FI79770C - Lineaert korrigerad avlaenkningskrets. - Google Patents

Description

V

1 79770

Lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri

Esillä oleva keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 mukaiseen lineaarisesti korjattuun poikkeutuspiiriin.

5 Juovapoikkeutuspiirit ovat alttiita epäsymmetrisille vaakasuuntaisille lineaarisuusvirheille, jotka aiheutuvat vaakapoikkeutuskäämin ja juovakytkimen häviöistä. Lineaari-suuskorjauksen aikaansaamiseksi on käytetty biasoituja li-neaarisuuskeloja tai aktiivisia lineaarisuuden korjauspii-10 rejä. Kyseisillä lineaarisuuden korjausjärjestelyillä voi olla useita ei-toivottavia toimintaominaisuuksia, jotka saattavat tehdä ne vähemmän sopiviksi käytettäväksi suuri-suorituskyky isissä sovellutuksissa, kuten monitoreissa, littepintaisen kuvaputken käsittävissä väritelevisiovas-15 taanottimissa, kuten RCA corporation'in "square-planar"-kuvaputkissa, poikkeutusjärjestelmissä, joissa on muuttuva pyyhkäisyleveys tai poikkeutusjärjestelmissä, jotka vaativat huomattava "itä-länsi"-rasterikorjauksen.

Tietyn tyyppisissä lineaarisuuden korjauspiireissä 20 lineaarisuuskorjauksen määrä ei seuraa tarkasti poikkeutus-virran amplitudin vaihteluita. Lineaarisuus voi huonontua, kun rasterileveyttä muutetaan. "Itä-länsi"-rasterikorjaus voi vaikuttaa haitallisesti lineaarisuuspiiriin.

Aktiivisessa lineaarisuuden korjauspiirissä voi 25 S-muokkain- tai juovakondensaattori vaatia ylimääräisen varauksen juovan aikana ylimääräisen poikkeutusvirran aikaansaamiseksi juovan toisen puoliskon aikana. Tämä ylimääräinen varaus täytyy saada juovakondensaattorista paluu-liikkeen aikana tasavirtakomponentin välttämiseksi poik-30 keutuspiirissä. Säädettävän varaus-purkaus-toiminnan aikaansaavan piirin ei lisäksi tulisi tuottaa liikaa tehohäviöitä.

Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri sisältää poikkeutuskäämin, juova-kondensaattorin ja paluuliikekondensaattorin. Ensimmäinen 35 kytkin, joka on kytketty poikkeutuspiiriin ja joka toimii poikkeutustaajuudella, syöttää juovajännitteen poikkeutus- 2 79770 käämin juovapoikkeutusvirran kehittämiseksi. Paluuliike-kondensaattori ja poikkeutuskäämi muodostavat paluuliik-keen resonanssipiirin paluuliikeajan aikana. Ensimmäinen induktanssi ja resonanssikapasitanssi muodostavat toisen 5 resonanssipiirin, jonka resonanssitaajuus on suurempi tai suunnilleen yhtä suuri kuin paluuliikkeen taajuus. Toiseen resonanssipiiriin ja juovakapasitanssiin kytketty toinen kytkin kytkee johtavat tilat paluuajan aikana värähtelevän virtapulssin kehittämiseksi toisessa resonanssipiirissä, 10 joka poistaa ennalta määrätyn varausmäärän juovakondensaat-torista. Poikkeutuskäämiin kytketty toinen induktanssi syöttää juova-ajan aikana korjausvirran juovakondensaattoriin resonanssikondensaattorin kautta lineaarisuuskorjauksen aikaansaamiseksi.

15 Piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaista lineaarisesti korjattua poikkeutuspiiriä;

Kuvio 2 esittää kuvion 1 piirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja; 20 Kuvio 3 esittää toista lineaarisesti korjattu poik keutuspiiriä;

Kuvio 4 esittää kuvion 3 piirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja;

Kuvio 5 esittää kolmatta esillä olevan keksinnön 25 mukaista lineaarisesti korjattua poikkeutuspiiriä; ja

Kuvio 6 esittää neljättä esillä olevan keksinnön mukaista lineaarisesti korjattua poikkeutuspiiriä.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa kuvion 1 lineaarisesti korjatussa vaakapoikkeutuspiirissä 20 vaakapoikkeu-30 tuskäämin L„ ja maadoitetun S-muokkain- tai juovakonden- Π saattorin C sarjajärjestely on kytketty juovakytkimeen o S1 liitäntänavassa 22. Juovakytkin S1 käsittää vaakapääte-transistorin Q1 ja vaimennusdiodin D1. Paluuliikekonden-saattori CR^ on kytketty liitäntänapaan 22, vaakapoikkeu-35 tuskäämin LR ja juovakytkimen S1 liitoskohtaan.

Il 3 79770

Vaakapäätetransistori Q1 toimii vaakaoskillaattorin ja ohjainpiirin 21 15,625 kHz:in juovapoikkeutustaajuudel- la fH juovapoikkeutusvirran iH, esitetty yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla kuviossa 2b, kehittämiseksi 5 juovapoikkeutuskäämissä Ljj. Kuviossa 2a esitetty paluuliik-keen pulssijännite VR muodostuu liitäntänapaan 22 vaakapa-luuaikana t1-t4.

Poikkeutuspiirissä 20 esiintyvien resistiivisten häviöiden korvaamiseksi syötetään energiaa poikkeutuspiiriin 10 b+ -jännitenavasta 19 pieniarvoisen vastuksen R1 ja paluu- muuntajan T1 ensiökäämin W kautta. Suodatinkondensaattori

SL

C1 on kytketty ensiökäämin Vi yläliitäntänapaan.

