FI83568B - Katodstraoldisplayanordning. - Google Patents

Description

1 83568

Katodisädeputkinäyttöjärjestely - Katodsträldisplayanordning

Keksintö koskee katodisädeputkinäyttöjärjestelyä, jota 5 käytetään informaation esittämiseksi päätietokonelähteestä ja jossa käytetään bittikarttamuistia esitettävän kuva-alkioinformaation tallentamiseksi.

Katodisädeputkinäyttöjen alalla on yleisesti hyväksyttynä 10 käytäntönä, että katodisädeputkinäyttölaitteet esittävät 24 tai 25 riviä informaatiota. Jos esitetään myös graafista informaatiota, esimerkiksi maaseutumaisema tai suunnitelma, tällöin tunnetussa tekniikassa käytetään tavallisimmin kahta muistijärjestelmää, toista grafiikkaa ja toista tekstiä 15 varten, kun taas eräässä toisessa tunnetun tekniikan muodossa sekä grafiikka että teksti tallennetaan bittikarttamuis-tiin. Kun katodisädeputkinäyttölaitetta käytetään tietojenkäsittelyjärjestelmän yhteydessä eräänä tulostuvälinemuo-tona, usein esiintyvänä tilanteena on, että käyttäjä haluaa 20 nähdä pituudeltaan esimerkiksi 24 tai 25 riviä ylittävän asiakirjan informaatiosisällön. Esimerkiksi tavallisen liikekirjeen pituus ylittää usein 25 riviä. Näissä tapauksissa on tullut käytännöksi vierittää tällaista asiakirjaa eli vierittää sen informaatiosisältöä. Ts. katodisädeputkel-25 la esitetään asiakirjan 24 riviä ja sopivan ajan kuluttua ylin rivi katoaa ja informaatio saatetaan hyppäämään tai askeltamaan ylöspäin katodisädeputkella, samalla kun rivit 25, 26, 27 jne. lisätään kuvakentän alareunaan rivien yksi, kaksi, kolme jne. kadotessa kuvakentän yläreunasta. Tämä 30 operaatio tunnetaan koko kuvakentän vierityksenä eli yk- sialueisena vierityksenä. Tunnetuissa järjestelmissä teksti saatetaan (katsojan kannalta) hyppäämään tahallisena liikkeenä pois kuvakentästä vieritysalueen yläreunasta ja hyppäämään kentälle vieritysalueen alareunaan. "Hyppäävä" toi-: 35 minta tapahtuu, koska peräkkäisten pyyhkäisyoperaatioiden aloitusosoitteet muutetaan tekstiriviarvojen mukaisesti eikä pyyhkäisyjuova-arvojen mukaisesti. "Hyppäävä" ilmiö esiintyy lisäksi, koska tietobittejä siirretään paikasta 2 83568 toiseen muistissa, mitä ei voida tehdä yhden kuvantoistojakson aikana ilman monimutkaista ja kallista laitteistoa.

DEC VT 100 aikaansaa eräänmuotoisen jaetun kuvakentän portaattoman vierityksen, mutta siinä ei käytetä bittikartta-5 muistia, mikä tehostaa esillä olevaa toimintaa. Jos esitettävässä asiakirjassa on yksi tai useampi kiinteä osa, kuten on mahdollista, ja käyttäjä haluaa vierittää vain vieritettävää osaa, tämä toiminta tunnetaan jaetun kuvakentän vierityksenä, kuten edellä on mainittu laitteeseen DEC VT 100 10 liittyen. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta voi olla tilanne, jossa esitettävänä on liikekirje ja kirjeen otsikko-osa yhdessä vastaanottajan nimen ja arvon kanssa esitetään kiinteänä yläosana. Kirjeen pääosa, joka alkaa sanoilla "Hyvä herra Jones", loppuilmaisuun asti voi olla vieritet-15 tävänä osana, ja kirjeen kiinteässä alaosassa voi olla yhtiön osoite ja asianomainen puhelinnumero.

Nämä tunnetuissa järjestelmissä ilmenevät puutteet voidaan poistaa keksinnön mukaisella katodisädeputkinäyttöjärjes-20 telyllä, jolle on tunnusomaista se, mitä on sanottu patenttivaatimuksessa 1.

Vaikka tunnetussa tekniikassa on mahdollista vierittää tekstiä ja grafiikkaa jaetulla kuvakentällä, grafiikkaa ei ole 25 mahdollista vierittää jaetulla kuvakentällä portaattomana toimintana siten, kuin edellä on selitetty. Esillä olevassa järjestelmässä sekä tekstiä että grafiikkaa voidaan vierittää jaetulla kuvapinnalla portaattomasti. Jos tunnetun tekniikan järjestelmä suunniteltaisiin mahdollistamaan 30 jaetun kuvakentän portaattoman vierityksen sekä grafiikalle että tekstille, se edellyttäisi piirejä, jotka aikaansaavat 240 aloitusosoitemääritystä, tai se edellyttäisi koko bit-tikarttamuistin sisällön siirtämistä yhden pystytahdistus-jakson aikana (mikä on taloudellisesti mahdotonta). Esillä 35 olevassa järjestelmässä tarvitaan enintään neljä aloitusosoitemääritystä ja neljä pituusloppuarvoa. Se, että bit-tikarttamuistin kuvakentän ulkopuolinen osa on esillä olevassa järjestelmässä bittikarttamuistin vieritettävän alueen

II

3 83568 vieressä, tekee esillä olevalle järjestelmälle mahdolliseksi uuden esitettävän informaation lisäämisen kuvakentän ulkopuoliseen alueeseen ja uuden informaation käyttämisen vieri-tystoiminnassa siten, että bittikarttamuistin skannaus 5 siirretään kuvakentän ulkopuoliselle alueelle pituusarvo-parametrin ohjaamana. Esillä olevassa keksinnössä jaetun kuvakentän portaaton vieritystoiminta saadaan aikaan pienemmällä laitteistolla kuin tunnetussa tekniikassa. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytetään vain yhtä muistivälinet-10 tä, bittikarttamuistia, johon tallennetaan sekä esitettävä teksti- että grafiikkainformaatio. Esillä oleva keksintö toteuttaa siten jaetun kuvakentän portaattoman vierityksen pienemmällä laitteistolla kuin kahden muistin järjestelmä.

