FI81225C - Foerfarande och anordning foer att saenda meddelande i binaerform i en serietrafikbuss. - Google Patents

Description

81225 5

MENETELMÄ JA LAITTEISTO BINÄÄRIMUOTOISTEN SANOMIEN LÄHETTÄMISEKSI SARJALIIKENNEVÄYLÄSSÄ - FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR ATT SÄNDA MEDDELANDE I BINÄRFORM I EN SERIETRAFIKBUSS

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto binäärimuotoisten sanomien lähettämiseksi sarjaliikenneväylässä, johon väylään on kytketty asemia sanomien lähettämiseksi, jossa menetelmässä kultakin asemalta on lähetettävissä 10 sanoma väylän ollessa vapaa, ja jossa menetelmässä sanomien törmäystilanteessa asemien pyrkiessä lähettämään sanomaa yhtäaikaa kukin asema kuuntelee väylällä kulkevaa sanomaa, ja lähettämistä jatkaa yksi, korkeimman prioriteetin asema ja jokainen alemman prioriteetin asema, joka lähettäessään 15 kahdesta loogisesta tilasta resessiiviseksi valitun signaalin vastaanottaa dominoivaksi valitun signaalin, luopuu lähettämisestä.

Multimaster-sarjaväylässä on ajatuksena, että kukin asema 20 voi aloittaa lähetyksen aina, kun väylä on vapaa. Tämän takia väylässä syntyy törmäyksiä kahden tai useamman aseman alkaessa lähettää yhtäaikaisesti. Bittiarbitraatiolla voidaan multimaster-väylässä tapahtuva sanomien törmäys hallita siten, että korkeimman prioriteetin sanoma pääsee läpi, ja 25 muut yrittävät uudestaan, kun korkeimman prioriteetin sanoma on mennyt läpi. Tämä toteutetaan siten, että toinen looginen tila on dominoiva ja toinen resessiivinen. Ns. AMI-koodi (Alternate Mark Inversion) täyttää vaatimuksen, jossa dominoiva bitti voittaa resessiivisen. Siinä joka toinen domi-30 noiva bitti lähetetään eri polariteetilla, ja resessiivinen bitti on sama kuin vapaa väylä. Kunkin sanoman ensimmäinen bitti lähetetään aina eri polariteetilla. Tällöin on tiedettävä, miten päin liityntäjohdot kytketään, jotta törmäys voitaisiin hallita.

35 2 81225 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellämainittu epäkohta. Keksinnön mukaiselle menetelmälle binäärimuotoisten sanomien lähettämiseksi sarjaliikenneväylässä on tunnusomaista se, että kukin asema tunnistaa väylällä kulkevan 5 signaalin polariteetin sekä lähettää dominoivan signaalin samalla polariteetilla kuin väylällä kulkevan signaalin polariteetti.

Keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitetulle 10 laitteistolle binäärimuotoisten sanomien lähettämiseksi sarjaliikenneväylään, johon väylään on kytketty laitteistoja sanomien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, joilta kultakin laitteistolta on lähetettävissä sanoma väylän ollessa vapaa, jossa laitteistossa on vastaanotin, jolla sanomien 15 törmäystilanteessa laitteistojen pyrkiessä lähettämään sanomaa yhtäaikaa kukin laitteisto kuuntelee väylällä kulkevaa sanomaa, sekä lähetin, jota ohjataan siten, että törmäystilanteessa lähettämistä jatkaa yksi, korkeimman prioriteetin laitteisto ja jokainen alemman prioriteetin 20 laitteisto, joka lähettäessään kahdesta loogisesta tilasta resessiiviseksi valitun signaalin vastaanottaa dominoivaksi valitun signaalin, luopuu lähettämisestä, on tunnusomaista se, että laitteistossa on polariteetin tarkistusyksikkö, joka tunnistaa väylällä kulkevan signaalin polariteetin sekä 25 ohjaa lähetintä lähettämään dominoivan signaalin samalla polariteetilla kuin väylällä kulkevan signaalin polariteetti.

