FI94706C - Audiokuormalla moduloitava sivuneulatyynykorjausvirtapiiri - Google Patents

Description

94706

Audiokuormalla moduloitava sivuneulatyynykorjausvirtapiiri

Keksintö kohdistuu televisiolaitteessa olevaan piiriin, jolla pidetään kurissa dynaamisesta audiokuormituk-5 sesta aiheutuvaa rasterin leveyden vääristymää.

Televisiokuvan rasterin reunat eivät ole suorat, mikäli poikkeutus ei ole tasainen rasterin reunoilla. Neu-latyynyvääristymä on suurikuvaruutuisten kuvaputkien ongelma. Mikäli kuvaruutu on lähes tasainen, etäisyys poik-10 keutuspisteestä ruudun nurkkiin on pitempi kuin keskelle. Elektronisäde poikkeaa enemmän kuin keskellä, mistä aiheutuu rasteri, jonka pyyhkäisyjuovat ovat taipuneet sisäänpäin ja nurkat venyneet ulospäin. Neulatyynyvääristymä on usein vakavampi laajakulmaisissa, 90 astetta tai enemmän, 15 kuvaputkissa. Yksivärisissä kuvaputkissa neulatyynyvääris tymä voidaan korjata poikkeutuskelayksikköön sijoitetuilla kestomagneeteilla; neulatyynymagneetteja ei kuitenkaan voida käyttää värikuvaputkissa koska magneetit vaikuttaisivat kolmeen eri säteeseen eri tavalla, mikä aiheuttasi 20 ongelmia väripuhtauteen ja konvergenssiin. Näin ollen värikuvaputkissa käytetään dynaamista neulatyynykorjausta.

Neulatyynykorjaussignaalit voidan viedä poikkeutus-kelan pyyhkäisykäämeihin. Vaakapyyhkäisykäämejä ohjataan sivuneulatyynykorjausvirralla rasterin sivujen oikaisemi-25 seksi. Pystypyyhkäisykäämejä voidaan ohjata ylhäältä-alas -neulatyynykorjausvirralla rasterin ylä- ja alaosien suoristamiseksi. Jotta vaakasuuntainen neulatyynyvääristymä, jota myös kutsutaan itä-länsi -neulatyynyvääristymäksi, saataisiin korjattua, rasterin sivuja täytyy työntää ulos-30 päin keskeltä. Enemmän vaakapyyhkäisyvirtaa tarvitaan vaaka juoville, jotka on tuotettu rasterin ylä- ja alaosien keskivaiheilla. Sivuneulatyynykorjaus voidaan saada aikaan moduloimalla vaakapyyhkäisyvirtaa pystypyyhkäisytaajuudella (60 Hz NTSC-järjestelmässä). Aikaansaatava pystymodu-35 laatio on parabolista aaltomuotoa, joka venyttää vaakajuo- 94706 2 via pystypyyhkäisyn keskellä muttei ylhäällä eikä alhaalla.

Rasterin koko vaihtelee tiettyjen kuormitusolosuh-teiden mukaan, esimerkiksi sädevirtakuormituksen mukaan.

5 Sädevirtakuormitus on kirkkauden funktio, kirkkaan kuvan valaisun pyrkiessä kuormittamaan teholähdettä ja pyrkiessä aiheuttamaan epäsopivaa rasterin leveyttä. On kehitetty piirejä, jotka säätävät rasterin leveyttä tarkkailemalla sädevirtaa ja kehittämällä takaisinkytkentäsignaalin sivu-10 eli itä-länsi -neulatyynykorjauspiirin moduloimiseksi.

Toinen kuormitustekijä, joka saattaa olla erittäin haitallinen kunnollisen rasterileveyden ylläpidolle on dynaaminen audiokuormitus. Dynaaminen audiokuormitus voi olla erittäin hankala televisiolaitteissa, joissa on vah-15 vistetut äänijärjestelmät, kuten stereotelevisiovastaanot-timet, jotka vaativat enemmän tehoa audiotoimintaan. Erityisen haitallinen voimakkaan audiokuormituksen rasterile-veydelle aiheuttama vaikutus on tila, jossa rasterin leveys jaksollisesti ja havaittavalla tavalla vaihtelee au-20 diosignaaliin liittyvällä taajuudella. Tila pyrkii ilmaantumaan taajuuksilla, jotka ovat alueella noin 1 Hz - 30 Hz. On tehty yrityksiä audiokuormituksen vaikutuksen rasterin leveyteen kurissa pitämiseksi säätämällä vastaanottimen tai televisiolaitteen primääristä teholähdettä. Rat-25· kaisu saattaa olla tehokas joissain olosuhteissa, mutta ei ole suotavaa, että teholähteen jännitetaso nousee tarpeettomasti vastaanottimen muille kuormille.

Keksinnön eräänä piirteenä on pitää kurissa dynaamisesta audiokuormituksesta aiheutuva rasterin leveyden 30 vääristyminen moduloimalla televisiolaitteen sivuneula-tyynykorjauspiiriä. Keksinnön lisäpiirteenä on tarkkailla audiokuormitusta ja kehittää audiokuorman säätösignaali sivuneulatyynykorjauspiirin tuottaman korjausvirran moduloimiseksi. Audiopiirin tehonsyöttölähdettä voidaan tark-35 käillä suoraan ja kehittää jännitteeseen suoraan verran- , 94706 nollinen säätösignaali. Audiokuorman tehonsyötön jännitetasossa tapahtuvat laskut ovat luotettava merkki haitallisesta kuormitustekijästä, joka täytyy korjata rasterile-veyden vääristymisen estämiseksi.

