FI84337B

FI84337B - Katalytisk avlaegsning av svavelvaete fraon vaetskeformigt svavel.

Info

Publication number: FI84337B
Application number: FI881114A
Authority: FI
Inventors: Jacques Maurice; Romain Fouque; Jean-Louis Auriol
Original assignee: Elf Aquitaine
Priority date: 1986-07-10
Filing date: 1988-03-09
Publication date: 1991-08-15
Also published as: SU1628853A3; JPH01500587A; FR2601351A1; NO881056L; EP0252835B1; ES2019649B3; NO173271C; WO1988000570A1; ATE58110T1; NO881056D0; DK126488A; DK168859B1; AU7701587A; FI881114A0; DE3766023D1; DK126488D0; EP0252835A1; NO173271B; US4897251A; FR2601351B1

Description

1 84337

Rikkivedyn poistaminen katalyyttisesti nestemäisestä rikistä

Keksintö koskee menetelmää nestemäisessä rikissä yksinkertaisesti liuenneena tai vetypolysulfideihin yhdistyneenä läsnäolevan H2S:n poistamiseksi nopeasti. Se koskee myös katalyyt-tisysteemiä, jota voidaan käyttää mainitun menetelmän suorittamiseen .

Huomattavia määriä rikkiä tuotetaan Clausin menetelmällä, jossa esimerkiksi luonnonkäasujen happojenpoistosta tai öljytuotteiden käsittelystä peräisin olevan rikkivedyn annetaan reagoida rikkidioksidin kanssa, jota muodostuu esimerkiksi H^Siä poltettaessa tai rikkiä tai erilaisia rikkiyhdisteitä ja etenkin pyriittejä poltettaessa, seuraavan reaktiokaavan mukaisesti: 2H2S + S02^—> 3S + 2H20

Olennainen osa Clausin menetelmällä tuotetusta rikistä otetaan talteen ja varastoidaan lämpöeristettyihin altaisiin ja kuljetetaan sitten nestemäisenä käyttökohteeseen käyttäen sellaisia kuljetusvälineitä kuten säiliöautoja, säiliöaluksia, rautatie-säi1iövaunuja tai putkijohtoja, jotka on varustettu sopivilla lämmöneristyslaittei1 la, joilla rikki saadaan pysymään juoksevana kuljetuksen ajan.

Clausin menetelmällä valmistettu rikki sisältää edelleen liuenneena pienen määrän H2s:ä ja vetypolysulfideja, joita nimitetään myös polysulfaaneiksi, joilla on kaava H_S , jossa x

a X

tarkoittaa jotakin lukua, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 2, mainittujen sulfaanien hajotessa ajan mittaan, jolloin vapautuu H2S:ä.

Varastointialtaassa tai kuljetukseen käytettävässä säiliössä olevan nestemäisen rikin yläpuolella esiintyvässä kaasufaasis-sa on siis tietty määrä H2S:ä, joka tämän kaasun myrkyllisyy- 2 84337 den ja helpostisyttyvyyden vuoksi tekee vaarallisiksi nestemäisen rikin kuljettamiseen käytettävien säiliöiden täyttämiseen ja purkamiseen liittyvät toimenpiteet. Jotta nämä toimenpiteet voitaisiin suorittaa työn suorittajien kannalta riittävän turvallisissa olosuhteissa, Clausin menetelmällä valmistetulle nestemäiselle rikille suoritetaan yleensä ennen mainittuja toimenpiteitä käsittely, jota nimitetään kaasun-poistokäsittelyksi ja jonka tarkoituksena on alentaa mainitun nestemäisen rikin vapaan ja muihin yhdisteisiin liittyneen H^Srn pitoisuus alle kynnyksen, joka on käytännössä vakiintunut 10 ppm:ksi.

H^Srn ja sulfaanien kokonaismäärä Clausin menetelmällä valmistetussa nestemäisessä rikissä on yleensä 50-700 ppm ja se riippuu olennaisesti nestemäisen rikin yläpuolella olevan kaa-sufaasin F^S-pitoisuudesta ja nestemäisen rikin lämpötilasta. Lisäksi vapaan H^S:n ja nestemäiseen rikkiin liuenneiden sulfaanien suhteelliset määrät riippuvat nekin nestemäisen rikin lämpöt ilasta.

Nestemäisessä rikissä vapaana ja muihin yhdisteisiin liittyneenä olevan H^Szn poistoprosessi käsittää kaksi vaihetta, nimittäin vaiheen, jossa raskaimmat sulfaanit hajotetaan H^S:ksi ja rikiksi reaktion H_S —e*H9S + S . mukaisesti, ja vaiheen, jossa vapautunut H2S ja yksinkertaisesti liuenneena oleva H2S ja kevyet sulfaanit erotetaan ja/tai muutetaan in situ rikiksi .

Sulfaanien hajoaminen H2S:ksi ja rikiksi on hidas reaktio, minkä vuoksi tämän hajoamisreaktion nopeus rajoittaa H2S:n poistonopeutta.

Suurin osa menetelmistä, joita on ehdotettu nestemäisessä rikissä vapaana ja liuenneena muihin yhdisteisiin liittyneenä läsnäolevan H2S:n poistamiseksi, ovat tyyppiä, jossa nestemäiseen rikkiin lisätään jokin katalyyttisysteemi, jonka muodostaa yksi tai useampi yhdiste, jotka muodostuvat ammoniakista tai yhdisteistä, joista vapautuu ammoniakkia, tai vielä yhdis- 3 84337 teistä, jotka ovat luonteeltaan emäksisiä Brönstedtin teorian mukaan, niin että ne helpottavat sulfaanien hajoamista, jolloin yksinkertaisesti liuenneena oleva vapautunut joko erotetaan nestemäisestä rikistä millä tahansa menetelmällä, jolla liuennut i^S saadaan fyysisesti poistumaan nestemäisestä rikistä, tai se muutetaan in situ rikiksi jonkin hapetuskaasun avulla. Erityisesti EP-patentissa B 0 045 636 kuvataan sellaisen katalyyttisysteemin käyttöä, joka muodostuu jostakin yhdisteestä, joka on valittu epäorgaanisten fosforiyhdistei-den, urean, urean johdosten, ditionaattien, ditioniittien, tiosulfaattien, bisulfidien ja bisulfiittien joukosta. Patenttijulkaisuissa US-A 3 364 655, FR-A 2 159 691 ja US-A 4 131 437 kuvatuissa menetelmissä käytetään katalyyttisysteeminä ammoniakkia ja sulfaanien hajotessa vapautunut H^S erotetaan sumuttamalla nestemäinen rikki (US-A 3 364 655), strippaamal 1 a jollakin inertillä kaasulla (FR-A 2 159 691) tai pyyhkimällä nestemäisen rikin vapaata pintaa jollakin kaasulla, kuten vesihöyryllä, typellä, ilmalla tai rikkitehtaiden jäännöskaasul-la (US-A 4 131 437). Ammoniakki-, ammoniumsuola-, amiini- tai muun typpiyhdistetyyppisen katalyyttisysteemin käyttöä on vielä ehdotettu julkaisuissa FR-A 2 185 587 ja US-A 3 447 903 ja sen lisäksi sulfaanien hajoamisen yhteydessä vapautuneen muuttamista rikiksi jonkin nestemäiseen rikkiin suihkutettavan hapettavan kaasun, nimittäin ilman ensimmäisessä tapauksessa ja SO^:n avulla toisessa tapauksessa.