I a

Juova-ajan aikana kuvion 2 ajanhetkien t4 ja t1' välillä juovakytkin S1 on johtava sallien juovakondensaatto-15 rin Cg poikkeutuskäämin LR muodostaa juovaresonanssipiirin (Ljj, Cg) , joka syöttää poikkeutuskäämin Ljj yli juovakor.-densaattorin Cg liitäntänavassa 24 muodostaman juovajän-nitteen Vt< Juovaresonanssipiirin (L^, Cg)resonanssitaa-juus on hieman pienempi kuin poikkeutustaajuuden puolikas, 20 eli noin 7,3 kHz kuviossa 1 esitetyillä piiriarvoilla. Kuten on esitetty kuvion 2b yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla aikaansaa juovaresonanssipiiri (LR,

Cg) juovapoikkeutusvirran i^ symmetrisen S-muokkauksen.

Juovakytkimen S1 ja juovapoikkeutuskäämin Ljj resis-25 tiiviset häviöt pyrkivät tuottamaan epäsymmetristä lineaa-risuusvääristymää poikkeutusvirtaan ijj juova-ajan aikana. Resistiiviset häviöt pyrkivät tasoittamaan juovapoikkeutus-virran kaltevaa osaa juova-ajan lopussa suhteessa vastaavaan kaltevaan osaan lähellä juova-ajan alkua. Lisäksi epä-30 symmetrinen lineaarisuusvääristymä pyrkii siirtämään juo-vapoikkeutusvirran iH nollavirran ylityshetkeä aikaisempaan hetkeen suhteessa juova-ajan keskikohtaan. Kuvion 2b poikkeutusvirran iR katkoviivoilla piirretty aaltomuoto esittää edellä selostettua epäsymmetristä lineaarisuusvää-35 ristymää.

4 79770

Esillä olevan keksinnön erään näkökohdan mukaisesti vaakapoikkeutuspiiri sisältää lineaarisuuden korjauspii-rin 30, joka korjaa epäsymmetrisen lineaarisuusvääristymän vaakapoikkeutusvirran iH· Lineaarisuuden korjauspiiri 30 5 sisältää resonanssipiirin (L2, C2), joka on kytketty juova-kondensaattoriin Cs liitäntänavassa 24. Resonanssipiiri (L2, C2) käsittää arvoltaan säädettävän induktorin L2 sekä kondensaattorin C2. Resonanssipiirin (L2, C2) resonanssi-taajuus fg on suurempi tai suunnilleen yhtä suuri kuin juo-10 vapaluuliikkeen taajuus. Kuviossa 1 esitetyillä piiriar-voilla resonanssipiirin (Ls, C2) resonanssitaajuus on noin 55 kHz, verrattuna noin 44 kHz:in juovapaluuliikkeen taajuuteen, kun induktorin L2 induktanssiksi on säädetty 180 yuH. Induktorin L2 induktanssi on suhteellisen pieni 15 verrattuna poikkeutuskäämin L„ induktanssiin 1 mH. Lineaa-risuuden korjauspiiri 30 sisältää myös suhteellisen suuren induktorin L2 kytkettynä juovapoikkeutuskäämiin LH liitäntänavassa 22 sekä resonanssipiiriin (L2, C2) liitäntänavassa 23. Kuviossa 1 esitetyillä piiriarvoilla induktorin L1 20 induktanssi on noin 25 kertaa suurempi kuin poikkeutuskäämin LH induktanssi. Ohjattava kytkin S2 on kytketty liitän-tänavan 23 ja maan välille. Kytkin S2 käsittää esimerkin omaisesti tyristorin.

Vaakapaluuajan aikana, kuviossa 2 aikana t1-t4, 25 poikkeutuskäämi LR ja paluuliikekondensaattori muodostavat resonanssipiirin paluuliikkeen pulssijännitteen VR muodostamiseksi liitäntänavassa 22. Paluuliikkeen pulssi-jännite VR syötetään lineaarisuuden korjauspiirin 30 in-duktoriin L1. Paluumuuntajan T1 käämin yli muodostunut 30 paluuliikkeen pulssijännite syötetään tyristorikytkimen S2 hilaelektrodiin kondensaattorin C3 ja vastuksen R2 käsittävän derivointipiirin kautta tyristorin kytkemiseksi paluu-liikkeen alussa, kuvion 2 ajanhetkenä t1.

Kun tyristori S2 tulee johtavaksi paluuliikkeen 35 alussa, maadoitetaan liitäntänapa 23, kuten on esitetty kuviossa 2c jännitteen V2 yhtenäisellä viivalla piirretyllä

II

s 79770 aaltomuodolla. Paluuliikkeen alussa alkaa induktorin L1 virta kiivetä ylöspäin syötetyn paluuliikkeen pulssi-jännitteen VR vaikutuksesta, kuten on esitetty kuviossa 2e yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla. Virta 5 i.j virtaa liitäntänavasta 22 maahan tyristorin S2 kautta.

Resonanssikondensaattorin C2 yli oleva jännite Vg on positiivinen paluuliikkeen alussa, kuten on esitetty kuvion 2f yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla.

