vielä parempi pyöristys kuhunkin leikkausreunaan 10 saadaan, jos metalliliuskojen pitkittäisreunat ennen stans-sausta stanssaustyökalun puoleiselta reunalta esipyöriste-tään.

Varmistinelementtien sivuseinien viistous on suunnilleen 0,36-0,58, sopivimmin noin 0,47. Tällä alueella 15 saadaan erittäin suuri varmuus putkien aksiaalisuuntaista siirtymistä vastaan kiinnittimen sisällä.

Sopivimmin piikinkärkien sisäkehän halkaisija on pienempi kuin kammion seinämien sisähalkaisija. Tällä tavoin varmistetaan, että piikkien kärjet tarttuvat ensin 20 putkimateriaaliin, ennenkuin kammioiden seinämät painuvat päin putken kehää. Sopivimmin jää kuitenkin aina ainakin pienehkö väli kammioiden seinämien ja putkien kehän välille.

Sen jälkeen voidaan huolehtia siitä, että varmis-25 tinlaitteet ovat puristettavissa kiinnittimen läpi vietävillä kiristysruuveilla putkia tai putkea päin. Tällä tavalla voidaan kiinnittymisvaikutusta huomattavasti tehostaa.

Kun varmistinlaitteet on yhdeltä puolelta tuettu kammion sivuttaisten seinämien avulla, kiinnittimen vai-30 passa tarvitsee olla yhteensä ainoastaan kaksi kammion seinämää, so. ainoastaan yksi rengaskammio. Kuten käytäntö on osoittanut, saadaan silti aikaan riittävä suuri aksiaalinen kuormituskestävyys putkiliitoksen aikaansaamaa liitosta varten, koska varmistinlaitteen tuetulla puolella . 35 olevat piikit kammion seinämän aikaansaaman aksiaalisen tuennan ansiosta tunkeutuvat kiinnitintä kiristettäessä 6 87263 joka tapauksessa riittävän syvälle putkimateriaaliin niin kauan kuin tämä tuenta on varmistettu esimerkiksi siten, että myös toisen sivuseinämän piikit tunkeutuvat edes vähäisessä määrin säteittäisesti putkimateriaalin sisään.

5 On edullista, että ainoastaan varmistinlaitteiden toisistaan poispäin olevat sivuseinämät on tuettu kammion seinämien avulla. Tällöin tuennan aikaansaavat kammion seinämät ovat varmistinlaitteiden aksiaalisella ulkopuolella, niin että nämä kammion seinämät voidaan tehdä kiinnittimen 10 aksiaalisten päiden kohdalle ja näin ollen kiinnittimen vaippa voidaan yksinkertaisesti taivuttaa pellistä.

Varmistinlaitteiden sivuttaistuennan varmistamista voidaan parantaa vielä siten, että varmistinlaitteet kiinnitetään esim. ruuveilla, niiteillä tai pistehitsauksen 15 avulla kiinnittimeen.

Lisäksi voidaan huolehtia siitä, että varmistin-laitteiden niiden sivuseinämien, joita ei ole tuettu kammion seinämien avulla, kaltevuuskulma kiinnittimen akseliin nähden on suurempi kuin varmistinlaitteiden kammion 20 seinämien avulla tuettujen sivuseinämien kaltevuuskulma. Tässä rakenteessa varmistinlaitteiden tukemattomat sivu-seinämät on pyritty suuremmassa määrin tekemään sellaisiksi, että ne oikenevat säteittäiseen tasoon, kun aksiaaliset vetovoimat kuormittavat putkiliitosta. Siten ne ai-25 kaansaavat kiinnittimen lujemman tarttumisen putkiin ja näin ollen suuremman aksiaalisen vetokuormituskestävyyden.

