FI80962C - Foerfarande foer framstaellning av paotryckningskorrektur pao paerlemorglansunderlag. - Google Patents

Description

1 80962

Menetelmä päällekkäispainatusvedoksen valmistamiseksi hel-miäiskiiltoalustalle Tämä keksintö kohdistuu monivärisen päällekkäispai-5 natusvedoksen valmistamiseksi alustalle. Tarkemmin sanottuna tämä keksintö kohdistuu helmiäiskiiltoalustan käyttöön valmistettaessa moniväristä päällekkäispainatusvedos-ta.

Tunnetaan jäljennysmenetelmiä, joissa positiivises-10 ti toimivia, valon vaikutuksesta polymeroituvia kerrosele-menttejä ja negatiivisesti toimivia, valonherkkiä kerros-elementtejä valotetaan kuvan mukaan alkuperäisen filmin (fototyökalun) lävitse ja jälkimmäisessä tapauksessa ker-roselementit erotetaan kuorimalla, jolloin muodostuu tah-15 mattomia ja tahmeita kuva-alueita. Näitä kerroselementtejä voidaan käyttää koevedosten valmistamiseksi monivärisiä päällepainatuksia varten. Päällepainatusvedoksia, joita saadaan käytettäessä positiivisesti toimivia, valon vaikutuksesta polymeroituvia kerroselementtejä, ovat esittäneet 20 Chu ja Cohen US-patentissa 3 649 268 ja päällepainatuskoe-vedoksia, jolta saadaan käytettäessä negatiivisesti toimivia valonherkkiä kerroselementtejä, ovat esittäneet Cohen ja Fan US-patentissa 4 174 216. Molemmat menetelmät ovat kuivia menetelmiä, joissa käytetään sopivanvärisiä, kui-25 via, hienojakoisia sävytysvärejä. Molemmat vedosjärjestel-mätyypit ovat käyttökelpoisia esipainokoevedoksia varten. Negatiivisesti toimivat valonherkät kerroselementit ovat erikoisen käyttökelpoisia graafisen teollisuuden rainan-syöttöalueella. On edullista käyttää negatiivisesti toimi-30 via, valonherkkiä kerroselementtejä graafisen teollisuuden julkaisujen painatuksen raina- ja arkkisyöttöalueilla. Vaikka päällepainatusten laatu on yleensä erinomainen, julkaisupainatuksessa raina- ja arkkisyöttöalueilla graafisessa teollisuudessa on erikoisen vaativat standardit, 35 jotka vaativat puolisävypisteiden pienen pisteen kasvun.

2 80962

Termillä "pisteen kasvu" tarkoitetaan pisteen koon kasvua painetun materiaalin ja alkuperäisen kuvan välillä, esimerkiksi tuloksena mekaanisista ja optisista käsittelyistä rasterisävypainolaattaa valmistettaessa ja painatuksessa.

5 Pisteen kasvu määrätään paperityypin, painovärin ja painokoneen mukaan, joita käytetään jäiJennystä tehtäessä. Mekaanista kasvua voi tapahtua, kun painoväriä siirtyy ras-teripainolaatalta kumivaipalle, mitä käytetään normaalisessa rasterimenetelmässä, jolloin painoväriä puristetaan 10 painopaperin pinnalle ja jolloin muodostuu piste, jonka läpimitta on suurempi kuin rasterilaatan vastaavan pisteen läpimitta. Pisteen koon kasvu optisessa käsittelyssä on tulosta valon sironnasta painopaperissa. Pisteen kasvu fotomekaanisissa jäljennysmenetelmissä aiheutuu siitä ta-15 vasta, millä koevedos, esimerkiksi päällepainatus aiheuttaa valon sirontaa tai heijastaa sitä, mikä aiheuttaa ras-teripisteiden esiintymisen suurempina kuin mitä niiden todellinen fysikaalinen koko edellyttäisi.

Siten on edullista valmistaa moniväristä päällek-20 käispainatusta varten vedos, joka säätää pisteen kasvua pienentämällä valon sirontaa. On edelleen edullista, että tulos saavutetaan ilman muutoksia valonherkissä kerrosele-menteissä, sävytysväriainevalmisteissa tai valonherkkien kerroselementtien valmistusmenetelmässä.

