FI77554C - Cellulaert mobilradiotelefonsystem med gemensamt anropningssystem foer meddelandeservice. - Google Patents

Description

, 77554

Solurakenteinen autoradiopuhelinjärjestelmä, jossa on yhteiskutsujärjestelmä sanomapalvelua varten Tämä keksintö koskee suurkapasiteettista, kanavat uu-delleenkäyttävää, autoradiopuhelinjärjestelmää, joka tuottaa sekä tavanomaista tilaajien radiopuhelinpalvelua että sanomatyyppistä radiopuhelinpalvelua.

Aikaisemmat radiopuhelinjärjestelmät tavallisesti antavat erillisen dupleksikanava-taajuusparin liikkuvaa asemaa kohden kullakin palvelualueella (tyypillisesti kaupunki-) tilaajien tavanomaisia radiopuhelinviestejä varten. Täten tällainen taajuuspari tarvittiin jokaista yksityistä liikkuvaa yksikköä varten konferenssikutsussa eli -puhelussa kysymyksessä olevalla tietyllä alueella. Samalla tavoin nykyisissä suurkapasiteettisissa radio-puhelinsolujärjestelmissä tarvitaan erillinen kanava jokaista yksilölliseen kutsuun taikka konferenssikutsuun osallista liikkuvaa yksikköä kohden, mutta tämä on vähemmän merkittävä epäkohta kanavien toistokäyttö-solujärjestelmissä kuin muissa radiopuhelinjärjestelmissä johtuen solurakenteen radiotaajuuksien tehokkaasta käytöstä.

Sanomajärjestelmässä voi olla tarpeen lähettää viesti joko yhteen liikkuvaan yksikköön tai liikkuvien yksiköiden joukon ryhmälle; viimeksi mainitussa tapauksessa ryhmällä voi olla eri koko eri aikoina. Yksikköjoukon ryhmän liikkuvat yksiköt, kuten yksiköt taksipalvelussa, myyntivoimassa taikka kunnallispalvelujoukossa voivat myös olla sirotellut laajalti erillisiin maantieteellisiin paikkoihin. Esillä oleva keksintö kohdistuu ensi sijaisesti viimeksi mainittua tyyppiä olevaan sano 2 77554 mapalveluun, jossa joukkokutsu voidaan tehdä useille yksiköille ja erityisesti järjestelmään, joka tuottaa sellaista palvelua ja joka pystyy myös tuottamaan tavanomaista, ei sanomaluonteista radiopuhelinpalvelua.

Yksi tavallinen tyyppi radiosanomajärjestelmiä käyttää yhtä kanavaa tiettyä joukon ryhmää varten ja liikkuvat yksiköt kuuntelevat kaikkia viestejä, jotka on lähetetty joukolle. Yhden liikkuvan yksikön käyttäjä, joka haluaa vastata, painaa puhekytkintä (PTT) yksikön lähettimen aktivoimiseksi samalle kanavalle. Tämä sanoma-kanava on kuitenkin pois muiden käyttäjien käytettävistä sanomapalveluun tai muihin tarkoituksiin kautta koko liikkuvan palvelun alueen.

USA-patentissa 2 685 642 on käsitelty solutyyppistä sanomajärjestelyä, jossa viereiset solut käyttävät eri taajuuskanavia rajoitetusta kanavajoukosta, mutta on mahdollista uudelleenkäyttää kanavajoukot saman palvelualueen ei-viereisissä eri osissa. Tässä tapauksessa liikkuvan yksikön käyttäjän on oltava tietoinen eri solujen rajoista ja neuvottava joukon sanomanantajaa, kun tällainen käyttäjä siirtyy uuteen soluun. Ei-sanoma-toi-mintaa eikä joukkokutsutoimintaa ole käsitelty.

USA-patentin 3 786 199 mukainen sekaliikenteinen mobiili radiopuhelinjärjestelmä käsittää yhdistetyn puhelin-ja sanomapalvelun samassa taajuuskanavaympäristössä.

Tämä patentti käsittelee kuitenkin tilannetta, jossa sanomanlähettäjä haluaa osoittaa sanoman joukon yhdelle yksikölle eikä käsittele joukkokutsutilannetta, jossa sanomanlähettäjän on osoitettava sanoma useille liikkuvien yksiköiden käyttäjille yhdessä kutsussa.

Toisaalta suurkapasiteettisessa, kanavat uudelleen käyt- 3 77554 tävässä solujärjestelmässä on tavallisesti ajateltu, että joukon kullakin kuuntelevalla ja vastaavalla yksiköllä tulee olla oma dupleksikanavansa sanomanantajan joukkokutsun aikana. Tämän tyyppisessä järjestelyssä tarvitaan siten eri dupleksikanava liikkuvaa yksikköä kohden järjestelmän tietyn soluryhmän sisällä. Tämä pyrkii vaatimaan useita kanavia joukkokutsun aikana.

On myös tosiseikka, että konferenssi-rinnakkaisjärjestelyjä tarvitaan, jotta sanomanlähettäjä ja joukko pystyisivät kuuntelemaan kaikkia kutsuja ja sellaisten konferenssilaitteiden kustannukset asettavat rajan sen joukon koolle, joka voidaan taloudellisesti yhteenkyt-keä tiettynä ajankohtana. Konferenssikytkentää käytettiin, koska joukon sanomaliikennekäytännössä oli havaittu, että joskus on suositeltavaa antaa koko joukon tai olennaisen osan joukkoa kuunnella joukkokutsuja ja kaikkia vastauksia. Tämä tekee mahdolliseksi esimerkiksi joukon eri yksiköiden käyttäjien mitoittaa läheisyytensä siitä pisteestä, johon sanoma annetaan ja päättää, sen jälkeen kun ensimmäinen vastaava yksikkö on vastannut, onko myös heidän tarjouduttava osallistumaan vaiko ei.

Yksi perustavaa laatua oleva, mobiili, radiopuhelin, kanavat uudelleen käyttävä tämän tyyppinen solujärjes-telmä on kuvattu aikakauslehdessä Bell System Technical Journal, tammikuu 1979, Voi. 58, n:o 1. Sanomapalvelun tarkastelu tällaiselle järjestelmälle on raportissa "High Capacity Mobile Telephone System Technical Report", jonka on tuottanut Bell Laboratories ja joka on arkistoitu 20 joulukuuta 1971 Federal Communication Comission docket 18262. Katso esimerkiksi sivuja 1-4 - 1-7 ja 3-58 tässä raportissa.

