FI62444B - Rastercentreringskrets - Google Patents

Description

R5F*1 m.KuuLUTusjuuKAisu 624 4 4 *J ' ' UTLACCNINOSSKRIFT,, „ (45) Patent meJJjiat ^ ^ (51) Kv.ik.3/Int.a.3 H 04 N 3/22 SUOMI —FINLAND (21) P»Mnttlh«k*mu« —tawtwriWcnlni 1^92/73 (22) H«k«mltptlvi — AmBknln|td«( 09-05-73 ^ ^ (23) AlkupUvt—GIHlfhttsd*t 09-05-73 (41) Tulkit |vilkte*k*l — BllvK offwttHg 13-11-73

Patentti- fa rekisterihallitus .......__ . ,, „ .

_ ' (44) Nihtivikslpanon j* kuuL|ulk«liun pvm.—

Patent· och registerstyrelsen ' Anrtkan uti«jd och uti.*kHft«n pubiksnd 31 - 08.82 (32)(33)(31) Pyrdstty «tuolkwis-B«|trd priori*·» 12.05 - 72

Englanti-England(GB) 22339/72 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Peter Eduard Haferl, Adliswil, Sveitsi-Schweiz(CH) (7^) 0y Roister Ab (5*0 Rasterin keskityspiiri - Rastercentreringskrets

Keksinnön kohteena ovat keskitysvirran poikkeutuskäämiin aikaansaavat piirit ja erikoisesti sellaiset piirit, jotka saavat tehonsa käämiä ohjaavasta poikkeutusvahvistimesta.

Televisiovastaanottimen kuvaputki tulee tehokkaimmin käytetyksi kun rasterin pyyhkäisyalue on olennaisesti samankokoinen kuin kuvaputken kuvapinta. Tämän tilanteen aikaansaamiseksi on välttämätöntä varmistua siitä, että rasteri on keskitetty kuvapinnalle. Eri vastaanottimien komponenttien vaihtelut ja myös tietyn vastaanottimen lämpötilamuutoksista tai vanhenemisesta johtuva komponenttiarvo-jen vaihtelu saattaa tehdä välttämättömäksi viritettävän keskitys-säädön käytön niin, että säätö voidaan tarvittaessa suorittaa. Vaihtoehtona keskityssäätöpiirin käytölle on se, että käytetään kuvaputken kuvavirran ylisuurta pyyhkäisyä niin, että keskityksen pienet siirtymät eivät aiheuta katsojalle epämieluista pyyhkäisemätöntä reunaa kuvassa. Ylisuuren pyyhkäisyn käyttö vaatii kuitenkin lisää poik-keutustehoa, mikä lisäkuormittaa poikkeutuspiiriä ja myös vastaanottimen tehonsyöttöpiirejä.

Yleisin aiemmin käytetty tapa keskitysvirran aikaansaamiseksi poikkeutuskäämiin on ollut se, että teholähteestä syötetään tasavir- 2

f: A A A

ta poikkeutuskäämiin. Tällä tavalla aikaansaadaan riittävä keski-tyssäätö, mutta samalla kuluu suhteellisen paljon tehoa, noin 6...8 wattia suurikuvaputkisessa värivastaanottimessa.

Keksinnön mukaisessa rasterin keskityspiirissä on poikkeutus-vahvistin, joka sisältää ulostuloliittimen ja sisääntuloliittimen, ensimmäisen kondensaattorin ja poikkeutuskäämin, jotka on kytketty sarjaan ulostuloliittimen ja vertailupotentiaalipisteen (GND) väliin, tasavirtakeskityslaitteen, joka käsittää tasasuuntauselimen, joka tasasuuntaa osan poikkeutusvirrasta ja joka on tasavirtakytketty poikkeutuskäämin toiseen päähän. Keksinnölle on tunnusomaista, että tasavirtakeskityslaite on kytketty rinnan poikkeutuskäämin kanssa, että tasasuuntauselin on kytketty napaisuudeltaan siten, että se johtaa yhtä napaisuutta olevaa poikkeutusvirtaa kunkin poikkeutus-jakson ensimmäisen osan aikana keskitysvirran kehittämiseksi ensimmäisessä suunnassa poikkeutuskäämin läpi ja ensimmäisen kondensaattorin varaamiseksi keskitysvirran kehittämiseksi, jonka virtaus jatkuu mainittuun ensimmäiseen suuntaan kunkin poikkeutusjakson toisen osan aikana, kun poikkeutusvirta vaihtaa napaisuuttaan.