5 Diodimodulaattorit ovat tunnettuja sivuneulatyyny- korjauksen säädössä. Tällaiset diodimodulaattorit sisältävät usein säätöpiirin, jossa on differentiaalisesti vahvistava tuloaste, jolla on invertoiva ja ei-invertoiva tulo. Tällainen säätöpiiri voi synnyttää modulointinielu-10 virran, jolla on säädettävä keskiarvo, joka asettaa jännitetason energiavarastolaitteessa. Jännitetaso säätää dio-dimodulaattoria. Vertailujännite voidaan viedän differentiaalivahvistimen tuloasteen yhteen tuloon. Negatiivinen takaisinkytkentävirta, jolla on energiavarastolaitteen 15 jännitteeseen verrannollinen tasavirta- eli keskimääräinen arvo minkä tahansa vaakajakson aikana, voidaan syöttää differentiaalivahvistimen tuloasteen toiseen tuloon.

Keksinnön erään piirteen mukaan audiokuorman ohjaussignaali mahdollistaa rasterileveyden säädön dynaami-20 sen audiokuormituksen vaihtelujen aikana. Audiokuormituk-seen verrannollinen jännitesignaali voidaan yhdistää tai muuten kytkeä vertailujännitteeseen, jotta säätöpiiri voisi edelleen kompensoida rasteri leveyden vääristymistä merkittävän audiokuormituksen olosuhteissa. Kytkentä voidaan 25 suorittaa summaamalla jännitteet algebrallisesti. Tietyissä olosuhteissa saattaa myös olla toivottavaa kytkeä au-diokuormitukseen liittyvä jännitesignaali sivuneulatyyny-aaltomuodon takaisinkytkentäsignaaliin, vaikkaa saattaakin olla välttämätöntä antaa invertoitu audiokuorman säätöjän-30 nitesignaali.

Keksinnön muuan piirteen mukaan audiokuormituksen säätösignaali voidaan viedä sivuneulatyynykorjauspiiriin, jotta vältettäisiin tarpeettomat lisäykset syöttöjännitteissä, joita televisiolaitteen muut kuormat käyttävät. 35 Esimerkiksi samanaikaisesti ei tapahdu merkittävää anodi- 94706 4 jännitteen moduloitumista. Audiokuormituksen säätösignaa-lin annetaan moduloida ainoastan sivuneulatyynykorjausvir-taa.

Edellä mainittujen tämän keksinnön piirteiden mu-5 kaan dynaamisen audiokuorman vaatimaa tehoa tarkkaillaan esimerkiksi havainnoimalla suoraan audiokuorman tehosyötön lähtöj ännitetasoa tarkkailuvastuksella. Synnytetään dynaamista audiotehotarvetta vastava audiokuorman säätösignaa- li. Audiokuorman säätösignaali viedään korjausvirran tuot-10 tavaan piiriin neulatyynykorjausvirran moduloimiseksi au-diokuoman tehotarpeen mukaan. Audiokuormalla moduloitua sivuneulatyynykorjausvirtaa voidaan sitten käyttää moduloimaan vaakapoikkeutusvirtaa sivuneulatyynyvääristymän sekä audiokuorman aiheuttaman rasterileveyden vääristymän 15 kompensoimiseksi. Voidaan käyttää myös kondensaattorin sisältävää suodatinverkkoa suurtaajuisten signaalikompo-nenttien poistamiseksi audioläpivientisignaalista.

Piirroksessa:

Ainoa kuvio esittää vaakapoikkeutuspiirin itä-länsi 20 -rasterivääristymän korjauspiiriä, joka sisältää sivu- neulatyynykorjauspiirin, jota moduloi audiokuorman säätö-signaali dynaamisesta audiokuormalähteestä.

Vaakapoikkeutuspiirin lähtöaste 10 toimii myös teholähteenä syöttöjännitteen V synnyttämiseksi. Asianomai-25 nen tehosyöttöpiiri, mukaan lukien vaakapoikkeutuspiirin lähtöaste 10, esitetty kaavamaisessa muodossa kuviossa, on samanlainen kuin on yksityiskohtaisesti esitetty yhteisessä rinnakkaisessa US-patenttihakemuksessa sarjanro 273 529, jätetty 21. marraskuuta 1988, POWER SUPPLY PRO-30 TECTION CIRCUIT, Wilber et ai. .

Lähtöaste 10 sisältää poikkeutuskytkentätaransisto-rin Q1 ja diodin D2. Säädetty teholähde 12, joka on kytketty vaihtovirtajännitelähteeseen VAC, kehittää säädetyn syöttötulojännitteen B+, esimerkiksi +126V. Teholähde 12 35 on tyyppiä, jota säätää ohjattu piitasasuuntaaja SCR, ku- 94706 5 ten hyvin tunnettua. Keksintö voidaan sovittaa käytettäväksi muun tyyppisiä teholähteitä käyttävien vastaanottimien kanssa, kuten jäljempänä selostetaan. Paluumuuntajan Tl ensiökäämi W1 on kytketty tylosyöttöjännitteen B+ ja 5 transistorin Q1 kollektorielektrodin väliin. Vaakapoikkeu-tuskäämi Ly/ lineaariteetti-induktori Ll1m, itä-länsi -neu-latyynyvääristymän korjauspiirin 30 muuntajan T2 ensiökäämi T2a ja juovakondensaattori Cl muodostavat sarjakytken-nän, joka on kytketty transistorin Q1 kollektorin ja maan 10 väliin. Transistoria Q1 kytketään vaakataajuudella sen kantaelektrodilla kehitetyn ohjaussignaalin mukaan. Ohjaussignaali tuotetaan vaakaoskillaattorissa ja ohjainas-teessa 20 hyvin tunnetulla tavalla. Transistorin Q1 kyt-kentätoiminta tuottaa vaakapoikkeutusvirran iy.