On selvää, että tällaisessa järjestelmässä ongelmat, jotka 15 liittyvät valittujen pisteiden osoitukseen grafiikkanäytön muodostamiseksi, ovat monilukuisia ja että ne vähenevät huomattavasti grafiikkanäytönohjainta käytettäessä. Esillä olevassa järjestelmässä käytetään hyväksi grafiikkanäytönohjainta, ja siinä käytetään enintään neljää aloitusosoitetta 20 ja neljää alueenpituusarvoa osoitteiden saamiseksi jaetun kuvakentän vieritystoimintaa varten. Grafiikkanäytönohjai-mella aikaansaadaun neliosoitetekniikan käyttö merkitsee laitteiston pienenemistä verrattuna järjestelmään, jossa tarvitaan 240 osoitetta. Järjestelmä voi lisäksi suorittaa 25 bittikarttamuistin uudelleenorganisoinnin muutoksien aikaansaamiseksi näyttöjärjestelyyn, ts. kiinteiden ja vieritettävien alueiden koon tai sijainnin muuttamiseksi. Esillä oleva järjestelmä antaa aloitusosoitteen ja alueenpituus-arvon jokaiselle kiinteälle alueelle sekä kaksi aloitusosoi-30 tetta ja kaksi alueen pituusarvoa vieritettäville alueille. Järjestelmä on järjestetty siten, että siinä on kuvakentän ulkopuolinen alue (muistin alue, joka sisältää informaatiota, jota ei normaalisti esitetä), joka sijaitsee muistin vieritettävän alueen vieressä. Tarkasteltaessa jaetun kuva-35 kentän vieritysoperaatiota, jossa vieritys tapahtuu ylöspäin, on selvää, että (vieritysalueen) näytetty informaatio ylimmällä pyyhkäisyjuovalla häipyy pois ja informaatio seuraavaksi alemmalta pyyhkäisyjuovalta kirjoitetaan katodi- 4 83568 sädeputken vieritettävän alueen ylimmäksi pyyhkäisyjuovaksi. Käytännöllisesti katsoen samanaikaisesti tämän kanssa kato-disädeputken vieritysalueen alimmalle pyyhkäisyjuovalle kirjoitettava uusi informaatio siirretään bittikarttamuistin 5 kuvakentän ulkopuoliselle alueelle. Tällöin alueenpituusarvo antaa ohjauksen "eteensiirtopiirille" seuraavan viereisen rivin skannaamiseksi kuvakentän ulkopuolisella muistin alueella, ja tämän viereisen rivin informaatiosta tulee näytön vieritettävän alueen alimmalle riville lisättävä 10 uusi informaatio. Järjestelmä jatkaa vieritettävän alueen vierittämistä tämän järjestelyn mukaisesti. Jos kuvakentän ulkopuolinen muistitila tulee täyteen ja lisää vieritettävää informaatiota on vielä esitettävänä, järjestelmän on löydettävä muistitilaa tämän informaation käsittelemiseksi. Jär-15 jestelmä suorittaa tämän käyttämällä (bittikarttamuistin vieritettävällä alueella olevaa) muistitilaa, joka sisältää jo esitettyä ja kuvakentältä aikaisemmin pois vieritettyä informaatiota. Tässä bittikarttamuistin vieritettävän alueen uudelleenkäytössä järjestelmä osoittaa vieritettävän alueen 20 ensimmäisen rivin. Tälle ensimmäiselle muistiriville ladataan uutta informaatiota, joka tullaan lisäämään vieritettävän tekstin alimmaksi riviksi. Kaikki seuraavat muistin vieritettävän alueen rivit käytetään uudelleen, kunnes vieritystoiminta on suoritettu loppuun. Näytön vieritet-25 tävällä alueella näkyvä informaatio näyttää siten tulevan rengasmaisesta tai kiertävästä muistilaitteesta.

Esillä olevan keksinnön päämäärät ja ominaisuudet ilmenevät paremmin seuraavasta tarkastelusta luettuna piirustuksiin 30 liittyen, joissa:

Kuvio 1 on esillä olevan keksinnön lohkokaavio, kuvio 2 on näyttölaitteen kuvakentän kaavio, kuvio 3 on bittikarttamuistin kaavio, 35 kuvio 4 on bittikarttamuistin kaavio, joka esittää uudel-leenorganisoitavia segmenttejä, kuvio 5 on bittikarttamuistin kaavio, jossa on suoritettu yksi uudelleenorganisointivaihe,

II

5 83568 kuvio 6 on näyttölaitteen kuvakentän kaavio, joka on bit-tikarttamuistin uudelleenorganisoinnin tavoitteena, kuvio 7 on bittikarttamuistin kaavio toisen uudelleen-organisointivaiheen suorittamisen jälkeen, 5 kuvio 8 on bittikarttamuistin kaavio kolmannen uudelleen-organisointivaiheen suorittamisen jälkeen.

Kuviossa 1 on esitetty päätietokone 11, joka on kytketty useiden syöttö-tulostus-kanavien kautta eri paikoissa ole-10 viin oheislaitteisiin sekä paikallisiin syöttö-tulostuslaitteisiin. Kuviossa 1 kanavaan 13 kytketty laite on yksi monista tulostusjärjestelmistä, joilla päätietokone 11 antaa informaatiota käyttäjälle.

15 On selvää, että kuviossa 1 esitetyt kanavat sisältävät joukon rinnakkaisia johtimia, jotka siirtävät osoiteinformaa-tiota, datainformaatiota ja käskyinformaatiota eri aikoina. Kanavaan 13 on kytketty mikroprosessori 15. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa mikroprosessori 15 on 8085-proses-20 sori, jonka valmistaja on Intel Corporation. Mikroprosessoriin 15 sisältyy lukukirjoitusmuisti (RAM) sekä pysyväis-muisti (ROM). Mikroprosessori 15 toimii erityistoimintaa suorittavana päätietokoneen 11 orjayksikkönä sen erityistoiminnan ollessa datainformaation ja käskyinformaation 25 nopean saannin mahdollistaminen siihen kytketyille näyttö-piireille.

Kuten kuviosta 1 voidaan havaita, mikroprosessoriin 15 on kytketty kanavan 17 välityksellä grafiikkanäytönohjain 19.

30 Grafiikkanäytönohjain 19 on parhaana pidetyssä suoritusmuodossa MICRO PD 7220, jota valmistaa NEC Corporation. Grafiikkanäytönohjaimessa 19 on kirjoituskellogeneraattori (2 MHz), ja siksi jokaisella vaakasammutusjaksoila kehitetään seitsemän kirjoitusjaksoa ja jokaisella pystysammutus-35 jaksolla kehitetään 594 kirjoitusjaksoa. Yksi 16-bittinen sana kirjoitetaan jokaisen kirjoitusjakson aikana. Myös muita kellotaajuuksia voidaan käyttää. Kirjoittaminen bit-tikarttamuistiin ei tapahdu sykleissä, kun dataa luetaan 6 83568 bittikarttamuistista siirtorekisteriin 53 näytettäväksi katodisädeputkella 51. On myös huomattava, että ennen kuin näytetään kaikki peräkkäiset kuvat, tarvitsee vain osaan bittikarttamuistia tallentaa uutta informaatiota.

