FI79220C - Med avseende pao fiskmaosvingsdistorsion korrigerad deflektionskrets foer ett plant bildroer med raetvinkliga hoern. - Google Patents

Description

79220

Lokin siipivääristymän suhteen korjattu poikkeutuspiiri suorakulmaista ja -pintaista kuvaputkea varten

Esillä oleva keksintö kohdistuu lokin siipivääris-5 tymän korjaaviin poikkeutuspiireihin.

Uusissa tasaisemman kuvapinnan omaavissa kuvaputkissa, kuten RCA Corporation1 in suorakulmaisissa ja -pin-taisissa kuvaputkissa, ovat kuvapinnan kaarevuudet asfää-risiä. Tämän tyyppinen kuvaputki, jolla on monimutkaisen 10 kaarevuuden omaava kuvapinta, on esitetty seuraavissa

Yhdistyneissä Kuningaskunnissa julkaistuissa patenttihakemuksissa : 1. Englantilainen hakemusjulkaisu GB 2136200A, 12.9.1984, F.R. Ragland, Jr., "Cathode-ray tube having an improved 15 shadow mask contour".

2. Englantilainen hakemusjulkaisu GB 2136198A, 12.9.1984, F.R. Ragland, Jr., "Cathode-ray tube having a faceplate panel with a substantially planar periphery".

3. Englantilainen hakemusjulkai.su GB 2136199A, 12.9.1984, 20 R.j.D'Amato et al., "Cathode-ray tube having different curvature along major and minor axes".

4. Englantilainen hakemusjulkaisu GB 2147142A, 1.5.1985, R.J. R'Amato et al., "Cathode-ray tube having a faceplate with an essentially planar screen periphery".

25 Eräässä tasaisemman kuvapinnan omaavassa kuvaput ken mallissa, jonka tyyppimerkintä on RCA 110° COTY-SP, square-planar, 27W, color television picture tube, A68ACC10X, kaava kuvaputken kuvapinnan sagittaaliselle korkeudelle z millimetreissä kuvapinnan keskipisteeseen 20 nähden on: ζ=α1χ2+α2χ4+α3υ2+α4χ2υ2+α5χ4υ2+α6υ4+λ7+2υ4+α8χ4υ4, missä X ja i ovat etäisyyskoordinaatit millimetreissä ku- 79220 vapinnan keskipisteestä vastaavasti pää- ja sivuakselia pitkin, ja missä: Αχ = -0,236424229 x 10~4 2 A2 = -0,363538575 x 10_8 5 -3 A3 = -0,422441063 x 10 A4 = -0,213537355 x 10~8 A5 = +0,883912220 x 1θ"13

Ar = -0,100020398 x 10~9 10 6 A? = +0,117915353 x 1θ“14

Ag = +0,527722295 x 10~21 Tämän kaavan määrittelemän kuvaputken kuvapinnal-^ la on lähellä kuvapinnan keskiosaa suhteellisen pieni kaarevuus, joka kasvaa lähestyttäessä reunoja kuvaputken sekä pää- että sivuakseleiden kanssa yhdensuuntaisia teitä pitkin. Kokonaistuloksena on kuvapinta, joka näyttää suhteellisen tasaiselta ja jonka reunat ovat tasomaiset, ylä- ja ala- sekä vasenta ja oikeaa reunaa pitkin sijait- 20 sevien pisteiden ollessa oleellisesti samassa tasossa.

Kyseisen tyyppiset kuvaputket voivat vaatia pysty-poikkeutusvirran modulointia "lokinsiipi"-vääristymänä ("gullwing") määritellyn geometrisen vääristymän korjaa-2^. miseksi, kuten on esitetty kuvan 1 rasteri juovilla. Tämän vääristymän syynä on suihkupyyhkäisyn kaarevuussäteen ja kuvaputken kuvapinnan kaarevuussäteen välinen ero elektronisuihkujen pyyhkäistessä rasterikuviota.

Kuvassa 1 rasterialuetta R edustaa kaaviomaisesti suorakulmainen laatikko, joka kattaa kuvan 2 suorakulmai- 30 sen- ja pintaisen ("square-planar") kuvaputken SP kuvapinnan 30 katselualueen. Kuvan 2 vaaka- ja pystypoikkeu-tuspiirit 20 ja 40 kehittävät vaaka- ja pystypoikkeutus-virtoja vastaavasti vaaka- ja pystypoikkeutuskäämeihin Lr ja Ly. Vaaka- ja pystypoikkeutusvirrat tuottavat pyyh- 3 79220 käistyjen rasterijuovien kuvion kuvapinnalle 30.

Olettaen että vaaka- ja pystypoikkeutuspiirit 20 ja 40 korjaavat sellaiset vääristymät kuten itä-länsi-, pöhjois-etelä- ja S-vääristymän, on kuvassa 1 esitetty 5 kuvapinnalla 30 näkyvä vaakasuuntaisten rasteripyyhkäisy-juovien muodostama kuvio. Kuvan 1 rasteripyyhkäisyjuovilla on jäännösvääristymä, jota kutsutaan lokinsiipivääris-tymäksi.

Lokinsiipivääristymässä tiettyä rasterijuovaa, kulo ten juovaa L^+ pyyhkäisevien elektronisuihkujen pystysuuntainen poikkeama käsittää suunnilleen kaksi värähtelyjaksoa kuvassa 1 katkoviivalla merkityn suoraviivaisen aseman ympärillä. Pystyjuova-ajan ensimmäisen puoliskon aikana, aikojen Tv^ ja TVq välillä, tuottaa jokaisen raste-15 rijuovapyyhkäisyn pystysuuntainen poikkeama ylöspäin suuntautuvan poikkeaman tietyn juovapyyhkäisyn keskivälillä olevissa pisteissä lähellä juova-ajan ajanhetkiä t^ ja t^. Kunkin rasterijuovapyyhkäisyn suurin alaspäin suuntautuva poikkeama pystyjuovan ylemmän puoliskon aikana 20 esiintyy kunkin juovapyyhkäisyn alussa, keskellä ja lopussa vastaten vastaavasti ajanhetkiä t^, t^^ ja t^.

Lisäksi lokinsiipivääristymässä tietyn rasteri-juovan poikkeamien vaihe siirtyy 180° pyyhkäistäessä rasterin ylemmästä puoliskosta rasterin alempaan puoliskoon. 25 S iten rasterijuovan poikkeamien vaihe, pyyhkäistäessä pystysuuntaisena hetkenä on vaiheeltaan kääntei nen suhteessa pystysuuntaisena hetkenä T 2 pyyhkäistyn vastaavan rasterijuovan L^+ poikkeamiin.

Käytettäessä vaaka- ja pystypoikkeutuspiirejä 20 30 ja 40 kuvan 2 rasteripyyhkäisyyn suorakulmaisen- ja pin-taisen kuvaputken SP kuvapinnalla muuttuu lokinsiipivääristymän vaikutus kuvan 1 rasterilla R pystyjuova-ajan Tyt aikana. Lokinsiipivääristymä on suurimmillaan raste-rijuovilla, jotka on pyyhkäisty pystyjuovan keskikohdan 35 ja pystyjuovan alun tai lopun välillä olevina ajanhetkinä.

4 79220

Siten suurin lokisiipivääristymä, tai rasterijuovan suurin poikkeama, esiintyy pyyhkäistäessä rasterijuovia L^+ ja L^_ pystysuuntaisen pyyhkäisyn ajanhetkinä Tv2 jaT^. Rasteripyyhkäisyjuovien lokinsiipivääristymä on 5 pienimmillään tai mitään vääristymää ei esiinny juovilla, jotka pyyhkäistään rasterin ylä-, keski- tai alaosassa, pyyhkäistäessä rasterijuovia L2 + , Lq ja L2_ vastaavasti pystysuuntaisen pyyhkäisyn ajanhetkinä Tv^, TVQ tai Tv^.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukai-10 nen kuvaputkinäyttölaite ja vaatimusten 12 ja 13 mukaiset modulaattorit.

Esillä olevan keksinnön näkökohdan mukaisesti kompensoidaan lokinsiipivääristymä, joka pyrkii esiintymään asfäärisen kuvapinnan omaavan kuvaputken rasteripyyhkäi-15 syn yhteydessä, korjauspiirillä, joka moduloi pystypoik- keutusvirtaa. Lokinsiiven korjauspiiri on vasteellinen ensimmäiselle signaalille, joka toistuu juovataajuudella ja toiselle signaalille, joka toistuu kenttätaajuudella, pys-typoikkeutusvirran moduloimiseksi juovan poikkeutusjakson 20 aikana pystypoikkeutuksen juova-ajan puitteissa. Modulointi on vaiheistettu sopivasti lokinsiipivääristymän korjaamiseksi.

Piirustuksissa: kuvio 1 esittää suorakulmaisen- ja pintaisen kuva-25 putken asfäärisellä kuvapinnalla esiintyvän lokinsiipivääristymän rasterikuviota; kuvio 2 esittää lohkokaaviomuodossa rasteripyyhkäi-sypiiristöä, jota käytetään suorakulmaisen- ja pintaisen kuvaputken asfääriselle kuvapinnalle tapahtuvan rasteri-30 pyyhkäisyn yhteydessä; kuvio 3 esittää kuvion 2 vaaka- ja pystypoikkeutus-piirien yksityiskohtaisempia suoritusmuotoja, mukaanlukien esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisen piirin, joka korjaa lokinsiipivääristymän; 35 kuviot 4 ja 5 esittävät kuvan 3 piiristön toimin taan liittyviä aaltomuotoja; kuvio 6 esittää kuvan 3 keksinnöllisen vaimenne- 79220 5 tun kantoaallon modulaattorin yleistä sovellutusmuotoa; kuvio 7 esittää kuvan 6 piirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja; kuvio 8 esittää keksinnön suoritusmuodon mukaista 5 vaihtoehtoista pystypoikkeutuspiiriä, joka sisältää erilaisia järjestelyitä pöhjois-etelä-tyynyvääristymän ja lokinsiipivääristymän korjauspiirejä varten; ja kuvio 9 esittää kuvan 8 piirin toimintaan liittyviä aaltomuotoja.