Esillä olevan keksinnön yhdessä kuvaavassa suoritusmuodossa edellä mainitut joukkokutsupulmat kanavat uudel- 4 77554 leen käyttävissä solujärjestelmissä on lievitetty kytkemällä yhteiskutsuja lähettävä kutsunohjausasema ohjausasemän kautta liikkuvien yksiköiden joukon eri osille eri tavoin. Ohjausasemaan sisältyy kaksi tulo/-lähtöporttia, jotka on kytketty yhteen kaksisuuntaista signaalikommunikaatiota varten ja lisäksi nämä signaalit on jakopiirien solmun kautta kytketty ohjausaseman useisiin lähtöportteihin.

Kysymyksen ollessa yhteiskutsusuoritusmuodosta sanoman lähettäjä on kytketty yksisuuntaista kommunikaatiota varten joukon liikkuviin yksiköihin yhteiskuuntelukana-valla jokaisella alueella, jolla joukon liikkuvat yksiköt ovat aktiivisia. Sellaista yhteiskuuntelukanavaa käytetään yhteisenä kaikille joukon liikkuville yksiköille tällaisella alueella. Nämä yhteiskuuntelukanavat ovat varattuina vain yhteiskutsuviestin aikana ja niitä voidaan käyttää muina aikoina normaaliin radiopuhelinpal-veluun. Sanomanantaja on kaksisuuntaisesti kytketty vastaaviin liikkuvien yksiköiden käyttäjiin, jotka haluavat kaksisuuntaista kommunikaatiota ja vielä yksi kytkentä on muodostettu kaksisuuntaisesta kytkennästä yksisuuntaiseen kytkentään, niin että vain kuunteleva osa joukosta pystyy kuuntelemaan kaksisuuntaisen kommunikaation molempia puolia yhden tai useamman yksikön vastatessa.

Kuvio 1 on lohkokaavio soluradiopuhelinjärjestelmästä, jossa on käytetty esillä olevaa keksintöä.

Kuvio 2 esittää prosessivuokaaviota palveltaessa jouk-kokutsua kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä.

Kuvio 3 on lohko ja johtokaavio modifioidusta osasta kuvion 1 mukaista järjestelmää.

Kuvio 4 on lohko ja johtokaavio tunnetusta liikkuvasta asemasta, jota voidaan käyttää kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä.

5 77554

Kuvio 5 on prosessivuokaavio kuvion 4 mukaiselle liikkuvalle asemalle varustettuna joukkokutsufasiliteetilla.

Kuvion 1 mukaista järjestelmää käsitellään kuvion 2 esittämän prosessivuokaavion yhteydessä. Kuviossa 1 on kaksi joskus tukiasemiksi kutsuttavaa solualuetta 10 ja 20 sen tyyppisestä kanavat uudelleen käyttävästä soluraken-teisesta matkapuhelinjärjestelmästä, joka on kuvattu edellä mainitussa Bell System Technical Journalissa (BSTJ), kytketty matkapuhelimen kytkentäasemaan (MTSO) 30. Nämä elementit vastaavat esimerkiksi niitä, jotka tässä julkaisussa on esitetty kuviossa 1 sivulla 11 ja kuviossa 2 sivulla 74. Kirjallisuudessa on usein tehty ero keskus-herätettyjen kutsujen ja nurkkaherätettyjen kutsujen välillä. Keskusherätetty solu on kuvattu sellaiseksi, jolla on ympärisäteilevä antenni, joka sijaitsee solun keskellä, kun taas nurkkaherätetty solu on sellainen, jossa on kolmisuuntaiset antennit sijoitettuina vuorottaisiin kärkiin. Tosiasiassa voidaan jokaista solu järjestelmää tarkastella likimääräisesti keskeltä herätettyinä soluina riippumatta soluissa sijaitsevien antennien suuntaominaiskäyristä.

Sen vuoksi selitetään esillä oleva keksintö pääasiallisesti viitaten keskeltä herätettyyn muotoon.

Paikallinen, luokan 5 kytkentäasema 31 on myös kytketty MTSO 30seen. Sekä MTSO 30 että asema 31 tuottavat kaksi johtimisia piirikytkentäfunktioita. Kunkin solun sijaintipaikassa on käytettävissä useita radiopuhelinkana-via radiolinkkien aikaansaamiseksi palvelemaan järjestelmän liikkuvia yksiköitä kuten 11 ja 12 solun 10 (tukiaseman 10) sijaintikohdan vieressä ja yksiköitä 21 ja 22 tukiaseman 20 vieressä. Kukin tällainen kanava on varustettu lähettimellä ja vastaanottimella niihin liittyvine antenneineen ja kytketty nelijohdin- 6 77554 siirtotiellä sopivaan yhdysjohtopiiriin 32 MTSO:ssa. Vain yksi sellainen äänikanava lähetin-vastaanotin yhdistelmä ja siihen liittyvä nelijohdinfasiliteetti on kuvattu kullekin tukiasemalle tarkoituksella välttää piirustuksen tarpeetonta monimutkaisuutta. Täten lähetin 13 ja vastaanotin 14 tukiasemassa 10 on kytketty MTSO 30reen nelijohdinlaitteilla 15, kuten esimerkiksi T-kanava ja D-kanava laitteilla. Samalla tavoin tukiaseman 20 lähetin 23 ja vastaanotin 24 on kytketty MTSOrhon nelijohdinlaitteilla 25.

Datakommunikaatio MTSO 30:n ja asianomaisten tukiasemien palvelemien liikkuvien yksiköiden välillä muodostetaan datalinkkiohjauslaitteella 33 MTSOrssa ja joh-dindatalinkeillä 34 ja 35 asianomaisiin ohjaimiin ja asetteluradioihin 16 ja 26 kuvatuissa tukiasemissa. Ohjain ja asetteluradiot muodostavat asettelukanava-radiolinkin kaikkiin liikkuviin yksiköihin asianomaisissa soluissa kuten on selitetty edellä mainitussa BSTJ julkaisussa.

Lyhyesti sanottuna virittää työskentelevä liikkuva yksikkö itsensä sen alueen tukiaseman asettelukanavalle, jolla liikkuva yksikkö sattuu sijaitsemaan, tarkoituksella kuunnella hakuviestejä, jotka on suunnattu siihen datalenkkiohjauslaitteesta 33. Liikkuva yksikkö, joka toteaa yksikkönumeronsa hakuviestissä, automaattisesti lähettää takaisin vastausviestin asettelukanavalla; ja vastaanottaessaan vastauksen laitteessa 33, MTSO tuottaa toisen viestin, käskien liikkuvan yksikön palauttamaan itsensä osoitetulle dupleksikanavalle, jota käytetään solussa, jossa yksikkö sijaitsee. Sen jälkeen kun palaaminen on tullut loppuun suoritetuksi, etenee järjestelmän prosessi hälyttääkseen liikkuvan yksikön käyttäjän valmisteluna kutsukytkennän muodostamiselle 7 77554 MTSO:n ohjauskompleksin 45 ja kytkentäverkon 44 kautta. Samalla tavoin liikkuvan yksikön aloittama kutsu aloitetaan yksikön käyttäjän toimesta esim. nostamalla kuulopuhelin ja siten aiheuttamalla se, että yksikkö automaattisesti lähettää puhelupyyntödatasignaalin asettelukanavalla MTSOrhon. Myös tässä tapauksessa MTSO 30 reagoi käskemällä liikkuvan yksikön automaattisesti palaamaan osoitetulle dupleksikanavalle tarkoituksella, että asettelun muut toiminnat etenevät normaalin kahden osapuolen puhelukutsun mukaisesti. Prosessia tavallisten radiopuhelinkutsujen, jotka ovat liikkuvalta asemalta lähteneitä ja liikkuvalle asemalle päättyviä kutsuja normaalissa solujärjestelmässä sekä muodostumassa olevien kutsujen valvontaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty edellä mainitussa BSTJ julkaisussa esimerkiksi sivuilla 47-55, 61-68, 77, 154 ja 158. Sivu 138 tässä julkaisussa sisältää kaavion liikkuvan aseman loogisesta yksiköstä.

