FI80156C - Ljuskaenslig blandning baserad pao en diazoniumsalt-polykondensationsprodukt och av blandningen framstaellt ljuskaensligt tryckmaterial. - Google Patents

Description

1 80156

Valonherkkä seos, joka perustuu diatsoniumsuola-polykonden-saatiotuotteeseen, ja seoksesta valmistettu valonherkkä painomateriaali 5 Keksintö koskee valonherkkää seosta, joka sisältää diatso- niumsuolapolykondensaatiotuotetta ja polymeeristä sideainetta, ja joka erityisesti sopii painolevyjen valmistukseen.

DE-kuulutusjulkaisun 2 024 244 (= US-kuulutusjulkaisu 3 867 147) mukaan voidaan painolevyjä valmistaa valonherkistä 10 painomateriaaleista, jotka muodostuvat kondensaatiokykyisten diatsoniumsuolojen ja muiden ei-valonherkkien, kondensaatio-kykyisten yhdisteiden muodostamista sekakondensaatiotuotteis-ta valinnaisesti yhdistelmänä polymeeristen sideaineiden kanssa. Näille valonherkille materiaaleille on tunnusomaista suu-15 ri valonherkkyys ja hyvä painosmäärä. Painosmäärä on erityisen suuri käytettäessä veteenliukenemattomia sideaineita kuten polyvinyyliformaalia, mutta toisaalta tällaisia pinnoitteita voidaan työstää puhtaiksi vain sellaisilla kehitteillä, jotka sisältävät huomattavan paljon haihtuvia orgaanisia liuot-20 timia.

DE-kuulutusjulkaisusta 3 130 987 tunnetaan vastaavanlaisia seoksia, jotka sideaineena sisältävät styreeni-maleiini-happoanhydridisekapolymeraatteja ja jotka voidaan kehittää pelkästään emäksisillä vesiliuoksilla. Näiden sideaineiden 25 happo-luku on yleensä yli 100. Näistä seoksista valmistetut painolevyt tuottavat kuitenkin pienemmän painosmäärän kuin seokset, jotka sisältävät emäksiseen vesiliuokseen liukenemattomia sideaineita.

Lisäksi tunnetaan DE-kuulutusjulkaisusta 3 036 077 30 vastaavia seoksia, jotka sideaineena sisältävät polymeerejä, joissa sivuketjuina on alkenyylisulfonyyliuretaaniryhmiä. Myös nämä seokset voidaan kehittää pelkästään vesiliuoksilla. Työstettäessä laakapainolevyiksi saadaan kuitenkin valokovetettu-ja pinnoitteita, joiden värinotto ei ole tyydyttävä.

2 80156 US-kuulutusjulkaisusta 2 861 058 tunnetaan valonherkkiä polymeerejä, joissa sivuketjuina on kanelihapporyhmiä ja dikarboksyylihappomonoesteriryhmiä. Nämä polymeerit sisältävät suhteellisen paljon happoryhmiä, joita vastaavat happo-5 luvut ovat vähintään 100:sta n. 300:aan, jotta pinnoitteet liukenisivat emäksiseen vesiliuokseen.

DE-kuulutusjulkaisussa 2 751 060 kuvataan valonherkkiä seoksia, jotka muodostuvat valonherkästä hartsista ja sellu-loosaeetteridikarboksyylihappopuoliesteristä. Seoksista valio mistetaan valoresistipinnoitteita ja niille on ominaista hyvä syövytyksenkestävyys. Perusmateriaalina toimivan sellu- -loosan voimakkaan hydrofiililuonteen vuoksi nämä polymeerit eivät yleensä ole riittävän oleofiilisiä mahdollistamaan käytön painolevyjen kuvanpainatusosissa. On myös hankalaa substi-15 tuoimalla remunneella riittävän laajasti molekyylikooltaan ja rakenteeltaan ennalta määrätyn selluloosamolekyylin ominaisuuksia.

Keksinnön tehtävänä on ehdottaa negatiivisesti toimiva valonherkkä seos painolevyjen ja erityisesti laakapainole-20 vyjen valmistamiseksi, joka omaa tunnettujen, diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotteisiin perustuvien seosten kaikki edut, joka voidaan kehittää olennaisesti liuotteettomilla neutraaleilla tai emäksisillä vesiliuoksilla ja jolla tämän lisäksi saadaan painolevyjä, joiden suuri painosmäärä ja hyvä värin-25 otto on tähän saakka ollut mahdollista saavuttaa vain paino-levyillä, joiden kehittämisessä on lisäksi käytettävä suurehkoja määriä orgaanisia liuottimia.

Keksinnön mukaisesti ehdotetaan valonherkkä seos, joka sisältää diatsoniumsuola-polvkondensaatiotuotetta ja ei-va-30 lonherkkää polymeeristä sideainetta, jossa sivuketjuina on karboksyyliryhmiä, joka seos liukenee emäksisiin vesiliuoksiin tai ainakin turpoaa niissä.

Keksinnön mukainen seos tunnetaan siitä, että sideaine on reaktiotuote, joka muodostuu orgaanisen polykarboksyyli-35 hapon intramolekulaarisesta anhydridistä ja vinyylialkoholi-yksiköitä sisältävästä synteettisestä polymeeristä, jossa

II

3 80156 ei ole muita happoanhydridien kanssa reaktiokykysiä funk-tioryhmiä. Happoanhydridi on mieluiten johdettu di- tai trikarboksyylihaposta, erityisesti dikarboksyylihaposta, ja se voi sisältää kaksi tai useampia renkaita.

5 Erityisen suositeltavia sideaineita saadaan antamalla

reagoida happoanhydridien kanssa, jotka ovat kaavaa I, II tai III

R\ /r4 10 R1—C—CO C- CO^ || /0 (1) 70 (II)

R2 — C —CO /CH -CO

R5 r6

15 I

c.

y I ^CH — CO (III) Z Y | X0 \ I CH — CO^ 20 c7 R7 25 joissa R3 ja R2 ovat erikseen vetyatomeja tai alkyyliryhmiä tai yhdessä muodostavat aromaattisen tai heteroaromaattisen, valinnaisesti substituoidun ja valinnaisesti osaksi hvdratun 5- tai 6-jäsenisen renkaan, johon kondensaation kautta voi liittyä yksi tai kaksi aromaattista tai sykloalifaattista 30 rengasta, R3, R4 ja RS ovat erikseen vetyatomeja tai alkyyliryhmiä tai R^ ja R^ muodostavat yhdessä valinnaisesti substituoidun, tyydyttyneen tai tyydyttymättömän alifaattisen renkaan, jossa X mukaanlukien voi olla viisi tai kuusi rengas-jäsentä, R^ ja R7 ovat vetyatomeja tai alkyyliryhmiä, X on 35 yksinkertainen sidos, 1,1-alkyleeniryhmä, 1,1-sykloalkylee- niryhmä, joka voi valinnaisesti olla substituoitu, happiatomi 4 80156 tai rikkiatomi, Y on happiatomi tai rikkiatomi, 1,1- tai 1,2-alkyleeniryhmä tai 1,2-alkenyleeniryhmä johon kondensöitu-neena voi valinnaisesti liittyä aromaattinen tai sykloalifaat-tinen rengas, ja Z on tyydyttyneen tai tyydyttymättömä, valin-5 naisesti substituoidun renkaan täydentämiseen tarvittava rengasjäsen, jolloin tähän renkaaseen voi kondensoituneina liittyä yksi tai kaksi aromaattista tai sykloalifaattista rengasta.

Kun R^, R2, R3, R4, R“*, R6 tai R7 on alkyyliryhmä, siinä 10 on yleensä 1-4, mieluiten 1-2 hiiliatomia. Aromaattisiin tai sykloalifaattisiin renkaisiin liittyvät substituentit ovat esim. alkyyliryhmiä, alkoksiryhmiä, halogeeniatomeja, nitro-ryhmiä tai karboksyyliryhmiä.