20 Kuviossa 3 esitetyssä poikkeutuspiiristössä sisäl tää pystypoikkeutuspiiri 40 pystypoikkeutusvahvistimen 41, joka kehittää pystypoikkeutusvirran i pystypoikkeu-tuskäämiin Lv. Esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukainen lokinsiipivääristymän korjauspiiri 70 moduloi 15 pystypoikkeutusvirtaa i syöttämällä lokinsiiven modulointi j ännitteen vl pystypoikkeutuskäämiin L . Pohjois-etelä-tyynyvääristymärasterin korjaamiseksi moduloi poh-jois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 60 pystypoikkeutusvirtaa i syöttämällä pystypoikkeutuskäämiin Lv 20 pohjois-eteläkorjausjännitteen v2. Pystypoikkeutusvirta i virtaa maahan kytkentäkondensaattorin Cv ja virran näytteenottovastuksen kautta.

Lokinsiiven rasterivääristymän korjaamiseksi moduloi lokinsiiven korjauspiiri 70 pystypoikkeutusvirtaa i 25 kunkin juovapoikkeutusjakson aikana pystypoikkeutuksen juova-ajan puitteissa tavalla, joka on esitetty virralla i , jota esittää kuvassa 1 kaksi virta-aaltomuotoa +iVc· Virta i^c edustaa pystypoikkeutusvirran juovittain toistuvaa modulaatiokomponenttia, suunnilleen kahden modu-30 laatiovirran iVc värähtelyjakson muodostuessa juova-ajan T aikana.

Iät

Rasterijuovien lokinsiipivääristymän korjaamiseksi on modulaatiovirran komponentti iVc siirtynyt vaiheeltaan 180° vastaavien rasterijuovien värähtelyn pystypoik-35 keamiin nähden. Siten rasterin ylemmässä puoliskossa 79220 6 pyyhkäistyille juoville, kuten rasterijuovalle L^+, saavuttaa modulaatiovirran komponentti +iyc negatiivisen miniminsä vaihtovirtamaisesti lähellä juova-ajanhetkiä tH2 ja tH3' 3a positiivisan maksiminsa lähellä ajanhet-5 kiä t^, tHQ ja t^- Rasterin R alemmassa puoliskossa pyyhkäistyille juoville modulaatiovirran komponentti on vaiheeltaan käännetty virta -i c, joka saavuttaa maksimin lähellä ajanhetkiä t^ ja ja minimin lähellä ajanhet- kiä tHl' tHO ja ‘Hi'

Lisäksi suorakulmaisen- ja pintaisen kuvaputken asfäärisellä kuvapinnalla esitetyn ideaalisen lokinsiipi-vääristymän korjauksen aikaansaamiseksi muutetaan modulaatiovirran komponentin i^c amplitudiverhokäyrän mv verho-käyräkorkeutta hg pystyjuova-ajän aikana Tvt kuvassa 1 15 esitetyllä tavalla. Modulaatioverhokäyrän korkeus käsittää suunnilleen kaksi värähtelyjaksoa, saavuttaen maksimikorkeuden lähellä ajanhetkiä ja , vastaten ras teri juovien L^+ ja L^_ pyyhkäisyä. Modulaation verhokäyrä saavuttaa nollakorkeuden tai melkein nollakorkeuden lä-2Q hellä pystyjuovan keskiosaa, ajanhetki T q, pyyhkäistäessä rasterijuovaa ja lähellä rasterin yläosaa tai alaosaa, lähellä ajanhetkiä ja T pyyhkäistäessä ras- t.erijuovia L^+ ja L^_»

Modulaatiovirran komponentin iVc kehittämiseksi, 25 jolla on modulaation verhokäyrä m^, sisältää lokinsiiven korjauspiiri 70 modulaattoriasteen 50, joka kehittää lokinsiiven modulaatiojännitteen V modulaattorin anto- gc napaan 51. Lokinsiiven modulaatiojännite V^c vahvistetaan transistoreissa ja Q,- ja kytketään lokinsiiven vahvis-30 tuksen säätöpotentiometrin R24 kautta päätetransistoriin Qg, joka edullisesti toimii Λ-luokassa.

Lokinsiiven muuntajan Tl ensiökäämi on kytketty päätetransistorin kollektoriin. Muuntajan Tl toi- siokäämi kehittää lokinsiiven korjausjännitteen VI, 35 joka syötetään pystypoikkeutuskäämiin Lv pystypoikkeutus- 79220 7 virran i moduloimiseksi. v

Transistorin emitteriin kytketty kondensaattori Cg ja transistorin Qg emitteriin kytketty kondensaattori Cg korostavat lokinsiiven korjauspiirin 70 5 suurtaajuusvastetta, mikä johtaa lokinsiiven korjaus- jännitteen VI edistymiseen jännitteeseen V^c nähden.

Tämä kompensoi muuntajan Tl induktiivisen kuorman aiheuttaman korjausjännitteen VI ja modulaatiovirran komponentin i välisen viiveen. Kokonaistuloksena on, että virvo 10 ta iyc on sopivasti vaiheistettu lokinsiiven korjauksen aikaansaamiseksi.

Lokinsiiven modulaattoriaste 50 toimii esillä olevan keksinnön näkökohdan mukaisesti kaksoistasapainoi-tettuna modulaattorina, joka ottaa juovittain toistuvan 15 kantoaaltojännitteen VgCar ja kertoo tämän jännitteen pystysuuntaisen aallon muotoilupiirin 80 tuottamalla kentittäin toistuvalla jännitteellä Vm0(iv lokinsiiven modu-

laatiojännitteen V kehittämiseksi. Jännitettä V

J gc gear käytetään tuottamaan kuvassa 1 esitetty lokinsiiven mo-20 dulaatiokomponentti iyc* Jännitettä Vm0(jv käytetään tuottamaan kuvan 1 modulaation verhokäyrä mv.

Keksinnölle tunnusomaisen piirteen mukaisesti juovittain toistuva jännite V ar johdetaan vaakapoikkeutus-piirissä 20 olevasta LC-resonanssipiiristä 24, joka on 25 viritetty tuottamaan virran ja jännitteen kaksi resonanssivärähtelyn jaksoa juovapoikkeutusjakson juova-ajan aikana. Lisäksi LC-resonanssipiiri 24 tuottaa yhden värähtelyn jakson vaaka-paluu-ajän aikana. Vaakapoikkeutuspii-ri 20 sisältää vaakaoskillaattorin ja -ohjaimen 21, vaaka-30 päätetransistorin Tri, vaimennusdiodin D^, paluukonden- saattorin C sekä S-muokkainkondensaattorin Cs, vaakapoik-keutuskäämin L ja LC-resonanssipirin 24 sarjajärjestelyn, resonanssipiirin käsittäessä kondensaattorin C^g ja väli- otolla varustetun kelan L, .

ds 35 S-muokkainkondensaattori Cg ei kykene aikaansaamaan a 79270 S-vääristymän täyttä korjausta pyyhkäistäessä rasteri suorakulmaisen ja -pintaisen kuvaputken asfääriselle kuvapinnalle. LC-resonanssipiiri 24 viritetään vaaka-juova-ajan yhden puolikkaan resonanssijaksolle tai esi-5 merkiksi 38 kilohertzin resonanssitaajuudelle kun vaaka-juova-ajan kesto on 52,6 mikrosekuntia. LC-resonanssi-piiri 24 syöttää jännitteen V ar vaakapoikkeutuskäämiin L juovapoikkeutusvirran aaltomuodon modifioimiseksi tavalla, joka korjaa S-vääristymän jäännöksen. LC-reso-10 nanssipiirin 24 toiminta on esitetty yksityiskohtaisemmin amerikkalaisessa patenttihakemuksessa nro US 716685, päivätty 25.3.1985, "S-corrected deflection circuit", P.E. Haferl.

Jännite Vgcar on esitetty kuvassa 4b; vaakapaluu-15 pulssin vertailujännite V on esitetty kuvassa 4a. Jännitteen VgCar vaiheistus vaakapaluupulssin jännitteeseen V nähden on sellainen, että juova-ajan aikana, ajan-hetkestä t^ ajanhetkeen t^, tuotetaan kaksi värähtelyn jaksoa siten että aaltomuodon maksimi esiintyy ajanhet-2Q kinä t q ja t^ ja aaltomuodon minimi esiintyy ajan- hetkinä t^ 3a t^.

Jännite V syötetään modulaattoriasteen 50 kan-

gcar J

toaaltosignaalin ottonapaan. Jännite kytketään mo dulaattorin 50 amplitudin modulaatiosignaalin ottonapaan 25 55. Jännite V , moduloi jännitettä V vaimennetun modv J gear kantoaallon amplitudimoduloidun lokinsiiven korjausjän-nitteen V^c tuottamiseksi modulaattorin antonapaan 51.