MTSO 30:ssa yhdysjohtopiiri 32 suorittaa tyypillisen kaksijohdin/nelijohdin muutoksen normaaliin puhelintekniikassa käytettyyn tapaan käyttämällä hydridipiiriä, joka on joko muuntajatyyppiä tai vastustyyppiä; ja MTSO:n kytkentäosassa kaksijohdinpiirit kytketään tarpeen mukaan yhdistämään tukiaseman yhdysjohdot toiseen taikka kiinteään puhelinverkkoon, jota piirustuksessa edustaa asema 31. Kytkettyjä yhteyksiä kuviossa 1 edustaa kaaviollisesti suorakulmainen U-muotoinen välikyt-kentä, kuten kytkennät 36 ja 37 laitteita 15 ja 25 varten, jotka lähtevät tukiasemista 10 ja 20. Kuvatuille yhdysjohdoille on esitetty vain yhdysjohtopiirit.

Yksi puhelinverkon tilaajista, jolla on pääsy verkkoon luokan 5 aseman 31 kautta on liikkuvien yksikköjen joukon sanomanlähetysasema 39, joka usein tarvitsee 77554 yhteyden useihin liikkuviin yksiköihin kaikista taikka merkittävästä osasta liikkuvien yksikköjen koko joukkoa, joihin sanomanlähettäjä liittyy. Mikä tahansa yksiköistä voi olla jossakin solussa tai jonkin solun läheisyydessä, jotka solut peittävät koko sen maantieteellisen alueen, joka kiinnostaa sanomanlähettäjää. Tämä alue voi käsittää kaikkien solujen alueen tai osan kaikkien solujen alueesta tietyn alueen mobiilipalveluiden solu-alueella.

Joukkokutsun aloittamiseksi sanomanantaja aloittaa nume-rolevyllä tai muutoin yhden tai useamman koodin lähettämisen kutsuakseen köko joukkoa tai ennaltamäärättyä osaa siitä, joukon ryhmää. Tällaisesta koodista on seurauksena pääsy aseman 31 ja yhdysjohtosiirtotien 41 lävitse asemaan MTSO. Paikallisaseman kytkentä- ja valvontafunktiot suorittaa yhdysjohtopiiri (releistö) 42, jolla on rajapinta yhdysjohtojen 41 kanssa.

MTSO 30:ssa yhdysjohtopiiri 32 muuttaa signaalitien takaisin kaksijohdinmuotoon. Kytkettävä piiri 43 on tehty yhteen kaksijohtimiseen sisäänmeno/ulostulo-yhdis-tämisporttiin kaksisuuntaisessa konferenssipiirissä tai sillassa 46. Tämä piiri on edullisesti kuusiportti-nen piiri, jonka tyyppi on ennestään tunnettu ja joka sallii kolmen tai useamman piirin kytkemisen yhteen kommunikoimaan tavalla, joka sallii johonkin porttiin johdetun signaalin aiheuttavan vastaavat ulostulosignaalit piirin kaikissa muissa porteissa. Yksi esimerkki tällaisesta sillasta on esitetty artikkelissa "A Multi-port Telephone Conference Bridge", kirjoittaja W.P. Kuebler, sivut 168-172 aikakauslehdessä IEEE Transactions on Communications, Voi. COM 16, helmikuu 1968.

Kuusiporttisen piirin 46 lisäportti on toisen kytkettä- 9 77554 vän piirin 4 7 kautta kytketty sisäänmenoon vahvistimessa 48, joka on tandemkytketty virtavahvistusta varten tämän piirin ja signaali-ulostulosolmun 49 väliin. Erilliset haarapiirit, joihin kuhunkin sisältyy eristävä vastus, on kytketty solmusta 49 asianomaisten kytkimien, kuten kytkimen 37 kautta laitteisiin, jotka muodostavat yhteyden jokaiseen soluun sanomanlähettäjän intressialueella. Jokainen näistä yhteysteistä on samanlainen kuin on kuvattu yhteydelle 37 ja tukiasemalle 20. Yksi sellainen yhteys on myös muodostettu solmusta 49 tukiasemaan 10, vaikka tätä ei ole nimenomaan esitetty piirustuksessa. Vain yksi sellainen kytkentä on tarpeen solmusta 49 lähettimeen kussakin palvelualueessa, jotka kuuluvat joukkokutsuun, riippumatta joukon niiden liikkuvien yksiköiden lukumäärästä, jotka voivat olla tällä alueella kysymyksessä olevan kutsun ajankohtana. Kukin näistä kytkennöistä tuottaa signaalit kanavalähettimel-le solun joukkokuuntelukanavaa varten. Kuviossa 1 tätä kanavaa tukiasemassa 10 on merkitty fFCio' ja tukiase-massa 20 fpc20·

Kun kuvattuja laitteita käytetään edellä selitettyyn joukkokutsuun, ei käytetä tukiaseman vastaanotinta sille kanavalle, jota käytetään joukkokutsuun jokaisessa solussa, kuten esimerkiksi vastaanotinta solussa 20. Kuvatussa suoritusmuodossa tämä johtuu osaksi vahvistimen 48 lävitse tapahtuvan yhteyden yksisuuntaisesta luonteesta ja osaksi siitä, että joukon liikkuvat yksilöt ovat siten ohjatut, että niiden lähettimet ovat kykenemättömiä, kun ne on viritetty solun joukkokuuntelukanavalle.

