FI82745C - Armeringshaollare foer anvaendning vid anslutningsbetonering. - Google Patents

Description

82745

Liitosbetonoinnissa käytettävä raudoituksen kannatin -

Armeringshällare för användning vid anslutningsbetonering Tämä keksintö koskee liitosbetonoinnissa käytettävää raudoituksen kannatintä, joka on varustettu ontelokappaleella, johon raudoitusterästen vapaat, taivutetut päät voidaan sijoittaa ja joka käsittää ensimmäisen osan, joka on suunnattu ensiksi rakennettavaa betoniseinää päin ja toisen siihen sopivan osan, jolloin ensimmäisen osan on tarkoitus jäädä betoniseinään.

Tällainen raudoituksen kannatin tunnetaan esimerkiksi patenttijulkaisusta CH-A-627 811, jolloin tämä ontelokappale muodostuu rintaosasta ja kansiosasta ja tämä kannatin on pääasiassa valmistettu muovista. Teollisesti valmistettujen ja jo tehtaalla varustettujen kannatinten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina ja suuri määrä mitä erilaisimpia raudoituksen kannattimia on kehitetty ja käytetty. Käyttöalueen laajetessa ja rationalisointipyrkimysten lisääntyessä osoittautui että kannattimen tai sen osien perusteellinen ja nopea poistaminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Tämä otettiin aluksi huomioon toisaalta siten, että alunperin vain vaahto-.-·· muovista valmistetut raudoituksen kannattimet korvattiin muo vista valmistetuilla ontelokappalellla, jonka vuoksi poistaminen huomattavasti helpottui. Nämä muovikappaleet voivat kuitenkin revetä niitä poistettaessa, mikä aiheuttaa lisätöitä. Toisaalta on olemassa metallista tai verkkometallista valmistettuja kannattimia, jotka sisäänbetonoimisen jälkeen jäävät seinään, jonka vuoksi vain osia siitä, yleensä kansi-osa, on poistettava. Pääasiassa vain metallista valmistetut kannattimet ovat suhteellisen monimutkaisia ja lisäksi on lisääntyvässä määrässä maita olemassa suuntaus antaa määräyksiä, joiden mukaan metalliosat on peitettävä tietynpak-suisella, esimerkiksi 25 mm:n betonikerroksella.

Tämän keksinnön tehtävänä on tästä syystä saada aikaan raudoituksen kannatin, jonka yksittäisosat helposti voidaan 2 82745 kuljettaa ja nopeasti ja yksinkertaisesti voidaan koota, jossa raudoitusteräksien vapaat päät kiinnittyvät hyvin ja ovat hyvin suojatut sementtiveliin sisääntunkeutumista vastaan ja joka ennen kaikkea voidaan poistaa paljon helpommin kuin muovi- tai vaahtomuovikannattimet ja joka sekä valmistuksen että myös valmistettavaan seinään jäävän osan suhteen on kustannuksiltaan edullisempi kuin pääasiassa metallista valmistetut raudoituskannattimet. Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksissa esitetyn kannattimen avulla.

Keksintö selitetään seuraavassa viitaten piirustuksessa esitettyihin rakenne-esimerkkeihin, jossa:

Kuv. 1 esittää keksinnön mukaisen raudoituksen kannattimen ensimmäistä rakenne-esimerkkiä, osittain ilman kan-siosaa, ylhäältä katsottuna,

Kuv. 2 esittää leikkausta viivaa II - II pitkin,

Kuv. 3 esittää osaa kuviosta 2 kansiosan kiinnittämisen jälkeen,

Kuv. 4 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa IV - IV pitkin,

Kuv. 5 esittää leikkausta kuvion 1 viivaa V - V pitkin,

Kuv. 6 esittää kansiosan rakennemuunnelman osasuurennosta,

Kuv. 7 esittää raudoituksen kannattimen toista rakenne-esimerkkiä, osittain ilman kansiosaa, ylhäältä katsottuna,

Kuv. 8 esittää leikkausta kuvion 7 viivaa VIII - VIII pitkin, joka on kansiosan eräs rakennemuunnelma,