Esillä olevan keksinnön toisen tunnusomaisen piirteen mukaisesti pystysuunnan aallon muotoilupiiri 80 muo-3Q dostaa suunnilleen sinimuotoisen aaltomuodon, pystymodu-laatiojännitteen vmocjv' joka on esitetty kuvassa 5a. Sinimuotoisen jännitteen Vm0(jv saavuttamiseksi syötetään näytteenottovastuksen Rg yli muodostunut pystysuunnan saha-aaltojännite 62 potentiometrin Rl ja DC-estokonden-35 saattorin Cg kautta operaatiovahvistimen U1A invertoi- 79220 9 vaan ottonapaan. Vahvistin U1A toimii kaksoisintegraattorina. Vahvistimen U1A antosignaali on kenttätaajuinen, kolmannen asteen S-muokatt.u aaltomuoto 81, joka on kytketty RC-verkon kautta operaatiovahvistimen UlB inver-5 toivaan ottonapaan jännitteen Vmo(^v kehittämiseksi. RC-verkon vastus R^ ja kondensaattori aikaansaavat tietyn signaalin 81 viiveen, jotta jännite vmodv olisi sopivasti keskitetty, nollakohdan ylityksen tapahtuessa lähellä pystyjuova-ajän keskikohtaa, kuvan 5a ajanhetkenä 1'νο· 10 Kuvassa 5a esitetty pystymodulaatiojännite, joka on muodostettu vaimennetun kantoaallon modulaattoriasteen 50 modulaation ottonapaan 55, moduloi kuvassa 4b esitettyä lokinsiiven kantoaaltotaajuuden jännitettä Vgcar, joka on muodostettu kantoaallon ottonapaan 52 moduloi-15 dun lokinsiiven korjausjännitteen, joka on esitetty kuvan 4c juovataajuuden aika-asteikossa, muodostamiseksi antonapaan 51.

Rasteripyyhkäisyn ylemmän puoliskon aikana, ennen kuvan 5a pystyjuovan ajanhetken TVQ keskikohtaa, modulaa-2Q tiojännitteen ollessa vaintovirtamaisesti negatiivinen, edustaa lokinsiiven korjausjännite kuvan 4b lokinsiiven kantoaaltotaajuuden jännitettä VgCar' mutta vaiheeltaan käännettynä. Siten pystypyyhkäisyn ylemmän puoliskon aikana kunkin juovajakson aikana edustaa jän-25 nitettä V^c kuvan 4c katkoviivalla piirretty aaltomuoto 56p. Lokinsiiven korjausjännitteen V aaltomuoto 56p käsittää kaksi värähtelyjaksoa juova-ajan aikana ajan-hetkestä t^ ajanhetkeen t^, ja on vaiheeltaan oikea, tietyillä suhteellisilla käämien W ja W, kääminapaisuuk-30 silla, lokinsiiven korjauspiirin 70 sallimiseksi kehittää kuvan 1 lokinsiiven korjausvirran +iVc·

Rasteripyyhkäisyn alemman puoliskon aikana kuvan 5a ajanhetken TVQ jälkeen, kun modulaatiojännite vmodv on positiivinen, on lokinsiiven korjausjännite V^c samassa 35 vaiheessa jännitteen V kanssa ja sitä edustaa kuvan

J gear J

79220 10 43 4c yhtenäisellä viivalla piirretty jännitteen aaltomuoto 56n. Jännitteen aaltomuodon 56n värähtely vastaa läheisesti kuvan 1 lokinsiiven korjausvirran -iy vaiheen suhteen käännettyä värähtelyä.

5 Pystymodulaatiojännite vmodv amplitudimoduloi lo kinsiiven korjausjännitettä V korjausjännitteen modulaation verhokäyrän m tuottamiseksi, kuten on esitetty kuvassa 5b. Jännitteen V juovittain toistuva osa on esi- gc tetty kaaviomaisesti kuvassa 5b lähekkäin sijaitsevilla 10 pystysuuntaisilla juovasegmenteillä. Lokinsiiven modulaation verhokäyrän m korkeus tai verhokäyrän erotus käsittää kaksi värähtelyn jaksoa pystypoikkeutusjakson aikana, ajanhetkestä T ajanhetkeen T, , saavuttaen verho-' J a J o käyrän nollakorkeuden lähellä pystyjuovan keskikohtaa ja 15 lähellä ajanhetkeä Ty^, ja verhokäyrän melkein nollakorkeuden pystyjuovan alussa ja lopussa vastaavasti lähellä ajanhetkiä T ^ ja .

Modulaation verhokäyrän m pystytaajuinen amplitudimodulaatio sallii lokinsiiven korjauspiirin 70 tuot-20 taa kuvan 1 lokinsiiven korjausvirran iyc pystytaajuisen modulaation verhokäyrän m , joka läheisesti vastaa kuvan v 5b modulaation verhokäyrää m^c ja on sen kanssa samassa vaiheessa.

Koska kuvan 3 modulaattoriaste 50 toimii vaimenne-25 tun kantoaallon modulaattorina, siirtyy lokinsiiven korjaus jännitteen V vaihe 180° pystyjuovan keskikohdan lä- gc hellä aaltomuodon 56p edustamasta vaiheesta aaltomuodon 56n edustamaan vaiheeseen. Tämä vaihemuutos mahdollistaa lokinsiiven korjauspiirin 70 muuttaa samanaikaisesti lo-30 kinsiiven korjausvirran i vaiheen pystyjuovan keski-

V O

kohdassa, +iyc:stä -iyc:hen, kuten vaaditaan sopivassa lokinsiipivääristymän korjauksessa.

Esillä olevan keksinnön erään näkökohdan mukaisesti pystypoikkeutusvirran iy pöhjois-etelä-tyynyvääristy-35 män korjaus aikaansaadaan pöhjois-etelä-tyynyvääristymän 79220 11 korjauspiirillä 60, joka toimii yhdessä lokinsiiven korjauspiirin 70 kanssa. Tyynyvääristymän korjauspiiri 60 kehittää pohjois-etelä-modulaatiojännitteen V2, joka syötetään sarjassa lokinsiiven modulaatiojännitteen VI 5 kanssa pystypoikkeutuskäämiin Ly. Pöhjois-etelä-modulaa-tiojännite V2 on juovataajuinen sinimuotoinen jännite, joka on vaiheistettu korjauspiirin 60 avulla siten, että sillä on nollakohdan ylitys lähellä vaakajuova-ajan keskikohtaa. Juovataajuisen jännitteen V2 amplitudin ver-10 hokäyrä muodostetaan siten, että se muuttuu kenttätaajuu-della yleisesti saha-aaltomaisella tavalla verkäyrän maksimikorkeuden ollessa lähellä rasterin ylä- ja alaosaa ja nollakorkeuden lähellä keskikohtaa.

Pöhjois-etelä-modulaatiojännitteen V2 tuottamisek-15 si ohjauspiiri 61 on vasteellinen juovataajuiselle signaalille, paluumuuntajän 22 muodostamalle paluupulssijännitteelle 23, ja kenttätaajuiselle signaalille, pystysuunnan saha-aaltojännitteelle 62. Ohjauspiiri 61 kehittää juovataajuisen kaksitasoisen suorakaideaalto-ohjaus-20 jännitteen 133H. Pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 60, mukaanlukien pöhjois-etelä-ohjauspiirin 61 yksityiskohtainen suoritusmuoto, on esitetty yksityiskohtaisesti amerikkalaisessa patenttihakemuksessa US 719227, päivätty 2.4.1985, "North-South pincushion correc-25 deflection circuit", P.E. Haferl.

Pöhjois-etelä-ohjauspiiri 61 muuttaa juovataajuisen ohjausjännitteen 133H amplituditasoja 133a ja 133b kenttätaajuudella saha-aaltomaisella tavalla, tason 133a muuttuessa vastakkaiseen suuntaan kuin taso 133b. Pohjois-30 etelä-ohjausjännite 133H on kytketty puskuritransistorin kautta luokassa A toimivan tehovahvistimen Qg kantaan. Transistori Qg on kytketty pöhjois-etelä-muuntajän T2 ensiökäämiin Ws. Muuntajan T2 toisiokäämi on kytketty sarjaan lokinsiiven muuntajan Tl toisiokäämin ja pys-35 typoikkeutuskäämin kanssa. Pöhjois-etelä-muuntajan T2 12 79220 toisiokäämi ja kondensaattori muodostavat LC-re- sonanssipiirin 63, joka on viritetty juovataajuudelle.

Juovataajuiselle suorakaideaaltojännitteelle 133H vasteena herättää tehovahvistin Qg resonanssipiirin 63 5 värähtelemään juovataajuudella juovataajuisen pohjois-etelä-modulaatiojännitteen V2 kehittämiseksi, joka syötetään pystypoikkeutuskäämiin Ly. Jännitteen V2 amplitudin verhokäyrän muutos kenttätaajuudella yleisesti saha-aaltomaisella tavalla toteutetaan ohjaussignaalin 133H 1Q tasojen 133a ja 133b kenttätaajuisten muutosten mukaisesti .

Ponjois-etelä-modulaatiojännitteen V2 sinimuotoinen luonne auttaa edullisesti lokinsiipivääristymän kor-jauspiiriä 70 aikaansaamaan sopiva lokinsiiven korjauk-15 sen aste. Syötettäessä siniaalto, pöhjois-etelä-modulaatio jännite V2, pystypoikkeutuskäämiin Ly kehittää se kosinimuotoisen pöhjois-etelä-korjausvirran komponentin pystypoikkeutusvirtaan iy, joka on siirtynyt vaiheeltaan 9Q° jännitteeseen V2 nähden. Siten kuvan 1 juovapyyhkäi-20 syn ajanhetkiin nähden saavuttaa pystypoikkeu- tusvirran iy pöhjois-etelä-korjausvirran komponentti mak-simisuuruuden vaaka juovan keskikohdassa ajanhetkenä t^.