Reagoiden sanomanantajan aloittamaan kutsuun joukon kaikille yksiköille tai osalle niistä, kuten on osoitettu kuviossa 2, MTSO hakee joukkoa joukkohakuviestillä FP eri solujen asettelukanavilla. Tämä viesti muodostuu edullisesti erillisestä asettelukanava-dataviestistä, 10 77554 joka on osoitettu joukon jokaiselle liikkuvalle yksikölle ja lähetetty peräkkäin kaikille yksiköille. On tietysti myös mahdollista lähettää yhteinen tunnistettava joukkokoodij mutta erillisten osoitteiden käyttäminen on riittävän nopeaa useimmissa tapauksissa, esim. noin yksi sekunti 20 yksikön joukon osoitteita varten. Kuvatut joukkokutsukytkennät asetellaan edullisesti MTSO:ssa joka kerran kun joukkokutsu tehdään ja kun nämä kytkennät eivät ole tällaisessa käytössä, ne yleensä ovat käytettävissä ei-sanoma-radiopuhelinpalveluun tai muiden joukkojen käyttöön.

Joukon kaikki työskentelevät liikkuvat yksiköt, jotka vastaanottavat joukkohaun asianomaisten solujen asette-lukanavilla, vastaavat (reagoivat) automaattisesti tapaan, joka on tavallinen liikkuville yksiköille kanavat uudelleen käyttävässä solujärjestelmässä. MTSO 30 havaitsee (ilmaisee) asianomaiset vastaukset joukkohakuun ja osoittaa kunkin vastaavan yksikön joukkokutsukanaval-le, so. fpCjLQ tai fpc20 kuviossa 1' solussaan (suurin solu, jossa yksikkö sijaitsee, jos sen sijainti sattuu olemaan sellainen, että sitä palvellaan useamman kuin yh-denkokoisilla soluilla) vain-kuuntelu-muodossa. Vain-kuuntelu-muoto tarkoittaa, että kanavan uudelleenviri-tyskäsky käskee liikkuvan yksikön pitämään lähettimensä ei-kykenevässä tilassa jopa uudelleenvirityksen jälkeen. Jokainen joukon liikkuva yksikkö sitten tallentaa asianomaisen asettelukanava-identifikaationsa, palauttaa vas-taanottimensa osoitetulle joukkokuuntelukanavalle ja synnyttää uniikin kuuluvan hälytyssignaalin informoimaan käyttäjälle, että joukkokutsu on tulossa. Käyttäjä voi kuunnella joko kaiutinta taikka kuulopuhelimellaj mutta hänen reagointiaan hälytykseen ei lähetetä MTSOihon.

Sopivan väliajan kuluttua joukkohakuviestin lähettämi- il 77554 sestä, esim. neljän sekunnin kuluttua lähettää MTSO "antaa mennä" äänen sanoma-aseman toimihenkilölle. Sitten sanomanantaja lausuu aiotun joukkokutsuviestin, joka kuviossa 1 esitetyn kaksisuuntaisen piirin 43 kautta lähetetään konferenssipiiriin 46 ja sieltä yksisuuntaisen yhteyden, johon sisältyvät vahvistin 48 ja solmu 49, kautta asianomaisiin soluihin.

Kun liikkuvan yksikön käyttäjä haluaa vastata joukko-kutsuviestiin, aloittaa hän "kuulokkeen nosto" proseduurin. Vaihtoehtoisesti, jos kuuloke jo on nostettuna liikkuvassa yksikössä, käyttäjä aloittaa proseduurin kuulokekannatinkytkimellä. Tämä kuulopuhelimen nosto-signaali liikkuvan yksikön käyttäjältä aiheuttaa edullisesti kuvion 5 mukaisesti sen, että yksikkö tallentaa nykyisen kanavaviritysosoituksensa ja sitten kääntyy asettelukanavalle, jonka numero oli aikaisemmin viety muistiin. Uudelleenvirityksen jälkeen yksikkö automaattisesti varaa vastakkaisen suunnan tätä dupleksikanavaa varten tavalliseen tapaan kanavat uudelleen käyttävissä solujärjestelmissä, kuten on kuvattu edellä jo mainitussa BSTJ-julkaisussa. Yksikkö lähettää datatyyppisen pal-velupyyntöviestin pyytäen kanavakytkentää kutsun tekemiseksi. Järjestelmä tunnistaa, että liikkuva yksikkö on joukon yksikkö ja automaattisesti, ilman että liikkuvan yksikön käyttäjän tarvitsee käyttää numerolevyä, järjestää normaalin dupleksin radiopuhelinkanavan, esim. kanavan fRgp kuviossa 1, joka käyttää hyväksi lähetintä 13 ja vastaanotin 14 tukiasemassa 10, kytkettäväksi kuu-siporttisen konferenssipiirin 46 porttiin. Sen jälkeen kun liikkuva yksikkö on lähettänyt palvelukutsuviestin, se automaattisesti ja odottamatta MTSO:n kanavaosoi-tusvastinetta, palauttaa itsensä vain-kuuntelu-muotoon aikaisemmin tallennetulle joukkokuuntelukanavalle. Vaihtoehtoisesti voidaan prosessi järjestää jättämään pois 12 77554 viimeinen paluuvaihe; mutta sen käyttö on edullista, jos kysymyksessä olevassa sovellutuksessa voi olla tärkeää viivyttää MTSOrn reagointia ja tänä viivytysaika-na liikkuvan yksikön käyttäjä voisi menettää jonkin tärkeän lähetteen, joka lähetetään joukkokuuntelukanavalla.

Tällä aikaa MTSO käsittelee kanava- tai palvelupyyntö-viestiä, joka vastaanotettiin liikkuvasta yksiköstä 12, valitsee käytettävissä olevan kanavan tukiasemalta 10 ja lähettää sykäyksillä (blank-and-burst) viestin liikkuvalle yksikölle joukkokuuntelukanavalla fpC1g kuten normaalissa liikkuvan yksikön kuulopuhelimennostotoimin-nassa, joka on kuvattu mainitussa BSTJ-julkaisussa ja ohjaa liikkuvan yksikön nyt uudelleenvirittymään uudelle dupleksi äänikanavalle. MTSO myös kytkee solun yhdys-johdon viimeksimainitulle kanavalle konferenssipiirin 46 porttiin. Sykäysdataviesti on nopea dataviesti, jonka bittinopeus on paljon suurempi kuin Nyquist-nopeus äänisignaalille. Tämä viesti voidaan kuulla vain napsahduksena normaalille liikkuvan yksikön käyttäjälle; mutta itselleen liikkuvalle yksikölle viesti sisältää riittävästi informaatiota mahdollistaakseen kuvatun uudel-leenvirityksen. Tämän johdosta joukon vastaava liikkuva yksikkö nyt virittyy sille äsken osoitetulle dupleksi-kanavalle ja synnyttää kuuluvan hälytyssignaalin infor-moidakseen käyttäjälle, että yhteys on täydellinen. Liikkuvan yksikön käyttäjä ja sanomanlähetysaseman toimihenkilö nyt keskustelevat kaksisuuntaisesti samalla kun muut aktiivisesta joukosta kuuntelevat heitä molempia kytkennällä sillasta 46 vahvistimen 48 kautta.