Keksintö ja sen muunnokset kuvataan alla lähemmin edullisia suoritusesimerkkejä esittävien piirustusten avulla. Piirustuksissa esittävät 30 kuvio 1 osittain leikatun perspektiivikuvan keksin nön mukaisesta putkiliitoksesta kahden putkenpään yhdistämiseksi, kuvio 2 perspektiivikuvan osasta kuvion 1 mukaisen putkiliitoksen varmistinlaitetta, 35 kuvio 3 päällikuvan osasta kuvion 1 mukaisen put kiliitoksen taivutettua varmistinlaitetta, 7 87263 kuvio 4 ympyränmuotoisen leikkauksen kuviosta 1 suurennetussa mittakaavassa, kuvio 5 osittain leikatun perspektiivikuvan eräästä muunnetusta keksinnön mukaisesta putkiliitoksesta kah-5 den putkenpään yhdistämiseksi, ja kuvio 6 osan kuvion 5 mukaisesta putkiliitoksesta, jossa on hieman muunnettu varmistinlaite.

Kuvion 1 mukainen putkiliitos toimii yhdistäen kahden samankeskisen, halkaisijaltaan ja seinämäpaksuudeltaan 10 suurin piirtein samansuuruisen putken 1 ja 2 päät. Putki-liitos muodostuu kaksiosaisesta kiinnittimestä 3, rengasmaisesta tiivistysmuhvista 4, kaaviomaisesti pistekatko-viivalla esitetyistä kiristysruuveista 7 ja 8 muttereineen, jotka ruuvit on viety kummankin kiinnittimenpuolikkaan 13 15 ja 14 aksiaalisuuntaisissa laipoissa 11 ja 12 olevien porauksen 9 ja 10 läpi, ja kiinnitysruuveista 15 ja 16, jotka on kierretty kiinnitinvaipan kierteitettvjen reikien läpi varmistinlaitteita 5 ja 6, näiden kiristämiseksi putkien 1 ja 2 ulkopintoja vasten mahdollisesti kiinnittimen 20 3 puristusvoiman lisäksi.

Kiinnitysruuvit 15 ovat varmistinlaitteen 5 ja kiin-nitysruuvit 16 varmistinlaitteen 6 kohdalla ja kukin jaettuna kiinnittimen 3 kehälle.

Kiinnittimessä 3 on sen sisäpuolella ympärimenevät 25 rengaskammiot 17, 18 ja 19, jotka katkeavat ainoastaan kiinnittimenpuolikkaiden 13 ja 14 laippojen 11 ja 12 välisien rakojen alueella. Kiinnittimen 3 pituussuunnassa katsoen ulkopäissä sijaitsevissa rengaskammioissa 17 ja 19 on kummassakin yksi varmistinlaite 5, 6 ja niitä rajoittavat 30 sivuseinät 20, 21, 22 ja 23, joista aksiaalisuunnassa uloimmat sivuseinät 20 ja 23 muodostavat säteittäissuun-nassa sisäänpäin ulottuvat laipat ja keskimmäiset sivuseinät 21 ja 22 muodostavat säteittäissuuntaisesti sisäänpäin työntyvät rivat.

- 35 Rengaskammioiden 17, 18 ja 19 pituussuuntainen poik kipinta on puolisuunnikas ja sivuseinien 20-23 rengaskam- 8 87263 mioita 17 ja 19 rajoittavilla sisäpinnoilla 25 on suhteellisen suuri kallistuskulma /-^ putken pituussuuntaan nähden, kun kuviossa 4 on selvästi esitetty.

Kumimaista muovia olevasta tiivistysmuhvista 4 ul-5 konee aksiaalisuunnassa keskellä sen sisäkehää kulkeva ripa 26 yhdistettävien putkien 1 ja 2 toisiaan kohti olevien otsapintojen väliseen rakoon, ja ympäröi lisäksi putkien 1 ja 2 päätyosia rengaskammion 18 sisällä. Tiivis-tysmuhvia 4 voi puolestaan rengaskammion 18 sisällä ympä-10 röidä ei-esitetty kiristettävä kiinnityslaite, jossa on säteittäisesti sisäänpäin työntyvät päätylaipat, jolloin tämän ylimääräisen kiristyskiinnittimen lukituslaitteeseen pääsee käsiksi kiinnittimen 3 vaipassa olevan reiän läpi.