Edellä mainittujen menetelmien haittana on, että niiden reaktiokinetiikka on hidas, mikä estää varsinkin niiden olennaisesti jatkuvatoimisen käytön suoraan rikinvalmistusyksiköiden ulostulossa. Tällaisissa menetelmissä tarvitaan nimittäin useita tunteja, esimerkiksi vähintään 2,5 tuntia, kun käytetään EP-patentissa B 0 045 636 mainittuja yhdisteitä katalyyt-tisysteeminä, tai vähintään 5-8 tuntia, kun katalyyttisysteeminä käytetään ammoniakkia, jotta saadaan nestemäistä rikkiä, jossa vapaan ja liittyneenä olevan i^Scn pitoisuus on alle käytännössä vakiintuneen kynnysarvon.

Nyt on havaittu, että luonteeltaan emäksisten yhdisteiden, 4 84337 joita käytetään katalyyttisysteemeinä nestemäisessä rikissä vapaana tai liittyneenä läsnäolevan I^Srn poistomenetelmissä, aktiivisuutta voidaan parantaa liittämällä niihin yksi tai useampi pinta-aktiivinen yhdiste. Tällä tavoin saadaan lyhennetyksi erittäin paljon nestemäisen rikin käsittelyaikaa ja siten poistetuksi edellä mainittu haitta. Lisäksi tällä tavoin muunnetun katalyyttisysteemin määrä, joka tarvitaan nestemäisen rikin F^S-pitoisuuden saamiseen haluttuun arvoon, alle käytännössä vakiintuneen kynnysarvon, on tarpeeksi pieni, jottei se käytännöllisesti katsoen lisää käsitellyn rikin tuhkapitoisuutta.

Keksinnön kohteena on siis menetelmä nestemäisessä rikissä yksinkertaisesti liuenneena tai vetypolysulfideihin liittyneenä läsnäolevan H^Srn poistamiseksi nopeasti, joka menetelmä on tyyppiä, jossa nestemäiseen rikkiin liitetään katalyyttisys-teemi, joka sisältää yhden tai useamman luonteeltaan emäksisen yhdisteen, ja tämä kokonaisuus pidetään olosuhteissa, jotka ovat omiaan poistamaan rikkivedyn nestemäisestä rikistä, ja menetelmä on tunnettu siitä, että mainittuun katalyyttisystee-miin kuuluu myös yksi tai useampi pinta-aktiivinen yhdiste.

Nestemäiseen rikkiin liitettävät katalyyttisysteemin aineosat, nimittäin aineosa, joka muodostuu luonteeltaan emäksisestä yhdisteestä tai yhdisteistä, ja aineosa, jonka muodostaa tai muodostavat pinta-aktiiviset yhdisteet, voidaan lisätä nestemäiseen rikkiin joko erikseen tai etukäteen valmistettuna seoksena.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä hyväksi todetussa suoritusmuodossa nestemäiseen rikkiin liitettävä katalyyttisysteemi käsittää yhden tai useamman yhdisteen, joista jokainen on luonteeltaan emäksinen ja ominaisuuksiltaan pinta-aktiivinen.

Nestemäiseen rikkiin lisättävän katalyyttisysteemin määrän tulee toisaalta olla riittävä, jotta H^S saadaan poistetuksi nopeasti ja tyydyttävästi, ja toisaalta se ei saa olla liian suuri, jottei se lisää nestemäisen rikin tuhkamärää. Edulli- 5 84337 sesti nestemäiseen rikkiin lisättävät katalyyttisysteemimäärät ovat 0,5-60 ppm.

Kun nestemäiseen rikkiin lisättävä katalyyttisysteemi on kak-sikomponenttityyppiä, laadultaan emäksinen yhdiste tai yhdisteet, jotka muodostavat mainitun katalyyttisysteemin toisen komponentin, voidaan valita eri yhdisteistä, jotka Brönstedtin teorian mukaan ovat luonteeltaan emäksisiä ja ovat nestemäisessä rikissä stabiileja menetelmässä käytettävässä lämpötilassa tai muuttuvat tässä lämpötilassa stabiiliksi emäksiseksi yhdisteeksi. Erityisesti nämä emäksiset yhdisteet voivat olla aikaiimetal1i- tai maa-a1ka 1imeta11ihydroksideja, kuten natrium- tai kaiiumhydroksideja, sellaisia yhdisteitä kuten ammoniakki, hydratsiini, hydroksyyliamiini, primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä alifaattisia tai syklisiä amiineja, sellaisia yhdisteitä, kuten urea tai tiourea tai niiden johdokset, luonteeltaan emäksisiä heterosyklisiä yhdisteitä, heikkojen happojen ja vahvojen emästen suoloja, kvaternäärisiä typpiyhdisteitä, jotka hajoavat menetelmässä käytettävissä lämpötiloissa, jolloin muodostuu ammoniakkia tai jotakin amiinia. Luonteeltaan emäksisiä yhdisteitä, jotka määritellään katalysaattoreiksi julkaisuissa EP-B 0 045 636 ja US-A 3 447 903, voidaan erityisesti käyttää keksinnön mukaan käytettävän katalyyttisysteemin emäksisenä komponenttina.

Emäksisen komponentin muodostamiseen sopivat myös heterosykli-set, monosykliset ja polysykliset yhdisteet, jotka sisältävät yhden tai useamman heteroatomin, joina ovat typpiatomit ja mahdollisesti yksi tai useampi muu heteroatomi, erityisesti rikki- ja/tai happiatomi, ja jotka ovat liukoisia ja stabiileja nestemäisessä rikissä käsittelylämpötiloissa ja joiden kiehumispiste on korkeampi kuin 200°C ilmakehänpaineessa, joita heterosyklisiä yhdisteitä ehdotetaan katalysaattoreiksi nestemäisessä rikissä läsnäolevan H^Sin poistamiseen hakijan tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti jättämässä hakemuksessa ja joihin kuuluvat esimerkiksi sellaiset heterosykliset yhdisteet kuten kinoleiini, isokinoleiini, bentsokinoleiinit, akridiini, bentsakridiini, kinoksaliini, kinatsoliini, fenatsiini, fe- 6 84337 nantridiini, fenantroliinit, naftyridiinit ja bipyridyylit.