Edellä kuvattu järjestely sallii sen, että sanomanlähe-tysasema 39 lähettää viestejä joukon kaikille liikkuville yksiköille kuvion 2 esittämällä prosessilla tuki-asemalähettimien kautta kunkin tukiaseman joukkokuunte- 13 77554 lukanavalla. Kuitenkin siitä syystä, että yhteydet MTSO 30:ssa ovat kytkettäviä, on tämä kanava myös muutoin yleensä käyttökelpoinen tavalliseen, ei-sanoma-pu-helinpalveluun, kun joukkokutsu ei ole käynnissä. Samalla tavoin voidaan tiestysti mitä tahansa käytettävissä olevaa puhekanavaa tukiasemaan käyttää edellä kuvattua joukkokutsujärjestelyä varten.

Jos mitään joukkokutsua ei ole käynnissä tiettynä ajankohtana, ei mikään kuvatuista MTSO:n kytkttävistä kytkennöistä ole varattu. Silloin joukon liikkuvan yksikön käyttäjä, joka haluaa yhteyttä sancmanlähettäjään, menettelee kuten edellä, so. kuin vastaisi joukkokutsuun aloittamalla proseduurin kuulopuhelimen nostolla. Nyt kuitenkin järjestelmä tunnistaa sen, että vastaanotettu data-viesti solun asettelukanavalla on joukon yksiköstä ja tunnistaa edelleen, että joukon sanomanlähetysasema 39 ei ole yhdistettynä konferenssisiltaan 46. Silloin järjestelmä aloittaa normaalin prosessin ei-sanoma-tyyppi-selle, liikkuvalta asemalta lähtevälle kutsulle; mutta tässä tapauksessa se automaattisesti kytkee sanomanlä-hetysaseman 39 konferenssipiiriin 46 sekä yhteyden 36 laitteista 15 samaan konferenssipiiriin, kun sanomanan-taja siirtyy kuulopuhelin-nostettu-tilaan (vastaustilaan).

Jos liikkuva yksikkö haluaa kommunikoida joukon kanssa taikka joukon jonkin muun yksikön kanssa, kun joukkokutsu ei ole käynnissä, kysymyksessä oleva käyttäjä aloittaa kutsun sanomanlähettäjälle juuri siten kuin edellä selitettiin ja pyytää sanomanlähettäjää muodostamaan rajoitetulle ryhmälle osoitetun joukkokutsun, johon ryhmään kuuluvat vain asianmukaiset (sopivat) liikkuvat yksiköt. Olettaen, että kysymyksessä on kutsu vain yhdelle yksikölle, toisen yksikön käyttäjä, kuullessaan joukkokutsu-viestin, aloittaa proseduurin kuulopuhelimen nostamisella saadakseen dupleksiyhteyden konferenssipiiriin 46 ja 14 775 5 4 suorittaa kaksisuuntaisen keskustelun ensimmäisen liikkuvan yksikön käyttäjän kanssa sanomaniähettäjän kuullessa tämän puhelun.

Vaihtoehtoisesti voidaan MTSO 30:n ja joukon yksikön ohjausohjelma tietysti rakentaa sallimaan joukon liikkuvan yksikön aloittamaan kutsu joko sanomanlähettäjälle taikka asemalle sanomanlähetysjoukon sisällä taikka ulkopuolella samalla tavoin. Tämän tekemiseksi joukon yksikön käyttäjä valitsee asianomaisen kutsukoodin kummassakin tapauksessa; ja järjestelmä käsittelee tulevaa dataviestiä samalla tavoin kuin tulevaa viestiä joltakin toiselta liikkuvalta yksiköltä, joka ei ole joukossa, sen jälkeen kun se on todennut, että mitään joukkokutsua ei ole käynnissä. Sitten kutsun rakentamisprosessi jatkuu normaaliin tapaan, kuten edellä jo selitettiin solu-järjestelmälle yleensä, paitsi että kun sanomanantajaa kutsutaan, niin joukon yksikkö ja sanomanantaja kytketään sillan 46 kautta. Edellä esitetystä on ilmeistä, että joukon liikkuva yksikkö voi suorittaa edellä kuvatut ohjausasemafunktiot joukkokutsujen tekemiseksi yksinkertaisesti valitsemalla samat tai samanlaiset valintakoo-dit. Tällaisissa tilanteissa yksikkö panee alulle ei-sanoma-kutsun ja sille osoitetaan dupleksikanava, joka sitten kytketään konferenssipiiriin 46 ja vahvistimeen 48 joukkokutsua varten sen sijaan, että tai sen lisäksi että asema 39 kytketään viimeksimainittuihin elementteihin. Samalla tavoin sanomanantaja tai jokin käyttäjä, joka tuntee joukkokutsukoodit, voi panna alulle joukko-kutsut mistä tahansa asemasta yleisessä puhelinverkossa, jossa kuvion 1 mukainen järjestelmä on osana.

Jos jossakin sovellutuksessa halutaan konferenssikytken- tään useampia osapuolia kuin mitä piiri 46 sallii, voi daan lisätä lisää moniporttimoduuleja, kuten on selitet- 15 77554 ty edellä mainitussa Kueblerin paperissa. Vaihtoehtoisesti voi MTSO prosessi olla järjestetty totamaan, milloin kaikki piirin 46 portit on varattu ja sen jälkeen sijoittaa seuraavat palvelua tarvitsevat jonoon, käskeä joukon yksikön, joka on ollut piirissä 46 vähintään en-naltamäärätyn ajan, esim. 90 sekuntia, uudelleenvirit-tymään ja korvata kukin palautettu yksikkö jonossa olevalla yksiköllä.

Kuvio 3 kuvaa modifioitua osaa kuvion 1 mukaisesta järjestelmästä ja siinä on käytetty yksittäisiä viivoja kuvaamaan yksittäisiä johtimia (toisin kuin kuviossa 1, jossa yksi viiva kuvaa kaksijohtamista piiriä). Kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä vahvistin 48 on tandemkyt-ketty yksisuuntaiseen signaalitiehen ja tästä syystä sille on järjestetty normaali sisäänmenoimpedanssi, esim. noin 900 ohmia, normaalin puhelinverkkokäytännön mukaisesti. Kuviossa 3 on kuitenkin vahvistin 48' järjestetty sisäänmenoltaan suurimpedanssiseksi, esim. suuruudeltaan kertaluokkaa suuremmaksi kuin vahvistin 48 ja sen sisäänmeno on kytketty poikki kaksisuuntaisen piirin 43, joka kytkee sanomanantoaseman 39 signaalit yhteen porttiin konferenssisiliassa 46. Vahvistimen 48' ulostulo on kytketty kaksijohtimiseen piirisolmuun 49 kuten edellisessäkin tapauksessa. Tässä järjestelyssä sisältää vahvistimen 48' ulostulo signaalivaihteluita, jotka vastaavat piirin 43 kaikkia vaihteluita siitä riippumatta, edustavatko nämä vaihtelut ulostulevia sanomanantosig-naaleja joukolle vahvistimen 48' ja konferensSisilian 46 kautta, vaiko tulevia joukon liikkuvien yksiköiden signaaleja konferenssisillan 46 kautta sanomanantajalle. Täten vahvistin 48' kytkee kummasta tahansa suunnasta tulevat signaalit piiristä 43 joukkoon ja häiritsemättä näiden signaalien luonnetta piirissä 43.

