FI83874C - Ett foerbaettrad foerfarande foer framstaellning av imidazorifamyciner. - Google Patents

Description

1 83874

Parannettu menetelmä imidatsorifamysiinien valmistamiseksi

Eräät kaavan (I') mukaiset yhdisteet 5 RO J"3 “3 °=H3 ^ OH OH CO^CH (I·)

CH 1 | NH

CH3 R1 tarkemmin sanottuna yhdisteet, joissa R on vety tai ase-20 tyyli ja Rx ja R2 ovat toisistaan riippumatta vety, Cj-C4-alkyyli, betnsyylioksi, mono- tai di-C1-C3-alkyyliamino-Cx-C4-alkyyli, C1-C3-alkoksi-C1-C4-alkyyli, hydroksi-C^-Qj-alkyyli, nitro, tai Rx ja R2 muodostavat yhdessä pyridi-niytimen kahden peräkkäisen hiiliatomin kanssa bentseeni-25 renkaan, joka valinnaisesti on substituoitu yhdellä tai kahdella metyyliryhmällä, ovat tunnettuja patenttikir-jallisuudesta (US-patenttijulkaisu 4 341 785, julkistettu 27.7.1982).

Eräitä muita kaavan (I') mukaisia yhdisteitä, tar-30 kemmin sanottuna yhdisteitä, joissa R on vety tai asetyy-li ja ainakin toinen ryhmistä R3 ja R2 on halogeeni, sya-no, merkapto, Cx-C4-alkyylitio, fenyylitio, karbamoyyli tai mono- tai di-C^-C^-alkyylikarbamoyyli, on kuvattu IT-patenttijulkaisussa 1 164 453.

2 83874 Näissä kahdessa julkaisussa kuvataan myös menetelmä kaavan (I') mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi.

Lyhyesti sanottuna tunnetussa menetelmässä toimitaan siten, etät annetaan moolisen määrän 3-halogeeniri-5 famysiini S:ää, jolla on kaava CH3 <;h3 ™3

R0 JL ' JL

OCH„ I OH OH \ 10 \VSh_ n T J |l (IV) OH 0 90 CH3 chv^1s^1'/nh 15 0-^1 0

No CH3 20 jossa R on vety tai asetyyli ja halo on edullisesti bromi tai jodi, reagoida noin 2-8 mooliekvivalentin kanssa sopivaa 2-aminopyridiiniä, jolla on kaava

H2N^ N

0 R2 tai sen suolan kanssa.

30 Saadaan yhdiste, jolla on kaava 35 3 83874

CH. CH CH

Ro a Jp 1 3

5 J CH3 I

sr OH Ο -τ' CH-7 ''pi/ ΛΑΛ "ip0 ,=A2

Rt 15 1 joka edullisesti eristetään ja karakterisoidaan ja jota sitten käsitellään askorbiinihapolla ja saadaan kaavan (I') mukaiset lopputuotteet.

20 Lähtöyhdisteestä IV lasketut saannot ovat maini tuissa vaiheissa joskus varsin hyviä (noin 45-75 %), mutta US-patentissa kuvattua menetelmää haittaa voimakkaasti se seikka, että lähtöyhdiste IV ei ole kaupallinen tuote. Se on itseasiassa valmistettava rifamysiini S:stä sopi- 25 vien ja usein hankalien halogenointimenetelmien avulla.

Tästä syystä kokonaissaannot menetelmässä, joka on kuvattu joko US-patenttijulkaisussa 4 341 785 tai IT-patentti-julkaisussa 1 164 453, alittavat huomattavasti yllä mainitut saannot ja näin ollen haluttujen tuotteiden saannot 30 eivät ole teollisuusmittakaavassa tyydyttäviä.

Esillä oleva keksintö koskee parannettua menetelmää imidatsorifamysiinien valmistamiseksi, joilla on yleinen kaava (I) 35 4 83874 CH, CH CH„ I 3 . 3 .o

5 0C»3 I OH OH II

"t ch3 [I

J II (i) 1 pu rH OH OH CO 3

3 JL JL NH

15 jossa R on vety tai asetyyli, Rx ja R2 ovat toisistaan riippumatta vety, C^-C^-alkyyli ta halogeeni, tai Rj ja R2 20 muodostavat yhdessä pyridiiniytimen kahden peräkkäisen hiiliatomin kanssa bentseenirenkaan.

Tässä käytettynä sanonnalla C^-C^-alkyyli tarkoitetaan suoria tai haarautuneita alkyyliryhmiä, esim. metyyliä, propyyliä, isopropyyliä, butyyliä, sek-butyyliä, 25 iso-butyyliä ja tert-butyyliä.

Kaavan I mukaisilla yhdisteillä on erinomaisia an-tibakteerisia ominaisuuksia joko in vitro tai in vivo. Ne ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi ruoansulatuskanavan mikrobi-infektioiden hoidossa, koska ne suun 30 kautta annettuina absorboituvat huonosti eläinelimiin ja -kudoksiin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että siitä, että annetaan mooliekviValentin rifamy-siini S:ää, jolla on kaava (II) 35 5 83874 CH CH CH.

