FI83578B - Datakommunikationssystem foer industrin. - Google Patents

Description

1 83578

Teollisuuden tietoliikennejärjestelmä

Esillä oleva keksintö kohdistuu signaalin tietoliikennejärjestelmiin ja erityisesti sarjamuotoisiin digitaalisen signaalin tietoliikennejärjestelmiin.

5 Sarjamuotoiset digitaalisen signaalin tietoliikennejär jestelmät ovat ennestään tunnettuja. Nämä järjestelmät vaihte-levat arkkitehtuuriltaan, käytännöltään, bauditaajuudeltaan jne., sovellutuksesta ja vaihdettavan informaation tyypistä riippuen. Kaikille sarjamuotoisille järjestelmille on kui-10 tenkin yhteistä niiden herkkvys indusoidulle kohinalle, mikä voi vaikut laa signnaIinsiirtotarkkuutcen. Sen tyyppisissä tietoliikenteen ohjausjärjestelmissä, joissa keskusohjaus säätää yhden tai useamman etäisohjatun laitteen toimintaa, ovat indusoidun kohinan tarkastelut tärkeimpiä näkökohtia.

15 Vaikka tavanomainen kohinasuojaus, kuten järjestelmien siirto-linjojen suojaus, aikaansaa suuriasteisen kohinaimmuniteetin, on se kallis ratkaisu.Lisäksi asennettaessa sarjamuotoinen tietoliikennejärjestelmä olemassa oleviin rakenteisiin voi suojattujen siirtolinjojen käyttö olla epäkäytännöllistä.

20 Sarjamuotoisen tietoliikenteen aikaansaamiseksi keskus- ohjausaseman ja yhden tai useamman etäisaseman välille tulee keskusohjauksen signaaliprosessorin suorittaa useita tarkkailu toimintoja datavirran säätämiseksi ja datan eheyden valvomiseksi. Teollisuusympäristössä (esimerkiksi suurikohinaisessa 25 ympäristössä) ympäristön kohinan aiheuttama lähetetyn signaalin vääristyminen voi olla tärkein huomioon otettava näkökohta, koska indusoitunut kohina voi aikaansaada virheellisen datan ja siten vääriä ohjauskomentoja. Siten jatkuvan virheen tarkastuksen tarve datan eheyden varmistamiseksi voi johtaa suu-30 rempaan ohjausjärjestelmän tarkkailutoimintaan, mikä vaatii suuremman signaaliprosessorin kuin mitä tarvitaan ohjausjärjestelmän käytännössä. Toisin sanoen ohjaussignaalin prosessorin tulee olla suurempi vain palvellakseen itse tietoliikenneverkon tarpeita todellisesta ohjaustehtävästä riippumatta.

35 Esillä olevan keksinnön eräänä tavoitteena on aikaan- 2 83578 saada sarjamuotoinen tietoliikennejärjestelmä otto/anto-tarkkailun (I/O) pienentämiseksi keskusaseman signaaliprosessorin ja etäällä keskusasemasta olevien saatavien I/O-asemien välillä. Esillä olevan keksinnön toisena ta-5 yoitteena on aikaansaada tietoliikennejärjestelmä, jolla on suuri kohinaimmuniteetti suuren eheyden omaavan , sarjamuotoisen tietoliikennejärjestelmän aikaansaamiseksi teol-lisuussovellutuksissa.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti sarjamuotoinen 10 signaalin tietoliikennejärjestelmä sisältää keskusasema-yksikön, joka on kytketty sovitetun impedanssin omaavan tietoliikenneväylän kautta yhteen tai useampaan etäis-asemayksikköön, keskusasemayksiköllä ollessa I/O-signaali-portteja, jotka ovat vasteellisia kullekin etäisasemayksi-15 kölle ja käyttäjän ohjausjärjestelmän signaaliprosessorille, kullakin etäisasemayksiköllä ollessa samalla tavoin I/O-signaaliportteja, jotka ovat vasteellisia keskusasema-yksikölle ja vastaavalle käyttäjän ohjausjärjestelmän etäis-ohjatulle laitteelle. Esillä olevan keksinnön mukaisesti 20 edelleen sisältää tietoliikenneväylä signaalidatan siirto-linjan, joka on kytketty kummastakin päästään alipäästö-suodattimen käsittävään pääteverkkoon sekä pituuttaan pitkin keskus- ja etäisasemayksikköjen I/o-signaaliportteihin, alipäästösuodattimen käsittävien pääteverkkojen aikaansaa-25 dessa siirtolinjan impedanssin symmetrisen sovituksen keskus- ja etäisasemayksikköjen Ι/0-portteihin valitulla signaalin siirtotaajuudella, ja aikaansaadessa valitun signaalin siirtotaajuuden yläpuolella olevien signaalitaajuuksien yhteismuodon vaimennuksen. Esillä olevan keksinnön edelleen ... 30 erään näkökohdan mukaisesti datan siirtolinja käsittää suo jaamattoman kerratun signaalijohdinparin, joka on kytketty kummastakin päästään vastaavan pääteverkon alipäästösuodattimen yhteen ottoon, kunkin suodattimen toisen pään ollessa : kytketty verkon signaalimaan väliottoon, ja linjojen ollessa : . 35 kytketty pituuttaan pitkin differentiaaliseen I/O-signaali- li 3 83578 porttiin, joka on keskusasemayksikön ja kunkin etäis-asemayksikön välillä, jolloin siirtolinjan signaali-informaatio lähetetään ja vastaanotetaan differentiaali-sesti keskus- ja etäisasemayksikciden I/C-porteissa.

5 Edelleen esillä olevan keksinnön mukaisesti tietoliikenne-väylä sisältää lisäksi sähkötehon jakelulinjät, käsittäen suurjännite- ja pienjännitelinjät, jotka on kytketty vastaavan teholähteen suurjänniteantojen ja pienjänniteantojen sekä keskus- ja etäisasemayksikköjen vastaavien sähkö-10 tehon ottojen välille, pienjännitelinjän ollessa kytketty siirtolinjan pääteverkkojen signaalimaan väliottoon.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti edelleen aikaansaa keskusasemayksikkö synkronisen kaksisuuntaisen yhteyden kunkin etäisasemayksikön kanssa kolmitilaisella signaali-15 formaatilla.