Kuv. 9 esittää leikkausta kuvion 7 viivaa IX - IX pitkin, n 3 82745

Kuv. 10 esittää raudoituksen kannattimen kolmatta rakenne-esimerkkiä, osittain ilman kansiosaa, ylhäältä katsottuna,

Kuv. 11 esittää leikkausta kuvion 10 viivaa XI - XI pitkin,

Kuv. 12 esittää leikkausta kuvion 1 kannattimesta ennen sisäänbetonoimista, ja

Kuv. 13 esittää raudoitusterästä ja betoniin jäävää kansi-osaa sisäänbetonoimisen jälkeen.

Raudoituskannattimen ensimmäinen rakenne-esimerkki käsittää muovia olevan laatikon 1 ja seinänpuoleisen kansiosan 2, joka on metallia ja joka betoniteräskannattimen sisäänbetonoimisen jälkeen jää seinään. Seinään 55 jäävä kansiosa käsittää vain yhden levyn, joka toisaalta on suhteellisen helppo valmistaa ja joka toisaalta on pienempi kuin aikaisemmin tunnettujen metallisten betoniteräskannattimien osat, joiden tarkoituksena on jäädä rakennettuun seinään.

Laatikko 1 on varustettu ympäri kiertävällä, kaksinkertaisella U-muotoisella reunalla 3, jossa on sisäseinämä 4 ja ulkoseinämä 5. Ulkoseinämässä 5 on syvennyksiä 6, jotka on jaettu koko ulkoseinämää pitkin. Nämä syvennykset 6 saavat aikaan sen, että betoniteräskannatinta sisäänbetonoitaessa betonia joutuu paikalleen jäävän kansiosalevyn 2 taakse, jolloin levy kiinnittyy lujasti seinään eikä voi irrota kun betoniteräkset taivutetaan suoriksi ja pitimen muoviosa poistetaan. Ympäri kiertävän reunan yläpinnassa on tappeja 7, jotka kuten kuviossa 2 on esitetty, on viety kansiosassa olevien vastaavien aukkojen Θ läpi ja, katso kuv. 3, sopivan laitteen avulla puristetaan kokoon siten, että ne puristavat kansiosaa laatikkoa vastaan ja kiinnit- 4 82745 tavat sen lujasti paikalleen. Laatikon pohjan 9 keskelle sijoitetuilla, siitä ylöstyöntyvillä kohoumilla 10, jotka myös ovat varustetut tapeilla 7, jotka sopivat kansiosan vastaaviin aukkoihin ja puristetaan kokoon, on sama tehtävä. Kummallekin pitkittäisreunalle on sijoitettu peitelis-ta 11, jotka ulkosivuiltaan ovat varustetut lovilla 12, jotka vastaavat syvennyksiä 6, sekä lovilla 13 tappien 7 paljastamiseksi. Niihin kohtiin, joista betoniteräkset 14 työntyvät ulos laatikosta vast, kansiosasta, on peitelis-taan 11 muodostettu kehyksiä 15, jotka on viety kansiosas-sa olevien vastaavien aukkojen 16 läpi. Kehykset 15 kape-nevat ylöspäin ja ovat yläpäästään varustetut reiällä 17, jonka läpi betoniteräs viedään. Jotta betoniteräs voitaisiin viedä sisään kehykseen on peitelistan sisäänpäin suunnattu osa 18 ja kehyksen 15 sisäsivu varustettu raolla 19, kuten kuviossa 4 voidaan nähdä. Kolmen osan sijasta voidaan sekä laatikko että myös peitelistat kehyksineen ruiskuvalaa muovista yhtenä osana. Jotta betoniteräkset tässä tapauksessa voitaisiin viedä sisään on laatikko voitava avata sen pitkittäiskeskiakselin ympäri. Betoniteräkset 14 on taivutettu tavanomaisella tavalla, jolloin va-paat päät laatikon pi tkittäiskeskiakselin suhteen konver-goivat. Kuten erityisesti kuviosta 5 voidaan nähdä mahdollistavat kehykset sen, että koko kaariosa, so. ylimeno-osa betoniteräksen sankaosan ja vapaiden päiden välillä, sijaitsee kannattimen sisäpuolella. Tämä varmistaa sen, että betoniteräs muovilaatikon ja kehysten poistamisen jälkeen voidaan taivuttaa täysin suoraksi, kuten kuviossa 13 on esitetty.