5

Mikroprosessoriin 15 on kytketty kanavan 21 kautta myös puskuripiiri 23. Puskuripiiri 23 muodostuu parhaana pidetyssä suoritusmuodossa 74S189-piireistä ja 74LS191-piiristä, joita valmistaa Texas Instruments Corporation, vaikka myös 10 muunlaisten puskureiden käyttö on mahdollista. Grafiikka- näytönohjain 19 saa käskyt ja datainformaatiosignaalit mikroprosessorilta 15 ja antaa vuorostaan osoiteinformaation, käskyinformaation ja grafiikkainformaation kanavalle 25. Kanavalla 25 olevat käskysignaalit ohjaavat multiplekseriä 15 29. Multipleksereitä 27 ja 31 ohjataan mikroprosessorilta 15 rekisterin 42 kautta tulevilla käskysignaaleilla. Rekisteri 42 on parhaana pidetyssä suoritusmuodossa 74LS273, jota valmistaa Texas Instruments Corporation. Multiplekseri 27 siirtää eteenpäin tekstitietosignaalit puskurilta 23 ja 20 grafiikkatietosignaalit grafiikkanäytönohjaimelta 19 kir-joituskellosignaalien ohjaamana. Puskuriin 23 ladataan 16 x 10 bittiä, joiden sisälle muodostuu täydellinen merkki (10 x 10 bittiä). Puskurista 23 tulevia bittisignaaleja siirretään eteenpäin 16 bittiä kerrallaan multiplekserille 25 27 ja sen kautta bittikarttamuistiin 33. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa bittikarttamuisti muodostuu 64K x 1 dynaamisista RAM-piireistä. Näiden RAM-piirien tyyppimerkintä on MICRO D 4164-3, joita valmistaa NEC Corporation. Myös muun tyyppisiä bittikarttamuisteja voidaan käyttää. Tässä 30 oletetaan, että bittikarttamuisti on järjestetty 50 osoite-lohkoksi kutakin pyyhkäisyjuovaa kohti. Lisäksi todetaan, että kirjoituskello toimii 2 MHz:n taajuudella, joten bittikarttamuisti voi vastaanottaa yhden vaakasammutusjakson aikana seitsemän 16-bittistä sanaa puskurista 23 tai luk-35 kopiiristä 93 (josta tulee puhe myöhemmin). Kun kanavalla 39 oleva osoiteinformaatio valitsee muistin lohkon, kanavalla 37 oleva informaatio joko kirjoitetaan muistiin tai luetaan muistista. Jos informaatio on kirjoitettava muis- li 7 83568 tiin, tällöin kirjoitusohjaussignaalien on oltava olemassa kanavalla 40, kuten myöhemmin selitetään. Kirjoitusohjaus-signaalit aktivoidaan tai jätetään aktivoimatta riippuen kahdella kanavalla 47 ja 49 olevasta signaalikombinaatiosta.

5 Jos kanavalla 37 on siirrettävänä teksti-informaatiota, tällöin kanavalla 49 olevat ohjausinformaatiosignaalit johdetaan multiplekserin 31 kautta antamaan selektiivisesti (tai peittämään) kirjoitusohjaussignaalit. Bittikarttamuisti 33 siirtää informaatiosignaalit katodisädeputkelle 51 siir-10 torekisterin 53 kautta.

Bittikarttamuisti 33 on muistilaite, jossa on muistiele-mentti kutakin katodisädeputkinäytön 51 kuva-alkiopaikkaa varten. Katodisädeputkinäyttölaite 51 on standardikatodi-15 sädeputkinäyttölaite, joka voi esittää 24 tai 25 riviä tekstiä ja jossa on 10 säteen pyyhkäisyjuovaa jokaista tekstiriviä kohti. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa katodisädeputkinäyttölaite on VR 201 tai VR 240, joita valmistaa Digital Equipment Corporation. Kuten edellä on 20 mainittu, bittikarttamuistissa 33 on muistipaikka katodi-sädeputkilaitteen 51 kutakin kuva-alkiopaikkaa eli kutakin pisteen paikkaa varten. Edullisessa suoritusmuodossa käytetyssä bittikarttamuistissa on lisäksi riittävästi muisti-elimiä kahdeksan lisätekstirivin vastaanottamiseksi. Vaikka 25 parhaana pidetyssä suoritusmuodossa bittikarttamuistiin 33 mahtuu itse asiassa 32,8 tekstiriviä, tässä tarkastelussa oletetaan, että bittikarttamuisti voi tallentaa 32 riviä esitettävää tekstiä. Bittikarttamuistista 33 luetut informaatiosignaalit johdetaan kanavalle 56 ja siirtorekisterin 30 53 kautta katodisädeputkelle 51.

Ennen kuin tarkastellaan kuviossa 1 esitettyjen piirien toimintaa jaetun kuvakentän portaattoman vieritystavoitteen osalta, on tarkasteltava grafiikkanäytönohjaimen 19 eräitä 35 muita ominaisuuksia. Grafiikkanäytönohjain 19 voi, kuten aikaisemmin on mainittu, antaa neljä aloitusosoitetta (SAD) sekä neljä alueenpituusarvoa (LEN) tai alueenloppuarvoa. Vaikka grafiikkanäytönohjain 19 kykenee antamaan ja antaa β 83568 grafiikkanäyttöinformaatiota, sen päätehtävänä on tässä toiminnassa toimia osoitesignaalit antavana laitteena. Bittikarttamuistiin 33 luettavan informaation osoitesignaalit johdetaan kanavalle 25 ja kanavan 35, multiplekserin 5 22, dekooderin 45 ja kanavan 39 kautta bittikarttamuistille.

Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa dekooderina 45 on 74LS253, jota valmistaa Texas Instruments Corporation.

Siten, kun kuva-alkioinformaatio lähetetään mikroprosessorilta puskurille 23 ja puskurilta 23 multiplekserille 10 27, tämä informaatio tallennetaan bittikarttamuistiin paik koihin, jotka vastaavat grafiikkanäytönohjaimelta 19 tulevia linjalla 39 esiintyviä osoitesignaaleja. Kun bittikartta-muistin 33 on annettava tai siitä on luettava informaatiota katodisädeputkelle 51, grafiikkanäytönohjain 19 antaa osoi-15 teinformaatiosignaalit kanavalle 39 niiden bittikarttamuis-tin muistipaikkojen valitsemiseksi, joista tämä informaatio katodisädeputkelle luetaan. Vaikka edellä todettiin, että grafiikkanäytönohjain 19 voi antaa neljä aloitusosoitetta (SAD) ja neljä alueenpituusarvoa (LEN), on mainittava, että 20 kaikki operaatiot eivät tarvitse näitä neljää osoitetta.