Varmistinlaitteet 5 ja 6 muodostuvat samoin poikki-15 pinnaltaan suunnilleen puolisuunnikkaan muotoisista, ren-gaskammioiden 17 ja 19 kaarevuutta vastaavalla ympyrän-kaarella olevista varmistinelementeistä 27, joiden sivu-seinämät 28 muodostavat putken pituussuunnan kanssa pienemmän kallistuskulman ^ kuin sisäpinnat 25. Kallistus-20 kulma ^ voi olla noin 20-30° ja on sopivimmin 25°, mikä vastaa varmistinelementtien 27 sivuseinien 28 viistoutta (tan jb 2) 0,36-0,58, sopivimmin noin 0,47.

Varmistinelementtien 27 säteittäissuunnassa sisemmän kehän suuntaan kulkevat reunat on varustettu sahanham-25 päiden muotoisilla piikeillä 29 säteittäissuuntaisen otteen saamiseksi putkimateriaaliin. Sen lisäksi on varmis-tinelementit 27 kehän suunnassa liitetty keskenään yhdeksi kappaleeksi niin, että saadaan yksi varmistinrengas, jossa on yksi erottava rako tai mahdollisesti kaksi 180° 30 päässä toisistaan olevaa erottavaa rakoa siten, että varmistintenkaan halkaisija kiinnitintä 3 kiristettäessä voi muuttua.

Varmistinlaitteen 5 ja 6 valmistamiseksi stanssataan tasainen jousiteräs-metalliliuska kuviossa 3 esite-35 tyn muotoiseksi. Tämän metalliliuskan pitkittäissivuilla on sopivimmin suunnilleen putken ulkosädettä R vastaavan li 9 87263 kaarevuussäteen omaaville ympyränkaarilla sahanhampaiden muotoiset piikit 29 ja varmistinelementtien 27 sivureuno-ja 28 rajoittavat, suunnilleen Y- tai U-muotoisesti laajenevat leikkaukset 30. kuvion 3 muotoon stanssattu me-5 talliliuska muotoillaan sitten sivuseiniä 28 taivutettaessa katkoviivoin esitettyjä suoria linjoja pitkin ympyrän-kaareksi, kuten kuviossa 2 on leikkauksenomaisesti esitetty. Sivuseinien 28 taivuttaminen voi tapahtua profiili-valsseilla, joihin liittyy taivutustyökalu, joka vääntää 10 taivutetun metalliliuskan ympyränkaareksi.

Metalliliuskaa stanssattaessa syntyy leikkauspinto-jen toiseen leikkausreunaan teräviä kärkiä 31, katso varsinkin kuviota 4, kun taas vastakkaisen leikkausreunojen 32 terävät kärjet 31 stanssauksessa stanssaustyökalun viis-15 ton leikkauksen vuoksi pakostakin pyöristyvät kevyesti. Sivuseinät 28 taivutetaan senvuoksi siten, että terävät kärjet 31 tulevat sijaitsemaan valmiiksi taivutetun var-mistinelementin 5 ja 6 sisäpuolella säteittäissuunnassa nähtynä.

20 Metalliliuska voidaan kuitenkin jo ennen stanssaus- ta pyöristää myöhemmin säteittäissuunnassa ulospäin tule-: : : vista pitkittäisreunoista, jotta saataisiin vieläkin te- -;· hokkaampi leikkausreunojen 32 pyöristys niin, että leik- . kausreunat 32 hyvin luotettavsati liukuvat sisäpinnoilla 25 25.