Keksinnön edullisena suoritusmuotona tasasuuntauselin käsittää potentiometrin, jonka päät on tasavirtakytketty vastaavasti ensimmäiseen ja toiseen tasasuuntaimeen, jolloin tasasuuntaimet on kytketty suoraan toisiinsa liittimessä, joka on etäällä potentiometrin päistä, silmukkapiirin muodostamiseksi patentiometrin kanssa ja tasasuuntaimien suora liitos on kytketty vertailupotentiaalipis-teeseen (GND) ja ensimmäinen poikkeutusvirran näytteenottovastus on kytketty poikkeutuskäämin ja vertailupotentiaalipisteen väliin, ja että ensimmäinen takaisinkytkentätie on kytketty näytteenottovastuk-sen ja poikkeutuskäämin liitoksesta poikkeutusvahvistimen sisääntulo-liittimeen aikaansaamaan keskitysvirran siirtymien lineaarisuuskor-jaus.

Keksinnön kahden suoritusmuodon yksityiskohtaisempi kuvaus on esitettu seuraavassa selostuksessa ja siihen liittyvissä kuvissa, joista: kuvio 1 on osittain lohkokaaviomuotoinen, osittain kaavio-maisesti esitetty kuva, joka havainnollistaa vanhan tavan mukaista poikkeutus ja keskityspiiriä; 5 62444 kuvio 2 on osittain kaaviomainen, osittain lohkokaaviomuotoinen esitys keksinnön yhden suoritusmuodon mukaisesta poikkeutus- ja keskityspiiristä; ja kuvio 3 on osittain kaaviomainen, osittain lohkokaaviomuotoinen esitys keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesta poikkeutus- ja keskityspiiristä.

Kuvio 1 on vanhan tavan mukaista poikkeutus- ja keskityspiiriä havainnollistava kaaviokuva. Pystysaha-aaltogeneraattori (ei näkyvissä) synnyttää kunkin poikkeutusjakson juova- ja paluujakson määräävän pystysaha-aallon 10, joka vaikuttaa pyetypoikkeutusvahvistimen 12 tulonavassa 11. Vahvistin 12 voi olla mikä tahansa sopiva komplementäärisymmetrinen tai kvasikomplemen-täärisymmetrinen vahvistin. Poikkeutusvahvistimen lähtönavassa 13 vaikuttaa positiiviseen suuntaan kasvava saha-aalto 22. Tämä aalto on kytketty maahan piirillä, jossa ovat sarjaan kytkettyinä ensimmäinen pystypoikkeutuskela 14a, tavanomainen tyynyvääristymän korjauepiiri 13» toinen pystypoikkeutuskela 14h, kytkentäkondensaattori 16 ja vastus 17· Tällä järjestelyllä aikaansaadaan saha-aaltomuotoinen poikkeutusvirta pystypoikkeutuskeloihin 14a ja 14b.

Pystykonvergenssipiiri 1Θ, joka voi olla tyypiltään tavanomainen, on kytketty kelojen 14a ja 14b rinnalle niin, että se käyttää keloissa syntyvää aaltoa konvergenseitarkoituksiin. Takaisinkytkentäsignaali, joka kehittyy poikkeutusvirran mittausvastuksessa 17» on kytketty pyetypoikkeutusvahvistimen tulonapaan piirin lineaarisen toiminnan varmistamiseksi.

