FI83529B - Graensskiktpaerlor foer blandbaedd-jonbytarhartser. - Google Patents

Description

1 83529

Rajapintahelmiä sekapatja-ioninvaihtohartseille

Keksintö koskee sekapatja-ioninvaihtohartseissa käytettäviä helmiä ja näitä sisältäviä sekapatja-ionin-5 vaihtohartseja.

Sekapatja-ioninvaihtohartsien tiedetään hyvin olevan anioninvaihtohartsin helmien yksinkertaisia seoksia kationinvaihtohartsin helmien kanssa. Kun vettä tai muuta nestettä, joka sisältää liuenneita suoloja, virtaa seka-10 patjahartsin läpi, kationinvaihtohelmet vaihtavat liuenneet kationit nesteessä vetyioneiksi ja anioninvaihtohel-met vaihtavat tyypillisesti liuenneet anionit hydroksidi-ioneiksi. Tämä prosessi jatkuu normaalisti kunnes hartsien käytettävissä olevat vety- ja hydroksidi-ionit ovat kaikki 15 vaihtuneet, minkä jälkeen nämä ionit täytyy korvata pro sessilla, joka tunnetaan regenerointina.

Kationinvaihtohartseja regeneroidaan normaalisti happojen vesipitoisilla liuoksilla, kun taas anioninvaih-tohartseja regeneroidaan normaalisti emästen vesipitoisil-20 la liuoksilla. Kationihartsin altistaminen anionihartsi-regeneroimisaineen kationeille tai anionihartsin altistaminen kationihartsi-regeneroimisaineen anioneille estäisi tehokkaasti regeneroinnin tai kääntäisi sen päinvastaiseksi, siten hartsit tyypillisesti erotetaan ennen regene-25 rointia. Kationi- ja anionihartsit valitaan riittävän erilaisilla vastapesusiirtymisnopeuksilla, jotka ovat seuraus niiden tiheyksistä ja helmiläpimitoista, niin että hartsi-patjan lajitteleminen viemällä vettä ylöspäin sen läpi aikaansaa näiden kahden hartsin pystysuoran erottumisen 30 ioninvaihtopylväässä. Regeneroimisaineet saatetaan sitten virtaamaan vastaaviin erotettuihin hartseihinsa.

On hyvin tunnettua lisätä tämän rajakerroksen paksuutta kahden hartsin välillä lisäämällä kolmas, inertti aines sekapatja-hartsikoostumukseen, joka aines ioninvaih-35 tokäsittelyprosessin aikana sekoittuu perusteellisesti 2 83529 ioninvaihtohartsien kanssa, mutta joka, mikä johtuu sen vastapesusiirtymisvälinopeudesta kationihartsin ja anioni-hartsin siirtymisnopeuksien välissä, asettuu näiden kahden hartsin väliin lajittelun aikana ennen regenerointia. Ku-5 ten US 2 666 741:ssä on esitetty, tämä kationihartsin erottaminen anionihartsista ennen regenerointia sallii nesteen sisääntulojen ja ulosmenojen sijoittamisen niiden väliin, vähentää regeneroimisaineen toiselle hartsille mahdollisuutta päästä toiseen hartsiin ja sallii patjakoon 10 pienentämisen, mikä aiheutuu hartsien hankautumisesta. Lisäksi tällaiset vierintähankausprosessit eivät nykyään ole suosittuja.