16 77554

Kuvioissa 4 on esitetty yksinkertaistettu lohko- ja johtokaavio liikkuvasta radiopuhelinyksiköstä, jota käytetään kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä. Tämä kaavio on yksinkertaistettu versio esillä olevan keksinnön tarkoituksia varten, liikkuvalle lähetinvastaanottimel-le, joka on esitetty kuviossa 4 sivulla 128 ja osaksi kuviossa 9 sivulla 138 aikaisemmin mainitussa BSTJ-jul-kaisussa. Tässä kuvattua sanoma-joukko-kutsujärjestelyä varten on kuitenkin kuvion 4 loogisen yksikön ohjelmaa jonkin verran modifioitu, kuten seuraavassa selitetään. Nämä modifikaatiot voitaisiin myös toteuttaa erikoistarkoituksiin tehdyillä loogisilla piireillä taikka piirien ja ohjelman yhdistelmällä, kuten on selvää alan ammatti-miehille. Looginen yksikkö 51 muodostaa loogisen raja-pintajärjestelyn liikkuvan yksikön lähetinvastaanottomen muiden elementtien kanssa. Lähetin 52 ja vastaanotin 53 on erotushaaroituspiirin 56 kautta kytketty antennipäriin 57 ja 58. Antenni 57 tuottaa signaalilähetyksen lähettimen 52 sähköisille signaaleille. Jompaa kumpaa antenneista 57 ja 58 käytetään tiettynä hetkenä sähkömagneettisten signaalien vastaanottoon määrättynä signaaleilla, jotka on kytketty vastaanottimesta 53 muodostamaan loogiseen yksikköön 51 indikaatio vastaanotetun signaalin voimakkuudesta. Jokaisena ajankohtana, jolloin vastaanotetun signaalin voimakkuus putoaa alle ennalta määrätyn kynnyksen, looginen yksikkö ohjaa erotushaaroituspiirin 56 kytkemään toiseen mainituista kahdesta antennista.

Äänisignaalien lisäksi, joita lähetetään ja vastaanotetaan kuvion 4 mukaisella lähetinvastaanottimella, lähetetään ja vastaanotetaan myös datasignaaleja. Datasig-naalien lähetys voi tapahtua asettelukanavalla, jolle lähetinvastaanotin on viritetty, taikka se voi tapahtua sykäyksillä tavalla, jota edellä jo kuvattiin, äänikanavalla, jolle lähetinvastaanotin on viritetty. Vastaan- 17 77554 otetut dataviestit kytketään vastaanottimen 53 kautta loogiseen yksikköön 51 ja niiden sisältämää informaatiota käytetään ohjaamaan lähetinvastaanottimen eri osia. Esimerkiksi MTSOrsta vastaanotettuja virityskäskyjä käytetään ohjaamaan taajuussyntetisoijaa 59, joka vuorostaan määrää lähettimen 52 ja vastaanottimen 53 toimintataajuudet tietyllä kanava-asettelulla. Lisäksi tuottaa looginen yksikkö signaaleja lähettimelle 52 ja vas-taanottimelle 53 jomman kumman tai molempien niistä kytkemiseksi päälle tai pois päältä liikkuvan yksikön toimintavaatimusten mukaisesti kuvion 1 mukaisessa järjestelmässä, kuten edellä jo on selitetty. Looginen yksikkö 51 on myös kytketty liikkuvan yksikön käyttäjän ohjausyksikköön 60, johon kuuluu esimerkiksi tavallinen puhelimen kuulopuhelin 61 ja kaiutin 62. Tämä kaksisuuntainen kytkentä ohjausyksikön 60 ja loogisen yksikön 51 välillä muodostaa rajapintayhteyden käyttäjän ja lähetinvastaanottimen ohjauksen välillä ilmoittaakseen loogiselle yksikölle 51 eri avaimien ja kytkimien asemat ohjausyksikössä 60 ja mahdollistaakseen erityisten indi-kaattorivalojen syttymisen ohjausyksikössä eri tarkoituksia varten sekä antamaan käyttäjälle kuuluvat hälytys-signaalit soitto- ja muiden kuuluvien hälytyssignaalien ohella ilmaistakseen käyttäjälle eri funktioita, joita tapahtuu liikkuvassa yksikössä.

Kuviossa 5 on esitetty yksinkertaistettu prosessivuo-kaavio kuvion 4 mukaiselle liikkuvalle yksikölle. Vaikka suurin osa kuvatusta prosessista edustaa alalla tunnettua tekniikkaa, on tiettyjä, seuraavassa kuvattuja muutoksia otettu käyttöön kuvatussa prosessissa tai sen tietyissä osissa tarkoituksella saada aikaan liikkuvan yksikön yhteistoiminta sanoma-joukkokutsujärjestelmässä, joka on selitetty kuvioihin 1 ja 2 liittyen. Kun käyttäjä aluksi kytkee toimintajännitteen liikkuvalle yk- ιβ 77554 sikölle, tästä tulee toimiva yksikkö; ja tapahtuu joukko ensimmäisen tason toimintoja, kuten lähettimen saattaminen kantoaalto-pois-tilaan, loogisen yksikön tyhjääminen aikaisemmin varastoiduista valituista numeroista ja liikkuvan yksikön kutsutilan asettaminen epäaktii-viin tilaan.

Seuraavaksi tapahtuu alkuunpanotoiminta, jonka aikana liikkuva yksikkö tutkaa järjestelmän asettelukanavat pystyäkseen valitsemaan voimakkaimman niistä. Sitten liikkuva yksikkö virittää vastaanottimessa valitulle asettelukanavalle ja saavuttaa bitti- ja sanasynkroni-saation tullakseen kykeneväksi demoduloimaan vastaanotetut dataviestit. Prosessin aloittamisvaiheen aikana ja muiden vaiheiden suurimman osan aikana jokin useista erillisistä toiminnoista voidaan aloittaa loogisen yksikön toiminnan keskeytysten luontoisena kuten on esitetty kuviossa 5. Joihinkin näistä lisätoiminnoista sisältyy datalähetys ja -vastaanotto, erotuspiirin ohjaus, käyttäjän ohjausyksikön liitäntä, erilaiset ajastustoi-minnat ja äänikanavan valvonta.