Esimerkkejä sopivista häppoanhydrideistä ovat maleiini-15 happoanhydridi ja johdannaiset, esim. dimetyylimaleiinihappo-anhydridi tai sitrakonihappoanhydridi, meripihkahappoanhydri-di ja johdannaiset, esim. metyylimeripihkahappoanhydridi, glutaarihappoanhydridi ja johdannaiset, esim. 3-metyyliglutaa-rihappoanhydridi, 3,3-tetrametyleeniglutaarihappoanhydridi 20 tai kamferihappoanhydridi, 3-oksaglutaarihappoanhydridi ja johdannaiset, ftaalihappoanhydridi ja substituutiotuotteet, esim. kloori-, nitro- tai karboksiftaalihappoanhydridi, osaksi tai täysin hydratut ftaalihappoanhydridit, esim. heksahyd-roftaalihappoanhydridi tai syklohekseeni-1,2-dikarboksyyli-25 happoanhydridi, naftaleeni-2,3-dikarboksyylihappoanhydridi tai naftaleeni-1,8-dikarboksyylihappoanhydridi ja niiden substituutiotuotteet, pyridiini-o-dikarboksyylihappoanhydridi ja sen substituutiotuotteet, pyratsiini-o-dikarboksyylihappo-anhydridi ja sen substituutiotuotteet, furaani-o-dikarboksyyli-30 happoanhydridi tai furaani-2,5-dikarboksyylihappoanhydridi, niiden substituutiotuotteet ja niiden osaksi tai täysin hydratut johdannaiset, tiofeeni-o-dikarboksyylihappoanhydri-di tai tiofeeni-2,5-dikarboksyvlihappoanhydridi, niiden substituutiotuotteet ja niiden täysin tai osaksi hydratut johdannai-35 set, di-lai polysykliset anhydridit, jotka muodostuvat diee-nin ja maleiinihappoanhydridin Diels-Alderreaktiossa, esim.

li furaanin, antraaeenin, sykloheksadieeni-1,3:n tai syklopen- tadieenin ja maleiinihappoanhydridin muodostamat additiotuot- teet.

5 80156

Suositeltavia ovat maleiini-, ftaali-, meripihka- ja 5 3-oksaglutaarihappoanhydridin kanssa muodostuvat reaktiotuot teet .

Hydroksiryhmiä sisältävinä synteettisinä polymeereinä tulevat erityisesti kysymykseen vinyylialkoholiyksikköjä sisältävät polymeerit ja näiden lisäksi epoksihartsit ja 10 saippuoidut epoksihartsit, allyylialkoholin tai korkeampien tyydyttymättömien alkoholien muodostamat sekapolymeerit, poly-hydroksialkyyliarkrylaatit ja -etakrylaatit ja vastaavanlaiset polymeraatit.

Sopivia vinyylialkoholuyksikköjä sisältäviä polymeerejä 15 ovat osaksi saippuoidut polyvinyyliesterit, vapaita hydroksiryhmiä sisältävät polyvinyyliasetaalit sekä vastaavat vinyyli-esteri- tai vinyyliasetaali- tai vinyylialkoholiyksikköjä sisältävien sekapolymeerien tai sekapolymeraattien kanssa muodostuvat reaktiotuotteet.

20 Karboksyyliryhmiä sisältävien sideaineiden molekyyli- paino voi vaihdella laajoissa rajoissa. Yleensä käytetään sideaineita, joiden keskimääräinen molekyylipaino on 5000 n.

200 000 ja suurempi, mieluiten 10 000 - 100 000. Sideaineiden happoluku on yleensä 5-80, mieluiten 10-70. Siten poly-25 meerien happoluvut ovat selvästi pienempiä kuin tähän saakka valonherkissä seoksissa käytettyjen samansukuisten sideaineiden, sikäli kun nämä seokset on aiottu ja sopivat kehitettäviksi vedessä.

Happoanhydridin ja hydroksiryhmiä sisältävien polymee-30 rien reaktio tapahtuu erittäin selväpiirteisesti ja monissa tapauksisa kvantitatiivisesti ja siten reaktion toistettavuus on erittäin hyvä. Sideaineen haluttu happoluku on siten säädettävissä tarkasti ja toistettavasti esim, silmälläpitäen määrätyn kehitteen käyttöä.

35 Reaktio voi tapahtua ketoneissa kuten butanonissa tai tetrahydrofuraanisaa, dioksaanissa tai muissa eettereissä.

6 80156

Reaktio voi tapahtua ketoneissa kuten butanonissa tai tetrahydrofuraanissa, dioksaanisaa tai muissa eettereissä. Katalyyttinä käytetään sopivasti tertiaarisia amiineja. Yleensä käytetään 100 paino-osaa kohti hydroksiryhmiä sisäl-5 täviä polymeerejä 0,5 - 20 paino-osaa anhydridiä, 1000 - 3000 paino-osaa liuotinta ja 0,5-5 paino-osaa tertiääristä amiinia.

Sopivia diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotteita ovat kondensaatiotuotteet, jotka syntyvät kondensaatiokykyisistä 10 aromaattisista diatsoniumsuoloista, esim. difenyyliamiini- 4-diatsoniumsuoloista ja aldehydeistä, mieluiten formaldehydistä. Erityisen edullisesti käytetään sekakondensaatiotuot-teita, jotka sisältävät diatsoniumsuolayksikköjen lisäksi muita ei-valoherkkiä yksikköjä, jotka on johdettu kondensaatio-15 kykyisistä yhdisteistä, erityisesti aromaattisista amiineis ta, fenoleista, fenolieettereistä, aromaattisista tioeettereis-tä, aromaattisista hiilivedyistä ja orgaanisista happoamideis-ta. Näitä kondensaatiotuotteita on kuvattu DE-kuulutusjulkaisussa 2 024 244. Yleisesti ottaen sopivia ovat kaikki 20 diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotteet, jotka on kuvattu DE-kuulutusjulkaisussa 2 739 774.

Diatsoniumsuolayksiöt A-N2X ovat mieluiten peräisin yh- 8 9 10

disteistä, jotka ovat kaavaa (R -R -) R -N~X, jolloin X

P L 8 on diatsoniumyhdisteen anioni, p on kokonaisluku 1-3, R on 25 aromaattinen tähde, joka on ainakin yhdessä asemassa, joka mahdollistaa kondensaation aktiivisen karbonyyliyhdisteen 10 9 kanssa, R on fenyleeniryhmä, R on yksinkertainen sidos tai jokin ryhmistä

II

7 80156 -(CH ) -NR11-,.

2 q -O- (CH ) -NR1 1 - , 2 r -S- (CH ) -NR1 2 r 5 -S-CH^CO-NR11 - , -O-R12-0-, - 0 - - s - 10 -CO-NR1 1 - joissa q on luku 0-5, r on luku 2-5, on vety, 1-5 hii liatomia sisältävä alkyyliryhmä, 7-12 hiiliatomia sisältävä aralkyyliryhmä tai 6-12 hiiliatomia sisältävä aryyliryhmä ja rx on 6-12 hiiliatomia sisältävä aryleeniryhmä.

Keksinnön mukaiset seokset sisältävät yleensä 5-90, mieluiten 10-70 paino-% diatsoniumyhdistettä ja 95-10, mieluiten 90-30 paino-% polymeeristä sideainetta.

Valonherkän seoksen stabiloimiseksi on eduksi lisätä 20 siihen happamasti reagoiva yhdiste. Kysymykseen tulevat mine-raalihapot ja vahvat orgaaniset hapot joista suositeltavia ovat fosforihappo, rikkihappo, perkloorihappo, boorihappo tai p-tolueenisulfonihappo. Erityisen sopiva happo on fosforihappo.

25 Seoksiin voidaan lisäksi lisätä pehmitteitä, tarttumis- aineita, väriaineita, pigmenttejä ja kuvanmuodostajia.

Näiden lisäaineiden laatu ja määrä riippuvat valonherkän seoksen käyttötarkoituksesta. Tällöin on periaatteessa otettava huomioon, että lisätyt aineet eivät liiaksi absorboi 50 silloittumisessa välttämätöntä aktiinista valoa, mikä vähentäisi käytännössä valonherkkyyttä.