Pinta-aktiiviset yhdisteet, joita voidaan käyttää muodostamaan kaksikomponenttisen katalyyttisysteemin pinta-aktiivinen komponentti, voivat olla anionisia, ei-ionisia, kationisia tai jopa amfoteerisiä pinta-aktiivisia yhdisteitä. Kaksikompo-nenttisen katalyyttisysteemin pinta-aktiivinen komponentti voidaan muodostaa etenkin käyttämällä yhtä tai useampaa pinta-aktiivista yhdistettä, jotka on valittu sellaisten pinta-ak-tiivisten yhdisteiden joukosta, jotka eivät käytännöllisesti katsoen ole lainkaan emäksisiä, kuten anioniset ja ei-ioniset pinta-aktiiviset yhdisteet, ja erityisesti etyleenioksidin ja merkaptaanin kondensaatiotuotteet, etyleenioksidin ja fenolin kondensaatiotuotteet, polyetyleeniglykoliesterit, oksialkyy-liamidien johdokset ja rasvahappojen polyetoksiesterit, tai myös käyttämällä yhtä tai useampaa kationista pinta-aktiivista yhdistettä, toisin sanoen pinta-aktiivisia yhdisteitä, joilla on tietty emäksisyys.

Emäksistä komponenttia ja pinta-aktiivista komponenttia, joiden yhdistelmä muodostaa nestemäiseen rikkiin lisättävän kaksi komponent t i sen katalyyttisysteemin, käytetään sellaisina määrinä, että emäksisen komponentin määrä on edullisesti 0,05-50 % ja mieluiten 0,2-20 * mainittujen komponenttien kokonaispainosta.

Kun nestemäiseen rikkiin lisättävä katalyyttisysteemi on yksi-komponenttinen, toisin sanoen muodostuu yhdestä tai useammasta yhdisteestä, joista jokainen on emäksinen ja omaa pinta-aktii-visia ominaisuuksia, mainittu katalyyttisysteemi muodostuu edullisesti yhdestä tai useammasta yhdisteestä, jotka on valittu pinta-aktiivisista amiiniyhdisteistä ja etenkin rasvahappoani! i ne i st a, rasvahappoalky1ideenidiamiineista, tällaisten amiinien ja etenkin rasvahappoani! inien suoloista ja erityisesti kloorihydraateista ja karboksylaateista, näiden rasvahap-poamiinien ja -diamiinien oksialkyleenijohdoksista ja niiden suoloista, kvaternäärisistä ammoniumyhdisteistä, joissa on rasvahappoketjuja, ja bentsalkoniumsuoloista.

7 84337

Pinta-aktiivisista amiiniyhdisteistä sopivat erityisesti: - rasvahappoani! ini t, joilla on kaava R-N , ja niiden suo- ^H2 lat, etenkin kloorihydraatit ja karboksy1aatit, - alkylideenidiamiinit, jotka sisältävät rasvahappoketjuja ja joilla on kaava R-NH-(C )-NH„, ja niiden suolat, etenkin m 2m 2 kloorihydraatit ja karboksy1aatit, - rasvahappoani! inien ja rasvahappoalky 1 ideenidiami inien ok-sialkyleenijohdokset, joilla on vastaavasti kaavat

(C H» 0-)-H (C H- Oj-H

✓ n 2n x s n 2n 'x R-N ja R-N-(C H„ )-N ' \ I ra 2m'

,0PH2P0+FH I (CpH2p°*^B

'W1: H

- kvaternääriset ammoniumyhdisteet, jotka sisältävät rasvahappoket juja ja joilla on kaava — —..

R + * R λ \ /

N X

/ \ R3 R5 - bentsalkoniumsuolat, joilla on kaava ©Γ · joissa kaavoissa R edustaa jotakin samanlaista tai erilaista <^8”^'22”a^'r^^ “ tai «.lkenyyl iradikaal ia, R^ ja jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, tarkoittavat kukin jotakin radikaalia R, vetyatomia tai jotakin -C^-alkyyliradikaalia, R^, R^ ja Rg, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, edustavat kukin jotakin radikaalia R tai jotakin C1-C^-alkyylijäännöstä, e 84337

Rg ja , jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, tarkoittavat jotakin -C^-alkyyliradikaalia, m, n, p ja q edustavat kokonaislukuja 1-4, x, y ja z tarkoittavat suolausanioneja, erityisesti Cl tai karboksylaattoja ja esimerkiksi asetaattia.

Rasvahappoani! inien oksialkyleeni johdokset ja rasvahappoalky-leenidiamiinit ovat mieluiten sellaisia, jotka vastaavat kaavoja

(CH-CH-0 )—H (CH_CHo0) H

S 2 2 x y 2 2 x R-N ' ja R-N-CH,,-CH--CH_-N ' s. 2 2 2

^(CH0CH-CH H {CHoCHo0^ H

2 2 y 2 2 y ( CH_CH_0 j—H Z Z 7.

joissa R, x, y ja z tarkoittavat samaa kuin edellä..

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävät lämpötilat voivat vaihdella varsin laajoissa rajoissa rikin sulamispisteen yläpuolella ja ne voivat sijoittua esimerkiksi 125°C:n ja 180°C:n välille. Mieluiten toimitaan 130-165°C:n lämpötiloissa .

Keksinnön mukainen menetelmä tulee suorittaa sellaisissa olosuhteissa, jotka takaavat katalyyttisysteemin mahdollisimman tasaisen jakaantumisen nestemäiseen rikkimassaan ja jotka mahdollistavat myös sulfaanien hajotessa vapautuneen ja nestemäiseen rikkiin liuenneena olevan rikkivedyn poistumisen mainitusta massasta. Tätä varten katalyyttisysteemin sisältävää nestemäistä rikkiä voidaan sekoittaa käyttäen mitä tahansa sopivaa mekaanista sekoitusjärjestelmää, vapautuneen f^Stn poistuessa luonnollisesti nestemäisen rikin massasta. Nestemäisen rikin sekoittaminen ja vapautuneen H^Scn poistaminen voidaan suorittaa myös strippaamalla jollakin inertillä kaasulla, toisin sanoen keksinnön mukaan vaikuttamatta väliaineen, johon se syötetään menetelmän suorittamiseen valituissa lämpötilaolosuhteissa, aineosiin, mainitun strippauskaasun voidessa olla etenkin typpeä, CC^ia, ilmaa, vesihöyryä, rikkitehtaan jään-nöskaasua tai tällaisten kaasujen seoksia. Katalyyttisystee- 9 84337 min sisältävän nestemäisen rikin sekoittaminen ja vapautuneen HjStn poistaminen voidaan suorittaa myös sumuttamalla nestemäistä rikkiä, kuten esimerkiksi US-patentissa A 3 364 655 on kuvattu. Tarpeen vaatiessa voidaan myös menetellä käyttämällä näiden nestemäisen rikin sekoittamisen ja vapautuneen F^S:n poistamisen eri suoritusmuotojen yhdistelmää.

