FI81470B - Bildskaermssystem foer progressiv avsoekning med korrigering av ej-standard signaler. - Google Patents

Description

1 81470

Standardista poikkeavien signaalien korjauksella varustettu jatkuvan pyyhkäisyn omaava näyttöjärjestelmä

Esillä oleva keksintö kohdistuu kuvan näyttöjär-5 jestelmiin ja erityisesti sen tyyppisiin vastaanottimiin tai monitoreihin, joissa käytetään "jatkuvaa pyyhkäisyä" ("progressive scanning") näytettävän kuvan pystyjuovaraken-teen näkyvyyden pienentämiseksi.

Ennestään on esitetty jatkuvan pyyhkäisyn omaavia 10 televisiovastaanottimia, joissa vaakapyyhkäisynopeus on kaksinkertainen ja jokainen kuvajuova näytetään kahdesti aikaansaaden siten näytetyn kuvan, jossa on tavanomaiseen määrään nähden kaksinkertainen lukumäärä pyyhkä.i syjuovi a ja siten pienempi pystyjuovarakenteen näkyvyys. Tyypilli-15 sessä jatkuvan pyyhkäisyn omaavassa vastaanottimessa jo kainen videosignaalin tuleva vaakajuova talletetaan toiseen kahdesta muistista. Talletettaessa yhtä juovaa yhteen muistiin palautetaan tai. "luetaan" aikaisemmin toiseen muistiin talletettu juova kahdesti siten aikaansaaden 20 kaksi aikakompressoidun videon juovaa yhden standardin juova-ajan puitteissa. Muistin anto syötetään näyttöön, jossa on kaksinkertainen vaakapyyhkäisynopeus tahdistettuna muistin antolukuun kaksinkertaistaen siten videosignaalin näytettävien juovien lukumäärän.

25 Esimerkki jatkuvan pyyhkäisyn omaavasta vastaanotti mesta, jossa näyttöön lisätyt ylimääräiset pyyhkäisyjuovat saadaan alkuperäisistä pyyhkä.isyjuovista interpolo.imal-la on esitetty amerikkalaisessa patenttijulkaisussa US-4 400 719, K. H. Powers, "TELEVISION DISPLAY SYSTEM WITH 30 REDUCED LINE SCAN ARTIFACTS", päivätty 23.8.1983. Vastaan otin, jossa lisätyt juovat ovat alkuperäisten juovien toisintoja on esitetty amerikkalaisessa patenttijulkaisussa US 4 415 931, R. A. Dischert, "TELEVISION DISPLAY WITH DOUBLED HORIZONTAL LINES", päivätty 15.11.1983.

35 Näissä patenttijulkaisuissa esitetyt järjestelyt esitetään tässä viitteenä.

2 81470

Toteutettaessa jatkuva pyyhkäisy digitaalisia sig-naalinkäsittelypi.irej ä käsittävässä vastaanottimessa voidaan käyttää suorasaantimuisteja (RAM) juovamuisteina. Digitaalisessa signaalinkäsittelyssä käytetään tyypilli-5 sesti hyväksi koherenttia kelloa signaalin näytteenottoa (A/D)-muuntimessa), muistiosoituksen ohjausta ja muita toimintoja varten. Värikäsi.ttelyn (esimerkiksi dekoodauksen) yksinkertaisuuden vuoksi on edullista vaihelukita kello vär.iapukantoaallon taajuuden kokonaismonilukukertaan. 10 NTSC-standardin mukaisille videosignaaleille muistiin kirjoituksen kellotaajuus valitaan tyypillisesti nelinkertaiseksi väriapukantoaallon taajuuteen nähden (4 Fsc) tai 14,3 MHzrksi jakson ollessa noin 70 nanosekuntia. Tällä kellotaajuudella ja NTSC-standardin noin 63,5 mikrosekun-15 nin juovajaksolla vaatii yhden juovan muisti siten 910 paikkaa (osoitetta) RAM:issa 910 videonäytteen tai kuva-alkion ("p.ikselin" tästä eteenpäin) tallettamiseksi. Tämä muistivaat.imus on muuttumaton NTSC-standardin mukaisilla signaaleilla koska NTSC-standardissa on tarkalleen 227,5 20 väriapukantoaallon jaksoa vaakajuovaa kohden. Tehtäessä D/A-muunnos nelinkertaisella väriapukantoaallon taajuudella saadaan siten tarkalleen 910 p.ikseliä juovaa kohden (4 x 227,5). Muistin lukukellolla ollessa tarkasti kaksinkertainen taajuus kirjoituskellon taajuuteen nähden on 25 saatavalla tuloksella ja "kaksinkertaisen nopeuden" tai "aikakompress.ion" omaavilla pikseleillä näytössä oikea vaakaetäisyys ja pystykohdistus.

Kyseisissä jatkuvan pyyhkä.isyn omaavissa järjestelmissä esiintyy ongelma käsiteltäessä näyttöä, johon vi.ita-30 taan tästä eteenpäin "standardista poikkeavina" ottovideo-signaaleina. Tässä käytettynä viittaa termi standardista poikkeava ottovideosignaaleih.in joissa väriapukantoaallon taajuuden suhde vaakajuovataajuuteen ei tarkalleen vastaa määriteltyä yleisradiostandard.ia (esimerkiksi 227,5:ttä 35 NTSC-standardissa). Videolähteen ollessa esimerkiksi video-levysoitin, v.ideokasettinauhuri, videopeliyksikkö tai jokin 3 81470 muu standardista poikkeava lähde, voi purskeen ja juova-taajuuden suhde vaihdella jatkuvasti tiettyjen rajojen puitteissa. Nämä rajat voivat sisältää merkittäviä vaihteluita laajalla alueella standardista suhteesta lähtien.

5 Näissä olosuhteissa ei videonäytteiden (pikselien) lukumäärä vaakajuovajaksossa ole yleensä kokonaisluku (esimerkiksi 910). Yhteen vaakajuovajaksoon sisältyvä 4 Fsc-kellojakson lukumäärä voi toisin sanoen erota standardista ja tämä ero voi sisältää yhden kellojakson murtoluku-10 osan.

Pikselien lukumäärän poikkeaminen juovaa kohden standardiarvosta (esimerkiksi arvosta 910) voi johtaa muistin kellon muistikellon vaiheen presessioon tulevan vaakatahdistussignaalin vaiheen suhteen. Tämän presession 15 tai "vaihejättämän" tai "vinoutuman" vaikutus on, että vaaka-ajastusvirheet kasaantuvat jokaisen kenttäpyyhkäi-syn aikajakson aikana. Lisäksi muistin lukukellon preses-sio kaksinkertaisella juovataajuudella tapahtuvaan poik-keutukseen on kaksi kertaa niin suuri kuin muistin kir-20 joituskellon presessio normaalilla juovataajuudella tule vaan videosignaaliin. Tämä ongelma voi aiheuttaa kasaantuneita vaaka-ajastusvirheitä, jotka saattavat johtaa joidenkin juovien välillä täydellisiin pikselien epäjatkuvuuskohtiin ja muihin ei-toivottaviin näkyviin haitta-25 vaikutuksiin, kuten vinoutumiseen ja epätasaisiin reunoihin.

Standardista poikkeavien signaalien vinoutuman korjaamisen tarve purskelukittua kelloa käyttävissä jatkuvan pyyhkäisyn omaavissa prosessoreissa on esitetty US-30 patenttijulkaisussa 4 593 315. Mainitussa järjestelmässä aikaansaadaan menetelmä nopeutusmuistin lukuja kirjoitus-kellojen vaiheen mittaamiseksi näytön vaakapyyhkäisyn suhteen. Vinoutuman korjaus aikaansaadaan viivästyttämällä nopeutusmuistista palautettavaa videosignaalia luku-35 ja kirjoituskellon vinoutuman mittausten välisen eron funktiona joka kerran kun muistia luetaan.

4 81470

Mainitussa järjestelmässä, Willis et ai., esitetyssä esimerkin luonteisessa suoritusmuodossa tehdään kellon vinoutuman mittauksia näytön pyyhkäisyn ajastuksen suhteen. Tietyissä olosuhteissa on kuitenkin havaittu, 5 että pyyhkäisyn ajastus voi vaihdella esimerkiksi näytetyn kuvan kokonaiskirkkauden äkillisesti muuttuessa. Tämä puolestaan voi muuttaa vinoutuman korjausta siinä määrin, että näkyviä haittavaikutuksia voi ajoittain esiintyä. Esillä oleva keksintö kohdistuu ensisijaisesti kyseisten 10 ei-toivottavien haittavaikutusten pienentämiseen.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella näyttöjärjestelmällä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista patenttivaatimuksessa 1 esitetyt tunnusmerkit.