Kosinimuotoinen korjausvirta, sen lisäksi että se oleellisesti korjaa pöhjois-etelä-tyynyvääristymän, 25 auttaa myös korjaamaan lokinsiipivääristymän. Pöhjois-etelä-kor jausvirta muuttaa napaisuuttaan kosinivirran nollan ylityskohdissa, lähellä kuvan 1 ajanhetkiä t^ 3a t^g. Tällä pohjois-etelä-korjausvirran napaisuuden muutoksella on avustava vaikutus kuvan 1 lokinsiiven korjaus-3Q virran komponentin iyc aikaansaamaan korjaukseen.

Kuten edellä on mainittu, suorakulmaisen- ja pin-taisen kuvaputken kuvapinta on asfäärinen. Kuvapinnan kaarevuus on suhteellisen pientä lähellä kuvapinnan keskikohtaa ja kasvaa mentäessä reunojen lähelle sekä pää-35 että sivuakseleiden kanssa yhdensuuntaisia teitä pitkin.

13 li 220

Kuvapinnan reunat ovat melkein tasomaisia, ylä- ja alareunassa sekä oikeassa että vasemmassa reunassa sijaitsevien pisteiden ollessa oleellisesti samassa, tasossa. Aikaansaataessa pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjaus 5 suorakulmaisen ja -pintaisen kuvaputken asfääriselle kuvapinnalle tapahtuvan rasteripyyhkäisyn yhteydessä jättää lineaarinen saha-aaltomuotoinen pöhjois-etelämodulaa-tion verhokäyrä pöhjois-etelä-tyynyvääristymän jäännöksen, jolloin amplitudin korjaus on liian suuri rasterin 1Q keskikohdan lähellä ja liina pieni ylä- ja alaosassa.

Pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 60 korjaa kyseisen jäännösvääristymän kenttätaajuisen korjauksen ver-hokäyrän epälineaarisella aallonmuotoilulla.

Esillä olevan keksinnön erään näkökohdan mukaises-15 ti pystysuunnan aallon muotoilupiirin 80 kehittämä modulaatio j ännite Vmo£v, sen lisäksi että se kytketään lokin-siiven korjauspiiriin 70, kytketään myös pöhjois-etelä-vääristymän ohjauspiiriin 61 pöhjois-etelä-korjausvirran verhokäyrän epälineaariseksi aallon muotoilemiseksi. Vaik-20 kakaan kuvassa 3 ei ole esitetty, lisätään pöhjois-etelä- ohjauspiirissä 61 kenttätaajuinen jännite vmocjv algebraali-sesti kenttätaajuiseen saha-aaltojännitteeseen 62 pohjois-etelä-ohjausjännitteen 133H tasojen 133a ja 133b kenttä-taajuisen muutoksen tuottamiseksi. Kuten edellä maini-25 tussa US patenttihakemuksessa nro 719227,Haferi,on esitetty tuottaa ohjauspiiri 61 superfonoituja jännitteitä verhokäyrän vaihtelun aikaansaamiseksi, joka johtaa verhokäyrän korkeuden pieneen vaimentumiseen pienemmillä korjausvirran amplitudeilla pyyhkäistäessä rasterin kes-30 kikohdan juovia, sekä verhokäyrän korkeuden pieneen laa-jentuidseen pyyhkäistäessä rasterin ylä- ja alaosaa. Tämä aikaansaa pöhjois-etelä-tyynyvääristymän jäännösvirheen oleellisen kompensaation suorakulmaisessa ja -pintaisessa kuvaputkessa.

35 Koska pystypoikkeutusvahvistimella 41 voi olla mer- 79220 14 kittävä antoimpedanssi juovataajuudella, pyrkii pohjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiirin 60 tuottaman pys-typoikkeutusvirran i juovataajuusmodulaatio muodostamaan juovataajuisen komponentin pystypoikkeutusvahvistimen 41 5 antojännitteessa 42. Integroidulla piirillä olevat pysty-poikkeutusvahvistimet eivät välttämättä salli riittävän suuren syöttöjännitteen käyttämistä jännitettä rajoittavien vaikutusten tuottamisen estämiseksi. Tuloksena voi olla epälineaarinen ohjaus kenttäpyyhkäisyn ylä- ja ala-10 osassa.

Jännitettä rajoittavien vaikutusten välttämiseksi viritetään pystypoikkeutuskäämi Ly suunnilleen juovataa-juudelle kondensaattorin C^g ja vaimennusvastuksen avulla, jotka on asetettu rinnan pystypoikkeutuskäämin 15 L^. ja lokinsiiven muuntajan Tl toisiokäämin sarjajar- jestelyn kanssa. Tässä järjestelyssä juovataajuinen poh-jois-etelä-korjausvirta kiertää viritetyssä piirissä.

Koska viritetyn piirin 43 impedanssi on suhteellisen suuri juovataajuudella, ilmaantuu pienempi juovataajuinen 20 jännite pystypoikkeutusvahvistimen 41 antonapaan. Lokinsiiven muuntajan Tl induktanssi täytyy sisällyttää viritettyyn piiriin 43, koska lokinsiiven korjausvirran taajuus on eri kuin juovataajuus.

Sekä pöhjois-etelä-tyynyvääristymän että lokinsii-25 pivääristymän korjauksen aikaansaamiseksi superponoidaan modulaatiojännitteet V2 ja VI ennen niiden syöttämistä pystypoikkeutuskäämiin Ly. Tämä superponointi toteutetaan sarjakytkemällä muuntajan T2 viritetty LC-resonans-sipiiri 63 lokinsiiven muuntajan Tl toisiokäämin kanssa. 3Q Viritettyä LC-resonanssipiiriä 63 käytetään edul lisesti kehittämään sinimuotoinen pöhjois-etelä-modulaa-tiojännite V2 johtuen suurista jännitteen amplitudeista, joita tarvitaan korjaamaan suhteellisen suuri tyynyvääris-tymä, joka esiintyy suorakulmaisessa ja -pintaisessa 35 27V-kuvaputkessa "27V square-planar picture tube". Pysty- i5 79220 poikkeutusvirran pöhjois-etelä-kompoentti voi olla esimerkiksi 10 % poikkeutusvirrasta, kun taas lokinsiipi-komponentti saattaa olla vain 2 %. Pohjois-eteläjännit-teen V2 huippuarvo voi saavuttaa noin 80 voltin huippu-5 arvon, kun taas lokinsiiven jännite VI saattaa saavuttaa vain noin 18 voltin huippuarvon.

Esillä olevan keksinnön erään tunnusomaisen piirteen mukaisesti lokinsiiven muuntajan Tl toisiokäämi edustaa lineaarista impedanssia lokinsiiven modulaatioko jännitteen VI pääperustaajuudella, kuten esimerkiksi 38 kilohertzin kaksinkertaisella juovataajuudella. Pitämällä käämin impedanssi lineaarisena noin 38 kilohertzin taajuusalueella vältetään lokinsiiven muuntajan Tl ja pöhjois-etelä-muuntajan T2 viritetyn piirin 63 välinen 15 ei-toivottu vuorovaikutus. Koska lokinsiiven modulaatiolta VI vaadittavan jännitteen amplitudi lokinsiiven korjauksen sopivien määrien aikaansaamiseksi on oleellisesti pienempi kuin pohjois-etelä-modulaatiojännitteeltä V2 vaadittava, voidaan edullisesti valita muuntajan T2 virittä-20 minen muuntajan Tl sijaan asiaankuuluvan vastaavan modulaatio j ännitteen kehittämiseksi. Siten käytetään kondensaattoria, kuten kondensaattoria C^, pöh jois-etelä-muuntajan T2 virittämiseksi oleellisesti juovataajuudelle; mitään sellaista virityselementtiä ei sen sijaan käyte-25 tä, joka pystyisi virittämään lokinsiiven muuntajan Tl suunnilleen kaksinkertaisen juovataajuuden suuruiselle lokinsiiven modulaatiotaajuudelle.

Vaimennetun kantoaallon modulaattoriasteen 50 toiminta selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti. Modu-3Q laattoriastetta 50 voidaan edullisesti käyttää paitsi lokinsiiven korjauspiirissä myös muissa sovellutuksissa. Vaimennetun kantoaallon modulaattoreilla voi olla sovellutuksia alueilla, joissa vaaditaan yhtä tai useampaa seuraavista ominaisuuksista: yksinkertaisuutta, stabii-35 lisuutta, halpuutta, lineaarista toimintaa DC:stä lähtien, 79220 16 käämittyjen komponenttien puuttumista ja antosuodatuk-sen välttämistä. Vaimennetun kantoaallon modulaattoris-aste 50 yhdistää edellä olevat ominaisuudet yksinkertaisessa piirissä käyttäen vain kolmea transistoria ja 5 kahta diodia. Sovellutusesimerkkinä mainittakoon, että modulaattoria 50 voidaan käyttää pientaajuuskertojana.

kuva 6 esittää vaimennetun kantoaallon modulaattoria 50 yleisessä tapauksessa, jossa kantoaaltojännite on ideaalisen kantoaaltojännitteen lähteen muodostama 10 sinimuotoinen jännite VCAR· Vastaavasti modulaatiojänni-te on ideaalisen modulaatiojannitteen lähteen muodostama pienempitaajuinen sinimuotoinen jännite V^qD· Kuvan 6 vaimennetun kantoaallon modulaattori 50 sisältää ero-tusvahvistimen 54, joka käsittää differentiaalisesti kyt-15 ketyt transistorit ja , sekä invertoivan transistorin / joka aikaansaa negatiivisen takaisinkytkennän ero-tusvahvistimen 54 ensimmäiseen ottonapaan 57 transistorin kannassa.