Positiivinen jännitelähde +V syöttää virran poikkeutusvahvistimeen 12. Jännite +V on kytketty maahan jännitteenjakajalla, johon kuuluvat sarjaan kytketyt vastus 19,potentiometri 20 ja vastus 21. Potentiometrin 20 liu'ulta saadaan jännite, joka aikaansaa halutun keskitysvirran pystypoikkeutuskelois-sa 14a ja 14b. Kelan 14b ja kytkentäkondensaattorin 16 välisessä liitoksessa kehittyvän tasajännitteen keskiarvo voi olla luokkaa 10 - 13 volttia. Potentiometrin 20 asetus tätä keskimääristä tasajännitettä suurempaa tai pienempää arvoa vastaavaan pisteeseen aikaansaa halutun suuntaisen tasavirran keloissa. Näin siis potentiometri 20 toimii keskityssäätönä, sillä poikkeutuskelojen läpi kulkevaa tasavirtaa muuttamalla voidaan siirtää rasterin pyyhkäisy-aluetta halutusti ylös tai alas televisiovastaanottimen kuvaputken kuvapinnalla.

Eräs kuviossa 1 esitetyn keskityspiirin ominaispiirre on se että jän-nitteenjakaja ja poikkeutuskelat kuluttavat suhteellisen paljon tehoa, jopa 6 - 8 wattia suurikuvaputkisissa vastaanottimissa. Toinen kuvion 1 piirin ominaispiirre on se, että kytkentäkondensaattorin 16 on oltava poikkeutue-kelojen ja maan välissä, jotta kummankin suuntainen keskitysvirta kulkee kelojen läpi. Tästä seuraa, että keskitysvirta ei kulje poikkeutusvirtaa mittaavan vastuksen 17 kautta, joten poikkeutusjärjestelmään saattaa tulla lieviä epälineaarisuuksia. Lisäksi pystykonvergenssipiiri joka on kytketty poikkeutuskelojen 14a ja 14b rinnalle ja joka on erossa maasta, saattaa 4 62444 aiheuttaa lisää epälineaarisuuksia, jos piirin kuormitus muuttuu konvergenssi-säätöjen tai konvergenssipiirien komponenttiarvojen muutosten takia.

Kuviossa 2 on keksinnön yhden suoritusmuodon mukainen poikkeutus- ja keskityspiiri osittain kaaviomaisesti esitettynä, osittain lohkokaavion muodossa. Pystypoikkeutustaajuussaha-aaltogeneraattori (ei näkyvissä) synnyttää saha-aaltopulssit 30, jotka tulevat napaan 31 ja vaikuttavat pystypoikkeutus-vahvistimen 33 tulonavalla väliin kytketyn kytkentäkondensaattorin 32 kautta. Xuvion mukaan pystypoikkeutusvahvistin, joka on katkoviivojen sisällä, on tavanomainen kömpiementäärisymmetrinen vahvistin. Vahvistimen 33 lähtönäpä 34 on kytketty maahan piirillä, johon kuuluvat kytkentäkondensaattori 36, sar-jaankytketyt napa 37, pystypoikkeutuskela 38a, tavanomainen tyynyvääristymän korjauspiiri 39, toinen pystypoikkeutuskela 38b ja virtaa mittaava vastus 40« Navassa 37 vaikuttaa nollatasoon verrattuna positiivisen ja negatiivisen pulssiosuuden sisältävä saha-aalto 35. Tavanomainen pystykonvergenssipiiri 43 on kytketty kytkentäkondensaattorin 36 ja pyetypoikkeutuskelan 38a välisen liitoksen ja maan väliin. Järjestelyn ollessa tällainen, toisin kuin kuvion 1 tapauksessa, pystykonvergenssipiirissä kulkevan virran vaihtelut eivät tunnu takaisinkytkentävastuksessa 40. Tämä järjestely siis eliminoi erään mahdollisen poikkeutusjärjestelmän epälineaarisuuksien aiheuttajan. Tasavirtatakaisin-kytkentätie, johon kuuluvat sarjaankytketyt vastukset 42 ja 52, on kytketty poikkeutusvahvistimen 33 lähtönavasta 34 vahvistimen tulonapaan. Vaihtovirta-takaisinkytkentätie on kytketty pyetypoikkeutuskelan 38b ja virtaa mittaavan vastuksen 40 välisestä liitoksesta vahvistimen tulonapaan vastuksen 41 kautta.