CH3C0° X^ X* X

0CH3jT OH OH ll N|VCH3 \ f ?" ?. c/CH3 UI) 10 “JvMv"

Xv 0___ 6 15 ch3 0 20 reagoida noin 1-8 mooliekviValentin kanssa 2-aminopyri-diiniä, jolla on kaava (III)

Η2Νν^ N

25 l] UII)

Ri R2 noin 0,1-4 mooliekvivalentin jodia läsnäollessa, valin-30 naisesti happaman aineen läsnäollessa, liuottimen tai liuotinsysteemin läsnäollessa huoneenlämpötilasta reak-tioseoksen kiehumislämpötilaan noin 1-120 tuntia, käsitellään reaktioseosta sopivalla pelkistimellä, kuten as-korbiinihapolla, ja otetaan tuotteet talteen reaktioväli-35 aineesta tunnetuin keinoin.

6 83874

Verrattuna tekniikan tason mukaisiin menetelmiin esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä merkitsee merkittävää parannusta. Lähtörifamysiinisubstraattina käytetään rifamysiini S:ää, jolla on kaava 5 CH CH CH.

CH3C0° JA JA JA

och3 jT OH OH il V^ch. \

10 3 II

J (II) r T ?. co^ch3 JL AL Ah 15 o I b ch3 0 joka on kaupallinen tuote ja helposti saatavissa joko 20 muuttamalla kemiallisesti rifamysiini B ranskalaisessa patentissa FR FM 739 kuvatulla tavalla, tai happohydroly-soimalla rifamysiini 0 belgialaisessa patentissa BE-820517 kuvatulla tavalla, tai hapettamalla halogeeni-mysiinejä typpihapokkeella US-patentin 3 880 839 mukai-25 sesti, tai fermentoimalla Micromonospora chalcea-kantoja US-patentin 3 884 763 mukaisesti.

Yhdisteen (II) annetaan reagoida moolisen ylimäärän kanssa 2-aminopyridiiniä, jolla on kaava

30 H2N N

Y 1] (III) R1 r2 35 jossa Rx ja R2 merkitsevät samaa kuin yllä, jodin läsnä- 7 83874 ollessa ja valinnaisesti happaman, orgaanisen tai epäorgaanisen aineen läsnäollessa lämpötilassa huoneenlämpötilasta reaktioseoksen kiehumislämpötilaan sopivassa liuot-timessa tai liuotinsysteemissä, josta halutut lopputuot-5 teet, joissa ja R2 merkitsevät samaa kuin yllä ja R on aetyyli, otetaan talteen ammattimiehen tuntemin keinoin saantona noin 60-80 % lähtöaineena käytetystä rifamysiini S:stä laskettuna. Näin saadut kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan sitten hydrolysoida alkalisesti vastaaviksi kaa-10 van I mukaisiksi yhdisteiksi, joissa R on vety.

Siten reaktio tapahtuu vain yhdessä vaiheessa. Seuraava kaavio kuvaa reaktiota ilman hydrolyysvaihetta R=C0CH3 - R=H.

s 83874

Kaavio I

CH CH. CH.

R° \Δ I I J

0CH3 0H OH Ί. 2 j c,j i -Tl X\XXJ- n

TXT

(m) O -— I 0 ch, o di) o ,CH3 ?H3 ίΗ3 ro Js^ Il °ch3 T X X i

I ch3 II

I (i)

XcH Γ |H X"C«3 CH I 00 3

yiXXv^H

'-K4T'·

CH3 W

R.

ja R2 kuten yllä; R = asetyyli.

9 83874 FI-patenttijulkaisussa 69 467 on myös kuvattu kaavan (I) mukaista rakennetta olevien pyridoimidatsorifamy-siinien valmistus lähtien vastaavasta 3-halogeenirifamy-siinijohdannaisesta, ja FI-patenttijulkaisussa 62 254 on 5 kuvattu kyseisten 3-halogeenirifamysiinijohdannaisen valmistus lähtien rifamysiini S:stä.

Keksinnön mukaista menetelmää ei voida pitää kuitenkaan teknisesti ekvivalenttisena edellä mainittujen tunnettujen menetelmien kanssa, sillä kukaan ei alan 10 tunnetusta tekniikasta voinut päätellä, että olisi mahdollista syntetisoida pyrido-imidatsorifamysiiniä lähtien ei-halogenoidusta yhdisteestä. Olennaista esillä olevassa keksinnössä (mitä tunnetusta tekniikasta ei millään tavalla voitu johtaa) on se, että reaktion aikana 15 muodsotuva jodivety hapettuu välittömästi jodiksi (joka voi taas reagoida rifamysiini S:n kanssa) pyrido-imidat-so-rifamysiinin vaikutuksesta, jota muodostuu 3-jodi-ri-famysiini S:n reagoidessa 2-amino-4-metyylipyridiinin kanssa. Reaktiossa tarvitaan täten ainoastaan katalyytti-20 nen määrä jodia, koska reaktio itsessään jatkuvasti regeneroi jodia.

Alan tunnetusta tekniikasta ei voitu ennustaa tätä jodivedyn hapettumista jodiksi lopputuotteen vaikutuksesta kuten ei myöskään sitä, että mainitun kolmen reagens-25 sin samanaikainen käyttö voisi johtaa haluttuun lopputuotteeseen, ilman mitään ei-toivottuja sivureaktioita, käyttäen ainoastaan 25 % tai vieläkin vähemmän jodia alan tunnetuissa menetelmissä tarvittaviin jodimääriin verrattuna.