25 Tämän keksinnön mukaan saadaan menetelmä koevedok- sen valmistamiseksi moniväripäällepainatusta varten, missä koevedoksessa on vähintäin kolme ei-hopeahalidia olevaa, valon avulla muodostettua kuvakerroselementtiä, joissa on väriaineella sävytetty kerros, laminoituina tukialustalle, 30 jolloin jokainen väriaineella sävytetty, valon avuilla muodostettu kuvakerroselementti on valotettu eri värierotte-lukuvan lävitse ja vastaavat värisävytetyt kerrokset, joiden paksuus on suurempi kuin 0,0025 mm, on väritetty spektrialueelle, joka vastaa valotuksessa käytettyä väri-35 erottelukuvaa, jolloin parannus kohdistuu siihen, että 3 80962 tukialusta, jolle värisävytetyt valottamalla muodostetut kuvaelementit on laminoitu, on helmlälskllltoalusta, jonka valon kokonaisläpäisykyky on korkeintaan 25 % ja sen 20e-peilikiilto on alueella 8-20° kiiltoyksikköä.

5 Termillä "helmlälskllltoalusta” tässä käytettynä tarkoitetaan alustaa, jossa vähintäin yksi kerros siitä on "helmiäiskiiltävä" luonteeltaan. Helmiäiskiilto aiheutuu valon heijastumisesta useista yhdensuuntaisista, läpinäkyvistä heijastavista kerroksista. Helmiäiskiillon perusteet 10 on esitetty kirjassa "Encyclopedia of Polymer Science", John Wiley & Sons, New York, osa 10, sivut 193-211 (1969).

Alustan kuultavuus, määrättynä alustan valon koko-nalsläpäisynä, riippuu alustan paksuudesta. Helmiäiskiillon omaavan alustan valon kokonaisläpäisy ei saa olla suu-15 rempi kuin 25 %, edullisesti korkeintaan 20 %, alustassa, jonka paksuus on vähintäin 100 mikrometriä mitattuna ASTM testimenetelmän D-1003-61 mukaan. 20e-peilikiilto mitattuna Gardner Laboratories Glossgard System 20/60/85 peili-kiiltomittarin avulla on alueella 8-20 kiiltoyksikköä, 20 edullisesti 10-14 kiiltoyksikköä. 20°-peilikiito on mitta sille asteelle, jolla näyte vastaa likimain täydellistä etupintapeiliä, jolle on annettu 100 kiiltoyksikköä oleva maksimiarvo.

Sovellettaessa keksinnönmukaista menetelmää monivä-25 risen koevedoksen valmistamiseksi päällepainatusta varten käytetään positiivisesti tai negatiivisesti toimivia, va-lonherkkiä kerroselementtejä. US-patentissa 3 649 268 (Chu ja Cohen) on esitelty positiivisesti toimivia kerroselementte jä ja näistä elementeistä valmistettuja päällepaina-30 tuksia. US-patentissa 4 174 216 (Cohen ja Fan) on esitetty negatiivisesti toimivia kerroselementtejä ja näistä elementeistä valmistettuja päällepainatuksia. Nämä patentit mainitaan tässä viitteenä. Positiivisesti toimivat, valon vaikutuksesta kovettuvat kerroselementit käsittävät 35 (1) poistettavan tukialustan, (2) valon vaikutuksesta ko- 4 80962 vettuvan tai fotopolymeerikerroksen, joka sisältää vähintäin yhden vapaan radikaalin avulla aloitetun, ketjussa etenevän additiopolymeroituvan yhdisteen, joka sisältää vähintäin yhden etyleenisen pääteryhmän ja additiopolyme-5 roinnin aloittavaa ainetta, joka voidaan aktivoida aktii-nisen säteilyn avulla ja, haluttaessa, yhteensopivaa, mak-romolekylääristä, orgaanista sideainetta ja (3) irroitet-tavan peitekalvon. Negatiivisesti toimivat kerroselementit muodostuvat järjestyksessä pinnalta pohjalle (1) irroitet-10 tavasta peitekalvosta, (2) valon vaikutuksesta kiinnittyvästä kerroksesta, joka sisältää materiaalia, jossa on etyleenisesti tyydyttämättömiä tai bentsofenonityyppisiä ryhmiä ja joka on yleensä tahmatonta, (3) sävytettävästä, orgaanisesta, kosketuksessa olevasta kerroksesta, esimer-15 kiksi tahmeasta, ei-valonherkästä elastomeerikerroksesta, joka voidaan sävyttää levittämällä hienojakoista materiaalia ja (4) alusarkista.