Edelleen esillä olevan keksinnön mukaisesti sisältävät kukin keskus- ja etäisasema samanlaisen teollisen ohjausyksikön (ICU), ICU:n kyetessä toimimaan vaihtoehtoisesti ohjaustilassa pää-ICV-keskusasemakäyttöä varten ja 20 tehtävätilassa ali-ICU etäisasemakäyttöä varten, kullakin ICU:11a ollessa differentaalinen I/O-signaaliporttiliitäntä signaalin tietoliikenneväylään ja I/O-signaaliliitäntä vastaavan käyttäjän järjestelmän signaaliprosessoriin tai etäisohjattuun laitteeseen.

25 Esillä olevalle tietoliikennejärjestelmälle on tun nusomaista suuri kohinaimmuniteetti signaalin siirrossa huolimatta suojaamattomien siirtolinjojen käytöstä. Tämä johtuu järjestelmän arkkitehtuurista, joka sisältää sovitetun siirtolinjan, joka on päätetty kummassakin päässä kapea-30 kaistaisilla alipäästösuodatinverkoilla, jotka aikaansaavat pienitaajuisen signaalin impedanssisovituksen ja suuritaa-juisen signaalin yhteismuodon vaimennuksen. Siirtolinjalla oleva signaali-informaatio lähetetään ja vastaanotetaan differentiaalisesti kaikissa ICU-asemilla kohinan elimi-35 noinnin edelleen tehostamiseki. Lisäksi siirtolinjan suo- 4 83578 jauksen puute mahdollistaa joustavuuden asennettaessa järjestelmä olemassa oleviin rakenteisiin, ja alentaa luonnostaan järjestelmän kustannuksia.

Nämä ja muut esillä olevan keksinnön tavoitteet, 5 ominaisuudet ja edut käyvät ilmeisimmiksi seuraavasta keksinnön edullisen suoritusmuodon yksityiskohtaisesta selostuksesta sekä mukana seuraavista piirustuksia.

Kuva 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen teollisuuden tietoliikennejärjestelmän arkkitehtuurin 10. lohkokaaviota;

Kuva 2 esittää patenttivaatimuksen 1 mukaisen tietoliikennejärjestelmän edullisen suoritusmuodon kaaviollista lohkokaaviota;

Kuva 3 esittää sarjaa aaltomuotoesityksiä, joita 15 käytetään kuvan 2 suoritusmuodon selostuksessa; ja

Kuva 4 esittää kuvan 2 suoritusmuodossa käytetyn ICU-modulin kaaviota.

Kuva 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen tietoliikennejärjestelmän 10 arkkitehtuurin lohkokaaviota, 20 joka aikaansaa signaalin tietoliikenteen käyttäjän järjes telmän keskusohjauksen 12 sekä yhden tai useamman etäis-ohjatun laitteen 14, 16 välille. Käyttäjän järjestelmän keskusohjatut ja etäisohjatut laitteet on esitetty katkoviivoilla .

25 Tietoliikennejärjestelmä sisältää keskustietoliikenne- aseman 18 (pääasema), jota lähtee otto/anto-linjat (I/O) 20 keskusohjaukseen ja Ι/0-linjat 22 signaalin tietoliikenneväylään 24, Väylällä on kaksoistehtävä. Kuten edemoänä on Selostettu kuvaan 2 viitaten sisältää väylä datan siirto-30 väylän jossa on sovitetut pääteverkot 26, 28 aikajaksoisen multipleksoidun signaalin tietoliikenteen aikaansaamiseksi keskusaseman ja yhden tai useamman etäisemmän 30, 32 (ali-asema) välille, ja se sisältää edelleen tehonsyöttöväylän tasavirtatehon syöttämiseksi kaikille asemille. Tasavirta-35 teho syötetään väylään linjoja 34 myöten teholähteestä n 5 83578 36. Etäisasemat 3Q, 32 on kytketty linjojen 38, 40 kautta vastaaviin etäislaitteisiin 14, 16 ja linjojen 42, kautta väylään,

Kuva 2 esittää tietoliikennejärjestelmän 10 kaa-5 viota.

Kuten on esitetty sisältää väylä 24 johdinparit 46, 48, Molemmat johdinparit ovat suojaamattomia järjestelmän asennuksen helpottamiseksi käyttäjän järjestelmän rakenteeseen ja kustannusten pienentämiseksi. Pari 46, joka 10 käsittää linjat 46A, 46B on datan siirtoväylä ja se on edullisesti kerrattu johdinpari. Pari 48 on tehoväylä, jossa linjat 48A, ja 48B on kytketty teholähteen 34 pien-ja suurjänniteantoihin. Se aikaansaa tasavirtatehon keskus-ja etäisasemille ja niiden vastaaville etäislaitteille.

15 Pari 48 voi myös olla kerrattu pari, mutta ei välttämättä.

Koska kukin johdinpari on suojaamaton ja alttiina sekä suuri- että pienitaajuisille ympäristön kohinatasoille on datan siirtolinjapari 46 kytketty kummastakin päästään impedanssin pääteverkkoihin 26, 28, Kumpikin verkko sisäl-2Q tää alipäästösuodattimet 50, 52 verkkoa 26 varten ja suodattimet 54, 56 verkkoa 28 varten. Suodattimet on kytketty kunkin siirtolinjajohtimen 46A, 46B vastaavan pään suur-signaalipuolelle, ja verkon välioton pienisignaalipuolelle. Tehonjakelulinjan johdin 48B, joka on kytketty lähteen 34 25 pienjänniteantoon, on kytketty myös kunkin pääteverkon väli- ottoon 57, 58. Linja 48B on maatettu väliottoon eli kunkin verkkosuodattimen piensignaalipuolelle virran paluusignaali-tien aikaansaamiseksi linjan ohjausvirtoja varten useilta datan siirtolinjalla olevilta asemilta.

30 Kuten edempänä on selostettu aikaansaavat suodattimet pientaajuudella impedanssisovituksen ja suurtaajuudella yh-teismuodon suurimman vaimennuksen valituilla tiedonsiirtonopeuksilla. Suodattimen piensignaalipuolten maattaminen (verkon väliottoon) aikaansaa lyhimmän kohinan paluutien; 35 suurimpien amplitudikohinan tasojen ollessa siirtolinjan 6 83578 keskipisteessä. Siten suodattimet valitaan niin, että niillä on kapea siirtolinjan kaistanleveys ja että ne aikaansaavat ulkoisten kohinalähteiden, esimerkiksi relekelojen ja induktiomoottoreiden indusoimien suuri-5 taajuisten jännitetransienttien suuren yhteismuodon vaimennuksen .