Resonanssipiiri (L2, C2) käy puolijakson pituisen värähte- 10 lyn posiitivisen resonanssivirtapulssin ig kehittämiseksi, joka virtaa resonanssipiirissä tyristorin S2 ja juovakon- densaattorin C kautta. Resonanssikondensaattori C2 on s oleellisesti pienempi kuin juovakondensaattori C , esimer-kinluonteisesti yli kymmenesosa kondensaattorin Cs kapa-15 sitanssista kuvion 1 piiriarvoilla. Virran ig resonanssi -värähtelyn kesto määräytyy siten oleellisesti resonanssi-piirin (L2, C2) resonanssitaajuudesta.

Resonanssivirta ig kehittää paluuliikkeen aikana virtapulssin i^ tyristorissa S2 aikojen t1-t3 välillä, ku-20 ten on esitetty kuvion 2d yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla. Virtapulssi on yhtä suuri kuin virran ig ja induktorissa L1 olevan suhteellisen pieniamplitudisen virran i^ summa. Lähellä ajanhetkeä t^ virta i2 on oleellisesti nolla, resonanssivirran ig edettyä hieman enemmän 25 kuin värähtelyn yhden puolijakson induktorin virran i^ kumoamiseksi tyristorissa S2. Kytkin S2 tulee siksi edullisesti ei-johtavaksi oleellisesti nollavirtatasolla teho-häviön ollessa pieni lähellä kuvion 2d ajanhetkeä t3.

Jättämällä induktorin L2 arvo huomioon ottamatta 30 paljon suurempiarvoiseen induktoriin L1 nähden, pysyy lii-täntänapa 23 maadoituspisteenä vaihtovirran kannalta paluu-liikkeen taajuudella sen jälkeen kun tyristori S2 kytkeytyy pois kuvion 2 ajanhetkenä t3. Liitäntänapa 23 edustaa vaih-tovirtamaata, koska paluuliikkeen taajuudella on konden-35 saattorilla C2 ja juovat kondensaattorilla C hyvin pieni impedanssi verrattuna induktorin L1 impedanssiin. Induktorin 6 79770 L1 virta jatkaa siksi kiipeämistään ylöspäin paluuajan loppuosan aikana, ajanhetkien t3 ja t4 välillä, paluuliik-keen pulssijännitteen VR vaikutuksesta, kuten on esitetty kuvion 2e yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla.

5 Resonanssipiirin (L2, C2) virtavärähtelyn yksi puo- lijakso kääntää kondensaattorin C2 yli muodostuneen jännitteen Vq polariteetin, paluuliikkeen alun ajanhetken t1 positiivisen jännitteen negatiiviseksi jännitteeksi virta-värähtelyn lopussa ajanhetkenä t3, kuten on esitetty ku-10 vion 2f yhtenäisellä viivalla piirretyllä aaltomuodolla. Kondensaattori C2 alkaa uudelleen varautua ajanhetkenä t3 induktorivirran i^ avulla, kuten on esitetty kuviossa 2f yhtenäisellä viivalla, ylöspäin nousevaksi jännitteeksi Vq ajanhetkien t3 ja t4 välillä.

15 Juova-ajan alussa t4 tulee juovakytkimen S1 vaimen-

nusdiodi D1 johtavaksi maadoittaen liitäntänavan 22. In-duktorivirta i^ jatkaa kondensaattorin C2 uudelleenvaraarnista juova-ajan t4-t11 aikana juovakondensaattorin C

S

kautta kulkevan virtatien kautta. Induktori L1 ja konden-20 saattori C2 muodostavat juova-ajan aikana toisen resonanssipiirin (LI, C2), jolla on resonanssitaajuus f^, joka on oleellisesti pienempi kuin juovan poikkeutuksen resonans- sipiirillä (L„, C ). Kuviossa 1 esitetyillä piiriarvoilla li s resonanssitaajuus on noin 4,6 kHz. Resonanssipiiri (L1, 25 c2) muotoilee juova-ajan aikana induktorin L1 tuottaman virran i^, kuten on esitetty kuvion 2e yhtenäisellä viivalla esitetyllä aaltomuodolla ajanhetkien t4 ja t1' välillä.

Virta i^ toimii lineaarisuuden korjausvirtana juova-ajan aikana syöttämällä kondensaattorin C2 kautta konden-30 saattoriin C ylimääräisen varauksen, joka modifioi juovan

S

poikkeutuskäämin LR yli syötettyä juovajännitettä Vt· Lineaarisuuden korjauksen määrä tai aste määräytyy korjaus-virran i1 keskimääräisen tason mukaisesti. Suurempitasoi-nen korjausvirta i1 tuottaa suuremman lineaarisuuden kor-35 jauksen poikkeutusvirtaan iH; pienempi taso tuottaa pienemmän lineaarisuuden korjausvirran.

Il 7 79770

Lineaarisuuden korjauksen määrän ohjaamiseksi in-duktorissa L1 olevan korjausvirran i^ keskiarvoa ohjataan värähtelevän virran ig paluuliikkeen aikana tuottamaan kondensaattorien C2 ja Cg resonanssipurkauksen mukaisesti.

5 Värähtelevän virran iQ tuottama kondensaattorien C2 ja C suurempi purkaus johtaa suurempaan kor jausvirran i^ ke:s-kimääräiseen arvoon.

Paluuliikkeen kondensaattorin CR1 yli oleva paluu-liikejännite VR syöttää tehon lineaarisuuden korjauspii-10 riin 30. Ajanjakson t1-t4 aikana kuvion 2e ylöspäin nousevan virran i^ arvo di/dt riippuu oleellisesti kytkimen S2 johtavuusaiasta, koska di/dt riippuu syötetystä paluuliike-jännitteestä VR. Siten virran i^ suurempi amplitudi ajanhetkenä t1 johtaa suurempaan amplitudiin ajanhetkenä t4 ja 15 virran i^ suurempaan keskiarvoon.