Valonherkät seokset voivat lisäksi sisältää väriaineita ja/tai pigmenttejä,jotka toimivat sekä kontrastiaineena että myös pinnoitetta kovettavana aineena. Kysymykseen tulevat väri-55 aineet on mainittu esim. US-kuulutusjulkaisuissa 3 218 167 ja 8 80156 3 884 693. Erityisen sopivia ovat esi. Viktoriarenblau FGA, renolisininen B2G-H (C.I. 74160), kristallivioletti tai roda-miini 6 GDN (C.I. 45160). Kuvakontrastin lisäämiseksi valotuk-sen jälkeen voidaan käyttää metaniilikeltaista (C.I. 13065), 5 metyylioranssia (C.I. 13025) tai fenyyliatsodifenyyliamiinia.

Määrättyihin tarkoituksiin saattaa olla eduksi lisätä keksinnön mukaisiin valonherkkiin seoksiin muita polymeerejä määränä 40 paino-%:iin saakka yllä kuvatusta polymeerisestä sideaineesta laskettuna.Tähän tarkoitukseen sopivat hartsit 10 ovat sellaisia,jotka sisältävät hydroksyyli- tai karboksyyli-ryhmiä tai amidi- tai uretaaniryhmittymiä.

Muiden kuin kuvattujen karboksyyliryhmiä sisältävien sideaineiden lisääminen johtaa monissa tapauksissa valon-herkän seoksien monien ominaisuuksien ei-toivottuun huonone-15 miseen, mikä yleensä johtuu pinnoitteen yksittäisaineosien yhteensopimattomuudesta. Mutta yllä mainitut hyvin sopivat lisähartsit voivat johtaa esim. irtirepeytymisen estokyvyn parantumiseen ja siten ne lisäävät painosmäärää käytettäessä seosta laakapainolevyssä.

20 Suositeltavista lisäpolymeereistä mainittakoon amidi- ja uretaaniryhmäpitoiset polymeerit. Niinpä yllä mainittuihin tarkoituksiin voidaan edullisesti käyttää DE-kuulutusjulkaisussa 2 218 821 käytettyjä polyamideja tai DE-kuulutus-julkaisusta 2 948 554 tunnettuja polyuretaaneja tai DE-kuu-25 lutusjulkaisuista 2 053 363 ja 2 053 364 tunnettuja sulfonyyli-uretaaneja.

Erityisen sopivaksi on osoittautunut polyamidien ja polyuretaanien lisääminen, joilla on suunnilleen sama molekyyli-paino kuin valonherkässä seoksessa käytettävillä karboksyyli-30 ryhmäpitoisilla polymeereillä.

Seuraavassa esitetään keksinnön valonherkän seoksen tärkeimpien aineosien suositeltava painojakautuma laskettuna haih-tumattomien aineosien pitoisuudesta, ts. aineosien, jotka jäävät kiinteään valonherkkään pinnoitteeseen liuottimen 35 haihduttamisen jälkeen.

il 9 '80156

Sideainetta 30-90 %

Diatsoniumsuola-polykondensaatio-tuotetta 10-70 %

Happoa 0-10 % ^ Väriainetta tai pigmenttiä 0-12 %

Valotuskontrastiainetta(väriaine) 0- 5 %

Pohjamateriaalin pinnoitus tapahtuu vastaavien orgaanisten liuottimien tai liuotinseosten välityksellä ja tavallisesti valelemalla, ruiskuttamalla tai kastamalla.

Sopivia liuottimia ovat alkoholit, ketonit, esterit, eetterit ja vastaavat. Tällöin ovat edullisiksi liuottimiksi osoittautuneet glykolien tai ketoalkoholien osaeetterit.

Sopivan pinnoitepohjan muodostavat esim. magnesium, sinkki, kupari, mekaanisesti, kemiallisesti tai sähkökemialli-35 sesti karheutettu alumiini, anodoitu alumiini, teräs ja myös polyesteri- tai selluloosa-asetaattifolio, perlonharsokangas jne., joiden pinta tarpeen mukaan esikäsitellään. Pohjamateriaali voi toimia lopullisena pinnoitepohjana tai tilapäisenä pohjamateriaalina, jolta valonherkkä pinnoite siirretään 20 laminoimalla työstettävään välineeseen.

Valonherkistä seoksista saadulla painomateriaalilla valmistetaan toisaalta kuvia sopiville pohjamateriaaleille tai painoarkeille ja toisaalta niistä valmistetaan kohokuvia, joilla on käyttöä painokehilöinä, serigrafiaverkkoina, ei-25 painettavien kuvankohtien suojana jne.

Tämän lisäksi on myös mahdollista käyttää valonherkkiä seoksia UV-valotuksella kovetettavien lakkojen valmistamiseksi, joita voidaan käyttää pinnan suojaukseen tai formuloitaessa UV-kovetettavia painovärejä.

30 Seos sopii erityisen hyvin laakapainolevyjen valmistuk seen, joiden pohjamateriaalina on alumiini.

Erityisen suositeltavasti käytetään alumiinia, jota tätä tarkoitusta varten esikäsitellään tavalliseen tapaan esim. karheuttamalla mekaanisesti,kemiallisesti tai sähkökemialli-35 sesti ja sitten valinnaisesti hapettamalla anodisesti. On eduksi jatkokäsitellä tätä pohjamateriaalia esim. polyvinyyli-fosfonihapolla, alkalisilikaätilla, fosfaatilla, heksafluori- 10 80156 sirkonaatilla, kromaatilla, boraatilla, polyakryyliamidilla ja selluloosajohdannaisilla.

Seoksista saadut painomateriaalit työstetään tunnettuun tapaan valottamalla kuvan saamiseksi ja pesemällä valottamat-5 tomat pinnoitealueet pois sopivalla kehitteellä.

Painomateriaali valotetaan tavalliseen tapaan originaalin alla kopiointivalonlähteillä, jotka emittoivat mahdollisimman paljon ultraviolettialueella olevaa spektrin osaa. Valotus voi myös tapahtua laserilla. Sopivia valotuslähteitä 10 ovat teholtaan sopivat lyhytaaltoiset laserit, esim. Ar-laser, kryptonionilaset ja helium/kadmiumlaser, jotka emittoivat alueella n. 300-600 nm, mutta jollekin pinnoitteille voidaan myös käyttää CC^-laseria, joka emittoi aallonpituudella 10,6^um, tai YAG-laseria,joka emittoi aallonpituudella l,06yUm. 15 Kehiteliuoksina käytetään neutraaleita tai emäksisiä ve siliuoksia, joiden pH on 8-14, mieluiten 9-12, ja jotka sisältävät puskuroivia suoloja, esim. vesiliukoisia alkali-fosfaatteja, -silikaatteja, -boraatteja, karbonaatteja, -ase-taatteja tai -bentsoaatteja. Muina aineosina käytetään kostu-20 tusaineita, mieluiten anionisia kostutusaineita, ja valinnaisesti vesiliukoisia polymeerejä. Liuos voi myös sisältää pieniä määriä, esim. 5 paino-%:iin saakka, mieluiten enintään 2 paino-%, veteen sekoittuvia orgaanisia liuottimia. Suositeltavia ovat huonosti haihtuvat liuottimet kuten aralifaat-25 tiset alkoholit, joiden höyrynpaineesta ei ole haittaa kehitettä käsiteltäessä.

Kehittäminen voi tapahtua tavalliseen tapaan kastamalla, ruiskuttamalla, harjaamalla tai tamponoimalla.

Keksinnön mukaisesti käytettävät karboksyyliryhmäpitoi-30 set sideaineet voidaan valmistaa helposti ja toistettavasta halvoista lähtöaineista. Ne sopivat hyvin yhteen pinnoitteen muiden aineosien kanssa ja ne voidaan hyvin yhdistää keskenään ja muiden polymeerien kanssa homogeeneiksi pinnoitteiksi.

Pinnoitteet kestävät paremmin naarmuttumista, ne on help-35 po kehittää ja niillä saavutetaan kuva- ja ei-kuvakohtien erittäin hyvä erottuminen ja jyrkkää sävyasteikko.

Il 11 80156

Huomattavana etuna on keksinnön mukaisesta materiaalista valmistetuilla painolevyillä saavutettava suuri painosmäärä sekä hyvä värinotto. Lisäksi painomallineet kestävät hyvin emäksisiä kehitteitä.

5 On mitä suurimmassa määrin yllättävää, että keksinnön mukaiset materiaalit sideaineiden harvinaisen pienistä happo-luvuista huolimatta ovat helposti kehitettävissä ympäristöystävällisillä neutraaleilla tai emäksisillä vesiliuoksilla.