Keksinnön muut edulliset sovellutusmuodot on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

30

Keksinnöllä saavutettava tunteettomuus polariteetille eli mahdollisuus kytkeä signaalijohdot ristikkäin eri liityntäpisteissä on tärkeä ominaisuus erityisesti kierretyllä parilla toteutetussa sarjaliikenneväylässä. Liitynnän tekemi-35 nen helpottuu kytkettäessä asema väylään, kun ei tarvitse

II

3 81225 välittää, kumpi johto kytketään kumpaan liittimeen. Myös käytettävissä olevien johtojen valikoima laajenee, kun ei tarvitse erikeen tunnistaa jokaista johdinta. Jos lähetys tapahtuu pulssimuuntajän kautta, pienenee pulssimuuntajän 5 tehonkulutus signaalin muodostuessa koko signaalin kestoa huomattavasti lyhyemmästä pulssiparista. Lisäksi keksinnön mukaisella laitteistolla voidaan lähetys suorittaa useilla eri nopeuksilla muuttamatta laitteiston konfiguraatiota.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää modulaattorin lohkokaaviota.

15 Kuvio 2 esittää modulaattorin sisäistä lohkokaaviota.

Kuvio 3 esittää lähetyssignaaleita.

Kuvio 4a esittää vastaanottosignaaleita.

20

Kuvio 4b esittää vastaanottosignaaleita toisessa tilanteessa.

Kuvio 5 esittää koodauksen periaatetta.

25

Kuvio 6 esittää lähetyslogiikan ajoituskaaviota.

Kuvio 7a esittää vastaanottologiikan ajoituskaaviota.

30 Kuvio 7b esittää vastaanottologiikan ajoituskaaviota toisessa tapauksessa.

Kuvio 8 esittää väyläliityntää.

35 Kuvio 9 esittää logiikkaa.

4 81225

Kuvio 1 esittää modulaattorin lohkokaaviota. Modulaattori totetuttaa polariteetin tunnistavan bittien koodauksen puls-simuuntajakytketyssä, bittiarbitraatioon perustuvassa multi-master-sarjaväylässä, jota voidaan käyttää esimerkiksi his-5 sin laiteohjausjärjestelmän sarjaliikenneväylänä.

Modulaattori muodostaa koodauslogiikan kontrollerin ja puls-simuuntajan välillä. Modulaattorissa on kaksi osaa: logiik-kaosa 1« jossa on koodauslogiikka, sekä ohjainosa 2, jossa 10 on ohjausaste ja vastaanotinkomparaattori. Kuviossa 1 esitettyjä modulaattorin signaaleita käsitellään jäljempänä.

Jäljempänä olevassa selostuksessa on dominoivaksi bitiksi valittu nolla. Törmäystilanteessa jokainen asema kuuntelee 15 väylää, ja mikäli asema lähettäessään resissiivisen bitin vastaanottaa dominoivan bitin, se luopuu lähetyksestä.

Tällaisessa väylänsaantimenetelmässä kaikki lähettävät dominoivan signaalin väylään samalla polariteetilla. Koodaus 20 suoritetaan lisäksi siten, että lähettävä dominoiva bitti voittaa resessiivisen bitin.

Lähetettävä data koodataan siten, että vain dominoivat bitit lähetetään. Kukin dominoiva bitti lähetetään samalla tavalla 25 siten, että polaritetti määrää lähetettävän pulssin muodon. Polariteettia tarkkaillaan joka bitin aikana, jolloin polariteetin vaihtaminen voidaan suorittaa hyvin joustavasti. Kun ensimmäinen bitti sanomasta on lähtenyt väylälle, on kunkin aseman polaritetti kääntynyt oikein päin. Perusajatus 30 on lähettimen kääntäminen oikealle polariteetille heti, kun vastaanotin on havainnut signaalin. Tarkkailu tapahtuu koko ajan, joten oikean polariteetin päälletulo taataan täysin dynaamisesti.