30 Keksinnön mukaisesti käytännössä annetaan moolisen määrän kaavan II mukaista rifamysiini S:ää reagoida noin 1-8 mooliekvivalentin kanssa kaavan III mukaista 2-amino-pyridiiniä, edullisesti n. 3-6 raooliekvivalentin kanssa mainittua aminopyridiiniä, valinnaisesti happaman or- 10 83874 gaanisen tai epäorgaanisen aineen, esim. jodivetyhapon tai etikkahapon läsnäollessa, jodin läsnäollessa, jolloin jodidina voi olla esim. alkali- tai maa-alkalimetallin jodidi tai mainitun lähtöaineena käytetyn 2-aminopyridii-5 nin hydrojodidi ja hapettimena voi olla aine, joka käytetyissä reaktio-olosuhteissa pystyy hapettamaan jodidi-ionin siten, että jodi vapautuu reaktioväliaineeseen.

Jodia voi reaktioväliaineessa olla vastaavasti määränä noin 0,1-4 mooliekvivalenttia lähtöaineen eli ri-10 famysiini S:n moolia kohti tai määränä, josta vapautuu noin 0,1-4 mooliekvivalenttia jodidia lähtöaineen eli ri-famysiini S:n moolia kohti. Reaktio suoritetaan liuotti-messa tai liuotinsysteemissä, joka yleensä valitaan rifa-mysiinikemiassa tavallisesti käytetyistä. Voidaan esim.

15 käyttää alempia halogenoituja hiilivetyjä kuten metylee-nikloridia, kloroformia, 1,2-dikloorietaania ja analogeja tai alempi-alkanoleja kuten metanolia, etanolia, propanolia, isopropanolia tai 4-butanolia. Hyviksi reaktioliuot-timiksi ovat myös osoittautuneet alempien alifaattisten 20 happojen alempi-alkyyliesterit, asetonitriili, dimetoksi- etaani, dioksaani, tetrahydrofuraani ja aromaattiset hiilivedyt. Kaikkia näitä liuottimia voidaan käyttää yksinään tai keskinäisiä seoksina tai seoksina veden kanssa vaihtelevissa suhteissa. Parhaat tulokset on saavutettu 25 liuottimilla kuten alemmilla halogenoiduilla hiilive dyillä, alempi-alkanoleilla yksinään tai seoksina veden kanssa vaihtelevissa suhteissa sekä asetonitriilin, dime-toksietaanin, dioksaanin ja tetrahydrofuraanin kanssa.

Reaktio tapahtuu lämpötila-alueella, joka on huo-30 neenlämpötlasta reaktioseoksen kiheumislämpötilaan. Par haat tulokset saavutetaan yleensä alueella huoneenlämpö-tilasta noin 60°C.

Reaktio päättyy ajassa, joka olennaisesti riippuu kaavan III mukaisen pyridiinisubstraatin luonteesta, 11 83874 reaktanttien suhteesta ja reaktiolämpötilasta. Kaavan I mukaisten lopputuotteiden saamiseksi halutuin saannoin tarvitaan yleensä noin 1-120 tuntia.

Reaktioliuosta on sitten käsiteltävä sopivalla 5 pelkistimellä, esim. askorbiinihapolla, isoaskorbiiniha-polla tai dihydroksiasetonilla. Kaikki yllä kuvatut operaatiot suoritetaan mitään välituotetta eristämättä eli näin säilytetään "yksivaihereaktion" luonne, joka on tyypillinen käsiteltävänä olevalle keksinnölle. Näin saadut 10 kaavan I yhdisteet, joissa R on asetyyliryhmä, eristetään reaktioväliaineesta tavanomaisin keinoin.

Niinpä esim. reagoimatta jääneen kaavan III mukaisen aminopyridiinin ylimäärä voidaan poistaa orgaanisesta faasista mineraalihapon vesiliuoksella. Sitten orgaaninen 15 faasi eristetään ja valinnaisesti kuivataan sopivan aineen kuten vedettömän natriumsulfaatin päällä ja lopullinen tuote saadaan liuottimen haihduttamisen jälkeen. Halutut yhdisteet saadaan vaihoehtoisesti kiteyttämällä reaktioväliaineesta lämpötilassa noin 0-10eC käytettäessä 20 vettä sisältäviä liuotinsysteemejä.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan tarvittaessa puhdistaa kiteyttämällä sopivista liuottimista tai liuo-tinsyteemeistä.

Tämän jälkeen kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa 25 R on asetyyli, voidaan muuttaa vastaaviksi yhdisteiksi, joissa R on vety, miedon emäshydrolyysin avulla. Sama lähtöaine eli rifamysiini S voidaan vaihtoehtoisesti muuttaa vastaaviksi desasetyylijohdannaisiksi ja keksinnön menetelmä toteutetaan kaavion I mukaisesti.

30 Seuraavat esimerkit valaisevat käsiteltävänä ole vaa keksintöä rajoittamatta kuitenkaan keksinnön piiriä.

UV-spektrit ajettiin absoluuttisessa metanolisa spektrofotometrillä Perkin-Elmer 552, IR-spektrit ajettiin KBr-tablettitekniikalla spektrofotometrillä Perkin- i2 83874

Elmer 281-B ja ydinmagneettiset resonanssispektri 1H-NMR ja 13C-NMR ajettiin deuterokloroformissa spektrofotomet-rillä Varian XL 100 käyttäen tetrametyylisilaania vertai-lustandardina.