Seuraavat esimerkit selventävät keksintöä. Paino-osien 10 ja tilavuusosien suhde on g = cm^ ja prosenttiarvot ja määrät ovat painon mukaan,jollei muuta ilmoiteta.

Esimerkki 1

Liuotettiin lämmittäen 50 paino-osaa polyvinyylibutvraa-lia, jonka molekyylipaino oli n. 70 000 - 80 000 ja joka 15 sisälsi 71 % vinyylibutyraaliyksikköja, 2 % vinyyliasetaatti-yksikköjä ja 27 % vinyylialkoholiyksikköjä, ja 4 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 725 paino-osaan metyvlietyyliketo-nia. Kirkkaaseen liuokseen lisättiin 1 paino-osa trietyyliamii-nia ja liuosta hiumennettiin viisi tuntia palautuslämpötilassa. 20 Jäähtymisen jälkeen liuos suodatettiin ja tiputettiin 10 000 paino-osaan tislattua vettä, jolloin saatiin valkoinen, kuitu-mainen tuote, joka eristettiin suodattamalla ja kuivattiin vakiopainoon vakuumissa 40°C:ssa. Saanto 52 paino-osaa. Analyysi: C 61,9 %, H 9,3 %. Happoluku 30.

25 Pinnoitusliuos, jossa oli 62 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 21 paino-osaa diat-soniumsuolapolykondensaatiotuotetta, joka oli valmistettu 1 moolista 3-metoksidifenyyliamiini-4-diatsoniumsulfaattia ja 1 moolista 4,4'-bismetoksimetyylidifenyylieetteriä 30 85 %:isessa fosforihapossa ja eristetty mesityleenisulfonaat- tina, 2,5 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 3 paino-osaa Viktoriareinblau FGA:ta (C.I. Basic Blue 81) ja 0,7 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 2570 paino-osassa etyleeni-glykolimonometyvlieetteriä ja 780 paino-osassa tetrahydrofu-35 raania, levitettiin alumiinifoliolle, joka oli karheutettu harjaamalla hiomatahnavesisuspensiolla ja esikäsitelty sitten 2 12 801 56 polyvinyylifosfonihapon 0,1 %:isella vesiliuoksella, ja lopuksi kuivattiin.

Näin saatu kopiointipinnoite, pinnoitteenpaino 0,95 g/m , valotettiin negatiivioriginaalin alla 30 sekuntia metalli-5 halogenidilampulla, teho 5 kW.

Valotettu pinnoite kehitettiin käyttäen plyysitamponia kehiteliuoksella, jonka koostumus oli 5,0 paino-osaa natrium-oktyylisulfaattia, 1,5 paino-osaa nafriummetasilikaatti x 5H20:ta, 1 paino-osa trinatriumfosfaatti x 12H20:ta, 0,5 pai-10 no-osaa dinatriumvetyfosfaatti x 121^0.ta ja 92,0 paino-osaa vettä, jolloin pinnoitteen valottamattomat osat poistettiin täysin .Lopuksi huuhdeltiin vedellä ja kuivattiin.

Portaisella hopeatilmisävyasteikolla, joka käsitti tiheys-alueen 0,15 - 1,50 tiheysinkrementin ollessa 0,15, kopion 15 porras 4 oli vielä täysin peittynyt.

Näin saatu painolevy tuotti arkkioffsetkoneessa painos-määrän 40 000 arkkia.

Esimerkki 2

Liuotettiin 24,7 paino-osaa styreenin ja allyylialkoho-20 Iin muodostamaa sekapolymeraattia, jossa oli 46 % styreeni-yksikköjä ja 54 % allyylialkoholiykskköjä ja jonka OH-luku oli 192, 350 paino-osaan metyylietyyliketonia. Kirkkaaseen liuokseen lisättiin 1 paino-osa maleiinihappoanhydridiä. Tämänkin liuettua lisättiin 0,5 paino-osaa trietyyliamiinia 25 ja liuos kuumennettiin palautuslämpötilaan. Viidentunnin ku luttua jäähdytettiin, lähes kirkas liuos suodatettiin ja tiputettiin 5000 paino-osaan tislattua vettä. Muodostunut jauhemainen valkoinen tuote eristettiin suodattamalla ja kuivattiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla. Saanto 25 paino-osaa 30 polymeeriä, happoluku 16.

Pinnoitus liuos, jossa oli 86,5 paino-osaa yllä kuvattua sideainetta, 29 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuola-polykondensaattia, 3,5 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 4,3 paino-osaa Viktoriareinb-35 lau FGA:ta ja 1 paino-osa fenyyliatsodifenyyliamiinia 4300 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieetteriä, levitet-

II

13 801 56 tiin typpihapolla sähkökemiallisesti karheutetulle ja sitten anodoidulle alumiinifoliolle/ jokaoli jälkikäsitelty poly-vinyylifosfonihapolla. Pinnoitteen kuivapaino oli 1,02 g/m .

Valotus ja työstö tapahtui esimerkissä 1 kuvatulla ta-5 valla. Värjäyksen jälkeen saatiin hyvin väriä ottava painole -vy, jonka ei-kuvakohdat eivät ottaneet rasvaväriä.

Painolevyn arkkioffsetkoneeseen kiinnittämisen jälkeen saatiin monta tuhatta hyvälaatuista vedosta.

Esimerkki 3 10 Polymeeri, jossa oli 61,3 % C ja 9,3 % H ja jonka happo- luku oli 8, valmistettiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla antamalla reagoida 100 paino-osaa esimerkissä 1 mainittua poly-vinyylibutyraalia ja 1 paino-osa maleiinihappoanhydridiä 1300 paino-osassa metyylietyyliketonia, saostamalla vedestä 15 ja kuivaamalla.

Tämän sideaineen avulla valmistettiin pinnoitus liuos, jonka koostumus on kuvattu esimerkissä 1.

Tämä pinnoituslios levitettiin esimerkin 2 mukaisesti esikäsitellylle alumiinifoliolle ja kuivattiin. Pinnoitteen 2 20 paino oli n. 1 g/m .

Kopiointipinnoite valotettiin negatiivioriginaalin alla 30 sekuntia metallihalqigenidilampulla, teho 5 kW, ja kehitettiin sitten kehitteellä, jonka koostumus oli 5,0 paino-osaa natriumoktyylisulfaattia, 1,5 paino-osaa natriummetasilikaat- 25 ti x 5H20:ta, 1 paino-osa trinatriumfosfaattia ja x 12H20:ta, 1 paino-osa fenoksietanolia ja 91,5 paino-osaa vettä.

Kopiointikerroksen ei-kuvakohdat liukenivat pois jo muutaman sekunnin kuluttua ja plyysitamponilla pyyhkäisyn jälkeen huuhdeltiin vedellä ja kuivattiin.

30 Kopion ominaisuudet olivat samat kuin esimerkissä 1 kuvatut. Kestävöinnin jälkeen levy kiinnitettiin arkkioffset-koneesen ja saatiin 220 000 hyvälaatuista vedosta.

14 80156

Esimerkki 4

Liuotettiin 25 paino-osaa esimerkissä 1 mainittua poly-vinyylibutyraalia ja 10 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 400 paino-osaan metyylietyyliketonia, lisättiin 1 paino-osa 5 trietyyliamiinia ja kuumennettiin viisi tuntia palautuslämpö-tilassa.

Vedestä saostamisen jälkeen saatiin polymeeri, jossa oli 59,9 % C ja 8,5 % H ja jonka happoluku oli 70.

Pinnoitusliuos, jossa oli 10 34,1 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 11,4 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotet-ta, 1,5 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 1,1 paino-osaa kris-talliviolettia (C.I. 42555) ja 1,1 paino-osaa fenyyliatsodi-fenyyliamiinia 1600 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieet- 15 teriä levitettiin esimerkissä 2 kuvatulle pinnoitepohjalle.

2

Kuivaamisen jälkeen pinnoitteen paino oli 0,98 g/m .