35 Kuviossa 2 esitetyssä laitteistossa on lähetyslogiikka 3, ulostulo-ohjain 4, pulssimuuntaja 5, vastaanotin 6, polari-

II

s 81225 teetin tarkistusyksikkö 7 ja vastaanotinlogiikka 8. Lähetys-logiikkaan 3 tulee lähetystieto TXD, baudikello TXC sekä kellopulssi CLK kontrollerilta. Baudikello ja kellopulssi ohjataan myös polariteetin tarkistusyksikköön 7. Lähetyslo-5 giikasta 3 lähtee kanavan yksi ulostulosignaali OUTI sekä kanavan kaksi ulostulosignaali 0UT2, jotka ohjataan ulostulo-ohjaimeen 4, joka lähettää sanoman pulssimuuntajän 5 kautta. Väyläliityntä muodostuu ohjaimesta 4, pulssimuunta-jasta 5 sekä vastaanottimesta 6. Pulssimuuntajän väylän puo-10 lelta saadaan lähtevä sanoma Vbus jännitteenä napojen välillä. Vastaanotin 6 kuuntelee linjaa pulssimuuntajän kautta, ja vastaanottimesta vastaanotettu sanoma kulkee signaaleina IN1 ja IN2 polariteetin tarkistusyksikköön 7 sekä vastaanotinlogiikkaan 8, josta saadaan signaali RXD. Polari-15 teetintarkistuksesta saadaan polariteettisignaali POL, joka ohjataan lähetyslogiikkaan 3, sekä vastaanotinlogiikkaan 8 ohjattava signaali HOLD. Vastaavat signaalit on esitetty kuviossa 3 lähetyssignaaleina sekä kuvioissa 4a ja 4b vastaan-ottosignaaleina. Kuvio 5 esittää koodauksen periaatetta, 20 jossa lisäksi näkyy kontrolleriin ohjattava vastaanottosig-naali RXD.

Kuvio 6 esittää lähetyslogiikan ajoituskaaviota, jossa on esitetty kaksi sisäistä ajoitussignaalia, TT1 ja TT2, joista 25 ensimmäinen signaali TT1 on alhaalla ensimmäisen ulostulo-pulssin OUTI, kun POL on yksi, ajan ja toinen signaali TT2 ensimmäisen ja toisen ulostulopulssin OUT2, kun POL on yksi, ajan. Polariteettisignaali POL määrää, mikä kanava lähetetään ensiksi.

30 Lähetyslogiikka on esitetty pääpiirteissään kuviossa 9. Siinä signaali TXD ohjataan kahden tai-portin 15 ja 16 kautta ja-portteihin 17 ja 18, joista saadaan kummankin kanavan ulostulosignaalit OUTI ja OUT2. Ensimmäiseen tai-port-35 tiin 15 ohjataan myös signaali TXC ja toiseen toinen sisäinen ajoitussignaali TT2. Ja-portteihin 17 ja 18 ohjataan « 81225 myös ajoitussignaalit, jotka saadaan siten, että signaali TXC invertoidaan ei-piirissä 19 signaaliksi XTXC ja ohjataan kahden D-kiikun 20 ja 21 R-sisääntuloon. Kellopulssi CLK ohjataan mainittuihin kiikkuihin sekä signaaleista T8, T16 ja 5 T32 ja-porteissa 22 ja 23 muodostettavat signaalit, jotka ohjataan kiikun takaisinkytkennän kanssa tai-porttiin 24 ja 25 ja sieltä kiikkuun. Kiikuista saadaan sisäiset ajoitus-pulssit TT1 ja TT2. Ensimmäinen ajoituspulssi TT1 ohjataan kummassakin kanavassa ehdottomaan tai-porttiin 26 ja 27, 10 joihin myös tulee vastaanottologiikasta polariteettisignaali POL siten, että se toisessa kanavassa on invertoitu piirissä 28. Tai-porteista 26 ja 27 ajoitussignaalit ohjataan mainituille ja-porteille 17 ja 18. Signaalit T8, T16 ja T32 saadaan laskemalla laskurissa 50 8, 16 ja 32 kellopulssia CLK. 15 Lähetyssignaali koodataan edelläesitetyn mukaisesti siten, että loogisia ykkösiä ei lähetetä ollenkaan, ja loogiset nollat on lähetetään signaaliparina OUTI ja OUT2. Jos polariteettisignaali POL on yksi, ensimmäinen signaali OUTI lä-20 hetetään ensiksi ja päinvastoin. Signaali TXC tulee joka bitin alussa. Se nollaa laskurin 50, minkä jälkeen laskenta alkaa alusta. Mikäli signaali TXD on nolla, generoidaan signaalien TT1 ja TT2 avulla ulostulosignaalit 0UT1 ja 0UT2, jotka ovat yhdessä huomattavasti lyhyempiä kestoltaan kuin 25 koko signaalin kesto.

Logiikan toimintaa kuvaa seuraava totuustaulukko, jossa ensimmäinen rivi kuvaa aloitustilannetta ja X tilaa, jossa signaalien loogisella tilalla ei ole merkitystä. Sisään-30 tulosignaaleita ovat TXD, TXC, POL, TT1 ja TT2 ja ulostulo-signaaleita OUTI ja OUT2.