Välikerrosainekset, jotka ovat olleet käyttökelpoisia, esiintyvät tyypillisesti neutraaleina ioninvaihto-15 ominaisuuksien suhteen. Ts. välikerrosainekset esiintyvät ionisesti neutraaleina eikä niillä ole reaktiokyky!siä happamesti eikä emäksisesti funktionaalisia ioninvaihto-kohtia ja niiden vastapesusiirtymisvälinopeus on anioni-ja kationihartsien siirtymisnopeuksien välissä. Käytännön 20 seikkoja varten on avuksi, että välikerrosaineksen tiheys . . lähestyy arvoa, joka on näiden kahden ioninvaihtohartsin tiheyksien välissä, niin että sen osaskoko ja muoto voivat olla samanlaiset kuin hartseilla. Välikerrosaineksen tulisi olla fysikaalisesti ainakin yhtä pysyvä kuin ionin-25 vaihtohartsien, niin että erotusvyöhykkeen kutistuminen ei vaadi välikerrosaineksen lisäämistä ennen hartsien korvaamista. Välikerrosaineksen täytyy myös olla kestävä sisään-virtaavan nesteen ja regeneroimisaineiden hyökkäystä vastaan, jotka tavallisesti ovat vahvojen happojen ja vah-30 vojen emästen liuoksia.

Ainekset, joita on muiden muassa käytetty inerttinä välikerroksena anionihartsien ja kationihartsien välissä regeneroinnin aikana, käsittävät polystyreenin, polyvinyy-likloridin, polyetyleenin helmiä tai osasia sekä onttoja 35 lasipalloja. Valitettavasti tällä välikerrosaineksella on 3 83529 taipumus kasautua anioninvaihtohartsin osasten kanssa aiheuttaen siten sekä hartsin että välikerrosaineksen vasta-pesusiirtymisnopeuden muuttumisen. Kun tätä tapahtuu, vas-tapesu ei pysty tarkkaan lajittelemaan aineksia ioninvaih-5 topatjassa ja jälkeentuleva regenerointi on vähemmän teho kas ja vähemmän täydellinen. Eräs toinen ongelma on helmien yhteenkasautuminen eli agglomeroituminen, mikä aiheutuu helmien väliin loukkuun jääneistä kaasuista vastapesun aikana. Tällainen ongelma saa aikaan helmien "kellumisen", 10 jolloin epäonnistutaan aikaansaamaan ainesten terävä lajittelu ioninvaihtopatjassa.

Sekapatja-ioninvaihtohartsikoostumuksia on esitetty US 4 151 332:ssa. Tällaiset koostumukset käsittävät osasia, jotka sisältävät, polymeroidussa muodossa, suhteel-15 lisen suuria määriä hydroksialkyylimetakrylaattimonomee- riä. Valitettavasti tällaiset osaset valmistetaan käyttäen polymeroimismenetelmiä, jotka voivat johtaa suuriin osas-kokojakaumiin, jotka alentavat niiden tehokkuutta useampien regeneroimisprosessien jälkeen. Lisäksi käytetty hyd-20 rofiilin hydroksialkyylimetakrylaattimonomeerin suhteelli sen suuri määrä voi antaa osaselle taipumuksen, että se ei ole vedellä kostuva ja voi siten aiheuttaa anionisten ja kationisten patjojen ristisaastumista.

Tekniikan tason puutteisiin katsoen olisi erittäin 25 toivottavaa aikaansaada osasmainen välikerrosaines seka- patjaionihartsirajapintojen erottamiseksi, joilla osasilla on erinomaiset asettumisominaisuudet, kun ne saatetaan vastapesuun, hyvät fysikaaliset ominaisuudet eikä niissä ole titrautuvia ioni-osia.

30 Keksintö koskee helmeä kationi- ja anioni-sekapat- ja-ioninvaihtohartsikoostumusta varten, joka helmi on pääasiallisesti pallomainen, hydrolyyttisesti pysyvä polymee-rihelmi, jolla on säädetty osaskoko, säädetty tiheys ja vedellä kostuvuus, jolloin helmi sisältää polymerointi-35 tuotetta, joka muodostuu suuresta määrästä ainakin yhtä 4 83529 monoetyleenisesti tyydyttämätöntä hydrofobista monomee-riä, ainakin yhdestä polyetyleenisesti tyydyttämättömästä monomeeristä ja pienestä määrästä monoetyleenisesti tyydyttämätöntä hydrofiilistä monomeeriä. Menetelmälle on 5 tunnusomaista, että hydrofiilinen monomeeri koostuu yhdestä tai useammasta ionisoituvasta monomeeristä, joka sisältää anionisia tai kationisia ryhmiä ja että helmen titrattavissa oleva happofunktionaalisuus ei ole yli 0,1 meq/10 ml hartsia.