15 Paluumuuntajan Tl toisiokäämi W3 sisältää tasasuun- taavaat suodatusvälineet, sisältäen kondensaattorin C7 ja diodin D3 tasajännitelähteen kehittämiseksi, jolla on ensimmäinen lähtöjännitetaso suurjännitepiirin 15, esimerkiksi anodipiiri, ohjaamiseksi. Teholähdepiirin kuormittu-20 minen, esimerkiksi dynaamisesta audiokuormasta, joka saa syöttötehonsa käämistä W2, saattaa pienentää anodijännitettä U paluumuuntajan magneettisen kytkennän kautta. Anodi jännitteen pieneneminen saa rasterileveyden laajenemaan, koska elektronisäteet liikkuvat hitaammin poikkeutusvyö-25 hykkeen läpi ja ne poikkeutuvat enemmän kuin välttämätöntä vasemmalle ja oikealle. Eräissä vastaanottimissa, esimerkiksi joissa on SCR-säätäjät, audiokuormituksen lisäys voi aiheuttaa paluujuovapulssien amplitudin lisäyksen. Amplitudin lisäys lisää anodijännitettä. Tämä pyrkii pienentä-30 mään rasterileveyttä, koska elektronisäteet liikkuvat noe-pammin poikkeutusvyöhykkeen läpi ja eivät täten poikkeudu tarpeeksi paljon vasemmalle ja oikealle.

Paluumuuntajan Tl toisen toisiokäämin W2 ensimmäinen liitin on kytketty suodatinkondensaattoriin C2, muo-35 dostaen osan toisista tasasuuntaavista ja suodattavista - 94706 6 välineistä toisen tasajännitelähteen kehittämiseksi toisella lähtöjännitetasolla, merkitään Jännite V. Käämin W2 toinen liitin on kytketty tasasuuntajakytkennän kautta maahan. Tasasuuntaajakytkentä, johon kuuluvat diodit CR1 5 ja CR2 ja kondensaattorit C3 ja C4, toimii diodimodulaat-torin lähtöasteena 40, vaakapoikkeutusvirran moduloimisek-si sivuneulatyynykorjausvirralla. Diodimodulaattorin käsitetään yleensä käsittävän myös transistorin Q2, diodin Dl, induktorin L, ja kondensaattorin c„.

10 Juovan piirron aikana, jolloin transistori Q1 tai diodi D2 on johtava, juovajännite, joka on suunnilleen yhtäsuuri kuin jännite B+, kehitetään paluumuuntajan Tl käämissä Wl. Juovan piirron aikana, jännite, joka muodostaa vaihtojännitteen juovaosan, kehittyy muuntajatoiminnan 15 ansiosta käämin W2 yli. Tasasuuntaajakytkennän toiminnan mukaisesti, käämin W2 yli oleva jännite tuottaa käämissä W2 puoliaaltotasasuunnatun virran, joka kytketään suoda-tinkondensaattoriin C2 ja vastaanottimen kuormapiireihin, esimerkiksi pysty- ja audiokuormiin, kuten esitetty. 2 20 ohmin vastus Rl pienentää määrää, jolla pystysignaalit kytkeytyvät audiokuormaan.

Normaalissa toiminnassa juovan piirron aikana virta kulkee virtatiellä, johon kuuluvat lähtöasteen 40 tasasuuntaa jakytkennän diodit CR1 ja CR2 päästösuunnassa, mikä 25 saa diodit johtaviksi. Näin ollen jännite V on yhtä suuri kuin jännitteen B+ arvo kerrottuna käämien W2 ja W1 välisellä kierroslukujen suhteella. Paluujuovan aikana, jolloin transistori Q1 ja diodi D2 ovat ei-johtavia, verrattain suuri, polariteetiltaan vastakkainen jännite kehittyy 30 käämin W1 yli. Käämissä W2 kehittyy paluujuovapulssijännite, joka on polaarisuudeltaan vastakkainen juovan piirron aikaiselle polariteetille, mikä saa diodit ei-johtaviksi. Täten normaalissa toiminnassa diodit ovat johtavia juovan piirron ajan ja ei-johtavia paluujuovan aikana.

35 Neulatyynyvääristymän korjauspiiri 30 sisältää - 94706 7 muuntajan T2. Muuntajan T2 toisiokäämin T2b ensimmäinenn liitin 31 on kytketty modulointijännitteen kehittävään kondensaattoriin Cm. Toinen liitin 32 on kytketty lähtöas-teen 40 tasasuuntaajakytkennän diodien CR1 ja CR2 väliin.

5 Kondensaattorin CB yli oleva jännite V. tuottaa värähtelevän virran iT2b.

Vaakasuuntaisen paluujuovan aikana, jolloin lähtö-asteen 40 diodit ovat ei-johtavia, käämissä T2b kehittynyt paluu juova jännite saa virran iT2b käämissä T2b kääntämään 10 suuntansa ja virtaamaan nuolen osoittamaan suuntaan, paluu juovan lopussa ja juovan piirron ensimmäisen puoliskon aikana. Samanaikaisesti liittimessä 32 syntyy paluujuova-jännite. Juovan piirron toisen puoliskon aikana juovavirta iT2b kulkee nuolen suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. 15 Neulatyynyvääristymän korjauspiirin 30 säätöpiiri 30a on kytketty kondensaattorin C„ liittimeen 31. Säätöpiiri 30a tuottaa modulointinieluvirran iB, jolla on säädettävä keskiarvo, joka säätää jännitettä V. kondensaattorissa CB virran i„ tasavirtakomponentin keskiarvon mukaan. Kun 20 nieluvirran i„ keskiarvo on nolla, esimerkiksi, jännite V., on suurimmillaan. Toisaalta, kun virran iB keskiarvo on suurimmillaan, jännite V on pienimmillään.