Il 7 81225

TXD TXC POL TT1 TT2 OUTI OUT2 AIKA

5 X 1 X 0 0 0 0 1 0 X 0 0 0 0 0-T1 1 0X1 o 0 0 T1-T2 1 0X1 1 0 0 T2- 10 0 0 1 0 0 1 0 0-T1 001 1 0 0 1 T1-T2 0 0 1 1 1 0 0 T2- 15 0 0 0 0 0 0 1 0-T1 0 0 0 1 0 1 0 T1-T2 0 0 0 1 1 0 0 T2- 20 Kuviot 7a ja 7b esittävät vastaanotinlogiikan ajoituskaaviota kahdessa eri tapauksessa. Ensimmäinen vastaanottosig-naali IN1 tulee jäljempänä esitettävän komparaattorin kanavasta 1 ja toinen vastaanottosigmaali IN2 kanavasta 2. Signaali RXD on vastaanotinsignaali kontrollerille, ensimmäinen 25 vastaanottimen pitosignaali HOLD1 kanavalle 1, toinen signaali HOLD2 kanavalle 2, ensimmäinen polariteettisignaali POLI kanavalle 1 ja toinen signaali POL2 kanavalle 2.

Kuviossa 9 on esitetty vastaanottimen sekä polariteetin tar-30 kistuksen logiikka pääpiirteissään. Logiikassa on neljä D-kiikkua 29 - 32, jotka kukin saavat signaalin XTXC R-port-tiin. Ensimmäisen ja toisen vastaanotinkiikun 29 ja 30 ulostulosta saadaan kummankin kanavan polarisaationvaihtosignaa-lit POLI ja POL2, jotka ohjataan tai-porttien 33 ja 34 35 kautta kiikkuihin 35 ja 36, joiden ulostulo ohjataan takai-sinkytkentänä mainittuihin tai-portteihin 33 ja 34. Ensim- 8 81 225 maisen kanavan kiikun 35 invertoitu ulostulo ja toisen kanavan kiikun 36 ulostulo ohjataan ja-porttiin 37, josta saadaan polariteettisignaali POL.

5 Kummassakin kanavassa ohjataan ensimmäiselle ja toiselle kiikulle 29 ja 30 ajoitussignaaleista R1.16 ja R2.16 muodostettavat signaalit, jotka saadaan seuraavasti. Ajoi-tussignaalit invertoidaan piireissä 38 ja 39, jonka jälkeen ne ohjataan ja-portin 40 ja 41 ja tai-portin 42 ja 43 kautta 10 kiikuille 31 ja 32, jotka saavat signaalin XTXC R-sisääntu-loon. Ja-portit 40 ja 41 saavat toisen sisääntulon kiikkujen 31 ja 32 invertoidusta ulostulosta, ja tai-portit 42 ja 43 toisen sisääntulon kiikun toisesta ulostulosta, joka on pi-tosignaali HOLD1 ja HOLD2. Ensimmäisen kanavan kiikun 31 in-15 vertoitu ulostulo ohjataan yhdessä toisen kanavan invertoidun ajoitussignaalin kanssa tai-porttiin 44, sieltä ja-port-tiin 46 yhdessä ensimmäisen kiikun 29 invertoidun ulostulon kanssa ja edelleen tai-porttiin 48 yhdessä toisen kanavan pitosignaalin HOLD2 kanssa. Tai-portista signaali ohjataan 20 kiikkuun 29. Vastaavasti muosotetaan signaali toiselle kiikulle 30 tai-porteissa 45 ja 49 sekä ja-portissa 47. Ajoi-tussignaalit R1.16 ja R2.16 saadaan laskemalla laskureissa 51 ja 52 16 kellopulssia CLK, kun signaali IN1 on alhaalla. Ensimmäisen laskurin 51 sisääntulo RST saadaan tai-portista 25 52, johon tulee sissäntulosignaali IN1 sekä baudikello TXC.

Vastaavasti saadaan toisen laskurin 53 sisääntulo RST toisesta sisääntulosignaalista IN 2 ja baudikellosta tai-portissa 54.

30 Vastaanottosignaali RXD saadaan kuvion 9 mukaisesti ohjaamalla pitosignaalit HOLD1 ja HOLD2 tai-elimeen 56 yhdessä sisääntulosignaaleista IN1 ja IN2 ja-piirissä 55 muodostetun signaalin kanssa.

