FI79624B - Foerfarande foer angivande av information beroerande tillstaondet hos en kopieringsmaskin foer en brukare, samt styrpanel foer genomfoerande av foerfarandet. - Google Patents

Description

1 79624

Menetelmä kopiokoneen tilaa koskevan informaation näyttämiseksi käyttäjälle, sekä ohjauspaneeli menetelmän suorittamiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy kserografiseen kopiokoneeseen ja täsmällisemmin näyttöpaneeliin kserografisen kopiokoneen ja sen oheislaitteiden tilaa koskevan informaation esittämiseksi, jolloin laitteeseen sisältyy sanomangenerointielimet, joissa on joukko erikseen osoitettavia merkkigeneraattoreita, jotka voidaan aktivoida ja siten tehdä näkyviksi; graafinen näyttö, jossa on kopiokoneen eri komponentteja ja irrotettavia näyt-töpaneelin osia vastaavat aktivoitavien elementtien kuviot; sekä piirit, jotka on kytketty mainittuun graafiseen näyttöön ja mainittuihin sanomangenerointielimiin aanomangenerointi-elinten esittämän näkyvän viestin koordinoimiseksi kyseisten elementtien aktivoinnin kanssa, jotta kopiokoneen tila tiedotetaan näyttöpaneelia katsovalle käyttäjälle.

Kserografisen kopiointitekniikan kehittyessä myös kserografiaa toteutettaessa käytettyjen kserografisten perusyksiköiden ominaisuudet ovat kehittyneet. Kserografiset kopiokoneet kykenevät tällä hetkellä ottamaan automaattisesti kaksipuolisia kopioita kaksipuolisista originaaleista ja niputtamaan halutun lukumäärän nidottuja kopionippuja poistolokeroon. Samaan kse-rografiseen perusyksikköön on saatavilla erilaisia kopiointi-vaihtoehtoja, niin että kun yhdessä kopiokoneessa voi olla kierrättävä asiakirjankäsittelylaite originaaliasiakirjojen siirtämiseksi automaattisesti kopiokoneen kopiointitason ohi, toisessa voi olla vain kopiointitaso ja kopiointitason kansi, jolloin käyttäjän on asetettava ja kopioitava jokainen originaali erikseen. Erilaisten vaihtoehtojen saatavilla olo antaa käyttäjälle mahdollisuuden kopiointitarpeidensa tyydyttämiseen siten, että rahankäyttö on mahdollisimman edullista.

Saatavilla on tiettyjä mukavuutta lisääviä ominaisuuksia, jotka helpottavat käyttäjän ja koneen välistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi automaattinen laskutuslaite ilmoittaa käyttäjälle automaattisesti, mille asiakkaalle tietty kopiokoneella % 2 79624 suoritettava työ tehdään ja myöe, kuinka monesta kopiosta tässä tietyssä työssä on kysymys. Muut kserografiseen kopiokoneeseen yhdistetyt mukavuutta lisäävät ominaisuudet tekevät käyttäjälle mahdolliseksi tehokkaamman ja kehittyneemmän vuorovaikutuksen koneen kanssa. Ergonomia on auttanut tottumatonta käyttäjää kopiokoneen toiminnan oppimisessa ja vikojen löytämisessä ja korjaamisessa silloin, kun vikoja esiintyy kopiokoneen toiminnassa. Tämän oppiminen ja/tai kopiokoneen vianetsintä tulevat luonnollisesti monimutkaisemmiksi kopiokoneen kehittyneisyyden kasvaessa. Lisäksi, jos käyttäjä tuntee jonkin tyyppisen kopiokoneen ja joutuu tekemisiin eri tavalla kokoonpannun kopiokoneen kanssa, käyttäjä voi olla omaksunut uuteen koneeseen sopimattoman vianetsintämenettelyn.

Aakkosnumeerisia näyttöjä on käytetty sekä opastamassa käyttäjää että ilmoittamaan kopiokoneen tiloja ja vikoja. Sellaisia ilmoituksia kuten "odota", "hetkinen", "valmis", "syötä asiakirjat" ja "valitse kopioiden lukumäärä" on käytetty ilmaisemaan käyttäjälle kopiokoneen tilan ja toiminnan. Vastaavat näyttöyksiköt ovat muodostaneet aakkosnumeerisia vikakoo-deja, jotka antavat käyttäjälle viittauksen ohjevihkoon, joka antaa ohjeita erilaisten kopiokoneen käytön aikana kohdattujen ongelmien ja/tai vikojen korjaamisesta.

Graafisia näyttöjä on ehdotettu tavaksi, jolla kopiokoneen käyttäjälle voidaan antaa enemmän kopiokoneen tilaa koskevia tietoja, joskaan niitä ei ole käytetty kaupallisesti yhtä paljon kuin aakkosnumeerisia näyttöjä. Nämä graafiset näytöt tai kaaviot esittävät graafisesti kopiokoneen kokoonpanon ja niissä voidaan käyttää selektiivisesti aktivoitavia elementtejä, jotka ilmaisevat käyttäjälle, mikä kopiokoneen osa vaatii toimenpiteitä ja/tai huoltoa. Siten kierrättävän asiakir-jankäsittelylaitteen sisältävässä kopiokoneessa tällainen asiakirjänkäsittelylaitteen vilkkuva kaavio, joka sijaitsee oikeassa suhteessa muuhun kopiokoneeseen, voi ilmaista käyttäjälle asiakirjankäsittelylaitteessa kiertävän paperin tukkeutumisen. Tämän tyyppinen ilmaisu voi olla erityisen tehokas silloin, kun se yhdistetään aakkosnumeeriseen sanomaan, 3 79624 joka vahvistaa käyttäjän käsitystä siitä, että hän on saanut tiedon ongelman aiheuttajasta.

Kuten edellä on mainittu, käyttäjä voi edellyttää kopiokoneen kokoonpanoa tarpeittensa mukaisesti, ilman että ksero-grafisen perusyksikön perustyyppiä olisi muutettava. Ergono-miasuunnittelijalla on siten vastassaan monin eri tavoin kokoonpantavissa olevaa kopiokonetta koskevan tila- ja/tai vi-kainformaation esittämisongelma. Kopiokoneen tiedonvälityson-gelmaa vaikeuttaa, jos kopiokonetta on tarkoitus käyttää alueilla, joilla puhutaan erilaisia kieliä. Siten englantia puhuvaan maahan soveltuva aakkkosnumeerinen näyttö ei sovellu maahan, jossa puhutaan pelkästään espanjaa. Tietyissä paikoissa (esimerkkinä Quebec) vaaditaan kahdella kielellä kommunikoivaa kopiokonetta, koska huomattavat prosenttiosuudet ihmisistä puhuvat eri kieliä. Suunnittelijalla on tällöin vastassaan ongelma joko suunnitella erilainen näyttö jokaista kopiokonekokoonpanoa ja maantieteellistä aluetta varten tai suunnitella riittävän yleispätevä järjestelmä, joka sopii kaikille kopiokoneen kokoonpanoille ja kielille.

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kopiokoneen tilainformaation esittämiseksi käyttäjälle patenttivaatimuksessa 10 ja vastaavasti patenttivaatimuksessa 1 määriteltyjen tunnusmerkkien mukaisesti.

Näyttöpaneeliin sisältyy sanoman generoiva paneeli, jossa on joukko erikseen osoitettavia merkkigeneraattoreita, jotka voidaan aktivoida ja saattaa näkyviksi. Paneeliin sisältyy lisäksi nestekidenäyttö, jossa on kopiokoneen eri komponentteja vastaavien aktivoitavien elementtien muodostama kuvio. Sekä näyttöön että sanomangeneraattoripaneeliin on kytketty piirit, jotka koordinoivat sanomangenerointipaneelin esittämän näkyvän sanoman ja nestekide-elementtien aktivoinnin kopiokoneen tilan tiedottamiseksi paneelia katsovalle käyttäjälle. Tietyn kopio-konekokoonpanon esittämiseksi käytetään peitepiirrosta. Tämä peitepiirros voidaan muuttaa erilaisia kopiokonevaihtoehtoja varten.

» 4 79624

Tiettyä kopiokonekokoonpanoa esittävien peitepiirrosten käyttö mahdollistaa yhden nestekidenäytön käyttämisen kaikkia useita kopiokonekokoonpanoja varten. Tämä nestekidenäyttö esittää ääriviivoire kopiokoneen eri komponentit/ kuten kopiointitason, paperivaraston, poistolokeron tai jälkikä-sittelyaseman. Esillä olevan keksinnön parhaana pidetyssä suoritusmuodossa nestekidehäyttöön sisältyy yli 30 ohjattavaa elementtiä (lukumäärä voi olla myös suurempi), jotka voidaan kytkeä päälle joko vilkkuvasti tai jatkuvasti.

Nestekidenäytön yhteydessä toimii sanomagenerointipaneeli, joka keksinnön parhaana pidetyssä suoritusmuodossa muodostuu tyhjöfluoresenssinäytöstä, joka kykenee esittämään 40 aakkosnumeerista merkkiä. Kukin aakkosnumeerinen merkki muodostuu 5x7 pistematriisinäytöstä, joka näyttöön kytketyn ohjaimen aktivoimana esittää tietyn merkin. Tietty kirjasinlaji näyttöä varten on tallennettu ohjaimen muistiin ja parhaana pidetyn suoritusmuodon mukaan haihturnattomaan ROM-muistipii-riin. Erilainen kirjasinlaji tai kieli on helposti esitettävissä merkingenerointinäytöllä vaihtamalla muisti erilaiseksi.