Modulointijännitettä V. säätää säätöpiiri 30a ja se asettaa vuorostaan muuntajan T2 muuntajatoiminnan kautta 25* muuntajan T2 ensiökäämin T2a yli olevan jännitteen tason. Täten käämin T2 yli olevaaa jännitettä moduloidaan jännitteen VB eli virran ia mukaan. Käämin T2a yli oleva jännite tuodaan suunnassa, joka saa poikkeutuskäämin Lr olevan juo-vajänniteen pienemmäksi kuin juovakondensaattorin Cl yli 30 kehitetty jännite.

Kun virran iB keskiarvo on pienimmillään, siitä seu-raava käämin T2a yli oleva maksimijännite saa poikkeutus-virran iT amplitudin pienimmilleen. Toisaalta, kun virran i keskiarvo on suurimmillaan, siitä seuraava käämin T2a

B

• 94706 8 yli oleva minimijännite saa poikkeutusvirran iy suurimmil-leen.

Säätöpiiri 30a, joka tuottaa nieluvirran iB, sisältää tuloasteen, jossa on differentiaalivahvistin 33 ja 5 lähtöaste, jos on kytkentätransistori Q2. Differentiaali-vahvistimella 33 on ei-invertoiva ja invertoiva tuloliitin 33 ja 34. Jännitevertailusignaali Vt kehittyy Zenerdiodin Z yli. Zenerdiodi voi lisäksi olla kytketty esijännitevas-tuksen R5 kautta jännitelähteeseen, kuten +26 V syöttöjän-10 nite. Esitetyssä piirissä vertailujännitesignaali Vt on 5,6 volttia. Transistorin Q2 kanta on kytketty differentiaalivahvistimen 33 lähtöön. Transistorin Q2 emitter! on kytketty maahan. Transistorin Q2 kollektori on kytketty induktorin LB kautta kondensaattoriin CB. Transistorin Q2 15 kollektori muodostaa kytkentälähtöliittimen nieluvirran iB tuottamiseksi induktorissa L„, joka virta suoritaa itä-länsi neulatyynyvääristymän korjauksen. Transistori Q2 suorittaa myös differentiaalivahvistimen 33 lähdölle signaali-inversion.

20 Vaakapaluujuovapulssisignaali kytketään käämistä W4, joka on yksi paluumuuntajan Tl toisiokäämeistä, pin-säätöpiiriin 60. Vaakapaluujuovan aikana, käämissä W4 olevaa paluujuovapulssisignaalia käytetään synnyttämään sa-hanteräsignaali pin-säätöpiirissä 60. Sahanteräsignaalia 2,5 moduloidaan pystyparabelisignaalilla, jonka tuottaa pysty-« parabeligeneraattori 50, sivuneulatyynykorjauksen aaltomuodon synnyttämiseksi.

Kun jännitetaso differentiaalivahvistimen 33 ei-invertoivassa tulossa 34 ylittää vertailujännitteen Vn{ 30 invertoivassa tulossa 35 juovan piirron aikana, transistori Q2 avautuu ja tuottaa sivuneulatyynyä moduloivan nielu-virran iB. Kun transistori Q2 on sulkeutunut juovan piirron aikana, nieluvirta iB jatkaa virtaamistaan induktoriin La varastoituneen magneettisen energian ansiosta, virta- 9 54706 tiellä, jo hon kuuluu diodi Dl. Diodi Dl on kytketty transistorin Q2 kollektorin ja jännitelähteen V väliin.

Signaali differentiaalivahvistimen ei-invertoivassa tulossa vaihtelee pystytaajuudella paraboliseen tapaan.

5 Tästä seuraa, että aikavälin pituus, jolloin transistori Q2 on johtava, ja siten sekä jännite V. ja virran iB keskiarvo vaihtelevat pystytaajuudella paraboliseen tapaan.

Negatiivinen takaisinkytkentätie 36 on kytketty transistorin Q2 kollektorin ja pin-säätöpiirin 60 väliin. 10 Takaisinkytkentätie tuottaa negatiivisen takaisinkytkentä-virran, jolla on annetun vaakajakson aikana, tasa- eli keskimääräinen virta-arvo, joka on verrannollinen jännitteeseen VB. Negatiivisen takaisinkytkennän ansiosta jännitettä VB säädetään tarkasti suljetussa silmukassa ja se 15 vaihtelee parabolisella tavalla.

Parabolisen modulaation vuoksi vaakapaluujuovan sisällä oleva hetki, jolloin transistori Q2 tulee johtavaksi, saattuu aikaisemmin pystyjuovan keskellä kuin yläjä alaosissa. Täten kukin virran iB keskimääräinen arvo, 20 joka nielee varausta kondensaattorista CB kullakin vaaka-jaksolla, ja jännitteen VB taso, ovat suurimmillaan pysty-juovan keskellä ja pienimmillään pystyjuovan ylä- ja alaosissa. Näin ollen poikkeutusvirran iy amplitudi on suurimmillaan pystyjuovan keskellä ja pienimmillään ylhäällä ja 23 alhaalla, jolloin saadaan itä-länsi neulatyynyvääristymä-korjaus. Potentiometri, ei kuviossa, voidaan kytkeä toiseen invertoivasta ja ei-invetoivasta tuloista leveyden säädön mahdollistamiseksi.