5 Esimerkki 1

4-deoksi-4'-metyylipyrido[1',2':1,2]imidatso-[5,4-c]rifamysiini SV

Liuotettiin 4,9 g (0,007 mol) rifamysiini S:ää, 2,27 g (0,021 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä ja 0,89 g 10 (0,0035 mol) jodia 30 mlraan metyleenikloridia ja muodos tunutta reaktioseosta sekoitettiin 30 tunita huoneenlämpötilassa. Sitten reaktioseokseen lisättiin 5 ml askor-biinihapon 20 p/t-%:sta vesiliuosta ja kun oli sekoitettu 30 minuuttia, orgaaninen faasi eristettiin ja pestiin en-15 sin 0,5 N kloorivetyhapon vesiliuoksella ja sitten vedellä neutraaliksi. Sitten liuotin poistettiin haihduttamalla vakuumissa ja jäännös kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3. Kun oli suodatettu ja kuivattu, saatiin 4,2 g tuotetta, saanto 76 % teoreetti-20 sesta, jonka kemiallisfysikaaliset tunnusarvot olivat seuraavat: US-spektri: % aakB (mp) E\%cm 232 489 25 260 339 292 295 320 216 370 119 450 159 30 IR-spektrl:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla taajuuksilla (cm'1): 3440 (b), 2960 (s), 2920 (s), 2860 (w), 2820 (vw), 1705 (s), 1640 (s), 1580 (s), 1500 (s).

is 83874 b = leveä, c = voimakas, w = heikko, vw = hyvin heikko. ^H-NMR-rspektri;

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla & -arvoilla (ppm): 0,56 (d,3H); 0,14 (d, 3H); 5 0,74 (d,3H); 0,94 (d,3H); 1,94 (s,3H); 1,98 (s,3H); 2,02 (s,3H); 2,26 (s,3H); 2,63 (s,3H); 3,00 (s,3H); 3,2-3,9 (m,3H); 4,15-5,20 (m,2H); 5,9-6,9 (m,4H); 7,06 (dd,lH); 7,38 (s,lH); 8,39 (s,lH); 10 8,43 (d,lH); 11,0 (s,1H); 13,12 (s,lH).

s = signletti, d = dubletti, m = multipletti, dd = kak-soisdubletti.

13C-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla 15 S -arvoilla (ppm): 6,98; 8,06; 821; 10,76; 17,56; 20,43; 20,78; 21,44; 22,35; 32,91; 36,93; 37,78; 38,59; 56,99; 72,65; 73,91; 76,75; 77,86; 97,83; 103.86; 104,09; 108,97; 109,99; 112,03; 114,96; 115,52; 117,61; 119,26; 122,99; 125,35; 128,44; 20 128,96; 136,21; 138,87; 141,75; 142,10; 147,74; 155,10; 170,63; 171,89; 182,19; 188,84.

25 Esimerkki 2

4-deoksi-4'-metyylipyrido^l1,2':1,27imidatso-/5,4-c7rifamysiini SV

Liuotettiin 6,95 g (0,01 mol) rifamysiini S:ää ja 3,24 g (0,03 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä 20 ml:aan 30 metyleenikloridia ja reaktioseokseen lisättiin liuos, jossa oli 3,8 g (0,015 mol) jodia 100 ml:ssa metyleenikloridia tunnin aikana ja voimakkaasti sekoittaen. Reaktio-seosta sekoitettiin vielä neljä tuntia huoneenlämpötilassa ja siihen lisättiin sitten 20 ml askorbiinihapon 20 35 p/t-%:sta vesiliuosta. Sekoitusta jatkettiin vielä 30 mi- i4 83874 nuuttia, sitten faasit erotettiin toisistaan ja orgaaninen kerros pestiin ensin 0,5N kloorivetyhapon vesiliuoksella ja sitten vedellä neutraaliksi. Kun metyleeniklo-ridi oli haihdutettu vakuumissa saatiin jäännös, joka ki-5 teytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja saatiin 6,1 g tuotetta, jonka kemiallis-fysikaa-liset tunnusarvot olivat samat kuin esimerkissä 1 kuvatulla yhdisteellä. Saanto 78 % teoreettisesta.

Esimerkki 3 XO 3'-kloori-4-deoksipyrido^l*,2':1,27imidatso/5,4-c/-

rifamysiini SV

Toimimalla olennaisesti kuten esimerkissä 1 on kuvattu ja käyttäen lähtöaineina 3,47 g (0,005 mol) rifamy-siini S:ää, 1,54 g (0,012 mol) 2-amino-5-klooripyridiiniä 15 ja 0,63 g (0,0025 mol) jodia 20 ml:ssa metyleenikloridia saatiin 2,8 g otsikkoyhdistettä, saanto 68 % teoreettisesta.

Yhdisteen kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot olivat seuraavat: 20 UV-spektri = Amaks<>V>» E“m 238 508,5 296 343 378 106 455 137 25 iR-spektri:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla taajuuksilla (cm-1): 3430 (b), 3200 (w), 3090 (w), 2960 (m), 2920 (m), 2870 (w), 1712 (s), 1635 (s), 1595 (s), 1575 (s).