Modulaattorin toiminnan selostamiseksi oletetaan 20 että molemmat jännitelähteet ja ovat poissa, modulaattorin ottonapojen 52 ja 55 ollessa maadoitettuja. Keksinnön tunnusomaisen piirteen mukaisesti kyseisessä tilanteessa erotusvahvistin 54 tasapainoitetaan transistorin kautta tapahtuvan negatiivisen takaisinkytken-25 tätoiminnan avulla. Transistorista ottonapaan 57 saatava negatiivinen takaisinkytkentä erotusvahvistimen kannassa ylläpitää jännitteen ottonavassa 57 erotusvahvistimen 5 ottonavan 58 vertailujännitteen tasossa transistorin C^kannassa. Valitsemalla arvoltaan yhtä suuret kan-30 tavastukset R^q ja R-^g ylläpidetään modulaattorin anto-jännite vquT navassa 51 zener-diodin vertailujännitteessä νπι,„ tasapainotetussa tilanteessa.

Differentiaalisesti kytkettyjen transistorien ja Q2 emitterivirta, tai erotusvahvistimen biasvirta i·^, 35 jakaantuu virtoihin ja vastaavasti transistorien i7 79220 Q2 ja kollektoreissa. Invertoivan transistorin kol-lektorivirta on amplitudiltaan virran 12 peilikuva mutta vaiheeltaan käänteinen. Transistorin kollektorivirta virtaa virtana -i^ kohti antonapaa 51. Diodi kompen-5 soi transistorin kanta-emitteri-elektrodien yli olevan jännitteen lämpötilan aiheuttaman muutoksen.

Oletetaan nyt, että kantoaaltojännitteen lähde on kytketty napaan 52 muodostaen navassa sinimuotoisen kantoaaltojännitteen esitetty kuvassa 7b. Oletetaan 10 myös, että ottonapa 55 on edelleen maadoitettu. Jännitteen ^CAR muo<^os^ama kantoaaltovirta virtaa komponenttina vastuksessa R^2 differentiaalisesti kytkettyjen transistorien Ql ja Q2 emittereiden yhteiseen liitosnapaan. Tämä kanto-aaltovirran komponentti heijastuu samavaiheisina kompo-15 nentteina kollektori-virroissa 12 ja i^ ja se on transistorien kääntämä invertoidun kantoaaltovirran komponentin tuottamiseksi virrassa -i^-

Virran -i^ invertoitu kantoaaltokomponentti summataan algebraalisesti navassa 51 ei-invertoidun kantoaal-20 tovirran komponentin kanssa, joka virtaa tasauspotentio-metrin ja vastuksen R^ kautta. Potentiometrin sopivalla säädöllä saavutetaan navassa 51 täydellinen kantoaaltovirran kumoutuminen. Koska napa 51 on se modulaattorin antonapa, jossa jännite muodostetaan, on kan- 25 toaaltovirran kumoutuminen sama kuin täydellinen kantoaalto jännitteen vaimennus antonavassa 51 modulaattorin 50 tasapainoiteutssa tilassa.

Modulaatiojännite ^M0D> esitetty kuvassa 7a, saattaa erotusvahvistimen 54 epätasapainoon. Navassa 51 ole-3Q va DC-jännite pysyy oleellisesti vakiona negatiivisen ta-kaisinkytkentävirran “1*2 toiminnan vaikutuksesta, joka muuttuu kääntäen verrannollisena virtaan i..„ nähden.

MOD

Virtojen 12 ja i^ epätasapaino on myös suhteessa virtaan Imod* Tuloksena on, että virtojen ^2 ja -i^ kantoaalto-35 virran komponentit muuttuvat kääntäen verrannollisena 79220 18 virtaan iMQD nähden. Kun jännite VMQD on positiivinen ja kasvamassa, kuten tapahtuu lähellä ajanhetkeä t ku-vassa 7, pienentää negatiivinen takaisinkytkentäsilmuk-ka virtaa -i^ sen tasapainoitetun DC-tason alapuolella 5 jännitteen amplitudin mukaisesti. Vi-ran -i^ pie nennys tuo mukanaan myös invertoidun kantoaaltovirran komponentin suuruuden pienennyksen. Potentiometrin ja vastuksen kautta virtaava ei-invertoitu kanto- aaltokomponentti ei enää kumoudu transistorista saa-1Q tavalla invertoidulla kantoaaltovirran komponentilla.

Ei-invertoitu kantoaaltovirta ilmaantuu siten modulaattorin antonapaan 51 moduloidun kantoaallon taajuisena antojännitteenä νουϊ/ jonka amplitudi vaihtelee jännitteen VMQD amplitudin muutoksen mukaisesti.

15 Jännitteen negatiivissuuntaisilla muutoksilla jännitteen ollessa negatiivinen, kuten tapahtuu lä hellä ajanhetkeä t kuvassa 7, on vastakkainen vaikutus ja se johtaa virran -i^ invertoidun kantoaaltovirran komponentin kasvuun.

2Q Tämän modulaatiotoiminnan vaikutus jännitteelle

Vqjjt on esitetty kuvassa 7c, joka esittää jännitteen amplitud moduloituna vaimennetun kantoaallon jännitteenä. Kun kuvan 7a jännite on nolla, lähellä ajanhetkeä tn, vaimentuu jännitteen V„TTm kantoaalto-osa.

25 Erotusvahvistimen 54 ja transistorin kautta kulkeva negatiivinen takaisinkytkentäsilmukka vaimentaa oleellisesti modulaatiojännitteen peruskaistan taa juutta antonavassa 51 modulaatiojännitteen kaikilla amp-lituditasoilla. Transistorin Q2 kantavirran moduloimisek-30 si vaadittava pieni modulaatiojännitteen määrä on suhteellisen merkityksetön ja voidaan jättää huomioon ottamatta.

Negatiivinen takaisinkytkentäsilmukka ei kuitenkaan merkittävästi vaimenna jännitteen VQUT kantoaalto-osaa. Ohituskondensaattori pienentää jännitettä Vq^ 35 navassa 57. Kondensaattori on edullisesti kytketty ero- 79220 19 tusvahvistimen 54 kahden ottonavan 57 ja 58 välille. Kondensaattorin arvo valitaan siten, että se aikaansaa oleellisesti oikosuljetun tien napojen 57 ja 58 välille kantoaaltojännitteen VCAR lähellä olevilla taajuuk-5 silla. Koska erotusvahvistimella 54 on suuri yhteismuodon vaimennus, ei kantoaaltovirran muodostumiseen antonavassa 51, kun jännite epätasapainoittaa modulaattorin 50, vaikuta haitallisesti kantoaaltovirran samanaikainen ilmaantuminen ottonavassa 57.

10 Kuitenkin kehittyy jokin määrä yhteismuodon kantoaallon takaisinkytkentää kun jännite epätasapainoit taa modulaattorin 50, koska navoissa 57 ja 58 oleva jännite moduloi pienellä määrällä virtaa i-^ ja superponoitua virtakomponenttia. Tähän voidaan saada parannus korvaa-15 maila vastus R^ virtalähteenä toimivalla transistorijärjestelyllä. Vastus R-^2 kytketään sen jälkeen sopivalla tavalla ohjaamaan tämän transistorivirtalähteen napaa virran i^ moduloimiseksi jännitteellä VCAR. Taajuusalue sekä suurin saatavilla oleva antojännite V0UT ovat kas-20 van-et merkittävästi. Tuloksena on, että kaikki vastuksessa R^2 virtaava kantoaaltovirta ei kulje transistorien Q1 ja Q2 kautta kollektorivirtoina 12 ja i^.

Päinvastoin kuin muut vaimennetun kantoaallon modu-laattoripiirit toimii modulaattori 50 lineaarisella ta-25 valla. Modulaattorin antojännite V0UT pysyy vääristymättömänä, siten välttäen alipäästösuodatuksen tai toisen antojännitteen alipäästösuodatuksen tarpeen ja aikaansaaden toisen harmonisen trapin antonapaan 51. Toinen modulaattorin 50 etu on, että kantoaaltotaajuutta voidaan 30 muuttaa toiminnan aikana modulaation huonontumatta. Siten vieläpä silloin, kun kantoaaltotaajuus ei ole puhtaan sinimuotoinen aalto pysyy moduloitu antojännite huonontumatta. Nämä edut johtuvat osin siitä tosiasiasta, että modulointi suoritetaan lineaarisena toimenpiteenä 35 lisäämällä navassa 51 muuttuva invertoidun kantoaalto- 20 7 *2-’0 signaalin määrä ei-invertoituun kantoaaltosignaaliin.

Kuva 8 esittää keksinnön suoritusmuodon mukaista vaihtoehtoista pystypoikkeutuspiiriä 840, joka sisältää eri järjestelyt pöhjois-etelä-tyynyvääristymän ja lokin-5 siipivääristymän korjauspiireille. Kyseistä piiristöä voidaan käyttää vaadittaessa suuria määriä lokinsiiven korjausta. Kuvassa 8 tavanomaista rakennetta oleva pysty-poikkeutusvahvistin UI syöttää antopystyjännitteen pystypoikkeutuskäämiin Ly pystypoikkeutusvirran iy kehit-10 tämiseksi. Pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 10Q kehittää pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjausjän-nitteen V^g pöhjois-etelä-muuntajan 121 käämin 121a yli. Lokinsiiven korjauspiiri 200 kehittää lokinsiiven korjaus jännitteen VGL lokinsiiven muuntajan 221 käämin 221a 15 yli· Kaksi modulaatiojännitettä VMC, ja V syötetään sar- IN D CjLi jassa pystypoikkeutuskäämiin Ly pystypoikkeutusvirran iy moduloimiseksi kyseisten kahden modulaatiojännitteen mukaisesti, siten aikaansaaden pöhjois-etelä-tyynyvääristymän ja lokinsiipivääristymän korjauksen suorakulmaiselle 20 ja -pintaiselle kuvaputkelle pyyhkäistylle rasterille.