Alkuunpanotehtävän tultua loppuun suoritetuksi prosessi tulee joutokäyntitehtävään, jossa looginen yksikkö vertaa vastaanotettuja liikkuvien yksikköjen osoitteita määrittääkseen sen, onko yksikköä haettu vaiko ei, ilmaisee. käyttäjän vaatimukset kutsun aloittamiseksi ohjausyksikön rajapinnan kautta, toteaa käskyt, jotka vaativat tiettyjä liikkuvan yksikön toimenpiteitä ja ilmaisee dataviestisanasynkronoinnin menetyksen. Lisäksi, joko ajoittaen tai vasteena vastaanotetulle käskylle, prosessi palaa aloitusvaiheeseen uudelleentutkatakseen asettelukanavat. Viimeksimainittu prosessisilmukka jatkuu käyttäjän toiminnan muodossa tai ilmaistun data-viestin muodossa olevan muun aktiviteetin puuttuessa, 19 77554 mitkä aktiviteetit aiheuttavat prosessin menon lähtö-sekvenssiin tai haunvastaussekvenssiin taikka käskyn-vastesekvenssiin.

Tullessaan lähtösekvenssiin liikkuva yksikkö jälleen tutkaa kaikki asettelukanavat/ valitsee yhden tarkkailua varten, saavuttaa databitti- ja -sanasynkronisaation, ilmaisee ja dekoodaa digitaalisen värikoodin identifioiden kuultavan tarkkailuäänen taajuuden, jota käytetään solussa, joka käyttää valittua asettelukanavaa, varaa paluuasettelukanavan kommunikaatiota varten liikkuvasta yksiköstä tukiasemaan, synnyttä palveluvaatimus-data-viestin ja lähettää sen tällä paluuasettelukanavalla ja vastaanottaa dataviestin ja toimii sen mukaisesti muodostaen äänikanavaosoituksen tai muun liikkuvan yksikön käskyn. Tässä lähtösekvenssissä kuten molemmissa muissakin jäljempänä selitetyissä sekvensseissä on tietyt ajat annettu sekvenssin ennaltamäärättyjen osien loppuun saattamista varten tarkoituksella estää liikkuvan yksikön toiminnan sopimaton lukittuminen johon kin kohtaan sen prosessia. Kun näiden toimintojen aika loppuu ilman ennaltamäärättyjen vaiheiden oikeaa loppuun saattamista, tekee liikkuvan yksikön prosessi silmukan takaisin alkuvaiheeseen. Tässä alkusekvenssissä liikkuvan yksikön, joka on viritetty joukkokuuntelukanavalle, prosessi lähettää vasteena kuulopuhelimen nostamiselle käyttäjän toimesta, joka pyrkii vastaamaan joukkokutsu-viestiin. Kuulopuhelimen nostaminen aktivoi ohjausyksikön liitäntätoiminnan, joka informoi loogiselle yksikölle, joka vuorostaan uudelleenvirittää lähetinvastaanotti-men solun asettelukanavalle. Palvelupyyntöviesti synnytetään ja se aiheuttaa sen, että MTSO asettelee dupleksi-radiokanavan liikkuvan yksikön kytkemiseksi tukiasemaan ja täältä konferenssisiltaan 46 MTSOtssa.

Hakuvastaussekvenssi on useimmissa suhteissa olennaisesi 20 7 7 5 5 4 sama kuin edellä mainittu lähtösekvenssi. Kysymyksen ollessa joukkohakuvastauksesfca sanoma-joukkokutsujärjestelmässä, eroaa hakuvastaussekvenssi lähtösekvenssistä siinä, että liikkuva yksikkö hakee osoitusta vain-kuun-telu-joukkokutsukanavalle. Tällainen osoitus aiheuttaa sen, että liikkuva yksikkö aktivoi taajuussyntetisoijan 59 yksikön uudelleenvirittämiseksi määrätylle joukkokuun-telukanavalle ja myös lähettimen 52 tekemiseksi kykenemättömäksi niin pitkäksi aikaa kuin yksikkö on viritetty tälle kanavalle. Sanomajärjestelmässä liikkuva yksikkö ei myöskään tuota mitään vahvistusta MTSOtlle siitä, että se tosiasiassa on uudelleenviritetty joukkokuunte-lukanavalle.

Käskynvastesekvenssissä liikkuva yksikkö suorittaa monia toimintoja, jotka jo on mainittu lähtösekvenssille ja hakuvastesekvenssille. Täten yksikkö tutkaa asette-lukanavat, saavuttaa bitti- ja sanasynkronisaation, dekoodaa digitaalisen värikoodin ja varaa paluuasettelu-kanavan. Tässä kohdassa käskynvastesekvenssiä palautetaan kuitenkin tukiasemalle vastaanotetun käskyn iden-tifiointiviesti käskyn vastaanoton vahvistamiseksi; ja prosessi tekee silmukan takaisin alkuvaiheeseen.

Sen jälkeen kun edellä mainittu hakuvastesekvenssi on tullut loppuun suoritetuksi ja kun liikkuva yksikkö on palannut sille osoitetulle äänikanavalle (joukkokuunte-lukanavalle kysymyksen ollessa sanoma-joukkokutsujärjestelystä) , prosessi etenee hälytystehtävään, missä liikkuva yksikkö synnyttää asianmukaiset kuultavat signaalit liikkuvan yksikön käyttäjän hälyttämiseksi tulevalle kutsulle ja ei-sanoma-palvelussa odottaa käyttäjän vastetta siihen asianmukaisella käyttäjän ohjausyksikön 60 käyttämisellä. Kun liikkuva yksikkö työskentelee joukkokutsujärjestelmässä, on hälytyssignaaleilla 21 77554 edullsiesti olennaisesti erilainen kuultava kuvio kuin hälytyssignaaleilla normaalia, ei-sanoma-radiopuhelin-palvelua varten. Täten liikkuvan yksikön käyttäjä voi suunnata huomionsa seuraaviin ääniviesteihin kuulopuhe-limen 61 tai kaiuttimen kautta, mutta hän tietää, että hän ei pysty tuottamaan välitöntä äänivastetta tulevaan viestiin ilman, että hän suorittaa tietyn sanomajärjes-telmätyyppisen toiminnan liikkuvassa yksikössä.