10 Keksintö koskee myös sekapatja-ioninvaihtohartsi- koostumusta, jolle on tunnusomaista, että se sisältää (a) anioninvaihtohartsin osasia, (b) kationinvaihtohartsin osasia ja (c) vaatimuksen 1 helmen osasia, jolloin vaatimuk-15 sen 1 mukaisen helmen osasten vastapesuvirtausnopeus on anioninvaihtohartsiosasten ja kationinvaihtohartsiosasten virtausnopeuksien välissä.

Tämän keksinnön osaset sallivat alaan perehtyneen valmistaa parannettuja sekapatja-ioninvaihtohartsikoos-20 tumuksia, jotka sisältävät anioninvaihtohartsin osasia, kationinvaihtohartsin osasia sekä tämän keksinnön helmi-osasia, jolloin tämän keksinnön osasten vastapesuvirtaus-välinopeus on anioninvaihtohartsiosasten ja kationinvaihtohartsiosasten virtausnopeuksien välissä. Erityisesti 25 tämän keksinnön rajapintaosasilla on erinomaiset asettu-misominaisuudet ja ne eivät kasaudu aiheuttamaan kellumis-ongelmia vastapesun aikana. Tämän keksinnön helmiosasten käyttö tekee mahdolliseksi alaan perehtyneelle aikaansaada menetelmä anionisten ja kationisten vaihtohartsien teho-30 kasta erottumista varten samalla estäen tällaisten hartsi-osasten ristisaastuminen regeneroinnin aikana. Tämän keksinnön osasten käyttö tekee alaan perehtyneelle mahdolliseksi toteuttaa prosessi parannettujen sekapatjavaihto-hartsikoostumusten valmistamiseksi, joilla on parantuneet 35 käyttöaikasyklit ja parantunut hartsin tehokkuus.

5 83529 "Säädetyllä osaskoolla" tarkoitetaan, että helmen koko on pääasiallisesti yhtä suuri kuin muiden samankaltaisten helmien, niin että käytettyjen, kooltaan tasaisten tai homogeenisten helmien osaskokojakauma on kapea. Samoin 5 käsite "säädetty tiheys" tarkoittaa, että helmen tiheys on pääasiallisesti yhtä suuri kuin samankaltaisten helmien (ts. helmillä on tasainen eli homogeeninen tiheys). Käsitteellä "vedellä kostuvuus" tarkoitetaan, että helmi voidaan kostuttaa vedellä estäen siten vesipitoisten kuplien 10 kasautuminen (jotka voivat aiheuttaa kellumisongelmia) helmen pinnalla.

Polymeerejä, jotka ovat käyttökelpoisia tämän keksinnön käytännössä, ovat silloitetut polymeerit, jotka on muodostettu ainakin yhden polymeroituvan, monoetyleenises-15 ti tyydyttymättömän hydrofobisen monomeerin, ainakin yhden polymeroituvan, polyetyleenisesti tyydyttymättömän monomeerin ja ainakin ynden polymeroituvan, monoetyleenisesti tyydyttymättömän hydrofiilin monomeerin liitäntäpolyme-roinnilla.