Merkkinäyttö ja nestekidenäyttö toimivat yhdessä käyttäjän pitämiseksi tietoisena kopiokoneen tilasta. Erillinen ohjelmoitava yksikkö päivittää jatkuvasti kopiokoneen tilan näytön toiminnasta vastaavassa ohjelmoitavassa yksikössä. Tämä toinen ohjelmoitava yksikkö on yhteydessä kopiokoneen eri puolilla oleviin moniin tuntoelimiin tai antureihin. Esimerkiksi pääpaperivarastossa oleva tuntoelin havaitsee paperin loppumisen tästä varastosta ja lähettää pääprosessorille signaalin, kun paperivarasto on tyhjä. Pääprosessori ilmoittaa : : tällöin näyttöpaneelin aktivoinnista huolehtivalle prosesso rille, että paperivarasto on tyhjä. Toinen ohjelmoitava yksikkö aikaansaa tällöin sanoman esittämisen sanomagenerointi-; , elimissä, jotka ilmaisevat, että paperivarastoon on lisättävä paperia. Samalla myös toinen ohjain ohjaa näyttöä aikaansaamaan nestekide-elementin aktivoinnin, joka ilmaisee käyttäjälle, että paperivarasto vaatii toimenpiteitä. Tämä nestekide-elementti on muotoiltu esittämään graafisesti paperi- 5 79624 varastoa ja se sijaitsee peitepiirrokseen tai kopiokoneen kokoonpanon ääriviivoihin nähden oikeassa kohdassa ilmoittamaan paremmin käyttäjälle, missä paperivarasto sijaitsee.

Edellä esitetystä ilmenee, että esillä olevan keksinnön eräänä päämääränä ja etuna on kopiokoneen tilan koordinoitu aakkosnumeerinen ja graafinen esittäminen käyttäjälle. Esillä olevan keksinnön muut päämäärät, edut ja ominaisuudet ovat paremmin ymmärrettävissä tarkasteltaessa keksinnön parhaana pidetyn suoritusmuodon yksityiskohtaista selitystä oheisiin piirustuksiin liittyen.

Kuvio 1 on kaavio eräästä kserografisesta kopiokonekokoonpa-nosta, jonka yhteydessä esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää.

Kuvio 2 on kaavio, joka esittää tiettyjä kserografisiä kopio-konekomponentteja tyypillisessä kserografisessa kopiokoneessa. Kuvio 3 esittää kopiokoneen kserografisten toimintojen seka ohjaukseen että valvontaan käytetyn elektroniikan kaaviota. Kuvio 4 esittää kopiokoneen tilan käyttäjälle ilmoittavan näyttöpaneelin suurennettua osaa.

Kuvio 5 esittää kopiokoneen tilan graafisessa esityksessä käytettyjen useiden nestekide-elementtien muotoa ja sijaintia. Kuviot 6A ja 6B ovat sivu- ja päätykuvanto, jotka esittävät tapaa, jolla nestekidenäyttö asennetaan kopiokoneeseen.

Kuviot 7A-7G esittävät peitepiirroksia, joita käytetään nestekidenäytön yhteydessä tietyn kopiokonekokoonpanon esittämiseksi käyttäjälle.

Kuvio 8 esittää nestekide- ja aakkosnumeeristen näyttöjen aktivointiin käytetyn toisen mikroprosessorin sähköistä kaaviota.

Kuvio 9 esittää kaaviollisesti toisen mikroprosessorin, jonka tehtävänä on pääasiassa aakkosnumeerisen näytön informaation esittäminen ja jatkuva päivitys, elektronista järjestelyä.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 mikroprosessorin ja merkkigeneraat-torin välisen liitännän yksityiskohtia.

Kuvio 11 esittää kuvion 8 mikroprosessorin ja nestekidenäytön välistä liitäntää.

6 79624

Piirustuksissa ja erityisesti kuviossa 1 on esitetty kopiokone 10, joka soveltuu kserografisten kopioiden valmistamiseen originaaliasiakirjoista. Kopiokoneessa 10 on kotelo 12, joka aikaansaa miellyttävän ulkonäön ja peittää muiden kuvioiden yhteydessä selitettävät kopiokoneen komponentit. Esitettyyn nimenomaiseen kopiokoneeseen 10 sisältyy kopioin-titaso ja kopiointitason kansi 14, mutta ei automaattista asiakirjankäsittelylaitetta. Kopiointitason kansi 14 on saranoitu siten, että käyttäjä voi nostaa ja laskea kannen 14 ja asettaa originaaliasiakirjoja kopiointitasolle kopiointia varten. Kopiokoneeseen 10 sisältyy myös lajittelija 16, joka muodostaa lajiteltuja kopionippuja useista asiakirjoista muodostuvista originaaleista. Käyttäjä voi ohjauspaneelin 18 avulla valita kopion koon, kopion kontrastin, valmistettavien kopioiden lukumäärän ja tavan (esimerkiksi kaksipuolinen kopiointi), jolla kopiot tehdään. Paneeliin 18 sisältyy myös painike kopiointitoiminnan aloittamiseksi.

Näyttöpaneeli 20 ilmoittaa käyttäjälle kopiokoneen 10 tilan ’’ ja sitä voidaan käyttää opastamaan käyttäjää korjaavien toi menpiteiden suorittamiseksi vian esiintyessä kopiokoneen toi-minnassa. Näyttöpaneeliin 20 sisältyy ohjevihko 22, nestekidenäyttö 25, aakkosnumeerinen näyttö 26 ja virtakytkinpainike : 27. Esillä oleva keksintö liittyy nestekidenäytön 24 ja aak- kosnumeerisen näytön 26 yhteistoiminnan yksityiskohtiin käyttäjän opastamiseksi tehokkaasti kopiokoneen tilan suhteen, tiettyjen vikojen ilmoittamiseksi käyttäjälle niiden esiintyessä ja käyttäjän ohjaamiseksi käyttämään ohjevihkoa 22, jos annettavat ohjeet ovat monimutkaisempia kuin mitä voidaan esittää mukavasti nestekide- ja aakkosnumeerisella näy-* töllä 24, 26.

Käyttäjän lähestyessä kopiokonetta 10 sekä nestekidenäyttö V että aakkosnumeerinen näyttö 24, 26 ovat tyhjiä eivätkä voi esittää mitään ennen kuin käyttäjä aktivoi virtakytkimen 27 teholähteen aktivoimiseksi kopiokoneen 10 sisällä. Kun tehon-syöttö on kytketty, aakkosnumeeriseen näyttöön 26 ilmestyy 7 79624 "odota”-sanoma, joka ilmaisee, että kopiokone ei ole vielä käyttövalmiina. Kun kopiokone 10 on valmis kserografisten kopioiden valmistamiseen, aakkosnumeerinen näyttö 26 esittää sanoman "valmis kopiointiin", joka ilmoittaa käyttäjälle, että kopiokone 10 on toimintavalmis.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisesti monia kserografisten kopioiden muodostamisessa käytetyistä komponenteista. Kuten kuviosta 2 ilmenee, esitetyssä sähkÖvalokuvauskopiokoneessa 10 on käytetty hihnaa 28, jonka pinnalla on fotojohtava kerros. Hihna 28 liikkuu nuolen 30 suuntaan fotojohtavan pinnan peräkkäisten osien siirtämiseksi hihnan ympärille sijoitettujen eri käsittelyasemien kautta.

Aluksi fotojohtavan pinnan osa ohittaa varausaseman A. Varaus-asemalla A koronageneraattorilaite, joka on yleisesti esitetty viitenumerolla 32, varaa fotojohtavan pinnan verrattain korkeaan oleellisesti tasaiseen potentiaaliin.

Seuraavaksi fotojohtavan pinnan varattu osa siirretään kuvan-muodostusaseman B kautta. Kuvanmuodostusasemalla B asiakir-jankäsittely-yksikkö, joka on osoitettu yleisesti viitenumerolla 34, asettaa originaaliasiakirjät 36 ylösalaisin valotu s järjestelmän 38 päälle. Tässä yhteydessä on huomattava, että kuvion 2 kaavio eroaa kuviossa 1 esitetystä kopiokoneesta, koska tässä kopiokoneessa ei ole esitetty asiakirjankä-sittelylaitetta. Kuten myöhemmin havaitaan, näyttöpaneeli 20 toimii kuitenkin molemmilla kokoonpanoilla.

Valotusjärjestelmään, joka on osoitettu yleisesti viitenume-rilla 38, sisältyy lamppu 40, joka valaisee läpinäkyvälle kopiointitasolle 42 sijoitettua asiakirjaa 36. Asiakirjasta 36 heijastuneet valonsäteet kulkevat linssin 44 kautta. Linssi 44 fokusoi originaaliasiakirjan optisen kuvan hihnan 28 fotojohtavan pinnan varatulle osalle varauksen purkamiseksi selektiivisesti. Tämä tallentaa fotojohtavalle pinnalle sähköstaattisen latentin kuvan, joka vastaa originaaliasiakirjan sisältämiä informaatioalueita. Tämän jälkeen hihna 28 β 79624 siirtää fotojohtavalle pinnalle rekisteröidyn sähköstaattisen latentin kuvan kehitysasemalle C. Kopiointitaso 42 on asennettu siirtyväksi ja se on järjestetty siirtymään jäljennettävän originaaliasiakirjän suurennuksen asettelemisek-si. Linssi 44 liikkuu tason kanssa synkronisesti originaali-asiakirjan 36 optisen kuvan fokusoimiseksi hihnan 28 fotojohtavan pinnan varattuun osaan.