Keskus- ja etäisasemat sisältävät samanlaisia teollisuuden tietoliikenneyksikkömoduleita (ICU) kunkin ollessa kytketty samalla tavalla tietoliikenteen siirto-1Q väylään ja tehonjakeluverkkoihin. ICU-modulit voidaan ohjelmoida joko ohjaus- tai tehtävätilaan; ICU-modulin sovellutuksesta riippuen joko keskus- tai etäisasemalla. Keskusaseman ICU-päämoduli 60 vastaanottaa neljä johdin-yäyläottoa linjoja 22 myöten ja aikaansaa 1/0-liitännän 15 keskusohjauksen signaaliprosessoriin linjojen 62-65 kautta (sisältyvät linjoihin 20 kuvassa 1). Vastaavasti etäisase-man ICU-alimodulit 68, 70 vastaanottavat neljä johdinväylä-ottoa linjojen 42,44 kautta ja muodostavat liitännän vastaaviin etäislaitteisiin linjojen 72-74 ja 76-78 kautta 20 (jotka sisältyvät kuvan 1 linjoihin 38,40).

Suurimman kohinaimmuniteetin aikaansaamiseksi suojaamattomat siirtolinjat 46A, 46B ovat edullisesti kerrattuja 2 pareja 18-24 AWG (0,20-0,86 mm ), joilla on noin 100 ohmin ominaisimpedanssi ja noin 18 pF/ft:n (60 pF/m:n) suuruinen 25 kapasitanssi.Tehon jakelulinjat 48A, 48B ovat johdinkooltaan vähintään 20 AWG. Tehonjakelulinjojen 48A, 48B minimijohdin-koko on 20 AWG; koon riipuessa tehonjakelulinjän pituudesta pienimmän johdinkoon vastatessa suurinta 1000 jalan (305 metrin) linjapituutta. Tehonjakelulinjaa käytetään syöt-30 täroään virtaa yain ei-induktiivisiin tasavirtakuormiin asemilla, ja kuormavirta on rajoitettu enintään 2,0 voltin tasajännitepudotukseen paluuteholinjassa. Etäisasemien ohjatessa induktiivisia kuormia, suuria tasavirtakuormia tai vaihtovirtakuormia, syötetään niitä erillisillä (paikallisilla) teholähteillä, ja ne on sähköisesti eristetty etäis-35 aseman ICU:Sta.

il 7 83578

Tietoliikennejärjestelmän käytäntö on synkroninen, vuorosuuntainen, sar jalinja.formaatti, jonka avulla keskusaseman ICU-päävksikkö on tietoliikenneyhteydessä kaksisuuntaisesti aina 60 etäisaseman IClKaliyksikön kanssa.

5 Sarjalinj käytäntö on esitetty kuvassa 3, esitykset (a)-(c). ICU-päävksikkö lähettää ja vastaanottaa dataa kustakin etäisaseman ICU-aliyksiköstä peräkkäisissä vastaanottojaksoissa 80 (esitys (a)). Kukin jakso sisältää tahtikehyksen 82, jota seuraa 128 informaatiokehystä, jotka 10 on jaettu tasan lähetysjakson 84 (pää-ICU lähettää ali-ICU:lle) ja vastaanottojakson 86 (pää-ICU vastaanottaa ali-^ICUjsta) kesken. Jokainen informaatiokehvs on merkitty järjestelmän kellotaajuudella lähetetyllä linjakellopuls-silla. Tahtikehys 82 aikaansaa pää-ICU-:n ja ali-ICU:n 15 tahdistuksen kerran jaksoa kohden. Se sisältää kaksi linja-kellojaksoa jotka lisättynä 128 informaatiokehyksen kello-pulssin vaativat 130 tasavälistä linjakellojaksoa kutakin vastaanottojaksoa varten.

Suurimman kohinavaimennuksen aikaansaamiseksi järjes-20 telmän taajuus ja baudinopeus valitaan pienimmäksi taajuudeksi, joka tarvitaan tyydyttämään kyseessä oleva ohjaus-sovellutus, kaistanleveyden ollessa rajoitettu suojaamattoman siirtolinjan kompensoimiseksi. Esillä olevan keksinnön tietoliikennejärjestelmän esimerkinomaisessa suoritusmuodossa 25 hissin ohjausjärjestelmässä käytettynä, kuten on esitetty saman hakijan vireillä olevassa hakemuksessa "ELEVATOR CONTROL SYSTEM" (UTC Docket no. OT-463), Mendelson, päivätty samana päivänä esillä olevan hakemuksen kanssa, vastaanotto jakso on 104 millisekuntia (ms) noin 9,6 Hz:n vas-30 taanottotaajuuden aikaansaamiseksi (nävtteenottoaikataajuus). Yhteensä 130 kellopulssilla ja valitulla 104 ms:n jakson ajalla Iinjakellotaajuus on 1250 Hz (kellojakso 800 mikro-sekuntia) . Esitys (b) esittää 130 kellopulssia, jotka sisältävät kaksi tahtikehyksen kellopulssia (S „ . . .

35 i z maatiokehyksen kellopulssia jaettuna tasan lähetyskehyksen 84 8 83578 (kellopulssit 1,,,64). ja vastaanottokehyksen 86 (kello-pulssit 65,.,128) kesken. Tahtikehyksen kellopulssit puuttuvat todellisuudessa. Tahtikehys itsessään määritellään "kuolleen ajan'1 jaksona (joka sisältää puuttuvat kelloin pulssit S^,S2) edeltävän jakson 128:nnen kellopulssin ja esillä olevan jakson ensimmäisen kellopulssin välillä.

Jakson ajalle 104 ms kuollut aika on 2300^,us.

Kuusikymmentäneljä informaatiokehystä lähetys- ja vastaanotto jaksoissa palvelevat aina enintään 60 ali-ICU:ta.

2^0 Ensimmäinen neljän informaatiokehyksen ryhmä kussakin jaksossa 88, 90 (kellopulssit) 1-4 ja 65-68) on varattu eri-tyiskomentoinformaatiota varten kaikille ICU:ille, kuten virheenmääritys/huoltotestausta varten, tai minkä tahansa valinnaisen ominaisuuden ohjausta varten, joka voi olla 3^5 liitetty etäisohjattuihin laitteisiin loput kuusikymmentä informaatiokehystä ovat datakehyksiä. PÄÄ-ICU lähettää informaatiota kuhunkin ali-ICU-hun vastaavassa lähetysjakson datakehyksessä ja vastaanotta dataa kustakin ali-ICU:sta vastaavassa vastaanottojakson datakehyksessä. Kaikki etäis-2q aseman ali-ICU:t vastaanottavat ja tallettavat kehysten 1-4 ja 65-68 komentoja sisäisinä komentoina, jotka liitvvät niiden toimintaan. Nämä komennot voivat sisältää ali-ICU:iden päälle kytkemisen ja päältä pois kytkemisen (kaikki tai valittu lukumäärä), tai ne voivat komentaa ali-ICU:ita lähet-25 tämään erityisiä datarakenteita virheenmääritystilassa keskv£-ohjauksen sallimiseksi tarkistaa datan eheyden.