Työstettiin kuten esimerkissä 1. Tällöin painolevy valotettiin kuvan saamiseksi yksi minuutti, kastettiin kehitteeseen ja huuhdeltiin sitten puhtaaksi ruiskuttamalla vedellä. Näin 20 saatu kopiointipinnoite oli kehittynyt erittäin hyvin, ts.

hyvin hienotkin rasteri- ja viivaelementit toistuivat erillään, ei-kuvakohdat olivat värihnnnuttomia ja niissä ei ollut pinnoitetähteitä ja erotuskyky oli hyvä.

Arkkioffsetkoneessa saatiin useita erittäin hyvälaatui-25 siä vedoksia.

Esimerkki 5 46 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua polyvinyylibutyraa-lia ja 3,6 paino-osaa ftaalihappoanhydridiä liuotettiin kirkkaaksi liuokseksi 690 paino-osaan metyylietyyliketonia ja 30 kun oli lisätty 1,1 paino-osaa trietyyliamiinia kuumennettiin palautus lämpötilassa viisi tuntia. Jäähtynyt liuos tiputettiin 10 000 paino-osaan vettä, saostunut, kuitumainen, valkoinen polymeeri eristettiin suodattamalla ja kuivattiin. Saanto 49 paino-osaa. Analyysi: 61,9 % C, 9,2 % H. Happoluku 16.

Il is 80156

Pinnoitusliuos, jossa oli 35,1 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 23,4 paino-osaa diatsoniumsuola-kondensaatiotuotetta, joka oli valmistettu kondensoimalla 1 mooli 3-metoksidifenyyliamiini-4-diatsonium-5 sulfaattia ja 1 mooli 4-metyyli-4'-metoksimetyylidifenyyli- eetteriä ja sitten 1 mooli 4,4'-bismetoksimetylidifenyylieet-teriä 85 %:isessa fosforihapossa ja eristämällä lopuksi mesityleenisulfonaattina, 2,1 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 1,5 paino-osaa Viktoriareinblau FGA:ta ja 1,1 paino-10 osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 1900 paino-osassa etyleeni-glykolimonometyylieetteriä, levitettiin esimerkissä 2 mai- 2 nitulle pinnoitepohjalle pinnoitteen kuivapainoon 0,95 g/m .

Kun oli valotettu kuvan saamiseksi ja kehitetty esimerkissä 1 kuvatulla kehiteliuoksella saatiin kopio, joka oma-15 si hyvin suuren erotuskyvyn ja jyrkän sävyasteikon.

Koevedostuksessa kuvakohdat ottivat hyvin nopeasti painoväriä. Erilaiset työfetökemikaalit eivät vaikuttaneet negatiivisesti puhdistetun painolevyn koevedostuskäyttäytymi-seen.

20 Esimerkit 6-9

Seuraavien happoanhydridien annettiin reagoida esimerkin 5 mukaisesti: esimerkki 6: cis-heksahydroftaalihappoanhydridi esimerkki 7: 4,5-diklooriftaalihappoanhydridi 25 esimerkki 8: 3-nitroftaalihappoanhydridi esimerkki 9: trimellitiinihappoanhydridi

Kaikissa tapauksissa vastaavien polymeerien saannot olivat olennaisesti kvantitatiiviset.

Pinnoitteet, jotka saatiin levittämällä nämä polymeerit 30 kuten esimerkissä - esimerkin 2 mukaiselle pinnoitepohjalle voitiin kasvavalla halppoudella kehittää esimerkissä 1 tai 3 kuvatuilla kehiteliuoksilla.

Arkkioffsetkoneeseen kiinnittämisen jälkeen hyvän erotuskyvyn omaavilla kopiointikalvoilla saatiin kaikissa tapauksis-35 sa hyvän erotuskyvyn omaavia,korkealaatuisia vedoksia.

16 801 56

Esimerkki 10

Liuotettiin 20 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua poly-vinyylibutyraalia ja 1/6 paino-osaa pyridiini-2,3-dikarbok-syylihappoanhydridiä 280 paino-osaan metyylietyyliketonia.

5 Kun oli lisätty 0,5 paino-osaa trietyyliamiinia kirkasta liuosta kuumennettiin palautuslämpötilassa viisi tuntia. Jäähtynyt liuos tiputettiin 5000 paino-osaan vettä ja saostunut polymeeri eristettiin imusuodattamalla ^ kuivattiin. Saatiin 20,5 paino-osaa valkoista, haurasta polymeeriä. Ana-10 lyysi: C 62,2 %, H 9,4 %, N 0,6 %. Happoluku 17.

Pinnoitusliuos, jossa oli 88,7 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 30 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuolakondensaattia, 4,6 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 4,3 paino-osaa Viktoriareinblau 15 FGArta ja 1,1 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 3675 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieetteriä ja 1115 paino-osassa tetrahydrofuraania, levitettiin esimerkissä 2 mainitulle pinnoitepohjalle ja kuivattiin. Pinnoitteen paino oli 1,03 g/m2 .

20 Näin saatu kopiointipinnoite valotettiin negatiiviorigi- naalin alla 25 sekuntia metallihaiogenidilampulla, teho 5 kW.

Valotettu pinnoite voitiin käyttäen plyysitemponia kehittää muutaman sekunnin kuluttua kehiteliuoksella, jonka koostumus oli 5,0 paino-osaa natriumoktyylisulfaattia, 1,5 25 paino-osaa natriummetasilikaatti x SIMOlta, 1,0 paino-osaa trinatriumfosfaatti x 12H20:ta ja 92,5 paino-osaa vettä.

Kopioissa, joka toisti erittäin erotuskykyisesti nega-tiivioriginaalin,portaisen sävyasteikon porras 4 oli vielä täysin musta.

30 Esimerkki 11

Liuotettiin 294 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua poly-vinyylibutyraalia ja 10,3 paino-osaa maleiinihappoanhydridie. 4170 paino-osaan metyylietyyliketonia ja kun oli lisätty 5 paino-osaa trietyyliamiinia kuumennettiin palautuslämpöti-35 lassa viisi tuntia. Jäähtynyt liuos tiputettiin 50 000 paino-osaan vettä, jolloin kuitumainen, valkoinen polymeeri saostui.

Il 17 801 56

Pinnoitusliuos, jossa oli 270 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 165 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuola-kondensaatiotuotetta, 17 paino-osaa Viktoriareinblau FGA:ta, 4 paino-osaa fenyyli-5 atsodifenyyliamiinia ja 15 paino-osaa fosforihappoa (85 %) 10500 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieetteriä, 2400 paino-osassa tetrahydrofuraania ja 800 paino-osassa butyyliasetaattia, levitettiin esimerkissä 2 mainitulle pin-noitepohjalle ja kuivattiin.Pinnoitteen paino oli 1,03 g/m2.

10 Kopiointipinnoite valotettiin kuvan saamiseksi kuten esimerkissä 10. Se voitiin työstää nopeasti esimerkissä 10 kuvatulla kehitteellä. Kehittämisen jälleen käsiteltiin kaupallisella säilöntäaineella.

Arkkioffsetkoneeseen kiinnitetyllä painolevyllä saatiin 15 yli 200 000 hyvälaatuista vedosta.

Esimerkki 12

Esimerkissä 11 kuvattu pinnoitusliuos levitettiin suolahapossa sähkökemiallisesti karheutetulle, anodoidulle ja kuten esimerkissä 2 jälkikäsitellylle alumiinifoliolle pin-20 noitteen kuivapainoon 0,95 g/m .

Valottamisen ja kehittämisen jälkeen painolevy kiinnitettiin arkkioffsetkoneeseen.Painatuskoe keskeytettiin 170 000 arkin kohdalla, jolla hetkellä saadut vedokset olivat vielä laadultaan erinomaisia.

25 Esimerkki 13

Esimerkissä 3 kuvattu kopiointipinnoite levitettiin viidelle kuten esimerkissä 2 käsitellylle alumiinifoliolle.

Näin saatua viittä painolevyä pidettiin 1-5 tuntia lämpö-kaapissa, joka oli ennalta kuumennettu 100°C:seen.

30 Jäähtyneet kopiointipinnoitteet valotettiin 25 sekuntia negatiivioriginaalin alla ja käsiteltiin sitten 45 sekuntia esimerkissä 3 kuvatulla kehiteliuoksella.