Asiakirjankäsittely-yksikkö 34 syöttää asiakirjoja peräkkäin asiakirjapinosta, jonka asiakirjat käyttäjä on asettanut normaaliin etenevään järjestykseen asiakirjojen niputus- ja kannatintelineeseen. Asiakirjat syötetään kannatintelineestä peräkkäin kopiointitasolle 42. Asiakirjankäsittely-yksikkö kierrättää asiakirjat takaisin telineen kannattamaan pinoon. Asiakirjankäsittely-yksikkö voi edullisimmin syöttää peräkkäin kooltaan tai paperin painoltaan vaihtelevia asiakirjoja.

Vaikka edellä on esitetty asiakirjankäsittely-yksikkö, alan ammattimiehelle on selvää, että originaaliasiakirja voidaan asettaa asiakirjankäsittely-yksikön sijasta käsin kopiointi-: tasolle. Näin on tehtävä kopiokoneessa, johon ei sisälly asia- : kirjankäsittely-yksikköä (kts. kuvion 1 kopiokone).

Kuvion 2 tarkastelua jatkettaessa kehitysasemalla C magneetti-harjakehitysrullapari, joka on osoitettu yleisesti viitenumeroilla 48 ja 50, siirtää kehitysmateriaalin kosketukseen sähköstaattisen latentin kuvan kanssa. Latentti kuva vetää puoleensa värihiukkasia kehitysmateriaalin kantajarakeista muodostaen värijauhekuvan hihnan 28 fotojohtavalle pinnalle.

Kun hihnan 28 fotojohtavalle pinnalle tallennettu sähköstaattinen latentti kuva on kehitetty, hihna siirtää värijauheku-van siirtoasemalle D. Siirtoasemalla D kopioarkki tuodaan siirtosuhteeseen värijauhekuvan kanssa. Siirtoasemaan D si-sältyy koronageneraattorilaite 52, joka ruiskuttaa ioneja kopioarkin takapinnalle. Tämä vetää värijauhekuvan arkille hihnan 28 fotojohtavalta pinnalta. Siirron jälkeen kuljetin 54 kuljettaa arkin sulatusasemalle E. Kopioarkit syötetään 9 79624 valitusta varastosta 56 tai 58 paperin kuljetustielle 59 ja siirtoasemalle D.

Sulatusasemaan E sisältyy sulatusjärjestely, joka kiinnittää siirretyn jauhekuvan pysyvästi kopioarkkiin. Sulatusjärjestelyyn sisältyy edullisimmin kuuma sulatustela 62 ja vasta-tela 64. Arkki kulkee sulatustelan 62 ja vastatelan 64 välistä jauhekuvan koskettaessa sulatusrullaa 62. Jauhekuva kiinnittyy täten pysyvästi arkkiin.

Sulatuksen jälkeen kuljetin 66 kuljettaa arkit portille 68, joka toimii kääntäjän valitsimena. Portin 68 asennosta riippuen kopioarkit joko ohjataan arkinkääntäjälle 70 tai ne ohittavat arkinkääntäjän 70 ja johdetaan suoraan toiselle päätösportille 72. Kääntäjän 70 ohittavat arkit kääntyvät tällöin 90° kulmaan arkin kuljetusteillä, ennen kuin ne saavuttavat portin 72. Portin 72 kohdalla arkit ovat oikeinpäin, niin että siirretty ja sulatettu kuvapuoli on ylöspäin. Jos kääntölaitteen kautta kulkeva tie 70 valitaan, tilanne on päinvastainen, ts. viimeksi kopioitu pinta on alaspäin.

Toinen päätösportti 72 ohjaa arkin joko suoraan poistoloke-roon 74 tai kuljetustielle, joka voi arkin kolmannelle päätösportille 76. Portti 76 joko siirtää arkit suoraan kääntämättä eteenpäin kopiokoneen lähtöön tai ohjaa arkit kaksipuolisten kopioiden kääntäjärullakuljettimelle 78. Kääntävä kuljetin 78 kääntää ja pinoaa kaksipuolisesti kopioitavat arkit kaksipuolisten kopioarkkien telineeseen 80, kun portti 76 näin määrää. Kaksipuolisten kopioarkkien varasto 80 muodostaa väli- tai puskurivaraston arkeille, joiden toiselle puolelle on kopioitu ja joiden vastakkaisille puolille tullaan myöhemmin kopioimaan kuva, ts. kaksipuolisesti kopioitaville - kopioarkeille. Rullien 78 arkin kääntävästä vaikutuksesta johtuen puskurivaraston arkit pinoutuvat kaksipuolisten kopioarkkien telineeseen 80 kuvapuoli alaspäin siinä järjestyksessä, jossa arkit on kopioitu.

Kaksipuolisen kopioinnin suorittamiseksi loppuun varastossa 80 olevat aikaisemmin yhdeltä puolelta kopioidut kopioarkit 10 79624 syötetään peräkkäin alta syöttävällä syöttölaitteella 82 takaisin siirtoasemalle D värijauhekuvan siirtämiseksi arkin vastakkaiselle puolelle. Kuljettimet 84 ja 86 siirtävät arkkia kulkutietä pitkin, joka kääntää arkin. Kuitenkin koska kaksipuolisten kopioarkkien varastosta 80 syötetään alin arkki ensimmäisenä, kopioarkin oikea eli tyhjä puoli tulee siirtoasemalla D kosketukseen hihnan 28 kanssa, niin että hihnalla oleva värijauhekuva tulee siirretyksi tälle pinnalle. Kaksipuolisesti kopioidut arkit syötetään tämän jälkeen samaa tietä kuin aikaisemmin yksipuolisesti kopioidut arkit pinottavaksi lokeroon 74 myöhemmin käyttäjän toimesta poistettavaksi.

Palattaessa tarkastelemaan kopiokoneen toimintaa aina kun kopioarkki erotetaan hihnan 28 fotojohtavasta pinnasta, hihnaan 28 jää kiinni joitakin jäännöshiukkasia. Nämä jäännös-hiukkaset poistetaan fotojohtavasta pinnasta puhdistusasemal-la F. Puhdistusasemaan F sisältyy pyörivästi asennettu harja 88, joka koskettaa hihnan 28 fotojohtavaa pintaa. Harjan 88 pyöriminen hihnan pintaa koskettaen puhdistaa hihnan 28 fotojohtavan pinnan näistä hiukkasista. Puhdistuksen jälkeen purkauslamppu (ei esitetty) säteilee fotojohtavalle pinnalle valoa jäljelle jääneen sähköstaattisen varauksen poistamiseksi ennen seuraavaa kuvanmuodostusjaksoa varten suoritettavaa varausta.

Kuvion 2 kopiokoneen 10 muodostavien komponenttien toimintaa ohjaa ja valvoo elektroninen alijärjestelmä 110 (kuvio 3), johon sisältyy joukko ohjelmoitavia ohjaimia, jotka ovat yhteydessä pääprosessoriin 112. Ohjauspaneelin 20 ja pääproses-V sorin 112 välinen liitäntä 114 antaa prosessorille 112 käyt täjän antamat kopioiden lukumäärää jne. koskevat syöttötiedot. Pääprosessori 112 reagoi käyttäjän antamiin syöttötie-töihin suorittaen päämuistiyksikköön 116 tallennetun käyttö-järjestelmänsä.

Päämuistissa 116 oleva algoritmi saa keskusprosessorin 112 kommunikoimaan tiedonsiirtoväylän 118 kautta useiden elektro- u 79624 nisten etäisyksiköiden 120-125 kanssa, joita käytetään kopiokoneen valvontaan ja ohjaukseen. Nimenomaiset yksiköt 120-125 riippuvat kopiokoneen kokoonpanosta, joten kuvion 3 kaavio edustaa vain yhtä monista mahdollisista elektronisen alijärjestelmän kaavioista. Kullakin yksiköllä 120-125 on oma mikroprosessori siihen liittyvine muisteineen (sekä RAM että ROM) ja apupiireineen.

Nestekide- ja aakkosnumeeriset näytöt 24, 26 on kytketty sähköisesti näyttökonsolietäisyksikköön 125. Näyttökonsolietäis-yksikkä 125 vastaanottaa pääprosessorilta 112 tilainformaa-tion, vikainformaation tai ohjelman ohjausinformaation ja esittää tällöin sopivan sanoman aakkosnumeerisella näytöllä 26 ja soveltuvassa tapauksessa aktivoi yhden nestekidekäytön 24 useista nestekidesegmenteistä.

Sekä aakkosnumeerinen näyttö 26 että nestekidenäyttö 24 näkyvät selvemmin kuviossa 4, joka esittää etupaneelia suurennettuna kuvantona. Kuten mainitusta kuviosta havaitaan, nestekidenäyttö 24 on asennettu välittömästi aakkosnumeerisen näytön 26 yläpuolelle ja sijoitettu ohjevihkon 22 viereen. Aakkosnumeerinen näyttö 26 muodostuu tyhjöfluoresenssi-putkesta, jolla voidaan generoida kopiokoneen käyttäjälle hyödyllisiä sanomia. Kukin enintään 40 merkistä muodostetaan 5x7 pistematriisin avulla, jossa kukin 5x7 pistematriisin muodostavista 35 pisteestä voidaan aktivoida erikseen. 5x7 pistematriisin käyttö mahdollistaa paitsi roomalaisten kirjainten esittämisen englanninkielisen informaation muodostamiseksi myös muunnokset muiden kirjasinlajien muodostamiseksi sanomien esittämiseksi muilla kielillä, jotka vaativat täysin erilaisia merkkijoukkoja.