Kuten edellä lisäksi on esitetty on kansiosa 2 valmistettu metallista. Koska tämä kansiosa jää betoniin on edullista saada aikaan mahdollisimman hyvä yhteys tämän metalliosan ja betonin välillä. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että kansiosan pinta on karkea, esimerkiksi siten, että se valmistetaan verkkometallista tai kuten kuviossa 6 on esi-

I

5 82745 tetty, että kansiosa varustetaan kuvioinnilla, joka muodostuu suhteellisen teräväreunaisista kohoumista 20. On myös mahdollista karhentaa pinta muulla tavalla.

Tietyissä maissa on olemassa määräys, että suojaamaton vast, ei ruostumaton metalli on peitettävä betonikerrok-sella, jonka minimipaksuus on esimerkiksi 25 mm. Tämä merkitsisi, että ulkopinnan ja metallilevyn reunan etäisyyden on vastattava minimietäisyyttä. Jotta metallilevy voitaisiin sijoittaa lähemmäksi ulkopintaa tällaisten määräysten ollessa voimassa on välttämätöntä suojata metalli joko päällystämällä se muovikerroksella tai ruiskuttamalla muilla suojaavilla aineilla, esimerkiksi jauhepäällystä-mällä elektrostaattisesti tai vastaavalla tavalla. Tällöin on selvää että vain kansiosan ulkoreuna on päällystettävä eikä koko metallilevy.

Esitetyssä esimerkissä laatikko 1 muodostuu muovikalvosta, jossa on kaksinkertainen U-muotoinen reuna. Muovi voidaan korvata toisella aineella, jolloin kyseeseen esimerkiksi voi tulla tukeva kartonki ja lisäksi ei ole välttämätöntä '.f : että reuna koostuu kahdesta U-muotoisesti keskenään yhdis- • - tetystä seinämästä. Laatikko-osan ja kansiosan liitos voi- :··' daan myös toteuttaa muulla tavalla kuin tyssättävien tap- pien avulla. On esimerkiksi myös mahdollista liittää nämä kaksi osaa yhteen pistehitsaamalla tai liimaamalla tai käyttää muita sopivia kiinnityselementtejä. Tämän rakenne-esimerkin kohdalla voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi muodostaa metallilevy moniosaiseksi, jolloin se esimerkiksi voi olla jaettu kahteen osaan keskiviivaa pitkin.

Kuvioissa 7-9 esitetään raudoituksen kannattimen toinen rakenne-esimerkki, jossa sekä kannattimen valmistusta että sen kokoonpanoa on parannettu ensimmäiseen rakenne-esimerkkiin verrattuna. Laatikko 1 on sama kuin edellä on esitetty mutta pituussuuntaiset peitelistat jäävät pois ja 6 82745 kansiosa on varustettu toisentyyppisillä lovilla. Pituussuuntaisten peitelistojen sijasta betoniteräkset 14 pysyvät paikallaan poikkisuuntaisten teräskannattimien 25 avulla, jotka lisäksi estävät sementtivellin sisääntunkeu-tumisen. Myös muovista valmistettujen teräskannattimien pituus vastaa laatikon 1 leveyttä sekä niillä on kuviossa 9 esitetty poikkileikkausmuoto, so. ne ovat rasianmuotoi-set ja niissä on leveä ympäri kiertävä reuna 26, jolloin leveän sivun reunat tulevat lepäämään laatikon 1 pitkit-täissivujen päällä ja kansiosa tukeutuu kuhunkin neljään ympäri kiertävään reunaan. Teräskannattimen yläosa yhtyy keskeltä rivaksi 27, joka on varustettu pitkittäiskeskira-olla 28, joka ulottuu aina kummallekin puolelle sijoitettuihin aukkoihin 29 asti, joiden läpi betoniteräksen 14 haarat työntyvät. Ripa voi keskeltä olla varustettu vahvistuksella 30. Toiselta puolelta liittyy varsinaiseen kannatinosaan pidätinkappale 31, jonka tarkoituksena on, kuten nimi kertoo, pitää betoniteräksiä paikallaan.