Levyissä,jotka oli pidetty 1-2 tuntia lämpökaapissa, ei voitu normaalisti työstettyyn kopioon verrattuna havaita 35 mitään merkittävää portaisen sävyasteikon pitenemistä eikä pidempää kehitysaikaa, mutta kolme tuntia lämpökaapissa pide- ie 80156 tyllä levyllä voitiin havaita hieman hitaampi kehittyminen ja asteikon pidentyminen suunnilleen yhdellä protaalla. Värjättäessä neljä tuntia lämpökaapissa pidettyä levyä rasva-värillä, levyn ei-kuvakohdissa alkoi näkyä sävyttämistä. Viisi 5 tuntia lämmössä pidetyn levyn ei-kuvakohdissa ilmeni jo selvää värinottoa.

Esimerkit 14-17

Korvaamalla esimerkin 1 maleiinihappoanhydridi samoilla määrillä seuraavia alifaattisia dikarboksyvlihappoanhydridejä 10 saatiin vastaavanlaisia ominaisuuksia omaavia polymeerejä, joista saatiin lisäämällä esimerkissä 1 tai 3 kuvattuihin pinnoitusliuoksiin ja jatkotyöstämällä näissä esimerkeissä kuvatulla tavalla kopioita, joilla oli hyvä erotuskyky, hyvä pai-natusjälki ja hyvä painosmäärä.

15 Esimerkki Happoanhydridi Happoluku 14 meripihkahappoanhydridi 26 15 3,3-tetrametyleeniglutaarihappoanhyd- ridi 14 16 kamferihappoanhydridi 12 2g 17 3-oksaglutaarihappoanhydridi 27

Esimerkki 18

Pinnoitusliuos, jossa oli 35,1 paino-osaa esimerkissä 11 kuvattua polymeeriä, 23,4 paino-osaa esimerkissä 5 kuvattua diatsopolykondensaattia, 25 2,3 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 2,0 paino-osaa renoli- sininen B2G-H:ta (C.I. 74160) ja 1,1 paino-osaa fenyyliat-sodifenyyliamiinia 1800 paino-osassa etyleeniglykolimonome-tyylieetteriä ja 480 paino-osassa butyyliasetaattia, levitettiin esimerkissä 2 mainitulle pinnoitepohjalle, kuivat-2Q tiin ja työstettiin kuten esimerkissä 1. Pinnoitteen paino oli 1,03 g/m^.

Kopiointiteknisesti erittäin hyvin toimiva jeinolevy kiinitettiin painokoneeseen ja sillä saatiin suuri määrä erotuskyvyltään erittäin hyviä vedoksia.

Il 19 801 56

Esimerkki 19

Liuotettiin 50 paino-osaa esimerkisä 1 kuvattua poly-vinyylibutyraalia ja 8 paino-osaa 3-oksaglutaarihappohydri-diä 700 paino-osaan metyylietyyliketonia. Lisättiin 1 paino-5 osa trietyyliamiinia ja seosta kuumennettiin palautuslämpöti-lassa viisi tuntia. Jäähtymisen jälkeen saostettiin 5000 paino-osasta vettä ja kuitumainen tuote kuivattiin. Saanto 54 paino-osaa polymeeriä,jonka happoluku oli 50.

Pinnoitusliuos, jossa oli 10 15,7 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 15,7 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotet-ta, 1,0 paino-osa fosforihappoa (85 %), 1,2 paino-osaa renoli-sininen B2G-H:ta (C.I. 74160) ja 0,2 paino-osaa fenyyliatso-difenyyliamiinia 1200 paino-osassa etyleeniglykolimonometyyli-15 eetteriä, levitettiin esimerkissä 2 käytetylle pinnoitepohjalle. Valonherkän pinnoitteen paino kuivaamisen jälkeen oli 1,0 g/m^.

Työstettiin kuten esimerkissä 1. Näin saadulla kopiolla, joka oli hyvin helppo työstää ja joka omasi jyrkän sävyasteikon 20 ja suuren erotuskyvyn, valmistettiin arkkioffsetkoneessa 100 000 markinpainos ilman kopion merkittävää kulumista.

Esimerkit 20-22 Näissä esimerkeissä käytettiin erilaisia hydroksyyli-ryhmäpitoisia polymeerejä, joiden annettiin reagoida vakio-25 määrän kanssa maleiinihappoanhydridiä. Esimerkin 1 mukaan valmistettuja polymeerejä käytettiin pinnoitusliuoksissa, jotka koostumukseltaan olivat esimerkin 18 mukaisia. Työstettiin kuten esimerkissä 3. Kaikissa tapauksissa saatiin hyvälaatuisia kopioita,jotka painokoneessa olivat kemiallisesti 30 ja mekaanisesti erittäin kestäviä ja joilla saatiin suuria painosmääriä.

Esimerkit 20-22 Näissä esimerkeissä käytettiin erilaisia hydroksyyli-ryhmäpitoisia polymeerejä, joiden annettiin reagoida vakio-35 määrän kanssa maleiinihappoanhydridiä. Esimerkin 1 mukaan valmistettuja polymeerejä käytettiin pinnoitusliuoksissa, jotka 20 801 56 koostumukseltaan olivat esimerkin 18 mukaisia. Työstettiin kuten esimerkissä 3. Kaikissa tapauksissa saatiin hyvälaatuisia kopioita,jotka painokoneessa olivat kemiallisesti ja mekaanisesti erittäin kestäviä ja joilla saatiin suuria pai-5 nosmääriä.

Esimerkki 20

Annettiin reagoida 20 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua polyvinyylibutyraalia ja 8 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 350 paino-osassa metyylietyyliketonia ja työstettiin esimer-10 kissa kuvatulla tavalla. Happoluku oli 70.

Esimerkki 21

Annettiin reagoida 20 paino-osaa polyvinyylibutyraalia, jonka molekyylipaino oli n. 70 000 - 80 000 ja jossa oli 79 paino-% vinyylibutyraaliyksikköjä, 2 paino-% vinyyliase-15 taattiyksikköjä ja 19 paino-% vinyylialkoholiyksikköjä, ja 8 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 350 paino-osassa metyylietyyliketonia. Happoluku oli 73.

Esimerkki 22

Annettiin reagoida 20 paino-osaa polyvinyylibutyraalia, 20 jonka molekyylipaino oli n. 70 000 - 80 000 ja jossa oli 86 paino-% vinyylibutyraaliyksikköjä, 2 paino-% vinyyliase-taattiyksikköjä ja 12 paino-% vinyylialkoholiyksikköjä, ja 8 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 350 paino-osassa metyylietyyliketonia. Happoluku oli 43.

25 Esimerkki 23

Liuotettiin lämmittäen 50 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua polyvinyylibutyraalia ja 4 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä 725 paino-osaan metyylietyyliketonia ja kun oli lisätty 1 paino-osa trietyyliamiinia kuumennettiin palautuslämpö-30 tilassa viisi tuntia. Saatiin polymeerin 7,42 %:inen metyyli-etyyliketoniliuos.

15 paino-osaa saatua liuosta tiputettiin veteen. Saadun polymeerin koostumus oli sama kuin esimerkissä 1.

Pinnoitusliuos, jossa oli 35 50,5 paino-osaa yllä kuvatun polymeerin 7,42 %:ista metyyli- etyyliketoniliuosta, 1,26 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua

II

2i 80156 diatsopolykondensaattia, 0,15 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 0,18 paino-osaa Viktoriareinblau FGArta ja 0,04 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 154 paino-osassa etylee-niglykolimonometyylieetteriä, työstettiin kuten esimerkissä 1.

5 Koska tässä esitetty formulaatti vastaa esimerkissä 1 kuvattua koostumusta sillä ainoalla erolla, että tetrahydro-furaani on korvattu metyylietyyliketonilla, voitiin odotusten mukaisesti todeta, että saadun kopiointipinnoitteen kopiointi-ja painotekniset ominaisuudet ovat olennaisesti samat kuin 10 esimerkissä 1 kuvatulla kopiointipinnoitteella.

Esimerkki 24

Valmistettiin esimerkissä 11 kuvatulla tavalla polymeeri, jossa oli 62,2 % hiiltä ja 9,4 % vetyä ja jonka happoluku oli 12,2, 6,8 %:isena metyylietyyliliuoksena. Valmistettua 15 polymeeriä ei eristetty reaktioväliaineesta.

