FI78382B - Karboniseringsanordning av vaetska. - Google Patents

Description

1 78382

Nesteen karbonointilaite Tämä keksintö koskee laitetta nesteiden hiilihapotta-mista varten ja nimenomaan kannettavaa laitetta veden karbo-5 noimiseksi karbonoitujen juomien valmistamista varten.

Eräässä tunnetussa nesteen karbonointilaitteessa kar-bonoitava neste pannaan pulloon ja pullo sijoitetaan karbo-nointikoneeseen. Sulkuosa on tarkoitettu tarttumaan pullon kaulaan ja sulkemaan se tiiviisti, kun taas putki, jossa on 10 kaasusuutin, suuntautuu sulkuosan läpi ja alas pulloon hii-lidioksidinesteen ruiskuttamiseksi pullossa olevaan nesteeseen. Kaasuputken yläpää on yhdistetty kaasusylinteriin venttiilin välityksellä, jota käytetään käsin, kaasun syöttämiseksi ruiskutussuuttimeen. Maksimipaineen rajoittamisek-15 si pullossa sulkuosan läpi on järjestetty poistokanava, joka on yhteydessä ilmakehään säätöventtiilin välityksellä, joka on järjestetty avautumaan, kun maksimipaine ylitetään.

Edellä mainittua tyyppiä oleva tunnettu karbonointilaite toimii yleensä tyydyttävästi. Siinä on kuitenkin joi-20 takin epäkohtia, joita käsiteltävä keksintö pyrkii vähentämään tai eliminoimaan.

Joskus esiintyy vaikeuksia saada tyydyttävä sulku pullon ja tiivistysosan välille, esimerkiksi pullon korkeudessa esiintyvien, valmistustoleransseista johtuvien vaihte-25 luiden vuoksi.

Pyrittäessä parantamaan pullon kaulan ja sulkuosan välistä tiiviyttä ja nimenomaan sen vaikeuden eliminoimiseksi, ettei pullossa karbonoinnin aikana syntynyt paine pakota sulkuosaa ja pullon kaulaa irti toisistaan, jolloin pul-30 lon ja sulkuosan välille syntyy vuoto, on ehdotettu, että sulkuosa tuetaan liikkuvaan seinämäosaan, toisin sanoen kalvoon tai mäntään, jonka yläpinnan pinta-ala on suurempi kuin pullon kaulan pinta-ala ja johon kohdistuu sama paine kuin se, joka on pullossa. Tätä tarkoitusta varten seinämäosan 35 yläsivuun rajoittuva kammio on yhteydessä sulkuosan läpi menevään poistokanavaan. Tällä järjestelyllä sulkuosa puristuu 2 78382 alas pullon kaulaa vasten lisääntyvällä voimalla, kun kaasun paine nousee muuttaen tällöin pullon ja sulkuosan pyrkimyksen siirtyä erilleen toisistaan. Järjestely ei ole kuitenkaan ongelmaton. Näin syntyvä, sulkuosaan kohdistuva, 5 alaspäin suuntautuva voima saadaan vain silloin, kun kammiossa on liikkuvan seinämän yläpuolella syntynyt positiivinen paine ja pullon ja sulkuosan välissä tarvitaan vielä alkutiiviste. Kun pulloon ruiskutetun kaasun ensimmäisen purkauksen paine tuntuu pullon kaulassa ennen sen tulemista 10 liikkuvan seinämän päällä olevaan kammioon, alkutiivistys-paineen on pystyttävä estämään sulkuosan irtoaminen pullosta tämän painepurkauksen aikana. Jousta tai kalvon luonnollista kimmoisuutta voidaan käyttää apuna pyrittäessä varmistamaan alkutiivistyskiinnitys, mutta tarvittavan alkutiivis-15 tyspaineen suuruus voi aiheuttaa sulkuosan vahingoittumisen tai kulumisen pullon täyttötoiminnon vaikutuksesta, nimenomaan silloin, jos pullo sattuu olemaan kääntynyt, kun se työnnetään sisään.

On myös ehdotettu, että käytettäisiin ilmalla täytet-20 tävää tiivistysosaa, joka työnnetään pullon kaulaan ja joka laajenee tiivistystartunnaksi kaulan kanssa pulloon syötetyn kaasun paineen vaikutuksesta. Kunnollisen toiminnan kannalta voidaan sallia vain pieni alkuvälys tiivistyscsan ja pullon välissä ja koska tiivistysosa on sijoitettava pullon 25 kaulaan, on edelleenkin pelättävissä, että se kuluu ja vahingoittuu, jos pulloa ei panna tarkasti samaan linjaan sen kanssa. Ilmalla täytettävä tiivistysosa on myös monimutkaisempi ja kalliimpi valmistaa.

Esillä oleva keksintö pyrkii eliminoimaan edellä 30 mainitut ongelmat. Keksintö koskee laitetta pullossa olevan nesteen karbonoimiseksi käsittäen tiivistyslaitteen pullon kaulaan tarttumista ja tiivistämistä varten, kaasunruiskutus-• laitteen, joka suuntautuu alaspäin tiivistyslaitteesta, kaa sun ruiskuttamiseksi nesteeseen, laitteen pullon tukemisek-35 si etukäteen määrättyyn asentoon kaulan ollessa lähellä 3 78382 tiivistyslaitetta ja kaasunruiskutuslaitteen suuntautuessa alas pullossa olevaan nesteeseen ja liikkuvan seinä-mälaitteen, joka käsittää tiivistyslaitteen ja liikkuu kaasun paineen alaisena kammiossa, joka on rajattu sen 5 sivulle etäälle tiivistyslaitteesta. Laitteelle on tunnusomaista, että siinä on seinämänsiirtolaite, jota käytetään liikkuvan seinämän siirtämiseksi alaspäin tiivistyslaitteen siirtämistä varten pullon kaulan yläpuolella olevasta asennosta varmaan tiivistysasentoon joko ennen-10 kuin kaasua ruiskutetaan ensimmäisen kerran pulloon tai kaasun ruiskuttamisen aikana.

Tällaisella laitteella tiivistyslaite on helppo järjestää niin, että se on pienen etäisyyden päässä pullon kaulan yläpuolella pullon sisääntyöntymisen aikana.

15 Tämä rakenne on erittäin edullinen, koska se poistaa tiivistyslaitteen vahingoittumisriskin pulloa täytettäessä. Ennen kuin kaasua syötetään pulloon tai ainakin silloin, kun ensimmäisen kaasunpurkaus tulee pulloon, tiivistys-laite pannaan tarttumaan pullon kaulaan tehokkaan alku-20 tiiviyden muodostamiseksi.

Seinämänsiirtolaitetta voitaisiin käyttää mekaanisesti, mutta erään suositettavan rakenteen mukaan seinämänsiirtolaite reagoi kaasun ruiskutuslaitteeseen syötetyn kaasun alkupurkaukseen. Suositettavassa rakenteessa 25 seinämänsiirtolaite käsittää liikkuvaan seinämänosaan kiinnitetyn männän. Tällaisella järjestelyllä tiivistys-laitteen ja pullon kaulan välinen tiiviys syntyy automaattisesti käytettäessä laitetta kaasun syöttämiseksi ruiskutuslaitteeseen eikä käyttäjän tarvitse suorittaa 30 käsin lisätoimintoja.