Välittömästi aakkosnumeerisen näytön yläpuolelle sijoitettu nestekidenäyttö 24 sisältää erilaisia nestekidesegmenttejä, jotka auttavat kopiokoneen käyttäjää sekä kopiokoneen kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa että vikojen korjauksessa, mikäli niitä esiintyy käytön aikana. Näyttö 24 on graafinen kaaviotyyppinen näyttö, jossa se kopiokonekokoonpano, jonka 12 79624 kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa, on hahmoteltu näytölle. Hahmotelma on nestekidekäytöstä erillinen, niin että sitä voidaan vaihtaa kopiokoneen kokoonpanon mukaisesti.

Kuvion 4 esityksessä kopiokoneen vasen etuovi on auki, niin että ovea esittävät nestekide-elementit ovat aktivoituina ja aakkosnumeerisella näytöllä 26 on sanoma, joka ilmaisee, että vasen etuovi on jätetty auki.

Siirryttäköön tarkastelemaan kuviota 5, jossa on esitetty nestekide-elementtien a - E kuvio sellaisena kuin se on muotoiltu nestekidenäytölle. Seuraava taulukko ilmoittaa komponentin tai tilan, jota kukin ryhmän elementti edustaa.

Taulukko 1

Segmentin merkintä Segmentin määritelmä a Asiakirjankäsittelylaitteen sivukannet auki b Kopiointitaso c Vyöhyke 6 paperin kuljetustiellä d Väriainepullo e Vasen etuovi f Puoliautomaattisen asiakirjankäsittelylaitteen poistolokero g Kopiointiosan yläkansi h Kierrättävä/puoliautomaattinen asiakirjankä- sittelylaite auki i Vyöhyke 2 paperin kuljetustiellä j Vyöhyke 3 paperin kuljetustiellä k Vyöhyke 4 paperin kuljetustiellä 1 Vyöhyke 7 paperin kuljetustiellä m Vyöhyke 1 paperin kuljetustiellä n Paperivaraston ovi o Paperivarasto 1 * p Paperivarasto 2 q Lajittelijan vaakasuora paperin kuljetustie r Ohjevihko s Lajittelijan pystysuora paperin kuljetustie t Lajittelijan etuovi u Nitojan paperin kuljetustie ja pelkän niputtajan poistolokero v Nitojan/lajittelijan yläkansi w Kaksoislajittelijan paperin kuljetustie i3 79624

Taulukko 1 (jatkoa)

Segmentin merkintä Segmentin määritelmä x Pelkän niputtajan yläkansi y Kaksoislajittelijän ovi z Vyöhyke 5 paperin kuljetustiellä A Pelkän niputtajan paperin kuljetustie B Jälkikäsittelyjän poistokolero C Auditron D Kopiointiosan poistolokero E Kaksoislajittelijän yläkansi

Edellä olevan taulukon elementtejä tarkasteltaessa lienee ammattimiehelle selvää, että tiettyyn yksittäiseen kopiokone-kokoonpanoon ei sisälly kaikkia taulukossa lueteltuja elementtejä. Siten on selvää, että kopiokone, joka on kokoonpantu sisältämään vain yhden, esim. kuvion 4 näytössä esitetyn lajittelijan, ei sisällä niputtajaan liittyviä elementtejä. Nestekidenäyttö 24 sisältää kuitenkin kaikki taulukossa luetellut elementit ja näyttökonsolietäisyksikössä 125 olevan elektroniikan tehtävänä on havaita kopiokoneen kokoonpano ja aktivoida vain oikeat elementit monielementtisessä näytössä.

Kukin näytön nestekide-elementeistä on kytketty johtavalla tiellä omaan näytön alaosassa olevaan liittimeensä, jonka avulla näyttö voidaan asettaa näytön alapuolella olevaan liitinkantaan. Kun jokin johtavista teistä aktivoidaan jänni-tesignaalilla, kyseiseen yksityiseen liittimeen kytketty segmentti tulee aktivoiduksi, mikä tekee osan näytöstä näkyväksi. Nestekiteen toimintaan liittyvät yksityiskohdat ovat löydettävissä kirjallisuudesta, joten sen lähempi käsittely kuinka määrätyt elementit muodostetaan näytössä, ei liene tarpeellista. Kuviossa 5 on esitetty nimenomainen näyttö, joka on tilaajakohtainen näyttö. Lyhyesti esitettynä nestekidenäyttö 24 sisältää kaksi lasikerrosta, jotka on puristettu yhteen muodostamaan kerrostetun levyn 130, joka on asennettu etukannattimiin 132 ja takakannattimiin 134, jotka rajaavat levyä 130. Nämä kerrostetut levyt sisältävät pola- i4 79624 roivaa materiaalia, joka tarvitaan keskelle levyjen välille muodostettujen nestekidesegmenttien saamiseksi näkyviksi. Loisteputki 138 (kuviot 6A ja 6B) kohdistaa valoa näytön takana olevan kammion 140 kautta, jota rajoittaa valkoisesta ABS-muovista tehty heijastava pinta 142. Kun nestekide-elementit a-E ovat aktivoimattomassa tilassa etu- ja takapola-risaattorit päästävät vain pinnasta 142 heijastunutta sinistä valoa käyttäjälle. Kuitenkin kun jokin nestekiteen pola-roitavista elementeistä aktivoidaan, kolmen polaroidun segmentin, ts. etumaisen ja takimmaisen polaroidun kerroksen ja niihin liittyvän sähköisesti polaroidun nestekide-elementin yhteinen vaikutus sallii pinnasta 142 heijastuneen valkoisen valon kulkemisen aktivoidun nestekidesegmentin kautta käyttäjälle. Siten näyttökonsolietäisyksiköstä 125 tulevan signaalin aktivoidessa asianomaisen nestekiteen, se tulee näkyväksi johtuen valkoisen valon kulkemisesta kyseisen segmentin läpi. Tätä segmenttiä rajoittaa luonnollisesti sininen kenttä. Myös vaihtoehtoiset näyttöratkaisut, kuten värillinen nestekide valkoisella taustalla ovat mahdollisia. On myös mahdollista että sekä tausta että nestekiteet voivat olla värillisiä. Värillisessä nestekiteessä käytetään vain yhtä polarisaattoria ja sillä on nestekidemateriaalille ominainen väri. Värillisissä nestekidesovellutuksissa käytetään tiettyjä dikroisia ja diatsovärejä.

Kuten alan ammattimiehelle on tunnettua, nestekidesegmentit vaurioituvat, jos näyttäkonsolietäisyksiköstä 125 tuleva ak-tivointisignaali on tasavirtaluonteinen. Tämän vuoksi neste-kiteet, joiden on tarkoitus jäädä näkyviksi, aktivoidaan 42 Hz signaalilla jatkuvan signaalin sijasta. Jos nestekiteen on tarkoitus vilkkua päälle ja pois, nestekide aktivoidaan 42 Hz signaalilla, deaktivoidaan tietysti lepoajaksi ja aktivoidaan jälleen vaihtosignaalitaajuudella. Loisteputki 138, heijastava pinta 142 ja nestekidenäyttö on kukin asennettu piirilevylle 144, joka sisältyy osana näyttökonsolietäis-yksikköön 125. Kun kerrostettu levy 130 on asennettu kantaan 146, näytön päälle asetetaan etuasennuspidin 148 pitämään näyttöä paikallaan. Pitimessä 148 on raot ulokkeessa, jonka is 79624 kautta asetetaan kierteillä varustetut liitoskappaleet (ei esitetty), jotka sopivat näytön runkoon. Pitimen yläosaan kohdistuva pieni puristus painaa kerrostetun levyn automaattisesti kolmea asennustappia 158-160 vastaan. Kun pidin kiristetään kiinni, se pitää kerrostetun levyn tiukasti paikallaan siten, että nestekide-elementtien aktivointiin käytetty sähköinen liitäntä on luotettava.

Kuten aikaisemmin on mainittu, kerrostetun levyn 130 päälle asetetaan pysyvästi näkyvä peitepiirros 149, jossa on käyttäjän käyttämän kopiokonekokoonpanon ääriviivakuvio, auttamaan käyttäjän orientoitumista näyttökonsolietäisyksikön 125 aktivoidessa nestekide-elementtejä a-E. Kuvioissa 7A-7H on esitetty kahdeksan erilaista peitepiirrosta. Kun tietyn kopiokoneen ostaja tai vuokraaja on määrännyt kyseisen kopiokoneen tietyn kokoonpanon, tämä kokoonpanoa vastaavat peite-piirros asennetaan nestekidenäytön 24 päälle työkaluja käyttämättä siten, että peitepiirros tulee kohdistetuksi kerrostetun levyn 130 suhteen, ja peitepiittos pidetään näytön päälle kiinnitettynä, kunnes kopiokoneen kokoonpanoa muutetaan. Kuten kuvioista 7A-7H havaitaan, tyypillisessä peite-piirroksessa on kopiokonekokoonpanon ääriviivakuvio, jota ympäröi läpinäkyvä muovikappale, jonka ympärillä on joukko asennuskielekkeitä 150-153. Kolmessa näistä asennuskielek-keistä 151-153 on kohdistusreiät 154-156, jotka kohdistavat kopiokoneen ääriviivakuvan kerrostetun levyn 130 muodostamiin nestekide-elementteihin. Kun tiettyä kopiokonekokoonpanoa vastaava peitepiirros 149 asennetaan näyttöön 24, nämä kolme kohdistusrakoa 150-156 sopivat kolmen vastaavan asennustapin 158-160 päälle, jotka on muodostettu näytön asennuspitimeen (kts. kuviot 6A ja 6B). Kuten kuvioista 7A-7H helposti havaitaan, erilaisissa kopiokonekokoonpanoissa käytetään erilaisia peitepiirroksia ja lisäksi voidaan havaita, että varsinainen nestekidenäyttö 24 sisältää kaikki aktivoitavat elementit a-E riippumatta kopiokoneen kokoonpanosta. Kuten edellä on mainittu, ohjauselektroniikan tehtävänä on varmistaa, että niitä nestekide-elementtejä, jotka edustavat kokoonpanoon kuulumattomia elemenettejä, ei koskaan kytketä ie 79624 päälle läpäisemään heijastunutta valoa.