Virrattuaan lokinsiiven korjauspiiristä 200 virtaa pysty-poikkeutusvirta iy maahan näytteenottovastuksen Rs ja kytkentäkondensaattorin Cy kautta.

Pohjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 100 25 sisältää pöhjois-etelämuuntajan 121, jolla on käämi 121a, joka on kytketty diodin ohjaussi1tapiirin 123 napaan 124 ja käämi 121b, joka on kytketty resonanssikondensaatto-riin 122 sarjaresonanssipiirin 120 muodostamiseksi, joka on kytketty siltanavan 124 ja siltanavan 125 väliin. Sar-30 jaresonanssipiiri 120 on viritetty suunnilleen juova-taajuudelle .

Pohjois-etelä-modulaattorivirran kytkin 134, joka käsittää bipolaarisen transistorin 132 ja kanavatransis-torin 133, on kytketty siltanavan 126 ja siltanavan 127 35 väliin. Kytkentä siltanavasta 127 transistorin 132 emit- 2i 79220 terielektrodin ja transistorin 133 lähde-elektrodin lii-tosnapaan 146 aikaansaadaan vuorottaisesti vaakapaluun ja vaakajuovan aikana käyttäen suhteellisen suuriarvoisen kondensaattorin 141 haaratietä vaakapaluun aikana, ja 5 vaakajuovan aikana vaakapaluumuuntajan toisiokäämin 139 ja pieniarvoisen vastuksen 139 ja diodin 140 sarjakyt-kentää.

Transistori 132 kytketään juovataajuudelle vaakapaluumuuntajan toisiokäämin 139 yli muodostuneen paluu-1Q pulssinjännitteen 138 avulla, paluupulssijännitteen 138 ollessa positiivinen vaakapaluun aikana navassa 146. Zener-diodi 135 ja vastus 136 rajoittavat transistorin 132 kantavirtaa ja estokantajännitettä.

Kanavatransistorin 133 johtavuutta muutetaan kent-15 tätaajuudella parabolisella tavalla transistorin hila- elektrodiin kytketyn kenttätaajuisen ohjausjännitteen avulla. Parabolinen ohjausjännite 84 kehitetään parabolisesta jännitteestä 81, joka on muodostunut kytkentä-kondensaattorin C yli. Parabolinen jännite 81 vahviste-20 taan ei-invertoivalla vahvistimella 147 samavaiheisen parabolisen jännitteen 82 syöttämiseksi ohjausmuuntajän 146 ensiökäämin 146a pisteellä merkittyyn napaan. Muuntajan toisiokäämin 146b pisteellä merkitty napa on kytketty kanavatransistorin 133 hilaelektrodiin vastuksen 144 25 kautta. Toisiokäämin 146b pisteellä merkitsemätön napa on kytketty lähde-elektrodiin. Hilaelek-rodin bias-jänni-te saadaan DC-bias-lähteestä 145.

Käämien 146a ja 146b suhteelliset käärainapaisuudet ovat sellaiset, että aikaansaadaan parabolinen ohjaus-30 jännite 84, joka on samavaiheinen kytkentäkondensaatto-rin Cv jännitteen 84 kanssa 81 kanssa. Siten parabolinen jännite 84 saavuttaa maksimiamplitudin lähellä pysty-pyyhkäisyn keskikohtaa ja minimiamplitudin lähellä pysty-pyyhkäisyn ylä- ja alaosaa.

35 Pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiirin 100 22 79220 toiminnan selostamiseksi oletetaan, että pyyhkäistään rasterin yläosaa ja että positiivinen pystypoikkeutusvir-ta iy virtaa pohjois-etelä-muuntajän 121 käämin 121a pisteellä merkittyyn napaan. Tietyn juovapyyhkäisyn vaa-5 kapaluu-ajan aikana paluupulssijännite 138 estobiasoi bipolaarisen transistorin 132 kanta-emitteriliitoksen, estäen kollektorin johtavuuden.

Käämin 121a pisteellä merkitsemättömästä navasta virtaava pystypoikkeutusvirta i jakaantuu kahteen haa-1Q raan. Ensimmäinen haaratie pystypoikkeutusvirtaa i varten kulkee pöhjois-etelä-muuntajän käämin 121b ja sarja-resonanssipiirin 120 kondensaattorin 122 kautta. Toinen haaratie pystypoikkeutusvirtaa varten kulkee diodisillan 123 virranonjausdiodin 128 kanavatransistorin 133 nielu-15 lähde-virtatien, kondensaattorin 141 ja ohjausdiodinl29 kautta. Pystypoikkeutusvirran i kaksi haaravirtaa yhdistyvät lokinsiiven muuntajan käämin 221a pisteellä merkityssä navassa.

Vaakapaluun aikana varastoi se osa pystypoikkeu-20 tusvirtaa i , joka virtaa sarjaresonanssipiirissä 120, energiaa pöhjois-etelä-muuntajan käämiin 121b ja kondensaattoriin 122. Sarjaresonanssipiirissä 120 virtaavan virran määrä ja varastoitunut energia on käänteisessä suhteessa pystypoikkeutusvirran i suuruuteen, joka 25 haarautuu käämin 121a pisteellä merkitsemättömästä navasta kanavatransistoriin 133. Keksinnön näkökohdan mukaisesti ohjaamalla kanavatransistorin 133 johtavuutta ohjataan sarjaresonanssipiirissä 120 olevan virran määrää käänteisellä tavalla.

30 Vaakajuova-ajän aikana myötäbiasoi vaakapulssijän nite 138 bipolaarisen transistorin 132 kanta-emitteriliitoksen aikaansaamalla kollektroin johtavuuden kylläs-tystilaan. Transistorin 132 kyllästynyt johtavuustila aikaansaa oleellisesti oikosuljetun piiritien, diodisil-35 lan napojen 126 ja 127 välillä olevan transistorin kaut-

23 7922 O

ta, vaakapaluurauuntajän 138 oikosuljetun tien, pieniar-voisten vastusten 139 ja diodin 140 kautta.

Napojen 126 ja 127 ollessa keskenään oikosuljettuja tapahtuu resonanssipiirissä 120 virta- ja jänniteväräh-5 telyjä sen suunnilleen juovataajuuden suureisella reso-nanssitaajuudella. Sinimuotoinen jännite muodostuu poh-jois-etelä-muuntajän käämin 121b yli, joka on kytketty muuntajan käämiin 121a ja syötetty pystypoikkeutuskäämiin Lv jännitteenä VNg kosinimuotoisen korjausvirtakomponen-1Q tin kehittämiseksi pystypoikkeutusvirtaan Pohjois- etelä-muuntajan 121 induktanssia säätämällä säädetään värähtelyn vaiheistusta ja taajuutta kosinimuotoisen kor-jausvirran maksimin tuottamiseksi vaakajuova-ajän keskikohdassa .

15 Resonanssivärähtelyn amplitudi vaakajuovan aikana on edellisen vaakapaluuajän ajan aikana sarjaresonanssi-piiriin 120 varastoidun energian määrän funktio. Koska varastoidun energian määrä on käänteisessä suhteessa kanavatransistorin 133 johtavuuteen, aikaansaadaan pohjois-20 etelä-tyynyvääristymän korjausjännitteen V sopiva amp- JM b litudimodulaatio syöttämällä kenttätaajuinen parabolinen ohjausjännite 82 kanavatransistorin 133 hilaelektrodiin. Parabolinen jännite 84 on maksimissaan pystyjuovan keskikohdassa ja lähellä minimiä pystyjuovan ylä- ja alaosas-25 sa. Kanavatransistorin 133 johtavuuden ja pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjausjännitteen VNg amplitudin välisestä käänteisestä suhteesta johtuen kuvassa 9a esitetty jännitteen V^g modulaation verhokäyrä on lähellä ver-hokäyrän maksimikorkeutta rasterin ylä- ja alaosassa ja 30 nollakorkeus esiintyy lähellä rasterin keskikohtaa. Parabolisen ohjausjännitteen käyttö pöhjois-etelä-korjausta varten aikaansaa ylimääräisen verhokäyrän aallon muotoilun joka edelleen kasvattaa verhokäyrän korkeutta lähellä rasterin ylä- ja alaosaa paremman pöhjois-etelä-verhokäyrän 35 aallonmuodon tuottamiseksi pyyhkäistäessä rasteri suora- 24 7 9 2 2 0 kulmaisen ja -pintaisen kuvaputken kuvapinnalle.