20 Hydrofiili monomeeri on edullisimmin monomeeri, joka sisältää ioni-osan. Ioni-osat voivat olla joko anio-nisia tai kationisia, vaikkakin anioniset osat ovat edullisempia. Tyypillisiä sopivia anioniosia ovat sulfonihap-po, karboksyylihappo, fosfonihappo tms.; sekä niiden suo-25 lat. Esimerkkejä anionisista hydrofiileistä monomeereistä ovat akryylihappo, metakryylihappo, sulfoetyylimetakry-laatti, 2-akryyliamido-2-metyylipropaanisulfonihappo, sty-reenisulfonihappo; ja niiden suolat, samoin kuin hydrolysoitu vinyylibentsyylikloridi. Vähemmän edullisia mono-30 meerejä, kuten hydroksietyylimetakrylaattia ja hydroksi-heksyylimetakrylaattia, voidaan myös käyttää edellä mainittujen hydrofiilien monomeerien lisäksi. On kuitenkin toivottavaa pitää sellaiset monomeerit kuin hydroksietyy-limetakrylaatti minimissä, koska tällaiset monomeerit ovat 35 luonteeltaan ei-ionisia, ja helmien, jotka on muodostettu 83529 käyttäen tällaisia monomeerejä, tiheys ei ole toivottava. Sopivia kationisia osia ovat tyypillisesti amiinit, ammo-nium-osat, fosfonium-osat, sulfonium-osat jne. Esimerkkejä kationi-osista ovat -NH2; -N(CH3)2; -N( CH3 )C2H40H; -N(CH3)3*; 5 -N(CH3)2C2H4OH; jne.

Hydrofobinen monomeeri on edullisimmin monomeeri, joka, kun se polymeroidaan, antaa pääasiallisesti veteen liukenemattoman polymeerin. Tällaisia monomeerejä ovat aromaattiset monovinylideeni-yhdisteet, kuten styreeni, 10 vinyylinaftaleeni jne. Näitä ovat myös alkyyli-substituoi-dut styreenit, kuten vinyylitolueeni ja etyylivinyylibent-seeni. Mukaan kuuluvat myös halo-substituoidut styreenit kuten bromi- tai klooristyreeni. Samoin näihin sisällytetään halo-olefiinit, kuten vinyylihalidit (esim. vinyyli-15 kloridi). Erityisen käyttökelpoisia ovat α,β-etyleenises- ti tyydyttymättömien karboksyylihappojen esterit, kuten metyylimetakrylaatti ja etyyliakrylaatti. Myös sellaisia monomeerejä kuin vinyyliasetaatti voidaan käyttää.

Polyetyleenisesti tyydyttymättömiä monomeerejä ovat 20 polyvinyylimonomeerit, jotka ovat käyttökelpoisia ionin- vaihtohartsien valmistuksessa ja käsittävät monomeerejä, kuten divinyylibentseenin, divinyylitolueenin, divinyyli-ksyleenin ja divinyylinaftaleenin; etyleeniglykolidimetak-rylaatin, trimetylolipropaanitriakrylaatin; divinyylisuk-25 kinaatin; jne.

Siemenhelmi on monomeerinen paisuva, pallomainen polymeerihelmi, joka on johdettu monoetyleenisesti tyy-dyttymättömästä hydrofobisesta monomeeristä ja silloitus-aineesta sitä varten, joka edullisesti on polyetyleenises-30 ti tyydyttymätön monomeeri. Tyypillisesti tämä hydrofobinen monomeeri on styreeni tai metyylimetakrylaatti. Tämä siemenhelmi valmistetaan edullisimmin polymeroimalla haluttu hydrofobinen monomeeri tai monomeerien seos halutun polyetyleenisesti tyydyttymättömän monomeerin kanssa niin, 35 että polyetyleenisesti tyydyttymätöntä monomeeriä on läsnä 7 83529 määrässä 0,1-2 paino-%, laskettuna siemenen muodostavan kokonaismonomeerin painosta. Tällaiset siemenhelmet ovat edullisesti luonteeltaan yksihajosteisia (ts. kaikilla simenosasilla on pääasiallisesti sama läpimitta). Siemen-5 helmet valmistetaan käyttäen alalla tunnettuja menetelmiä. Siemenhelmiä voidaan valmistaa esimerkiksi tavanomaisella panos-suspensiomenetelmällä, jossa osaskoon määräävät se-koittamisnopeus ja valittu suspendoimisaine. Vaihtoehtoisesti siemenhelmi voidaan valmistaa polymeroimalla ultra-10 äänellä kehitettyjä yksihajosteisia monomeeri-pisaroita kuten on esitetty US 4 444 961:ssä.