Näyttökonsolietäisyksikkö 125 (kuvio 3) sisältää kaksi mikroprosessoria 210, 212 (kuviot 8 ja 9). Näistä kahdesta ensimmäinen mikroprosessori 210 on Intel 8085-mikroprosessori, joka on yhteydessä keskusprosessoriin 112. Näyttökonsolietäisyksikkö 125 sisältää myös VLSI-erikoisliikennepiirin 214 keskusprosessorilta 112 tulevien signaalien, jotka esiintyvät tiedonsiirtoväylällä 118 sarjamuotoisina paketteina, muuntamiseksi rinnakkaismuotoiseksi liikenteeksi vastaanotettavaksi 8085-prosessorin tieto-osoiteväylälle 216.

Liikennepiiri 214 on tilaajakohtainen integroitu piiri, joka noudattaa hakijan kehittämän Ethernet^-käytännön kaltaista liikennekäytäntöä. Esillä olevan kopiokoneen eri käsittely-yksiköiden käyttämä sarjamuotoinen liikenne on samanlaista pakettilähetystyyppiä, jossa määrätään sanoman siirron prioriteetti ja jossa kunkin käsittely-yksikön 120-125 on saatava tiedonsiirtoväylä 118 hallintaansa voidakseen lähettää sanomia muille etäisyksiköille. Liikennepiiri 214 vastaanottaa informaatiopaketit, jotka muunnetaan rinnakkaismuotoisiksi signaaleiksi 8085-mikroprosessorin 210 vastaanotettavaksi. Sarjamuotoisen tiedonsiirtolinjan tyypilliset signaalit ; ilmaisevat 8085-prosessorille kopiokoneen tilan sekä viat, joita voi esiintyä kopiokoneen toiminnan aikana.

Prosessorin 8085 tehtävänä on tulkita tieto/osoiteväyIällään 216 esiintyvä liikenne ja aikaansaada asianomaisen sanoman esittäminen sekä aktivoida soveltuvissa tilanteissa tietyt näytön 24 nestekide-elementeistä. Esillä olevaan keksintöön sisältyvässä järjestelmässä keskusmikroprosessorilta 112 voidaan lähettää sarjamuotoista tiedonsiirtolinjaa pitkin näyttöetäisyksikön 125 prosessorille 8085 noin 130 erilaista sanomaa. 8085-mikroprosessoria '210 täydentää neljä muistiyk-sikköä 218, 220, 221, 222. Näistä muistiyksiköistä ensimmäiset kolme 218, 220, 221 muodostuvat 8 k ROM-muistipiireistä, jotka on liitetty suoraan 8085-prosessorin tieto/osoiteväy-lään. Kuten alan ammattimiehelle on selvää, 8085-prosessori i7 79624 voi ainoastaan lukea näistä muistipiireistä 218, 220, 221. Ensimmäiseen ROM-piiriin 218 on tallennettu 8085-prosesso-rin käyttöjärjestelmä, joka tulkitsee keskusprosessorin 112 lähettämät sarjamuotoiset tiedonsiirtosanomat. Kahteen muuhun ROM-piiriin 220, 221 on tallennettu haihtumattomaan muistiin tyypillisiä sanomia esitettäväksi aakkosnumeerisella näytöllä 26. Sanomannäyttötoimintaa suorittaessaan 8085-pro-sessorilla 210 on oltava käytettävissään tiettyjä muistipaikkoja, joihin se voi kirjoittaa tietoja, joten laitteistoon sisältyy myös 2 k RAM-yksikkö 222.

8085-mikroprosessori 210 on ohjelmoitu suorittamaan suuren osan syöttö/tulostustoiminnoistaan käyttäen muistikartta-syöttö/tulostustekniikkaa. Kuten alan ammattimiehelle on tunnettua, tämän tekniikan käyttäminen edellyttää erilaisten valintasignaalien kehittämistä eri piirien saamiseksi joko lähettämään dataa 8085-prosessorin tietoväylälle tai lukemaan dataa tältä väylältä. Näiden valintasignaalien generoinnin suorittaa osoitteendekoodauslogiikkapiiri 224. Kuten kuviossa 8 on esitetty, tämä osoitteendekoodauslogiikkapiiri 224 kehittää seitsemän ROM-dekoodaussignaalia, kaksi RAM-dekoodaussignaalia, yhden signaalin liikennepiirin 214 dekoodausta varten ja viisi erikoissyöttö/tulostusdekoodaus-signaalia.

Kun kopiokoneen tehonsyöttö kytketään, ensimmäiseen ROM-piiriin 218 tallennettu käyttöjärjestelmä suorittaa joukon alustusvaiheita ennen kuin se on valmis aktivoimaan nestekidenäytön 24 tai aakkosnumeerisen näytön 26. Alustusvaiheen aikana keskusprosessori 112 ilmoittaa näyttöyksikölle 125 kopiokoneen kokoonpanon.

Seuraavaksi käyttöjärjestelmä tarkastaa keskusprosessorilta tulevia informaatiopaketteja ja määrää onko sen vastaanottama informaatio vikainformaatiota, tilainformaatiota tai niin kutsuttua ohjelmainformaatiota, Tyypillisenä vikasanomana voi olla ilmaisu koteloinnin 12 etuoven aukiolosta, tyypil is 79624 lisenä tilasanomana voi olla että kopiokone on valmiina, ja tyypillisenä ohjelmasanomana voi olla, että käyttäjä on päättänyt säätää kopioinnin kontrastin ja tarvitsee opastusta tämän suorittamiseen. Vikasanomien alaryhmänä ovat niin kutsutut kaksoisvikakoodit, jotka voivat liittyä kahteen kopiokonekokoonpanoon. Tällainen koodi vastaanotettaessa, prosessorin on ensiksi määrättävä kopiokoneen kokoonpano ja tämän jälkeen esitettävä oikea sanoma. Kukin sanoma on varustettu yksikäsittelisellä tunnuksella, jonka avulla 8085-mik-roprosessori voi löytää oikean sanoman kullekin tällaiselle tunnukselle.

Kunkin sanomatunnuksen tapauksessa esitettävän sanoman määrääminen suoritetaan käyttämällä toisessa 8 k ROM-piireistä 220, 221 olevaa taulukkoa. Kummassakin näistä 8 k kieli-ROM-piireistä on kolme erillistä taulukkoa, yksi vikasanomia varten, yksi tila- ja ohjelmamuotosanomia varten ja yksi kaksoisvikasanomia varten. Kun 8085-prosessori on määrittänyt sanoman tyypin, se osoittaa asianomaisen taulukon, lisää sanoman tunnusta vastaavan siirtymän ja lukee tämän jälkeen ; : tässä muistipaikassa olevan sanoman yhdestä 8 k ROM-piiristä ·': RAM-muistitilaansa 222.

Kutakin tunnusta vastaavaan sanomaan sisältyy yhdeksän tavun johdanto ja joko 40 tai 80 tavun sanoma. Yhdeksän tavun johdannon ensimmäinen tavu ilmaisee onko näytön nestekide-elementtejä aktivoitava. Seuraavat kahdeksan tavua ilmaisevat mitkä nestekide-elementeistä on aktivoitava ja onko niiden oltava vilkkuvia vai jatkuvasti näkyviä. Kukin jäljellä olevista 40 (tai 80) tavusta vastaa yhtä merkkiä 40 merkin aakkosnumeerisessa näytössä. Jokainen kahdeksan bitin tavu sanoman tässä osassa vastaa erilaista aktivointikaaviota tyh-jöfluoresenssimerkin muodostaville 35 pisteelle. ROM-pii-riä vaihtamalla sanoma voidaan esittää kielillä, joissa käytetään erilaisia kirjasinlajeja kuten kyrillisiä, KATA-KANA jne, merkkejä. Kuten edellä on todettu, taulukkotekniikka sanoman generoinnissa mahdollistaa myös eri kielien käyttä- 19 79624 misen yksinkertaisesti vaihtamalla ROM-taulukkoa, josta 8085-prosessori noitaa sanomansa.