Erityisesti, kuten jäljempänä esitetään, käytetään vieritys-toimintoon neljää SAD- ja neljää LEN-porttia. Lisäksi on mainittava, että grafiikkanäytönohjainlaite 19 sisältää ainakin kaksi rekisteriä toisen rekisterin ollessa voimassa 25 olevan osoitteen aloitusrekisteri (SAD) ja toisen rekisterin ollessa voimassa olevan pituusarvon rekisteri (LEN). Rekisterit SADI - SAD4 tallentavat ensimmäisen pyyhkäisyjuovan ensimmäisen osoitteen numeron jokaista neljää pyyhkäisy-juovalohkoa varten bittikarttamuistiin. Vastaavasti rekis-30 terit LEN1 - LEN4 tallentavat pyyhkäisyjuovien numerot jokaisessa neljässä lohkossa.

Kuten aikaisemmin mainittiin, grafiikkanäytönohjain 19 kehittää vaaka- ja pystytahdistussignaalit, jotka mahdollis-35 tavat informaation siirtämisen järjestelmän eri osissa katodisädeputken elektronisäteen kulun suhteen asianmukaisesti tahdistettuna. Nämä vaaka- ja pystytahdistussignaalit johdetaan yhteyden 57 kautta katodisädeputkelle 51, siirto-

II

9 83568 rekisterille 53 ja mikroprosessorille 15. Kirjoitussignaalit johdetaan yhteyden 31 kautta puskurille 23 ja sijoituspaik-kalaskurille 41. Lähdön kehittämiseksi bittikarttamuistista katodisädeputkelle grafiikkanäytönohjaimen 19 osoitelaskuria 5 inkrementoidaan klrjoitussignaaleilla (50 pyyhkäisyriviä kohti) samalla, kun aluearvorekisteriä dekrementoidaan vaakatahdistussignaaleilla (1 pyyhkäisyjuovaa kohti). Mikroprosessorille 15 johdettavia pystytahdiötussignaaleja (yksi näytettyä kehystä kohti) käytetään lisäksi inkremen-10 toimaan tai dekrementoimaan RAM-muistissa 18 olevaa osoite-informaatioarvoa, ja tämä ohjaus muodostaa pohjan uuden aloitusosoiteinformaation lähettämiselle grafiikkanäytönoh-jaimelle 19. Kuten aikaisemmin on mainittu, täysi pyyhkäisy-juova kattaa 50 osoitetta bittikarttamuistissa ja täysi 15 tekstirivi 500 osoitetta. Siten kymmenen juovan pyyhkäisyn jälkeen (mikä muodostaa yhden tekstirivin katodisädeputkelle) osoitelaskuria muutetaan arvolla 500. Kuten edellä on mainittu, vaakatahdistussignaalit suorittavat pituusarvon dekrementoinnin pituusarvorekisterissä, kunnes se on nolla, 20 jolloin järjestelmä tunnistaa, että määrätty alue bittikarttamuistista vastaten pyyhkäisyjuovalohkoa on esitetty. Kun määrätty alue on esitetty, järjestelmä antaa tällöin uuden aloitusosoitteen seuraavaa esitettävää aluetta varten. Uusi aloitusosoite tulee grafiikkanäyttölaitteestä 19, ja tämä 25 osoite johdetaan kanavien 25 ja 35, multiplekserin 29, dekooderin 45 ja kanavan 39 kautta bittikarttamuistille.

Järjestelmän toiminta voidaan ymmärtää paremmin tarkastelemalla kuviota 2 kuvion 1 selityksen valossa. Oletetaan, 30 että kysymyksessä on asiakirja, kuten esimerkiksi liikekirje, jossa on kiinteä alue 59, joka muodostuu kahdesta tekstirivistä. Kiinteä alue 59 (esitetty kuviossa 2) voisi esimerkiksi käsittää organisaation kirjelomakkeen otsikko-alueen sekä vastaanottajan nimen ja arvon, esimerkiksi 35 Robert Smith, pääjohtaja. Oletetaan, että liikekirjeessä 65 on kiinteä alaosa 61 käsittäen 2 tekstiriviä, joihin sisältyy organisaation osoite ja ilmainen puhelinnumero. Edellä olevien oletusten mukaisesti asiakirjaa 65 kuvapin- ίο 83 568 nalla esitettäessä kiinteät alueet 59 ja 61 käyttävät neljä kuva-alueella esitettävistä 24 mahdollisesta tekstirivistä. Oletetaan lisäksi, että kirjeen pääosa, joka alkaa vastaanottajan nimellä ja osoitteella sekä tervehdyksellä, ja 5 loppuilmaisu sisältävät noin 28 tekstiriviä kirjeen pääosan ollessa kuvattu alueena 63 kuviossa 2. Kuten aikaisemmin mainittiin, bittikarttamuisti voi parhaana pidetyssä suoritusmuodossa tallentaa 32 riviä tekstiä, ja kuten myös on aikaisemmin mainittu, alalla on yleisesti hyväksyttynä 10 standardina käyttää katodisädeputkilaitetta, joka esittää 24 riviä tekstiä.

Bittikarttamuistin "kuvakentän ulkopuolinen" alue voi sisältää informaatiota, jota käytetään erilaisiin näyttöön liit-15 tyviin tehtäviin. Tämän keksinnön selityksen kannalta muistin kuvakentän ulkopuolinen osa ajatellaan ladatuksi taustamateriaalilla, ts. se ei sisällä tietoa.

Kuvio 3 esittää parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käytet-20 tyä bittikarttamuistia, jossa näyttöinformaatiota varten on käytetävissä 32 tekstiriviä muistia. On selvää, että myös muita kapasiteetiltaan erilaisia muisteja voitaisiin käyttää. Jos oletetaan, että asiakirjaa 65 (esitetty kuviossa 2 ) edustava informaatio tallennetaan kuviossa 3 kuvattuun 25 bittikarttamuistiin, tällöin havaitaan, että kirjeen 65 kiinteä yläosa 59 tulee tallennetuksi bittikarttamuistin kahdelle ensimmäiselle tekstiriville 59A. Kirjeen 65 pääosan 63 30 rivistä 20 tallennetaan muistin vieritettävään alueeseen 67, ja kirjeen 65 alempi kiinteä alue 61 tallen-30 netaan kuviossa 3 esitetyn muistin kahdelle alimmalle riville 61A. Siten aluksi bittikarttamuistin ensimmäiset 22 ja viimeiset 2 tekstiriviä tallentavat näyttökuvan informaation. Alemman kiinteän alueen 61A ja vieritettävän alueen 67 eli rivien 23 - 30 välinen alue 69 muodostaa alueen, 35 johon kuvakentän ulkopuolinen informaatio tallennetaan.

Keksinnön perusperiaate on, että pehmeän vierityksen aikana alue, joka sisältää näytettävää-vieritettävää informaatiota,

II

il 83568 näytetään yhdellä pyyhkäisyjuovalla jokaista peräkkäistä kuvaa kohti.