Virran i^ amplitudia ajanhetkenä t1 ohjataan kytkimen S2 johtavuusajalla säätämällä resonanssisilmukan purkausvirtaa ig muuttuvan induktorin kautta, kuten on esitetty kuvioiden 2c ja 2d aaltomuodoilla. Kytkimen S2 pitempi 20 johtavuusaika paluuajan aikana johtaa kahteen vaikutukseen. Ensiksi kondensaattorien C2 ja C resonanssivaraus alkaa myöhemmin ja toiseksi kuvion 2c jännite V2 pysyy negatiivisena pidemmän ajan ajanhetken t4 ja juovan keskikohdan välillä.

25 Molemmat vaikutukset lisäävät virtaa i^, kuten on esitetty kuviossa 2e. Ensimmäinen vaikutus lisää virtaa i1 ajanhetkenä t1 resonanssivarauksen myöhemmästä aloitus-ajasta johtuen. Varautumisaika lyhenee siten ja virta i^ viettää vähemmän alaspäin ajanhetkenä t1. Toinen vaikutus 30 pienentää virran i^ alaspäin viettävää osaa sinä aikana, kun jännite V2 on negatiivinen, johtaen edelleen virran i1 kasvuun ajanhetkenä t1.

Virta i^ varaa sarjaan kytketyt kondensaattorit C2 ja C juova-ajan aikana. Kuvion 2g ja 2f aaltomuodot esit-

O

35 tävät vastaavasti kondensaattorin Cg yli olevaa jännitettä vfc ja kondensaattorin C2 yli olevaa jännitettä Vq. Ottamatta 8 79770 pieniarvoista induktoria L2 huomioon esittää kuvion 2c jännite L2 jännitteiden Vt ja Vq summaa. Jännite V2 osoittaa erityisesti virran i^ tuottamaa varausta sarjaan kytketyissä kondensaattoreissa Cg ja C2. Suurempi virta tuot-5 taa suuremman varauksen kondensaattoreihin Cg ja C2 johtaen suurempaan jännitteeseen V2 ajanhetkinä t1 ja t1'.

Virran i^ juovan aikana tuottama lisävaraus poistetaan paluuliikkeen aikana resonanssisilmukan purkausvirran avulla. Kuvio 2d esittää kytkimen S2 virtaa I2, joka 10 osoittaa purkausvirtapulssia i^. Resonanssimuotopurkaus aikaansaa jännitteiden V2 ja Vq polariteetin vaihtumisen.

Purkaustoiminta pienentää paljon suuremman kondensaattorin Cg yli olevaa jännitettä V^, kuten on osoitettu kuviossa 2g. Yhtenäisellä viivalla piirretty aaltomuoto 15 esittää lineaarisuuden säätöä, joka aikaansaa suurimääräi-sen lineaarisuuden korjauksen. Jännite Vfc osoittaa kondensaattorista Cg poistettua varausta paluuliikkeen aikana. Juovan aikana virta i^ lisää saman varauksen lineaarisuuden korjauksen aikaansaamiseksi.

20 Kuvion 2g katkoviivoin piirretty aaltomuoto esittää säätöä, joka tuottaa pinen lineaarisuuden säädön. Jännite V^ on oleellisesti sama ajanhetkinä t1 ja t4 ja AV^. on nolla. Keskimääräinen lineaarisuuden säätö johtaa noin 20 voltin AVt:hen. Ilman mitään lineaarisuuden korjausta 25 jännite V^_ on hieman suurempi ajanhetkenä t4 kuin ajanhet-kenä t1 johtuen käämin W ja paluuliikkeen kondensaattorin CR1 kautta lisätystä energiasta.

Lineaarisuuden korjauspiirin 30 tuottaman lineaarisuuden korjauksen määrän säätämiseksi induktori L2 sääde-30 tään resonanssipiirin (L2, C2) resonanssitaajuuden fg muuttamiseksi, siten säätäen värähtelevän viltapulssin ig kestoa ja kondensaattorista Cg poistetun varauksen määrää. Esimerkiksi pienemmän lineaarisuuden korjauksen määrän tuottamiseksi induktori L2 säädetään arvoltaan pienemmäksi siten 35 lisäten resonanssipiirin (L2, C2) resonanssitaajuutta £q. Värähtelevä virta 1q etenee värähtelyn puolijakson paljon li 9 79770 pienemmässä aikajaksossa paluuliikkeen aikana, kuten on osoitettu kuviossa 2d virtapulssin i2 katkoviivalla piirretyllä aaltomuodolla.

Katkoviivalla piirretyllä pulssilla i2 on paljon 5 pienempi kesto, aikaväli t1-t2 kuin yhtenäisellä viivalla piirretyllä pulssilla aikavälillä t1-t3. Vaikka katkoviivalla piirretyn virtapulssin i2 amplitudi on suurempi kuin yhtenäisellä viivalla piirretyn virtapulssin amplitudi, johtaa katkoviivalla piirretyn virtapulssin paljon lyhyem-10 pi kesto keskiarvoon, joka on pienempi kuin yhtenäisellä viivalla piirretyn virtapulssin keskimääräinen arvo. Siksi, kun resonanssipiiriä (L2, C2) säädetään suurempitaajuista resonanssivärähtelyä varten, on kondensaattorista C paluu- b liikkeen aikana poistetun varauksen määrä pienempi ja pie-15 nempi lineaarisuuden korjausvirta i^ virtaa juova-ajan aikana. Pienempi lineaarisuuden korjauspiiri tuottaa vastaavasti pienemmän lineaarisen korjauksen vaakapoikkeutusvirral-le iH, kuten on esitetty katkoviivalla piirretyllä aaltomuodolla kuviossa 2b.