Edellä mainituissa, aikaisemmissa karbonointiko-neissa pullot ovat tasojen päällä niiden tukemiseksi pohjasta. Itse pullojen korkeus voi vaihdella ja lyhyet pullot voivat aiheuttaa tiivistysprobleeman, kun sen si-35 jaan pitkät pullot voivat vahingoittaa konetta.

4 78382 Käsiteltävän keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan karbonointilaite käsittää pullon kiinnityslaitteen, joka on kiinnitetty paikalleen lähelle tiivistyslaitetta, pullon kiinnityslaitteen kiinnittyessä pullon kaulaan pul-5 lon tukemiseksi etukäteen määrättyyn asentoon, niin että tiivistyslaite tarttuu pullon kaulaan.

Tukemalla pullo kaulasta pystytään varmistamaan se, että aina saadaan riittävä tiiviys tiivistyslaitteen ja kaulan väliin riippumatta niistä pullon korkeuden vaihteluista, 10 jotka johtuvat valmistustoleransseista. Mainittu tukitoiminto mahdollistaa myös erikokoisten pullojen, nimenomaan korkeudeltaan erilaisten pullojen käyttämisen laitteessa. Lisäksi laitteen muotoilua ja valmistusta voidaan yksinkertaistaa, koska sitä voimaa, joka vaikuttaa tiivistysla^it-15 teen ja pulloa tukevan tason välissä, ei tarvitse kumota koneen rungon avulla.

Pullon kannalta on tärkeää, että käytetään pistin-kytkentää pullon kiinnityslaitteeseen. Tässä tapauksessa pullon kiinnityslaite käsittää mieluimmin useita ohjauslo-20 via, jotka on muodostettu kiinteään kaulukseen, joka en järjestetty pullon kaulaa varten, ja onkin edullista, että lovissa on aksiaalisesti kaltevat reunat, jotka auttavat pul-lon ohjaamista, niin että se tarttuu oikealla tavalla kaulukseen. Tällaisen järjestelyn lisäetuna on, että laitetta 25 voidaan käyttää vain kooltaan oikeiden pullojen kanssa, ja ettei se ota vastaan muita tavanomaisia pulloja, jotka eivät ole ehkä tarpeeksi vahvoja, kuten aikaisempien koneiden tiedetään tehneen.

Pullo, joka on keksinnön mukaan tarkoitettu käytet-30 täväksi juuri selostetun laitteen kanssa, käsittää kaula-osan, jossa on useita siihen kiinteästi liittyviä ulokkeita, jotka on sijoitettu toisistaan erilleen kaulaosan ympärille ja jotka suuntautuvat siitä ulospäin ja toimivat yhdessä kiinnityskauluksen vastaavien pistinlovien kanssa.

35 Pullo tehdään kätevimmin muovimateriaalista kaulaosan 5 78382 ollessa muodostettu ruiskuvaluna tai suulakepuristepu-hallusvaluna.

Toinen epäkohta alussa selostettua tyyppiä olevissa aikaisemmissa karbonointikoneissa on, että niitä 5 voidaan käyttää, kun ne kallistetaan huomattavassa kulmassa kohtisuoraan tasoon nähden, kun sen sijaan tarkoitus on, että niitä pitäisi käyttää vain pystyasennossa. Jos laitetta käytetään kaltevassa tilassa, vettä voi tunkeutua poistokanavaan ja se voi estää kaasun 10 poistamisen, mistä on seurauksena, että pullossa oleva paine voi ylittää säätöventtiilin asettaman rajapaineen ja nousta jopa sellaiselle tasolle, että pullo saattaa särkyä.

Tämä epäkohta eliminoidaan esillä olevan keksin-15 nön erään suoritusmuodon mukaan siten, että laite käsittää kaasunsyöttölaitteen kaasun johtamiseksi kaasun ruiskutuslaitteeseen paineistetusta kaasulähteestä, syöttölaitteeseen sisältyvän venttiililaitteen sen läpi menevän kaasuvirtauksen ohjaamiseksi ja estolaitteen, 20 joka on järjestetty estämään venttiililaitteen avautuminen, jos laite kallistetaan normaaliin käyttöasentoon nähden, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi useammassa kuin yhdessä etukäteen määrätyssä kulmassa.

Estolaite kytkee laitteen irti toiminnasta, jos 25 sitä kallistetaan sellaisessa kulmassa, joka on suurempi kuin noin 20° normaalista pystysuorasta asennosta. Eräässä mahdollisessa rakenteessa estolaite käsittää heilurin, joka on ripustettu venttiilin käyttöosaan ja tarkoitettu koskettamaan kiinteään rajoittimeen, niin että es-30 tetään käyttöosan siirtyminen venttiilin käyttämiseksi, kun kaltevuus ylittää sallittavan määrän. Eräässä suositettavassa rakenteessa estolaite käsittää kuitenkin voimansiirto-osan, joka on sijoitettu venttiilin käyttöosan ja kaasunsyöttöventtiililaitteen väliin, voimansiirto-35 osan ollessa järjestetty niin, että se siirtyy pois normaalista voimansiirtoasennosta, kun laite kallistuu.

6 78382

Voimansiirto-osa voi edullisesti olla painekuula, joka on sijoitettu venttiilin käyttövivun ja venttiilitapin väliin, joka painetaan alas kaasuventtiililaitteen aukaisemiseksi .

5 Nesteen karbonointikoneiden eräs tärkeä piirre on, että pullon mahdollisesti särkyessä koneessa, sen ei pitäisi aiheuttaa koneen räjähtämistä eikä vahinkoa käyttäjälle. Pullo voi särkyä, kun se paineistetaan karbonointikoneessa, esimerkiksi pullon ollessa heikko 10 tai vahingoittunut, mutta yleensä aikaisemmat koneet on suunniteltu niin, että ne kestävät tällaiset pullon särkymiset ja käyttäjän tapaturmavaara on hyvin pieni, koska paineistetun kaasun määrä on oikein täytetyssä pullossa suhteellisen pieni. Kuitenkin, jos pullo on 15 tyhjä tai se sisältää hyvin vähän vettä, paineistetun kaasun määrä kasvaa tuntuvasti nimenomaan tilavuudeltaan suurien pullojen ollessa kysymyksessä ja mahdollinen vaara kasvaa vastaavasti.

Näiden vaarojen välttämiseksi keksinnön mukainen 20 laite käsittää erään suoritusmuodon mukaan tuuletuskanavan, joka suuntautuu tiivistyslaitteen läpi, pullon sisäosan saattamiseksi yhteyteen ilmakehän kanssa, kun tiivistyslaite on kiinnitetty pullon kaulaan ja venttii-·; lilaitteen, joka reagoi pullossa olevan nesteen korkeu- 25 teen ja on järjestetty sulkemaan tuuletuskanava vain silloin, jos pullossa on etukäteen määrätty nestekor-keus.