Positiivisesti toimivia ja negatiivisesti toimivia kerroselementtejä käytetään päällekkäispainatuskerrosele-20 menttien muodostamiseksi. Päällekkäispainatuskerroselemen- tit ovat kerroselementtejä, jolloin vähintäin kolme, edullisesti neljä valonherkkää kerroselementtiä, jotka on kuvattu ja väritetty eri väriaineilla, esimerkiksi ei-hopea-halidia sisältävää, väritettyä, valon avulla kuvattua ker-25 roselementtiä, on laminoitu peräkkäin tai kiinnitetty sopivan, keksinnönmukaisen alustan pintaan, kuten seuraavas-sa tarkemmin esitetään. Päällekkäispainatuselementtiä muodostettaessa valonherkissä kerroselementeissä olevat pei-tekalvo ja tukiarkki poistetaan. Yleensä negatiivisesti 30 tai positiivisesti toimiva valonherkkä kerroselementti sijoitetaan päällekkäispainatuskerroselementin uloimmaksi, väritetyksi, valon avulla kuvioiduksi elementiksi. Jos uloin elementti päällekkäispainatuksessa on negatiivisesti toimiva elementti, valotetaan se kauttaaltaan tasaisesti 35 tai ei-kuvionmukaisesti ja läsnäoleva peitekalvo jätetään li 5 80962 paikalleen. Jos uloin elementti on positiivisesti toimiva, valotetaan se kauttaaltaan ei-kuvionmukaisesti ja läsnäoleva peitekalvo poistetaan. Vaihtoehtoisesti positiivisesti toimiva uloin kerroselementti voidaan valottaa met-5 sotintin lävitse ja peitekalvo poistetaan, jolloin pääl-lekkäispainatukselle jää tahmea kerros. Tätä päällekkäis-painatuksen tahmeaa ulkokerrosta voidaan modifioida, kuten on esitetty US-patentissa 4 321 302 (Romano), US-patentis-sa 4 334 009 (Charles ja Heiart), jotka on liitetty tähän 10 viitteiksi.

Yleensä päällekkäispainatuskerroselementissä on sen tukialustalla neljä kuvattua ja väritettyä fotopolymeeri-kerrosta, esimerkiksi keltainen, magenta, syaani ja musta sekä haluttaessa viides kuvaamaton fotopolymeerikerros-15 elementti. Väriaineita ja sävytysaineita, joita käytetään päällekkäispainatuksia valmistettaessa, on esitetty US-patentissa 3 620 726 (Chu ja Manger), 4 909 282 (Gray), 4 215 193 (Manger, Fickes ja Lond) ja 4 286 046 (Cohen ja Fan), jotka tässä viitteenä mainittakoon. Sävytysaineisiin 20 kuuluvat selluloosa-asetaatti-, selluloosa-asetaattibuty- raatti, etyyliselluloosa-, etyylihydroksietyyliselluloosa-hartsiosaset, joiden pinnoilla on erilaisia, väritettyjä pigmenttejä. Ei-hopeahalidia olevien, värisävytettyjen kerroselementtien (kerrosten) paksuudet ovat alueella 25 0,0025 - 0,013 mm, edullisesti välillä 0,0076 - 0,015 mm.

Tämän keksinnön mukaisen päällekkäispainatus-koeve-doksen kriittinen osa on alusta, jolle positiivisesti toimivat ja negatiivisesti toimivat, valonherkät kerrosele-mentit on peräkkäin laminoitu. Aikaisemmin on käytetty 30 paperia olevia alustoja, esimerkiksi valamalla yksipuolisesti päällystettyä Kromekotef® paperia, jota valmistaa Champion Paper and Fiber Combany (täyttämätön paperi) sekä Baryta paperia, jota myy Intermills Corporation, Belgia. On havaittu, että määrätyllä alustalla on vaikutus, jol-35 loin päällekkäispainatuksessa tapahtuu valon sirontaa tai 6 80962 heijastumista, mikä aiheuttaa "pisteen kasvua" tai kuten koevedosalalla tiedetään koevedoksen täyttymistä. Kuvan rasteripisteet ilmenevät suurempina, kuin niiden fysikaalinen koko edellyttäisi. Rasterikuvan täyteläisyyden vä-5 hentämiseksi pienentämällä valon sirontaa on havaittu käyttökelpoisiksi eri tyyppiset helmiäisheij asteiset alustat. Alustojen täytyy omata edelläesitetyt ominaisuudet valon kökonaisläpäisyn ja 20°-peilikiillon suhteen. Nämä ominaisuudet alustassa voidaan saavuttaa eri tavoin seulo raavasti: (1) Paperi tai polymeerikalvo voidaan päällystää helmiäispigmenttien dispersioilla. Sopiviin papereihin kuuluvat valamalla yksipuolisesti päällystetty Kromekot^ paperi; hartsipäällysteinen paperi esimerkiksi Schoeller- 15 paperi, jossa on polyetyleenisulatepäällyste kahdella puo lella, Baryta® paperi, jota myy Intermills Corp., Belgia ja polymeerikalvot, esimerkiksi polyetyleenitereftalaatti jne. Käyttökelpoisiin helmiäispigmenttidispersioihin kuuluvat T102-päällysteinen kiille, jota on läsnä elastomeeri-20 sideainekoostumuksessa, esimerkiksi klorosulfonoidussa po- lyetyleenissä, Ti02-päällysteinen kiille, jota on läsnä akryylisideainekoostumuksessa, esimerkiksi polymetyylimet-akrylaatissa jne.