Poikkeutusvahvistimen lähtönäpä 34 on kytketty maahan myös kondensaattorin 46 ja diodin 47 kautta. Napa 37 on kytketty kondensaattorin 44 ja diodin 45 kautta maahan. Diodit 45 ja 47 on kytketty piiriin erisuuntaisesti maahan nähden. Diodin 45 anodin ja diodin 47 katodin väliin on kytketty keskitys-virran säätöpotentiometri 49. Keskitysvirran rajoitusvastus 48 on kytketty potentiometrin 49 liu'un ja navan 37 väliin.

Vastukset 50 ja 51 on kytketty sarjaan potentiometrin 49 rinnalle ja näiden vastusten välinen liitos on kytketty vahvistimen tasavirtatakaisin-kytkentätien vastusten 42 ja 52 liitokseen. Vastusten 50 ja 51 merkitys selviää myöhemmin.

Kuviossa 2 esitetty keskitysvirtapiiri toimii varauksen säilytysperi-aatteella niin, että tiettyä keskitysvirtaa varten tarvittava teho on noin puolet kuvion 1 mukaisen tavanomaisen piirin tehontarpeesta. Piirin toimintaa tarkasteltaessa oletetaan aluksi, että keskitysvirran säätöpotentiometrin 49 liuku on aivan diodin 45 puolisessa päässä. Aallon 35 positiivisen osuuden aikana kytkentäkondensaattorista 38 diodin 45 kautta maahan kulkeva poik-keutusvirta lataa kondensaattoria 44, jolloin kondensaattori varautuu kuviossa näkyvällä tavalla. Poikkeutusjakson mainitun positiivisen osuuden aikana 5 62444 kondensaattorin 44 latausvirta vähenee poikkeutuskelojen J8a ja 38b kautta kulkevasta virrasta, joten mainittu latausvirta muodostaa tehokkaan keski-tysvirran joka on vastakkaissuuntainen poikkeutusvirtaan verrattuna te. lähtee maasta ja kulkee poikkeutuskelojen läpi. Poikkeutuseaha-aallon 33 negatiivisen osuuden aikana kondensaattori 44 purkautuu vastuksen 48 kautta. Virta joka aikaisemmin vähensi poikkeutuskelojen kautta kulkevaa virtaa, vaikuttaa nyt siten, että maasta poikkeutuskeloihin ja niiden kautta kondensaattoriin 36 kulkee suurempi virta. Täten poikkeutuskeloista pois ohjautuva virta poikkeutusjakson positiivisen puolijakson aikana, jolloin kondensaattorin 44 latautuessa kondensaattori 36 purkautuu ja negatiivisen puolijakson aikana tapahtuva kondensaattorin 36 latautuminen aiheuttavat poikkeutuske-loissa keskitystasavirran kulun ensimmäiseen suuntaan. Potentiometrin 49 asetus määrää kondensaattorin 44» vastuksen 48 kautta tapahtuvan purkautumisen nopeuden. Kondensaattoriin 44 jääneen varauksen suuruus määrää kuinka paljon latausvirtaa kondensaattori ottaa poikkeutusjakson seuraavan positiivisen osuuden aikana ja jäljelle jäänyt varaus siis määrää poikkeutuskelojen läpi kulkevan tehollisen keskitysvirran.

Vastakkaissuuntaisen keskitysvirran, ts. poikkeutuskeloista maahan kulkevan, eyöttää se piirinosa, johon kuuluvat kondensaattori 46 ja diodi 47. Diodi 47 johtaa saha-aallon 33 negatiivisen paluuosuuden aikana kullakin poikkeutusjaksolla ladaten kondensaattorin 46 kuvaan merkityllä tavalla.