30 b = leveä, w = heikko, m = keskinkertainen, s = voimakas. ^H-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla £-arvoilla (ppm) : 0,63 (d, 3H) , 0,12 (d, 3H) , 0,77 (d, 3H), 0,93 (d, 3H), 1,89 (s, 3H), 1,94 (s, 3H), 1,99 (s, 35 3H), 2,24 (s, 3H), 2,83 (d, 1H), 2,94 (s, 3H), 3,25 (d, is 83874 1H), 3,57 (d, 1H), 3,30-4,00 (m, 2H), 4,82 (d, 1H), 4,96 (q, 1H), 5,97 (d, 1H), 5,80-6,96 (m, 3H), 7,74 (m, 2H), 8,51 (s, 1H), 8,62 (d, 1H), 15,56 (leveä, s, 1H) , 16,75 (s, 1H).

5 s = singletti, d = dubletti, q = kvartetti, m = multipletti. 13H-NMR-spektri;

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla ^-arvoilla (ppm): 6,81; 7,73; 7,95; 10,05; 16,98; 20,02; 20,07; 20,10; 32,57; 36,55; 37,60; 38,22; 56,78; 72,43; 10 73,36; 76,42; 77,33; 98,12; 103,52; 104,87; 108,99; 112,31; 115,24; 115,78; 120,98; 122,55; 123,31; 125,11; 127,00; 128,32; 144,62; 146,37; 147,18; 151,82; 151,98; 155,52; 170,78; 171,42; 171,74; 15 182,36; 187,79.

Esimerkki 4

3',5'-dibromi-4-deoksipyrido/0.',2':1,2^imidatso-/5,4-c7rifamysiini SV

Toimimalla olennaisesti kuten esimerkissä 1 on 20 kuvattu ja käyttäen lähtöaineina 1,39 g (0,002 mol) ri-famysiini S:ää, 1,76 g (0,007 mol) 2-amino-3,5-dibromi-pyridiiniä ja 0,25 g (0,001 mol) jodia 15 ml:ssa mety-leenikloridia saatiin 1,35 g otsikkoyhdistettä, saanto 71 % teoreettisesta.

25 Yhdisteen kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot oli vat seuraavat: UV-spektrl = Λ,**,,!®/») E“m 241 470 300 311 30 382 76 455 94 IR-spektri:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla taajuuksilla (cm-1): 3480 (b), 3350 (b), 3200 (w), 2980 35 (m), 2940 (m), 2880 (w), 1715 (s), 1650 (s), 1625 (m), 1600 (s), 1580 (m).

ie 83874 b = leveä, w = heikko, m = keskinkertainen, s = voimakas. ^H-NMR-spektri;

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla &-arvoilla (ppm) : 0,47 (d, 3H) ; 0,30 (d, 3H) ; 5 0,80 (d,3H); Oy98 (d,3H); 1,96 (s,6H); 1,99 (s,3H); 2,25 (s,3H); 2,88 (d, 1H); 3,03 (s,3H); 3,20-4,00 (rn,4H); 4,87 (d.lll); 5,11 (q, 1H); 6,12 (d,lH); 6,00-7,00 (m,3H); 7,94 (d.lH); 8,52 (d,lH); 15,48 (leveä, s, 1H), 16,66 (leveä, s, 1H).

10 s = singletti, d = dubletti, q = kvartetti, m = multi-pletti.

^C-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla £ -arvoilla (ppm): 7,46; 7,89; 8,38; 11,92; 15 18,22; 20.40; 21.07; 22.38; 33,19; 37,49; 38*94; 39,99; 40,71; 56.37; 72,38; 73,01; 76r13; 76,42; 99,04; 104,07; 104,73; 107/0; 109,36; 110,35; 112,31; 116,29; 118,40; 121,77; 124,90; 126,20; 126,92; 20 130,56; 137,68; 138,62; 140,44; 141,82; 142,73; 157,29; 170,01; 170.72; 183,49; 185,85.

Esimerkki 5

4-deoksi-isokinolino/S', 1':1,27imidatso/§,4-c7-25 rifamysiini SV

Toimimalla olennaisesti kuten esimerkissä 2 on kuvattu ja käyttämällä lähtöaineina 6,95 g (0,01 mol) rifamysiini S:ää, 4,32 g (0,03 mol) 1-aminoisokinolii-nia ja 3,80 g (0,015 mol) jodia saatiin 5,9 g otsikko-30 yhdistettä, saanto 72 % teoreettisesta.

Näiden yhdisteiden kemiallis-fysikaaliset tunnus-arvot olivat seuraavat: Sulamispiste: 181-186°C (hajoaa).

i7 83874 UV-spektri: /^· maks (nyu) Elcm 253 532 288 363 300 346 5 320 290 382 120 430 120 IR-spektri:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla 10 taajuuksilla (cm"1): 3440 (b), 3140 (b), 2910 (s), 2850 (w), 1700 (s), 1630 (b), 1610 (b), 1580 (w), 1555 (vw), 1535 (vw).

b = leveä, s = voimakas, w = heikko, vw = hyvin voimakas.