Tämänmuotoisessa laitteessa voidaan täysin varmasti käyttää verrattain suuritilavuuksisia pulloja, 30 esimerkiksi 1 litran pulloja. On nimittäin mahdotonta paineistaa sellainen pullo, joka on joko tyhjä tai sisältää vain pienen määrän vettä, koska pulloon tuleva kaasu poistuu suoraan ilmakehään tuuletuskanavan kautta. Eräässä suositettavassa rakenteessa venttiilaite - - 35 käsittää venttiili-istukan tiivistyslaitteessa ja uimu- 7 78382 rin tukevan venttiiliosan, joka liikkuu kiinni istukkaan ja irti siitä. Uimuria ohjataan kätevästi liikkumaan venttiili-istukkaan päin ja pois siitä kaasuputkella, joka muodostaa osan kaasunruiskutuslaitteesta.

5 Alusssa selostettujen, aikaisempien karbonointi- koneiden eräänä epäkohtana on vielä, että kaasuventtii-liä voidaan käyttää, ennen kuin kone on suljettu kunnolla pullon ollessa paikallaan.

Edullinen keksinnön mukainen laite eliminoi mai-10 nitun epäkohdan ja käsittää kotelon, joka rajaa aitauksen karbonoitavaa nestettä sisältävää pulloa varten, mainitun aitauksen käsittäessä liikkuvan seinämäosan, joka on säädettävissä ensimmäisen asennon, joka mahdollistaa pullon panemisen aitaukseen ja ottamisen pois 15 siitä, ja toisen asennon välillä, jossa pullo on pääasiassa aidattu, kaasunsyöttölaitteen kaasun johtamiseksi ruiskutuslaitteeseen paineistetusta kaasulähtees-tä, kaasunsyöttölaitteeseen sisältyvän venttiililait-teen ruiskutuslaitteeseen menevän kaasuvirtauksen oh-20 jäämistä varten, venttiilin käyttölaitteen, jota käytetään venttiililaitteen avaamiseksi ja lukituslaitteen, joka on kytketty mainitun liikkuvan seinämän ja venttiilin käyttölaitteen väliin, niin että venttiililaite pystyy avautumaan vain silloin, kun liikkuva seinämä on 25 toisessa asennossa.

Laite voi käsittää yhteisen käyttöosan aitauksen liikkuvan seinämän säätämistä ja kaasuventtiililaitteen käyttämistä varten. Yksityiskohtaisemmin selostettuna käyttöosa pyörii liikkuvan seinämän säätämiseksi sen 30 ensimmäisen ja toisen asennon välillä ja joutuu siirtymään etenevästi, esimerkiksi painettuna alas kaasuventtiililaitteen avaamiseksi , lukituslaitteen ollessa järjestetty estämään tämän osan siirtyminen, paitsi silloin, kun se on pyörimisasennossa, jossa liikkuva sei-35 nämä on toisessa asennossa. Yhden käyttöosan järjestä- β 73382 minen yksinkertaistaa laitteen toiminnan, niin että jopa sellaiset henkilöt, jotka eivät ole perehtyneet siihen, voivat helposti käyttää sitä.

Aitauksen liikkuva seinämä voi käsittää putkimai-5 sen suojuksen, joka nousee ja laskee ensimmäisen ja toisen asennon välillä. Kotelo voi vaihtoehtoisesti rajata kammion, jossa on sivuseinämäaukko ja liikkuva seinämä voi olla kansi, joka pyörii koteloon nähden aukon avaamiseksi ja sulkemiseksi.

10 Keksintöä kuvataan lähemmin seuraavassa, jossa on viitattu oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva, esitetty osittain leikkauksena, keksinnön mukaisen karbonointilaitteen suoritusmuodosta, 15 kuvio 2 on etukuva laitteesta oikeanpuoleisen puoliskon ollessa esitetty poikkileikkauksena, joka on otettu kuvion 1 linjaa II-II pitkin, kuvio 3 on otettu kuvion 2 linjaa III-III piikin, 20 kuvio 4 on osaleikkaus, joka on otettu kuvion 3 linjaa IV-IV pitkin, kuvio 5 on detaljikuva ja esittää suurennetussa mittakaavassa kaasuventtiilin käyttömekanismia, kuvio 6 on detaljikuva ja esittää erästä vaihto- 25 ehtoista muotoa estolaitteesta, joka estää kaasuventtiilin avautumisen, kun kone on kallistettu, kuvio 7 on suurennettu sivukuva ja esittää erästä yksityiskohtaa kuvioiden 1-4 mukaiseen koneeseen sisältyvästä käyttörenkaasta, 30 kuvio 8 on sivukuva eräästä toisesta kannettavas ta, keksinnön sisältävästä karbonointikoneesta, kuvio 9 on leikkaus kuvion 8 linjaa IX-IX pitkin, jolloin osa yksityiskohdista on jätetty pois ja toiset on esitetty selvyyden vuoksi vain kaaviona.

9 78382 kuvio 10 on. tasokuva pullon suojaputkesta, ja kuviot 11 ja 12 ovat vastaavasti tasokuva ja sivu-kuva suojaputken käyttörenkaasta.

Kuvioissa 1-4 esitetään kannettava nesteen karbo-5 nointikone, jossa on kotelo, jonka sisäpuolella on päätuki-yksikkö, jossa on suurin osa koneen toimivista osista, kuten käy selville. Kotelo käsittää kaksi osastoa tai kammioita 2, 3 vastaavasti kaasusylinteriä 4 ja pulloa 5 varten, jossa on karbonoitavaa nestettä. Kotelon etuosassa on aukko 10 6 pullon 5 panemiseksi koneen kammioon 3 ja ottamiseksi ulos siitä ja osalieriön muotoinen kansisuojus 7 on järjestetty aukon 6 sulkemista varten. Päätukiyksikkö käsittää ensimmäisen osan 8, joka on sijoitettu kammion 2 yläosaan ja kammion 3 yläosaan sijoitetun toisen osan 9. Suojus 7 on laa-15 keroitu niin, että se pyörii koteloon nähden akselissa, joka on kallistettu pieneen kulmaan pystyviivaan nähden, suojuksen pohjalaippaan järjestetyn navan 10 pyöriessä kammion 3 pohjassa olevassa reiässä ja lieriöholkin 11, joka on kiinnitetty suojuksen yläosaan, ollessa laakeroitu tukiosan 9 20 ympärille. Suojus 7 voi näin ollen pyöriä kuviossa 1 esitetyn avonaisen asennon ja kuvion 2 suljetun asennon välillä.