Nestemäisen rikin käsitteleminen, johon sisältyy toinen tai toinen edellä mainituista sekoitustoimenpiteistä tai niiden yhdistelmä, suoritetaan tavallisesti lämpöeristetyssä tilassa, esimerkiksi metal 1ialtaassa tai -säiliössä, johon se on varastoitu, ja on suositeltavaa huuhdella nestemäisen rikin vapaan pinnan yläpuolella olevaa tilaa jollakin inertillä kaasulla, kuten CO2:1 la, typellä, ilmalla, Clausin menetelmää käyttävän rikkitehtaan jäännöskaasulla, H^Sm poistamiseksi, yleensä jollekin polttoalueelle, ja helpottaa siten sulfaanien hajotessa vapautuneen F^Sin poistumista nestemäisen rikin massasta. Kun mainittu huuhteleminen suoritetaan rikkitehtaan jään-nöskaasulla, toisin sanoen kaasulla, joka sisältää vielä vähäisen määrän F^Srä, on sen määrää säädettävä, esimerkiksi laimentamalla jäännöskaasu jollakin inertillä kaasulla, jottei se ole suurempi, ainakaan toimenpiteen loppuvaiheessa, kuin kaasumaisen i^Sin pitoisuus, joka on tasapainossa käyttölämpötilassa F^S-määrän kanssa, joka sallitaan nestemäisessä rikissä.

Katalyyttisysteemin lisääminen nestemäiseen rikkiin voidaan suorittaa yhdellä kertaa toimenpiteen alussa tai erinä toimenpiteen aikana. Kun I^Scn poistokäsittelyyn kuuluu lämpöeris-tetyssä tilassa, metal 1ialtaassa tai -säiliössä, johon se on varastoitu, olevan nestemäisen rikin mekaaninen sekoittaminen, katalyyttisysteemi voidaan lisätä käsittelyyn käytettävän sammion nestemäisen rikin syöttöön. Jos F^Srn poistamiseen nestemäisestä rikkimassasta käytetään strippausta, katalyyttisysteemi voidaan lisätä strippauskaasuun ja/tai lisätä käsittely-sammion nestemäisen rikin syöttöön. Mikäli nestemäiselle rikille suoritetaan sumutus, tähän sumutukseen kuuluu yleensä nestemäisen rikin ohjaaminen sumutussuuttimeen pumpulla, joka 10 84337 käsittää nestemäiseen rikkiin upotetun imujohdon, jolloin kata 1 yytt i systeemi voidaan ruiskuttaa pumpun imu- tai puristus-tahtiin ja/tai käsittelysammion nestemäisen rikin syöttöön.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan suorittaa joko jaksottaisena tai jatkuvatoimisena.

Liitteenä olevan piirustuksen kuviot 1 ja 2 esittävät kaavamaisesti kahta laitetta, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittaminen jaksottaisena su-muttamalla nestemäinen rikki, joka sisältää katalyyttisystee-min, voidaan suorittaa esimerkiksi, kuten kuviosta 1 näkyy, käyttämällä suljettua lämpöeristettyä sammiota 1, erityisesti jotakin metal 1iallasta tai -säiliötä, joka on jaettu kahteen osastoon, nimittäin ensimmäiseen, tilavuudeltaan pieneen osastoon 2 ja toiseen, tilavuudeltaan suureen osastoon 3, väliseinällä 4, joka on avoin yläosastaan, niin että se muodostaa yli juoksun, jonka kautta nestemäinen rikki pääsee virtaamaan ensimmäisestä osastosta toiseen. Ensimmäisen osaston pohja 5 on korkeammalla kuin toisen osaston pohja 6. Sammio on varustettu huuhtelukaasun syötöllä 7, joka avautuu ensimmäiseen osastoon ylijuoksun tason yläpuolelle, ja huuhtelukaasun poistolla 8, joka on tehty toisen osaston yläosaan. Lisäksi ensimmäinen osasto on toiselta varustettu nestemäisen rikin syöttöjohdolla 9, jossa on haarajohto 10 katalyyttisysteemin lisäämistä varten, ja toisaalta mekaanisilla sekoituslaittei1-la 11 ja toinen osasto on varustettu sumutusjärjestelmällä 12, joka käsittää pumpun 13, jonka imujohto 14 on sovitettu uppoamaan nestemäiseen rikkiin ja puristuskammio 15 on liitetty su-mutussuuttimeen 16, joka on sovitettu mainittuun toiseen osastoon siten, että se sijaitsee tämän osaston sisältämän nestemäisen rikin vapaan pinnan 17 yläpuolella.

Tällaisessa suoritusmuodossa katalyyttisysteemin sisältämää nestemäistä rikkiä sekoitetaan voimakkaasti ensimmäisessä osastossa 2, jolloin mainittu katalyyttisysteemi jakaantuu ta- 11 84337 saisesti tässä osastossa olevaan nestemäiseen rikkiin ja sul-faanien hajoaminen käynnistyy, sitten nestemäisen rikin ja ka-talyyttisysteemin seos virtaa ylijuoksun 4 kautta toiseen osastoon 3, jossa mainittu seos sumutetaan. I^S, joka poistuu molemmissa osastoissa olevasta nestemäisestä rikkimassasta, poistetaan kierrättämällä huuhtelukaasua, esimerkiksi Clausin menetelmää käyttävän rikkitehtaan jäännöskaasua, ja se joutuu tämän kaasun mukana polttovyöhykkeeseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän jatkuvatoimisessa suoritusmuodossa, jossa katalyyttisysteemin sisältävä nestemäinen rikki sumutetaan, voidaan suorittaa esimerkiksi, kuten kuvio 2 osoittaa, käyttämällä suljettua lämpöeristettyä sammiota 20, esimerkiksi lämpöeristettyä metallisäiliötä, joka on jaettu vähintään kolmeen osastoon, nimittäin syöttöosastoon 21, yhteen tai useampaan väliosastoon 31 ja poisto-osastoon 41, samansuuntaisilla pystysuorilla väliseinillä 22 ja 32, jotka ovat avoimia alaosastaan, niin että kukin osasto on yhteydessä viereiseen osastoon, ja tämän väliseinän korkeus on pienempi kuin sammion korkeus, niin että se voi tarpeen vaatiessa toimia nestemäisen rikin yli juoksuna. Syöttöosasto 21 on toisaalta varustettu nestemäisen rikin syöttöjohdol1 a 23, jossa on haarajohto 24 kata1yyttisysteemin lisäämistä varten, ja yläosastaan huuhtelukaasun poistoaukolla 25 ja toisaalta se on varustettu jollakin mekaanisella sekoituslaitteella 26. Lisäksi kukin väliosasto 31 ja poisto-osasto 41 on varustettu sumutusjärjestelmällä 33 ja 43, joka käsittää pumpun 34 ja 44, joka on varustettu toisaalta imujohdolla 35 ja 45, joka on sovitettu uppoamaan nestemäiseen rikkiin kysymyksessä olevan osaston alavirran puolella, ja toisaalta puristusjohdolla 36 ja 46, joka on liitetty sumutussuuttimeen 37 ja 47, joka on sijoitettu mainittuun osastoon siten, että se sijaitsee tämän osaston ylävirran puolella sen sisältämän nestemäisen rikin vapaan pinnan 30 yläpuolella. Lisäksi poisto-osasto 41 on varustettu huuhtelukaasun syötöllä 48, joka on sovitettu nestemäisen rikin vapaan pinnan 30 yläpuolelle ja mainitussa poisto-osastossa oleva sumutusjärjestelmän pumppu käsittää haara-johdon 49, jonka kautta käsitelty nestemäinen rikki poiste- 12 84337 taan.