1H-NMR-spektri: 15

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla ^-arvoilla (ppm): 0,65 (d, 3H); 0,04 (d, 3H); 0,7 (d,3H); 0,88 (d,3H); 1,55 (s,3H); 1,92 (s,3H); 2,02 (s,3H); 2,27 (s,3H); 2,77 (d.lH); 2,94 (s,3H); 3,00-3,90 (in,4H); 4,78 20 (d,lH); 4,93 (q,lH); 5,75-7,00 (m,4H); 7,34 (d.lH); 7,6-8,0 (m,6H) ; 16,6 (m,IM).

s = singletti, d = dubletti, m = multipletti, q = kvar-25 tetti·

Esimerkki 6

+· MM

31 , 5 ' -dikloori-4-deoksipyrido^.l' , 2 1 :1,2yimidatso-/5,4-c/rifamysiini SV

Toimimalla olennaisesti kuten esimerkissä 2 on ku-2o vattu ja käyttämällä lähtöaineina 4,9 g (0,007 mol) rifa-mysiini S:ää, 3,42 g (0,021 mol) 2-amino-3,5-diklooripyri-diiniä ja 2,66 g (0,0105 mol) jodia saatiin 4 g otsikko-yhdistettä, saanto 67 % teoreettisesta. Tämän yhdisteen kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot olivat seuraavat: is 83874 gy^Bgktri· λΜ)Μ (m/U) Ej*m 239 527 289 366 380 95 5 450 122 IR-spektrl:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla taajuuksilla (cm-1): 3450 (b), 3250 (w), 2970 (m), 2930 (m), 2880 (m), 1710 (s), 1640 (s), 1585 (s).

10 b = leveä, m = keskinkertainen, w = heikko, s = voimakas. ^H-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla ^-arvoilla (ppm): 0,56 (d, 3H) ; 0,23 (d, 3H) ; 0,78 (d,3H); 0,94 (d,3H); 1,92 (s,3H); 1,97 (s,6H); 2,25 (s,3H); 15 2,70-3,00 (m, 1H); 2,98 (s,3H); 3,10-3,80 (m,4H); 4,84 (d.lH); 5,05 (q,lH); 6,03 (d,lH); 6.00-7,00 (m,3H); 7,18 (s,lH); 8,13 (s.lH); 8,35 (s, 1H); 16,00 (leveä, s, 1H); 16,45 (suuri, s, 1H).

on s = singletti, d = dubletti, q = kvartetti, m = multipletti. 13 -C-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla & -arvoilla (ppm): 7,03; 8,34; 8,58; 11,08; 17,53; 20,54; 20,88; 21,82; 33,41; 37,23; 38,25; 38,69; 57,16; 74,17; 25 77,16; 78,14; 78,76; 99,49; 105,59; 106,15; 110,52; 112,50; 116,80; 116,95; 119 T9 7; 121,23; 124,96; 125,57; 125,62; 126,00; 128,45; 132,03; 137,53; 138,06; 142;07; 142,83; 155,15; 170,74; 170,96; 30 172,21; 181,66; 184,91 Esimerkki 7

4-deoksi-4'-metyylipyrido^l', 2':1,2^imidatso-/%, 4-c<7rifamysiini SV

35 Liuokseen, jossa oli 6,95 g (0,01 mol) rifamysiini S:ää ja 3,24 g (0,03 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä 20 83874 ml:ssa asetonitriiliä, lisättiin annoksittain 3,80 g (0,015 mol) jodia tunnin aikana ja reaktio sai jatkua vielä kuusi tuntia sekoittaen huoneenlämpötilassa. Sitten reaktioseokseen lisättiin 20 ml askorbiinihapon 20 p/t-%: 5 ista vesiliuosta ja sekoitusta jatkettiin vielä 30 minuuttia. Tämän jälkeen lisättiin 5 ml etikkahappoa ja 25 ml 0,1N kloorivetyhapon vesiliuosta ja reaktioseosta seisotettiin yli yön 5°C:ssa. Kiteytynyt kiintoaine eristettiin suodattamalla, kuivattiin ja saatiin 5,1 g tuotetta, 10 saanto 65 % teoreettisesta. Saadulla yhdisteellä oli samat kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot kuin esimerkissä 1 saadulla yhdisteellä.

Esimerkki 8

4-deoksi-4'-metyylipyrido^l',2':1,27imidatso-15 /5,4-c/r ifamysiini SV

Liuosta, jossa oli 4,9 g (0,007 mol) rifamysiini S:ää, 3 g (0,028 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä ja 3 g (0,012 mol) jodia 30 mlrssa metyleenikloridia, kuumennettiin tunti reaktioseoksen kiehumislämpötilassa. Huoneen-20 lämpötilaan jäähtymisen jälkeen liuokseen lisättiin 20 ml askorbiinihapon 25 p/t-%:sta vesiliuosta ja sekoitettiin 30 minuuttia. Kaksi kerrosta erotettiin toisistaan ja orgaaninen kerros pestiin kahdesti 30 ml:11a IN kloorivetyhapon vesiliuosta ja sitten vedellä neutraaliksi ja 25 kuivattiin sitten natriumsulfaatin päällä. Suodattamisen ja liuottimen haihduttamisen jälkeen saatiin jäännös, joka kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja saatiin 4,4 g tuotetta, saanto 80 % teoreettisesta. Yhdisteellä oli samat kemiallis-fysikaaliset tun-30 nusarvot kuin esimerkissä 1 saadulla yhdisteellä.