Esillä olevan keksinnön periaatteita voidaan so-15 veitaa jatkuvan pyyhkäisyn omaavaan näyttöjärjestelmään, joka sisältää signaalilähdelaitteen tietyn juovataajuisen ottovideosignaalin, kirjoituskellosignaalin ja lukukel-losignaalin syöttämiseksi videon nopeutusmuistilaittee-seen, joka tallettaa ottovideosignaalin vaakajuovan kir-20 joitusjakson aikana ja palauttaa talletetun juovan kunkin ensimmäisen ja toisen lukukellojakson aikana antovideo-signaalin, jonka taajuus on kaksinkertainen mainittuun tiettyyn juovataajuuteen nähden, aikaansaamiseksi tahdistettuna näyttölaitteeseen. Järjestelmä sisältää edelleen 25 vinoutuman käsittelylaitteen, joka käsittää vinoutumage- neraattorilaitteen osoitussignaalien aikaansaamiseksi, jotka liittyvät luku- ja kirjoituskellosignaalien vinoutumaan ja vinoutuman korjauslaitteen, joka on niille vas-teellinen tehollisen viiveen antamiseksi antovideosignaa-30 lille luku- ja kirjoituskellon vinoutuman osoitussignaalien välisen eron funktiona kunkin muistin lukujakson aikana.

Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti käsittää vinoutuman korjauslaite ensimmäisen laitteen sekä lukuettä 35 kirjoituskellon vinoutuman osoitussignaalien johtamimi- seksi kirjoituskellosignaalistaja antovideosignaalista 5 81 470 ja toisen laitteen johdettujen lukukellon vinoutuman osoi-tussignaalin arvojen kaksinkertaistamiseksi ja kirjoitus-kellon vinoutuman osoitussignaalin vähentämiseksi siitä ohjaussignaalin muodostamiseksi antovideosignaalin tehol-5 lisen viiveen ohjaamiseksi muistilaitteen kunkin luku- jakson aikana.

Esillä olevan keksinnön edelleen erään näkökohdan mukaisesti käsittää antov.ideosignaali valotiheyskomponen-tin ja värikkyyskomponentin, ja vinoutuman korjausla.ite 10 sisältää laitteen komponenttien teholliseksi viivästämi seksi viiveen ohjaussignaalien eri funktioina.

Esillä olevan keksinnön vielä erään näkökohdan tunnusomaisen piirteen mukaisesti sisältää v.inoutumagene-raattori laitteen mainitun ottovideosignaalin vaakajuova-15 jakson mittaamiseksi ja vinoutuman korjauslaite sisältää laitteen toisen muistin lukujakson aloittamiseksi juovan jakson mittauksen ennalta määrättynä funktiona.

Mukana seuraavissa piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona esillä olevan keksin-20 nön suoritusmuodon mukaista televisiovastaanotinta;

Kuvio 2 esittää kuvion 1 vastaanottimeen liittyvää ajastuskaaviota;

Kuvio 3 esittää lohkokaaviona kuvion 1 vastaan-ottimessa käytettävää jatkuvan pyyhkäisyn omaavaa käsitte-25 lijää;

Kuvio 4 esittää lohkokaaviona kuvion 1 vastaanotti-messa käytettävää vaakakäsittely-yksikköä;

Kuvio 5 esittää kuvion 4 käsittely-yksikköön liittyvää kaaviota; ja 30 Kuviot 6 ja 7 esittävät lohkokaavioina kuvion 3 mukaisessa käsittelijässä käytettäväksi sopivia viive-laitteita.

Kuvion 1 vastaanotin sisältää antennin (ANT.) ottonavan 10, joka on kytketty tavanomaista rakennetta 35 olevien virittimen, välitaajuusvahv.istimen ja videoilmai- sinyksikön 12 kautta analogiadigitaalimuuntimen 14 ottoon.

6 81 470

Yksikkö 12 käsittelee napaan 10 syötettyjä suurtaajuus-moduloituja videosignaaleja peruskaistaisen analogisen videosignaalin SI aikaansaamiseksi, joka muunnetaan digitaaliseen muotoon (signaali S2) A/D-muunt.imessa 14. Suur-5 taajuussignaali voi olla antennin, nauhoittimen, videopelin, tietokoneen tai muun lähteen aikaansaama. Ylimääräinen (AUX.) ottonapa 16 on analogisen peruskaistaisen videosignaalin SI' saamiseksi lähteestä, jossa on varauduttu peruskaistaista videoantoa varten.

10 Digitoitu videosignaali S2 syötetään tavanomaista rakennetta olevaan videon käsittely-yksikköön 18, joka aikaansaa useita käsittelyfunktioita, kuten värierotuk-sen, valotiheyden korostuksen, kontrastin säädön, värisävyn ja kylläisyyden säädön, jne. Käsitelty videosignaali 15 S3 syötetään purskelukittuun kelloon 20, tahtierottimeen 22 ja kahteen jatkuvan pyyhkäisyn käsittelijään PSP-A ja PSP-B (kehystetty katkoviivoilla). Kello 20 käsittää vaihelukitun silmukan (PLL), joka on avainnettu vaakatah-tipulsseilla FH, jotka aikaansaa tahtierotin 22 luku-20 (FR) ja kirjoituskellosignaalien (FW) aikaansaamiseksi, joiden taajuudet on lukittu kahdeksan- ja nelinkertaiseksi videosignaalin S3 väriapukantoaallon komponentin (purske) taajuuteen nähden. NTSC- ja PAL-standardien otto-videosignaaleille 4 Fsc-kirjoituskellotaajuudet ovat vas-25 taavasti noin 14 318 MHz ja 17 734 MHz. Lukukellotaajuus (8 Fsc) on kaksinkertainen kirjo.ituskellotaajuuteen nähden.

Videosignaalin S3 juovataajuus kaksinkertaistetaan jatkuvan pyyhkäisyn käsittelijöissä PSP-A ja PSP-B 30 olevien nopeutusmuistien 40 ja 42 kanssa vastaavasti.

Lyhyesti esitettynä, kun ottovideosignaalin yksi juova talletetaan muistiin 40 vasteena 4 Fsc-kirjoituökellotaa-juudelle FW, palautetaan aikaisemmin muistiin 42 talletettu juova kahteen kertaan vasteena 8Fsc-lukukellotaajuu-35 delle. Lukusignaalit käännetään sen jälkeen toisin päin ja ottovideosignaalin seuraava juova talletetaan muistiin 7 81470 42 samalla kun muisti 40 luetaan kahdesti. Tämä luku-kirjoitus järjestys on esitetty kuvan 2 kaavioissa G ja H. Muistien 40 ja 42 vastaavasti aikaansaamat nopeutetut videosignaalit S4 ja S5 syötetään vastaaviin vinoutuman 5 korjaamiin 44 ja 46, jotka poistavat kellon vinoutuma-virheet selostettavalla tavalla vinoutuman suhteen korjattujen kaksinkertaisen juovataajuuden omaavien antosig-naalien aikaansaamiseksi. Kukin vinoutuman korjain sisältää vastaavan antokytkimen (esimerkiksi parin kolmiasentoi-10 siä puskureita 95 ja 97, esitetty kuvassa 3) muistin lukutoim.intojen kanssa tahdistettuna korjaimen 44 annon kytkemiseksi antoväylään 48 muistia 40 luettaessa ja korjaimen 46 annon kytkemiseksi väylään 48 muistia 42 luettaessa tuottaen siten kaksinkertaisen juovataajuuden 15 omaavan antovideosignaalin S6, jonka juovajärjestystä esittää kuvan 2 järjestys I.