Tällaisessa suoritusmuodossa nestemäistä rikkiä, johon on lisätty katalyyttisysteemi, tulee jatkuvasti syöttöosastoon 21, jossa sitä sekoitetaan voimakkaasti, jolloin katalyyttisysteemi jakaantuu tasaisesti tämän osaston sisältämään nestemäiseen rikkiin ja käynnistää siten sulfaanien hajoamisreaktion, sitten nestemäisen rikin ja katalyyttisysteemin seos virtaa jatkuvasti peräjälkeen väliosastoon tai -osastoihin 31 ja sitten poisto-osastoon 41, joissa kussakin mainitulle seokselle suoritetaan sumutus. Eri osastojen sisältämän nestemäisen rikin massasta poistuva E^S poistuu jatkuvasti sammiosta sekoittuneena johonkin huuhtelukaasuun, esimerkiksi Clausin menetelmää käyttävän rikkitehtaan jäännöskaasuun, jota suihkutetaan poisto-osastoon 41 ja joka kiertää nestemäisen rikin vapaan pinnan 30 yläpuolella siihen nähden vastavirtaan ja poistuu sitten sammiosta poistoaukon 25 kautta, joka on tehty tätä tarkoitusta varten syöttöosastoon 21, minkä jälkeen huuhtelu-kaasu, joka sisältää F^Siä, ohjataan polttovyöhykkeeseen. Käsitelty nestemäinen rikki poistetaan jatkuvatoimisesti johdon 49 kautta, joka on asennettu sammion 20 poisto-osastoon 41 sovitetun sumutusjärjestelmän 43 pumppuun 44.

Muunnelmana nestemäisen rikin ja katalyyttisysteemin seoksen sumutusvaihe, joka suoritetaan jaksottaisessa suoritusmuodossa, tai ainakin yksi sumutusvaiheista, jotka suoritetaan jatkuvatoimisessa suoritusmuodossa, voidaan korvata E^Scn strip-pauksella jollakin inertillä kaasulla, joka suihkutetaan kä-sittelysammion kysymyksessä olevassa osastossa tai osastoissa olevaan nestemäiseen rikkiin.

Lisäksi kuvion 1 mukaisessa laitteessa osasto 2 voidaan jättää pois, jolloin nestemäinen rikki ja katalyyttisysteemi syötetään suoraan osastoon 3, joka muodostaa tällöin sammion ainoan osaston.

Keksintöä valaistaan seuraavilla sitä rajoittamattomilla esi-merkei1 la.

13 8 4 337

Esimerkit 1-4 Näissä esimerkeissä, jotka ovat vertai 1uesimerkkejä, suoritettiin Clausin menetelmää käyttävästä rikinvaImistusyksiköstä peräisin olevan nestemäisen rikin sisältämän I^Srn poistaminen toimimalla joko ilman katalyyttiä (esimerkki 1) tai jonkin sellaisen katalyytin läsnäollessa, joka muodostui 3-prosentti-sena n-dekanoliin liuotetusta natriumhydroksidista (esimerkki 2) tai ammoniakista (esimerkki 4) tai yksinomaan jonkin pinta-aktiivisen yhdisteen, jolla ei ole minkäänlaista emäksisyyttä, eli etyleenioksidin ja tertiododekyy1imerkaptaanin kondensaa-tiotuotteen, jossa on 7 etyleenioksidiosaa, läsnäollessa (esimerkki 3 ) .

Esimerkeissä käytettiin lasikolvia, joka pidettiin vakiolämpö-tilassa lämpömittarilla varustetun öljyhauteen avulla. Kolvi oli varustettu ensimmäisellä aukolla, josta meni kolviin ulottuva putki strippauskaasun syöttöä varten, toisella aukolla, josta meni lasiputki huuhtelukaasun syöttöä varten, jonka putken pää sijaitsi noin kaksi senttimetriä nestemäisen rikin vapaan pinnan yläpuolella, ja kolmannella aukolla, josta voitiin suihkuttaa katalyyttiä ja myös ottaa näytteitä nestemäisestä rikistä, ja mainitussa kolvissa oli vielä kaasujen poistoauk-ko, joka jatkui poistojohtona, joka meni H^Sin keräyssysteemin kautta.

Kolviin pantiin 1 kg nestemäistä rikkiä, joka otettiin rikin-valmistusyksikön lauhduttimen poistosta ja tämä rikki pidettiin 140°C:n (esimerkit 1-3) tai 150°C:n (esimerkki 4) lämpötilassa. Alkaen hetkestä, joka katsottiin aloitusajaksi, kolviin syötettiin toisaalta uppoputken kautta 50 1/h typpeä strippauskaasuksi ja toisaalta huuhteluputken kautta 120 1/h ilmaa huuhtelukaasuksi ja kolvista poistettiin sopivan johdon kautta 170 1/h ulosvirtaavaa kaasua, joka ohjattiin keräyssys-teemiin. Määrätyin aikavälein nestemäisestä rikistä otettiin n&ytteitä ja mitattiin HjS- ja sulfäänimäärät, joita ne vielä sisälsivät, argentometristä tai jodometristä titrausta käyttäen. Mitta-analyysireaktion ekvivalenttikohta määritettiin 14 84337 potentiometrisesti käyttöjännitteellä kaksimetal1 isiä elektrodeja käyttäen.