(2) Polymeerikalvo voidaan täyttää pigmenteillä, 25 esimerkiksi polyetyleenitereftalaatti, joka on biaksiaall- sesti suunnattu, täytetään BaS04:llä tai Ti02:lla, seosta suulakepuristetaan kalvona, jäähdytetään ja suunnataan (muodostetaan huokosia) biaksaalisesti venyttämällä toisiaan vastaan kohtisuorassa suunnassa ja kalvo lämpökove-30 tetaan, kuten Mathews et ai ovat esittäneet US-patentissä 3 944 699; ja CaC03-täytteinen polypropyleeni; (3) Polyetyleenitereftalaattikalvo voidaan täyttää, kuten Mathews et ai ovat esittäneet US-patentissa 3 944 699. Muut lisätukialustat, esimerkiksi paperi, jolle 35 on laminoitu ohut kerros biaksiaalisesti suunnattua poly-

II

7 80962 etyleenitereftalaattia, joka on täytetty polypropyleenillä ja/tai BaS04 tai Ti02-materiaalilla, ovat käyttökelpoisia edellyttäen, että ne omaavat edelläesitetyt ominaisuudet. Suunnatulla polyetyleenitereftalaattikalvolla voi olla 5 kiinnittymistä edistävä päällyste tai välikerros levitettynä pinnalle, jolle valon avulla kuvattujen kerrosele-menttien värisävytetty kerros on laminoitu. Sopivia väli-kerroksia ovat polyvinyylikloridi, polymetyylimetakrylaat-ti jne. Haluttaessa polymeerialustan takapinta voi olla 10 käsitelty koronapurkauksella ja/tai päällystetty tunnetuilla antistaattisilla aineilla staattisesti kiinnitart-tuvan lian vähentämiseksi, jolloin varmistetaan parempi kosketus käsitellyn kerroselementin ja helmiäisalustan välille. Positiivisesti toimivan päällekkäispainatuksen 15 suositeltava toteutus on esitetty esimerkissä 1 ja negatiivisesti toimivan päällekkäispainatuksen esimerkissä 2.

Teollinen sovellettavuus

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää valmistettaessa korkealaatuisia päällekkäispainatuksia, jois-20 sa käytetään joko positiivisesti toimivia, valon vaikutuksesta polymeroituvia kerroselementtejä tai negatiivisesti toimivia valonherkkiä kerroselementtejä, jotka laminoidaan peräkkäin parannetulle alustalle, jolloin kuvan rasteri-pisteiden pistekasvu on huomattavasti pienentynyt. Pääl- 25 lekkäispainatusalustat, jotka vähentävät valon sirontaa, omaavat suuren heijastuskyvyn, suuren peilimäisen ja diffuusin heijastuksen suhteen ja suuren peittokyvyn. Korkealaatuiset päällekkäispainatukset ovat käyttökelpoisia koe-vedoksina sekä rainansyötössä graafisen teollisuuden jul-30 kaisupainatuksessa että arkkisyöttöalueilla.