Edullisimmin tämän keksinnön helmet valmistetaan siemen-suspensiopolymeroimismenetelmällä. Esimerkiksi, siemenhelmeä paisutetaan hydrofobisen monomeerin ja poly-15 vinyylimonomeerin seoksella ja saatetaan polymeroimisolo- suhteisiin. Syntyneen helmen hydrofiilit ominaisuudet aikaansaadaan helmen pinnalle tuomalla haluttu määrä hydro-fiiliä monomeeriä reaktioseokseen ennenkuin polymerointi on loppuunkulunut. Tätä menetelmää pidetään parempana kuin 20 helmen valmistusta, joka helmi valmistetaan ja saatetaan pintahydrolyysiin. Sellaiset tekijät kuten siemenhelmen osaskoko, siemenhelmen suhde monomeeriseokseen jne. vaikuttavat lopulliseen osaskokoon ja tiheyteen.

Polymeroituvan monomeerin määrän suhde siemenhel-25 meen voi vaihdella. Tyypillisesti monomeerin määrä suhteessa siemenen määrään, jota käytetään, on väliltä 3:1 - 6:1, laskettuna jokaisen lajin painosta. Tällainen seos antaa tyypillisesti lopullisen helmen, jonka läpimitta on 1:5 - 2-kertainen siemenhelmeen verrattuna. Vaikka helmiä 30 voidaan valmistaa laajalla kokojen alueella, ovat edulliset helmet läpimitaltaan alueelta 75 mikrometriä - 2 mm. Tällaisten lopullisten helmien märkätiheys on tyypillisesti 1,14 - 1,19 g/ml, edullisesti 1,15 g/ml.

Käytetty monomeeriseos voi vaihdella riippuen sel-35 laisista tekijöistä kuin helmen halutusta tiheydestä, käy- 8 83529 tetystä siemenhelmestä, hydrofiilin monomeerin, jota käytetään, tyypistä jne. Tyypillisesti hydrofobisen monomee-rin määrä voi vaihdella 89:stä 99 paino-%:iin, laskettuna kaikkien monomeerien kokonaispainosta. Silloittavan poly-5 vinyylimonomeerin määrä voi vaihdella alueella 0,05 - 10 paino-% laskettuna kaikista monomeereistä. Hydrofiilin monomeerin määrä voi vaihdella ja on tyypillisesti väliltä 0,1-8 paino-%, edullisesti välillä 0,1 - 6, edullisimmin 0,l:stä alle n. 5 paino%:iin laskettuna kaikista monomee-10 reistä.

Käytetyn hydrofiilin monomeerin määrä vaihtelee monomeerin tyypin tai luonteen mukana. Esimerkiksi hydro-fiilimpää monomeeriä voidaan käyttää pienemmässä määrässä kuin vähemmän hydrofiiliä monomeeriä. Esimerkiksi metak-15 ryylihappoa voidaan käyttää määrässä 1-6, edullisesti 4-5 paino-% laskettuna kaikista monomeereistä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hydrofiiliä monomeeriä, kuten natriumstyreenisulfonaattia, määrässä väliltä 0,25 - 1, edullisesti 0,5 - 0,7 paino-%, laskettuna kaikista mono-20 meereistä.