Rasteripyyhkäisyn alemman puoliskon aikana, kun pystypoikkeutusvirta i^ on negatiivinen, johtavat diodi-sillan 123 virranohjausdiodit 130 ja 131 vaakapaluuajän 5 aikana pystypoikkeutusvirran iv sitä haaraa, joka virtaa kanavatransistorissa 133. Kun pystypoikkeutusvirta i^ on negatiivinen virtaa se virta i-^o ' 3°^·α kulkee sarjareso-nanssipiirissä 120 vaakapaluuajän aikana, kondensaattorista 122 pöhjois-etelä-muuntajän käämin 121b pisteellä 10 merkitsemättömään napaan, virran suunnan ollessa vastakkainen suuntaan nähden, joka vallitsee rasteripyyhkäisyn ylemmän puoliskon aikana. Siten rasteripyyhkäisyn alemman puoliskon aikana pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjaus-jännitteen VNS vaihe siirtyy 180° vaiheeseen nähden, joka 15 jännitteellä on rasteripyyhkäisyn ylemmän puoliskon aikana.

Virtaa rajoittavan vastuksen 139 kanssa sarjaan kytketty diodi 140 tasasuuntaa paluupulssijännitteen 138 vaakajuova-ajan aikana jännitteen muodostamiseksi kondensaattorin 141 yli, joka jännite on yhtä suuri kuin ne kak-20 si jännitepudotusta, jotka diodit 142 ja 143 aikaansaavat johtaessaan. Napojen 127 ja 146 välillä siten tuotettu kahden diodin jännitteenpudotus kompensoi sen kahden diodin jännitteenpudotuksen, joka muodostuu napojen 124 ja 125 välille diodisillan johtavuuden aikana, joka pyrkii 25 aiheuttamaan pystyvirran vääristymän lähellä pystyjuovan keskikohtaa.

Lokinsiiven korjauspiiri 200 on suunniteltu samalla tavoin kuin pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiri 1QQ, käyttäen vastaavia elementtejä ja toimien vastaa-3Q valla tavalla. Lokinsiiven korjauspiiri 200 sisältää lokinsiiven muuntajan 221, jossa on käämi 221a, jossa virtaa pystypoikkeutusvirta iv, virran ohjaus, diodisilta 223, sarjaresonanssipiiri 220, joka käsittää lokinsiiven muuntajan käämin 221b ja resonanssikondensaattorin 222, kyt-35 kettynä siltanapojen 224 ja 225 välille, lokinsiiven modu- 25 79220 laattorivirran kytkin 234, joka käsittää bipolaarisen transistorin 232 ja kanavatransistorin 233.

Vaakapaluun aikana vaakapaluun pulssijännite 238 estobiasoi bipolaarisen transistorin 232 kanta-emitteri-5 liitoksen, estäen kollektorin johtavuuden. Pystypoikkeu-tusvirta i^. jakautuu kahteen haaraan lokinsiiven muuntajan käämin 221a pisteellä merkitsemättömällä navalla ja yhdistyy virran näytteenottovastuksessa R . Pysty-poikkeutusvirta i^ virtaa kanavatransistorin 233 sisältä-1Q vässä ensimmäisessä haarassa ja sarjaresonanssipiirin 220 sisältävässä toisessa haarassa. Sarjaresonanssipiirissä 220 virtaavan virran määrä ja siihen varastoitunut energia on käänteisessä suhteessa kanavatransistorin 233 johtavuuteen.

15 Seuraavan vaakajuova-ajän aikana paluupulssijännite 238 myötäbiasoi transistorin 232 kyllästyneeseen kollektorin johtavuustilaan, saaden aikaan resonanssivärähtelyn sarjaresonanssipiirissä 220 suunnilleen kaksinkertaisen juovataajuuden suuruisella resonanssitaajuudella. Suunnil-20 leen kaksi virran ja jännitteen värähtelyä muodostuu vaa-kajuova-ajan aikana lokinsiiven muuntajan käämissä 221b.

- .·. Käämin 221b yli oleva värähtelevä jännite on muuntokyt- ketty käämiin 221a suunnilleen kaksinkertaisella juova-taajuudella, värähtelevä lokinsiiven korjausjännite ; ; 25 syötettäessä pystypoikkeutuspiiriin L^. Värähtelevä jän nite V„T kehittää yleisesti sinimuotoisen lokinsiihen kor-jausvirran komponentin pystypoikkeutuskäämissä i^ suunnilleen kaksinkertaisella juovataajuudella. Muuntajan 221 induktanssi säädetään aikaansaamaan sopiva lokinsiiven 30 korjausvirran komponentin taajuus ja vaiheistamaan sopi- : vasti lokinsiiven kor jausvirran komponentti vaakajuova- aikaan nähden.

Tarkan lokinsiiven korjauksen aikaansaamiseksi ras-teripyyhkäisyn yläosasta rasteripyyhkäisyn alaosaan tulisi 35 lokinsiiven korjausjännitteen VGL modulaation verhokäyrän 26 79220 olla ideaalisesti lähellä nollakorkeutta ei vain pyy-käistäessä keskikohdan rasteri juovia vaan myös pyyhkäistäessä sekä ylä- että alaosan rasterijuovia, kuten on esitetty kuvassa 9b. Lokinsiiven korjausjännitteen 5 VgL modulaation verhokäyrän korkeuden maksimin tulisi ideaalisesti esiintyä rasteripyyhkäisyn keskikohdan ja ylä- tai alaosan keskivälillä olevissa pisteissä.

Kuvassa 9b esitetyn lokinsiiven modulaation verho-käyrän aaltomuodon aikaansaamiseksi, modulaation verho-1Q käyrän korkeudella ollessa oleellisesti kaksi värähtely-jaksoa pystypoikkeutusjakson aikana, syötetään lokinsiiven korjauksen ohjausjännite 85 kanavatransistorin 233 hilaelektrodiin transistorin johtavuuden muuttamiseksi ohjausjännitteen mukaisesti. Ohjausjännite 85 on kenttä-15 taajuinen parabolinen aaltomuoto, joka on johdettu kent-tätaajuisesta parabolisesta jännitteestä 81, joka on muodostunut kytkentäkondensaattorin yli ja syötetty ei-invertoivaan vahvistimeen 247, joka kehittää ei-invertoi-van parabolisen antojännitteen 83. Jännite 83 syötetään 20 ohjausmuuntajän 246 ensiökäämin 246a pisteellä merkittyyn napaan parabolisen jännitteen 85 kehittämiseksi.

Muuntajan toisiokäämin 246b kääminapaisuus on sellainen, että parabolisen jännitteen 85 vaihe on käänteinen suhteessa parabolisen jännitteen 81 vaiheeseen. Tämä 25 johtaa siihen, että myös parabolisen jännitteen 85 vaihe on invertoitu pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspii-rin 100 parabolisen jännitteen 84 vaiheeseen nähden. Siten parabolien lokinsiiven ohjausjännite 85 on amplitudiltaan minimissä pystypyyhkäisyn keskikohdassa ja lähel-30 lä amplitudin maksimia lähellä pystypyyhkäisyn ylä- ja alaosaa. Parabolista lokinsiiven korjausjännitettä 85 käytetään edullisesti muuttamaan kanavatransistorin 233 johtavuutta parabolisella tavalla. Maksimi transistorin johtavuus saavutetaan pystypyyhkäisyn ylä- ja alaosassa 35 ja minimijohtavuus saavutetaan pystypyyhkäisyn keskikohdassa.

27 79220

Kanavatransistorin 233 johtavuuden maksimi pysty-pyyhkäisyn ylä- ja alaosassa johtaa pystypoikkeutusvir-ran virtauksen. minimiin sarjaresonanssipiirissä 220 vastaavien vaakapaluu-aikojen aikana, jotka esiintyvät lähel-5 lä kyseisten pystypyyhkäisyjen ajanhetkiä. Sarjaresonanssipiirissä 220 virtaavan virran ja siihen varastoidun energian ollessa minimissä pystypyyhkäisyn ylä- ja alaosassa, ovat virta- ja jännitevärähtelyt sarjaresonanssipiirissä 220 vastaavien vaakajuova-aikojen aikana minimissä, kuten 10 vaaditaan lokinsiiven korjauksessa. Lähellä pystypyyhkäisyn keskikohtaa on kanavatransistorin 233 johtavuus minimissä. Kuitenkin, koska pöhjois-etelä-tyynyvääristymän suhteen korjattu pystypoikkeutusvirta i^ on nolla pystypyyhkäisyn keskikohdassa, ei mitään virtaa kulje sarja-15 resonanssipiiriin 220 resonanssivärähtelyiden tuottamiseksi. Siten lokinsiiven korjausjännitteen V„T modulaation verhokäyrä on myös nolla pystypyyhkäisyn keskikohdassa, kuten vaaditaan lokinsiipivääristymän sopivassa korjauksessa.

: 20 Rasteripyyhkäisyn alemman puoliskon aikana, kun pystypoikkeutusvirta iv on negatiivinen, johtavat diodi-sillan 223 virranohjausdiodit 230 ja 231 vaakapaluuajan aikana sitä pystypoikkeutusvirran i^ haaraa, joka virtaa kanavatransistorin 233 kautta. Kun pystypoikkeutusvirta 25 iy on negatiivinen, virtaa se virta ^220' 3°k-a kulkee sar-jaresonanssipiirissä 220 vaakapaluu-ajan aikana, kondensaattorista 222 lokinsiiven muuntajan käämin 221b pisteellä merkittyyn napaan, virran suunnan ollessa vastakkainen siihen suuntaan nähden, joka vallitsee rasteripyyhkäisyn 30 ylemmän puoliskon aikana. Siten rasteripyyhkäisyn alemman puoliskon aikana lokinsiiven korjausjännitteen vaihe on siirtynyt 180° vaiheeseen nähden, joka jännitteellä on rasteripyyhkäisyn ylemmän puoliskon aikana.