Kullakin ali-ICU:lla on nimetty kellolaskuosoite. Linjakellopulssit lasketaan ja dekoodataan ali-ICU:illa kutakin tahtikehystä seuraten nimetyn laskuosoitteen ole-3Q massa olon määrittämiseksi, jona aikana ICU lukee tai kirjoittaa datakehyksen siirtolinjasta tai siirtolinjaan. Informaatiokehysten formaatit sekä erityiskomentokehyksille 88, 90 että datakehyksille ovat identtisiä, kuten on esitetty informaatiokehyksellä 92 esitksessä (c). Kehyksen aikajakso 35 on jaettu kahdeksaan 100 mikrosekunnin tilaan. Ensimmäinen 9 83578 tila (0-100yus) vastaa kellopulssijaksoa 94 ja sen täytyy olla vähintään 50yUs leveä ollakseen kelpaava, Toinen tila 95 (100-200yUS ) on leveä ollakseen kelpaava. Toinen tila 95 (100-200^-us) on "kuolleen ajan" jakso, joka sallii 5 aikavastetoleranssit ja näytteenottoaikaviiveet kehyksen kellopulssin ja databittien välillä. Seuraavat viisi tilaa 96-100 (200-700^us) ovat viisi signaalibitin aikajaksoa, joista neljä ensimmäistä (96-99) vastaavat neljää databittiä D^-D^. Bittiaika on yhtäsuuri kuin tila-aika, tai 100 mikro-10 sekuntia valitulle 104 ms:n vastaanottojakson ajalle.

Viides bitti on erityisominaisuusbitti, jonka voi vastaanottaa tai lähettää jokainen ali-ICU. Viidettä bittiä käytetään erityisominaisuusinformaatiossa, joka voi sisältää testirutiineja, esimerkiksi paritettitestin. Keksinnön edul-15 lisessa suoritusmuodossa viidettä bittiä käytetään kuljettamaan erityisinformaatio 36:ssa saatavilla olevasta 64 informaatiokehyksestä jokaisessa lähetys- ja vastaanotto-jaksossa, erityisesti informaatiokehvksissä 5-40. Viimeinen tila 10.1 on myös kuolleen ajan jakso ennen seuraavan data-20 kehyksen alkua.

Kuten on esitetty kyvassa 3 on signaalin dataformaatti kolmetilainen eli dipolaarinen. Siirtolinja aikaansaa differentiaalisen kolmitilaisen signaalisiirron, jossa signaali siirtolinjan johtimien 46A, 46B välillä mitattuna on yhdessä 25 kolmesta tilasta. Linja 46A on kellolinjaotto ICU:ille, linjan 46B ollessa datalinjan otto. Kyseiset kolme differentiaalista tilaa mitataan linjojen 46A ja 46B välisen ero-jännitteen suhteen. Kun signaalin magnitudi linjalla 46A on suurempi kuin linjalla 46B olevan signaalin magnitudin ja 30 kynnysjännitteen (Vfc^) 104 summa, niin silloin differentiaalinen tila on yhtä suuri kuin linjan kellopulssi (94 esityksessä (c)). Kun signaalin magnitudi linjalla 46B on suurempi kuin linjalla 46A olevan signaalin magnitudi ja valitun kynnysjännitteen summa niin silloin differentiaalinen tilaotto 35 tunnistetaan loogiseksi ykköseksi signaalibittiaikoina 96-100 .

10 83578

Jos linjan 46A-46B differentiaalinen magnitudi on vähemmän kuin kynnysarvo tunnistetaan differentiaalinen tila sig-naalibittinä looginen nolla 102,

Arvioitu datanopeus valitulla 104 ms:n jakson ajalla on 10 kilobaudia kBAUD neljälle databitille (D^-D^) ja 5 erityiselle viidennelle (testi) bitille kussakin informaatio-kehyksessä. Tulee kuitenkin ymmärtää, että esillä oleva järjestelmä ei rajoitu kumpaankaan esitettyyn baudinopeuteen tai bittinumeroon. Esillä olevassa tietoliikennejärjestelmässä suuremmat datanopeudet ja/tai useammat informaatioin bitit voidaan vaihtaa suurimman Iinjapituuden ja kohinaim-muniteetin vaatimusten mukaisesti.

Viitaten seuraavassa kuvaan 4, ICU-yksikköön 60 (68,70) kaavioesityksessä kukin yksikkö käsittää ICU:n 110 yhdessä edempänä selostetun oheispiiristön kanssa. Datan 15 siirtolinjat 46A, 46B, viedään ottosuodattimien 112,114 kautta ICU-yksikön differentiaalisiin dataottoihin (1^,1·^). Suodattimet ovat tyypillisesti ensimmäiseen asteen RC-verk-koja aikavakion riippuessa järjestelmän nopeudesta. Aikajaksolla ja esimerkinluonteisella hissin ohjausjärjestelmän 20 suoritusmuodolla valitulla datanopeuksilla on kunkin aikavakio luokkaa 2,5 mikrosekuntia (tyypillisesti 5 kilo-ohmia ja 500 pikofaradia), mikä rajoittaa yhteismuodon jännite-transienttejä pienentämättä järjestelmän datanopeutta.

ICU:n syöttöteho on säädetty tasa jännite (νβΕ)) , jonka aikaan-25 saa jännitesäädin 115 tehoväylän kautta. Säädin on tunnettua tyyppiä, edullisesti kolminapainen LM78L08 tai LM317L.