Kun informaatio on tallennettu bittikarttamuistiin 33 siten, 5 kuin kuviossa 3 on esitetty, ja tämän informaation lukeminen katodisädeputkelle suoritetaan, ylemmällä kiinteälllä alueella 59A oleva informaatio tulee näkymään näytön yläosassa. Kirjeen ensimmäiset 20 riviä näkyvät tämän alla, ja alempaan kiinteään alueeseen 61A tallennettu informaatio 10 näkyy kahtena viimeisenä rivinä kuvakentällä.

Oletetaan, että järjestelmää käytetään tällöin jaetun kuva-kentän vieritystoimintamuodossa, niin että kirjeen pääosan 32 riviä voidaan katsella kirjeen pääosaa vierittämällä.

15 Tämän toiminnan toteuttamiseksi grafiikkanäytönohjainlaite 19 lähettää bittikarttamuistille 33 ensimmäisen aloitus-osoitteen (SAD 1) kuviossa 3 esitetyn mukaisesti. Alueen-loppuarvo (LEN 1) tallennetaan samanaikaisesti alueenloppu-arvorekisteriin, joka vastaa pyyhkäisyjuovien lukua bitti-20 karttamuistin ylemmässä kiinteässä alueessa. Kuten muistetaan, vaakatahdistuspulssit (joita on 10 tekstiriviä kohti) dekrementoivat arvoa LEN, ja LEN 1 on tämän vuoksi tässä esimerkissä 20. Kun LEN 1 on dekrementoitu nollaan, kuten aikaisemmin on selitetty, järjestelmä tunnistaa, että kiin-25 teän alueen (59A) informaatio on siirretty bittikarttamuis-tista ja grafiikkanäytönohjain 19 lähettää toisen aloitus-osoitteen (SAD 2) bittikarttamuistille. Toinen aloitusosoite (SAD 2) on, kuten kuviossa 3 on esitetty, kolmannen teksti-rivin 71 ensimmäinen pyyhkäisyjuova. Kuten muistetaan, 30 tekstiriviä kohti on 500 osoitetta, joten arvoksi SAD 2 tulee tässä esimerkissä 1000. Grafiikkanäytönohjaimen alueenloppuarvorekisteriin ladataan samanaikaisesti toinen alueenloppuarvo LEN 2, joka vastaa pyyhkäisyjuovien lukumäärää bittikarttamuistin vieritettävässä näyttöalueessa 35 ja jota dekrementoidaan vaakatahdistussignaalien vaikutuksesta. Arvo LEN 2 (kuviossa 3 esitetyn mukaisesti) tulee olemaan 200, koska toisen alueen pyyhkäisyyn sisältyy 20 riviä ja jokaiseen tekstiriviin sisältyy 10 vaakatahdis- 12 83568

tuspulssia. Kun LEN 2 -arvo on dekrementoitu nollaan, järjestelmä tietää, että vieritettävä alue 67 on esitetty ja grafiikkanäytönohjain 19 lähettää kolmannen aloitusosoitteen SAD 3 kuviossa 3 esitetyn mukaisesti. SAD 3 on tässä esi-5 merkissä 15000. Grafiikkanäytönohjaimen alueenloppuarvo-rekisteriin ladataan samalla kolmas alueenloppuarvo (LEN

3), joka vastaa pyyhkäisyjuovien lukumäärää bittikarttamuis-tin alemmassa kiinteässä alueessa, ja täksi arvoksi tulee tässä esimerkissä 20. Kun arvo LEN 3 on dekrementoitu nol-10 laan, järjestelmä aloittaa toisen täyden skannauksen bit-tikarttamuistissa vastaten seuraavaa näytettävää kuvaa.

Bittikarttamuistin toisessa täydessä skannauksessa grafiik-kanäytönohjain 19 antaa samat SAD 1 - ja LEN 1 -arvot kuin 15 edellä. Kun LEN 1 on dekrementoitu nollaan, toiseksi aloi-tusosoitteeksi tulee kuitenkin SAD 2A (esitetty kuviossa 3), ja se edustaa tekstirivin 71 toista pyyhkäisyjuovaa.

LEN 2A -arvo on sama kuin LEN 2 -arvo, mutta pyyhkäisy etenee kuvakentän muistialueen ensimmäiseen pyyhkäisyjuo-20 vaan, joka on ollut kuvakentän ulkopuolella aikaisemmin.

Vieritettävä alue siirtyy siten eteenpäin yhden pyyhkäisy-juovan kerrallaan (jokaisessa kuvassa), ja vieritysliik-keestä tulee portaaton vieritys. Jos SAD 2 olisi ollut paikassa SAD 2B, joka on tekstirivin 77 ensimmäinen pyyh-25 käisyjuova, tällöin vieritys olisi hypännyt yhden teksti-rivin kerrallaan, kuten tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä. SAD tulee lopulta arvoon SAD 2B, joka on 1500, jolloin toinen tekstirivi 77 on noussut kuvakentällä siten, että se näkyy kiinteän alueen 59 vieressä ja tekstirivin 71 30 informaatio on kadonnut. Vierityksen tässä osassa toinen alueenloppuarvo ei muutu. Kun tekstirivi 77 on siirtynyt kiinteän alueen 59 viereen, kuvakentän ulkopuolisen alueen ensimmäinen tekstirivi 75 ensimmäisestä kuvan ulkopuolisesta alueesta on siirtynyt vieritettävälle alueelle. Ennen tätä 35 tai tämän kanssa suunnilleen samanaikaisesti puskurin informaatio luetaan kuvakentän ulkopuoliselle alueelle ja erityisesti tekstiriville 75, niin että se tulee näkymään kuvakentän vieritettävän alueen viimeisenä rivinä eli pai- li 13 83568 kassa, jossa rivi 73 oli ennen tätä ensimmäistä vieritys-vaihetta. Kunkin LEN 2 -arvon saavuttaessa nolla-arvon peräkkäisille kuville grafiikkanäytönohjainlaite 19 antaa SAD 3 - ja LEN 3 -arvot, jotka ovat samat kuin edellä. Jär-5 jestelmä jatkaa tätä toimintaa, ja järjestelmä on ohjelmoitu siten, että kuvakentän ulkopuolisen alueen tekstirivin 79, joka on kirjeen pääosan 28. rivi ja 30. bittikarttamuistin tekstirivi, tultua esitetyksi järjestelmä tunnistaa kuva-kentän ulkopuolisen alueen tulleen loppuunkäytetyksi. Jär-10 jestelmän on siten käytettävä uudelleen muistin sitä osaa, johon tekstirivi 71 alunperin ladattiin. Mikroprosessori 15 seuraa jatkuvasti aloitusosoitteen arvoa ja tällöin, kun aloitusosoite on 5000, joka edustaa bittikarttamuistin 11. tekstiriviä, järjestelmän toiminta muuttuu jonkin ver-15 ran. Vieritysvaiheessa, jossa 11. tekstirivi on sillä hetkellä vieritettävän alueen ensimmäisenä rivinä, LEN 2C -arvo tulee ykköstä pienemmäksi kuin se oli aikaisemmassa vieritysvaiheessa, jossa bittikarttamuistin 10. rivi oli ensimmäisenä rivinä vieritettävästä alueesta. Näin on, koska 20 vieritysvaiheessa, jossa muistin 11. rivi on ensimmäisenä vieritettävän alueen rivinä, vieritettävä alue tulee pienenemään yhdellä pyyhkäisyjuovalla, kun skannaus saavuttaa kiinteän alueen 61A. Tässä tapauksessa kolmantena aloitus-osoitteena on SAD 3A, joka on sama osoite kuin SAD 2 oli 25 tekstirivin 71 ensimmäiselle pyyhkäisyjuovalle. Tässä tilanteessa arvo LEN 3A on ykkönen. Tilan muodostamiseksi vieri-tystoiminnalle, kun 12. bittikarttamuistin tekstirivi on ensimmäisenä, arvo LEN 2C tulee olemaan kymmentä pienempi kuin se oli, kun bittikarttamuistin 11. rivi oli vieritet-30 tävän alueen ensimmäinen tekstirivi, joten pyyhkäisy ei siirry kiinteälle alueelle 61A, ja arvoksi LEN 3B tulee 20, niin että tällöin käytetään bittikarttamuistin tekstirivi-paikkoja 71 ja 77.