20 Kun resonanssipiiri (L2, C2) viritetään säätöinduk- torilla L2, muuttuu kytkimen S2 johtavuusaika. Kondensaattori C2 aloittaa siten uudelleen varautumisen eri ajanhet-kinä paluuliikkeen aikana, mikä puolestaan muuttaa korjaus-virran i1 amplitudia sitä seuraavan juova-ajan aikana.

25 Juovan alussa ajanhetkenä t4 poikkeutusvirran iR ja induktorin L1 virran i^ summa pidetään vakiona, koska paluu-liikkeen pulssijännite VR pysyy amplitudiltaan vakiona lii-täntänapaan 19 muodostuneen B+, -jännitteen mukaisesti. Poikkeutusvirran iH amplitudi juovan alussa on siksi arvoltaan 30 pienempi muuttuen suunnaltaan vastakkaiseksi virran i^ amplitudiin nähden.

Juovakondensaattori Cg varautuu hitaammin poikkeu-tusvirralle iH juova-ajan ensimmäisen osan aikana. Tämä johtaa poikkeutusvirran iR nollavirran ylityshetken viiväs-35 tymiseen myöhäisempään ajanhetkeen, joka vastaa juova-ajan keskiosaa, kuten oikein linearisoidussa korjauksessa 10 79770 vaaditaan. Induktorissa L1 oleva korjausvirta i-j kulkee kondensaattorin C2 kautta ja lisää ylimääräisen varauksen juovakondensaattoriin Cg aiheuttaen kasvaneen poikkeutus-virran ijj juovan toisen puoliskon aikana.

5 Paluuliikkeen aikana ylimääräinen varaus otetaan juovakondensaattorista C resonanssipiirin (L2, C2) reso-

S

nanssivärähtelyn avulla siten estäen tasavirtakompcnentin poikkeutusvirrassa. Resonanssivärähtely kääntää paluuliikkeen aikana myös kondensaattorin C2 yli olevan jännitteen 10 Vq polariteetin korjausvirran i^ sallimiseksi jälleen varata kondensaattori C2 seuraavan juova-ajan aikana.

Virtapulssin ig paluuliikkeen aikana kondensaattorista C poistama varaus pienentää juovajännitettä V, juo-van alussa. Poikkeusvirran iH kalteva osa tehdään siten 15 vähemmän jyrkäksi juovan alussa. Korjausvirta i^ lisää kondensaattorin Cg varausta juova-ajan aikana, lisäten juova-jännitettä Vt. Juovan toisen puoliskon aikana tulee poik-keutusvirran i^ kalteva osa jyrkemmäksi poikkeutusvirran kaltevassa osassa olevien resistiivisten häviöiden vaiku-20 tusten vastapainottamiseksi.

Kuvioiden 2b-2f yhtenäisellä viivalla esitetyt aaltomuodot esittävät tilannetta, jossa induktori L2 on säädetty tuottamaan hieman keskimääräistä määrää suuremman lineaarisuuden korjauksen. Vastaavat katkoviivoilla piirre-25 tyt aaltomuodot esittävät tilannetta, missä induktori L2 on säädetty virittämään resonanssipiiri (L2, C2) suuremmalle resonanssitaajuudelle. Silloin tuotetaan pienempi lineaarisuuden korjauksen määrä.

: Kuten juuri oli selostettu, sisältää keksinnön suo- 30 ritusmuodon mukainen lineaarisuuden korjauspiiri 30 aktiivisen kytkentäjärjestelyn, joka aikaansaa kytkennän vaaka-paluuajan aikana, jättäen korjausvirran i^ ja resonanssi-piirin (L1, C2) vapaaksi kytkentätransienttien häiriöiltä juova-ajan aikana. Kytkentäjärjestely ei tuota mitään tasa-35 virtakomponenttia poikkeutusvirtaan poistaen kompensoivan keskityspiirin tarpeen. Mitään säädettävää tasavirtateho-

II

n 79770 lähdettä ei tarvita lineaarisuuden säätökyvyn aikaansaamiseksi, siten välttäen ylimääräisen tehohäviön lähteen.

Resonanssikondensaattorin C2 yli olevan jännitteen Vq paluuliikkeen aikana tapahtuvan polariteetin kääntymi-5 sen johdosta aikaansaadaan suuri lineaarisuuden korjaus-alue suhteellisen pienellä tehon kulutuksella. Lisäksi rasterin leveys ei merkittävästi muutu lineaarisuuden säätö-alueella - oleellinen etu säädettävään biasoituun lineaa-risuuskelaan nähden.