Näytön 24 tietyt nestekide-elementit aktivoiva liitäntäpii-ri 226 (kuvio 11) on kytketty suoraan 8085 tieto/osoiteväy-lään 216. Nestekidenäytön liitäntäpiiri sisältää sarja-rin-nakkaismuunnoksen suorittavan siirtorekisterin 228, puskurin 230 ja kaksi tuloa 232, 234 osoitedekoodauslogiikkapii-ristä 224. Puskurin 230 napa 3 on kytketty suoraan 8085-pro-sessorin tietoväylän linjaan 0. Kun puskurin 230 vaiintätulo navassa 11 asetetaan, puskuri 230 lukitsee navassa 3 esiintyvän datan lähdöksi napaan 2. Tämän lukkovaiheen jälkeen navan 2 lähtö johdetaan sarja-rinnakkaismuunnoksen suorittavan siirtorekisterin 228 tuloon napaan 34. Kuviota 11 tarkasteltaessa voidaan lisäksi havaita, että puskurin 230 valinta-signaali toimii sarja-rinnakkaismuunnoksen suorittavan siirto-rekisterin 228 kellosignaalina, niin että aina lukitsevan puskurin 230 lukitessa databitin se tulee samalla kello-ohjatuksi sisään sarjamuotoiseen tuloon siirtorekisterin napaan 34. Lisäksi on huomattava, että toinen tulo 234 on kytketty siirtorekisterin napaan 2 toimimaan tämän siirtorekisterin valintasignaalina.

Sarja-rinnakkaismuunnoksen suorittavassa siirtorekisterissä 228 on 32 lähtönavan ryhmä, jotka on kytketty suoraan näytön 24 nestekidesegmentteihin. Kun sarjamuotoinen data on ladattu peräkkäin siirtorekisteriin 228, se on käytettävissä nestekidenäytön aktivointisignaalina siirtorekisterin 228 navassa 31 olevan 42 Hz lähdönohjaussignaalin ohjaamana. Prosessorin 8085 kellotaajuus on riittävän nopea, niin että siirtorekisteri voidaan ladata 42 Hz lähtösignaalin peräkkäisten pulssien välissä. Siten nestekidenäytön aktivointiku-vion muuttamiseksi 8085-mikroprosessorin 210 tarvitsee vain aktivoida siirtorekisterin lukitussignaali 234, lähettää sarjamuotoinen data siirtorekisterille ja odottaa seuraavaa 42 Hz lähtösignaalia. Mikroprosessori 210 kykenee täten aktivoimaan tietyn nestekidesegmentin siten, että tämä segmentti 20 7 9 6 2 4 näyttää vilkkuvan näytössä 224. Segmentti voi siten esimerkiksi olla vuorotellen aktivoituna 21 lähtöjakson ajan ja deaktivoituna 21 lähtöjakson ajan valitun nestekidesegmentin saamiseksi vilkkumaan päälle ja pois kerran sekunnissa.

Palattaessa tarkastelemaan kuviota 8 havaitaan, että 8085-mikroprosessori 210 kommunikoi 8031-mikroprosessorin 212 (kuviot 9A ja 9B) kanssa 9-bitin rinnakkaismuotoisen tiedonsiirtokanavan 238 välityksellä, joka ilmoittaa 8031-mikroprosessorille 212 aakkosnumeerisella näytöllä 26 esitettävän informaation. Tämän rinnakkaismuotoisen tiedonsiirtokanavan yhdeksästä bitistä kahdeksan on kytketty 8085-prosessorin tietoväylältä 216 8031-prosessorin tietoväylälle 240 datapus-kuriparin 242, 244 välityksellä (kuvio 9B). Yhteyden tulopuolella ensimmäinen puskuri 242 vastaanottaa CLK-tulon 243 osoitteendekoodauslogiikkapiiriltä 224, kun 8085-mikroproses-sori haluaa lähettää tietoja 8031-mikroprosessorille. Tämän signaalin 243 vastaanottaminen saattaa kiikun 245 keskeyttämään 8031-prosessorin tulon 248 kautta, joka saattaa 8031-mik-roprosessorin lukemaan 9-bitin tietokanavassa esiintyvän datan. Yhdeksästä bitistä yksi vastaanotetaan tulon 247 kautta 8031-prosessorin porttiin P1.4. Prosessorin keskeytysrutiini lukee ensiksi tämän bitin ja tämän jälkeen kahdeksan bitin puskurin 242 sisällön ja tallentaa tämän tavun yhteen prosessorin 8031 sisäisistä rekistereistä (yhteen 128 rekisteristä). Jokaisella kerralla 8031-mikroprosessorin 212 lukiessa tietoja puskurista 242 prosessorin 8031 osoitteendekoodauspiiri 252 kehittää puskurin lähdön sallivan signaalin 250. Tämä signaali 250 myös palauttaa kiikun 245.

Prosessori 8031 voi myös lähettää kahdeksan bittiä dataa takaisin mikroprosessorille 8085 toisen datapuskurin 244 kautta. Esillä olevan keksinnön mukaan 8031-mikroprosessori 212 lähettää 8085-mikroprosessorille ainoana signaalina kuittauksen siitä, että data on vastaanotettu 8 08 5-mikroprosessorilta. Toiminnan aikana 8085-mikroprosessori 219 saa keskus-ohjaimelta tiedon kopiokoneen määrätyn kokoonpanon tai tilan saavuttamisesta tai vian esiintymisestä. Prosessori 8085 2i 79624 analysoi käyttöjärjestelmän sisältävään ROM-piiriin tallennetun ohjelman avulla tilan ja/taivian määrätäkseen aakkosnumeerisella näytöllä 26 esitettävän sanoman. Tämä sanoma lähetetään tämän jälkeen 8085-mikroprosessorilta 8031-mikro-prosessorille ja tallennetaan sen sisäiseen RAM-muistitiaan.

Seuraavassa on selitetty liikennekäytäntö, jota käytetään mikroprosessoreiden 8031 ja 8085 välisessä liikenteessä.

Tässä käytännössä informaatio lähetetään yksikköinä, joita kutsutaan paketeiksi. Paketit ovat informaatiokapseleita, jotka sisältävät johtantotavun ja jonon datatavuja. Johdanto sisältää 4-bitin käskykentän, joka kuvaa sanoman sisältöä. Kolmen bitin varmistussummat lähetetään sekä itse sanomapake-tissa että signaalissa ACK (kuittaus), joka lähetetään takaisin, kun paketti on vastaanotettu oikein. Jos signaalia ACK ei vastaanoteta 1-2 ms sisällä lähetyksestä, prosessori 8085 lähettää paketin uudelleen. Paketin pituuden ja varmis-' tussumman lisäksi johdanto sisältää yhden bitin järjestysnu meron. Portin 1.4 yhdeksännen bitin tuloa käytetään lippuna erottamaan johdanto- ja datatavut. Kun tämä bitti on asetettuna, se ilmaisee, että portin tavuosassa on johdantotavu. Tämä voidaan katsoa pakettilipun aluksi. Prosessorin 8031 rutiini suorittaa keskeytyksen aina, kun sen porttiin luetaan uutta tavua. Prosessori lukee bitin P1.4 määrätäkseen onko tavu johdanto- tai datatavu ja tämän jälkeen prosessori lukee portin tavuosan. Prosessori 8031 kokoaa pakettia puskuriin, kunnes se on lukenut johdannon komentokentän ilmoittaman lukumäärän tavuja. Tällä hetkellä vastaanotin laskee sanoman varmistussumman ja vertaa sitä johdantotavun sisältämään varmistussummaan. Jos varmistussummat vastaavat toisiaan, prosessori 8031 kuittaa paketin. Kuittaus sisältää varmistus-summan ja kuitattavan paketin järjestysnumeron. Jos varmis-tussumma oli virheellinen tai jos seuraavan paketin johdanto-tavu havaitaan ennen ensimmäisen paketin täydellistä vastaanottamista, mitään toimenpiteitä ei suoriteta ja sanoma lähetetään uudelleen. Jos vastaanotettu sanoma oli signaali ACK, lähetin ohjataan uudelleen toimintaan.

Prosessorin 8031 on muutettava prosessorin 8035 kehittämä 22 79624 data aakkosnumeerisen näytön 26 aktivointiin sopiviksi signaaleiksi. Eräänä esillä olevassa keksinnössä käytettynä muotona on datan muutettu ASCII-esitystapa. Siten 8031-mik-roprosessorin sisäiseen muistiin voi olla tallennettu 40 ASCII-muodon mukaista tavua, jotka edustavat näytöllä esitettäviä 40 aakkosnumeerista merkkiä. Prosessori 8031 etsii omassa 4k ROM-muistitilassa 272 olevasta taulukosta sopivan 35 bitin kaavion (yhdeksänä datatavuna) esitettäväksi kussakin 5x7 pistematriisissa, jotka muodostavat aakkosnumeerisen näytön 26.

Näytön aktivointipiiri 256 on esitetty kaaviollisesti kuviossa 9 ja yksityiskohtaisemmin kuviossa 10. Tämä piiri sisältää datan lukkopiirin 258, jossa on neljä tuloa, jotka on liitetty prosessorin 8031 dataväylään 240. Tämä lukkopiiri ohjataan prosessorin 8031 osoitteendekoodauspiiriltä 252 (kuvio 9A) tulevalla signaalilla 259 tallentamaan neljä prosessorin 8031 tietoväylällä olevaa databittiä ja lähettämään nämä neljä databittiä neljälle sarja-rinnakkaismuunnoksen suorittavalle siirtorekisterille 260-263, jotka parhaana pidetyssä toteutuksessa ovat Sprague 4810A-siirtorekistereitä. Kuten selvemmin havaitaan kuviosta 10, kullakin lukkopiirin 258 neljästä tulosta on sitä vastaava lähtö, joka on kytketty yhteen neljästä sarja-rinnakkaismuunnoksen suorittavasta siirtorekisteristä 260-263. Nämä neljä siirtorekisteriä muodostavat yhdessä 35 lähtösignaalia 5x7 pistematriisinäytön 35 pistettä varten. Tyhjöfluoresenssinäytön muodostamien neljänkymmenen 5x7 matriisin vastaavat matriisipisteet on kytketty sähköisesti yhteen. On siten huomattava, että aina siirtorekisterin kehittäessä ohjaussignaalin tietylle matrii-sipisteelle tämä ohjaussignaali annetaan kaikille 40 matriisille. Kuitenkin vain yksi merkeistä tehdään näkyväksi, koska 8031-mikroprosessori ohjaa myös 40-bitin siirtorekisterin 266 toimintaa, joka aktivoi peräkkäin kunkin aakkosnumeerisen näytön muodostavista 40 aakkosnumeerisesta pistematrlisistä. Mikroprosessori 8031 kehittää siten näytössä 26 näkyviksi tehtävän kuvoon lataamalla siirtorekisterit 260-263 ja varmistaa 40 elementin peräkkäisen aktivoinnin 40-bitin siirtorekisterin 266 avulla.