Sivuneulatyynykorj auksen audiokuormitusmodulointi 30 ei, keksinnön erään piirteen mukaan, häiritse suurjännite-teholähteen ja teholähteen suojapiirien, joita ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, toimintaa. Audiokuormalle 22 antaa tehon +26 voltin tehosyöttölähde, joka on kehittyy kondensaattorin C2 yli käämin W2 läpi kulkevasta virrasta. 35 Dynaamiset audiokuormat, jotka voivat esimerkiksi olla 5 94706 10 wattia stereotelevisiovastaanottimen kummallakin kanavalla, kuormitavat merkittävästi +26 voltin teholähdettä. Ilman jotain tälläiseen audiokuormitukseen vastavaa korjausta rasterileveys vääristyy huolimatta sivuneulatyyny-5 korjauksesta ja B+ säädöstä.

Keksinnön piirteen mukaan audiokuormitusta tarkkaillaan eli havainnoidaan esimerkiksi jännitejakajaver-kolla, joka sisältää vastukset R2, R3 ja R4. Vastukset R3 ja R4 ovat efektiivisesti kytketty rinnakkain. Verkon tulo 10 on liitin 37. Verkon lähtö on vastusten R2, R3 ja R4 yhteinen liitoskohta di£frentiaalivahvistimen 33 invertoivassa tulossa 35. Jännite liittimessä 37 on verrannollinen audiokuormituksen määrään ja toimii audiokuorman säätösig-naalina audiokuorman jännitettä edustavana signaalina V,1. 15 Jännitesignaalin Val määrä saa hyvin pienen virran kulkemaan vastuksen R2 kautta, esimerkiksi suuruusluokkaa 0,1 milliampeeria. val pienennetään kooltaan jännitejakajan lähdössä tasolle, joka on yhteensopiva differentiaalivahvistimen 33 toimintaparametrien kanssa. Vahvistin 33 edustaa 20 tulosuurtaimpedanssia. Zenerdiodi Z kehittää kiinteän jän-nitevertailutason Vt. Jännitetaso V, ja audiokuorman säätö-jännitevertailusignaali Val yhdistetään, esimerkiksi algebrallisesti summaamalla, invertoivassa tulossa 35. Yhdistäminen muodostaa yhdistetyn jännitteen Vref, joka on 25 verrannollinen Zener jännitteen V, ja audiokuorman säätöjän-nitteeseen Val.

Jännitettä Val kutsutaan pikemminkin säätösignaalik-si kuin takaisinkytkentäsignaaliksi, koska Val ei ole osa suljetun silmukan säätöpiiriä. Audiokuorman tehosyöttöläh-30 teelle ei ole suoraa, Val:n vaihteluihin vastaavaa takai-sinkytkentäsäätöä, eikä liioin millekään muulle tehosyöt-tölähteelle. Sitävastoin Val on avoimen silmukan sig-naalitiellä, joka päättyy vaakapoikkeutuspiiriin, tuottaen enemmän tai vähemmän poikkeutusvirtaa audiokuormituksen 35 kompensoinnin tarpeen mukaan. Järjestelmävaste läpisyöttö- 94706 11 säätösignaaleille on yleensä el-toivottava, koska järjes-telmävaste yksiköiden kesken pyrkii vaihtelemaan laajasti kunkin yksikön kunkin piirin satunnaisten toleranssivaih-telujen vuoksi. Val kuitenkin kulkee läpi ja tulee osaksi 5 suljetun silmukan säätöpiiriä, joka sisältää negatiivisen takaisinkytkentäsignaalitien, nimittäin negatiivisen ta-kaisinkytkentäsignaalitien 36 sivuneulatyynysäätöpiirissä. Sen vuoksi keksinnön mukainen säätöpiiri ei ole alttiina ei-hyväksyttäville satunnaisille toleranssivaihteluille 10 kuten muutoin voisi odottaa.

Vel :n vaikutus rasterileveyteen voidaan ymmärtää seuraamalla Val:n vaikutusta sivuneulatyynykorjausvirtaan ka sivuneulatyynykorjausvirtapiiriin. Pin-säätöpiiri 60 vastaanottaa tuloina vaakapaluujuovapulssit paluumuuntajan 15 Tl toisiokäämistä W4 ja pystytaajuuden parabolisen signaalin signaaligeneraattorista 50. Paluujuovapulssisignaalia käytetään synnyttämään sahanteräsignaali, jota modulodiaan Pystytaajuisella parabolisignaalilla. Tästä aiheutuu positiivisen polariteetin sivuneulatyynykorjausaaltomuodon 20 suntyminen tuloksi differentiaalivahvistimen 33 ei-inver-toivaan tuloon 34. Jätetään hetkeksi Val:n vaikutus huomiotta, positiiviisen polariteetin sivuneulatyynykorjaus-signaali ilmestyy differentiaalisen tulovahvistimen 33 lähdössä. Lähtötransistori Q2 aikaansaa signaali-inversi-25' on, mistä aiheutuu negatiivinen sivuneulatyynykorjaussig-naali transistorin Q2 kollektorilla. Tätä invertoitua läh-tösignaalia näytteistetään negatiivisen takaisinkytkentä-linjan 36 kautta ja se toimii lähteenä negatiivisen polariteetin takaisinkytkentäkorjaussignaalina sivuneulatyyny-30 korjausaaltomuodon säätämiseksi. Kondensaattorin CB yli oleva jännite V, seuraa negatiivisen polariteetin signaalia nieluvirran i„ toiminnan ansiosta. Näin ollen sivu-neulatyynykorjausvirta, negatiivisen polariteetin signaalin muodossa, kytketään muuntajan T2 käämistä T2b käämiin 3? T2a, missä se vähennetään juovakondensaattorin Cl yli ole- 94706 12 vasta juovajännitteestä, joka oleellisesti vastaa B+ jännitetasoa. Negatiivisen polariteetin korjausvirran vähentämisellä juovajännitteestä on korjausvirran lisäyksen vaikutus juvoajännitteeseen. Tästä aiheutuu lisäjännitettä 5 juovan keskiosa kohti, mikä pyrkii leventämään rasteria ja korj aamaan s ivuneulatyynyvääristymän.