Väylällä S6 oleva kaksinkertaisen juovataajuuden omaava antovideosignaali S6 muunnetaan analogiseen muotoon digitaalianalogiamuuntimella 26 ja sen jälkeen 20 komponenttimuotoon (R, G, B) matriisiyksiköllä 27 näyttöön 30 (esimerkiksi kuvaputkelle tai projektiolaitteelle) syöttämistä varten. Näytön 30 pyyhkäisy tahdistetaan signaalin S6 kanssa vaakakäsittely-yksikön 32 aikaansaamilla kaksinkertaisen juovataajuuden omaavilla vaakatahtisig-25 naaleilla 2-FH ja pystykäsittely-yksikön 34 aikaansaamilla normaalin kenttätaajuuden omaavilla pystytahtisignaa-leilla FV, jolloin aikaansaadaan näyttöön 30 kuva, jossa on kaksinkertainen määrä juovia tavanomaiseen verrattuna ja siten pienempi juovarakenteen näkyvyys. Integroitu 30 piiri, joka aikaansaa tahtierottimen 22, vaakakäsittely-yksikön 32 ja pystykäsittely-yksikön 34 toiminnot on tyyppiä "DPU 2532 Deflection Processor Unit", joka on esitetty luettelon "Digit 2000 NTSC Double-Scan VLSI Digital TV System", ITT Intermetall, ed. 1985/5, sivuilla 35 47 - 72. Esillä olevan keksinnön toiminnan selostuksen 8 81 470 täydellisyyden vuoksi käsitellään edempänä yksikön 32 yksityiskohtaista lohkokaaviosta (kuva 4). Luettelo sisältää sivuilla 41 - 46 esityksen myös tyyppiä "PSP 2032 Progressive Scan Processor" olevasta integroidusta piiris-5 tä, jota voidaan käyttää käsittelijänä PSP-A ja PSB-B.

Kuva 3 esittää kahdesta (identtisestä) käsittelijästä toisen yksityiskohtaista lohkokaaviota.

Ilman vinoutuman korjausta olisi kuvan 1 vastaanotin herkkä vinoutumavirheille, koska luku/kir jo.ituskello 10 20 on lukittu purskeeseen. Siten vastaanotettaessa stan dardista poikkeavia ottosignaaleja (kuten edellä oli määritelty) talletetaan ottovideosignaali nopeutusmuis-tiin eräällä tulevaan tahdistukseen suhteellisella vaiheella ja palautetaan muistista ja näytetään eri vaihees-15 sa näyttötahdistuksen suhteen. Korjaamattomina vinoutuma- virheet johtavat ei-toivottavien näkyvien haittojen, kuten epätasaisten pystyreunojen, pikselin epäkohd.istuk-sen ja satunnaisten juovien aikana kokonaisiin pikselin epäjatkuvuuskohtien esiintymisiin.

20 Vinoutumavirheet on korjattu kuvan 1 vastaanotti- messa korjäimien 44 ja 46 avulla, jotka vastaanottavat vinoutuman datasignaalin S7 multipleksoidussa muodossa johtimen 33 kautta vaakakäsittely-yksiköstä 32. Korjaus käsittää kunkin nopeutusmuistin antovideosignaalin vii-25 västämisen käänteisessä suhteessa kirjoituskellon vinou tumaan ja suorassa suhteessa lukukellon vinoutumaan nähden. Termi "vinoutuma" ("skew") tässä käytettynä merkitsee kellosignaalin tietyn siirtymän aikaeroa, ilmaistuna yhden kellojakson murtolukuosina, kellosignaaliin l.iit-30 tyvän videosignaalin vaakatahdistuskomponentin suhteen.

Kirjoituskellon vinoutuma mitataan suoraan yksikössä 32 kunkin muistin kirjoitusjakson alussa ja lähetetään johtimen 33 kautta korjäimiin 44 ja 46, joissa sitä käytetään kahteen eri tarkoitukseen. Ensimmäiseksi sitä käy-35 tetään korjaamaan kirjoituksen vinoutumavirheitä nopeu- tusmuistissa, joka kirjoittaa (tallettaa) ottovideosig- li 9 81470 naalin juovaa. Toiseksi sitä käytetään korjaamaan luvun vinoutumavirheitä nopeutusmuistissa, joka lukee muistin ensimmäisen lukujakson aikana. Huomioidaan että lukukello toimii kaksinkertaisella taajuudella kirjoituskelloon näh-5 den. Siten lukukellon vinoutumalla kaksinkertaisella juo- vataajuudella tapahtuvaan poikkeutukseen on ennustettavissa oleva suhde kirjoituskellon vinoutumaan nähden. Erityisesti, lukujakson alussa nopeutusmu.isteista palautetun kunkin juovan luvun vinoutuma on kaksi kertaa niin 10 suuri kuin kirjoituksen vinoutuman arvo, joka on mitattu lukujakson alussa. Tämä johtuu siitä, että lukukellon jakso on tarkalleen puolet kirjoituskellon jaksosta. Siten tietyn arvon omaava kirjoituksen vinoutuman virhe tarvitsee vain kaksinkertaistaa, jotta se edustaisi luvun v.inou-15 tumavirhettä antovideosignaalin korjaamiseksi kahden muis tin lukujaksosta, ensimmäisen aikana. Koska kirjoituksen vinoutumadataa käytetään kahteen tarkoitukseen, viitataan siihen tästä eteenpäin "ensiövinoutumadatana".

Muistit 40 ja 42, kuten on esitetty, luetaan kah-20 desti heti kun ne on kirjoitettu. Käytettäessä mitattua kirjoituksen vinoutumaa tai "ensiövinoutumaa" kaikkien vinoutumavirheiden korjaamiseksi siirtyy jokainen juovan luku toisen muistin lukujakson aikana vinoutuman yhden juovan arvolla, joka on kasaantunut ensimmäisen lukujak-25 son aikana, tuottaen siten lov.ireunailmiön näytettäviin kuviin. Tämä ongelma ratkaistaan arvioimalla kirjoitus-kellon vinoutuma kaksinkertaisen juovataajuuden omaavan poikkeutuksen suhteen ja kaksinkertaistamalla arvioitu arvo lukukellon vinoutuman saamiseksi toisen lukujakson 30 aikana tuotetuille juoville. Lukukellon vinoutuman arvio toisille muistin lukutoiminnoille suoritetaan aritmeettisilla piireillä käsittelijässä 32 ja tähän vinoutumaan viitataan tässä "toisiovinoutumana". Lasku suoritetaan yksikössä 32 mittaamalla tulevien vaakatahtipulssien 35 jakso, jakamalla jakso kahdella 2-FH poikkeutuspulssien jakson saamiseksi ja lisäämällä tuloksen kirjoituskellon 10 8 1 470 vinoutumaan. Summan murtolukuosa edustaa lukukellon vinoutumaa 2-FH-poikkeutuksen suhteen kaikille muistista 50 toisen lukujakson aikana luetuille juoville. Tämä "sekunda" toisiovinoutuman data talletetaan vuorottaisesti 5 ensiövinoutumadatan kanssa lukuvinoutumasalpoihin vinou tuman korjailuissa 44 ja 46 (kuten tullaan selostamaan) signaalin S6 viiveen ohjaamiseksi suoraan lukuv.inoutumaan verrannollisena. Koska ensiö- ja toisiovinoutuman arvot saadaan kirjoituskellon eikä lukukellon mittauksista, 10 kaksinkertaistetaan nämä vinoutuman arvot korjäimissä 44 ja 46 määritettäessä antovideosignaalille S6 annettavaa viivettä.

Käsittelijän 32 aikaansaama ensiö- ja toisiovinou-tumadatan voitaisiin kytkeä suoraan vinoutuman korjäimiin 15 44 ja 46. Rinnakkaisessa muodossa suoritettuna vaadit taisiin suuri määrä johtimia. Tämä ongelma vältetään lähettämällä ensiö- ja toisiovinoutumadata aikajakomulti-pleksoidussa muodossa vinoutuman korjäimiin 44 ja 46 yhden ainoan yksittäisen johtimen 33 kautta. Datamuoto on es.i-20 tetty kuvassa 2 aaltomuodolla D (ei mittakaavassa). Ensiö- vinoutumadata juoville N, N+l, jne. tunnistetaan signaalin aaltomuodon matalasta tasosta kahdessa kellojaksossa. Tätä "alkujaksoa" seuraa ens.iövinoutumadataa edustava viisibittinen sana. Viisi bittiä aikaansaavat kellojak-25 son yhden kolmaskymmenesosasekunnin mittauserottelutark- kuuden.

Ensiövinoutumadatan siirron ajastus aikaansaadaan kirjoituskellon etureunalla (nuoli ylöspäin, aaltomuoto C), joka edeltää ottov.ideosignaalin (aaltomuoto A) jokaisen 30 juovan tulevien tahtipulssien (aaltomuoto B) keskikohtaa.

Ensiövinoutumadatan etureunaa (nuoli alaspäin) käytetään puolestaan jatkuvan pyyhkäisyn käsittelijöissä luku/kir-joitusohjaussignaalien (R/W) (aaltomuoto E) tuottamiseksi muisteille 40 ja 42. Tämä ohjaussignaali invertoidaan 35 toiselle muisteista, jolloin muistit 40 ja 42 lukevat 11 81470 ja kirjoittavat ottosignaalin vuorotta.isille juoville, kuten on esitetty aaltomuodoilla G ja H.