Venttiili 12 on kiinnitetty täytettävän kaasusylinte-rin 4 yläosaan, vaikkakin se voitaisiin sen sijaan yhdistää kuormasylinteriin. Venttiilin 12 yläpää on kierretty kierre-25 reikään 13, joka on muodostettu tukiosaan 8 ja tappi 14 (kuvio 5) on kiinnitetty liukuvana tämän reiän jatkeeseen 15 ja tulee esiin tukiosan 8 yläosasta, niin että se voidaan painaa alas venttiiliosan 16 työntämiseksi alas kaasuventtiilin avaamista varten kaasun päästämiseksi pois paineen alaisena 30 sylinteristä 4. (Kaasuventtiilin 12 käyttöä selostetaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin.) Putki 17, joka on järjestetty tukiosien 8 ja 9 välisen siltaosan 18 läpi, yhdistää osassa 8 olevan reiän tukiosaan 9 muodostetun porrastetun, läpime-nemättömän reiän 19 ylempään päätyosaan. Tukiosa 8 käsittää 35 kaariosan 20, johon on nivelletty tapilla 21 venttiilin käyttövipu 22, joka suuntautuu eteenpäin kääntötapista ja ίο 78382 jonka etupää tarttuu käyttönuppiin, joka on muodoltaan suuri nappi 23, joka on tuettu runko-osaan 9. Tukiosaan 8 liittyy myös kiinteästi lukituskoukku 24, joka on tarkoitettu tarttumaan koteloon 1 kiinnitettyyn tukirunkoon 25 tukiyk-5 sikön 8, 9 kiinnittämiseksi tukevasti paikalleen koteloon.

Vivun 22 pää pakotetaan toimimaan yhdessä napin 23 kanssa parilla jousisormia 26, jotka on muodostettu kiinteinä tukiosaan 8. Vipu 22 vaikuttaa tappiin 14 ja tästä johtuen venttiiliosaan 16 estolaitteen 27 avulla, joka «jstää 10 koneen toimimisen kaltevassa asennossa. Nimenomaan kuviossa 5 esitetään, että tapin 14 yläpäässä on pää 28, joka on liitetty pienemmän halkaisijan omaavalla kaulaosalla 29 ja päähän 28 on kiinnitetty estolaite 27. Tämä laite käsittää kotelon, jossa on pallo 30. Kotelossa on kansi 31, jossa on 15 pikaliitäntä pyöreässä pohjassa 32, jolla on hieman kovera yläpinta. Pohjassa on siihen kiinteästi liittyvä tappi, joka suuntautuu alaspäin ja tarttuu tapin 14 pään 28 yläpuolella olevaan pikalukitukseen. Pään 28 yläosa on sijoitettu vähän matkan päähän pohjan yläpinnan alapuolelle ja rajaa 20 portaan 33 ympäröimän matalan syvennyksen. Kannessa 31 on yläaukko 34, niin että lieriötappi 35 pystyy liikkumaan sen läpi kiinni palloon 30. Tappi 35 on tuettu kielellä 36, joka liittyy kiinteästi vipuun 22 ja on normaalisti irti pallosta jousisormista 26 johtuen. Tapin 35 liikkeen mahdollis-25 tamiseksi ja haluttaessa estää pallon pääseminen pois kotelosta, reikä 34 on tehty pitkänomaiseksi vivun pituuden tason suunnassa. Kotelo pysyy oikeassa pyörimisasennossa kannessa 31 olevan hammasparin 137 avulla, joka tarttuu tukiosaan 8 kiinnitetyn pylvään 8 kumpaankin sivuun.

30 Karbonointikoneen ollessa normaalissa pystysuorassa asennossaan pallo 30 on syvennyksessä tapin 14 pään 28 yläosassa. Kun vivun 22 vapaata päätä käännetään alaspäin kaa-suventtiilin avaamiseksi, kieli 36 kääntyy sen mukana ja työntää tapin 35 alas pallon 30 yläosan päälle. Tappi 35, 35 pallo 30, tappi 14 ja venttiiliosa 16 liikkuvat sitten yhdessä alaspäin, niin että venttiili avautuu.

,, 73382

Jos kone kallistetaan sellaiseen kulmaan, että pallo tulee ulos syvennyksestä portaan 33 yli esimerkiksi johonkin pistekatkoviivalla esitettyyn asentoon, vivun 22 mahdollinen kääntäminen alaspäin ei välitykään tappiin 14, joten kaasu-5 venttiili pysyy suljettuna. Näin ollen ainoastaan silloin, kun kone on suunnilleen pystysuorassa asennossa, vipua 22 käytettäessä kaasuventtiili avautuu ja vapauttaa kaasua sylinteristä. Suositetaan, että estolaite reagoi noin yli 20° kaltevuuteen normaaliin pystysuoraan asentoon nähden.

10 Estolaitteen muutkin rakennemuodot ovat mahdollisia, esimerkiksi kuviossa 6 esitetyllä tavalla. Tällöin vipu 22 on järjestetty niin, että se vaikuttaa suoraan tapin 14 ylä-päätä vasten ja estomekanismi käsittää tappia muistuttavan heilurin 37, joka on tuettu vipuun ja järjestetty niin, että 15 se toimii yhdessä renkaan muotoisen rajoittimen 38 kanssa, joka on kiinnitetty päätukiyksikköön. Kun kone on pystysuorassa ja vipu painetaan alas, heiluri menee rajoittimen 38 keskustassa olevaan syvennykseen 39 ja kaasuventtiili avautuu. Kuitenkin, jos kone kallistetaan huomattavaan kulmaan, 20 esimerkiksi yli 20° kulmaan, heiluri koskettaa renkaan muotoiseen rajoitinolakkeeseen 38, mikä estää vivun 22 kääntymisen niin kauas, että kaasuventtiili avautuisi. Luonnollisesti myös muut heiluri- ja rajoitinmuodot ovat mahdollisia ja heiluri voi olla muodoltaan esimerkiksi käännetty kuppi 25 ja järjestetty toimimaan yhdessä kiinteän rajoitintapin kanssa.

Tukiosa 9 käsittää pystylieriön muotoisen pylvään 40, jossa on sen yläpäässä läpimenemätön syvennys 41. Nupissa 23 on holkki 42, joka on liukusovitettu pylvääseen 40 ja jousi 30 43, joka on sijoitettu syvennykseen 41, toimii tukiosan 9 ja nupin 23 välillä ja pakottaa jälkimmäisen yläasentoon, kuten kuviossa 1 ja kuvion 2 vasemmassa puoliskossa esitetään. Nuppi pysyy pylväässä 40 avaintapin 44 avulla, joka on työnnetty nuppiin 23 kiinteästi liittyvän, säteittäises-35 ti suuntautuvan sormen 95 avonaisen pään läpi. Avaintappi 44 liittyy toiminnallisesti ohjausuraan, joka on muodostettu 12 78382 pylvään 40 ulkopintaan. Urassa on renkaan muotoinen ensimmäinen osa 45/ joka on kohtisuorassa akseliin nähden, ja toinen osa 46, joka on akselin kanssa yhdensuuntainen, jolloin käyttönuppia 23 ohjataan pyörimään tukiosaan 9 nähden 5 ja se pystyy suorittamaan siihen nähden rajoitettua aksiaalista liikettä, kun tappi 44 on samassa linjassa aksiaalisen uraosan 46 kanssa (kuten kuvion 2 oikeanpuoleisessa puoliskossa) . Kun nuppia 23 painetaan jousen 43 voimaa vasten, se tukeutuu alas vipuun 22 saaden aikaan tämän kääntymisen 10 alaspäin kaasuventtiilin 12 avaamista varten.