Oletetaan havainnollisuuden vuoksi, että teholähde 12 on tyypiltään sellainen, joka kasvattaa paluujuovapuls-sien amplitudia vastauksena dynaamisen audiokuorman li-10 säykseen, esimerkiksi SCR-säädön vuoksi. Dynaamisen audiokuorman lisäys saa aikaan Val:n pienenemisen. Val:n ja Vz:n summa myös pienenee differentiaalisen tulovahvistimen 33 invertoivassa tulossa 35. Invertoivaan tuloon viemisen johdosta Val:n pienentyminen saa aikaan vahvistimen 33 läh-15 töjännitteen suurenemisen, jolloin sivuneulatyynykorjaus-virran amplitudi kasvaa. Tarkemmin sanoen, vertailujännitteen Vnf pienentäminen mahdollistaa vahvistimen 33 ja transistorin Q1 alkaa niellä virtaa ia aikaisemmin ja pitemmän aikaa, mikä efektiivisesti lisää nieluvirtaa iB. Transis-20 torin Q2 lähtö antaa siten sivuneulatyynykorjausvirran, jolla on suurempi negatiivinen amplitudi, joka kytketään muuntajan T2 kautta ja joka luo suuremman negatiivisen amplitudin signaalin vähennettäväksi B+ juova jännitteestä. Tämä saa aikaan vieläkin suuremman juovajännitteen, joka 25' laajentaa rasterileveyttä ja vastustaa rasterileveyden supistumista lisääntyneen audiokuormituksen vuoksi. Samaan aikaan myös Val komponenttia, jonka mukaan sivu-neulatyynykorjausvirtaa modifioidaan, havainnoidaan negatiivisella takaisinkytkentälinjalla 36, mikä poistaa suu-30 rimman osan ei-toivottavista ilmiöistä, jota muutoin voitaisiin odottaa avoimen silmukan säätösignaalin käyttämisen vuoksi. Takaisinkytkentäsignaali on oleellisesti yhdistetty rasterileveys- ja sivuneulatyynykorjauksen negatiivinen takaisinkytkentäsignaali.

13 54706

Jos teholähde on sellainen, että dynaaminen audio-kuormitus saa aikaan rasterlleveyden laajenemisen, audio-kuorman säätöslgnaall Val voidaan kytkeä sivuneulatyynykor-jausaaltomuotoon differentiaalivahvistimen 33 ei-invertoi-5 vassa tulossa 34. Tämä saa aikaan sivuneulatynykorjausaal-tomuodon amplitudin pienenemisen, mikä lopulta johtaa amplitudiltaan pienemmän signaalin vähentämisen paluujuova-jännitteestä, mikä pienentää rasterileveyttä.

Kummassakin teholähteen piirien toimintaominaisuuk-10 sista johtuvassa vaikutustyypissä rasteri leveyteen voidaan käyttää vaihtoehtoista audiokuorman säätösignaalin Val kytkentää. Voidaan käyttää välineitä audiokuorman säätöjännitteen polariteetin kääntämiseksi tai muulla tavoin havainnoida audiokuormaa, jotta saataisiin tuotettua vastak-15 kaisen polariteetin audiokuorman säätöslgnaall. Tällainen negatiivisen polariteetin signaali voidaan yhdistää vahvistimen 33 muihin tuloihin syötettävän signaalin kanssa, esimerkiksi algebrallisesti summaamalla. Tämän vuoksi ymmärretään, että keksinnön lisäpiirre antaa tarkasti sää-20 detyn negatiivisen takaisinkytkentäsignaalitien sekä audio- että videoprosessoinnille. Tämän lisäksi ei tapahdu merkittävääa samanaikaista muiden säätöjännitteiden moduloitumista, esimerkiksi anodijännitteen U.

Kapasitiiviset suodatusvälineet voidaan liittää 25' jännitteen V kehittävään teholähteeseen V tai audiokuor-maan, esimerkiksi kondensaattorit C2 tai C6. Nämä yleensä poistavat audiotaajuuskomponentit noin 500 Hz ja yli. Täten audiokuorman säätösignaalissa Val pyrkii vielä esiintymään suurtaajuisia audiokomponentteja, esimerkiksi 500 30 Hz:iin saakka, mikä tekee signaalin sopimattomaksi sää-tösignaaliksi. Suodatinverkko, joka sisältää vastuksen R3 ja ja kondesaattorin C5 kytkettynä rinnakkain, voidaan kytkeä invertoivan tulon 35 ja Zenerdiodin Z katodin väliin. Vastuksen R3 ja kondensaattorin C4 muodostama suoda-35 tin muodostaa tien, joka poistaa Val:n suurtaajuiset kom- - 94706 14 ponentit viemällä suurtaajuiset komponentit pois differentiaalivahvistimelta maahan. Zener diodin Z katodi muodostaa edektiivisen vaihtovirtamaan tätä tarkoitusta varten. Kuviossa esitetty suodatin ohituttaa taajuuskomponentteja 5 jotka ovat noin 25-30 Hz ja yli. Tehosyötössä ja/tai au-diokuormapiireissä olevat kondensaattorit ovat, kuten mainittu, efektiivisiä kapasitiivisia suodatinvälineitä taa-juuskomponenteille, jotka ovat yli esimerkiksi 500 Hz. Jäljelle jääviä taajuuskomponentteja, esimerkiksi noin 1 -10 25-30 Hz, jotka ensisijaisesti ovat vastuussa poikkeutus- virran audiomoduloinnista, voidaan tarkasti seurata ja kompensoida differentiaalivahvistimella 33. Vastus R4 on kompensointivastus, jota voidaan käyttää keskittämään neu-1atyynykorjauksen alue säätämällä potentiometrin aluetta, 15 ei kuviossa, audiokuorman säätöpiirin vaikutuksen neula-tyynykorj ausalueenseen kompensoimiseksi.