Raudoituksen kannatinta kokoonpantaessa sijoitetaan teräkset taivutettuine ja keskelle konvergoivine haarapäineen ensin laatikkoon 1, jolloin edeltäkäsin on tehty tiettyjä merkintöjä teräksien etäisyyksien määrittämiseksi, jonka jälkeen teräksenkannattimet pujotetaan sankojen päälle ja painetaan alaspäin, jonka jälkeen kansilevy 32 sijoitetaan paikalleen, joka edelläesitettyjen tappeja 7 varten tarkoitettujen reikien 8 lisäksi on varustettu poikkiraoilla 33, joiden sijaintikohdat määrittyvät betoniteräksien välisten haluttujen välimatkojen mukaan. Tämän jälkeen tapit 7 puristetaan kokoon, kuten edellä, joko vasaran, paineilman tai sopivan laitteen avulla, jolloin kansilevy kiinnittyy laatikkoon. Kun kansi levyä painetaan alas se myös painaa teräskannattimen ympäri kiertävää reunaa 26, jolloin toisaalta teräskannatin yhdessä pidätinosan 31 kanssa vaikuttavat betoniteräksen haarojen päihin mutta saavat myös aikaan sen, että teräskannattimessa oleva rako 28 pu- n 7 82745 ristuu kokoon, jonka avulla sementtivellin sisääntunkeutu-minen on tehokkaasti estetty. Eräässä rakennemuunnelmassa voivat laatikon 1 kummatkin pitkittäissivut 3a olla varustetut syvennyksillä, joihin teräskannattimen poikkireunat sopivat, jolloin ne voidaan sijoittaa ennalta määrättyihin kohtiin. Kuten erityisesti ilmenee kuviosta 9 varmistutaan teräskannattimien käyttämisellä, jotka ovat varustetut keskirivalla, siitä, että betoniteräksen koko kaariosa sijaitsee kannattimen sisäpuolella, jolloin taivuttaminen täysin suoraksi sisäänbetonoimisen jälkeen on turvattu.

Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty eräs toinen raudoituksen kannattimen rakenne-esimerkki, jota on edelleen yksinkertaistettu edelläolevaan esimerkkiin verrattuna sekä valmistamisen että kokoonpanon osalta. Laatikko 34 on myös tässä tapauksessa varustettu ympäri kiertävällä, kaksinkertaisella, U-muotoisella reunalla 35, jossa on sisäsei-nämä 36 ja ulkoseinämä 37. Syvennykset 38 ovat tässä tapauksessa huomattavasti pidemmät kuin kahdessa edellisessä rakenne-esimerkissä niin, että enemmän betonia voi tunkeutua kansilevyn taakse tämän paremmaksi kiinnittämiseksi. Sisäreunan 36 kumpikin pitkittäissivu 39 on yläosastaan varustettu olakkeella 40, johon teräskannattimien 42 poik-kisivujen reunat 41 tukeutuvat, jotka kannattimet ovat ·’ vastaavasti lyhyempiä kuin edellisissä rakenne-esimerkeis sä esitetyt. Laatikko on lisäksi varustettu pitkittäiskes-kirivalla 43, joka kohoaa pohjasta lähes ympäri kiertävän reunan 35 korkeudelle. Teräskannattimen pidätinosa 44 on varustettu syvennyksillä 45, joska sijaitsevat pitkittäis-keskirivan 43 molemmin puolin ja jotka toimivat ohjaimena. Betoniteräksien tarkaksi suuntaamiseksi ennenkuin kansile-vy 46 sijoitetaan paikalleen on tarkoituksenmukaista - käyttää elimiä teräskannattimien suuntaamiseksi. Tällaiset elimet voivat esimerkiksi olla pitkittäiskeskirivan 43 sivuille muodostettuja pieniä syvennyksiä 47, joihin pidä-tinosan syvennyksien 45 pitkittäiskeskiripaa 43 päin suun- 8 82745 nattuihin ohjaussivuihin 49 muodostetut vastaavat nokat 48 tarttuvat. Voidaan kuitenkin käyttää myös muita merkintätapoja, esimerkiksi pitkittäisrivan yläreunassa olevia pieniä tappeja, jotka sopivat pidätinosassa oleviin reikiin tai päinvastoin. Betoniteräksien likimaiseksi suuntaamiseksi kun ne sijoitetaan laatikkoon voidaan käyttää vastaavia merkintöjä laatikon pitkittäisreunoilla. Kansi-levy 46 vastaa rakenteeltaan edelläolevaa esimerkkiä sillä erolla, että tappeja 7 tässä tapauksessa on muodostettu vain ympäri kiertävälle reunalle ja ne työntyvät vastaaviin aukkoihin 8. On kuitenkin myös mahdollista muodostaa tappeja pitkittäiskeskirivalle 43, jotka työntyvät kansi-osassa olevien vastaavien aukkojen läpi. Teräskannattimen ripa 50 ei keskeltä ole varustettu millään vahvistuksella ja se sopii erityisen hyvin tiivistävän sulun muodostamiseksi, koska on osoittautunut, että kun rivan kummallekin puolelle sijoitettuihin reunoihin 41 kohdistuu painetta, puristuvat rivassa olevan raon 51 reunat toisiaan vastaan.

Teräksien varmaksi kiinnittämiseksi kannattimeen on edullista käyttää pidinsisäkkeitä 52, jotka myös tukeutuvat pitkittäisreunojen olakkeita 40 vastaan ja jotka ovat varustetut pitkittäiskeskirivan 43 molemmin puolin muodoste-tuilla syvennyksillä 53.

Yksittäisosat voidaan pinota ja kuljettaa hyvin tilaa säästävästi joko sisäkkäin tai päällekkäin.

Tämän viimeksimainitun teräskannattimen kokoonpano on hyvin yksinkertainen. Aluksi betoniteräkset sijoitetaan ennalta merkittyihin kohtiin, teräskannattimet sijoitetaan merkittyihin paikkoihinsa sekä pidinsisäkkeet sijoitetaan näiden päälle ja lopuksi kansilevy sijoitetaan paikalleen, jonka jälkeen tapit tyssätään vasaran tai sopivan laitteen avulla kansilevyn kiinnittämiseksi. Selityksestä ja erityisesti viimeisestä kahdesta esimerkistä ilmenee, että 9 82745 tämän raudoituksen kannattimen kokoonpano ei vaadi mitään työkaluja vasaran lisäksi tai teollista kokoonpanoa varten pneumaattista puristinta ja kokoonpano on mahdollisimman yksinkertainen.

Tämä raudoituksen kannatin ei kuitenkaan tarjoa huomattavia etuja vain valmistuksen ja kokoonpanon osalta vaan myös sitä kiinnitettäessä ja liitosbetonimuuria rakennettaessa. Teräskannattimen rakenne, jossa on kohotettu ripa 50, tai 27 edellisessä esimerkissä, saa aikaan toisen betonimuurin hammastuksen ensimmäisen suhteen, mikä parantaa turvallisuutta.

Kuviossa 12 on esitetty leikkaus kiinnitetystä raudoituksen kannattimesta. Kuviossa voidaan nähdä kaksi laudoitus-lautaa 21, 22 ja voidaan todeta, että kannatin on kiinnitetty laudoituslautaan 22 naulojen 23 avulla. Kannattimen kiinnittäminen nauloilla helpottuu huomattavasti sen vuoksi, että naulat voidaan lyödä aukkojen 8 ja ennen kaikkea tappien 7 läpi jolloin sopivat kohdat löytyvät hyvin helposti, ja naulat ovat osittain ohjatut. Sisäänbetonoimisen jälkeen taivutetaan betoniteräksen vapaat päät 24 suorik-: si, katso kuv. 13, jonka jälkeen laatikko vaivatta voidaan poistaa. Mahdollisesti poistetaan vielä peitelistat 11.