35 Vastaanotinlogiikka alkaa toimia, kun toinen signaaleista IN1 tai IN2 menee alas. Jos ensimmäinen vastaanottosignaali

II

9 81225 IN1 menee ensin alas, kanavan 1 vastaanottolaskuri 51 alkaa laskea. Tietyn ajan, joka on lyhyempi kuin kuviossa 6 esitetty pulssin pituus T1, sisääntuleva bitti on määritelty loogiseksi nollaksi, joka nostaa signaalin H0LD1, joka pysyy 5 ylhäällä koko bitin ajan, kunnes seuraava signaali TXC tulee. Polariteetin tarkistus tarvitsee myös toisen sisään-tulosignaaliln IN2. Jotta polariteettisignaali POL vaihtuisi ykköseksi, on ensimmäisen sisääntulosignaalin oltua alhaalla mainitun ajan toisen signaalin IN2 oltava myös alhaalla 10 vastaava aika saman bitin aikana. Tämä nostaa polariteetti-signaalin POLI, joka muuttaa polariteettisignaalin POL ykköseksi. Jos toinen sisääntulosignaali IN2 menee ensin alas, sama sekvenssi tarvitaan polariteettisignaalin POL muuttamiseksi nollaksi, mutta signaalit ovat kanavan 2 signaalit 15 H0LD2 ja P0L2.

Kuvio 8 esittää modulaattorin ohjainta, jossa on lähetin ja vastaanotin. Lähetin on toteutettu molemmissa kanavissa MOS-FETilla Q1 ja Q2. Kummankin transistorin nielun kanssa sar-20 jaan on kytketty diodi D1 ja D2, joilla varmistetaan, ettei transistori kuormita linjaa tehonsyötön ollessa katkaistuna. Pulssimuuntaja 5 on kytketty diodien Dl ja D2 napoihin vastusten R1 ja R2 kautta. Muuntajan kummankin modulaattorin puoleisen käämin L1 ja L2 kanssa sarjassa on Zener-diodin D3 25 ja D4 ja diodin D5 ja D6 sarjaankytkentä, joilla pienennetään muuntajan synnyttämiä häiriöitä, ja joiden sarjaankyt-kentöjen keskipiste, joka on yhdistetty positiiviseen jännitteeseen V+ sekä kondensaattorin C kautta maahan, sekä muuntajan modulaattorin puoleinen keskipiste on yhdistetty 30 vastuksella R3. Mainittujen vastuksien tehtävänä on suojata muuntajaa transistoreiden oikosululta. Muuntajan linjan puoleisesta käämistä L3 saadaan väyläsignaali VBUS.

Vastaanottimessa käytetään komparaattoreita 9, 10, 13 ja 14, 35 joista ensimmäisen +-napaan on kytketty kahden vastuksen R4 ja R5 keskipiste, jotka on kytketty kanavan 1 transistoria 10 81 225 Q1 suojaavaan diodiin D1 ja maahan ja toinen vastaavasti toiseen kanavaan vastuksien R6 ja R7 kautta. Mainittuihin komparaattoreihin tulee —napaan referenssijännite, joka saadaan jännitteestä V+ vastuksien R8 ja R9 sarjaankytkennän 5 keskeltä. Komparaattorista signaali kulkee kummassakin kanavassa RC-suodattimen 11 tai 12 läpi toiseen komparaattorin 13 tai 14 +-napaan, joissa signaalia verrataan vastuksilla RIO ja R11 edelläesitetyllä tavalla muodostettavaan referenssi jänitteeseen. Komparaattoreista saadaan sisääntulosig-10 naalit IN1 ja IN2 kummallekin kanavalle.

Tarkastellaan vastaanottamista linjalta kanavassa 1 . Kun pulssimuuntajasta saadaan negatiivinen signaali muuntajan käämien pisteiden mukaisesti, se kulkee vastuksien R1 ja R4 15 kautta ensimmäiseen komparaattoriin 9, jossa sitä verrataan referenssijännitteeseen. Tällöin komparaattorin ulostulo menee alas. Suodatuksen jälkeen signaali kulkee edelleen toiseen komparaattoriin 13, jossa sitä verrataan referenssijän-nitteeseen. Komparaattorin ulostulosta saadaan esimerkiksi 20 kuvion 7a mukainen negatiivinen pulssi IN1 . Toinen kanava toimii vastaavasti. Komparaattoreiden ja suodattimien avulla tarkistetaan sisääntulevat pulssit amplitudin ja keston osalta yhdessä edellämainittujen laskureiden kanssa.