Pylväästä 40 suuntautuu säteittäisesti ulospäin lu-kitustappi 47, joka toimii yhdessä hoikin 42 alapäässä olevien aksiaalisten rajoitinolakkeiden 48 kanssa ja rajoittaa nupin 23 pyörimisen pääasiallisesti 180°:een ensimmäisen 15 asennon, joka esitetään kuviossa 1 ja joka vastaa suojuksen 7 avonaista asentoa, kuten käy selville ja toisen, kuviossa 2 esitetyn asennon välillä, kun suojus on kiinni ja avain-tappi 44 on samassa linjassa uraosan 46 kanssa. Tässä nupin toisessa pyörimisasennossa lukitustappi 47 on samassa lin-20 jassa hoikin 42 pitkittäisloven kanssa (avaintapin 44 alahaaran mennessä tämän loven yläpään läpi) , niin että nuppi 23 voidaan painaa alas kaasuventtiilin 12 avaamiseksi. Nupin kaikissa muissa pyörimisasennoissa hoikin 42 päätypinta 49 koskettaa lukitustappiin 47 ja estää nupin puristamisen 25 alas ja tämän vuoksi kaasuventtiilin avautumisen.

Nupissa 23 on myös kehälieve 50, jossa on alaspäin suuntautuva sormi 51, joka tarttuu liukutoimintona suojuksen 7 yläholkkiin 11 tehtyyn pitkittäisloveen 52 ja ohjaa nupin 23 suojukseen 7, niin että ne pyörivät yhdessä. Sormen 51 30 kummallakin puolella hoikissa 11 on ylöspäin suuntautuvat korvakkeet 53, jotka menevät syvennyksiin, jotka on tehty käyttörenkaaseen 54, joka on kiinnitetty pyörivänä tukiosaan 9. Renkaassa 54 on useita korvakkeita 55, jotka on sijoitettu toisistaan erilleen renkaan kehälle ja nämä korvakkeet 35 menevät hoikin 11 yläreunassa oleviin lisäsyvennyksxin.

Tästä johtuen nuppi 23, holkki 11 ja käyttörengas 54 i3 78382 pystyvät pyörimään kiinteästi yhdessä ja holkki 11 on laakeroitu tukiosaan 9, niin että se pyörii akselinsa ympäri. Nupin 23 kytkentä suojukseen 7 ja päätukiyksikköön on järjestetty niin# että lukitustappi 47 on samassa linjassa hol-5 kin 42 aksiaalisen loven kanssa ja avaintappi 44 on samassa linjassa aksiaalisen uran 44 kanssa vain silloin, kun suojus peittää aukon 6, mistä johtuu, että nuppi 23 voidaan painaa alas kaasuventtiilin 12 avaamiseksi vain silloin, kun suojus on suljettu, mikä onkin tärkeää käyttäjän turvallisuuden 10 kannalta pullon särkyessä. Nuppiin järjestetty säteissormi 95 helpottaa nupin 23 ja suojuksen 7 pyörimistä.

Käyttörengas 54 pysyy tukiosan 9 ylä- ja alaosassa 56, 57 olevien, aksiaalisesti toisistaan erillisten laippojen välissä yläosan 56 liittyessä kiinteästi pylvääseen 40. 15 Tukiosat 56, 57 on kiinnitetty yhteen esimerkiksi hitsaamalla tai ruuveilla 58 ja ne puristavat väliinsä renkaan muotoisen kalvon 59 ulkokehän. Kalvon sisäkehä on puristettu männän 60 ja putkimaisen tiivistetuen 61 väliin, jotka on liitetty lujasti yhteen ruuvikierreliitännällä. Männän 60 20 yläpää on sijoitettu liukuvana tukiosan 56 porrastetun reiän 19 yläpäähän, johon kaasuputki 17 avautuu yläosassa. Näin ollen putken 17 kautta reiän 19 yläosaan syötetyn kaasun paine vaikuttaa männän yläosaan ja työntää mäntää alaspäin. Männässä on aksiaalinen reikä, joka on yhteydessä reikään 25 19 rajoitetun aukon 62 kautta, jolloin putkea 17 pitkin syö tetty kaasu menee myös männän reikään. Tiivistetuki 61 käsittää putkimaisen elementin, jossa on kalvon 59 alle sijoitettavaksi tarkoitettu laippa 63 ja renkaan muotoinen tiiviste 64 tämän laipan alla. Kaasuputki 65 menee tietyllä vä-30 lyksellä elementin 61 reiän läpi ja sen yläpää on sovitettu tiukasti männän 60 reikään ruuvikierreliitännällä, jolloin aukon 62 läpi virtaava kaasu tulee tähän putkeen 65 ja virtaa sen läpi alas suihkusuuttimeen 66, joka on putken alapäässä. Kalvon 59 ja tukiosan 56 väliin männän 60 ympärille 35 on rajattu painekammio 67 ja useat männässä olevat säteit-täiset reiät saattavat tämän kammion yhteyteen renkaan 14 78382 muotoisen kanavan kanssa, jonka tiivistetuen 61 ja kaasuputken 65 välinen säteen suuntainen tila rajaa. Kammioon 67 on yhteydessä myös poistoputki 68 (kuviot 3 ja 4), joka johtaa tunnettua tyyppiä olevaan, tukiyksikköön kiinnitet-5 tyyn paineensäätöventtiiliin 69. Poistoaukko menee ristiin putken 63 kanssa ja on tavallisesti suljettu kaasunpaineen säätöventtiiliosalla 70, jonka jousi 72 puristaa sen istukkaa 71 vasten. Venttiiliosa 70 suuntautuu esiin aukosta ja toimii yhdessä käyttörenkaan 54 yläpinnan kanssa. Kuten ku-10 viossa 7 esitetään, tämä yläpinta käsittää syvennyksen 73, jossa on taso 74, joka on suojuksen pyörimisen perusteella tarkoitettu työntämään venttiiliosaa 70 ylöspäin, jolloin poistoaukko avautuu ja lopettaa kammiossa 67 olevan kaasunpaineen. Syvennys 73 on sijoitettu renkaaseen 54, niin että 15 poistoventtiili on kiinni, kun suojus 7 on kiinni ja taso 74 avaa venttiilin suojuksen alkaessa pyöriä tästä asennosta kotelon etuosan aukaisemiseksi. Kuten kuviossa 4 esitetään, putki 75 voidaan kiinnittää säätöventtiilin 69 ulostuloon tämän venttiilin läpi poistuvan kosteuden johtami-20 seksi tippukaukaloon kammion 3 takaseinämässä olevan aukon 90 kautta.