Muuttuva audiokuorma voi aiheuttaa audiokuorman säätöjännitteessä Val vaihtelua, joka efektiivisesti muuttaa jännitettä yhdessä differentiaalivahvistimen tuloista. 20 Tälläisissä olosuhteissa, säätöpiiri 30a alkaa niellä virtaa iB ennemin tai myöhemmin kuin muutoin olisi asian laita, lisäten tai vähentäen jännitettä V“ tavalla, joka säilyttää oikean rasterileveyden. Näin ollen enemmän tai vähemmän nieluvirtaa i„ virtaa tavalla, joka on suoraan ver-25 rannollinen dynaamiseen audiokuormitukseen, jotta kompen-soitaisiin rasterileveyden taipumus vaihdella audiokuormi-tuksen mukaan, sivuneulatyynykorjauksen lisäksi.

Muuntajat Tl ja T2 eristävät sähköisesti, sähköis-kuvaaran varalta, jännitteen V ja säätöpiirin 30a jännit-30 teestä B+ verkkovirtasyöttöjännitteestä VAC. Jännite B+ on sähköisesti eristämätön sähköiskun varalta verkkovirtasyöttöjännitteestä VAC, jota käytetään tuottamaan jännite B+. Täten muuntajat Tl ja T2 muodostavat eristysrajapin-nan. Kuuma, eli sähköisesti eristämätön maa on merkitty 35 viitenumerolla 13 ja kylmä, eli sähköisesti eristetty maa on merkitty viitenumerolla 17.

Claims (10)

15 - 94706

1. Rasterivääristymän korjaava vaakapoikkeutuspiiri televisiolaitteelle, sisältää: 5 vaakapoikkeutuspiirin vaakapoikkeutusvirran synnyt tämiseksi; sivuneulatyynyvääristymän korjauspiirin sivuneula-tyynykorj ausvirran tuottamiseks i; tehosyöttölähteen; 10 dynaamisen audiokuorman, jolle tehosyöttölähde syöttää tehoa; kapasitiiviset suodatusvälineet kytkettyinä audio-kuormaan, tunnettu välineistä (R2,R4), jotka on kytketty sivuneulatyy-15 nykorjauspiiriin (30) ja jotka toimivat audiokuorman sää- tösignaalin (Val) mukaan moduloiden sivuneulatyynykorjaus-virtaa (iB) dynaamisen audiokuormituksen mukaan; välineistä (R3,C5) niiden suurtaajuisten signaali-komponenttien poistamiseksi audiokuorman säätösignaalista 20 (Val), joita ei ole jo poistettu kapasitiivisilla suodatus-välineillä (C6); ja välineistä (40) vaakapoikkeutusvirran (iy) moduloi-miseksi audiokuormalla moduloidulla sivuneulatyynykor jaus-virralla (iB) sivuneulatyynyvääristymän ja dynaamisen au-25 diokuormituksen aiheuttaman rasterileveyden vääristymän korjaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 piiri, tunnettu siitä, että sivuneulatyynykorjauspiiri (30) sisältää: 30 vahvistimen (Q2,33) sivuneulatyynykorjausvirran (i^) " tuottamiseksi lähtönä, kun vahvistimella on dif£erentiaa-lituloaste (33), jossa on invertoiva (35) ja ei-invertoiva (34) tulo; välineet (60), joilla synnytetään differentiaali-35 tuloasteen (33) yhteen tuloon (34) kytkettävä sivuneula- - 94706 tyynykorjauksen aaltomuotosignaali; välineet (Z), joilla synnytetään differentiaalitu-loasteen (33) toiseen tuloon (35) kytkettävä jännitever-tailusignaali (VJ; 5 välineet (R2,R3,R4), joilla yhdistetään audiokuor- man säätösignaali (Val) sivuneulatyynykorjauksen aaltomuo-tosignaalista ja jännitevertailusignaalista (VJ yhden kanssa; välineet (36) korjausvirran (ij tarkkailemiseksi ja 10 aaltomuodon synnyttämisvälineisiin (60) kytkettävän negatiivisen takaisinkytkentäsignaalin synnyttämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 piiri, tunnettu ensimmäisestä vastuksesta (R3) ja kondensaattorista (C5) kytkettynä yhteen rinnakkaisverkoksi audiokuorman säätö- 15 signaalissa (Val) olevien suurtaajuisten signaalikonponent-tien viemiseksi differentiaalituloasteen (33) ohi; Zenerdiodista (Z) vertailujännitesignaalin (VZ) synnyttämiseksi, kytkettynä sarjaan ensimmäisen vastuksen (R3) ja kondensaattorin (C5) yhteen liitoskohtaan; ja 20 toisesta vastuksesta (R5) kytkettynä sarjaan teho lähteen (+26V) ja ensimmäisen vastuksen (R3) ja kondensaattorin (C5) liitoskohtaan, kun jännitevertailusignaali (VZ) ja audiokuorman säätösignaali (Val) summataan algeb-. rallisesti differentiaalituloasteen (33) yhdessä tulossa 25 (35).

4. Patenttivaatimuksen 3 piiri, tunnettu siitä, että Zenerdiodin (Z) anodi on kytketty maahan ja katodi kytketty ensimmäisen vastuksen (R3) ja kondensaattorin (C5) kautta yhteen differentiaalituloasteen (33) 30. tuloon (35), Zenerdiodin (Z) katodin muodostaessa efektiivisen vaihtovirtanaan rinnakkaisverkon (R3,C5) ohitut-tamille taajuuskomponenteille.