Mitta-analyysin tulos, jota nimitetään termillä "kokonais-K^S", edusti nestemäisessä rikissä läsnäolevan vapaan i^S:n ja sulfaaneihin liittyneen H^Sjn yhteismäärää.

Esimerkeissä 2 ja 3 katalyytti eli lisäaine syötettiin kolviin mikroruiskulla kolvin kolmannen aukon sulkevan väliseinän läpi hetkellä, joka valittiin aloitusajaksi, katalyytin eli lisäaineen määrän ollessa 50 ppm nestemäisen rikin painosta. Esimerkissä 4 nestemäiseen rikkiin ruiskutettiin 2 kertaa 25 ppm ammoniakkia lisäämällä se strippauskaasuun, ensimmäinen aloi-tushetkellä ja toinen tunnin kuluttua aloituksesta.

Saadut tulokset on merkitty taulukkoon I.

is 84337

Taulukko I

Katalyyttisysteemi Käsittely- Nestemäisen rikin Esimerkki eli aika "Kokonais-H^S- lisäaine (min) pitoisuus" (ppm) 0 145 30 133 1 ei mitään 60 120 90 113 120 103 0 136

NaOH liuotettuna 30 128 2 3-paino-*:isena 60 118 n-dekanoliin 90 108 120 96 0 158 30 141 3 TDM.7 (O.E)* 60 126 90 115 120 85 0 465 60 284 4 NH3 120 132 240 18 300 9,5 * TDM.7 (O.E) - Etyleenioksidin ja tertiododekyy1imerkaptaanin kondensaatiotuote, jossa on 7 (OCH^CH^)-osaa.

ie 84337

Esimerkit 5-10 Näissä esimerkeissä suoritettiin Clausin menetelmää käyttävän rikinvalmistusyksikön lauhduttimesta tulevan nestemäisen rikin sisältämän H^Scn poistaminen käyttämällä keksinnön mukaista katalyyttisysteemiä, joka oli kaksikomponenttista tyyppiä.

Käytettiin samanlaista laitetta kuin vertailuesimerkeissä ja työskenneltiin 140°C:n (esimerkit 5-8} tai 150°C:n (esimerkit 9 ja 10) lämpötiloissa strippauskaasun syöttömäärän ollessa 60 1/h (esimerkit 5-8) tai 100 1/h (esimerkit 9 ja 10), huuhtelu-kaasun syöttömäärän ollessa 120 1/h eri esimerkeissä ja kata-lyyttisysteemin määrien vaihdellessa eri esimerkeissä.

Kussakin esimerkissä käytetyn katalyyttisysteemin laatu ja määrä samoin kuin saadut tulokset on koottu taulukkoon II.

Esimerkkien 5-8 tulosten vertailu vertailuesimerkkien tuloksiin osoittaa keksinnön mukaisen kaksikomponenttisen katalyyt-tisysteemin tehokkuuden, jonka avulla päästään nestemäisen rikin "kokonais-i^S^pitoisuuksi in, jotka ovat alle 10 ppm, olennaisesti lyhyemmässä käsittelyajassa kuin mikä tarvitaan käytettäessä pelkästään emäksistä katalyyttiä (vertailuesi-merkki 2 ja 4) tai pelkästään jotakin ei emäksistä pinta-aktiivista yhdistettä (esimerkki 3).

Taulukko II

17 84337

Katalyyttisysteemi Käsittely- Nestemäisen rikin Esimerkki (laatu ja määrä) aika "kokonais-H^S"- (min) pitoisuus (ppm) TDM.7 (OE) 0 135 5 joka sisältää 15 55 3 paino-% NaOH:a 30 7 50 ppm 45 <1 TDM.7 (OE) 0 160 6 joka sisältää 15 80 3 paino-% NaOHra 30 13 45 7 25 ppm 60 <1 TDM.7 (OE) 0 702 7 joka sisältää 30 33 3 paino-% NaOH:a 25 ppm 60 <2

Nonyy1ifenoli.7 (OE) 0 150 8 joka sisältää liuok- 15 74 sena 0,6 paino-% NaOH:a 30 25 40 9 30 ppm 45 5 TDM.7 (OE) 0 473 9 joka sisältää 10 263 3 paino-% NaOH:a 30 67 70 31 46 ppm 95 18 120 8,5 *

Nonyy1ifenoli.7 (OE) 0 469 10 joka sisältää liuoksena 10 56 0,6 paino-% NaOH:a 20 10 50 ppm 30 <2 1

Etyleenioksidin ja nonyy1ifenolin kondensaatiotuote, jossa on 7 {OCH^CHj)-osaa.

18 84337

Esimerkit 11-21 Näissä esimerkeissä suoritettiin Clausin menetelmää käyttävän rikinvalmistusyksikön lauhduttimesta tulevan nestemäisen rikin sisältämän H^Srn poistaminen käyttämällä keksinnön mukaista katalyyttisysteemiä, joka oli yksikomponenttista tyyppiä.

Käytettiin samanlaista laitetta kuin vertailuesimerkeissä ja strippauskaasun ja huuhtelukaasun syöttömäärien ollessa samat vastaavasti 100 1/h ja 120 1/h, katalyyttisysteemin määrän ja käsittelylämpötilan vaihdellessa eri esimerkeissä.

Eri esimerkeissä käytetyt yksikomponenttiset katalyyttisysteemit oli valittu seuraavista pinta-aktiivisista amiiniyhdis-teistä (kauppanimet suluissa): A) - Taiipropyleenidiamiini, jolla on kaava R-NH-(CH^)3-NH2' jossa R tarkoittaa jotakin alifaattista C^-C^Q-radikaalia (DINORAM S) B) - N,N 1,N'-polyoksietyleeni-N-tali-propyleenidiamiini, jolla on kaava

_____ (CH^HgO^-H

R-N-(CH2)3-N (DINORAM S 7)

(CH.CH O)—H

* \<=h2ch2o^„ jossa R tarkoittaa jotakin alifaattista C^-C^p-radikaalia ja x + y + z - 7 C) - Polyoksietyleenitaliamiini, jolla on kaava . (CH.CH.0)—H S 2 2 x R-N^ (NORAMOX S 7)

Nch2ch2o1^-h jossa R tarkoittaa jotakin alifaattista C^-C2g-radikaalia ja (x + y) - 7 D) - Polyoksietyleenitaliamiini, jolla on samanlainen kaava kuin kohdassa C), mutta jossa x + y 5 (NORAMOX S 5) E) - N-bis-2-hydroksi-etyylikookosamiini, jolla on kaava 19 84337

CH2CH2OH

R-N ^

^CH2CH2OH

jossa R tarkoittaa jotakin alifaattista g-C^g-radikaalia {NORAMOX C2) F) - Di-kookosmetyyliamiini , jolla on kaava

R

XN-CH_ / 3 R ' jossa R tarkoittaa jotakin ali£aattista q-C^g-radikaalia (NORAM M2C) G) - Di-(hydratoitu tali)-dimetyy1iammoniumkloridi, jolla on kaava R + CH3 NN Cl” (NORAMIOM M2SH) jossa R tarkoittaa jotakin g-C^g-alkyyliradikaalia H) - Dimetyy1ibentsalkoniumkloridi, jolla on kaava <; _ —*

Eri esimerkeissä käytetyt erityisolosuhteet ja saadut tulokset on koottu taulukkoon III.