ICU-ottodata L^issä ja laissa vastaanotetaan differentiaalisilla vertailijoilla 116, 118, jotka muodostavat yhdessä differentiaalisen linjavastaanottimen. Datan ja 30 linjakellon kynnysjännitteet V ^ (104, kuvan 3 esitys (c)), joita vastaanottaja käyttää tunnistamaan kellopulssin L2:ssa dataoton suhteen, ja tunnistamaan databitit L^:ssa L2:n suhteen, ovat differentiaalisia jännitteitä yhteismuodon tasajännitteen olemassaolo ei vaikuta kynnyksen asetus-35 pisteeseen. Tyypillisesti Vth-kynnys on yhtä suuri kuin 11 83578 puolet nollajännitealueen minimistä siirtolinjalla (tai mini-milinjavirrasta {kerrottuna minimiUnjaimpedanssilla (Z^J, tyypillisesti 0,5,,,0/6 volttia. Kunkin vertailijän signaaliannot ovat loogisia nollia aina kun L^- ja I^-otot 5 ovat pienempiä kuin .

Antosignaalit kustakin vertailijasta viedään digitaalisiin suodattimien 120, 122. Valitulla järjestelmän datanopeuk-silla suodattimet ovat edullisesti nelibittisiä digitaalisia suodattimia, joiden näytteenottotaajuus on 8,9 mikrosekuntia. 10 Suodattimet käyttävät "kolme parasta näytettä neljästä näyt-teestä"-keskiarvoalgoritmiä ennen suodattimen annon sallimista muuttaa tiloja.Linjakellon (L2) suodattimesta 120 saatava antosignaali viedään samanaikaisesti osoittaen valinta/ tunnistuslogiikkapiiriin 124, ohjausyksikköön 126, ja anto-15 puskurin 128 kautta sarjadatan kelloantoon ICU:sta (SCLK), jota voidaan käyttää oheislaitteistossa. L^-suodattimesta 122 saatava signaalidata viedään linjalla 129 Ι/0-siirto-rekisterin 130 sarjadataottoon, siirtorekisteri on monitoiminen viisibittinen siirtorekisteri jossa on kaksinkertaiset 20 sarja-rinnan tilat. Rekisteri muodostaa linjaa 129 myöten vastaanotetun sarjadatan formaatin rinnakkaiseksi ja vie sen ICU-datavävlään 132, joka liittää Ι/0-rekisterin 130 komentorekisteriin 134, antorekisteriin 136 ja viidennen bitin 1/0-logiikkapiiristöön 138. Viidennen bitin logiikka-25 piiristöä käytetään lähettämään ja vastaanottamaan viiden-nenbitin informaatio vastaaviin etäislaitteisiin niin tarvittaessa. Ι/0-siirtorekisteri 130 on liitetty viidennen bitin 1/0-logiikkapiiristöön ohjauslinjojen 139, 140 kautta, ja vastaanottaa komentoinformaation ohjausyksiköstä 126 lin-30 jalla 142. Ohjausyksikkö aikaansaa komentoinformaation myös ICU-datalähtettimen piiristöön 143 (joka sisältää JA-veräjän 144 ja linja ohjaimen 146), viidennen bitin Ι/0-logiikka-piiristöön 138, ICU-pää/alilogiikkapiiristöön 148, ja ICU-antorekisteriin 136.

35 Edullisessa suoritusmuodossa ohjausyksikkö on peräk käinen aikaansaaden sarjan järjestettyjä kronologisia komen- 12 83578 toja kussakin informaatiokehyksessä, Ohjausalgoritimin komennot on merkitty ohjausyksikön kellolla, jolla on suurempi taajuus kuin linjataajuuden kellolla. Tarkka ohjausyksikön tapaajuus on valittavissa riippuen mukana 5 olevien peräkkäisten vaiheiden lukumäärästä. Tyypillisesti ohjausyksikkö aikaansaa 17 komentokäskyn peräkkäisen sarjan ja ohjauskellopulssit saadaan oskillaattorista ja kellojakajapiiristä 152 linjoilla 154 20 kHz:n luokkaa olevalla taajuudella valitulla 104 ms:n ajalla.

10 ICU;n toiminnassa linjalla 121 vastaanotetut kello- pulssit lasketaan osoitepiirillä 124 ja verrataan ICU:n nimettyyn osoitteeseen ,joka on ohjelmoitu monibittiselllä ositepiirin otolla · Osoiteotto on joko kiinteä (ali-ICU:lie) tai dynaaminen (pää-ICU:lie). Pää/ali-tila 15 asetetaan logiikkapiirillä 148; pää-ICU:lie keskusasemalla (18,kuva l)SLV-otto 150 asetetaan loogisella nollalla ja ali-ICU;11a SLV-otto on looginen ykkönen. Keskusaseman pää-ICU;11a otot J^-J^ on liitetty osoitelinjojen 156 kautta keskusohjauksen signaaliprosessoriin (12, kuva 1) keskus-20 ohjauksen sallimiseksi muuttaa pää-ICU;n osoitteen sen sallimiseksi osoittaa erityisinformaation (data) kehyksiä Ι/0-sirron aikana. Ali-ICU:ssa osoiteotot voivat olla kiinteästi koodattuja yksittäisten ottojen kautta signaalimaahan tai VDD:hen valitun binaariosoitteen aikaansaamiseksi.

25 Seuraamalla oton osoitelaskua ICU:n osoitteentunnistus- logiikka 124 differentioi ICU:n luku- ja kirjoitusjaksot; nämä kaksi jaksoa ovat vastakkaiset pää- ja ali-ICU:issa linjakellon laskun suhteen, Ali-ICU;t lukevat komentoinfor-maatiota pääyksiköstä pääyksikön lähetysjakson (84,kuva 3) 30 ensimmäisen neljän informaatiokehyksen aikana, jotka seu- iraavat tahtikehystä (82, kuva 3). Viides databitti (100, kuva 3 (cj) lähetetään pää-ICU;sta ali-ICU;ihin pääyksikön lähetys-jakson (84, kuva 3) kunkin informaatiokehyksen aikana.

AH-ICU:t voivat kertoa informaatiokehvsten 4-40 viidennen 35 databitin komennon alaisena olevan bittien Ι/0-logiikkapiirin li ]3 83578 138 (Takuya 4) annon kanssa. Kaikki ali-ICU:t lukevat pääyksikön ohjausdataa pääyksikön lähetysjakson infor-maatiokehyksistä 5-64. Pääyksikkö lukee jokaisen ali-ICU:n data-annon pääyksikön vastaanottojaksolla (86, kuva 3)

Iinjakelloilla 68-128; alivksiköt eivät kirjoita mitään 5 dataa osoitteisiin 65-68, jotka ovat pää-ICU:n luku- kehyksiä osoitteille 1-4. Siinä tapauksessa, että osoit-teentunnistuspiiri havaitsee osoitusvirheen, esimerkiksi enemmän kuin 128 linjakellopulssia, saatetaan ICU-lähetin 143 estotilaan ja "tahdistuksen puute" (LSYNC) viestite-10 tään ICU:n antoon 158, Tämä tapahtuu sekä pää- että ali-ICU;issa ja "tahdistuksen puute" -signaalitila säilyy kunnes uusi tahtikehys havaitaan.