Käyttöä varten sekapatja-ioninvaihtopylväässä tämän keksinnön polymeeri-helmiä lisätään sekoitettuihin kationin- ja anioninvaihtohartseihin määrässä 5-15 tilav.-% ioninvaihtohartsin kokonaistilavuudesta; edullinen määrä 25 on n. 10 tilav.-%. Polymeerihelmien osaskoko valitaan antamaan vastapesuvirtausnopeus anioninvaihtohartsin ja ka-tioninvaihtohartsin virtausnopeuden väliltä. Ks. esimerkiksi esityksiä US 4 151 332:ssa. Polymeerihelmet sekoitetaan ioninvaihtohartsien kanssa pylvään täyttämisen ai-30 kana. Helmet erottuvat muodostamaan rajapintaerotusvyö- hykkeen vastapesun aikana ja sekoittuvat uudelleen ioninvaihtohartsien kanssa seuraavaa sykliä varten.

Tämän keksinnön polymeerihelmien kestävyyden paak-kuuntumista tai yhteenkasautumista vastaan anioninvaihto-35 hartsien kanssa ajatellaan olevan suhteessa hydrofiilien 9 63529 monomeerien, jotka antavat hyvän pintakostuvuuden, läsnäoloon. Koska hydrofiilin monomeerin määrä on hyvin pieni suhteessa hydrofobisen monomeerin ja silloitusmonomeerin määrään, ei merkitsevää ioninvaihtokykyä ole. Lisäksi hyd-5 rofiilin monomeerin, joka on läsnä helmessä, äärimmäisen pieni määrä ei anna helmelle paisumistaipumusta. Lisäksi hydrofiilin monomeerin äärimmäisen pieni määrä antaa lisääntyneen kestävyyden kemiallista hyökkäystä vastaan ja lisääntyneen kestävyyden osmoottista shokkia vastaan, joka 10 aiheutuu laajentumisesta ja supistumisesta regeneroinnin aikana.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä.

Esimerkki 1 3 litran vaipalla varustettuun ruostumattomasta 15 teräksestä tehtyyn reaktoriin pannaan 800 g tislattua vettä ja 200 g polystyreeni-siemenhelmiä, jotka ovat 0,3-%:isesti silloitettuja käyttäen divinyylibentseeniä ja joiden seulakoko on 400 mesh (keskimääräinen läpimitta 420 pm). Tätä seosta sekoitetaan 10 minuuttia. Reaktoriin 20 lisätään seos, jossa on 974 g metyylimetakrylaattia, 47 g divinyylibentseeniä, 1 g tertiääristä butyyliperoktoaattia ja 0,6 g tertiääristä butyylibentsoaattia. Tätä seosta sekoitetaan kierrosluvulla 150 r/min 30 minuuttia monomeerin imeytymisen siemenkiteisiin sallimiseksi. Seokseen 25 lisätään 40 g l-%:sta vesipitoista natriumlauryylisulfo-naatti-liuosta. Sitten reaktoriin lisätään 16 g gelatiinia 860 g:ssa vettä. Seosta sekoitetaan 5 minuuttia. Seokseen lisätään 60 g metakryylihappoa 200 g:ssa vettä. Seosta sekoitetaan 10 minuuttia huoneen lämpötilassa, mitä seuraa 30 sisällön kuumentaminen nopeudella 0,5 °C/minuutti kunnes lämpötila saavuttaa 80 °C. Polymeroimisreaktion annetaan tapahtua 80 °C:ssa 10 tuntia, mitä seuraa polymerointi 110 °C:ssa 3 tunnin ajan. Reaktiotuote jäähdytetään, pestään vedellä ja helmet kuivataan huoneen lämpötilassa.

35 10 83529

Esimerkki 2

Kolonni täytetään 200 ml:11a esimerkin 1 mukaisia helmiä, 900 ml:11a anionihelmiä ja 900 ml:11a kationihel-miä. Pylväs vastapestään ja puhalletaan ilmaa sen läpi.

5 Vastapesuveden virtausnopeus asetetaan 100 %:n patjan laajenemiselle ja erottumismäärä voidaan havaita. Noin 10 -20 minuutin kuluttua faasin erotus on tapahtunut, esimerkin 1 mukaisten helmien kellumista ei havaita ja liioin ei havaita anionihelmien ristisaastumista kationihelmillä.