Toisiovinoutumadata lähetetään ottovideosignaalin yhden juovajakson puolikkaan (T/2) verran ensiövinoutuma-5 datan jälkeen ja sitä edeltää yhden kellojakson alkujakso sen erottamiseksi ensiövinoutumadatasta. Kuten tullaan selostamaan, käytetään toisiovinoutumadatan etureunaa (nuoli alaspäin) jatkuvan pyyhkäisyn käsittelijöissä toisen muistin lukutoimintojen aloittamiseksi. Lyhyesti 10 yhteenvetona esitettynä, ensiövinoutumadataa käytetään kolmeen tehtävään: (1) ottovideosignaalia tallettavan muistin kirjoitusvinoutuman korjaamiseksi; (2) talletettua juovaa lukevan muistin ensimmäisen lukujakson lukuv.i-noutuman korjaamiseksi ja (3) muistien luku/kirjoitus-15 toimintojen ohjaamiseksi. Toisiovinoutumadataa käytetään seuraav.i.in tehtäviin (1) vastaanottavan muistin toisen lukuto.iminnan vinoutuman korjaamiseen; ja (2) toisen muistin lukutoiminnan aloittamiseen.

Aaltomuodot E ja F esittävät v.inoutumadatan muis-20 tinohjaustoim.intoja PSP-A:lle. Juovan N alussa asettaa "P"-data (D) luku/kir joitusl.inj an (E) pieneksi ja aloittaa palautuspulssin (F) muistille 40. Tämä aloittaa kirjoitus-toiminnan joka jatkuu koko juovan N ajan. PSP-A ei käytä "S"-dataa kirjoituksen aikana ja se voidaan yksinkertai-25 sesti unohtaa. Juovan N+l alussa asettaa P-data lukukir-joitusl.injan suureksi ja palauttaa muistin 40 osoitelas-kurin siten aloittaen ensimmäisen muistin lukutoiminnan. Puolijuovaa (T/2) myöhemmin "S"-data vastaanotetaan ja se palauttaa muistin 40 osoitelaskurin siten aloittaen 30 toisen lukutoiminnan. PSP-B:n toiminta on paljolti saman lainen, paitsi että luku/kirjoitussignaali invertoidaan niin että PSP-A ja PSP-B vuorotellen lukevat ja kirjoittavat. Kummassakin käytetään toisiov.inoutumaa aloittamaan toisen muistin lukutoiminta palauttamalla muistin osoite-35 laskurin.

i2 81 470

Esillä olevan keksinnön edellä olevat ja muut tunnusomaiset piirteet esitetään yksityiskohtaisemmin PSP-A:n kuvan 3 lohkokaaviossa. Toinen nopeutusprosesso-ri PSP-B on samanlainen kuin PSP-A ja se on tahdistettu 5 sen kanssa isäntä-orjaohjauspiirin (master-slave) avulla sen varmistamiseksi, että luku/kirjoitustoiminnat ovat komplementaarisia.

Vaakakäsittely-yksikön 32 tuottama sarjamuotoinen vinoutumadata (S7 esitetty D:nä kuvassa 2) syötetään 10 (johtimen 33 kautta) PSP-A:n ottonapaan 60, jossa se muunnetaan rinnakkaismuotoon sarjana sisään - rinnan ulos (SIPO) rekisterin 52 avulla kirjoitusv.inoutumasal-paan 64 ja lukuvinoutumasalpaan 66 tallettamiseksi muistin 40 antovideosignaalin S4 vinoutumavirheiden korjaa-15 mistä varten, kuten edempänä selostetaan. Signaali S7 syötetään myös pulssinilmaisimeen 68, joka ilmaisee alkujaksopulssin leveyden ja aikaansaa antopulssit P ja S, jotka tunnistavat sen onko kyseessä "ensiödata" vai "toisiodata", kuten edellä on selostettu. Vinoutumadatan 20 tunnistavilla pulsseilla P ja S on kahdet tehtävät, ne (1) ohjaavat nopeutusmuistin 40 (kehystetty katkoviivoilla) luku/kirjoitustoimintojen ajastusta ja (2) määrittävät kumpi luku- ja kirjoitussalvoista 66 ja 64 vastaanottaa SIPO-rekisterin 62 aikaansaaman vinoutumadatan. 25 Muistin ajastustoimintoja ohjataan pulsseilla P ja S seuraavasti. Pulssi P syötetään kiikkuun 70, joka reagoi joka kerran kun pulssi P ilmaistaan tuottaen siten luku/kirjoitusohjaussignaalin (R/W) kuten on esitetty kuvan 2 aaltomuodolla E. Signaali R/W syötetään 30 luku/kirjoitusohjauksen johtimeen 71 EHDOTON-TAI-veräjän 72 kautta, joka yhdessä kolmiasentoisen puskurin 73 kanssa muodostaa isäntä-orjaohjauspiirin 74. Erityisesti, kiikun 70 anto syötetään puskurin 73 kautta veräjän 72 yhteen ottoon ja navan 75 kautta vastaavaan napaan PSP-35 B:ssä. Isäntä-orjavalintanapa kytketään veräjän 72 toi- “ 81470 seen ottoon ja puskurin 73 kolmiasentoiseen ohjausnapaan. Napa 76 valitsee kumpi kahdesta prosessorista PSP-A tai PSP-B on isäntäprosessori ja kumpi on orjaprosessori niiden vastaavien muistin luku/kirjoitusto.imintojen tahd.is-5 tamiseksi seuraavasti. Jos napa 76 on maadoitettu on puskuri 73 estotilassa. Napa 75 toimii silloin ottona R/W-signaal.ien vastaanottamiseksi PSP-B:stä (".isäntäpro-sessorista"). Jos kuitenkin napa 76 on kytketty positiivisen jännitteen lähteeseen PSP-A:ta varten niin silloin 10 puskuri 73 on sallittu ja kiikun 70 R/W-s.ignaali syötetään PSP-B:hen ja veräjään 72 jolloin tehdään PSP-A:sta "isäntä" ja PSP-B:stä "orja". Veräjän 72 tarkoituksena on varmistaa että luku/kirjoitussignaali isäntää varten on komplementaarinen orjaan nähden. Tämä johtuu siitä, 15 että veräjä 72 invertoi R/W-signaalin silloin kun napa 76 on "suuressa" tilassa (isäntätoiminta) ja jättää invertoimatta signaalin R/W-signaalin silloin kun napa 76 on "pienessä" (maadoitettu).

Luku/kirjoitussignaali johtimessa 71 yhdistetään 20 pulssien P ja S kanssa logiikkaveräjässä 78 palautus-pulssin tuottam.imseksi johtimeen 77 muistin 40 osoite-laskuria 56 varten seuraavan logiikan mukaisesti. Ensimmäiseksi, veräjä 78 kytkee pulssin P johtimeen 77 joka kerran kun pulssi P esiintyy. Toiseksi, veräjä 78 kytkee 25 pulssin S palautusjohtimeen 77 aina kun pulssi S esiintyy ja muistin luku/kirjoituslinja (71) on lukutilassa (pienessä tai suuressa käytetystä logiikkakäytännöstä riippuen). Muistissa 40 johdin 71 on kytketty suorasaan-timuistin (RAM) 50 luku/kirjoitus-ohjauksen ottoon ja 30 kytkimeen 57, joka valikoivasti syöttää 4 Fsc-kirjoitus-kellosignaalin ja 8 Fsc-lukukellosignaalin osoitelasku-rin 56 kello-ottoon.

Muistilla 50 on otot 52 ja 54 videoprosessorista 18 saatavien valotiheys- (Y) ja värikkyyskomponenttien 35 (C) vastaanottamiseksi ja annot antovideosignaalin S4 i4 81 470 kaksinkertaisen taajuuden omaavien valotiheys- (Y') ja värikkyyskomponenttien (C) aikaansaamiseksi. Toiminnassa signaali R/W muuttaa tilaa ja laskuri 56 palautetaan joka kerran kun ensiövinoutumadata vastaanotetaan. Kirjoitus-5 muodossa syöttää kytkin 57 4 Fsc-k.irjo.ituskellosignaalin laskuriin 56 siten tallettaen ottovideosignaalin RAM:iin 50 laskurin 56 osoittamiin osoitteisiin. Tässä kirjoitusmuodossa ei toisiovinoutumadatan vastaanotolla ole mitään vaikutusta muistin toimintaan, kuten on esitetty kuvan 2 10 aaltomuodoilla D-G.