.. ; Kuten jo edellä on esitetty varmistutaan betonin kansile- - ·_ vyn 32, 2 tai 46 taakse tunkeutumisen vuoksi siitä, että tämä kiinnittyy betonimuuriin lujasti eikä irtoa betoni-. . terästä suoraksi taivutettaessa tai laatikko-osaa irroi- tettaessa.

Myös kahdessa viimeksimainitussa rakenne-esimerkissä valmistetaan laatikko sopivimmin muovikalvosta mutta tässä tapauksessa on sen sijasta kuitenkin myös mahdollista käyttää toista ainetta, esimerkiksi kartonkia. Kansilevy-jen 32 tai 46 aine on sama kuin ensimmäisen rakenne-esimerkin kansilevyn 2 aine ja se voi olla verkkometallia tai 10 82745 metallilevy, jolla on karhennettu pinta. Laatikon 1 tai 34 pohja on lisäksi varustettu tuki- ja ohjauspinnoilla betoniterästen varman pidättämisen varmistamiseksi.

Kaikki kolme edellä esitettyä ja selitettyä raudoituksen kannatinta liittyvät betoniteräksiin, joissa on yksi sanka ja kaksi vapaata haaraa mutta on kuitenkin mahdollista kehittää vastaavalla tavalla muunnettua raudoituksen kannatinta betoniteräksiä varten, joissa on vain yksi haara ja avoin sanka. Tällöin betoniteräksen leveydeksi tulee vain noin puolet esimerkiksi kuvion 10 mukaisen betoniteräksen leveydestä ja siihen kohtaan, jossa pitkittäiskes-kiripa 43 sijaitsee, on sijoitettu toinen pitkittäisseinä-mä, joka on varustettu samalla olakkeella 40. Teräskannat-timet ja pidinsisäkkeet on tällöin muotoiltu vastaavalla tavalla, so. teräskannattimet ovat keskeltä varustetut aukolla sekä vastaavasti muotoillulla pidätinosalla samalla kun pidinsisäkkeet ovat varustetut vain yhdellä syvennyksellä. Myös tässä tapauksessa voidaan betoniteräkset ensin sijoittaa paikalleen, jonka jälkeen teräskannatin sekä si-säkeosat sijoitetaan oikeaan kohtaan vast, sovitetaan paikoilleen, jonka jälkeen kansilevy voidaan sijoittaa paikalleen ja kiinnittää vastaavien aukkojen läpi ulottuvien tappien avulla.

Claims (12)