35 On huomattava, että tässä uudelleenkäyttöoperaatiossa käytetään aina kolmannen kuva-alueen arvon LEN tullessa nollaksi neljättä aloitusosoitetta (SAD 4), kuten kuviossa 3 on esitetty, ja neljättä alueenloppuarvoa (LEN 4) kiinteän 14 83568 alueen 61A saamiseksi kuvakentälle. Toiminta jatkuu edellä selitetyllä tavalla siten, että LEN 2C -arvoa dekrementoi-daan peräkkäin jokaista kuvaa kohti pehmeän vierityksen aikana samalla, kun kolmatta näyttöaluetta varten (so. 3A, 5 3B...) LEN 3:n arvoa suurennetaan kiertävän vieritystoimin-nan aikaansaamiseksi.

Esillä olevaa esimerkkiä tarkasteltaessa havaitaan, että vieritystoiminnan alkuvaiheessa loisteaineet säilyttävät 10 aluksi vastaanottajan nimen kuvapinnalla, vaikka bittikart-tamuistin riviltä 71 lähetetään pyyhkäisyjuovittain vähemmän informaatiota. Samanaikaisesti, kun informaatio riviltä 77 lähetetään esitettäväksi kuvakentän kolmannella rivillä, vastaanottajan nimi häipyy ja vastaanottajan osoite tulee 15 näkymään mainitulla ensimmäisellä rivillä. Kirjeen pääosan alarivillä rivi 73 on noussut paikkaan 74 ja rivin 75 informaatio on käytettävissä paikkaa 73 varten. Kuvakentän ulkopuolinen informaatio, etenkin rivillä 75, on hyvin usein taustainformaatiota, ts. ei sisällä tietoa, joten paikassa 20 73 näkyisi taustainformaatiota, mutta sen päälle kirjoitet taisiin melkein heti tietoa kuvakentälle rivin 75 tullessa ladatuksi puskurista 23 tulevalla tiedolla. On myös selvää, että alueen loppuarvo toista näyttöaluetta varten ei muutu alussa, ennen kuin koko kuvakentän ulkopuoliseen alueeseen 25 69 tallennettu informaatio on käytetty. Tämän jälkeen alueen loppuarvoa dekrementoidaan uudella uudelleenkäytetyllä vieritysalueella. Se seikka, että kuvakentän ulkopuoliseen alueeseen voidaan lisätä uutta informaatiota ja että toiminnassa olevan bittikarttamuistin skannauksen sallitaan skan-30 nata kuvakentän ulkopuoliselle alueelle (uuden informaation saamiseksi), tekee mahdolliseksi sen, että järjestelmä voi suorittaa jaetun kuvakentän portaattoman vieritystoiminnan laitteiston ja ajankäytön kannalta taloudellisesti.

35 Kuten muistetaan, järjestelmä voi suorittaa muistin uudelleenorganisoinnin, jos vieritettävän alueen kokoa tai sijaintia on muutettava. Voidaan helposti ymmärtää, että bittikarttamuistin uudelleenorganisointi voitaisiin suo-

II

15 83568 rittaa päätietokoneen komennoilla, mutta on luonnollisesti selvää, että päätietokonetta kuormittaa erilaisten tehtävien suorittaminen ja että sen ajan käyttäminen bittikarttamuis-tin uudelleenorganisointiin olisi päätietokoneajan tuhlaus-5 ta. Lisäksi bittikarttamuistin uudelleenorganisointi voi olla paikallinen tehtävä ja paikalliseen tehtävään liittyvä informaatio voi itse asiassa olla paikallisesti saatavilla. Päätietokoneeseen voi esimerkiksi olla kytketty useita tällaisia katodisädeputkijärjestelmiä, ja muut järjestelmä 10 eivät ehkä halua bittikarttamuistiensa organisaatiota muutettavan. Esillä oleva järjestelmä mahdollistaa siten bittikarttamuistin paikallisen uudelleenorganisoinnin.

Oletetaan, että bittikarttamuisti päätyy jaetun kuvakentän 15 vieritysoperaation jälkeen kuviossa 4 esitettyyn muotoon.

Kuviossa 4 on esitetty ylempi kiinteä alue (FT) 81, jossa on kahdeksan tekstiriviä, joita seuraa vieritysalue (VAB) 83, jossa on neljä tekstiriviä, jota seuraa kuvakentän ulkopuolinen alue (OS) 85, jossa on kahdeksan tekstiriviä, 20 jota seuraa vieritettävä alue (VAA) 87, jossa on neljä tekstiriviä, ja lopuksi alempi kiinteä alue 89, jossa on kahdeksan tekstiriviä. Oletetaan, että käyttäjä haluaa organisoida järjestelmän uudelleen siten, että siinä voidaan vierittää koko kuvakenttää ja käyttäjä haluaa näytön näyt-25 tävän kuin se näkyy kuviossa 6. Tämän toteuttamiseksi järjestelmää käytetään uudelleenorganisointitoimintamuodossa.