Varmistinlaitteet 5 ja 6 on mitoitettu siten, että . rengaskansioihin 17 ja 19 asettamisen jälkeen niiden sivu- reunojen 28 pyöristetyt reunat 32 nojaavat rengaskansion seinämien 20-23 rengaskansiot 17 ja 19 rajaaviin sisäpin-30 töihin 25 ja väliseinät 33 (kuvio 4) rengaskansioiden 17 ja 19 pohjiin. Varmistinlaitteet 5 ja 6 hakeutuvat näin ollen asennettaessa itse keskelle rengaskansioita 17 ja 19 varsinkin puolisuunnikasmuotonsa vuoksi. Edelleen on varmistinlaitteiden 5 ja 6 sisäsäde valittu pienemmäksi ··.- 35 kuin kiinnittimen puolikkaiden 13 ja 14 sisäsäde R^, jot ta hampaat 29 sijaitsisivat säteittäissuunnassa sisäänpäin ohi sivuseinien 20-23.

10 87263

Ruuvit 15 ja 16 voidaan jättää pois, mutta ne parantavat kuitenkin, jos niitä käytetään, varmistinlaittei-den 5 ja 6 tartuntakykyä.

Seuraavaksi tarkastellaan tapausta, jolloin ruuveja 5 15 ja 16 ei käytetä, kuten kuviossa 4 on esitetty.

Kiinnitintä 3 kiristettäessä siirtyy silloin kiris-tysvoima F kunkin varmistinelementin 27 väliseinän 33 kautta sen sivuseiniin 28. Sieltä siirretään voimat sivu-seinien 28 sisäpintoihin 25 tukeutumisesta johtuen säteit-10 täissuuntaan ja piikkien 29 kautta putkimateriaaliin, jolloin hampaat 29 tarttuvat putkimateriaaliin. Osa kiin-nittimen 3 kiristysvoimasta siirretään säteittäissuunnassa taivutettujen sisäpintojen 25 kautta sivuseiniin 28 niin, että rengaskammioiden seinämät 20-23 puristavat sivusei-15 niä 28 lisää säteittäissuunnassa putkien 1 ja 2 kehäpin- toja päin. Tällä tavoin estetään piikkien 29 aksiaalisuun-tainen liukuminen putkien ulkopinnalta kiinnitintä 3 kiristettäessä sivuseinien 28 nojatessa päin sisäpintoja 25, vaikkakin kallistuskulma /3 on suhteellisen pieni. Pieni 20 taivutuskulma tekee kuitenkin mahdolliseksi sen, että sivuseinät 28 käytännössä toimivat työntölevyinä, jotka voivat vastaanottaa suuret aksiaalivoimat, olivatpa ne sitten veto- tai työntövoimia, jotka kohdistuvat putkiin 1 ja 2. Jos tällöin taivutuskulma /’2 sivuseinien 28 noustessa : 25 pystyyn suurenisi, kasvaa tällöin piikkien 29 säteittäis- suuntainen puristusvoima putkimateriaalissa ja näin varmistetaan piikkien 29 lujempi pito putkimateriaalissa. Liitos aikaansaa tällöin molempien putkien 1 ja 2 varmemman kiinnittymisen, joka ei kestä ainoastaan suuria vetovoimia vaan 30 myös suuria puristusvoimia, jotka saattaisivat johtaa tii-vistysrivan 26 rikkipuristumiseen.

Ruuveilla 15 ja 16 parannetaan varmistinlaitteiden 5 ja 6 tartuntakykyä vielä olennaisesti.

Joka tapauksessa helpottavat terävät kärjet 31 piik-35 kien 29 tunkeutumista putkimateriaaliin, kun taas reunan 32 pyöristys estää varmistinelimien 25 sivuseinien 28 tarttumisen rengaskammioiden seiniin 20-23.

Il n 87263

Erilaisten säteiden R^ ja R ansiosta (kat. kuvio 4) rengaskansioiden sisäseinien 20-23 säteittäissuuntaisten sisäpintojen välinen etäisyys putkien 1 ja 2 ulkopinnasta varmistaa sen, että kiristysvoimaa F ei suoraan siirretä 5 kiinnittimen 3 tai rengaskansioiden seinien 20-23 kautta putkiin 1 ja 2.