Tämä aikaansaa positiivisen varauksen kondensaattorissa 36 sen kelan 38a puoleisessa navassa. Paluujakson lopussa kondensaattori 46, latauduttuaan purkautuu tietä potentiometri 49» vastus 48, poikkeutuskelat 38a ja 38b, maa aikaansaadaan näin kelojen kautta kulkevan keskitysvirran joka on vastakkaissuuntainen verrattuna kondensaattorin 44 ja diodin 45 sisältävän piirin aiheuttavaan keskitysvirtaan. Potentiometrin 49 asetus määrää näiden kahden vastakkaissuuntaisen kelojen kautta kulkevan keskitysvirran suhteellisen määrän ja määrää siis kokonaiskeskitysvirran suunnan ja suuruuden.

On huomattava, että vaihtovirtatakaisinkytkentätie, jolla saadaan takaisinkytkentä virranmittausvastuksesta 40 vahvistimen tulonapaan vastuksen 41 kautta, on ensisijaisesti taeavirtakytkentä vahvistimen tulonapaan ja vasta toissijaisesti kytkentä kytkentäkondensaattorin toiselle puolella. Tällä järjestelyllä saadaan vähennettyä kuvan hyppelyä vastaanottimen kanavaa vaihdettaessa, jolloin tahdistuspiirit, pystytahdistuspiiri mukaan lukien, eivät toimi, ja myös vähennettyä kohinaa sisältävistä pystytahdistussignaalista johtuvien häiriöiden aiheuttamaa kuvan hyppelyä. Kuitenkin, järjestelyn ollessa tällainen, keskitysvirran mittausvastuksessa aiheuttama jännitehäviö summautuu poikkeutusvahvistimen 33 tulonapaan vaikuttavaan takaisinkytkentä-signaaliin. Ellei tämän asiantilan korjaamisesta huolehdittaisi, olisi pakko nostaa poikkeutusvahvistimen käyttöjännitettä, koska tämä lisätakaisin-kytkentä muuttaa vahvistimen tasavirtatoimintapistettä. Seurauksena olisivat 6 62444 suuremmat tehohäviöt kahdessa lähtötehotransistorissa.

Tämän toimintapisteen siirtymisestä johtuvan ongelman ratkaisemiseksi on vastukset 50 Ja vastaavasti 51 kytketty diodin 45 anodilta ja vastaavasti diodin 47 katodilta vahvistimen tasavirtatakaisinkytkentätien vastusten 42 ja 52 väliseen liitokseen. Tällä järjestelyllä voidaan käyttää hyväksi diodeissa 45 ja 47 kunkin poikkeutusjakson juova- ja paluujakson aikana kehittyviä jännitteitä. Vastusten 50 ja 51 liitoksessa vaikuttava jännite on vastakkaissuuntainen verrattuna keskitysvirran mittausvastuksessa 40 aiheuttamaan jännitteeseen. Näin ollen vahvistimen tasavirtatakaisinkytkentätiellä vaikuttava jännite poistaa keskitysvirran aiheuttamasta vaihtovirtatakaisinkytken-täjännitteestä tasavirtakomponentin ja vahvistimen toimintapiste pysyy suhteellisen stabiilina riippumatta keskitysvirran arvosta.

Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista poikkeutus- ja keskityspiiriä. Kuviossa 5 näkyvä piiri on siinä mielessä samanlainen kuin kuvion 2 piiri, että tiettyyn keskitysvirtaan tarvittava kokonaisteho on noin puolet siitä, mitä tarvitaan kuvion 1 esittämän tavanomaisen piirin tapauksessa. Kuvion 3 piiri toimii varauksen säilytysperiaat-teella siten, että poikkeutusjakson tietyllä osuudella varautuva lataus aikaansaa kunkin poikkeutusjakson toisella osuudella kulkevan keskitysvirran. Ainoa toiminnassa tarvittava kondensaattori kuvion 3 tapauksessa on kytkentäkon-densaattori 36, joten kuvion 2 piirin kondensaattoreita 44 ja 46 ei tarvita.

Kuu osa kuvion 3 piiristä on olennaisesti sama kuin kuviossa 2 ja ne komponentit, joiden toimintatarkoitus on sama on merkitty kuviossa 3 samalla viitenumerolla kuin kuviossa 2.