23 79624

Parhaana pidetty 40-bitin siirtorekisteri 266 muodostuu neljästä Sprague 4810A-siirtorekisteristä, jotka on kytketty yhteen muodostamaan 40 ohjauslähtöä, yhden kutakin pistematriisia kohti. Ensimmäisen merkin aloittamiseksi 8031-mikroprosesso-ri 212 kirjoittaa datan lukkopiiriin 258, niin että databitti 0 tulee asetetuksi. Tämä arvoltaan ylempitasoinen bitti siirretään tämän jälkeen 40-bitin siirtorekisteriin signaalin WR2 esiintyessä siirtorekisterin kellotulossa. Tämän tulon kehittää osoitteendekoodauspiiri 252. Seuraavilla kellosignaaleilla 8031-prosessori tekee nollabitin lukkopiirin 258 lähdössä alempitasoiseksi, niin että siirtorekisteriin ladataan nollia. Nollia ladattaessa yksi ylempitasoinen bitti askeltaa kaikkien 40 portaan kautta, niin että kaikki 40 matriisia tulevat peräkkäin aktivoiduiksi.

Aakkosnumeerinen näyttö sammutetaan jaksottaisesti lähettämällä signaali neljään sammutustuloon siirtorekisterille 266.

Tämän sammutussignaalin kehittää lukkopiiri 270, jota kello-ohjataan signaalilla WR3 sammutussignaalia vastaavan nolla-databittisignaalin lähettämiseksi. Lukkopiiri sammuttaa näytön 26 myös vastaanottaessaan signaalin RST, jonka keskus-ohjain 112 kehittää käynnistyksen aikana.

Kunkin merkin ajoituksena on 180 ^us näyttöä, jota seuraa 20 ^us ajaksi sammutettu näyttö. Kaikkien 40 merkin esittämiseen tarvitaan 40 x 200 yus = 8 ms. Seuraavan merkin bitti-kaavio ladataan siirtorekistereihin 260 - 263 välittömästi edeltävää merkkiä esitettäessä.

On havainnollista tarkastella näyttökonsolietäisyksikön 125 toimintaa vikatapauksessa, esimerkiksi avattaessa tahattomasti kopiokoneen 10 vasen etuovi 13. Kun vasen etuovi 13 on auki, kserografiaetäisyksiköstä 122 tuleva tulo antaa välittömästi tiedon tästä keskusohjaimelle 112. Tämän ilmoituksen vastaanottaminen saa keskusprosessorin kehittämään signaalin lähetettäväksi näyttökonsolietäisyksikölle ilmaisemaan, että vasen etuovipaneeli on jätetty auki. Näyttökon- 24 79624 solietäisyksikkö 125 vastaanottaa tämän vikasignaalin ja tutkii sen määrätäkseen onko aakkosnumeeriselle näytölle kehitettävä sanoma ja onko jokin nestekidenäytön 124 muodostavista nestekide-elementeistä aktivoitava.

Käyttöjärjestelmä, joka on tallennettu 8035-mikroprosesso-riin 210 liittyvään ROM-yksikköön 218, tunnistaa signaalin vikasanomaksi ja osoittaa vikataulukon alkuosoitteen kieli-kohtaisessa ROM-piirissä 220 tai 221. Tähän osoitteeseen lisätään siirtymä, joka vastaa tämän vian tunnusta ja prosessori 8085 siirtää tätä vikaa vastaavan tavujonon RAM-muistiti-laansa 222. Tämän sanoman ensimmäinen tavu, ilmaisee, että yksi nestekidenäytön 24 muodostavista nestekide-elementeistä on aktivoitava. Seuraavat kahdeksan tavua ilmaisevat mikä nestekide-elementeistä on aktivoitava ja onko kyseinen yksi tai useampi nestekide-elementti aktivoitava jatkuva-tai vilkkuvamuotoisesti. Vasemman etuoven ollessa auki on aktivoitava kuviossa 5 kirjaimella (e) merkitty elementti. Tietty bitti tämän kahdeksan tavun jonon neljän ensimmäisen tavun muodostavista biteistä on asetettuna kaikkien muiden tavujen ollessa nollia. Jos nestekide-elementin (e) on oltava jatkuvasti aktivoituneena, vastaava sama bitti on asetettu-; na tämän kahdeksan tavun jonon jälkimmäisissä neljässä tavussa. Nämä tavut lähetetään selektiivisesti grafiikkaneste-kideliitäntäpiirille 226 sarjamuodossa (kts. kuvio 11), niin että sarjarinnakkaismuunnoksen suorittavan siirtorekisterin 228 lähtönäpä, joka vastaa tätä vasemman etuoven nestekide-segmenttiä, tulee aktivoiduksi tämän siirtorekisterin napaan 31 tulevilla peräkkäisillä kellopulsseilla. Jos vasemman - ; etuoven nestekide-elementin halutaan vilkkuvan päälle ja pois, •’ siirtorekisterin tästä navasta annetaan vuorotellen ykkösiä ja nollia, jotka saavat aktivoidun elementin pysymään akti-··' voituneena määrätyn aikajakson ajan ja tämän jälkeen deakti- voitumaan vuorottelevasti, mikä saa elementin (e) vilkkumaan päälle ja pois.

ROM-moduuliin 220 on myös tallennettu 3031-mikroprosessorille 25 79624 212 lähetettävä sanoma (40 tavun jono). Tämä sanoma siirretään jonomuodossa 8031-mikroprosessorille 9-bitin lähtö-väylää 238 pitkin, joka yhdistää 8085-mikroprosessorin 210 8031-mikroprosessoriin. Mikroprosessori 8031-tallentaa koko tämän sanoman omaan sisäiseen RAM-muistiinsa, niin että 8031-prosessorin ROM-piiriin 271 tallennettu käyttöjärjestelmä voi muuntaa muutetun ASCII-sanoman tavuseksenssiksit joka aktivoi selektiivisesti yksityisiä pisteitä 40 merkin piste-matriisissa. Kuvion 4 esityksessä ensimmäisenä näkyvä avointa ovea koskevan sanoman kirjain on kirjain V, joka lähetetään 8085-mikroprosessorilta 8031-mikroprosessorille. Prosessorin 8031 käyttöjärjestelmään sisältyy muunnosväline V-kirjaimen muutetun ASCII-esityksen muuntamiseksi yhdeksän tavun sekvenssiksi lähetettäväksi neljälle siirtorekisterille 260-263 asianomaisen pistematriisikuvion aktivoimista varten. Esillä olevassa ratkaisussa näistä tavuista ladataan vain neljä vähiten merkitsevää bittiä, niin että jokaisella lukkopiirin 258 muistin kirjoitusjaksolla siirtorekistereihin 260-263 tallennetaan neljää kuvioelementtiä koskeva data. Yhdeksän muistin kirjoitusjakson jälkeen kaikki 35 kuvioelementtipis-: tettä on tallennettu näihin siirtorekistereihin ja kun 8031- prosessori aktivoi oikein asianomaisen matriisin 40 merkin aakkosnumeerisen näytön muodostavista 40 matriisista kirjain V tulee esitetyksi oikealla paikalla. Sinä aikana kun kirjainta V esitetään 180 ^,us ajan, sanan "VASEN” kirjaimen A pistekuvio ladataan siirtorekistereihin 260-263.

8031-mikroprosessori 212 jatkaa aakkosnumeerisen sanoman "VASEN1 ETUOVI AUKI" esittämistä kunnes 8083-mikroprosessori saa keskusohjaimelta 112 ilmoituksen oven sulkemisesta. Tämä näyttö aikaansaadaan verestämällä näyttöä 26 jatkuvasti, : kunnes 8031-prosessori vastaanottaa keskeytyksen 8085-mikro- prosessorilta. Näyttökonsolietäisyksikkö 125 saa lopulta keskusyksiköltä 112 käskyn toisen tila- ja/tai vikasanoman esittämiseksi. Tällä tavoin informaatio pidetään jatkuvasti päivitettynä kopiokoneen 10 kanssa vuorovaikutuksessa olevaa käyttäjää varten.