Kuviossa 1 katkoviivoin esitetyn kahden laipan 11 ja 12 ja vastaavien kiristysruuvien sijasta voidaan käyttää myös molempia kiinnittimen puolikkaita 13 ja 14 yhdis-10 tävää niveltä, tapahtuipa se niveltapilla tai saranalla. Joka tapauksessa on varmistinelementtien 27 asentaminen niiden keskinäisestä liitoksesta johtuen suhteellisen helppoa, koska kummankin varmistinlaitteen 5 ja 6 useat tai kaikki varmistinelementit 27 voidaan yhdellä kertaa 15 asentaa niille kuuluvaan rengaskansioon 17 ja 19. Varmistinelementtien 27 yksiosainen liitos mahdollistaa yksinkertaisen valmistuksen yhdestä ainoasta metalliliuskasta.

Kiinnitintä 3 voidaan myös ilman tiivistysmuhvia 4 käyttää ainoastaan toisen kiinnittimen 3 läpi vietävän 20 putken 1 tai 2 aksiaalisuuntaiseen kiinnittämiseen, jolloin kiinnitin 3 yhdistää kyseisen putken kiinteään esineeseen, esimerkiksi rakennuksen seinään, ei-esitetyllä liitoslaitteella. Tällöin vaikuttaa kiinnitin 3 kiinteänä putkenpitimenä ja kiinnityskohtana keskenään liitetyn put-25 kijoukon sisällä, jotka putket on laakeroitu kiinteän pitimen sisälle termistä venymäntasaantumista ajatellen ak-siaalisuuntaan liikkuvaksi.

Kuvion 5 mukainen kiinnitin eroaa kuvioiden 1-4 mukaisesta kiinnittimestä pääasiassa vain siinä suhteessa, 30 että sen sisäpuolella on vain yksi ympäri kulkeva rengas-kammio 17', joka katkeaa ainoastaan kiinnitinpuoliskojen 13 ja 14 laippojen 11 ja 12 välisen raon alueella. Rengas-kammio 17' sisältää molemmat varmistinlaitteet 5 ja 6 ja sitä rajoittavat aksiaalisesti ulkopuoliset sivuseinämät 35 20 ja 23 säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvan laipan muodossa.

12 87263

Rengaskaimnion 17' rengastilan aksiaalinen poikkileikkaus on suunnilleen puolisuunnikkaan muotoinen, jolloin sivuseinämien 20 ja 23 rengastilaa rajoittavilla sisäpinnoilla 25 on suhteellisen suuri kaltevuuskulma /3^ 5 putken pituussuuntaan nähden.

Kuvion 1 mukaisten kiinnitysruuvien 15, 16 sijaan käytetään kuviossa 5 pisteviivoina esitettyjä välineitä 15' ja 16' varmistinlaitteiden 5 ja 6 kiinnittämiseksi kiinnittimen vaippaan esim. ruuvaamalla, niittaamalla tai 10 pistehitsaamalla.

Kiinnitysvälineet 15' ovat varmistinlaitetta 5 ja kiinnitysvälineet 16' varmistinlaitetta 6 varten ja kulloinkin jaettuna kiinnittimen 3 kehälle.

Varmistinlaitteet 5 ja 6 asetetaan rengaskammioon 15 17' siten, että niiden aksiaalisesti ulkopuolisten sivu- seinämien 28 pyöristetyt reunat 32 tulevat rengaskammion seinämien 20 ja 23 rengaskansiota 17' rajoittavaa toista sisäpintaa 25 vasten ja niiden väliseinät 33 tulevat rengaskammion 17' pohjaa vasten.