Järjestelmän toimiessa uudelleenorganisointitoimintamuodossa neljän rivin datarivi (VAB) 83 siirretään kuvakentän ulko-30 puolisen alueen 85 neljälle ensimmäiselle riville luoden uuden kuvan ulkopuolisen alueen 85, jossa segmentti SRB on kuviossa 5. Edellä mainitun toiminnan osia suoritetaan sekä pysty- että vaakasammutusjaksojen aikana vastaten vaaka-ja pystysynkronointisignaalien generointia. Se suoritetaan 35 siten, että grafiikkanäytönohjainlaite 19 saatetaan lähettämään aloitusosoitteen multiplekserin 29, dekooderin 45 ja kanavan 39 kautta bittikarttamuistille 33. Tämän osoitteen tehtävänä on suorittaa lukeminen ja tässä osoitteessa 16 83568 oleva Informaatio luetaan kanavan 91 kautta lukkopiirille 93. Tämän jälkeen mikroprosessori 15 lähettää sijoituspaik-kaosoitteen kanavaa 95 pitkin sijoituspaikkalaskurille 41 ja sieltä dekooderin 45 kautta kanavaa 39 pitkin bittikart-5 tamuistille. Lukkopiirin 93 sisältämä informaatio voidaan siten lähettää kanavan 97, kanavan 35, multiplekserin 27 ja kanavan 37 kautta takaisin bittikarttamuistiin 33 sijoitettavaksi laskurin 41 antamaan sijoituspaikkaosoitteeseen. Uudelleenorganisointitoimintamuodossa grafiikkanäytönohjai-10 men 19 aloitusosoiterekisteriä ja laskuria 41 inkrementoi-daan kirjoitussignaalien vaikutuksesta, niin että kuva-alkioinformaatio lähetetään juovittain bittikarttamuistista aloitusosoitteesta ja palautetaan sitten bittikarttamuistiin sijoituspaikkaosoitteesta, jonka laskuri 41 antaa. Aikaisem-15 min selitettyä vastaavalla tavalla, kun LEN-arvo on tullut nollaksi, järjestelmä tunnistaa muistin tietyn segmentin tulleen uudelleensijoitetuksi uudelleenorganisointitoiminnan mukaisesti.

20 Juuri selitetty toiminta voidaan ymmärtää tarkastelemalla kuvioita 4 ja 5. Uudelleenorganisointitoiminnan aikana järjestelmä tulee esittämään informaation kuviossa 6 esitetyllä tavalla ja ensimmäinen aloitusosoite on siten SAD 1, kuten kuviossa 4 on esitetty. LEN 1 -arvo vastaa kahdeksan-25 nen tekstirivin pyyhkäisyjuovaa, siten kuin kuviossa 4 on esitetty. SAD 2 -arvo vastaa pyyhkäisyjuovan osoitetta VAA-lohkon alussa ja LEN 2 -arvo vastaa pyyhkäisyjuovaa VAA-lohkon lopussa. SAD 3 -arvo VAB-lohkon alussa vastaa 9. tekstirivin ensimmäisen pyyhkäisyjuovan osoitetta ja 30 LEN 3 -arvo vastaa 12. tekstirivin viimeistä pyyhkäisyjuovaa, so. pyyhkäisyjuovaa VAB-lohkon lopussa. On kuitenkin huomattava, että KU-lohkon alkaessa järjestelmä on antanut sijoituspaikkaosoitteen (DES 1). Järjestelmä on ohjelmoitu suorittamaan uudelleenorganisointivaiheen. Täten VAB-lohkon 35 informaatio luetaan kanavalle 91 vaaka- ja pystysammutusjak-soina ja sijoitetaan uudelleen KU-segmentin ensimmäiselle neljälle tekstiriville, riveille 13 - 16. Bittikarttamuistin uusi organisaatio tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen Ilmenee li 83568 kuviosta 5. Kun arvo LEN 3 kuviossa 4 on nolla, järjestelmä siirtyy osoitteeseen SAD 4 ja lopuksi arvoon LEN 4, kuten edellä on selitetty. Uudelleenorganisoinnin ensimmäisen vaiheen jälkeen bittikarttamuisti on kuviossa 5 esitetyn 5 mukainen.

Seuraavassa täydellisessä skannusoperaatiossa arvot SAD 1, LEN 1, SAD 2 ja LEN 2 ovat kuviossa 5 esitetyn mukaiset.

On huomattava, että lisäksi kehitetään sijoituspaikkaosoite 10 2 (DES 2) ja sijoituspaikkaosoite 2 on kuvion 5 KU-lohkon 85A ensimmäinen pyyhkäisyjuova eli 9. tekstirivin ensimmäinen pyyhkäisyjuova. Datarivi, joka on tallennettu VAA-lohkoon 87, luetaan siten bittikarttamuistista kanavalle 91 ja sijoitetaan myöhemmin uudelleen bittikarttamuistiin 15 alkaen sijoituspaikkaosoitteesta (DES 2). Arvoja SAD 3 ja LEN 3 sekä SAD 4 ja LEN 4 käytetään tämän jälkeen bittikart-tamuistin uudelleenorganisointiin kuviossa 7 näkyvään muotoon. Kuviosta 7 voidaan havaita, että datarivi VAA on siinä paikassa, jossa VAB oli kuviossa 4, ja datarivi VAB on pai-20 kassa, jossa KU-datarivin yläosa oli kuviossa 4. Uudelleenorganisoinnin viimeinen vaihe suoritetaan aikaansaamalla SAD 1, kuten kuviossa 7 on esitetty, ja antamalla pyyhkäisyn jatkua, kunnes arvo LEN 1 kuviossa 7 saavutetaan. SAD 2 -signaali kehitetään siten, kuin kuviossa 7 on esitetty, ja 25 samanaikaisesti kehitetään sijoituspaikkasignaali 3 (DES 3) ja siten, kuva 7, alempi kiinteä alue FB 89 luetaan bittikarttamuistista kanavalle 91 ja palautetaan osoitteeseen DES 3. Tämä uudelleenorganisointivaihe sijoittaa informaation datarivin lohkosta 89 kuvion 7 KU-alueelle 85C ja siten 30 kolmannen uudelleenorganisointivaiheen jälkeen bittikartta-muisti on organisoitu kuviossa 8 esitetyllä tavalla.

Kuten edellä esitetystä selityksestä ilmenee, grafiikka-näytönohjainlaitteen 19 tarvitsee kehittää vain neljä aloi-35 tusosoitetta ja neljä pituusarvoa kaikkien tarvittavien toimenpiteiden suorittamiseksi. On myös huomattava, että bittikarttamuistin kuvakentän ulkopuolisia alueita tarvitaan edellä kuvattujen toimenpiteiden suorittamiseksi ja jaetun 18 83568 kuvakentän portaattoman vieritystoiminnan aikaansaamiseksi. Uudelleenorganisointitoimintamuodossa keskenään vaihdettavat tai siirrettäväksi tulevat alueet on siirrettävä ensin kuvakentän ulkopuoliselle alueelle, mihin ne voidaan tallen-5 taa ja lisäksi esittää, niin että katselija ei todellisuudessa tiedä, että uudelleenjärjestelyä suoritetaan. Kuva-kentän ulkopuolisten alueiden on välttämättä oltava vieritettävän alueen vieressä, jotta bittikarttamuistin skannaus-toiminta voi jatkua kuvakentän ulkopuoliselle alueelle 10 alueen takarajaparametrin ohjaamana, kuten edellä on selitetty. Siirtämällä näyttöä eteenpäin yhden pyyhkäisyjuovan kuvaa kohti, kuten edellä on selitetty, jaetun kuvakentän vieritys tapahtuu portaattomana toimintana eikä tekstirivi kerrallaan tapahtuvana "hyppäävänä" toimintana, ja portaaton 15 vieritys on luonnollisesti eräs esillä olevan keksinnön tavoitteista. Grafiikkanäytönohjaimen käyttö enintään neljän aloitusosoitteen ja neljän loppuarvon kehittämiseksi hyödyntää laitteistoa taloudellisesti osoitteiden muodostamiseksi bittikarttamuistin jokaiselle segmentille.