Tiivistetuki 61 käsittää ilma-aukon 76, jossa on renkaan muotoinen tuloaukko venttiili-istukan läpi tuen 61 alapäässä ja pari diametraalisesti vastakkaisia poistoauk-25 koja ilmakehään laipan 63 kehällä. Kaasuputkessa 65 liukuu renkaan muotoinen uimuri 77. Uimurin 77 yläpäähän on asennettu pitkittäislaippojen 78 avulla venttiilitiiviste 79, joka on tarkoitettu tiivistymään istukkaa vasten tuen 61 alapäässä ja sulkemaan näin aukon 76, kun uimuri 77 nousee. 30 Alempi tukiosa 57 käsittää alaspäin suuntautuvan lieriökauluksen 80, joka on tarkoitettu ottamaan vastaan pullon 5 kaula 81 ja tukemaan sitä, tämän kauluksen alapään käsittäessä kehärenkaan 82, joka auttaa ohjattaessa suojuksen 7 hoikin 11 pyörimistä. Pullon kaula käsittää yläpääs-35 sään ruuvikierteet sulkimen kiinnittämistä varten ja useita, esimerkiksi neljä, säteittäisesti suuntautuvia korvakkeita 15 78382 84 kaulan ympärille tasaisesti jakautuneina. Kauluksessa 30 on vastaava määrä pistinaukkoja 85, joiden kanssa korvak-keet toimivat, niin että pullon 5 ylöspäin tapahtuvan kään-töliikkeen perusteella pullo jää riippumaan koneen päätuki-5 yksiköstä. Kun pullo on kiinnitetty koneeseen, se on tuettu kokonaan kaulaan liittyvillä korvakkeilla 84. Korvakkeet muodostetaan kaulaan kätevästi ruiskupuristamalla tai suula-kepuhaltamalla pullon tämä osa. Pistinlovien 85 yläpinnat on mieluimmin kallistettu niin jyrkkään kulmaan, että ne pyr-10 kivät ohjaamaan korvakkeet 84 lukitusasentoon, kun pullon kaula työnnetään ylös tukikaulukseen 80. Koska pullo on tuettu kaulan avulla, kone ottaa vastaan tilavuudeltaan erilaisia pulloja, kuten kuviossa 2 pistekatkoviivoilla esitetään, tietysti edellyttäen, että niillä on oikea kaulan 15 muoto.

Nyt selostetaan koneen toimintaa. Suojuksen 7 ollessa avatussa asennossa pullo 5, joka on aikaisemmin täytetty vedellä etukäteen määrättyyn korkeuteen saakka, työnnetään kammioon 3 kotelon aukon 6 läpi ja nostetaan kääntötoimin-20 nolla, niin että korvakkeet 84 tarttuvat pistinloviin 85 ja kiinnittävät tämän vuoksi pullon paikalleen. Kaasuputki 65 ja suutin 66 suuntautuvat alas pulloon kaulan läpi ja mikäli pullossa on riittävästi nestettä, uimuri 77 nousee ja työntää venttiilitiivisteen 79 sen istukkaa vasten ja sul-25 kee tuuletuskanavat 76. Jos pullo on tyhjä tai sisältää liian vähän vettä, uimuri 77 ei sulje tuuletusaukkoa ja tämän jälkeen pulloon syötetty kaasu voi päästä suoraan ilmakehään tuuletuskanavan kautta, jolloin pulloon ei pääse syntymään painetta.

30 Kun pullo pannaan paikalleen, tiiviste 64 vetäytyy takaisin kalvon 59 luonnollisesta kimmoisuudesta johtuen. Tässä asennossa kalvo on pääasiassa litteä ja männän 60 yläosa on lähellä reiän 19 yläpäätyseinämää. Pullon kaulan yläosan ja sulkuosan 64 välillä on pieni aksiaalinen välys, 35 joten sulkuosan vahingoittumista ei tarvitse pelätä, kun pullo pannaan koneeseen. Ennen kuin kaasua voidaan syöttää 16 78382 pulloon, nuppia 23 on pyöritettävä, niin että se sulkee kansisuojuksen 7 ja saa lukitustapin 47 tällöin toiminnalliseen yhteyteen hoikin 42 aksiaalisen loven kanssa ja avaintapin 44 samaan linjaan uran 46 kanssa. Nuppi 23 voi-5 daan sitten painaa alas kaasuventtiilin 12 avaamiseksi vivun 22 ja tapin 14 avulla tietysti edellyttäen, että kone on suunnilleen pystysuorassa asennossa ja pallo 30 on kes-kiasennossaan akselipaineen siirtämiseksi vivusta 22 tappiin 14, niin että kaasuventtiili avautuu. Kun kaasuvent-10 tiili on avautunut, ensimmäinen kaasupurkaus menee putken 17 läpi ja tulee männän 60 päällä olevaan syvennykseen ja kaasun paine työntää tätä mäntää alaspäin siirtäen tiivisteen 64 tällöin varmaan tiivistyskosketukseen pullon kaulan kehän kanssa. Kaasu virtaa sitten männän 60 rajoitetun 15 aukon 62 läpi ja menee alas kaasuputken 65 läpi ruiskutettavaksi pullossa 5 olevaan veteen suuttimen 66 kautta. Osa kaasua hajoaa nesteeseen, kun taas osa kuplii ylös nesteen läpi pullossa olevan nesteen yläpuolella olevaan täyttämättömään tilaan ja tästä tilasta kaasu menee renkaan muotoi-20 sen kanavan läpi, joka on tiivistetuen 61 ja kaasuputken 65 välissä ja aukkojen 68 kautta kalvon yläpuolella olevaan kammioon 67. Kun pullon paine kasvaa, kammionkin 67 paine kasvaa, jolloin niistä erilaisista alueista johtuen, jotka ovat alttiina paineelle kalvon yläosassa ja sulkuosan 64 25 alapinnassa, sulkuosa puristuu lujempaan tiivistyskosketukseen pullon kaulan kanssa. Kun kaasun syöttäminen jatkuu, mieluimmin lyhyitä purkauksia käsittävänä sarjana, paine nousee, kunnes säätöventtiili 69 avautuu ja estää paineen nousemisen lisää ja saa myös aikaan kuultavan signaa.lin, 30 joka ilmoittaa, että vesi on riittävästi karbonoitu. Kar-bonoitua nestettä sisältävän pullon irrottamiseksi nuppia 23 käännetään siihen suuntaan, että kansisuojus 7 avautuu. Melkein välittömästi tasopinta 74, joka on käyttörenkaassa, tarttuu poistoventtiiliosaan 70 ja työntää tätä osaa ylös-35 päin poistoaukon avaamiseksi poistaen tällöin ilmakehään paineen, joka on kammiossa 67 ja tästä johtuen kaasatilassa 17 78382 pullossa olevan nesteen yläpuolella. Kun paine on poistettu, kalvo 59 siirtää männän 60 takaisin alkuasentoon ja vetää tiivisteen 64 pois pullon kaulasta. Kun suojus on avautunut kokonaan, pullo 5 voidaan irrottaa tukiyksiköstä va-5 pauttamalla pistinkytkentä 84, 85 ja ottaa pois kammiosta 3 aukon 6 kautta. Pulloa ei voida poistaa, ennen kuin kammion 67 paine on kokonaan loppunut, koska tämä paine vaikuttaa pullon yläosaan tiivisteen 64 kautta pistinkorvakkei-den lukitsemiseksi loviinsa.