20 Kiinnitintä 3 kiristettäessä säteittäisesti vaikut tava kiristysvoima F siirtyy kunkin varmistinelementin 27 väliseinän 33 kautta niiden sivuseiniin 28. Niistä voima-vuo siirtyy piikkien 29 välityksellä putkimateriaaliin, : : : jolloin piikit 29 tarttuvat putkimateriaaliin. Osa kiin- 25 nittimen 3 kiristysvoimasta siirtyy myös kaltevien sisä pintojen 25 kautta säteittäisesti aksiaalisesti ulkopuolisiin sivuseiniin 28, joten myös rengaskammion seinämät 20 ja 23 painavat aksiaalisesti ulkopuolisia sivuseiniä 28 . . säteittäisesti putkien 1 ja 2 kehäpintoja vasten. Tällä 30 tavalla ja sen ansiosta, että aksiaalisesti ulkopuoliset sivuseinät 28 ovat sisäpintoja 26 vasten, estetään piikkien 29 aksiaalinen liukuminen pois putkien ulkopinnalta kiinnitintä 3 kiristettäessä, vaikka kaltevuuskulma ^ on suhteellisen pieni. Pieni kaltevuuskulma β^ mahdollistaa 35 kuitenkin sen, että sivuseinät 28 toimivat käytännössä liukulevyjen tapaan, jotka kykenevät ottamaan vastaan put- ti 13 87263 kiin 1 ja 2 kohdistuvia suuria aksiaalivoimia, olivatpa ne sitten veto- tai puristusvoimia. Mikäli tällöin kaltevuus-kulma p>2 sivuseinien 28 noustessa pystyyn suurenisi, piikkien 29 putkimateriaaliin kohdistama säteittäinen puris-5 tusvoima kasvaisi ja näin varmistuisi piikkien 29 entistä lujempi pito putkimateriaalissa. Liitos aikaansaa täten myös putkien 1 ja 2 varman kiinnityksen, joka suurien vetovoimien lisäksi kestää myös suuria puristusvoimia, jotka aiheuttaisivat tiivistysrivan 26 rikkoutumisen.

10 Kuvion 6 mukainen muunnos eroaa kuvion 5 mukaisesta suoritusmuodosta vain siinä suhteessa, että kummankin var-mistinlaitteen 5 ja 6 aksiaalisesti sisäpuolisilla sivu-seinillä 28' on suurempi, noin 60° kaltevuuskulma aksiaa-lisuuntaan nähden kuin aksiaalisesti ulkopuolisilla sivu-15 seinillä 28, so. suurempi viistous aksiaalisuuntaan nähden. Tämän ansiosta varmistinlaitteisiin kuluu vähemmän materiaalia, koska sivuseinät 28' ovat lyhyemmät kuin sivu-seinät 28. Lisäksi tämän ansiosta saadaan aikaan myös se, että kun putkiin 1 ja 2 kohdistuu aksiaalinen vetovoima, 20 sivuseinät 28' pyrkivät oikenemaan säteittäissuunnassa ja saamaan aikaan kiinnittimen 3 entistä lujemman tarttu-• misen putkiin.

Kiinnitysvälineitä 15' ja 16' ei tarvitse käyttää, jos putkiin 1 ja 2 ei todennäköisesti tule kohdistumaan 25 todella suuria aksiaalisia puristusvoimia tai jos rengas-kammion 17' sisäpuolella olevaa tiivistysmuhvia 4 ympäröivät säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvat päätylaipat, joita vasten aksiaalisesti sisäpuoliset, toisiinsa päin olevat sivuseinät 28 (kuvio 5) tai 28' (kuvio 6) tukeutu-. ·. 30 vat aksiaalisesti. Tällaisen ylimääräisen sisäpuolisen kiinnittimen päätylaipat muodostaisivat yhdessä sivuseinien 20 ja 23 kanssa kulloinkin oman rengaskammion, kuten kuviossa 1.