li

Claims (9)

1. Katodisädeputkinäyttöjärjestely, jota käytetään infor maation esittämiseksi päätietokonelähteestä (11) ja jossa käytetään bittikarttamuistia (33) esitettävän kuva-alkio-5 informaation tallentamiseksi, tunnettu siitä, että näyttö-järjestelyyn sisältyy piiri jaetun kuvakentän portaattoman vieritystoiminnan aikaansaamiseksi, joka sisältää yhdistelmänä : mikroprosessorivälineet (15), jotka on kytketty päätietoko-10 neeseen (11) vastaanottamaan siltä käskytietoja ja osoitetietoja sekä koodattuja tekstisignaaleja, jolloin mikroprosessorivälineet on muodostettu koodaamaan mainitut koodatut tekstisignaalit bittisignaalien ryhmiksi, jotka muodostavat tekstimerkit, 15 ohjainpiirit (19), jotka on kytketty mikroprosessorivälineisiin ja joissa on logiikkapiirit ja ainakin yksi osoiterekisteri (SAD) ja alueenpituusrekisteri (LEN) pyyhkäisyjuovien alenevaksi laskemiseksi, jolloin ohjainpiirit on varustettu välineillä mikroprosessorivälineiltä vastaanotettujen 20 käskysignaalien ja osoitesignaalien tallentamiseksi ja lisäksi muodostettu inkrementoimaan osoiterekisteriä ykkösellä bittikarttamuistin jokaista osoitetta vastaten ja dekrementoimaan alueenpituusrekisteriä ykkösellä bittikarttamuistin kutakin pyyhkäisyjuovaa vastaten, 25 ensimmäiset piirivälineet (23, 27), jotka on kytketty mikro-prosessorivälineisiin (15) vastaanottamaan niiltä bittisignaalien ryhmän ja jotka on kytketty bittikarttamuistiin lähettämään sille bittisignaalien ryhmän, toiset piirivälineet (24, 25), jotka on kytketty ohjain-30 piirivälineisiin (19) vastaanottamaan niiltä osoitesignaalit ja bittikarttamuistiin (33) lähettämään sille osoitesignaalit, jolloin ohjainpiirit (19) toimivat siten, että ne yhden kuvan aikana lähettävät ensimmäisen aloitusosoitteen ja seuraavat osoitteet bittikarttamuistille aikaansaamaan 35 bittikarttamuistin tietyllä alueella olevien kuva-alkioiden lukemisen pyyhkäisyjuova pyyhkäisyjuovalta, kunnes alueenpituusrekisteri on dekrementoitu nollaan ja jolloin osoitus-ja lukumenettely toistetaan tämän jälkeen kunkin peräkkäisen 20 83568 aloitusosoitteen erotessa edellisestä aloitusosoitteesta yhdellä pyyhkäisyjuovalla, niin että ensin osoitettua bit-tikarttamuistin osaa vastaava näyttö häipyy pyyhkäisyjuova kerrallaan ja näyttö näyttää katselijan kannalta siirtyvän 5 häipyvää osaa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputkinäyttö-järjestely, tunnettu siitä, että bittikarttamuistissa (33) on kiinteä alue, vieritettävä alue ja kuvakentän ulkopuoli- 10 nen alue, joka on vieritettävän alueen vieressä, ja että tietty alue on mainittu vieritettävä alue ja että alueen-pituusrekisterissä oleva arvo aikaansaa osoitus- ja luku-menettelyn jatkumisen ja siten kuva-alkioinformaation lukemisen mainitulta kuvakentän ulkopuoliselta alueelta. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen katodisädeputkinäyttö-järjestely, tunnettu siitä, että mikroprosessorivälineet (15) lähettävät uutta informaatiota kuvakentän ulkopuoliselle alueelle, joten kuvakentän ulkopuoliselta alueelta 20 luettu informaatio tulee olemaan uutta informaatiota.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputkinäyttö-järjestely, tunnettu siitä, että mikroprosessorivälinei-siin (15) sisältyy pysyväismuisti (16), joka on muodostettu 25 lähettämään merkit määrittelevän bittisignaalien ryhmä koodattujen tekstisignaalien vastaanottamisen vaikutuksesta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputkinäyttö-järjestely, tunnettu siitä, että ohjainpiirit (19) on muo- 30 dostettu vastaanottamaan grafiikkabittisignaalit mikropro- sessorivälineiltä (15) ja kytketty lähettämään ne ensimmäisten piirivälineiden osan (27) kautta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen katodisädeputkinäyttö-35 järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiset piirivälineet sisältävät ensimmäisen multiplekserin (27), joka on muodostettu siirtämään eteenpäin ensimmäisessä toimintamuodossa II 21 83568 bittisignaalien ryhmä ja toisessa toimintamuodossa mainitut grafiikkabittisignaalit.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputkinäyttö-5 järjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiset piirivälineet (23, 27) sisältävät puskurin (23) bittisignaalien ryhmien vastaanottamiseksi ja niiden pitämiseksi, kunnes ne lähetetään bittikarttamuistille (33).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputkinäyttö- järjestely, tunnettu siitä, että bittikarttamuistissa (33) on kiinteä alue, vieritettävä alue ja kuvakentän ulkopuolinen alue, että tietty alue on vieritettävä alue, että alueenpituusrekisterissä oleva arvo saattaa osoitus- ja 15 lukumenettelyn lukemaan kuvakentän ulkopuolisen alueen koko kuva-alkioinformaation ja että tämän jälkeen seuraava uusi aloitusosoite edustaa vieritettävän alueen ensimmäistä pyyhkäisyjuovaa, niin että ainakin osa bittikarttamuistin vieritettävästä alueesta tulee skannatuksi toisen kerran. 20

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen katodisädeputkinäyttö-järjestely, tunnettu siitä, että mikroprosessorivälineet lähettävät uutta informaatiota vieritettävän alueen ensin skannattuun osaan, jolloin osan ollessa toisen kerran suo-25 ritetun skannauksen kohteena katodisädeputkinäytöllä esiintyy uutta informaatiota.