Kuviossa 3 pystypoikkeutusvahvistimen lähtönäpä 34 on kytketty maahan piirillä, johon kuuluvat kytkentäkondensaattori 36, sarjaankytketyt ensimmäinen pystypoikkeutuskela 38a, tyynyvääristymän korjauspiiri 39, toinen pyetypoik-keutuskela 38b ja virtaa mittaava vastus 40. Tavanomainen pystykonvergenssi-piiri 45 on kytketty navan 37 ja maan väliin samojen etujen saavuttamiseksi, joita on kuvattu kuvion 2 selostuksen yhteydessä. Napa 37 on kytketty keskitysvirran rajoitusvastuksen 48 kautta maahan kahta tietä, joista toisen muodostavat osa potentiometristä 49 ja diodi 47, toisen taas toinen osa potentiometristä 49 ja diodi 45. Diodit 45 ja 47 on kytketty erisuuntaisesti maahan nähden, jotta saadaan kytkentäkondensaattori 36 latautumaan asianomaisella eri napaisuudella saha-aallon 35 positiivisen ja negatiivisen osuuden aikana kullakin poikkeutusjaksolla.

Vahvistimen lähtönavasta 34 on tasavirtatakaisinkytkentä tulonapaan vastuksen 42 kautta. Vahvistimen vaihtovirtatakaisinkytkentä, joka saadaan kytkentäkondensaattorin 36 siltä puolelta, joka on kauempana lähtönavasta 34, tarkemmin sanottuna kelan 38b ja vastuksen 40 liitoksesta, on kytketty vastuksella 41 poikkeutusvahvistimen tulonapaan.

7 62444

Poikkeutussaha-aallon 35 positiivisen osuuden aikana poikkeutusvirta kulkee kytkentäkondensaattorin 56 kautta maahan tietä vastus 48, potentiometri 49 ja diodi 45· Tämä virta kuluttaa osan kondensaattorin 36 varauksesta ja siis pienentää poikkeutuskelojen kautta kulkevaa pyyhkäisyvirtaa omalla määrällään. Tuloksena on tehokas, maasta vastuksen 40 ja poikkeutuskelojen 38a ja 38h läpi kulkeva keski tystasavirta. Myös saha-aallon 35 negatiivisen osuuden aikana kullakin poikkeutusjaksolla kulkee tasavirta maabta vastuksen 40 ja kelojen 38a ja 38b kautta ja täydentää kondensaattorin 36 aallon 35 positiivisen osuuden aikana kuluneen varauksen. Tämä täydentävä virta toimii keloissa keskitystasavirtana kunkin poikkeutusjakson toisen eli negatiivisen osuuden aikana. Näin siis haluttu, keskitysvirran säätöpotentiometrin asetuksen määräämä keskitysvirta kulkee poikkeutuskelojen läpi ensimmäiseen suuntaan kullakin poikkeutusjaksolla.

Vastakkaissuuntaisen, ts. kytkentäkondensaattorista poikkeutuskelojen 38a ja 38b sekä vastuksen 40 läpi maahan kulkevan keskitysvirran aikaansaamiseksi potentiometrin 49 liuku säädetään kohti diodin 47 katodia. Tällä tavalla, kunkin poikkeutusjakson negatiivisen osuuden aikana, maasta kulkee virta diodin 47, potentiometrin 49 ja vastuksen 48 kautta ja tämä virta aiheuttaa kondensaattorin 36 alanapaan positiivisen varauksen. Tämä diodin 47 kautta kondensaattoriin 36 kulkeva virta on suunnaltaan sellainen, että se pienentää poikkeutuskelojen läpi kulkevaa pyyhkäisyvirtaa tällä poikkeutusjakson osuudella ja toimii siis pyyhkäisyvirtaa vastaan kulkiessaan tehollisena keskitystasavirtana.

Poikkeutusjakson positiivisen osuuden aikana kondensaattorin 36 varaus purkautuu poikkeutuskelojen ja vastuksen 40 kautta maahan ja purkautuessaan jatkaa kelojen kautta kulkevaa tehollista keskitysvirtaa.