25 Alan ammattimehelle on selvää, että keksinnön eri sovellu-tusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edelläesitettyyn esimerkkiin, vaan ne voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (11)

11 81225

1. Menetelmä binäärimuotoisten sanomien lähettämiseksi sar-jaliikenneväylässä, johon väylään on kytketty asemia sano- 5 mien lähettämiseksi, jossa menetelmässä kultakin asemalta on lähetettävissä sanoma väylän ollessa vapaa, ja jossa menetelmässä sanomien törmäystilanteessa asemien pyrkiessä lähettämään sanomaa yhtäaikaa kukin asema kuuntelee väylällä kulkevaa sanomaa, ja lähettämistä jatkaa yksi, korkeimman 10 prioriteetin asema ja jokainen alemman prioriteetin asema, joka lähettäessään kahdesta loogisesta tilasta resessiiviseksi valitun signaalin vastaanottaa dominoivaksi valitun signaalin, luopuu lähettämisestä, tunnettu siitä, että kukin asema tunnistaa väylällä kulkevan signaalin 15 polariteetin sekä lähettää dominoivan signaalin samalla polariteetilla kuin väylällä kulkevan signaalin polariteetti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähettävä sanoma koodataan siten, 20 että vain dominoivat signaalit lähetetään.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polariteettia tarkkaillaan jokaisen signaalin aikana, ja että tarkkailu jatkuu koko ajan 25 aseman ollessa kytkettynä väylään.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väylälle lähetettävä signaali muodostetaan kahdesta pulssista (OUT1,OUT2), ja että lähe- 30 tettävä signaali syötetään väylälle pulssimuuntajän (5) kautta siten, että signaali ohjaa muuntajaa yhtä paljon sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, mainittujen kahden pulssin (OUTI, 12 81 225 0UT2) yhteenlaskettu kesto on olennaisesti lyhyempi kuin signaalin kesto.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että vastaanotetun pulssin (IN1,IN2) amplitudi ja kesto tarkistetaan siten, että ne ovat ennalta asetetuissa rajoissa, ennenkuin pulssi hyväksytään.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseen 10 tarkoitettu laitteisto binäärimuotoisten sanomien lähettämiseksi sarjaliikenneväylään, johon väylään on kytketty laitteistoja sanomien lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, joilta kultakin laitteistolta on lähetettävissä sanoma väylän ollessa vapaa, jossa laitteistossa on vastaanotin (6,8), 15 jolla sanomien törmäystilanteessa laitteistojen pyrkiessä lähettämään sanomaa yhtäaikaa kukin laitteisto kuuntelee väylällä kulkevaa sanomaa, sekä lähetin (3,4), jota ohjataan siten, että törmäystilanteessa lähettämistä jatkaa yksi, korkeimman prioriteetin laitteisto ja jokainen alemman 20 prioriteetin laitteisto, joka lähettäessään kahdesta loogi sesta tilasta resessiiviseksi valitun signaalin vastaanottaa dominoivaksi valitun signaalin, luopuu lähettämisestä, tunnettu siitä, että laitteistossa on polariteetin tarkistusyksikkö (7), joka tunnistaa väylällä kulkevan sig-25 naalin polariteetin sekä ohjaa lähetintä (3,4) lähettämään dominoivan signaalin samalla polariteetilla kuin väylällä kulkevan signaalin polariteetti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että laitteistossa on pulssimuuntaja (5), jolla sanoma lähetetään väylälle, ja että lähettimellä (3,4) muodostetaan väylälle lähetettävä signaali kahdesta pulssista (OUT1,OUT2) siten, että signaali ohjaa muuntajaa yhtä paljon sekä positiiviseen että negatiiviseen suuntaan. 35 ia 81 225,

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lähetintä ohjataan siten, että mainittujen kahden pulssin (0UT1,0UT2) yhteenlaskettu kesto on olennaisesti lyhyempi kuin signaalin kesto. 5

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistossa on komparaattorit (9,10,13,14), suodattimet (11,12) sekä laskurit (51,53), joilla vastaanotetun pulssin (IN1,IN2) amplitudi ja kesto 10 tarkistetaan siten, että ne ovat ennalta asetetuissa rajoissa ennenkuin pulssi hyväksytään.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7 - 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto muodostaa osan his- 15 sin laiteohjausjärjestelmän sarjaliikenneväylästä. 14 81 225