10 Kansisuojus 7 on järjestetty niin, ettei se lennä pois kotelosta 1, jos pullo sattuu särkymään koneessa, esimerkiksi sen vuoksi, että koneessa käytetään vahingoittunutta tai viallista pulloa. Aukon 6 sivuilla kotelo on varustettu sisäänkäännetyillä huulilla 87 ja kansisuojus 7 15 on varustettu sivureunoistaan uloskäännetyillä huulilla 88, jotka tarttuvat huulien 87 taakse, kun suojus on suljetussa asennossa. Jos suojukseen 7 kohdistuu sellainen äkillinen paineennousu kammiossa 3, joka pyrkii siirtämään sen pois kotelosta 1, huulet 87, 88 koskettavat toisiinsa ja pitävät 20 kansisuojuksen paikallaan kotelossa. Kuten kuviossa 1 esitetään, kammion 3 takaseinämä on varustettu lovilla 91 tässä kammiossa mahdollisesti syntyneen paineen johtamiseksi pois ilmakehään.

Erilaiset muunnelmat koneesta ovat mahdollisia, ku-25 ten edellä on selostettu, poikkeamatta siihen liittyvistä keksinnön ajatuksista. Esimerkiksi kalvon 59 tilalla voitaisiin käyttää mäntää, jota kevyt jousi työntää ylöspäin. Lisäksi männän tilalla, jota käytetään kaasulla, tiivisteen siirtämiseksi alas toiminnalliseen yhteyteen pullon kanssa 30 voitaisiin käyttää mekaanista laitetta, kuten kierukkanok-kalaitetta, jota käytetään nuppia 23 tai suojusta 7 kääntämällä.

Kuvioissa 8-12 esitetyllä kannettavalla karbonointi-koneella on suurimmalta osalta pääasiassa sama perusrakenne 35 ja toiminta, joita on selostettu edellä ja samoja viitenumerolta on käytetty osoittamaan molempien rakenteiden ie 78382 vastaavia osia, joten vain päämuutoksia selostetaan yksityiskohtaisesti seuraavassa.

Kotelon asemesta, joka rajaa kammion pulloa varten, kone on varustettu suojusputkella 100, joka on esimerkiksi 5 läpinäkyvää tai läpikuultavaa muovimateriaalia, joka ympäröi pääasiallisesti pullon pullossa olevan nesteen karbo-noinnin aikana. Koneen kotelo 1 ja päätukiyksikkö on järjestetty niin, että kaasunsyöttöputki 65, jossa on ruiskutus-suutin 66, suuntautuu pääasiassa kohtisuoraan alaspäin.

10 Suojusputki 100 on kiinnitetty sama-akselisesti kaasuputken 65 ympärille ja sitä ohjataan koteloon nähden ylöspäin suuntautuvaa kohtisuoraa liikettä varten parilla diametraa-lisesti vastakkaisia tappeja 102, jotka ovat suojusputkessa ja tarttuvat vastaaviin, koteloon tehtyihin pystysuoriin 15 uriin 104. Urat 104 on suljettu alapäistään rajoittinien 106 rajaamiseksi, jotka rajoittavat suojusputken 100 alaspäin suuntautuvan liikkeen kuvioissa 8 ja 9 esitettyyn asentoon.

Käyttörengas 108 on otettu mukaan suojusputken siirtämiseksi ylös ja alas koteloon nähden. Renkaan 108 yläpääs-20 sä on sisälaippa 110, jonka avulla rengas on laakeroitu koneen päätukiyksikköön, niin että se pyörii kaasuputken 65 akselin ympäri. Laipassa 110 on lovi 112, johon kieli tai sormi 51, joka suuntautuu alaspäin käyttönupista 23 ja liittyy siihen kiinteästi, tarttuu, niin että käyttörengas 108 25 pyörii nupin 23 kanssa. Kuten edellisen rakenteen kohdalla on selostettu, nuppi 23 voidaan painaa alas kaasuventtiilin avaamista varten kaasun syöttämiseksi ruiskutussuuttimeen 66, mutta nupin 23 ja päätukiyksikön välinen lukitus (ei esitetty) sallii nupin painamisen vain sen yhdessä etukäteen 30 määrätyssä pyörimisasennossa. Tämä etukäteen määrätty asento on saatu silloin, kun suojus on alimmassa asennossaan, kuten kuvioissa 1 ja 2 esitetään.

Käyttörenkaan 108 ulommassa lieriöpinnassa on kolme toisistaan yhtä etäällä olevaa kierukkauraa 114, jotka muo-35 dostavat ohjauslovet kolmelle tapille 116, jotka suuntautuvat esiin suojusputken 100 sisäpinnasta. Näin ollen,, kun 19 78382 ohjausrengasta 108 käännetään käyttönupilla 23, suojusputki 100 siirtyy ylös- ja alaspäin koteloon 1 nähden renkaan 108 estäessä sen pyörimisen, koska tapit 102 menevät uriin 104.

Konetta käytettäessä suojusputki 100 nostetaan sellai-5 seen asentoon, jossa sen alareuna on vähän suuttimen 66 alapuolella, niin että pullo pystytään panemaan sisään putken 100 avonaisen pohjapään läpi ja tarttumaan pullon tukiosaan 80. Tämä suojusputken siirtyminen ylöspäin saadaan aikaan kääntämällä nuppia 23, ja niin pian kuin suojusputki on 10 noussut ylös alimmasta asennostaan, tukiyksikön ja nupin 23 välinen lukitus estää jälkimmäisen painamisen kaasuventtii-lin käyttämiseksi. Kun pullo on sijoitettu oikeaan asentoon, suojusputki lasketaan alas kääntämällä nuppia 23 taaksepäin ja tultaessa rajoittimien 106 määräämään pohja-asentoon nup-15 pia 23 voidaan painaa pullossa olevan veden karbonoimiseksi. Kun karbonointiprosessi on suoritettu, karbonoitua vettä sisältävä pullo voidaan ottaa pois koneesta, kun suojusputki on jälleen nostettu ylös samalla tavalla kuin edellä on selostettu. Eräässä suositettavassa rakenteessa nuppi 23 pyö-20 rii noin 180° suojuksen siirtämiseksi sen ylä- ja ala-asennon välillä.

Suojusputki ympäröi pulloa lähinnä pullossa olevan nesteen karbonoinnin aikana ja sen tehtävänä on suojata käyttäjää suuntaamalla kaikki poistuva kaasu tai neste, esimer-25 kiksi koneen toimintahäiriöstä tai pullon särkymisestä johtuen, alaspäin putken avonaisen pään läpi. Koneen alusta voi sisältää tippukaukalon, joka sijaitsee suojusputken alla, niin että siihen voidaan kerätä kaikki valunut tai koneesta vuotava neste.