Esimerkit

Seuraavat esimerkit esittelevät keksintöä, jolloin osat ja prosenttiluvut ovat painon mukaan. Polymeeriyhdis-teiden molekyyli painot ovat keskimääräisiä molekyylipaino-35 ja (Μ„). Polymeerien Μ,,-arvot voidaan määrätä käyttäen va- β 80962 lon sirontamenetelmiä tunnettujen standardinäytteiden mukaan, esimerkiksi polystyreeniä, polymetakryylihappoa, polymetyylimetakrylaattia jne., kuten alan asiantuntijat tietävät.

5 Esimerkki 1

Valmistetaan fotopolymeroituva koostumus, kuten Charles on esittänyt US-patentissa 4 427 761, sarake 6 rivit 6-20, mikä tässä viitteenä mainittakoon. Seosta päällystetään 0,0025 mm paksuiselle polyetyleeniterefta-10 laatti-alustalle ja 0,0025 millimetrin paksuinen polypro- pyleeniä oleva peitekalvo laminoidaan päällysteelle huoneenlämpötilassa. Peitekalvo poistetaan huoneenlämpötilassa, millä ei oleellisesti ole vaikutusta fotopolymeroitu-vaan kerrokseen, ja kerros laminoidaan noin 110°C lämpöti-15 lassa kiinteäalustaisen siirtokoneen avulla, kuten Chu et ai. ovat esittäneet US-patentissa 3 594 535, mikä tässä viitteenä mainittakoon, helmiäisalustalle, jonka valon kokonaisläpäisy on korkeintaan 20 % ja 20°-peilikiilto 11 kiiltoyksikköä. Helmiäisalusta on biaksiaalisesti orien-20 toitua polyetyleenitereftalaattikalvoa, joka on täytetty polypropyleenillä ja BaS04:llä ja jonka paksuus on 0,229 mm. Fotopolymeerikerros valotetaan noin 68,6 cm:n etäisyydeltä miinus-sinisen erottelurasteripositiivin lävitse noin 8 sekunnin aikana käyttäen nuArd® Plate Maker "Flip 25 Top", Model FT26M-2 hiilivalokaarilähdettä. Muihin käyttökelpoisiin valolähteisiin kuuluvat Violu*^ ja Addalux^ valolähteet. Yleensä valolähteiden teho on 5 kW, vaikka eräiden teho on 2 kW. Tyypilliset valotusolosuhteet 73,66 x 101,6 cm kooltaan olevilla koevedoksille (fotopo-30 lymeerHamppu käyttäen Kokomo® suodatinta nro 400, Kokomo Opalescent Glassa Co., Kokomo, IN) koevedosetäisyydelle '101,6 cm ovat 15 - 20 sekuntia positiivisesti toimivalle fotopolymeerille. Polyetyleenitereftalaattialusta poistetaan huoneenlämpötilassa ja keltaista Dalamax® sävytysväriä 35 (Pigment yellow 74 C.I. nro 11741), joka on valmistettu

II

g 80962 US-patentln 4 215 193 (Manger et ai) esimerkin 9 mukaan, levitetään fotopolymeerlplnnalle. Ylimääräinen sävytysvärl poistetaan vanutukon avulla. Sävytysvärl kiinnittyy vain niihin alueisiin, jotka eivät altistuneet säteilylle.

5 Peitekalvo poistetaan toiselta kerroselementiltä, joka on päällystetty edelläesitetyllä koostumuksella ja kirkas fotopolymeerikerros laminoidaan edellä saadulle keltaiseksi sävytetylle kerrokselle 110°C lämpötilassa. Kaksikerroksinen kaivorakenne valotetaan miinus-vihreän 10 erottelurasteripositiivin lävitse 3 sekunnin aikana käyttäen nuArd® valolähdettä. Kerroksen alusta poistetaan foto-polymeeriltä ja magneta-sävytysväriä, dispersio, joka muodostuu 50 prosentista seosta, joka sisältää kinakridoni-magentaa, Quindo Magenta (C.I. Pigment Red 122) ja Indo 15 Brilliant Scarlet sävytysväriä (pigment Red 123, C.I. nro 71145) ja 50 prosenttia selluloosa-asetaattia, mikä dispersio on valmistettu US-patentin (Manger et ai) 4 215 193 esimerkin 11 mukaan, levitetään valotetulle pinnalle huoneenlämpötilassa. Ylimääräinen sävytysväri poistetaan pö-20 lyttämällä vanutyynyn avulla ja pigmentti kiinnittyy vain valottamattorniin alueisiin.