Claims (13)

28 79220

1. Kuvaputkinäyttölaite, joka käsittää kuvaputken, jossa on loistepinta; juova- ja pystypoikkeutuspiirit juo- 5 va- ja pystypoikkeutusvirtojen kehittämiseksi vastaaviin juova- ja pystypoikkeutuskäämeihin rasterin pyyhkäisemi-seksi mainitulle loistepinnalle; ja jolla kuvaputkella on lisäksi asfäärinen kuvapinta (30) joka omaa suhteellisen tasaisen ääriviivan, jolloin mainittuun rasteriin kohdis-10 tuu lokinsiipivääristymä; tunnettu lokinsiipivää-ristymän korjauspiiristä (70), joka on vasteellinen juova-taajuudella toistuvalle ensimmäiselle signaalille (BgCar) ja kenttätaajuudella toistuvalle toiselle signaalille (Vmodv^ mainitun pystypoikkeutusvirran (iv) moduloimisek-15 si juovan poikkeutusjakson aikana pystypoikkeutuksen juo-va-ajan puitteissa tavalla, joka tuottaa vastaavan raste-ripyyhkäisyn juovan lokinsiipivääristymän korjauksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu lokinsiipivääristymän kor- 20 jauslaite (70) sisältää vaimennetun kantoaallon modulaattorin (50) lokinsiiven korjausjännitteen (V ) muodosta- gc miseksi, joka syötetään mainittuun pystypoikkeutuspiiriin (40) ja joka edustaa juovataajuudella toistuvan ensimmäisen signaalin modulointia kenttätaajuudella toistuvalla 25 toisella signaalilla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainittu lokinsiipivääristymän kor-jauslaite (70) sisältää muuntajan (Tl), jossa on ensimmäinen käämi (W ), jonka yli mainittu korjausjännite on muo-30 dostettu ja toinen käämi (W^)/ joka on kytketty mainittuun pystypoikkeutuskäämiin (L^).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu vahvistimesta (Q^) , jonka anto on kytketty mainittuun muuntajaan ensimmäiseen käämiin (W ) ja joka on cl 29 79220 vasteellinen mainitun vaimennetun kantoaallon modulaattorin (50) annolle.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu lokinsiipivääristymän 5 korjauslaite (70) käsittää laitteen (54) lokinsiiven kor- jausantojännitteen (V ) kehittämiseksi, joka edustaa gc juovataajuudella toistuvan ensimmäisen signaalin (vg~ar) modulointia kenttätaajuudella toistuvalla toisella signaalilla (vmocjv) ia lokinsiiven muuntajan (Tl) , jonka 10 antojännite on syötetty sen ensimmäiseen käämiin (Wa) ja jolla on toinen käämi (W^), joka on kytketty mainittuun pystypoikkeutuskäämiin (Lv).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu pöhjois-etelä-tyynyvääristymän korjauspiiris- 15 tä (6Q), joka käsittää pohjois-etelä-ohjauspiirin (61) pohjois-etelä-korjausantojännitteen kehittämiseksi ja pohjois-etelä-muuntajan (T2), mainitun pöhjois-etelä- korjausantojännitteen ollessa syötetty sen ensimmäiseen käämiin (W ) , ja jolla on toinen käämi (W ), joka on s p 20 kytketty mainittuun pystypoikkeutuskäämiin (Lv).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu laitteesta mainitun ensimmäisen signaalin (V ) kehittämiseksi, joka käsittää LC-resonanssipiirin (24), joka on kytketty mainittuun juovan poikkeutuskää-25 miin (L„), ja viritetty tuottamaan suunnilleen kaksi jän- Π nitevärähtelyn täyttä jaksoa juova-ajan aikana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu lokinsiipivääristymän korjauslaite sisältää modulaattorin (50) antojännitteen 30 muodostamiseksi, joka syötetään mainittuun pystypoikkeu-tuspiiriin (40) ja joka edustaa mainitun ensimmäisen signaalin (V ) modulointia mainitulla toisella sig-naalilla (vj^) .

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n- 35. e t t u ensimmäisestä (24) ja toisesta (80) jännitteen 30 79220 kehittävästä laitteesta mainittujen ensimmäisen (V ) ja toisen (Vmocjv) signaalin kehittämiseksi vastaavasti ensimmäisenä ja toisena jännitteenä, mainitun vaimennetun kantoaallon modulaattorin (50) käsittäessä erotusvahvis-5 timen (54) , laitteen joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen jännitegeneraattoriin (24) ja mainittuun erotusvah-vistimeen (54) vahvistimen biasvirran ohjaamiseksi mainitun juovataajuudella toistuvan ensimmäisen signaalijän-nitteen mukaisesti, laitteen (R^) negatiivisen takaisin-10 kytkentätien muodostamiseksi erotusvahvistimen antonavan (51) ja erotusvahvistimen ottonavan (55) välille, ja joka sisältää laitteen (Q3) invertoidun vahvistimen antojännitteen kehittämiseksi, joka edustaa vahvistimen ottojän-nitettä, ja laitteen mainitun invertoidun vahvistimen an-15 tojännitteen ja mainittujen ensimmäisen ja toisen signaali jännitteen superponoimiseksi mainitun lokinsiiven korjausjännitteen kehittämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu negatiivinen takai- - 20 sinkytkentätie sisältää laitteen mainitun lokinsiiven kor jaus jännitteen syöttämiseksi mainitun erotusvahvistimen ensimmäiseen ottonapaan (57) ja kondensaattorin (C^), joka on kytketty mainitun erotusvahvistimen (54) mainittuun ensimmäiseen ottonapaan (57) ja toiseen ottonapaan (58) 25 mainitun lokinsiiven korjausjännitteen juovataajuudella toistuvan ensimmäisen signaalijännitteen osan yhteismuo-don vaimennuksen aikaansaamiseksi mainitulle erotusvah-vistimelle.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n-30 n e t t u siitä, että mainittu lokinsiipivääristymän korjauslaite käsittää mainittuun pystypoikkeutuskäämiin (Ly) kytketyn induktanssin (221), mainittuun induktanssiin (221) kytketyn resonanssikapasitanssin (222) resonanssi-piirin (220) muodostamiseksi, joka on viritetty suunnil-35 leen kaksinkertaiselle juovataajuudelle, ja ohjattavan 31 79220 kytkimen (234), joka on kytketty mainittuun induktanssiin (221) ja joka on vasteellinen juovataajuiselle kytkimen ohjaussignaalille (238) ja mainitulle kenttätaajuudella toistuvalle toiselle signaalille (85) johtavuuden aikaan-5 saamiseksi mainitussa kytkimessä (234), mainitun juova-poikkeutusjakson juovapaluuajan aikana, joka johtavuus muuttuu mainitun kenttätaajuudella toistuvan ensimmäisen signaalin mukaisesti.

12. Modulaattori sisääntulevan kantoaaltosignaalin 10 (V ) m°duloimiseksi moduloivalla signaalilla V ^) , käsittäen moduloivan signaalin (SM) ja sisääntulevan kantoaaltosignaalin (Sc) generaattorit, tunnettu erotus-vahvistimesta (54), jossa on ulostulonapa (53) kytkettynä sen sisääntulonapaan (57) negatiivisen takaisinkytkentä-15 reitin (Q^, R-^q) kautta, välineestä (I^) kytkettynä kanto-aaltosignaaligeneraattoriin (Sc) ja erotusvahvistimeen (54) säätämään vahvistimen biasointivirtaa kantoaaltosignaalin (V ) mukaisesti invertoidun kantoaaltosignaalin CELT (-^21) synnyttämiseksi pisteessä (kollektori Q^) negatii-20 visella takaisinkytkentäreitillä, välineistä (R.^/ R^) sisääntulevan ja invertoidun kantoaaltosignaalin summaami-! seksi modulaattorin ulostulonavassa (51), ja välineestä ; (R8), joka on kytketty negatiiviselle takaisinkytkentä- reitille liittämään moduloiva signaali (vmo(j) erotusvahvis-25 timelle (54) invertoidun kantoaaltosignaalin amplitudin moduloimiseksi generoimaan modulaattorin ulostulonapaan (51) ulostulosignaali (Vou^), joka edustaa sisääntulevan kantoaaltosignaalin (V ) modulointia moduloivalla sig- CcllT naalilla (V -,) . mod 3Q

13. Modulaattori sisääntulevan kantoaaltosignaalin (V ) moduloimiseksi ensimmäisellä signaalilla (V ,), car ^ mod käsittäen ensimmäisen signaalin (SM) ja sisääntulevan kantoaaltosignaalin (Sc) generaattorit, tunnettu erotusvahvistimesta (54), välineestä )93) negatiivisen ta-35 kaisinkytkentäreitin muodostamiseksi erotusvahvistimen 32 79220 ulostulonavan (53) ja erotusvahvistimen sisääntulotermi-naalin (57) välille, välineestä (R-^), joka on kytketty kantoaaltosignaalin generaattorille (Sc) ja erotusvahvis-timelle (54) säätämään vahvistimen biasointivirtaa (i^) 5 kantoaaltosignaalin (V ) mukaisesti invertoidun kanto-aaltosignaalin -12') synnyttämiseksi, ja välineistä (R^, R13' R14^ sisääntulevan ja invertoidun kantoaaltosignaalin sekä ensimmäisen signaalin summaamiseksi modulaattorin ulostulonavassa (51), modulaattorin ulostulonavan (51) 10 ollessa kytketty erotusvahvistimen sisääntulonapaan (57) kolmannen signaalin (vout) synnyttämiseksi, joka edustaa kantoaallon jännitteen (V ) modulointia ensimmäisellä CclIT signaalilla (Vmod>· 33 79220