Esimerkki 9 4-deoksi-51-metyylipyrido/1',2':1,27imidatso-

/5,4-c7rifamysiini SV

Liuosta, jossa oli 4,9 g (0,007 mol) rifamysiini S:ää, 3 g (0,028 mol) 2-amino-3-metyylipyridiiniä, 3,3 g 20 83874 (0,015 mol) 2-amino-3-metyylipyridiinihydrojodidia ja 1,8 g (0,0071 mol) jodia 35 ml:ssa metyleenikloridia, kuumennettiin neljä tuntia reaktioseoksen kiehumisläm-pötilassa. Jäähtymisen jälkeen liuokseen lisättiin 10 ml 5 askorbiinihapon 25 p/t-%:sta vesiliuosta ja sekoitettiin 30 minuuttia. Kaksi kerrosta erotettiin toisistaan ja orgaaninen kerros pestiin kahdesti 30 ml :11a IN kloorivety-hapon vesiliuosta ja sitten vedellä neutraaliksi ja kuivattiin sitten natriumsulfaatin päällä. Suodattamisen ja 10 liuottimen haihduttamisen jälkeen saatiin jäännös, joka kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja näin saatiin 4,1 g tuotetta, saanto 75 % teoreettisesta.

Tämän tuotteen kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot 15 olivat seuraavat: Sulamispiste: 185-190°C (hajoaa). UV-spektrl: Tl^On/» E^m 217 470 235 544 262 333 20 273 303 292 295 320 205 356 99 373 122 25 440 164 454 166 IR-spektri:

Tunnusomaiset absorptiokaistat havaittiin seuraavilla taajuuksilla (cm^): 3440 (b), 3300 (b), 3200 (b), 2960 (s), 30 2920 (w), 2850 (vw), 1730 (s), 1710 (w), 1640 (s), 1595 (s), 1580 (b), 1555 (w).

b = leveä, s = voimakas, w = heikko, vw = hyvin heikko. ^H-NMR-spektri:

Tunnusomaiset resonanssipiikit havaittiin seuraavilla 35 S-arvoilla (ppm): 0,64 (d, 3H); 0,02 (d, 3H); 2i 83874 0,45 (d,3M); 0,90 (d,3H); 1,75 (s,3H); 1,94 (s,3H); 1,97 (s,3H); 2,23 (S.3H); 2,45 (s,3H); 2,95 (s,3H); 2,6-5,8 (m,5H); 4,5-5,25 5 (rn, 2 H); 5,5-7,0 (m,4H); 7,25-7,75 (m,2H); 8,27 (s.lH); 8,47 (s,1H); 14,86 (s,lH); 16,77 (s.lH).

s = singletti, d = dubletti, m = multipletti.

Esimerkki 10 10 4-deoksi-4'-metyylipyrido/l1,2':1,2/imidatso-

,4-c7rifamysiini SV

Liuosta, jossa oli 6,95 g (0,01 mol) rifamysiini S:ää, 4,32 g (0,04 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä, 2,4g (0,04 mol) etikkahappoa ja 0,25 g (0,001 mol) jodia 40 ml: 15 ssa metyleenikloridia, seisotettiin 5 vrk huoneenlämpötilassa. Sitten reaktioseokseen lisättiin 0,37 g (0,002 mol) askorbiinihappoa ja sekoitettiin 30 minuuttia. Tämän jälkeen seos pestiin 0,5N kloorivetyhapon vesiliuoksella ja sitten vedellä ja lopuksi seos haihdutettiin kuiviin va-20 kuumissa. Jäännös kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja saatiin 5,74 g tuotetta, saanto 73 S teoreettisesta.

Esimerkki 11

4-deoksi-4 1 -metyylipyrido^l' , 2' : 1,27in»idatso-25 /5,4-c7rifamysiini SV

Liuosta, jossa oli 4,9 g (0,007 mol) rifamysiini S:ää, 3 g (0,028 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä, 0,45g (0,0018 mol) jodia ja 1,65 ml (0,029 mol) etikkahappoa 15 ml:ssa asetonitriiliä, seisotettiin 48 tuntia huoneenko lämpötilassa. Tämän jälkeen reaktioseokseen lisättiin vielä 0,2 g (0,0008 mol) jodia ja seisotettiin lisää 16 tuntia huoneenlämpötilassa. Sitten seokseen lisättiin 3 ml askorbiinihapon 25 p/t-%:sta vesiliuosta ja edelleen 30 minuutin kuluttua seos laimennettiin 85 ml:11a metyleeni-35 kloridia. Orgaaninen liuos pestiin kahdesti 30 ml :11a IN

22 83874 kloorivetyhapon vesiliuosta ja sitten vedellä neutraaliksi ja kuivattiin natriumsulfaatin päällä. Kun oli suodatettu ja liuotin haihdutettu vakuumissa saatiin jäännös, joka kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuh-5 teessä 7:3 ja näin saatiin 4,2 g tuotetta, saanto 77 % teoreettisesta.

Esimerkki 12 4-deoksi-4'-metyylipyrido/l',2':1,27imidatso-

^ M

/5,4-c/rifamysiini SV

10 Liuotettiin 4,9 g (0,007 mol) rifamysiini S:ää, 3 g (0,028 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä, 3,3 g (0,014 mol) 2-amino-4-metyylipyridiinihydrojodidia ja 0,89 g (0,0035 mol) jodia 20 ml:aan dimetoksietaania ja reaktio-seosta seisotettiin 20 tuntia huoneenlämpötilassa. Sitten 15 reaktioseokseen lisättiin 5 ml askorbiinihapon 25 p/t-%: sta vesiliuosta ja seisotettiin sekoittaen 30 minuuttia. Tämän jälkeen reaktioseos laimennettiin 100 ml:11a mety-leenikloridia, pestiin kahdesti 30 ml:11a IN kloorivetyhapon vesiliuosta ja sitten vedellä neutraaliksi. Orgaa-20 ninen faasi kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä, suodatettiin ja liuotin poistettiin haihduttamalla.