Esimerkkien 11-21 tulosten vertailu vertailuesimerkkien tuloksiin osoittaa samoin keksinnön mukaisen katalyyttisysteemin, sen yksikomponenttisossa muodossa, tehokkuuden, jolla päästään erittäin lyhyisiin käsittelyaikoihin nestemäisen rikin "koko-nais-H2S"-pitoisuuden saattamiseksi alle 10 ppm.

Taulukko III

20 84337

Katalyyttisysteemi Käsittely Nestemäisen rikin Esimerkki (laatu ja määrä) Lämpö- Kesto- "kokonais-H^S"- tila aika pitoisuus (°C) (min) (ppm) 0 452 11 A 135 6 33 53 ppm 18 4 20 <2 0 450 12 B 135 4 68 46 ppm 15 <2 0 477 13 C 135 4 83 49 ppm 12 8 20 < 1 0 534 14 D 135 4 106 30 ppm 10 24 17 <2 0 504 15 D 150 4 182 3 0 ppm 12 48 19 24 32 <2 0 504 16 D 4 274 30 ppm 165 12 173 30 122 55 78 168 <2 0 458 17 D 135 10 19 9 ppm 20 <2 0 508 18 E 150 5 103 3 0 ppm 13 20 22 <2 0 529 19 F 150 5 111 46 ppm 13 25 20 4 22 <2 21 84337

Taulukko III jatkoa

Katalyyttisysteemi Käsittely Nestemäisen rikin Esimerkki (laatu ja määrä) Lämpö- Kesto- "kokonais-H^S"- tila aika pitoisuus (°C) (min) (ppm) 0 451 20 G 150 6 184 30 ppm 15 30 21 1 0 30 <2 0 510 21 G 150 12 50 39 ppm 20 8 25 <2

Claims

1. Menetelmä nestemäisessä rikissä yksinkertaisesti liuenneena tai vetypolysulfideihin liittyneenä läsnäolevan H2S:n poistamiseksi nopeasti, joka menetelmä on tyyppiä, jossa nestemäiseen rikkiin lisätään katalyyttisysteemi, joka sisältää yhden tai useamman luonteeltaan emäksisen yhdisteen, ja tämä kokonaisuus pidetään olosuhteissa, jotka ovat omiaan poistamaan rikkivedyn nestemäisestä rikistä, tunnettu siitä, että mainittuun katalyyttisys-teemiin kuuluu myös yksi tai useampi pinta-aktiivinen yhdiste.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin aineosa, joka muodostuu luonteeltaan emäksisestä yhdisteestä tai yhdisteistä, ja aineosa, jonka muodostaa tai muodostavat pinta-aktiiviset yhdisteet, lisätään nestemäiseen rikkiin joko erikseen tai seoksena.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että emäksistä komponenttia ja pinta-aktiivista komponenttia, jotka on yhdistetty muodostamaan katalyyttisysteemi, käytetään sellaisina määrinä, että emäksisen komponentin määrä on 0,05-50 % ja mieluiten 0,2-20 % mainittujen komponenttien kokonaispainosta.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin pinta-aktii-visen komponentin muodostavat pinta-aktiiviset yhdisteet valitaan sellaisten pinta-aktiivisten yhdisteiden joukosta, jotka eivät ole käytännöllisesti katsoen lainkaan emäksisiä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin pinta-aktiivisen komponentin muodostavat yhdisteet valitaan etyleenioksidimerkaptaanien, etyleenioksidifenolien, polyetyleeniglykoliesterien, oksi-alkyyliamidijohdannaisten ja rasvahappojen polyetoksieste-rien joukosta. 23 84337

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäiseen rikkiin liitetty katalyyttisysteemi on yksikomponenttinen ja muodostuu yhdestä tai useammasta yhdisteestä, joista jokainen on sekä luonteeltaan emäksinen että ominaisuuksiltaan pinta-aktiivinen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäiseen rikkiin sisällytettävä yksikomponenttinen katalyyttisysteemi muodostuu yhdestä tai useammasta pinta-aktiivisesta amiiniyhdisteestä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksikomponenttisen katalyyttisysteemin muodostavat pinta-aktiiviset amiiniyhdisteet valitaan rasvahap-poamiineista, rasvahappoalkylideenidiamiineista, tällaisten rasvahappoamiinien ja -diamiinien suoloista ja erityisesti kloorihydraateista ja karboksylaateista, näiden rasvahappoamiinien ja rasvahappodiamiinien oksialkyleenijohdannaisista ja niiden suoloista, kvaternäärisistä ammoniumyh-disteistä, jotka sisältävät rasvahappoketjuja, ja bentsalko-niumsuoloista.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksikomponenttisen katalyyttisysteemin muodostavat pinta-aktiiviset amiiniyhdisteet valitaan seuraavista: Rl / - rasvahappoamiinit, joilla on kaava R-N , ja niiden suo- \ r2 lat, etenkin kloorihydraatit ja karboksylaatit, - alkylideenidiamiinit, jotka sisältävät rasvahappoketjuja ja joilla on kaava R-NH-(CmH2m)-NH2, ja niiden suolat, etenkin kloorihydraatit ja karboksylaatit, - rasvahappoamiinien ja rasvahappoalkylideenidiamiinien alkyleenioksijohdannaiset, joilla on vastaavasti kaavat 24 84337 ( εηΗ2ηΟ^-Η ( CnH2nO-hf-H / / R-N^ ja R-N-(CmH2m)-N (CpH2pO->y-H (CpH2p0 }^H ' cqH2q° >z" H - kvaternääriset ammoniumyhdisteet, jotka sisältävät rasvahappoketjuja ja joilla on kaava R. + r4 N ^ X~ / \ R3 r5 ja - bentsalkoniumsuolat, joilla on kaava (o}^H \ Y_ ' ' Ry joissa kaavoissa R edustaa jotakin Cg-C22-alkyyli- tai alkenyyliradikaalia, ja R2, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, tarkoittavat kukin jotakin radikaalia R, vetyatomia tai jotakin C^-C^-alkyyliradikaalia, R3, R4 ja R5, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, edustavat kukin jotakin radikaalia R tai jotakin Ci-C4-alkyylijäännöstä, Rg ja R7, jotka ovat samanlaisia tai eri-laisia, tarkoittavat jotakin C1-C4-alkyyliradikaalia, m, n, p ja q edustavat kokonaislukuja 1-4, x, y ja z tarkoittavat lukuja 1-10 jokainen ja X“ ja Y- tarkoittavat suola-anioneja, erityisesti Cl- tai karboksylaatteja ja esimerkiksi asetaattia.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappoamiinien ja rasvahappoalkylideeni- 25 84337 diamiinien oksialkyleenijohdannaiset ovat mieluiten sellaisia, jotka vastaavat kaavoja (CH2CH2(»}r-H ( CH2CH20->x-H / / R-N ja R-N-CH2-CH2-CH2-N \ \ ( CH2CH20-)y—H ( CH2CH20-)y—H (CH2CH2CHz-H