26 79624

Haihtumattoman muistitilan käyttö kielen ja aakkosnumeerisella näytöllä esitettävän kirjasinlajin määräämiseksi parantaa näytön joustavuutta. Vaihtamalla erilainen ROM-piiri 220 8085-mikroprosessorin muistitilaan voidaan käyttää samoja vika-, tila- ja ohjelmakooditunnuksia sanomien ja ohjeiden esittämiseksi käyttäjälle eri kielillä. Kieli-ROtl (220 tai 221) voidaan kytkeä etupaneelissa olevalla kytkimellä selektiivisesti piiristä toiseen, niin että kopiokoneesta tulee ominaisuuksiltaan kaksikielinen välittäessään informaatiota käyttäjälle. Siten esimerkiksi kytkimen toinen asento aikaansaa, että mikroprosessori lukee englanninkielisiä sanomia sisältävän ROM-muistin 220 ja kytkimen kääntäminen toiseen asentoon aikaansaa ranskankielisiä sanomia sisältävän toisen ROM-muistin 221 lukemisen. Molempia muistitiloja ohjataan samoilla tunnuksilla, mutta ne eroavat tallennettujen sanomien osalta. Vastaavasti 8031-prosessorin käyttöjärjestelmä voidaan helposti vaihtaa, niin että siirrettäessä dataa 8085-ja 8031-mikroprosessorien välistä 9-bitin kaksisuuntaista väylää pitkin tietty data aiheuttaa 5x7 pistematriisin muodostavista elementeistä eri element-: : tien aktivoitumisen.

Kuten edellä on todettu, myös nestekidenäyttö 24 on joustava, koska useita kopiokonekokoonpanoja voidaan käyttää näytön sisältöä muuttamatta. Riittää kun näytön päälle asetetaan erilainen peitepiirros, niin että käyttäjän näkemä kopiokoneen ääriviivakuvio on erilainen eri kokoonpanoille. Kuitenkin on myös välttämätöntä, että 8085-mikroprosessori ei koskaan aktivoi nestekide-elementtejä, jotka vastaavat komponentteja, joita tietyssä käytetyssä konekokoonpanossa ei ole.

-' Tästä voidaan helposti huolehtia alustusvaiheen aikana, jossa keskusohjain 112 ilmoittaa 8085-mikroprosessorille 210 kokoon-... panon, jonka yhteydessä ohjain toimii.

• V Esillä oleva näyttöyksikkö on selitetty melko yksityiskohtai- : sesti. On kuitenkin selvää, että esillä olevaan näyttöön voidaan tehdä tiettyjä toteutuksen muunnoksia, muunnelmia * 27 79624 tai muutoksia. Siten esimerkiksi vaikka aakkosnumeerinen näyttö 26 on selitetty sammutetuksi ja tämän jälkeen ladattavaksi merkeillä, jotka tämän jälkeen esitetään, merkit voitaisiin esittää siirtäen tai vierittäen. Näytön käytön ei tarvitse rajoittua informaation välittämiseen käyttäjälle, vaan näyttöä voidaan käyttää vianetsintäinformaation esittämiseen huoltomiehen käytettäväksi. Kaikki tällaiset oheisten patenttivaatimusten sisältöön tai piiriin kuuluvat muunnokset ja/tai muutokset on tarkoitettu suojattaviksi.

Claims (11)

28 79624

1. Näyttöpaneeli keerografieen kopiokoneen ja sen oheislaitteiden tilaa koskevan informaation esittämiseksi, jolloin laitteeseen sisältyy sanomangenerointielimet, joissa on joukko erikseen osoitettavia merkkigeneraattoreita (26), jotka voidaan aktivoida ja siten tehdä näkyviksi; graafinen näyttö (24), jossa on kopiokoneen eri komponentteja ja irrotettavia näyttöpanee1 in osia vastaavat aktivoitavien elementtien kuviot (a-E>; sekä piirit, jotka on kytketty mainittuun graafiseen näyttöön ja mainittuihin sanomangenerointielimiin sanomangenerointiel inten esittämän näkyvän viestin koordinoimiseksi kyseisten elementtien aktivoinnin kanssa, jotta kopiokoneen tila tiedotetaan näyttöpaneelia katsovalle käyttäjälle, tunnettu siitä, että näyttöpaneelia <130) varten on graafisen näytön päälle vaihdettavasii asennettu peitekuvio (149) kuvaamaan kolmiulotteisena hahmotelmana kopiokonekokoonpanoa, johon aina kulloisetkin lisälaitteet on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin peitekuvion kopiokone-esitys on paikalleen asennettuna jatkuvasti näkyvissä ja niin, että tavanomaisesta poikkeava toimintatila tulee näkyviin graafisen näytön valitun elementin <a-E) aktivoinnilla ja valikoidusti aktivoidulla merkkigeneraattorilla <26>, millä käyttäjälle annetaan tieto kopiokoneen toimintatilasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöpaneeli, tunnet- ' tu siitä, että mainittuihin piireihin sisältyy ohjelmoitava ohjain (210), jossa on muistiin (220, 221) tallennettuna käskyt sanomangenerointielinten aktivoimiseksi ja jossa sanoman-generointielimi 1lä esitettyjen sanomien muotoa voidaan muuttaa korvaamalla muisti toisenlaisella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näyttöpaneeli, tunnettu siitä, että graafiseen näyttöön (130) sisältyy useita .. erikseen aktivoitavia nestekide-elementtejä (a-E).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen näyttöpaneeli, tunnettu siitä, että näyttö sisältää lisäksi valonlähteen (138) ja 29 79624 näytön taakse asennetut elimet <140, 142) valon heijastamiseksi valonlähteestä nestekiteisiin kulkemaan niiden läpi, kun nestekiteet ovat aktivoituina.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näyttö-paneeli, tunnettu siitä, että siihen sisältyy: aakkosnumeerinen merkkien tyhjöfluoresenssinäyttö (26), jossa kukin merkki tehdään näkyväksi aktivoimalla erikseen osoitettavien matriisielementtien kuvio ja tekemällä siten matriisi-elementit näkyviksi; elimet kunkin osoitettavista matriisielementeistä aktivoimiseksi; nestekidenäyttö (24), joka muodostaa joukon näyttösegmenttejä, jotka vastaavat kopiokoneen eri elementtejä; tähän näyttöön kytketyt elimet mainittujen näytön segmenttien ohjattua aktivointia varten; ohjelmoitava ohjain (210) sekä merkkinäytön että nestekidenäytön aktivointia varten, joka ohjain toimii muistiin tallennetun käskylistauksen perusteella, jolloin tähän muistiin (220, 221) sisältyy haihtumaton muistioea, joka määrittelee merkkinäytön esittämien merkkien ulkonäön; ja elimet ohjelmoitavan ohjaimen kanssa tapahtuvaa kommunikointia varten kopiokoneen tilan ilmaisemiseksi, niin että ohjain voi esittää kopiokoneen tilan merkki- ja nestekidenäytöllä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen näyttöpaneeli, tunnettu siitä, että haihtumattomaan muistiin (221) on tallennettu eri kieliä merkkinäytön esitettäväksi.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näyttö-paneeli, tunnettu siitä, että siihen sisältyy: pääohjain (112), joka valvoo ja ohjaa kserografisiä toimintoja, joita kopiokoneen komponentit suorittavat; joukko apuohjaimia (120-125), jotka kommunikoivat tiedonsiirtotien välityksellä pääohjaimen kanssa, jolloin yksi apuohjelmista (125) sisältää näytönohjaimen, joka aktivoi selektiivi- 30 79624 eesti näyttösegmentit ja koordinoi segmenttien aktivoinnin ja informaation esittämisen merkkinäytöllä; ja elimet näytönohjaimen liitäntää varten graafiseen ja merkki-näyttöön ; pääohjaimen sisältäessä elimet tila-, vika- ja ohjelmasano-mien kehittämiseksi seurauksena kopiokoneen tilaa ja haluttua toimintamuotoa koskevan informaation vastaanottamisesta muilta apuohjaimi1ta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen näyttöpaneeli, tunnettu siitä, että näytön apuohjain (125) saa pääohjaimelta tiedon kopiokoneen kokoonpanosta, niin että vain oikeat näyttö-segmenteistä aktivoidaan.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen näyttö-paneeli, tunnettu siitä, että siihen sisältyy: eanomangenerointielimet lyhyiden sisällöltään muuttuvien sanomien esittämiseksi käyttäjälle; graafinen näyttö, johon sisältyy kopiokoneen eri komponentteja vastaavien aktivoitavien elementtien kaavio; muuttumatonta informaatiota sisältäviä kortteja, jotka on asennettu kopiokoneeseen käyttäjän saataville ja joihin kort-teihin on koodattu sanomia, jotka ovat monimutkaisempia kuin mitä voidaan esittää sanomangenerointielimillä; ja ohjauselimet sanomangenerointielimien aktivoinnin ja graafisen näytön koordinoimiseksi ja myös muuttuvien sanomien sisällön ohjaamiseksi.

10. Menetelmä informaation välittämiseksi käyttäjälle kserografisen kopiokoneen ohjauspaneelista, tunnettu siitä, että siihen sisältyy vaiheina: kopiokoneen tilaa koskevaa aakkosnumeerista informaatiota V käyttäjälle esittävien keinojen aikaansaaminen; nestekidenäytön kuviointi siten, että se sisältää aktivoita-;·. via alueita, jotka kuvaavat kopiokoneen ja sen kulloistenkin oheislaitteiden osia; 31 79624 kopiokonekokoonpanoa, johon mainittu paneeli on kiinnitetty, kuvaavan kaaviollisen esityksen hahmottaminen tähän näyttöön; ja aakkosnumeerisen informaation esittäminen ja alueiden aktivoiminen informaation antamiseksi käyttäjälle.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elimet informaation esittämiseksi sisältävät erikseen aktivoitavien näyttöpisteiden kaavion ja jossa aakkosnumeerisen informaation esittämistä ohjaa ohjelmoitava ohjain, jossa on muisti, joka sisältää käskyt näyttöpääteiden aktivoimiseksi.