ICU-komentorekisteri lukee komentodatan ensimmäisessä neljässä informaatiokehyksessä ICU-dataväylältä 132.

15 Ali-ICU vastaanottaa komentodatan siirtolinjasta 46 rekisterin 130 sarjaoton kautta; pää-ICU vastaanottaa komentodatan rekisterin 130 rinnakkaisissa otoissa 1,-1

1 P

160 linjoilta 162 ja käyttäjän järjestelmän keskusohjauksesta, Kunkin komentobitin tehtävänä, neljän databitin ja 20 erityisen viidennen bitin, perustuu käyttäjän järjestelmän vaatimuksiin. Kuitenkin ainakin yhtä bittiä (eniten merkitsevää bittiä) käytetään pariteetin osoitukseen.

Lukuunottamatta komentokehysottoja ICU ilmaisee nimetyn osoitteensa kellolaskusta ja salpaa datakehyksen linjalta 25 129 dataväylälle 132. Ali-ICU:n lähettämä data (pääyksikön vastaanottojakso 86, kuva 3) on data, jonka ali-ICU on vastaanottanut otoissa 160 vastaavista etäislaitteista (14, 16, kuva 1) linjoilla 162. Data on salvattu Ι/0-rekis-terin 130 bitteihin 1-4 pääyksikön lähetysjakson 84, kuva 3 30 aikana. Viides databitti (jos se esiintyy) saadaan viidennen bitin 1/0-logiikkapiiristä 138. Ali-ICU;ssa siirtää lähetysosoitteen tilarekisteri 130 viiden bitin informaatiokehyksen sarjamuotoisesti linjan 131 kautta JA-veräjään 144, joka ohjaa ICU-lähettimen 143 linja-ohjainta 146. Ohjausyksikkö 35 126 aikaansaa veräjän sallintasignaalin linjoilla 142 siten, i4 83578 että datana oleya looginen ykkönen kytkee linjaohjaimen 146 päälle ja looginen nolla kytkee sen pois päältä.

ICU-data lähetetään ICU^XMT-annon 164 kautta ja ohjataan diodilla 166 siirtolinjaan 146B. Diodi 166 sallii ICU:n 5 toimia virran "lähteenä" siirtolinjalle bittien looginen ykkönen siirron aikana, mutta estää virran "nieluuntumisen" kun siirtolinja on positiivisempi kuin XMT-anto.

Tämä estää ICU:n salpautumisen.

ICU:n datan siirto on yksinkertaisesti päätetty 10. maan suhteen, esimerkisi linjalla 46B. Siten pääteverkot ovat olennainen osa ICU-lähetintä, aikaansaaden maapaluun linjan loogisten ykkösten lähdevirroille. ICU:n linjavas-taanotin (vertailijät 116, 118) on differentiaalinen siten, että vastaanottimet aikaansaavat yhteismuodon kohina vai-15 mennuksen.

Datan salpaaminen otoissa 160, siirtolinjän datan siirtäminen suodattimesta 122 I/O-rekisteriin 130, ja kummankin datan siirtäminen rekisteristä 130 dataväylään 132 aikaansaadaan ohjausyksiköstä 126 saatavilla peräkkäisillä 20 käskyillä. Vastaavasti ohjausyksikkö sallii antorekisterin 136 käyttää 1/0-rekisteriä 130 sarja/rinnantilassa siirto-linjan datan siirtämiseksi linjalta 129 ICU-dataväylään 132. Neljä databittiä ladataan rinnakkaisesti väylältä antorekisterin antosalpaan ICU:n antoina 0-^-0^ (LSB:stä MSBjhen) .

25 Viides databitti viedään I/O-logiikkapiiristön 138 kautta pää-ICU:n TT-antoon 167 missä tahansa pääyksikön vastaanotto jakson informaatiokehyksessä, ja ali-ICU:iden TT-antoon niin komennettaessa pääyksikön lähetysjakson kehyksissä 4-40. ICU:n antobitit (0.-0 ) viedään Iinjaohjaimien 168-170 lp 30 kautta Ι/0-linjoille 64 (73, 77) vastaavaan käyttäjän järjestelmän laitteistoon (esimerkiksi keskus ohjaus- tai etäis-laitteisiin).

Ali-ICU:n oheiselementit sisältävät oskillaattorikiteen (XTL) 172 kytkettynä ICU-oskillaattoriin 152 XTL-oton 174 ja 35 linjan 176 välille säädettyyn VDD~jännitteeseen. Kide tuottaa 15 83578 tyypillisen 3,58 MHz;n signaalin oskillaattorille.

Pää-ICU:n XTL-otto 174 on kytketty keskusohjausoiirin I/O-liitännän linjakellon ohjainantoon.

ICU-linjavastaanottimen vertailijät 116, 118 on 5 negatiivisesti esiasetettu tasajännitesiqnaalilla

Vg^-otossa 178. Esijännite saadaan linjalle 180 VEE~varaus-lähteestä 182. Varauslähde, joka on kytketty myös ICU-oskil-laattorista 152 saatavalle XTL - signaalitaajuudelle BIAS-an-nossa 184, sisältää sarjakondensaattorin 186, joka on kyt-10 ketty vastakkaisesti asetettujen rinnan olevien diodien 187, 188 parin kautta toisen kondensaattorin 189 vastakkaisille sivuille. Diodi 188 ja kondensaattori 189 on kytketty signaalimaahan, Noin 0,01yUF:n suuruiset kondensaattorit yhdessä diodien kanssa kääntävät ja tasasuuntaavat 1,78 15 mHz:n BIAS-annon noin -6,9 voltin tasajännitteen tuottamiseksi 1,0 milliampeerin virralla kumpaankin vertailijaan.

Tämä negatiivinen esijännite lisää vertailijan negatiivista vhteismuodon aluetta vertailijan ottojen nimelliseksi keskittämiseksi ja optimaalisen vhteismuodon toiminta-alueen 20 aikaansaamiseksi differentiaalisille ottosignaaleille siirto-linjoilla 46A, 46B.