10 Kuvio 3 esittää juovan poikkeutuspiiriä 120, joka sisältää esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisen lineaarisuuden korjauspiirin 130. Kuvioissa 1 ja 3 edustavat samoin merkityt elementit vastaavia suureita tai vastaavasti toimivia elementtejä. Kuviossa 3 on aktiivinen 15 "itä-länsi"-korjauspiiri 40 kytketty vaakapoikkeutuskäämiin L„ kuristimen L„ kautta. Juovakondensaattori C ja paluu-liikkeen kondensaattori CR^ eivät ole kytketty suoraan maahan, vaan kelluvat maapotentiaalin yläpuolella johtuen niiden kytkennästä toisen paluuliikkeen kondensaattorin CR2 20 ja toisen vaimennusdiodin D2 liitoskohtaan. "Itä-länsi"-ohjauspiiri 25 kehittää tyynyvääristymän korjausvirran i

O

kuristimeen Lc, joka moduloi kenttätaajuudella parabolisella tavalla paluuliikkeen kondensaattorin CR2 yli muodostuneen paluuliikkeen pulssijännitteen VR2 amplitudia. Poik-25 keutusvirran iR ja paluuliikkeen pulssijännitteen VR^ amplitudit ovat vastaavasti moduloidut. Paluuliikkeen pulssi jännitteen VR amplitudi liitäntänavassa 22, esitetty kuvioissa 2 ja 4a, pysyy moduloitumattomana. Tyynyvääristymän korjauspiiriä 40 on edelleen selostettu julkaistussa GB-30 patenttihakemuksessa 2 150 796A, julkaistu 3.7.1985, "East-West Correction Circuit". Kuvion 3 tyynyvääristymän kor-jauspiiri voidaan korvata muilla tyynyvääristymän korjaus-piireillä, kuten kytkentätyyppisillä diodimodulaattoripii-reillä.

35 Tulee huomata, että lineaarisuuden korjausvirta on moduloitu "itä-länsi"-korjauspiirin 40 toiminnalla.

12 79770 Tämä modulaatio tuottaa edullisesti symmetrisen "itä-länsi"-korjauksen ja suoran pystysuuntaisen keskijuovan.

Paluuliikkeen pulssijännite VR1 derivoidaan kondensaattorilla C3 ja vastuksella R2 ja syötetään tyristorin 5 S2 hilaelektrodiin tyristorin kytkemiseksi vaakasuuntaisen paluuliikkeen alussa siten aloittaen virran ig resonanssi-värähtelyn, joka poistaa varauksen juovakondensaattorista Cg paluuajan aikana. Kuten kuviossa 1 säädetään tuotetun lineaarisuuden korjauksen määrää säätämällä värähtelypulssin 10 ig keskimääräistä virtaa ja juovakondensaattorista Cg paluuliikkeen aikana poistetun varauksen kokonaismäärää siten säätäen korjausvirran i^ keskimääräistä arvoa juova-ajan aikana. Kuitenkin päinvastoin kuin kuvion 1 lineaarisuuden korjauspiiri 30 säätää kuvion 3 lineaarisuuden, korjaur.-15 piiri 130 korjausvirran i^ keskimääräistä arvoa säätämällä induktorin L1 induktanssia pitäen samalla resonanssipiirin (L2, C2) resonanssitaajuuden fQ muuttumattomana.

Induktorin L1 induktanssin säätäminen säätää induktorin L1 ja kondensaattorin C2 muodostelman resonanssipii-20 rin (Li, C2) resonanssitaajuutta juova-ajan aikana. Säätämällä resonanssitaajuutta muuttuu induktorin L' lineaarisuuden korjausvirran i^ kalteva osa, mikä johtaa muuttuvaan virran i^ keskimääräiseen määrään. Muuttuva virta i.j varaa sarjaan kytketyt kondensaattorit Cg ja C2, mi-25 kä johtaa muuttuviin jännitteisiin VQ, Vt ja V2 kuvion 4 ajanhetkenä t . Suurempi jännite V2 ajanhetkenä t johtaa siihen, että varausta poistuu enemmän kondensaattoreista Cg ja C2 aikavälin t^t^ aikana. Suurempi poistettu varaus aiheuttaa myös sen, että jännite V2 pysyy negatiivisena pi-30 temmän ajan juovan keskikohdan jälkeen. Tämä johtaa keskimääräisen virran i^ kasvuun edelleen, koska virta i^ aloittaa alaspäin viettämisen myöhempänä ajanhetkenä. Yllä mainittu toiminto on esitetty kuvioiden 4b-4f aaltomuodoilla. Päinvastoin kuin kuviossa 2d, ei kuvion 4b virran i^ 35 di/dt ole enää vakio aikavälin t -t aikana eri lineaari-

SL C

suuden säädöille, koska induktori L1 on nyt säädettävä.

Il 13 79770

Pienemmän resonanssitaajuuden aikaansaaminen reso-nanssipiirille (11, C2) induktorin L1 induktiivisuutta lisäämällä johtaa suurempaan keskimääräiseen virtaan i^ ja lineaarisempaan korjaukseen.

5 Juovakondensaattorista C varausta paluuliikkeen alussa poistavan resonanssivirran ig värähtelyn ensimmäisen puolijakson amplitudin määrää jännitteen Vg amplitudi juovan lopussa. Siten lineaarisuuden korjauksen suurta määrää varten, vastaten suurempaa kondensaattorin C2 yli 10 muodostunutta jännitettä, on resonanssivärähtely, kuten on esitetty kuviossa 4c tyristorin S2 virtapulssilla amplitudiltaan suurempi. Vaikka virtavärähtelyn kesto paluuliikkeen aikana on kiinteä sekä suurille että pienille lineaarisuuden korjauksen määrille, on virtavärähtelyn kes-15 kimääräinen arvo suurempi tuotettaessa suurempi lineaarisuuden korjauksen määrä.