Kun seuraava ensiövinoutumadata vastaanotetaan, kytkee pulssi P kiikun 70 ja palauttaa laskurin 56 veräjän 78 kautta. Tämä aloittaa RAM:in 56 ensimmäisen luku-jakson jossa aikaisemmin RAM:iin 50 talletettu signaali 15 palautetaan 8 Fsc-lukukellon taajuudella. On hyödyllistä huomata, että jos ottovideosignaali S3 on "standardi-signaali siten kuin edellä on määritelty, niin silloin se varaa yhteensä 910 paikkaa (osoitetta) RAM:issa 50, koska ajastettaessa (näytteenotettaessa) NTSC-standardin 20 signaalia nelinkertaisella väriapukantoaallon taajuudella (4 Fsc) tuotetaan tarkalleen 910 pikseliä. Koska kyseisille standardis.ignaaleille tunnetaan siten muistiosoitteiden tarkka lukumäärä, voidaan toisen muistin lukujakso aloittaa kun 910 osoitetta on luettu.

25 Toisen muistin lukujakson aloittamisen ajastus ei kuitenkaan ole etukäteen tiedossa standardista poikkeavia signaaleja käsiteltäessä. Juovaa kohden voi olla enemmän tai vähemmän kuin 910 näytettä ja lukumäärä voi muuttua merkittävästi juovasta juovaan. Kysymys on silloin siitä, 30 milloin tulee aloittaa toinen muistin lukutoiminta stan dardista poikkeavilla signaaleilla. Ratkaisuna sekä standardin mukaisille että siitä poikkeaville signaaleille on palauttaa osoitelaskur.i 56 aina kun pulssi S vastaanotetaan lukutoiminnan aikana. Muistetaan, että toisiovinou-35 tumadata on kehitetty käsittelijässä 32 ottovideosig- naalin S3 puolijakson (T/2) laskusta ja lähetetty PSP- 15 81 470 A:han ja PSP-B:hen tämän ajastuksen mukana. Siten jos ottovideosignaalin S3 jakso muuttuu, muuttuu toisen muistin lukujakson aloitus siihen verrannollisesti siten automaattisesti kompensoiden RAM:iin 50 talletettujen 5 näytteiden lukumäärän muutokset kyseisillä standardista poikkeavilla signaaleilla.

Kuvan 3 muut elementit aikaansaavat signaalin S4 vinoutuman korjauksen ja annon multiplekso.innin seuraavasti. SIPO-rekisterin 62 aikaansaama vinoutumadata tallo letetaan salpoihin 64 ja 66 kytkimien 80, 81 ja 83 avulla vasteena signaaleille P, R/W ja S seuraavasti. Kun ensiö-vinoutumadata vastaanotetaan, sulkeutuu kytkin 80 vasteena pulssille P. Samanaikaisesti reagoi kiikku 70 muuttaen siten luku/kirjoitussignaalin tilan. Jos muutos on luvusta 15 kirjoitukseen tallettaa kytkin 81 ensiövinoutumadatan kirjoitussalpaan 64 RAM:iin 50 talletetun juovan kirjoitus-kellon vinoutumavirheiden korjaamiseksi. Ja päinvastoin, jos muutos on kirjoituksesta lukuun, tallettaa kytkin 81 lukusalpaan 66 ensiövinoutumadatan lukukellon ajastusvir-20 heiden korjaamiseksi ensimmäisen muistin lukujakson aikana. Kytkin 82 tallettaa toisiovinoutumadatan lukusalpaan 66 ilmaistaessa pulssi S lukukellon vinoutumavirheiden korjaamiseksi toisen muistin lukujakson aikana. Yhteenvetona esitettynä, salpa 64 sisältää aina ensiövi-25 noutumadatan kunkin muistin kirjoitusjakson alussa ja salpa 66 sisältää ensiövinoutumadatan ensimmäisen muistin lukujakson alussa ja toisiovinoutumadatan toisen muistin lukujakson alussa.

Koska kaikki vinoutumadata mitataan käyttäen kir-30 joituskelloa FW tai lasketaan kirjoituskellon mittauksista, kaksinkertaistetaan lukuvinoutumadata salvassa 66 kertojan 84 avulla sen ilmaisemiseksi lukukellon jaksoon nähden verrannollisena, kuten edellä on esitetty. Salvan 64 anto vähennetään vähentäjässä 86 kertojan 84 annosta 35 erosignaalin S9 aikaansaamiseksi, joka muuttuu lukuvinou-tumaan suoraan ja kirjoitusvinoutumaan kääntäen verrannol- i6 81470 lisena. Summain 88 lisää vakion ("32") signaaliin S9 "negatiivisten" viiveiden tarpeen välttämiseksi korjattaessa antovideosignaalin S4 vinoutumia.

Vinoutuman korjaussignaali S10 edustaa nettoviivet-5 tä, joka tulee antaa signaalin S4 kaksinkertaisen juova-taajuuden omaaville valotiheys(Y') ja värikkyyskomponen-teille (C*) kellojakson kolmaskymmenesosasekunnin termein ilmaistuna. Tätä tarkkuutta (5-bittinen erottelukyky) käytetään kaikissa aritmeettisissa laskutoimituksissa esi-10 merkiksi numeroiden pyöristyksistä tai katkaisuista aiheutuvien aritmeettisten virheiden kasaantumisen välttämiseksi. On havaittu, että pienempää erottelutarkkuutta voidaan käyttää valotiheyden viiveen ohjaussignaalia varten (Sll) varten ja lisäksi että värikkyyden viiveen ohjaus-15 signaalilla (S12) voi olla oleellisesti pienempi erottelukyky kuin valotiheyden viiveen ohjaussignaalilla jos värikkyyden ohjaussignaalin arvo on "pyöristetty" katkaisun sijaan. Nämä toiminnot aikaansaadaan jakajalla 90, joka jakaa signaalin S10 kahdella valotiheyden viiveen ohjaus-20 signaalin Sll muodostamiseksi. Jakaja 92 jakaa signaalin S10 32:11a värikkyyssignaalin viiveiden aikaansaamiseksi kokonaisina kellojaksoina ilmaistuna. Summain 94 summaa luvun "16" signaaliin S10 ennen 32:11a jakamista sen varmistamiseksi, että tulos on pyöristetty lähimpään kello-25 jaksoon katkaisun sijaan. Tuloksena on, että värikkyyden viiveen virhe valotiheyteen nähden ei ylitä enempää kuin puoli kellojaksoa vaikka värikkyyttä viivästetään yhden kellojakson portain "karkean" viiveyksikön 94 avulla. Termi karkea viive merkitsee tässä käytettynä viiveitä kellojak-30 son portain.

Tätä tarkoitusta varten käsittää yksikkö 94 tavanomaisen ajastettujen salpojen peräkkäiskytkennän ja valitsimen, joka on vasteellinen signaalille S12 sopivan salvan annon valitsemiseksi signaalin S12 arvon suhteen.

35 Kyseinen selostetunlainen järjestely on esitetty kuvassa 7, i7 8 1 470 jossa salvat 702 ja 804 toimivat siirtorekistereinä ja kytkin 706 valitsee väliannot rekisteristä signaalin C viivästämiseksi yhden kellojakson portain.

Valotiheyssignaalin korjaus aikaansaadaan karkean 5 ja hienon viiveyksikön 96 ja 98, vastaavasti, peräkkäisenä korjauksena. Signaalin Sll kokona.islukuosa syötetään viiveyksikköön 96 valotiheyssignaalin Y' viivästämiseksi kokonaisina kellojakson portaina. Signaalin Sll hienon erottelutarkkuuden murtolukuosa syötetään yksikköön 98 10 signaalin Y' viivästämiseksi kellojakson kuudestoistaosan portain. Tätä tarkoitusta varten yksikkö 98 voidaan toteuttaa kellojakson yhden kuudestoistaosan suuruisten viiveiden omaavien logiikkaveräjien (ajastomattoman) pe-räkkäiskytkennän avulla ja paljolti kuvan 7 tyyppisen va-15 litsinkytkimen avulla. Yksikön 98 aikaansaama viive aikaansaadaan edullisesti interpolaattorin, kuten kuvan 6 kaksi-pisteisen lineaarisen interpolaattorin avulla.