Esillä olevan tyyppisessä sarjamuotoisessa tietoliikennejärjestelmässä on kolme päälähdettä, jotka huonontavat signaali-kohinasuhdetta (SNP.) . Nämä ovat (i) siirtolinjan 25 pituudesta johtuva signaalin vaimeneminen(enintään 1000 jalkaa 305 metriä), (ii) epäsovitetuista impedansseista johtuvat signaalin heijastukset (sekä ominaisiinjaimpedanssi että ICU:n I/O·;·impedanssi) , ja (ii) siirtolinjan suojauksen puutteesta johtuva yhteismuodon kohina. Esillä olevassa järjes-30. telmässä kerrattu siirtolinjapari on edullisesti punottu asennuksen helpottamiseksi ja parasiittisten kapasitanssien pienentämiseksi. Johdinkoolle 18 AWG...24 AWG ominaisimpe-danssit vaihtelevat 90,,.120 ihmia 1000 jalkaa kohti.

10 kilon kilobaudin datanopeuksilla signaalin vaimeneminen 35 on luokka 0,25 dB/100 jalkaa, tai 2,5 dB 1000 jalan siirto- i6 83 578 linjalle, Looginen ykkönen, joka on lähetetty, 2,5 voltin signaalina 10.Q0 jalan linjan toisesta päästä saapuu toiseen päähän 1,87 volttina jättämällä signaalin heijastukset huomioon ottamatta. Vaikutus on mitätön ja V^-kynnysrajojen 5 oikealla valinnalla linjan vaimennuksen vaikutus on huomaamaton datan siirroksessa.

Kuorman epäsovituksesta etäisen ICU-asemien välillä johtuvat) vaimennetaan pääteverkoilla siirtolinjan kummassakin päässä. Pääteverkon impedanssi asetetaan yhtä suu-1Q reksi kuin siirtolinjan ominaisimpedanssi Zq (joka määry-tyv johtimen koosta). Siirtolinjan kuormaimoedanssi ZTon

Jj pääteverkon impedanssin ja kaikkien linjaan kvtkettyjen ICU:iden I/O-impedanssien rinnanyhdistelmä. ICU:t ovat edullisesti CMOS-rakenteita (Complementary Metal Oxide 15 Semiconductor). ICU:n ottoimpedanssi (ICU:n linjavastaan-otin) on luokkaa 100 kilo-ohmia ja ICU:n antoimpedanssi (kolmitilainen linjaohjain 146, kuva 4) on luokkaa 5 mega-ohmia. 60 etäisaseman maksimille ekvivalenttien I/0-impe-danssi on noin 800 ohmia. Tämä arvo rinnan pääteverkon 20 impedanssin kanssa (joka on yhtä suuri kuin linjan ominais-impedanssi Zq, esimerkiksi noin 100 ohmia), johtaa noin 88,4 ohmin suuruiseen kuormaimpedanssin, Linjan heijastus-kerroin on € = L O missä Z on kuormaimoedanssi *' V ·Γ' f Li

ZL+ZC

2 ^ (88,4 ohmia) ja ZQ on ominaislinjaimpedanssi (100 ohmia), jolloin on J v 0,062 v/v. Linjan toisesta päästä lähtenyt 2,5 voltin suuruinen pulssi johtaa 0,16 voltin takaisinheijas-tumisen lähteeseen ICU ja pääteverkon saavuttaa 2,34 volttia. Heijastuskerroin on vaikutukseltaan mitätön ja se voidaan 30 myös ottaa huomioon ICU-kynnysjännitteiden (V_„) valinnalla.

Siirtolinjan etäisaseman väliottojen aiheuttamat signaalin heijastukset ovat myös mitättömiä, koska: (i) aseman välioton ominaisimpedanssi on sama kuin pääsiirtolinjan, (ii) kerrattu kaapelipari ei ole kertaamattomana suurempia 35 kaapelin pituuksia kuin aallonpituuden yhden neljäsosan i7 83578 verran, ja (iii) yälioton pituus on tyypillisesti kolme suuruusluokkaa pienempi kuin aallonpituuden neljäsosa, Yhteismuodon jännitteen kohinalähteinä voivat olla signaalit, jotka etenevät lähellä siirtolinjaa, kuten 5 tehonjakelulinja, tai muut käyttäjän järjestelmään liittyvät ohjausjännitesignaalit, Niinä voi olla myös loiste-lamput tai sähkömoottorit, 60 Hz:n kohinalähteille siirto-linjan pääteverkot ja kussakin ICU:n Iinjavastaanottimessa olevat oton RC-suodattimet rajoittavat yhteismuodon jän-10 nitteet noin yhteen millivolttiin. Suuremmilla taajuuksilla jolloin kohinalähteet, kuten moottorit tai releet, tuottavat leveäkaistaisen kohinaspektrin aina niin suurella taajuudella kuin 5...10 MHz, ilmaantuu ICU:n ottoihin oleellisesti suurempi yhteismuodon kohinataso. Esimerkiksi 10 MHz:n 15 kapsitiivisesti kytkeytyneellä kohinalla voi yhteismuodon jännitesignaali olla niin korkea kuin 290 volttia 300 voltin kohina-amplitudilla, jos linjan vaimennus jätetään huomiotta. Todellisuudessa näiden suuritaajuisten yhteismuodon signaalien suuruus on huomattavasti pienempi muista 20 ilmiöistä johtuen, jotka kohinalänteessä. itsesään olevat epälineaariset prosessit aiheuttavat. Lisäksi siirtolinjan signaalin vaimennukset pienentävät merkittävästi suuritaa-juisia yhteismuodon signaaleja niin, että niiden yhteismuodon amplitudi rajoittuu muutamiin voltteihin satojen volttien 25 sijaan. Lopuksi ICU:n Iinjavastaanottimessa käytetyillä differentiaalisilla vertailijoilla on luokkaa 60 dB olevat yhteismuodon valmennussuhteet, jolloin suuritaajuista lähteistä aiheutunut yhteismuodon signaali pienentyy millivoltti-tasolle, 30 Kuten edellä on esitetty on keskusaseman pää-ICU ja etäisaseman ali ICU:t johdettu väliotolla siirtolinjasta 46 liitäntöjen avullaf jotka ovat pituudeltaan aallonpituuden neljännes tai vähemmän, siten rajoittaen siirtolinjasta tai siirtolinjaan takaisin tulevia signaalin heijastuksia.