5. Rasterileveys- ja sivuneulatyynysäätöpiiri, sisältää: 35 vahvistimen, jossa on differentiaalituloaste ja II - 94706 17 lähtöaste; välineet vahvistimen tuloasteesen kytkettävän sivu-neulatyynykorjauksen aaltomuotosignaalin synnyttämiseksi, tunnettu 5 välineistä audiokuorman säätösignaalin (Val) yhdis tämiseksi aaltomuotosignaalista (60:stä) ja vertailusig-naalista (VZ) yhden kanssa, ja tälläisen yhdistetyn signaalin (Vraf) viemiseksi vahvistimen tuloasteeseen (33), jotta vahvistimen lähtöasteessa (Q2) saataisiin dynaamisen 10 audiokuormituksen moduloima sivuneulatyynykorjauslähtösig- naali (ij; välineistä (36), joilla määrätään takaisinkytkentä-signaalitie vahvistimen lähtöasteesta (Q2) tuloasteeseen (33), joka mahdollistaa lähtösignaalin (iB) negatiivisen 15 takaisinkytkentäsäädön sekä sivuneulatyynykorjauksen aaltomuotosignaalin (60:sta) että audiokuorman säätösignaalin (Val) mukaan; ja modulaattorivälineistä (40) kytkettyinä lähtöastee-seen (Q2) vaakapoikkeutusvirran (iy) moduloimiseksi sivu-20 neulatyynyvääristymän ja dynaamisen audiokuormituksen ai heuttaman rasterileveyden vääristymän korjaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 piiri, tunnettu siitä, että differentiaalituloasteella (33) on ei-inver-toiva tulo (34) kytkettynä aaltomuodon synnyttäviin väli- 25 neisiin (60) ja invertoiva tulo (35) kytkettynä audiokuorman säätösignaaliin (Val) ja vertailujännitesignaaliin (V2).

7. Vaakapoikkeutus- ja audiopiiri televisiolait-teelle, sisältää; paluumuuntajän, jolla on ensiökäämi ja ainakin kak-30 si toisiokäämiä; säädetyn teholähteen kytkettynä ensiökäämiin; vaakapoikkeutuspiirin, jossa on vaakapoikkeutuskela kytkettynä ensiökäämiin vaakapoikkeutusvirran tuottamiseksi poikeutuskäämissä; 35 suur jännitepiirin kytkettynä yhteen toisiokäämeistä 94706 18 anodijännitteen synnyttämiseksi; tasasuuntaavat ja suodattavat välineet kytkettyinä toiseen toisiokäämeistä annetun lähtöjännitetason tasavir-tateholähteen synnyttämiseksi; tunnettu 5 dynaamisesta audiokuormasta (22) kytkettynä tasa- virtateholähteeseen (+26V), kun kuorman (22) toiminta aiheuttaa vaihtelua annetussa lähtöjännitetasossa; välineistä (60) sivuneulatyynykorjauksen aaltomuo-tosignaalin synnyttämiseksi; 10 sivuneulatyynyvääristymäkorjauksen säätöpiiristä (30a) kytkettynä aaltomuodon synnyttämisvälineisiin (60) sivuneulatyynykorjausvirran (iB) synnyttämiseksi; välineistä (Rl,R2,R4) kytkettynä säätöpiiriin (30a) annetun lähtöjännitetason vaihtelujen havainnoimiseksi ja 15 audiotehotarvesäätösignaalin (Val) synnyttämiseksi sivu neulatyynykor jausvirran (in) modu loimi seksi ja myös dynaamisesta audiokuormituksesta johtuvan rasterileveyden vääristymän korjaamiseksi; ja diodimodulaattorilähtöasteesta (40) kytkettynä sää-20 töpiiriin (30a) ja vaakapoikkeutuspiirin (10) vaakapoik- keutusvirran (iy) moduloimiseksi audiotehotarpeella moduloidulla sivuneulatyynykorjausvirralla (im), ilman että samanaikaisesti aiheutetaan merkittävää anodijännitteen moduloitumista.

8. Patenttivaatimuksen 7 piiri, tunnettu siitä, että säätöpiiri (30a) sisältää: vahvistimen (Q2,33), jolla on differentiaalituloas-te (33), jossa on invertoiva (35) ja ei-invertoiva (34) tulo, aaltomuodon synnyttävien välineiden (60) ollessa 3Q kytkettynä yhteen (34) tuloista; välineet (Z) toiseen (35) tuloista kytkettävän jän-nitevertailusignaalin (VZ) synnyttämiseksi; ja välineistä (R2,R4) audiotehotarvesignaalin (Va’ yhdistämiseksi vertailujännitesignaalista (VZ) ja aaltomuo-35 tosignaalista yhteen. 94706 19

9. Patenttivaatimuksen 8 piiri, tunnettu siitä, että ei-invertoiva tulo (34) on kytketty aaltomuodon synnyttäviin välineisiin (60) ja invertoiva tulo (35) on kytketty audiokuormatehotarvesäätösignaalista (Val) ja 5 vertailutasosignaalista (Vz) kumpaankin.

10. Patenttivaatimuksen 8 piiri, tunnettu siitä, että säätöpiiri (30a) sisältää lisäksi välineet (Q2) differentiaalivahvistimen (33) lähdön invertoimisek-si, kun invertoitu tulo kytketään aaltomuodon synnyttäviin 10 välineisiin (60) yhdistettynä sivuneulatyynykorjauksen ja audiotehotarpeen negatiivisena takaisinkytkentäsignaalina. 20 54706