Kuviossa 6 viivästettävä videosignaali (Y1) syötetään kertojan 600 kautta summaimen 602 toiseen ottoon 20 ja toisen kertojan 604 ja viivesalvan 606 peräkkäiskyt-kennän kautta summaimen 602 toiseen ottoon. Salpa 606 aikaansaa yhden kellojakson (esimerkiksi 35 nanosekunnin) suuruisen viiveen. Kertojan kertoimet (K ja 1-K) aikaansaadaan lukumuistilla (ROM) 608, joka muuttaa kertojan 25 604 vahvistusta vinoutumadataan (Sll) suoraan (K) verran nollisena ja kertojan 600 vahvistusta vinoutumadataan kääntäen (1-K) verranollisena, jolloin summaimeen 602 lisättävien viivästettyjen ja viivästämättömien signaalien suhdetta ohjataan vinoutumadatan arvoilla. Esimer-30 kiksi kun vinoutumadata on nolla, on K:n arvo nolla ja ottosignaali kulkee ilman viivettä kertojan 600 ja summaimen 602 kautta antoon. K:n kasvaessa lisätään viivästettyä signaalia enemmän ja viivästämätöntä signaalia vähemmän siten kasvattaen antosignaalin viivettä. Raja-35 tapauksessa (K=l) kulkee kaikki ottosignaali viivesalvan 606 kautta antoon signaalin siten viivästyen yhden koko kellojakson verran.

is 81470

Kuva 4 esittää vaakakäsittely-yksikön 32 yksityiskohtaista lohkokaaviota. Katkoviivalla kehystetyt pääelementit käsittävät: (1) vaihelukitun silmukan 402 joka mittaa ensϊövinoutumaa sekä ottovideosignaalin vaa-5 katahdistuskomponentin jaksoa; (2) vinoutuma- ja ajastus- prosessorin 404 joka laskee toisiovinoutuman ensiövinou-tumasta ja ottovideosignaalin jaksosta sekä mult.ipleksoi vinoutuman (ja ajastuksen) datan välkynnän pienennys-prosessoreita varten 44 , 46 varten; (3) va.iheenkorjaus-10 silmukan 405, joka kehittää keskinkertaisen juovataajuu- den omaavia poikkeutuspulsseja (2 FH) näyttöyksikköä 30 varten. Nämä elementit sisältävä integroitu piiri on tyyppiä "DPU 2532 Deflection Processor Unit", joka on esitetty luettelon "Digit 2000 NTSC Double-Scan VLSI 15 Digital TV System", ITT Intermetall, ed. 1985/5, sivuilla 47 - 72.

Vaihelukittu silmukka 402 (kehystetty katkoviivoilla) sisältää laskurin 410, joka on ajastettu 4 Fsc-kirjo.ituskellosignaal.illa FW ja joka palautetaan vertai-20 Irjalla 412 laskutuloksen ollessa yhtä suuri kuin otto- videosignaalin S3 vaakatahdistuskomponentin FH jakso T. Signaalin S3 jakso määritetään akun 414 ja summaimen 416 avulla seuraavasti. Erottimesta 22 saatava tahtisignaali FH syötetään alipäästösuodattimen 418 kautta akkuun 414, 25 joka mittaa aikaeroa pulssin FH keskikohdan ja laskurin 410 antoon kytketyn dekooderin 420 aikaansaaman isäntä-tahtipulssin MS (kuva 2, aaltomuoto C) esiintymisen välillä. Tämä aikaero- (tai virhe-) signaali skaalataan siten että se edustaa virhettä kirjoituskellon jaksojen 30 (ja jaksojen murtolukuosien) termein. Sen jälkeen se ali- päästösuodatetaan (suodattimessa 419) ja lisätään sum-maimessa 416 lukuun 910, joka on yhtä suuri kuin 4 Fsc-kirjoituskellojaksojen lukumäärä NTSC-standardin mukaisen signaalin yhdessä juovassa. Summaimen 416 siten ai-35 kaansaama jakson osoittava signaalin T ohjaa vertailijän 412 kynnysarvoa lukiten siten laskurin 410 ottovideosignaalin vaakatahdistuskomponentti in.

is 81470

Vastaanotettaessa standardista poikkeavia signaaleja on laskurin 410 jakso virheellinen määrällä, joka on yhtä suuri kuin kirjoituskellosignaalin vinoutuma. Tämä johtuu siitä, että laskuri 410 laskee vain kirjoituskello-5 signaalin kokonaisia jaksoja kun taas tahtipulssien FH

jakso voi sisältää yhden kellojakson murtolukuosan. Koska isäntätahtipulssit MS kehitetään dekoodaamalla laskurin 410 laskutulos esiintyy myös se vain kirjoituskellon kokonaisina jaksoina ja siten myös se on virheellinen kirjoi -10 tuskellon vinoutuman määrällä. Akun 414 anto sisältää myös vinoutumavirheen koska se on pulssin MS tahdistama. PLL:n 402 muiden elementtien tehtävänä on kirjoituskellon vinoutuman ilmaisu ja jakson signaalin T vinoutumavirheen korjaus.

15 Vinoutumavirheet ilmaistaan salvan 422 ja summaimen 424 avulla. Vinoutuma on kellon ja tahdistuksen välinen aikaero ilmaistuna kellojakson murtolukuosina, kuten edellä on esitetty kuviossa 2. Jos oletetaan, että jakson osoittavan signaalin T arvo edustaa täsmällisesti otto-20 videosignaalin jaksoa ja että signaalin T murtolukuosa ei ole nolla, niin silloin esiintyy vinoutumassa muutoksia jouvasta juovaan. Esimerkiksi, jos signaalin FH jakso on tarkalleen 910,1 kellojaksoa pitkä, niin silloin kirjoitus-kello FW presessoi tahdin (FH) suhteen tarkalleen 0,1 25 kellojakson nopeudella juovaa kohti. Siten, jos vinoutuma on nolla juovan 1 alussa, on se 0,1 juovan 2 alussa, 0,2 juovan 3 alussa ja niin edelleen. Vinoutumadata kehitetään summaimen 424 avulla, joka lisää edellisen juovan (talletettu salpaan 422) vinoutuman jakson singaaliin T. Summan 30 murtolukuosa talletetaan sen jälkeen salpaan 422, joka toimii siten akkuna vinoutumadatalle. Summan kokonaislukuosa syötetään vertailijaan 412 laskurin 410 jakson säätämiseksi.

Vinoutuman ilmaisu perustuu oletukselle, että jakson osoittava signaali T edustaa täsmälleen ottovideosig-35 naalin jaksoa. Edellä olevan perusteella sisältää akun 414 anto kuitenkin vinoutumavirheen, koska se on ajastettu 20 8 1 470 pulssilla MS, joka voi esiintyä vain kokonaisina kello-jaksoina. Tämä virhe poistetaan signaalista T vähentäjän 426 avulla, joka vähentää salvan 422 aikaansaaman ilmaistun vinoutumadatan akun 414 annosta.

5 Akku 414 aikaansaa vaihemittauksia tarkkuudella, joka on suurempi kuin järjestelmän kellon (FW) erottelu-tarkkuus. Se voidaan konstruoida, kuten on esitetty esimerkiksi amerikkalaisessa patenttijulkaisussa UD US 4 471 299, joka on päivätty 11.9.1984. Kuva 5 esittää yksinkertais-10 tetun kuvauksen siitä, kuinka mittaukset tehdään. Aaltomuoto A esittää pulssin FH ajan funktiona. Akku 414 mittaa oleellisesti pulssin FH pinta-alat, jotka edeltävät (alue 1) ja seuraavat (alue 2) pulssia MS (aaltomuoto B). Tämä voidaan tehdä asettamalla akun lasku aluksi nollaan, vähentä-15 mällä laskua pulssin FH suuruuteen verranollisena jokaisena kellojaksona (pystysuuntaiset merkit), jotka edeltävät pulssia MS ja lisäämällä laskua verranollisena pulssin FH amplitudiin jokaisena kellojaksona pulssin MS jälkeen. Jos pulssi MS on tarkalleen kohdistettu pulssin FH 20 (kuten on esitetty) keskikohdan kanssa niin alueet 1 ja 2 ovat yhtä suuria ja akun anto on nolla. Jos pulssi MS edeltää pulssin FH keskikohtaa, niin alueet eroavat (kuten on esitetty C:llä ja D:llä) ja akun anto on verrannollinen ristiviivoitettuun alueeseen (A2 - Ai). Tämä alue 25 edustaa aikaeroa pulssin MS ja vaakatahtipulssin FH todellisen keskikohdan välillä. Akun anto voidaan silloin skaalata imaisemaan tuloksen kirjoituskellojaksoina (ja sen murtolukuosina).