Peitekalvo poistetaan kolmannelta fotopolymeroitu-valta kerroselementiltä ja kirkas fotopolymeerikerros laminoidaan magentalla sävytetylle, edellä saadulle kerrok-25 selle 110°C lämpötilassa. Tämä valotetaan miinus-punaisen rasterinegatiivin lävitse 3 sekunnin aikana käyttäen nuArd®-valolähdettä. Polyetyleenitereftalaattialusta poistetaan kerrokselta ja ftalosyanidia olevaa syaanisävytysväriä, joka on dispersio seoksesta, joka sisältää 50 % 30 Monastral® Blue G (kupariftalosyaniini-pigmentti Blue 15, C.I. nro 74160) ja Monastral* Green G (Pigment Green 7, C.I. nro 74260) ja 50 % selluloosa-asetaattia, valmistettuna US-patentin 4 215 193 (Manger et ai) esimerkin 1 mukaisesti, pölytetään valotetulle pinnalle huoneenlämpöti-35 lassa. Ylimääräinen sävytysväri poistetaan vanutyynyn 10 80962 avulla, jolloin pigmenttiä jää vain valottamattomille alueille.

Neljäs fotopolymeroituva kerros laminoidaan kolme-kerroksisen kaivorakenteen syaaniväritetylle kerrokselle 5 samaa menettelyä käyttäen ja samoissa olosuhteissa, joita käytettiin kahta aikaisempaa kerrosta valmistettaessa. Neljäs kerros valotetaan mustakopio-rasteripositiivin lävitse 3 sekunnin aikana nuArd® valolähdettä käyttäen. Poly-etyleenitereftalaattialustan poistamisen jälkeen hiilimus-10 tasävytysväriä, Carbon Black, SterincJ® NS N774 (C.I. Pigment Black 7, C.I. nro 77266), joka on valmistettu US-pa-tentin 4 215 193 (Manger et ai.) esimerkin 10 mukaan, esi-dispergoituna pentaerytritolihartsiin, levitetään paljastuneelle alueelle huoneen lämpötilassa. Ylimääräinen pig-15 mentti poistetaan pölyttämällä vanutukon avulla, jolloin pigmenttiä jää vain alivalotetuille alueille.

Viides fotopolymeroituva kerros laminoidaan nelivä-risen koevedoksen päälle ja kerros valotetaan kauttaaltaan 12 sekunnin aikana sen polyetyleenitereftalaattialustan 20 lävitse nuArc^ valolähdettä käyttäen. Alusta poistetaan ja saadaan erinomainen, suojattu, nelivärinen värikoevedos. Koevedos on parempi kuin samaa tyyppiä oleva koevedos, jossa alusta on kaupallisesti saatava, ei-helmiäiskiiltoi-nen, täyttämätön paperi, yhdeltä puolelta valamalla pääl-25 lystettyä Kromekotef®-paperia, jonka 20°-peilikiilto on 25 kiiltoyksikköä.

Esimerkki 2

Valmistetaan päällekkäispainatustyyppiä oleva, negatiivisesti toimiva, esipainovärikoevedos, kuten Romano 30 on esittänyt US-patentissa 4 321 320, sarakkeesta 5 riviltä 21 sarakkeeseen 6 riville 2, mikä tässä viitteenä mainittakoon. Polyetyleenitereftalaattikalvo, jolla on silok-saania oleva irroituspäällyste, poistetaan sävytettävältä, tahmealta kerrokselta ja saatu kerroselementti laminoidaan 35 sitten 100°C:n lämpötilassa helmiäiskiiltoalustalle, joka