1. Raudoituksen kannatin, jota on tarkoitus käyttää liitos-betonoinnissa, joka on varustettu ontelokappaleella, johon raudoitusteräksien (14) vapaat, taivutetut päät voidaan sijoittaa ja joka käsittää ensimmäisen osan (2, 32, 46), joka on suunnattu ensiksi rakennettavaa betoniseinää (55) päin ja toisen siihen sopivan osan (l, 34), jolloin ensimmäisen osan on tarkoitus jäädä betoniseinään, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa on metallilevy (2, 32, 46) ja toinen osa on muovinen laatikko (1, 34), jossa on ympärikiertävä reuna (3, 35), joka muodostuu kahdesta U-muotoisesti keskenään yhdistetystä seinämästä (4, 36; 5, 37), jolloin ulko-seinämä (5, 37) on varustettu syvennyksillä (6, 38), jotta betoni voisi tunkeutua metallilevyn (2, 32, 46) taakse täytön yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että laatikkoon (1, 34) on muodostettu tapit (7) metallilevyn (2, 32, 46) kiinnittämiseksi, jotka tapit voidaan työntää metallilevyssä oleviin vastaaviin aukkoihin (8) ja .···. jotka voidaan puristaa kokoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kannatin, joka on .;·* tarkoitettu raudoitusteräksiä varten, joissa on yksi sanka : " ja kaksi vapaata, taivutettua haaraa, tunnettu sii tä, että se on varustettu poikkisuuntaisilla teräskannatti-milla (25, 42), joissa on kaksi aukkoa raudoitusterästen haarojen vapaita päitä varten ja kansilevy (32, 46) on raudoi-tusterässankojen kohdalla varustettu pitkänomaisilla aukoilla (33).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että teräskannatin (25, 42) on varustettu ympärikiertävällä reunalla (26), raudoitusteräshaaroja varten tarkoitetut kaksi aukkoa yhdistävällä, kohotetulla ja raon (28) i2 82745 omaavalla rivalla (27, 50) ja toiselle sivulle sijoitetulla pidätinosalla (31, 44).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että laatikko (34) sisäpuolisista pitkit-täisreunoistaan (39) on varustettu olakkeella (40), jolla teräskannattimen (42) ympärikiertävän reunan (26) leveät sivut lepäävät ja että laatikon pohja on varustettu kohotetulla, sisäänpäin suunnatulla pitkittäiskeskirivalla (43).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että teräskannattimen (42) pidätinosat (44) ovat varustetut kahdella pitkittäiskeskirivan kummallekin puolelle sijoitetulla syvennyksellä (45).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että pitkittäiskeskiripa (43) ja pidätinosan syvennykset ovat varustetut elimillä (47, 48) teräskannattimen suuntaamiseksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että teräskannattimet (25) lepäävät reunojen pitkittäissivuilla ja laatikko (1) sen keskiviivan kohdalla on varustettu kohoumilla (10), joista kukin on varustettu kiinnitystapilla (7), joka työntyy kansiosassa (2, 46) olevan vastaavan aukon (8) läpi, ja reunojen pitkittäissivut (3a) ovat varustetut syvennyksillä, jotka ovat tarkoitetut teräskannattimien vastaanottamiseksi ja suuntaamiseksi, jolloin se lisäksi on varustettu pidikesisäkkeillä (53), jotka lepäävät joko pitkittäisreunoilla tai pitkittäisreunojen olakkeilla (40), ja jotka ovat varustetut kahdella syvennyksellä (54), jotka mahdollisesti ympäröivät pitkittäiskeski-ripaa (43).

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että laatikon kummallekin pitkittäisreu- li 13 82745 nalle on sijoitettu peitelista (11), jotka ulkoreunastaan ovat varustetut lovilla (12), jotka ovat kohdakkain ulkosei-nämässä olevien syvennysten (6) kanssa, sekä lovilla (13), jotka ovat kohdakkain tappien (7) kanssa, ja että niihin kohtiin, joissa raudoitusteräksien (14) haarat työntyvät ulos on muodostettu teräksien haaroja ympäröivät, niitä paikallaan pitävät ja tiivistävät kehykset (15), jotka on viety kansiosassa olevien vastaavien aukkojen (16) läpi, jolloin laatikko (1) ja peitelistat (11) kehyksineen (15) on valmistettu yhtenä kappaleena muovista.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kannatin, joka on tarkoitettu raudoitusteräksiä varten, joissa on yksi sanka ja yksi haara, tunnettu siitä, että se on varustettu teräskannattimilla, jotka lepäävät pitkittäisreunojen olak-keilla ja ovat varustetut aukolla vapaan haaran vastaanottamiseksi ja kansilevy on varustettu teräskannattimen yläosan vastaavilla aukoilla.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että ainakin kansiosan (2, 32, 46) reuna-alueet ovat varustetut suojakerroksella, joka on muovikerros tai elektrostaattisesti muodostettu päällyste.

11 82745

12. Jonkin patenttivaatimuksista l-ll mukainen kannatin, tunnettu siitä, että kansiosa (2, 32, 46) on valmistettu verkkometallista, tai se on varustettu kuvioinnilla, erityisesti teräväreunaisilla kohoumilla (20) pintakarheuden lisäämiseksi.