Vinoutuma- ja ajastusprosessori 404 sisältää arit-30 metiikkapiiristön toisiovinoutumadatan johtamiseksi sen ensiövinoutumadatasta ja multipleksipiirin vinoutumadatan lähettämiseksi PSP-A:hän ja PSP-B:hen kuvan 2 aaltomuodon D esittämässä muodossa. Toisiodatan tuottaa S tuottaa sum-main 430, joka lisää salvan 422 aikaansaaman ensiö- tai 35 kirjoituskellon vinoutumadatan P jakajan 432 antoon, joka jakaa jakson signaalin T luvulla 2. Puolijakson (T/2) sig- 2i 81470 naalin ja kirjoituskellon tai ensiovinoutuman P summan murtolukuosa on lukukellon vinoutuma (toisiovinoutuma S) toiselle muistin lukujaksolle.

Summaimen 430 tuottaman summasignaalin kokonaisluku-5 osaa käytetään kehittämään kaksinkertaisen juovataajuuden (eli 2-H) omaavia ajastuspulsseja seuraavasti. Laskurin 410 tuottama pengersignaali ulottuu nollasta johonkin maksimiarvoon (esimerkiksi 910:een NTSC-standardin mukaisille signaaleille ja muutaman luvun puitteisiin 910:stä stan-10 dardista poikkeaville signaaleille). Vähentäjä 434 vähentää laskurisignaalin vakiosta (jota merkitään "viiveen ohjausdataksi") tuottaen siten invertoidun pengersignaa-lin (kuten on esitetty), joka alkaa viiveen ohjaussignaalin arvon määrittämästä positiivisesta arvosta ja jatkuu 15 nollan kautta negatiiviseen huippuun. Nollan ylitykset ovat digitaalisessa järjestelmässä helposti ilmaistavissa ja muuttamalla viiveen ohjaussignaalia voidaan pengersignaa-lin nollan ylityshetkeä edistää tai myöhentää. Juovataa-juisia ajastuspulsseja (1-H) tuotetaan ilmaisemalla vähen-20 täjän 434 tuottaman pengersignaalin nollakohta. Kaksinkertaisen juovataajuuden (2H) omaavia ajastuspulsseja tuotetaan siirtämällä pengersignaalia sivuun yhden puolijak-son (T/2) verran ja ilmaisemalla nollakohta. (Siirtymä aikaansaadaan summaimella 436, ilmaisu aikaansaadaan nol-25 lan ilmaisimella 442). Täten on varmistettu, että kaksinkertaisen juovataajuuden (2-H) omaavat pulssit seuraavat tarkasti kaikkia juovataajuisten (1-H) pulssien paikan suhteen tapahtuvia muutoksia muutettaessa viiveen ohjaussignaalia sellaisia tarkoituksia, kuten esimerkiksi näytön 30 pyyhkäisyn korjaamista varten niiden viiveiden käsittelemiseksi, joille nopeutettu videosingaali S4 voi olla alttiina.

Vinoutumadata muunnetaan sarjamuotoon (kuva 3, aaltomuoto D) rinnan sisään - sarjana ulos (PISO) rekis-35 terin 440 avulla, joka on ajastettu nollan ilmaisimen 442 22 81 470 tuottamilla pulsseilla. Juovataajuudella toimiva kytkin 444 syöttää vuorotellen 1-H ja 2-H pengers.ignaaleja (vastaavasti vähentäjästä 434 ja summaisesta 436) ilmaisimeen 442 ja sekä vuorotellen ensiö- (P) ja toisiovinou-5 tumadataa (S) vastaavasti salvasta 422 ja summaimesta 430) PISO:oon 440. Ilmaisin 442 liipaisee PISO:n 440 P- tai S-vinoutumadatan lähettämiseksi PSP-A:han tai PSP-B:hen, kun sen vastaanottama 1-H tai 2-H pengersignaali on yhtä suuri kuin nolla. Kiikku 446 ohjaa kytkintä 444, joka jakaa 10 vaiheenkorjaussilmukassa 406 tuotetut kaksinkertaisen juovataajuuden (2-H) omaavat poikkeutuspulss.it kahdella. Siten, kuten on esitetty kuvassa 2 aaltomuodoilla D, E ja F, multipleksoidaan ensiö- ja toisiovinoutumasignaalit PSP-A:han ja PSP-B:hen ja käsitellään, kuten edellä on 15 selostettu.

Vaiheenkorjaussilmukka 406 vastaanottaa vähentäjän 434 pengersignaalin ja kytkimestä 444 saatavat ajastus-ja vinoutumasignaal.it ja kehittää kaksinkertaisen juovataa-juuden poikkeutussignaaleja (2-FH) näyttöä 30 varten. Vä-20 hentäjän 434 pengeranto ilmaistaan dekooder.illa 450 viivästetyn juovataaju.isen (1-H) isäntätahtipulss.in (MS') aikaansaamiseksi. Kaksinkertaisen juovataajuuden omaavat tahti-pulssit 2FH tuotetaan vaiheilmaisimen 452 avulla, joka vertaa poikkeutusohjaimen 454 tuottamien (ja muuntimen 456 25 digitoimien) paluupulssien FB vaihetta pulssiin MS'. Koska isäntäpulssi MSä esiintyy kellon reunalla sisältää se vinou-tumavirheitä, jotka puolestaan esiintyvät vaiheilmaisimen 452 annossa. Nämä virheet poistetaan vähentäjällä 453, joka vähentää prosessorin 404 vinoutumadatan ilmaisimen 452 an- 30 nosta. Ilmaisimen 452 tuottama virhesignaali (vähentäjän 453 annossa) on alipäästösuodatettu suodattimessa 458 ja lisätty summaimessa 460 kytkimen 444 aikaansaamiin ajastus-ja vinoutumasignaaleihin. Tuloksena saatavan summasignaalin kokonaislukuosa nollailmaistaan ilmaisimella 462 tuottaen 35 siten kaksinkertaisen juovataajuuden omaavia pulsseja 2-FH,

II

23 81 470 jotka syötetään poikkeutusohjaimeen viiveyksikön 464 kautta, jota ohjataan summaimen 460 aikaansaaman summasignaa-lin murtolukuosalla, siten korjaten kellon vinoutumavir-heet po.ikkeutuspulsse.issa (2-FH). Samat ensiö- ja toisio-5 vinoutumasignaalit, joita käytettiin muistin luku/kirjoitus-toim.intojen korjaamiseksi syötetään myös poikkeutuksen ohjaimeen sen varmistamiseksi, että näytön pyyhkäisy on korjattu samalla tavalla kuin muistin vinoutuman virheet. Siten välkynnän pienennysprosessorissa 24 korjatut vinou-10 tumavirheet eivät esiinny poikkeutuksen vinoutuman virheissä.

Claims (12)