Jäännös kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja näin saatiin 3,7 g, saanto 68 % teoreettisesta, tuotetta, jolla oli samat kemiallis-fy-25 sikaaliset tunnusarvot kuin esimerkissä 1 kuvatulla tuotteella .

Esimerkki 13 4-deoksi-4'-metyylipyrido/l',2':1,27imidatso-

/5,4-c7rifamysiini SV

30 Liuotettiin 696 g (1 mol) rifamysiini S:ää 324 g (3 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä ja 127 g (0,5 mol) jodia 3 litraan metyleenikloridia ja reaktioseosta seisotettiin 24 tuntia huoneenlämpötilassa. Tämän jälkeen seokseen lisättiin 0,5 litraa askorbiinihapon 20 p/t-%: 35 sta vesiliuosta ja sekoitettiin tunti. Vesifaasi hylät- 23 83874 tiin ja orgaaninen faasi pestiin ensin kolmasti 1 litralla IN kloorivetyhapon vesiliuosta reagoimatta jääneen 2-amino-4-metyylipyridiiniylimäärän poistamiseksi ja sitten vedellä neutraaliksi ja lopuksi haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Kiinteä jäännös kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja saatiin näin 613 g tuotetta, saanto 78 % teoreettisesta.

Näin saadulla tuotteella oli samat kemiallis-fysi-kaaliset tunnusarvot kuin esimerkissä 1 kuvatulla tuot-teella.

Esimerkki 14 4'-deoksi-4'-metyylipyrido/l1,2':l,2/imidatso-

/5,4-c/rifamysiini SV

Liuotettiin 487 g (0,7 mol) rifamysiini S:ää 303 g 15 (2,8 mol) 2-amino-4-metyylipyridiiniä ja 254 g (1 mol) jo dia 3 litraan metyleenikloridia ja reaktioseosta seisotettiin 4 tuntia huoneenlämpötilassa. Tämän jälkeen seokseen lisättiin 1,5 litraa askorbiinihapon 25 p/t-%:sta vesiliuosta ja sekoitettiin 30 minuuttia. Vesifaasi hylät-20 tiin ja orgaaninen faasi pestiin neljästi 1 litralla IN kloorivetyhapon vesiliuosta reagoimatta jääneen 2-amino-4-metyylipyridiiniylimäärän poistamiseksi, ja sitten pestiin vedellä neutraaliksi ja kuivattiin lopuksi natrium-sulfaatin päällä. Suodattamisen ja liuottimen haihdutta-25 misen jälkeen saatiin jäännös, joka kiteytettiin etanolin ja veden seoksesta tilavuussuhteessa 7:3 ja saatiin 440 g tuotetta, saanto 80 % teoreettisesta. Näin saadulla tuotteella oli samat kemiallis-fysikaaliset tunnusarvot kuin esimerkissä 1 kuvatulla tuotteella.

30

Claims (4)

24 83874

1 CH s? OH OH CO 3 CH3 A X ÄH 15 "2 °—j—k n =/ y 0H3 ^ R1 20 jossa R on vety tai asetyyli, Rx ja R2 merkitsevät toisistaan riippumatta vetyä, C1-C4-alkyyliä tai halogeenia, tai Rx ja R2 muodostavat yhdessä pyridiinirenkaan kahden vierekkäisen hiiliatomin kanssa bentseenirenkaan, tunnettu siitä, että annetaan mooliekvivalentin rifamy-25 siini S:ää, jolla on kaava (II) CH CH CH 0CH3 OH OH l]

30 Y^CH3 S) J jl (ii) (7 OH 0 c^CH I 1 CH3 ° 25 83874 reagoida noin 1-8 mooliekvivalentin kanssa 2-aminopyri-diiniä, jolla on kaava (III) H9N\ . Nv

5. Tl (m) Rl R2 10 noin 0,1-4 mooliekvivalentin jodia läsnäollessa, valinnaisesti happaman aineen läsnäollessa, liuottimen tai liuotinsysteemin läsnäollessa huoneenlämpötilasta reak-tioseoksen kiehumislämpötilaan noin 1-120 tuntia, käsitellään reaktioseosta sopivalla pelkistimellä, kuten as- 15 korbiinihapolla, ja otetaan tuotteet talteen reaktioväli-aineesta tunnetuin keinoin.

1. Parannettu menetelmä kaavan (I) mukaisten imid-atsorifamysiinien valmistamiseksi, 5 ch3 ch3 ch3 OCHj J OH OH '1 CH« Π ίο I 3 | (I)

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rifamysiini S:n kutakin moolia kohti käytetään 3-6 mooliekvivalenttia kaavan (III) 20 mukaista 2-aminopyridiiniä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuottimena käytetään asetoni triiliä, dimetoksietaania tai metyleenikloridia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että reaktiolämpötila on huoneen lämpötilasta noin 60°C:seen. 26 83874