Pinnoitusliuos, jossa oli 258 paino-osaa yllä kuvattua polymeerin 6,8 %:ista metyyli-etyyliketoniliuosta, 16,7 paino-osaa esimerkissä 5 kuvattua diatsoniumsuolapolykondensaattia, 1,2 paino-osaa fosforihap-20 poa (85 %), 1,0 paino- osa renolisininen B2G-H:ta ja 0,55 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 600 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieetteriä, levitettiin ja työstettiin kuten esimerkissä 18. Näin saatu kopio vastasi esimerkissä 18 saatua kopiota eli trietyyliamiinia sisältävän reaktio-25 liuoksen käyttö ei vaikuttanut negatiivisesti varastointikes-tävyyteen eikä paino- ja kopiointiteknisiin ominaisuuksiin. Painokoneeseen kiinnittämisen jälkeen saatiin painos, joka käsitti selvästi yli 150 000 arkkia.

Esimerkki 25 30 Esimerkissä 24 kuvattua pinnoitusliuosta vaihdeltiin siten, että käytettiin 206 paino-osaa esimerkissä kuvattua 6,8 %:ista polymeeriliuosta ja 3,5 paino-osaa alla kuvattua polyuretaania. Polyuretaani valmistettiin antamalla reagoida 1 mooli esipolymeeriä, joka saatiin tolyleenidi-isosyanaatis-35 ta ja 1,1,1-trimetylolipropaanista moolisuhteessa 3:1, ja n. 2,5 moolia heksaanidioli-1,6:ta tetrahydrofuraanissa.

22 801 56

Tuote saostettiin vedestä ja kuivattiin lopuksi.

Liuos työstettiin kuten esimerkissä 24. Tällöin voitiin todeta kehitysnopeuden tuskin havaittavissaoleva hidastuminen.

5 Painokoneeseen kiinnittämisen jälkeen saatiin edelliseen esimerkkiin verrattuna samoissa olosuhteissa n. 20 % suurempi painos. Painojäljen arvostelussa voitiin todeta/ että tällä levyllä painojälki oli hieman täyteläisempi kuin esimerkissä 24.

10 Esimerkki 26 20 paino-osaa terpolymeraattia, jossa oli 91 % vinyyli-kloridia, 3 % vinyyliasetaattia ja 6 % vinyylialkoholia, keskimääräinen molekyylipaino 15 500 ja pehmiämispiste 77°C, annettiin reagoida kuten esimerkissä 1 2 paino-osan 15 kanssa 3-oksaglutaarihappoanhyhridiä. Saadun polymeraatin happoluku oli 24.

Pinnoitus liuos, jossa oli 55 paino-osaa yllä kuvatun reaktiotuotteen 6,4 %:ista metvyli-etyyliketoniliuosta, 1,79 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua 20 diatsoniumsuolapolykondensaattia, 0,18 paino-osaa fosfori- happoa (85 %), 0,06 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia ja 0,13 paino-osaa kristalliviolettia 140 paino-osassa ety-leeniglykolimonometyylieetteriä, levitettiin mekaanisesti karheutetulle ja polyvinyylifosfonihapon 0,1 %:isella vesi-25 liuoksella jälkikäsitellylle alumiinifoliolle ja kuivattiin pinnoitteen painoon 0,8 g/m .

Kun oli valotettu ja kehitetty kuten esimerkissä 1 saatiin kopio, jolla painokoneeseen kiinnittämisen jälkeen saatiin muutama tuhat hyvää vedosta.

30 Esimerkki 27 50 paino-osaa polyvinyyliformaalia, jonka molekyylipaino oli n. 25 000 - 30 000 ja joka sisälsi 68 paino-% vinyy-liformaaliyksikköjä. 25 paino-% vinyyliasetaattiyksikköjä ja 7 paino-% vinyylialkoholiyksikköjä (OH-luku 85), ja 35 4 paino-osaa maleiinihappoanhydridiä liuotettiin 500 paino- osaan tetrahydrofuraania kirkkaaksi liuokseksi. Tähän liuok- 11 23 801 56 seen lisättiin 10 paino-osaa trietyyliamiinia ja lämpenevää liuosta kuumennettiin palautuslämpötilassa kahdeksan tuntia. Jäähtymisen jälkeen liuos suodatettiin ja tiputettiin 8000 paino-osaan vettä, jolloin saatiin valkoinen,suhteellisen 5 hauras tuote, joka eristettiin imusuodattamalla ja kuivattiin.

Polymeerin saanto oli 51 paino-osaa ja happoluku 28.

Pinnoitusliuos, jossa oli 20 paino-osaa yllä kuvattua polymeeriä, 8 paino-osaa esimerkissä 1 kuvattua diatsoniumsuola-polykondensaatiotuotetta, 10 0,9 paino-osaa fosforihappoa (85 %), 1,1 paino-osaa Viktoria- reinblau FGArta ja 0,3 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia 1100 paino-osassa etyleeniglykolimonometyylieetteriä, levitettiin esimerkissä 2 kuvatulle pinnoitepohjalle ja kuivattiin. Pinnoitteen paino oli 0,99 g/m^.

15 Kopiointipinnoite valotettiin esimerkin 3 mukaisesti negatiivioriginaalin alla ja lesiteltiin esimerkissä kuvatulla kehiteseoksella.

Näin valmistetulla offsetpainolevyllä oli mekaanisesti erittäin kestävä pinnoite ja sillä saatiin arkkioffsetkonees-20 sa muutama kymmentuhatta erittäin korkealaatuista vedosta.

Esimerkki 28 (vertailuesimerkki)

Valmistettiin DE-kuulutusjulkaisun 3 130 987 esimerkin 6 mukainen pinnoitusliuos A seuraavista komponenteista: A) 15,0 paino-osaa styreeni-maleiinihappoesterisekapo-25 lymeraattia, pehmiämispiste 190-205°C, happoluku n. 200, keskimääräinen molekyylipaino n. 10 000, 15,0 paino-osaa esimerkissä 1 mainittua diatsoniumsuolasekakondensaattia, 0,8 paino-osaa Viktoriareinblau FGArta, 0,5 paino-osaa fenyyliatsodifenyyliamiinia ja 1,2 paino-osaa fosforihappoa 30 (85 %) 900 paino-osassa etyleeniflykolimonometyylieetteriä.

Valmistettiin toinen pinnoitusliuos B korvaamalla yllä mainittu sekapolymeraatti samalla määrällä esimerkissä 4 kuvattua polymeeriä.

Molemmat liuokset levitettiin esimerkin 2 mukaisesti 35 esikäsitellylle alumiinikalvolle pinnoitteen paksuuteen 1 g/m^.

24 801 56

Molemmat kopiointipinnoitteet valotettiin negatiiviori-ginaalin alla 22 sekuntia ja kehitettiin seuraavan koostumuksen omaavalla kehiteseoksella: 5,0 paino-osaa natriumlauryylisulfaattia, 1,5 paino-osaa 5 natriummetasilikaatti x SIMOlta, 1,5 paino-osaa trinatrium-fosfaattia x 12H20:ta, 92 paino-osaa vettä.

Tällä tavoin saatiin seuraavat tulokset. Kopiointipinnoitteet A ja B olivat valonherkkyydeltään lähes identtiset. Valotetun, mutta vielä kehittämättömän levyn B kontrasti 10 oli selvästi parempi ja silmälle miellyttävämpi kuin levyn A konstrasti.

Kehittämisen jälkeen, joka molemmilla levyillä sujui nopeasti, saatiin kokonaisuudessaan vertailukelpoisia kopioita, mutta kopion B sävyasteikko on hieman jyrkempi kuin ko-15 pion A. Vertailun suorittamiseksi molemmat levyt kiinnitettiin painokoneeseen.

Tulokset olivat seuraavat:

Todettiin, että koevedostettaessa levy B otti selvästi nopeammin väriä (kerroin 2-3) kuin levy A. Käytettäessä emäk-20 sistä pyyhkäisyvettä tämä vaikutus ilmeni vieläkin selvemmin.