Potentiometrin 49 säädöllä toiseen suuntaan kulkeva keskitysvirta voidaan saada suuremmaksi kuin vastakkaiseen suuntaan kulkeva tai erisuuntiin kulkevat keskitysvirrat voidaan saada yhtäsuuriksi, joten saadaan halutun suuntainen ja suuruinen kokona!skeskitysvirta. On selvää, että tämän keksinnön periaatteita käyttäen voidaan keksinnön suoritusmuotoja lisätä. Jos esimerkiksi kokonaiskeskitysvirta on määrätty, vastus 48, potentiometri 49 ja diodit 45 ja 47 voidaan korvata yhdellä ainoalla vastuksella tai potentiometrillä ja sopivan suuntaisesti kytketyllä diodilla. Kokonaiskeskitysvirran aikaansaamiseksi voidaan myös käyttää yhtä vastusta tai potentiometriä ja käännettävissä olevaa diodia.

Claims (3)

8 62444

1. Rasterin keskityspiiri, jossa on poikkeutusvahvistin (33) sisältäen ulostuloliittimen (34) ja sisääntuloliittimen (31), ensimmäisen kondensaattorin (36) ja poikkeutuskäämin (38), jotka on kytketty sarjaan ulostuloliittimen ja vertailupotentiaalipisteen (GND) väliin, tasavirtakeskityslaitteen, joka käsittää tasasuuntauselimen, joka tasasuuntaa osan poikkeutusvirrasta ja joka on tasavirtakytketty poik-k utuskäämin toiseen päähän, tunnettu siitä, että tasavirta-keskityslaite (44,45,47,48,49,50,51) on kytketty rinnan poikkeutuskäämin (38) kanssa, ja että tasasuuntauselin (45,47) on kytketty napaisuudeltaan siten, että se johtaa yhtä napaisuutta olevaa poikkeutus-virtaa kunkin poikkeutusjakson ensimmäisen osan aikana keskitysvirran kehittämiseksi ensimmäisessä suunnassa poikkeutuskäämin (38) läpi ja ensimmäisen kondensaattorin (36) varaamiseksi keskitysvirran kehittämiseksi, jonka virtaus jatkuu mainittuun ensimmäisen suuntaan kunkin poikkeutusjakson toisen osan aikana, kun poikkeutusvirta vaihtaa napaisuuttaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rasterin keskityspiiri, tunnettu siitä, että tasasuuntauselin käsittää potentiometrin (49), jonka päät on tasavirtakytketty vastaavasti ensimmäiseen (45) ja toiseen (47) tasasuuntaimeen, jolloin tasasuuntaimet (45, 47) on kytketty suoraan toisiinsa liittimessä, joka on etäällä potentiometrin pä stä, silmukkapiirin muodostamiseksi potentiometrin kanssa ja tasasuuntaimien (45, 47) suora liitos on kytketty vertailupoten-tiaalipisteeseen (GND)ja ensimmäinen poikkeutusvirran näytteenotto-vastus (40) on kytketty poikkeutuskäämin (38) ja vertailupotentioaali-pisteen väliin, ja että ensimmäinen takaisinkytkentätie on kytketty näytteenottovastuksen (40) ja poikkeutuskäämin (38) liitoksesta poikkeutusvahvistimen (33) sisääntuloliittimeen aikaansaamaan keskitysvirran siirtymien lineaarisuuskorjaus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rasterin keskityspiiri, tunnettu siitä, että toinen kondensaattori (44) on kytketty ensimmäisen kondensaattorin (36) ja poikkeutuskäämin (38) välisestä liitoksesta (37) potenttiometrin (49) siihen päähän, joka on kytketty ensimmäiseen tasasuuntaimeen (45) ja kolmas kondensaattori (46) on kytketty vahvistimen ulostuloliittimestä (34) potentiometrin (49) toiseen päähän, joka on kytketty toiseen tasasuuntaimeen (47). 9 62444