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäiseen rikkiin sisällytettävän yksikomponenttisen tai kaksikomponenttisen katalyyttisys-teemin määrä on noin 0,5-60 ppm rikin painosta laskettuna.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäinen rikki saatetaan kosketukseen katalyyttisysteemin kanssa 130-165°C:n lämpötilassa.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin sisältävää nestemäistä rikkiä sekoitetaan ja tämä sekoittaminen suoritetaan erityisesti mekaanisilla sekoituslaitteilla, sumut-tamalla nestemäinen rikki tai suihkuttamalla jotakin inerttiä kaasua, joka toimii strippauskaasuna, rikkomassaan tai näiden menetelmien yhdistelmällä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin sisältämän nestemäisen rikin vapaata pintaa huuhdellaan jollakin toimintaolosuhteissa inertillä kaasulla.

15. Koostumus, joka muodostuu seoksesta, jossa toisaalta on nestemäistä rikkiä sisältäen H2S:ää yksinkertaisesti liuenneena ja vetypolysulfideihin liittyneenä, ja toisaalta katalyyttisysteemiä, joka on tyyppiä, joka käsittää komponentin, jonka muodostaa yksi tai useampi luonteeltaan emäksinen yhdiste, tunnettu siitä, että mainittuun katalyyt- 26 84337 tisysteemiin kuuluu myös yksi tai useampi pinta-aktiivinen yhdi ste.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että emäksistä komponenttia ja pinta-aktiivista komponenttia, jotka on yhdistetty muodostamaan katalyyt-tisysteemi, käytetään sellaisina määrinä, että emäksisen komponentin määrä on 0,05-50 % ja mieluiten 0,2-20 % mainittujen komponenttien kokonaispainosta.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin pinta-aktiivisen komponentin muodostavat pinta-aktiiviset yhdisteet eivät ole luonteeltaan käytännöllisesti katsoen lainkaan emäksisiä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että katalyyttisysteemin pinta-aktiivisen komponentin muodostavat yhdisteet valitaan etyleenioksidimerkaptaanien, etyleenioksidifenolien, polyetyleeniglykoliesterien, oksi-alkyyliamidijohdannaisten ja rasvahappojen polyetoksieste-rien joukosta.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se on yksikomponenttinen ja muodostuu yhdestä tai useammasta yhdisteestä, joista jokainen on sekä luonteeltaan emäksinen että ominaisuuksiltaan pinta-aktiivinen.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se muodostuu yhdestä tai useammasta pinta-ak-tiivisesta amiiniyhdisteestä.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sen muodostavat pinta-aktiiviset amiiniyhdisteet valitaan rasvahappoamiineista, rasvahappoalkylideenidiamii-neista, tällaisten rasvahappoamiinien ja -diamiinien suoloista ja erityisesti kloorihydraateista ja karboksylaateis-ta, näiden rasvahappoamiinien ja -diamiinien oksialkyleeni- 27 84337 johdannaisista ja niiden suoloista, kvaternäärisistä ammoniumyhdisteistä, jotka sisältävät rasvahappoketjuja, ja bentsalkoniumsuoloista.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sen muodostavat pinta-aktiiviset amiiniyhdisteet valitaan seuraavista: R1 / - rasvahappoamiinit, joilla on kaava R-N , ja niiden suo- \ r2 lat, etenkin kloorihydraatit ja karboksylaatit, - alkylideenidiamiinit, jotka sisältävät rasvahappoketjuja ja joilla on kaava R-NH-(CmH2m)-NH2, ja niiden suolat, etenkin kloorihydraatit ja karboksylaatit, - rasvahappoamiinien ja rasvahappoalkylideenidiamiinien ok-sialkyleenijohdannaiset, joilla on vastaavasti kaavat (CnH2n°-br-H (CnH2n°-bc-H / / R-N ja R-N-(CmH2m)-N \ \ (CpH2pCHy-H (^pOjy-H (CqH2qCHz-H - kvaternääriset ammoniumyhdisteet, jotka sisältävät rasvahappoketjuja ja joilla on kaava R + R4 r3 r5 ja - bentsalkoniumsuolat, joilla on kaava 28 84 337 /—\ R(5 <P>„ \ Y_ r7 joissa kaavoissa R edustaa jotakin Cg-C22-al^yy^i- tai alkenyylixadikaalia, R^ ja R2, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, tarkoittavat kukin jotakin radikaalia R, vetyatomia tai jotakin C^-C4-alkyyliradikaalja, R3, R4 ja Rg, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, edustavat kukin jotakin radikaalia R tai jotakin C^-C^-alkyylijäännöstä, Rg ja R7, jotka ovat samanlaisia tai erilaisia, tarkoittavat jotakin C^-C^-alkyyliradikaalia, m, n, p ja q edustavat kokonaislukuja 1-4, x, y ja z tarkoittavat lukuja 1-10 kukin ja X~ ja Y~ tarkoittavat suola-anioneja, erityisesti Cl” tai karboksylaatteja ja esimerkiksi asetaattia.

22 84337

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että rasvahappoamiinien ja rasvahappoalkylideenidi-amiinien oksialkyleenijohdannaiset ovat mieluiten sellaisia, jotka vastaavat kaavoja (C^Ci^O-^-H (CH2CH2CHX-H / / R-N ja R-N-CH2-CH2-CH2-N \ ' \ (CH2CH20^y-H (CH2CH2(Hy-H (ch2ch2o^-h joissa R on 8-22 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä tai alkenyyliryhmä ja x, y ja z ovat lukuja 1-10 kukin.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 15-23 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää katalyyttisysteemiä määrässä 0,5-60 ppm laskettuna rikin painosta. 29 8 4 3 3 7