30 On huomattava, että nämä ovat erilaisia vaihtoehtoi sia järjestelyjä, joita voidaan käyttää suojusputken siirtämiseksi ylös- ja alaspäin käyttönupin pyörimisen perusteella.

Claims (12)

20 78382

1. Laite pullossa olevan nesteen karbonoimiseksi käsittäen tiivistyslaitteen (64) pullon (5) kaulaan tart-5 tumista ja tiivistämistä varten, kaasunruiskutuslaitteen (65,66), joka suuntautuu alaspäin tiivistyslaitteesta, kaasun ruiskuttamiseksi nesteeseen, laitteen (80) pullon tukemiseksi etukäteen määrättyyn asentoon kaulan ollessa lähellä tiivistyslaitetta ja kaasunruiskutuslaitteen suun-10 tautuessa alas pullossa olevaan nesteeseen ja liikkuvan seinämälaitteen, joka käsittää tiivistyslaitteen ja liikkuu kaasun paineen alaisena kammiossa (67), joka on rajattu sen sivulle etäälle tiivistyslaitteesta, tunnet-t u siitä, että siinä on seinämänsiirtolaite (60), jota 15 käytetään liikkuvan seinämän siirtämiseksi alaspäin tiivistyslaitteen (64) siirtämistä varten pullon kaular. yläpuolella olevasta asennosta varmaan tiivistysasentoon joko ennenkuin kaasua ruiskutetaan ensimmäisen kerran pulloon tai kaasun ruiskuttamisen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että seinämänsiirtolaitetta (60) käytetään kaasunruiskutuslaitteeseen syötetyn kaasun a.'.ku-purkauksella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että seinämänsiirtolaite käsittää männän (60), joka liukuu kiinteään tukeen (9) tehdyssä reiässä (19), että kaasunruiskutuslaite käsittää kaasuputken (65) , jonka yläpää on yhdistetty mäntään (60), jolloin männässä on yläpinta, johon tilassa olevan kaasun paine kohdistuu 30 ja joka mäntä voi liikkua alaspäin mainitussa tilassa ole van kaasun paineen alaisena, että mainittu tila on yhteydessä kaasuputkeen männässä olevan rajoitetun aukon (62) välityksellä kaasun syöttämiseksi kaasuputken yläpäähän mainitun tilan ja mainitun aukon kautta, ja että liikkuva 35 seinämälaite käsittää kalvon (59), joka on yhdistetty mäntään (60) männän palauttamiseksi yläasentoon reiässä (19), kun kaasun paine mainitussa tilassa loppuu. 21 78382

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite (80) pullon tukemista varten on tarkoitettu tukemaan pulloa kaulasta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että laite pullon tukemista varten käsittää kauluksen (80), joka on kaasunruiskutuslaitteen ympärillä lähellä tiivistyslaitetta ja käsittää pistin-tyyppisen kytkennän pulloon.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite yh- 10 distelmänä pullon kanssa, tunnettu siitä, että siinä on kaulaosa (81), jossa on useita, siihen kiinteästi liittyviä, toisistaan erillään olevia, kaulaosan ympärille sovitettuja ulokkeita (84)» jotka suuntautuvat sivuttain siitä ulospäin ja toimivat yhdessä karbonointi-15 laitteen pullon tukilaitteen (80) vastaavien pistinlovien (85) kanssa.

7. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen laite, jossa on kaasunsyöttölaite (17) kaasun johtamiseksi ruiskutuslaitteeseen paineistetusta kaasulähteestä ja 20 venttiililaite (12), joka sisältyy kaasunsyöttölaittee-seen, sen läpi menevän kaasuvirtauksen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että siinä on estolaite (27), joka on järjestetty estämään venttiililaitteen avautuminen, jos laite on kallistettu normaaliin toiminta-asentoon nähden, 25 jossa se on tarkoitettu käytettäväksi, useammassa kuin yh dessä tietyssä kulmassa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiililaite (12) avataan siirtämällä venttiilin käyttöosaa (22), ja että estolaite käsit- 30 tää voimansiirto-osan (30), joka on sijoitettu venttiilin käyttöosan ja venttiililaitteen väliin venttiilinavaus-voiman siirtämiseksi käyttöosasta venttiililaitteeseen, voimansiirto-osan ollessa järjestetty siirrettäväksi pois käyttöosan ja venttiililaitteen välisestä voimansiirto-35 kosketuksesta, kun laitetta kallistetaan enemmän kuin määrätyn kulman verran. 22 78382

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on tuuletuskanava (76), joka on rajattu tiivistyslaitteella (61, 64), pullon sisäpuolen saattamiseksi yhteyteen ilmakehän 5 kanssa, kun tiivistyslaite tarttuu pullon kaulaan ja vent-tiililaite (79), joka reagoi pullossa olevan nesteen korkeuteen ja on järjestetty sulkemaan tuuletuskanava 176), kun pullossa on etukäteen määrätty nestekorkeus.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n - 10. e t t u siitä, että venttiililaitetta (79) käytetään uimurilla (77), ja että kaasunruiskutuslaite käsittää kaasuputken (65), ja että uimuri (77) ohjataan kaasuputkea pitkin liikkuvana.

11. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukai-15 nen laite, jossa kotelo (1) rajaa aitauksen (3) pulloa (5) varten, mainitun aitauksen käsittäessä liikkuvan sei-nämäosan (7; 100), joka on säädettävissä ensimmäisen asennon, joka mahdollistaa pullon sijoittamisen aitaukseen ja poistamisen siitä, ja toisen asennon välillä, jossa pullo 20 on pääasiassa aidattu, ja jossa kaasunsyöttölaite kaasun johtamiseksi ruiskutuslaitteeseen paineistetusta kaasuläh-teestä sisältää venttiililaitteen (12) ruiskutuslaitteeseen menevän kaasuvirtauksen ohjaamiseksi ja venttiilin venttiililaitteen avaamiseen tarkoitetun käyttölaitteen 25 (23), tunnettu siitä, että siinä on lukituslaite (44, 45, 46; 47, 49), joka on kytketty aitauksen mainitun liikkuvan seinämän (7, 100) ja venttiilin käyttölaitteen (23) välillä, mainitun lukituslaitteen salliessa venttiililaitteen avaamisen vain silloin, kun liikkuva seinämä 30 (7, 100) on mainitussa toisessa asennossa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu poistoventtiili (70, 71), joka toimii kaasun paineen lopettamiseksi pullossa, ja että poistoventtiilin käyttöosa (54) on kytketty liik- 35 kuvaan seinämään (7) niin, että poistoventtiili (70,71) on suljettu, kun liikkuva seinämä (7) on toisessa asennossa ja avautuu säädettäessä liikkuva seinämä toisesta asennosta ensimmäiseen asentoon. 23 78382