10 Esimerkki 3 50 ml:aan vettä dispergoidaan 20 g esimerkin 1 mukaisia helmiä. Tähän seokseen lisätään 0,2 g:n poreileva natriumbikarbonaattitabletti. Seosta sekoitetaan 30 sekuntia. Kun kupliminen lakkaa, kelluvien helmien määrä määri-15 tetään. Yhdenkään tämän keksinnön helmen ei havaita kelluvan. Sitä vastoin samanlaisen määrän helmiä, joita myy kauppanimellä Amberlite D-l® Rohm and Haas Company ja joita on samalla tavalla käsitelty, havaitaan kelluvan 90 %:n määrässä. Tämä osoittaa, että tämän keksinnön hel-20 met ovat paljon parantuneet kellumiskestävyydessä, kun ne altistetaan kaasufaasille käytön aikana.

Claims (10)

1. Helmi kationi- ja anioni-sekapatja-ioninvaihto hartsikoostumusta varten, joka helmi on pääasiallisesti 5 pallomainen, hydrolyyttisesti pysyvä polymeerihelmi, jolla on säädetty osaskoko, säädetty tiheys ja vedellä kostu-vuus, jolloin helmi sisältää polymerointituotetta, joka muodostuu suuresta määrästä ainakin yhtä monoetyleenisesti tyydyttämätöntä hydrofobista monomeeriä, ainakin yhdestä 10 polyetyleenisesti tyydyttämättömästä monomeeristä ja pienestä määrästä monoetyleenisesti tyydyttämätöntä hydro-fiilistä monomeeriä, tunnettu siitä, että hydro-fiilinen monomeeri koostuu yhdestä tai useammasta ionisoituvasta monomeeristä, joka sisältää anionisia tai ka-15 tionisia ryhmiä ja että helmen titrattavissa oleva happo-funktionaalisuus ei ole yli 0,1 meq/10 ml hartsia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, tunnettu siitä, että se sisältää 89 - 99 paino-% hydrofobista monomeeriä, 0,05 - 10 paino-% polyetyleenisesti tyy- 20 dyttymätöntä monomeeriä ja 0,1 - 8 paino-% hydrofiilistä monomeeriä.

3. Sekapatja-ioninvaihtohartsikoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää (a) anioninvaihtohartsin osasia, 25 (b) kationinvaihtohartsin osasia ja (c) patenttivaatimuksen 1 helmen osasia, jolloin patenttivaatimuksen 1 mukaisen helmen osasten vastapesu-virtausnopeus on anioninvaihtohartsiosasten ja kationin-vaihtohartsiosasten virtausnopeuksien välissä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sekapatja-ionin vaihtohartsikoostumus, tunnettu siitä, että anio-ninvaihtohartsi on emäksinen hartsi ja kationinvaihtohart-si on hapan hartsi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen koostumus, t u n-35 n e t t u siitä, että (c):n osasia on läsnä määrässä i2 83529 5 -15 tilav.-%, laskettuna osasten (a), (b) ja (c) koko-naishartsitilavuudesta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, tunnettu siitä, että ionisoituva hydrofiilinen monomeeri 5 sisältää anionisia osia.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, tunnettu siitä, että hydrofobinen monomeeri on aromaattinen monovinylideenimonomeeri.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, t u n -10 n e t t u siitä, että hydrofobinen monomeeri on α,β-ety- leenisesti tyydyttymättömän karboksyylihapon esteri.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, tunnettu siitä, että sen läpimitta on 75 pm - 2 mm ja sen märkätiheys on 1,14 - 1,19 g/ml.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen helmi, tun nettu siitä, että hydrofiilinen monomeeri muodostaa 0,1 - 6 paino-% helmestä, laskettuna kaikista monomeereis-tä. i3 83529