Kuvion 1 mukaisessa putkiliitoksessa olevat, kiin-35 nittimen vaipan sisäpuolelle rivoiksi muodostetut kammion seinämät 21 ja 22 eivät ole tässä suoritusmuodossa tarpeen, joten kiinnittimen vaippa voidaan yksinkertaisesti taivuttaa pellistä.

Claims (9)

87263 14

1. Putkiliitos, jossa on kiristettävä kiinnitin, joka ottaa vastaan kahden putken (1, 2) profiloimattomat 5 yhdistettävät päätyosat tai yhden kiinteään esineeseen kytkettävän putken päätyosan, ja ainakin kaksi varmistinlai-tetta (5, 6), jotka kumpikin on sovitettu omaan, kiinnitti-men säteittäisesti sisäänpäin avoimeen rengaskammioon (17, 19) ja käsittävät rengaskammion ainakin yhtä seinämää vas-10 ten olevia, putken kehän suunnassa jaettuja varmistinele- menttejä (27), joissa on ainakin yksi putken kehän suunnassa kulkeva sivuseinämä (28), jonka säteittäisesti sisempi reuna on varustettu reunalla, joka tarttuu säteittäisesti putkimateriaaliin, jolloin kunkin varmistinlaitteen (5, 6) 15 varmistinelementti tai useat varmistinelementit (27) on yhdistetty keskenään, tunnettu siitä, että kunkin varmistinelementin (27) sivuseinämät (28) divergoivat rengaskansioiden sivuseinämiin (20-23) asti ja kukin niiden säteittäisesti sisempi reuna muodostaa piikkejä (29), jotka 20 tarttuvat säteittäisesti putkimateriaaliin, ja että varmis-tinelementtien (27) sivuseinämien (28) viistous putken pituussuuntaan nähden on pienempi kuin rengaskammion (17, 19) sivuseinämien (20-23) sisäpintojen (25) viistous.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitos, 25 tunnettu siitä, että kummankin rengaskansion (17; 19. ja varmistinelemenetin (27) poikkipinta on suunnilleen puolisuunnikas.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että kummankin varmistinlait- 30 teen (5, 6) kaikki tai muutamat varmistinelementit (27) on yhdistetty yhdeksi kappaleeksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen putkiliitos, tunnettu siitä, että varmistinelementtien (27) sivuseinien (28) viistous on suunnilleen 0,36-0,58, 35 sopivimmin noin 0,47. i. 15 87263

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen putki-liitos, tunnettu siitä, että piikinkärkien sisäke-hän halkaisija on pienempi kuin kammion seinämien (20-23) sisähalkaisija.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen putki- liitos, tunnettu siitä, että varmistinlaitteet (5, 6. ovat puristettavissa kiinnittimen (3) läpi vietävillä kiristysruuveilla (15, 16) putkia (1, 2) tai putkea (1, 2) päin.

7. Menetelmä varmistinlaitteen valmistamiseksi jon kin patenttivaatimuksen 1-6 mukaista putkiliitosta varten, tunnettu siitä, että ainakin osa kummastakin varmistinlaitteesta (5, 6) stanssataan siten tasaisesta jousiteräs-metalliliuskasta, että metalliliuskan pitkit- 15 täisreunoissa on sopivimmin suunnilleen putken ulkosädettä vastaavan kaarevuussäteen (R) omaavalla ympyränkaarella olevat sahahampaiset piikit (29) ja varmistinelementtien (27) sivuseinissä (28) on rajoittavat divergoivat leikkaukset (30) metalliliuskan pitkittäisreunoissa, ja että 20 stanssattu metalliliuska on, sivuseiniä (28) taivutettaessa, muotoiltu ympyränkaareksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että stanssauksessa syntyvä terävä kärki (31) sijaitsee säteittäissuunnassa kummankin varmistin- 25 laitteen (5, 6) sisäpuolella.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen putkilii-tos, tunnettu siitä, että metalliliuskojen pitkit-täisreunat ennen stanssausta esipyöristetään stanssaustyö-kalun puoleiselta reunalta. 30 16 87263