24 8 1 470

1. Jatkuvan pyyhkäisyn omaava näyttöjärjestelmä, joka käsittää: 5 a) signaalilähdelaitteen (18, 20) tietyn juova- taajuuden omaavan ottovideosignaal.in (S3) , lukukello-signaalin (FR) ja kirjoituskellosignaalin (FW) aikaansaamiseksi, mainituissa kellosignaaleissa pyrkiessä esiintymään vinoutumaa mainitun ottovideosignaalin olles-10 sa standardista poikkeavaa muotoa; b) videon nopeutusmuistilaitteen (40, 42) joka on kytketty mainittuun signaalilähdelaitteeseen ja joka sisältää laitteen (50) mainitun ottovideosignaalin ainakin yhden juovan tallettamiseksi mainitun muistilaitteen 15 kirjoitusjakson aikana ja siihen kytketyn laitteen (68, 78, 57) mainitun muistilaitteen ensimmäisen ja toisen lukujakson suorittamiseksi mainittuun tiettyyn juovataa-juuteen nähden kaksinkertaisen juovataajuuden omaavan antovideosignaalin aikaansaamiseksi: 20 c) näyttölaitteen (30), joka on kytketty mainit tuun muistilaitteeseen ja joka on sen kanssa tahdistettu mainitun antovideosignaalin näyttämiseksi; ja d) vinoutuman korjauslaitteen (44, 46) luku- ja kirjoituskellon vinoutuman osoittavien signaalien kehittä- 25 miseksi ja tehollisen viiveen antamiseksi mainitulle anto-videosignaalille mainitun lukukellon vinoutuman osoittavaan signaaliin suoraan verranollisena ja mainitun kirjoi-tuskellon vinoutuman osoittavaan signaaliin kääntäen verrannollisena mainitun muistilaitteen kunkin mainitun luku-30 jakson aikana mainittujen kellosignaalien vinoutumasta johtuvien näkyvien haittavaikutusten estämiseksi mainitussa näyttölaitteessa; tunnettu siitä, että mainittu vinoutuman korjauslaite käsittää: e) ensimmäisen laitteen (32), joka on kytketty 35 mainittuun signaalilähdelaitteeseen mainittujen luku ja kirjoituskellon vinoutuman osoittavien signaalien 25 81 470 johtamiseksi mainitusta kirjoituskellosignaalista ja mainitusta ottovideosignaalista; ja f) toisen laitteen (84, 86) mainitussa vinoutuman korjauslaitteessa johdetun lukukellon vinoutuman osoittavan 5 signaalin arvon kaksinkertaistamiseksi mainitun muistilaitteen jokaiselle mainitulle lukujaksolle ja mainitun muistilaitteen edeltävän kirjoitusjakson mainitun kirjoi-tuskellon vinoutuman osoittavan signaalin arvon vähentämiseksi siitä ohjaussignaalin (59) muodostamiseksi maini-10 tulle antovideosignaalille annettavan tehollisen viiveen (94, 96, 98) ohjaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että edelleen käsittää kolmannen laitteen (68, FF, 72) manitussa vinoutuman korjauslaittees- 15 sa joka on vasteellinen mainitulle kellon vinoutuman osoittaville signaaleille mainitun muistilaitteen mainittujen luku- ja kirjoitusjaksojen (R/W) aloittamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu antovideosignaali 20 käsittää valotiheys- (Y') ja värikkyyskomponentin (C) ja että mainittu toinen laite sisältää laitteen (96, 98, 94) mainittujen komponenttien teholliseksi viivästämiseksi mainitun ohjaussignaalin eri funktioina.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 25 tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen laite käsittää laitteen (404) ensiövinoutumaa osoittavan signaalin (P) aikaansaamiseksi, joka edustaa mainitun kirjoitus-kellosignaalin vinoutumaa mainitun muistilaitteen jokaisen kirjoitusjakson ja jokaisen ensimmäisen lukujakson alussa, 30 ja toisiovinoutumaa osoittavan signaalin (S) aikaansaamiseksi, joka edustaa mainitun kirjoituskellon vinoutumaa mainitun toisen muistilaitteen lukujakson alussa; ja mainittu toinen laite käsittää ensimmäisen muistilaitteen (64) mainitun ensiövinoutuman osoittavan signaalin tallettamiseksi 35 mainitun kirjoitusjakson alussa ja toisen muistilaitteen (66) mainitun ensiö- ja toisiovinoutuman osoittavien signaalien vuorottaiseksi tallettamiseksi vastaavasti mainittujen 26 81470 ensimmäisen ja toisen lukujakson alussa, ja mainittuun muistilaitteeseen kytketyn laitteen (84, 86) mainitun viiveen ohjaussignaalin muodostamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että se edelleen käsittää kolmannen laitteen (68, 78, FF, 72) joka on vasteellinen mainituille ensiö- ja toisiovinoutuman osoittaville signaaleille mainitun muistilaitteen luku- ja kirjoitusjaksojen aloittamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen laite sisältää laitteen (430) mainittuun kirjoituskellon vinoutuman osoittavaan signaaliin (joka saadaan 422:sta) lisäämiseksi signaalin (T2), joka edustaa mainitun ottovideo-15 signaalin puolikkaan juovan jaksoa summasignaalin muodostamiseksi jossa on kokonais- ja murtolukuosat, ja laitteen (436, 442), joka on vasteellinen mainitun summasignaalin kokonaislukuosalle ohjauspulssin tuottamiseksi, mainitun toisen laitteen sisältäessä laitteen (68, 78), 20 joka on vasteellinen mainitulle ohjauspulssilie mainitun toisen muistin lukujakson aloittamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu antov.ideosignaali käsittää valotiheyskomponentin (Y1) ja värikkyyskomponen- 25 tin (C), mainitun viiveen ohjaussignaalin S9 käsittäessä binaarisen signaalin ilmaisun, ja mainittu toinen laite sisältää aritmetiikkala.itteen (88, 94, 92) mainitun binaarisen signaalin ilmaisun murtolukuosien pyöristämiseksi muunnetun signaalin ilmaisun aikaansaamiseksi mainitulle 30 värikkyyskomponentille annettavan tehollisen viiveen (94) ohjaamiseksi.

8. Jatkuvan pyyhkäisyn omaava näyttöjärjestelmä, joka käsittää videon nopeutusmuist.ilaitteen (40, 42) siihen syötetyn ottovideosignaalin vaakajuovataajuuden kaksinker- 35 taistamiseksi kaksinkertaisen juovataajuuden omaavan anto- 27 81470 signaalin (S4, S5) aikaansaamiseksi näyttölaitteeseen (30), mainittuun muistilaitteeseen kytketyn luku- ja kirjoituskellosignaalien (FR, FW) lähteen (20) luku- ja kirjoitustoimintojen ohjaamiseksi, ja vinoutuman korjaus-5 laitteen (44, 46) muuttuvan viiveen antamiseksi mainitulle kaksinkertaisen juovataajuuden omaavalle antosignaalille mainittujen kellosignaalien vinoutuman aiheuttamien näkyvien haittavaikutusten pienentämiseksi mainitulla näyttölaitteella, tunnettu siitä, että mainittu vinou-10 tuman korjauslaite käsittää: ensimmäisen laitteen (402) , joka on vasteellinen mainitulle ottovideosignaalille ja mainitulle kirjoituskellosignaalille kirjoituskellon vinoutuman osoittavan signaalin "ensiövinoutuma" aikaansaamiseksi; toisen laitteen (430 - 436), joka on kytketty 15 ensimmäiseen laitteeseen lukukellon vinoutuman osoittavan signaalin johtamiseksi mainitusta kirjoituskellon vinoutuman osoittavasta signaalista; ja kolmannen laitteen (94, 96, 98) joka on kytketty mainittuun muistilaitteeseen mainitun antovideosignaalin viivästämiseksi mainitun 20 kirjoituskellon vinoutuman osoittavan signaalin ja mainitun lukukellon vinoutuman osoittavan signaalin moniker-ran (84) välisen eron (86) funktiona mainittujen näkyvien haittavaikutusten minimoimiseksi mainitulla näyttölaitteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttölaite, tunnettu siitä, että mainittu kolmas laite sisältää laitteen (84) mainitun lukukellon vinoutuman osoittavan signaalin kaksinkertaistamiseksi ja laitteen (86) mainitun kirjoituskellon vinoutuman osoittavan signaalin vähentämi-30 seksi siitä, viiveen ohjaussignaalin muodostamiseksi, mainitun viivelaitteen ollessa siihen vasteellinen mainitun antovideosignaalin viivästämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttöjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu antovideo-35 signaali käsittää valotiheyskomponentin (Y') ja värikkyys- 28 81 470 komponentin (C1) ja mainittu vi.ivelaite on vasteellinen mainitulle viiveen ohjaussignaalille suuremman erottelu-tarkkuuden omaav.ien viiveiden antamiseksi mainitulle valo-tiheyskomponentilie (96, 98) kuin mainitulle värikkyyskoro-5 ponentille (94).

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttöjärjes-telmä, tunnettu siitä, että mainittu toinen laite sisältää laitteen (430) mainittuun kirjoituskellon vinoutuman osoittavaan signaaliin lisäämiseksi signaalin, joka 10 edustaa mainitun ottovideosignaalin puolijuovan puolikkaan juovan jaksoa summasignaalin muodostamiseksi, jolla on kokonaisluku- ja murtolukuosat, mainitun summasignaalin mainitun murtolukuosan vastatessa mainitun lukukellon vinoutuman osoittavaa signaalia mainitun muistilaitteen, joka 15 toisella lukujaksolla.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näyttöjärjes-telmä, tunnettu siitä, että että mainittu videon nopeutusmuistilaite on tyyppiä, jossa sen jokaista kirjoitus jaksoa seuraa ensimmäinen ja toinen lukujakso ja että 20 mainittu kolmas laite sisältää ensimmäisen muistin (64) mainitun kirjoituksen vinoutuman osoittavan signaalin tallettamiseksi jokaisen mainitun kirjoitusjakson alussa ja toisen muistin (66) mainitun kirjoituksen vinoutuman ja mainitun luvun vinoutuman osoittavien signaalien vuorot-25 täiseksi tallettamiseksi vastaavasti mainitun ensimmäisen ja toisen lukujakson alussa. 29 81 470