35 Edullisessa suoritusmuodossa pää-ICU:n keskusasema on esi- ie 83578 tetty kytkettynä siirtolinjan yhteen päähän; etäisaseman ICU;t ovat jakautuneet pitkin siirtolinjan pituutta pää-ICU;n ja etäisen pääteverkon välille, Tässä suoritusmuodossa oää-ICU:n läheisyys linjan pääteverkkoon nähden 5 sallii pää--ICU;n kytkemisen yksinkertaisen neljännesaallon-pituuden välioton kautta. Tulee ymmärtää, että pää-ICU:ta ei tarvitse kytkeä vain siirtolinjan näähän. Kuitenkin kytkettäessä se muuhun kohtaan kuin siirtolinjan päähän vaatii pää-ICU itsessään pääteverkon niiden lisäksi, jotka 1Q on kytketty siirtolinjan kumpaankin päähän.

Vaikka esillä oleva keksintö on esitetty ja selostettu sen edulliseen suoritusmuotoon viittaamalla, tulee alan ammtimiehen ymmärtää että edellä oleva ja monia muita muutoksia, poistoja ja lisäyksiä voidaan sen muotoon ja 15 yksityiskohtiin tehdä poikkeamatta esillä olevan keksinnön hengestä ja puitteista.

Claims (9)

1. Sarjamuotoinen tietoliikennejärjestelmä (10) kaksisuuntaisen sarjamuotoisen tietoliikenteen aikaansaa-5 miseksi keskusohjausaseman (12) ja yhden tai useamman käyttäjän järjestelmän etäisaseman laitteen (14, 16) välille, tunnettu siitä, että se käsittää: keskusasemayksikön (18), jolla on otto/anto-sig-naaliportteja (I/O) informaation vastaanottamiseksi ja 10 lähettämiseksi käyttäjän järjestelmän keskusohjaukseen (12), ja väyläsignaaliportti informaation lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi jokaisesta etäisasemasta (14, 16); yhden etäisasemayksikön (30, 32) jokaista etäisoh-jattua laitetta varten, joissa jokaisessa etäisasemayksi-15 kössä on I/O-signaaliportteja informaation lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi vastaavasta etäisohjatusta laitteesta, ja joissa jokaisessa on väyläsignaaliportti informaation lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi keskus-asemayksiköstä (18); 20 signaaliväylälaitteen (24), jonka päiden välillä on ominaisimpedanssi ja joka on kytketty mainittujen päiden välillä keskusasemayksikön (18) väyläsignaaliporttei-hin ja kuhunkin etäisasemayksiköistä (30, 32) signaalin tietoliikennetien aikaansaamiseksi niiden välille; ja 25 signaalin pääteverkkoja (26, 28), yksi mainitun signaaliväylän (24) kuhunkin päähän kytkettynä, kullakin ollessa signaalin impedanssiarvo, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin mainittu signaaliväylän ominaisimpedans-si.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarjamuotoinen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että: mainittu signaaliväylälaite (24) käsittää kaksi-johtimisen siirtolinjan (46A, 46B), kummallakin johtimella ollessa ominaislinjaimpedanssi, ja kummankin ollessa 35 kytketty kummastakin päästään vastaavaan mainituista pää- 20 83578 teverkoista; ja kumpikin mainituista pääteverkoista käsittää kaksinkertaiset taajuuden alipäästösuodattimet (50, 52, 54, 56), kummallakin suodattimena ollessa signaalin impe-5 danssiarvo, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin mainittu johtimen ominaisimpedanssi, ja kummankin ollessa kytketty mainitun siirtolinjan vastaavan johtimen yhden pään ja mainitun pääteverkon signaalimaan välioton (57, 58) välille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikenne järjestelmä, tunnettu siitä, että siirtolinja käsittää suojaamattoman kerratun johdinparin.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että siirtolinjan 15 johtimet käsittävät kukin johdinkokoja alueella 18...24 AWG.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että siirtolinjan johtimet käsittävät kukin kerrattuja johtimia.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikenne järjestelmä, tunnettu siitä, että: keskusasemayksikkö (18) ja etäisasemayksiköt (30, 32) sisältävät kukin sähköisen ottotehoportin (154) yksikön toimintaan tarvittavan sähköenergian vastaanottama-25 seksi; ja mainittu signaaliväylä (24) edelleen sisältää sähkötehon jakelulinjan, jossa on suurjännite- ja pien-jännitelinjat (48A, 48B), kummankin ollessa sovitettu vastaanottamaan suurjännitteen ja pienjännitteen sähköenergiaa ulkoisesta jännitesignaalilähteestä, ja kumman-30 kin ollessa kytketty päittensä välillä keskus- ja etäis-asemayksikköjen sähkötehon ottoportteihin sähköenergian tuomiseksi siihen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että sähkötehon ja-35 kelulinjan pienjännitelinja on edelleen kytketty kunkin II 2i 83578 pääteverkon signaalIranaan väliottoihin (57, 58) sähkövirran paluutien aikaansaamiseksi siirtolinjasta ulkoiseen jännitesignaalilähteeseen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikenne-5 järjestelmä, tunnettu siitä, että keskusasemayk-sikkö (18) ja etäisasemayksiköt (30, 32) käsittävät kukin: alipäästöisen signaalitaajuuden suodatinlaitteen (112, 114), yhden kutakin siirtolinjan kaksoisjohdinta 10 (46A, 46b) varten, kunkin ollessa kytketty väyläsignaali- porttiin suurtaajuisten yhteismuodon jännitesignaalien vaimentamiseksi, jotka ilmaantuvat vastaavaan siirtolinjan johtimeen taajuudeltaan suodatettujen antosignaalien aikaansaamiseksi; 15 jännitteen säädinlaitteen (48A), joka on kytkettv vasteelliseksi sähkötehon ottoportille amplitudiltaan säädetyn jännitesignaalin aikaansaamiseksi vasteena siihen tuodulle sähköenergialle; ja tietoliikenneyksikkölaitteen (110), joka on vas-20 teellinen sen dataotossa suodatetuille antosignaaleille ja joka on vasteellinen toisessa otossa jännitteen sää-dinlaitteelle, ja joka sisältää mainitut I/O-signaalipor-tit signaali-informaation vaihdon ohjaamiseksi Ι/0-sig-naaliporttien välillä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikenne järjestelmä, t u n n e t tu siitä, että tietoliikenne-yksikkölaite (110) edelleen käsittää digitaalisen signaalin suodatinlaitteen (120, 123), yhden kutakin mainittua signaalitaajuuden alipäästösuodatinta varten, kukin mai-30 nitun taajuudeltaan suodatetun signaalin digitaalisen ko-hinasuodatuksen aikaansaamiseksi ennen viemistä Ι/0-sig-naaliporttiin. 22 83578