Vedostusta jatkettaessa osoittautui,että levy B vedosti selvästi avoimemmin kuin levy A.

Lisäksi levyn A rasterissa esiintyi jo 80 000 vedoksen jälkeen epätasaisuutta ja portainen sävyasteikko jäljentyi 25 lyhentyneenä kahdella portaalla. Tällä painosmäärällä levyn B rasterissa ei ilmennyt mitään epätasaisuutta ja portainen sävyasteikko jäljentyi lyhentyneenä suunnilleen yhdellä portaalla. 100 000 vedoksen jälkeen alkoi lvvyssä A esiintyä ensimmäisiä pinnoitteen repeytymisiä, mutta levyn B rasteri ja 30 peittävät värikohdat olivat vielä 150 000 vedoksen jälkeen täysin virheettömiä.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että keksinnön mukainen painolevy B on olennaisten kriteerien mukaan parempi kuin tunnettu painelevy A.

25 801 56

Esimerkki 29 (vertailuesimerkki)

Valmistettiin esimerkin 28 mukaisesti kaksi pinnoitus-liuosta A 1 (DE-kuulutusjulkaisu 3 130 987) ja B 1 (keksinnön mukainen), joissa väriaine Viktoriareinblau FGA on kor-5 vattu renolisininen B2G-H:lla.

Osoittautui, että käytetty väriaine ei sopinut yhteen levyn A 1 sideaineen kanssa,vaan kokkaroitui. Kopio näytti kalpean harmaalta ja kehityksen jälkeen kontrastikaan ei ollut riittävä. Kopion B 1 sävyasteikko d>li paljon jyrkempi 10 kuin kopion A 1 sävyasteikko. Pintapainettaessa levyillä A 1 ja B 1 yllä kuvatut tulokset toistuivat olennaisilta osiltaan.

Claims (10)

26 801 56

1. Valonherkkä seos, joka sisältää diatsoniumsuo-la-polykondensaatiotuotetta ja ei-valonherkkää polymee- 5 ristä sideainetta, jossa sivuketjuina on karboksyyliryh-miä, joka seos liukenee emäksisiin vesiliuoksiin tai ainakin turpoaa niissä, tunnettu siitä, että sideaine on reaktiotuote, joka muodostuu orgaanisen polykar-boksyylihapon intramolekulaarisesta anhydridistä ja vi- 10 nyylialkoholiyksiköitä sisältävästä synteettisestä polymeeristä, jossa ei ole muita happoanhydridien kanssa reaktiokykyisiä toiminnallisia ryhmiä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että orgaaninen polykarboksyyli- 15 happo on di- tai trikarboksyylihappo.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että happoanhydridi on yhdiste, jolla on kaava I, II tai III

20 R3 R4 1 \ / R -C-CO^ C -CO^ 2. ii O (I) O (II) R - C-CO''' r CH- CO'·'" R5"" 25 c^ XCH-CO (III) Z Y Ό

30 VI/ \l ,CH-CO c ^ l7 R 1.2 joissa R ja R ovat erikseen vetyatomeja tai alkyyli- 35 ryhmiä tai yhdessä muodostavat aromaattisen tai hetero-aromaattisen, valinnaisesti substituoidun ja valinnai- II 27 801 56 sesti osaksi hydratun 5- tai 6-jäsenisen renkaan, johon kondensaation kautta voi liittyä yksi tai kaksi aromaat- 3 4 5 tista tai sykloalifaattista rengasta, R , R ja R ovat erikseen vetyatomeja tai alkyyliryhmiä tai R ja R muo- 5 dostavat yhdessä valinnaisesti substituoidun, tyydyttyneen tai tyydyttymättömän alifaattisen renkaan, jossa X mukaanlukien voi olla viisi tai kuusi rengasjäsentä, R^ 7 ja R ovat vetyatomeja tai alkyyliryhmiä, X on yksinkertainen sidos, 1,1-alkyleeniryhmä, 1,1-sykloalkyleeni- 10 ryhmä, joka valinnaisesti voi olla substituoitu, happiatomi tai rikkiatomi, Y on happiatomi tai rikkiatomi, 1,1- tai 1,2-alkyleeniryhmä tai 1,2-alkenyleeniryhmä, johon kondensoituneena voi valinnaisesti liittyä aromaattinen tai sykloalifaattinen rengas, ja Z on tyydyttyneen 15 tai tyydyttymättömän, valinnaisesti substituoidun renkaan täydentämiseen tarvittava rengasjäsen, jolloin tähän renkaaseen voi kondensoituneena liittyä yksi tai kaksi aromaattista tai sykloalifaattista rengasta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valonherkkä 20 seos, tunnettu siitä, että happoanhydridi on ma- leiinihappoanhydirdi, ftaalihappoanhydridi, meripihkahap-poanhydridi tai 3-oksaglutaarihappoanhydridi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että happoanhydridi on dieenin ja 25 maleiinihappoanhydridin Diels-Alder-reaktiossa syntynyt tuote.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä seos, t. unnettu siitä, että hydroksyyliryhmiä sisältävä synteettinen polymeeri on polyvinyyliasetaali tai vapai- 30 ta hydroksyyliryhmiä sisältävä polyvinyyliasetaatti.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että negatiivisesti toimiva diat-soniumsuola-polykondensaatiotuote muodostuu toistuvista yksiköistä A-^X ja B, jotka sitoutuvat toisiinsa väli- 35 jäsenillä, edullisesti metyleeniryhmillä, jotka on johdettu kondensoitumiskykyisistä karbonyyliyhdisteistä, 28 801 56 jolloin A on formaldehydin kanssa kondensoitumiskykyisen aromaattisen diatsoniumyhdisteen tähde ja B on diatsonium-ryhmiä sisältämättömän, formaldehydin kanssa kondensoitumiskykyisen yhdisteen tähde, erityisesti aromaattisen 5 amiinin, fenolin, fenolieetterin, aromaattisen tioeette-rin, aromaattisen hiilivedyn, aromaattisen heterosyklisen yhdisteen tai orgaanisen happoamidin tähde.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että diatsoniumsuola-polykonden-10 saatiotuote on toistuvia yksikköjä A-N2X ja B sisältävä tuote, jotka yksiköt sitoutuvat toisiinsa kaksisidoksisil-la, kondensoitumiskykyisestä karbonyyliyhdisteestä johdetuilla välijäsenillä, jolloin yksiköt A-N2X on johdettu yhdisteistä, joilla on kaava (R8-R9-) R10-N X P 2 ja jolloin X on diatsoniumyhdisteen anioni, p on koko- O naisluku 1-3, R on aromaattinen tähde, joka on ainakin 20 yhdessä asemassa, joka mahdollistaa kondensaation aktiivisen karbonyyliyhdisteen kanssa, R18 on fenyleeniryhmä, 9 R on yksinkertainen sidos tai jokin ryhmistä -(CH„) -NR11-, 25 -O- (CH2)r-NRi;L-, -S-(CH2)r-NRi;i-,

30 -S-CI^CO-NR11-, 12 -O-R-O-, - O -

35. S - ja -CO-NR11- 29 801 56 joissa q on luku 0-5, r on luku 2-5, on vety, 1-5 hii liatomia sisältävä alkyyliryhmä, 7-12 hiiliatomia sisältävä aralkyyliryhmä tai 6-12 hiiliatomia sisältävä aryy-12 liryhmä ja R on 6-12 hiiliatomia sisältävä aryleeni- 5 ryhmä, ja B on aromaattisen amiinin, fenolin, tiofenolin, fenolieetterin, aromaattisen tioeetterin, aromaattisen hiilivedyn, aromaattisen heterosyklisen yhdisteen tai orgaanisen happoamidin tähde, joka ei sisällä diatsonium-ryhmiä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valonherkkä seos, tunnettu siitä, että se lisäksi sisältää polyamidia tai polyuretaania määränä 40 paino-%:iin saakka laskettuna karboksyylisivuketjuja sisältävästä sideaineesta.

10. Valonherkkä painomateriaali, joka muodostuu pinnoitepohjasta ja valonherkästä pinnoitteesta, tunnettu siitä, että valonherkkä pinnoite muodostuu patenttivaatimuksen 1 mukaisesta seoksesta. 30 801 56