Säätämällä induktorin L1 induktanssia tuotetun lineaarisuuden korjauksen määrän ohjaamiseksi on kuvion 3 lineaarisuuden korjauspiirillä 130 suurempi lineaarisuuden 20 säätöalue kuvion 1 lineaarisuuden korjauspiiriin verrattuna. Lineaarisuuden korjauspiiri 130 tuottaa myös pienemmän tehohäviön tyristorissa S2, koska tyristorin johtavuusaikaa ei muuteta. Koska lineaarisuuden korjausvirta i^ kuviossa 3 voidaan tehdä negatiiviseksi juovan toisen puoliskon aikana, 25 on keskimääräisen virran i^ differentiaalinen säätö tehty mahdolliseksi. Pienikin resonanssipiirin (L1, C2) resonanssitaajuuden vaihtelu johtaa suureen keskimääräisen virran i^ muutokseen ja suureen lineaarisuuden säätöalueeseen. Virran i1 positiiviset ja negatiiviset osat integroidaan 30 kondensaattorilla C . Differentiaalisen säädön etuna or., s että muutama säädettävän induktorin L1 sydämen johdinker-ros kattaa laajan lineaarisuuden säädön alueen.

Seuraavaa kriteeriota käytetään ohjeena valittaessa useiden piirikomponenttien arvot kuviossa 3. Resonans-35 sipiirin (L2, C2) resonanssitaajuus f^ on noin 20 % suurempi kuin poikkeutuksen paluuliikkeen taajuus. Resonanssi- 14 79770 piirin (L1, C2) resonanssitaajuus f1 on noin puolet juovan poikkeutuksen resonanssipiirin (L„, C ) resonanssitaajuu-desta. Induktorin L2 induktanssi voidaan jättää huomiotta laskettaessa resonanssitaajuutta f1.

5 Kun juovakondensaattori C2 tuottaa juovan poikkeu- tusvirran i„ symmetrisen S-muokkauksen suuren kuvapinnan n rasteripyyhkäisyn yhteydessä, kuten laajakulmaisen kuvaputken, kuten 27V:n, 110°:een "square-planar"-kuvaputken yhteydessä, on kondensaattorin C2 arvoksi määritetty kokeel-10 lisesti noin yksi kymmenesosa kondensaattorin Cg arvosta. Kondensaattorin C2 arvo yhdessä induktorin L1 säätöpisteen kanssa määrää lineaarisuuden korjauksen keskimääräisen arvon, joka puolestaan riippuu poikkeutushäviöistä.

Tulee huomata, että kondensaattorin Cg arvo liittyy 15 poikkeutuskäämin ja poikkeutuskulman arvoon. Poikkeutus-virran iH amplitudi liittyy paluuliikkeen jännitteen amplitudiin. Jos kondensaattorin C2 arvoksi on kokeellisesti valittu yksi kymmenesosa kondensaattorin Cs arvosta, niin induktorin L1 arvo tulee kokeellisesti liittymään 20 poikkeutuskäämin LH arvoon johtuen edellä asetetusta kri-teeriosta resonanssitaajuudelle f^. Induktorin L1 arvo liittyy myös poikkeutusvirran amplitudiin poikkeutusvirran ja paluuliikkeen pulssijännitteen välisen suhteen kautta.

Pienempi kondensaattori C2 vaatii suurempi-induktii-25 visen induktorin L1. Tuloksena oleva suurempi jännite Vg pienentää keskimääräistä virtaa i^ ja tuloksena saattaa olla riittämätön lineaarisuuden korjaus. Ja kääntäen, suurempi kondensaattori C2 vaatii pienempi-induktiivisen induktorin L1. Virta i^ voi silloin tulla liian suureksi ja tulok-30 sena voi olla liian suuri lineaarisuuden korjaus.

"Yksi kymmenesosa" -valintakriteeristä if^-poikkeu-tustaajuiselle toiminnalle tulee "yksi kahdeskymmenesosa" -valintakriteeri 2f„-poikkeutustaajuiselle toiminnalle, rl koska kondensaattoriin C juova-aikana lisätty varaus ja 3 35 paluuliikkeen aikana poistettu varaus on suunnilleen sama molemmissa tapauksissa (varaus = virta x aika).

Il 15 79770

Kuvio 5 esittää esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaista lineaarisesti korjattua juovan poikkeutus-piiriä 220, joka sisältää lineaarisuuden korjauspiirin 230, jossa bipolaarinen transistorikytkin Q2 korvaa tyristorin 5 ohjattavassa kytkimessä S2. Transistorin Q2 kollektorivir-tatiellä oleva diodi D3 estää negatiivista kollektorivirtaa virtaamasta. Kuvion 5 lineaarisuuden korjauspiirin 230 toiminta on oleellisesti sama kuin kuvion 3 lineaarisuuden korjauspiirin 130 toiminta. Kuvioissa 3 ja 5 olevat samoin 10 merkityt elementit edustavat vastaavia suureita tai vastaavasti toimivia elementtejä.

Kuviossa 5 on kolmas paluuliikkeen kondensaattori CR3 sijoitettu sarjaan paluuliikkeen kondensaattorien CR.j ja CR2 välille. Paluuliikkeen kondensaattorin CR^ yli muo-15 dostunut paluuliikkeen pulssijännite VR^ on kytketty kondensaattorin C4 ja vastukset R3 ja R4 käsittävän piirin kautta transistorin Q2 kantaan transistorin kytkemiseksi paluuliikkeen alussa resonanssivirtavärähtelyn puolijakson aloittamiseksi resonanssipiirissä (L2, C2). Vastus R5 on 20 kytketty induktorin L2 yli transienttien vaimentamiseksi, jotka ovat muodostuneet kytkimen S2 poiskytkemisen aikana.