II

11 80962 on esitetty esimerkissä 1. Kerroselementti valotetaan sitten mlinus-sinisen rasterivärierottelunegatiivin lävitse, jolloin valotus tehdään sähköstaattisella purkauksella käsitellyn, kirkkaan polyetyleenitereftalaattikalvon lä-5 vitse. Valotusaika on noin 30 sekuntia valotuslaitteessa, joka on nimeltään Berkey-Ascor Vacuum Printer ja joka on varustettu fotopolymeerilampulla (2 kW) ja Kokomd® lasisuo-dattimellä (nro 400), Kokomo Opalescent Glassa Co, Kokomo IN. Muita valotuslaitteita voidaan käyttää, kuten esimer-10 kissä 1 on esitetty. Etäisyys lampun ja tämän laitteen tyhjiökehyksen välillä on noin 96,52 cm. Valotuksen jälkeen valotettu kerroselementti kiinnitetään liimanauhalla lujasti sopivalle tasaiselle alustalle ja kirkas polyety-leenitereftalaattia oleva peitekalvo poistetaan vetämällä 15 yhdestä kulmasta tasaiselle, jatkuvalla liikkeellä noin 135-180° kulmassa. Tämä voidaan tehdä kohotetussa, esimerkiksi 32°C olevassa lämpötilassa. Saatu paljas, fotopolyme-roitu kuva kiinnittyy valon vaikutuksesta sähköstaattisella purkauksella käsitellylle kalvolle ja poistetaan kalvon 20 kanssa, jolloin paljastuvat vastaavat alueet tahmeaa, elastomeerista koskettavaa kerrosta paperialustalla. Koskettavan kerroksen paljaat alueet sävytetään käyttäen keltaista sävytysväriä, Dalama® (Pigment Yellow 74, S.I. nro 11741). Toinen laminaatti (III), jolta irroituspäällys-25 teellä varustettu polyetyleenitereftalaattikalvo on poistettu, kuten edellä on esitetty, laminoidaan keltaisen kuvan päälle ja valotetaan kohdistettuna rasterinegatii-vin, miinus-vihreän värierottelufilmin lävitse. Toisen laminaatin kirkas, pintakäsitelty polyetyleenitereftalaat-30 tikalvo poistetaan sitä koskettavalta kerrokselta, jolloin paljastuu kuva, joka sävytetään magentasävytysvärillä, kuten edellä on esitetty. Menettely toistetaan sitten mii-nus-sinistä varten (syaanisävytysväri) ja mustalle negatiiville. Käytetyt sävytysvärit on esitetty edellä esimer-35 kissä 1. Tämä menettely antaa erinomaisen negatiivisen, nelivärisen, päällekkäispainatusvedoksen.

12 80962

Patenttivaatimukset 1. Menetelmä monivärisen päällekkäispainatusvedok-sen valmistamiseksi, jolloin huomattavasti pienennetään 5 pisteen kasvua, jossa vedoksessa on vähintäin kolme, ei-hopeahalidia olevaa, valon avulla kuvattua ja värisävytet-tyä kerroselementtiä, joista jokaisen paksuus on suurempi kuin 0,0025 mm, laminoituna peräkkäin alustalle, jolloin jokainen värisävytetty, valon avulla kuvattu kerrosele-10 mentti on valotettu eri värierottelukuvan lävitse ja väritetty määrättyyn spektrialueeseen, mikä vastaa velotuksessa käytetyn värierottelukuvan väriä ja jolloin mainitun alustan valon kokonaisläpäisy ei ole suurempi kuin 24 %, tunnettu siitä, että alusta, jolle värisävytetyt 15 ja valon avulla kuvatut kerroselementit on laminoitu, on helmiäiskiiltoalusta, jonka 20°-peilikiilto on alueella 8-20 kiiltoyksikköä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on päällystetty helmiäis- 20 kiiltopigmentin dispersiolla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on paperia.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on polymeerikalvoa.

25 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että helmiäiskiiltopigmentti on Ti02-päällysteinen kiille elastomeerisessä polymeerisideainees-sa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että helmiäiskiiltopigmentti on Ti02- päällysteinen kiille elastomeerisessä polymeerisideainees-sa.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elastomeerinen polymeerisideaine on 35 klorosulfonoitua polyetyleeniä.

li 13 80962 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elastomeerinen polymeerisideaine on klorosulfonoitua polyetyleeniä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-5 n e t t u siitä, että helmiäiskiiltoalusta on suunnattu polyetyleenitereftalaattikalvo, joka on täytetty polypro-pyleenillä ja/tai BaS04:lla.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että helmiäiskiiltoalusta on poly- 10 propyleenikalvo, joka on täytetty CaC03:lla.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että helmiäiskiiltoalusta on ilmalla täytettyä polyetyleenitereftalaattia.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että valon avulla kuvattu kerros- elementti muodostui ennen valotusta tahmattomasta, valon vaikutuksesta kovettuvasta materiaalista, jossa on etylee-nisesti tyydyttämättömiä tai bentsofenonityyppisiä ryhmiä ja sitä koskettavasta kerroksesta ei-valonherkkää, tahmeaa 20 orgaanista materiaalia.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valon avulla kuvattu kerros-elementti käsittää ennen valotusta tahmean, fotopolymeroi-tuvan kerroksen.