Kuvio 6 esittää lineaarisesti korjattua juovan poik-keutuspiiriä 320, joka toimii poikkeutustaajuudella 2fR -kaksinkertaisella taajuudella kuvioiden 1, 3 ja 5 poikkeu-25 tuspiirien taajuuteen nähden. Kuvioissa 5 ja 6 samoin merkityt elementit edustavat vastaavia suureita tai vastaavasti toimivia elementtejä. Esillä olevan keksinnön mukainen lineaarisuuden korjauspiiri 330 on vastaava kuin edellä selostetut lineaarisuuden korjauspiirit sillä poikkeuksel-30 la, että kytkin S2 käsittää MOS-transistorin Q3 kuvion 5 bipolaarisen transistorin sijaan. Lisäksi paluuliikkeen pulssijännite VR^ on kytketty MOS-transistorin Q3 j hilaan vastuksen R6 kautta. Zener-diodi Z1 rajoittaa hilaan syötettyä jännitettä. Vaimennuspiiri on kytketty induktorin L2 yli 35 ja se käsittää vastuksen R7 ja kondensaattorin C5.

Claims (8)

1. Lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, joka käsittää: 5 poikkeutuskäämin (L„); poikkeutuskäämiin kytketyn juovakapasitanssin (Cs) j uovaj ännitteen muodostamiseksi; poikkeutuskäämiin kytketyn paluukapasitanssin; ensimmäisen kytkentälaitteen, joka on kytketty 10 poikkeutuskäämiin ja joka toimii poikkeutustaajuudella juovajännitteen syöttämiseksi poikkeutuskäämiin poikkeu-tusjakson juovajakson aikana juovapoikkeutusvirran kehittämiseksi poikkeutuskäämissä, paluukapasitanssin (CR1) ja poikkeutuskäämin (LH ) muodostaessa paluuresonanssipiirin 15 mainitun poikkeutusjakson paluujakson aikana paluupulssi-j änni tteen muodostamiseksi ja paluupoikkeutusvirran kehittämiseksi mainitussa poikkeutuspiirissä ja ensimmäisen induktanssin (LI), joka on kytketty paluuresonanssipiiriin (CR1, ) ja johon on syötetty mai- 20 nittu paluupulssijännite, tunnettu siitä, että se käsittää toisen induktanssin (L2); toiseen induktanssiin (L2) kytketyn resonanssikapa-sitanssin (C2) toisen resonanssipiirin muodostamiseksi, 25 jonka resonanssi taajuus on suunnilleen yhtä suuri tai suurempi kuin paluuresonanssipiirin (LH, CRx ) paluutaajuus; toisen kytkentälaitteen (S2), joka on kytketty toiseen resonanssipiiriin (L2, C2) ja juovakapasitanssiin (Cs ) ja joka kytkee johtavat tilat mainitun paluujakson 30 aikana värähtelevän virtapulssin kehittämiseksi paluujakson aikana toisessa resonanssipiirissä (L2, C2) sen resonanssi taajuuden mukaisesti ennalta määrätyn varauksen määrän poistamiseksi juovakapasitanssista (Cs); mainitun ensimmäisen induktanssin syöttäessä kor-35 jausvirran juovakapasitanssiin (Cs) resonanssikapasitans- li 17 79770 sin (C2) kautta mainitun juovajakson aikana ennalta määrätyn lineaarisuuden korjauksen määrän tuottamiseksi juova-poikkeutusvirtaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lineaarisesti 5 korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että mainittu värähtelevä virtapulssi etenee suunnilleen värähtelyn yhden puolijakson mainitun paluuajan aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että 10 mainitun korjausvirran keskimääräinen arvo aikaansaadaan mainitun ennalta määrätyn varauksen määrän mukaisesti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että poikkeutuskäämi (LH ) ja juovakapasitanssi (Cs ) muodostavat 15 juovaresonanssipiirin mainitun juova-ajan aikana ja että mainittu ensimmäinen induktanssi (LI) ja resonanssikapasi-tanssi (C2) muodostavat mainitun juova-ajan aikana neljännen resonanssipiirin, joka kehittää mainitun korjausvirran, neljännen resonanssipiirin (LI, C2) resonanssitaajuu- 20 den ollessa pienempi kuin juovaresonanssipiirin (LH, Cs) resonanssitaajuus.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen induktanssi (LI) on kytketty toiseen kytkenrä- 25 laitteeseen (S2), jolloin toinen kytkentälaite (S2) johtaa mainitun värähtelevän virtapulssin mainitun paluujakson aikana ja samaan aikaan ohjaa resonanssikapasitanssista (C2) tulevan virran ensimmäisen induktanssin (LI) ohi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lineaarisesti 30 korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen kytkentälaite (S2) pysyy tietyssä johtavassa tilassa juovajakson ajan mainitun neljännen resonanssipiirin (LI, C2) jättämiseksi ilman kytkentätransienttien häiriöitä juovajakson aikana. ie 79770

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että toinen induktanssi (L2) on säädettävä toisen resonanssi-piirin (L2, C2) resonanssitaajuuden säätämiseksi siten 5 säätäen ennalta määrätyn varauksen ja lineaarisuuden korjauksen määrän.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lineaarisesti korjattu poikkeutuspiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen induktanssi (LI) on säädettävä mainitun väräh- 10 televän virtapulssin amplitudin samanaikaiseksi säätämiseksi siten säätäen ennalta määrätyn lineaarisuuden korjauksen määrän. li 19 79770