Hälytysvaiheen jälkeen joukkosanomapalvelussa ja odottamatta käyttäjän toimintaa ohjausyksiköllä 60 menee liikkuva yksikkö keskustelutehtävä-vaiheeseen. Vaikka keskustelutehtävän aikana liikkuvalla yksiköllä voidaan suorittaa suuri joukko vaihtelevia loogisia ja ohjaus-yksikkötehtäviä, on esillä olevalle sanomajärjestelmälle erityisen mielenkiintoinen kohta se, että käyttäjä passiivisesti kuuntelee vastaanotettua joukkokutsuääntä. Jos käyttäjä kuitenkin päättä vastata vastaanotettuun joukkokutsuun ja tuottaa kuulopuhelimen nostosignaalin osoitukseksi kuulopuhelimen nostamisesta, prosessi hyppää alkusekvenssiin, jonka aikana MTSO:lle informoidaan, kuten edellä jo selitettiin, tarve muodostaa erillinen dupleksi äänensiirtotie joukon vastaavan liikkuvan yksikön ja konferenssisillan 46 välille. Tämä toiminta tapahtuu häiritsemättä eri joukkokutsukanavien kytkentöjä järjestelmän kaikissa soluissa. Jos sanomanantaja menee kuulopuhelin-laskettuna-tilaan kun joukon liikkuva yksikkö on keskustelutehtävässä, synnytetään MTSOtssa purkamiskäsky, ja aikaansaadaan liikkuvan yksikön prosessi putoamaan purkaustehtävään.

Edellä esitetystä voidaan nähdä, että joukkokutsuosa järjestelmäkutsuproseduurista sisältää merkittäviä eroja normaaliin, ei-sanoma-tyyppiseen, solurakentei-seen puhelinproseduuriin nähden. Esimerkiksi useita 22 7 7554 liikkuvia yksiköitä, joista monet todennäköisesti sijaitsevat eri soluissa, haetaan sekvenssissä yhdellä kutsulla, joka aloitetaan yleisen puhelinjärjestelmän kiinteältä asemalta. Myös on useita joukon liikkuvia yksiköitä yhdessä solussa ohjattu yhteiselle äänikanavalle, so. joukkokuuntelukanavalle yhtä kutsua varten. Solura-kenteiselle sanomajärjestelmälle on myös ainutlaatuista se, että haettu liikkuva yksikkö uudelleenvirittyy osoitetulle äänikanavalle vain-kuuntelu-muotoon ja sillä vastaanottaa hälytyssignaalin, mitä seuraa ääniviestin vastaanottaminen ilman että tarvitaan liikkuvan yksikön vahvistusta siitä, että se on vastaanottanut hälytyssignaalin. Ei-sanoma-radiopuhelinjärjestelmät eivät salli sitä, että liikkuva yksikkö äänikanavalla, kuten joukko-kuuntelukanavalla, menee kuulo-puhelin-nostettu-tilaan aloittaakseen palveluvaatimuksen uudelleenvirityksestä eri äänikanavalle. Uutta on myös se, että joukon vastaava yksikkö tulee uudelleenviritetyksi dupleksiäänikana-valle, joka on kytketty joukon sanomanantajaan, ilman että on tarpeen lähettää erityinen koodi sanomanantajalle ja ilman että on tarpeen soitto-signaali yhteyden rakentamisen loppuun saattamiseksi. Erilaista on myös se, että solujärjestelmässä on kutsuyhteys useihin kuuntele-viin liikkuviin yksiköihin mutta ilman että käytettäisiin useita äänikanavia tätä kutsuyhteyttä varten.

On myös olemassa eroja tässä kuvatun sanomajärjestelmän ja tähän asti käytettävissä olleiden solutyyppisten sanoma jär j es telmien välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että ennestään tunnetuista solutyyppisistä sanomajärjestel-mistä puuttui mahdollisuus käyttää kanavaa palvelualueen solua kohden yhteisenä joukkokuuntelukanavana kaikille joukon yksiköille tällä alueella. Lisäksi ennestään tunnetuilta solutyyppisiltä sanomajärjestelmiltä puuttui edellä esitetyt tapaukset, jolloin liikkuva yksikkö, 23 7 7 5 5 4 joka kuunteli äänikanavaa, voi siirtyä kuulopuhelin-nostettu-tilaan aloittaakseen palveluvaatimuksen siirtymisestä yhdeltä äänikanavalta toiselle, yhteyden saaminen toisella äänikanavalla tarvitsematta käyttää nume-rovalitsinta ja että järjestelmässä on useita kuuntele-via liikkuvia yksiköitä ilman että käytössä tarvitsisi olla vastaavasti useita kanavia.

Vaikka esillä oleva keksintö edellä on selitetty liittyen sen tiettyyn suoritusmuotoon, on ymmärrettävä, että myös muut suoritusmuodot, sovellutukset ja modifikaatiot, jotka alan ammattimiehille ovat ilmeisiä, sisältyvät keksinnön henkeen ja sen puitteisiin.

Claims (7)

77554 24

1. Solurakenteinen autoradiopuhelinjärjestelmä, joka käsittää ohjausaseman (30), jossa on kytkentäkenttä (44) kytkettävien yhteyksien muodostamiseksi informaation ilmoitus-signaaleille ohjausaseman (30) tulo/lähtöliitäntöjen kautta järjestelmän eri palvelualueilla olevien liikkuvien yksiköiden (11, 12, 21, 22) käyttäjille ja käyttäjiltä, sekä jako-piiri (48, 49), johon sisältyy yksi tuloliitäntä ja useita lähtöliitäntöjä, tunnettu siitä, että jakopiiri (48, 49) aikaansaa sellaisen lähtöliitännän jokaiselle edeltäkäsin määritellylle lukumäärälle järjestelmän soluja (10; 20), ja että järjestelmään lisäksi kuuluu: tulokytkentälaitteisto (43, 46, 47) jakopiirin (48, 49) tulo-liitännän kytkemiseksi kytkentäkentän (44) kautta vastaanottamaan ohjausaseman (30) ensimmäisestä tulo/lähtöliitännästä informaation ilmoitussignaalit; ainakin yksi laite (32) jakopiirin lähtöliitäntöjen kytkemiseksi kytkentäkentän kautta informaation ilmoitussignaalien johtamiseksi vastaaville ohjausasemayhteyksille ohjausaseman lähtöyhteyksien aikaansaamiseksi? sekä lisälaite (32), joka sisältyy ainakin yhteen jakopiirin tulokytkentälaitteiston (43, 46, 47) osaan (46) informaation ilmoitussignaalien kaksisuuntaiseksi kytkemiseksi kytkentäkentän (44) ja lisäksi ainakin yhden ohjausaseman (30) tulo/-lähtöliitännän kautta mainittuun ensimmäiseen tulo/lähtölii-täntään, jolloin kaksisuuntainen kytkentälaitteisto käsittää laitteen myös toisesta tai toisesta suunnasta kytkettyjen informaation ilmoitussignaalien kytkemiseksi kaksisuuntaisesta kytkentälaitteistosta jakopiirin (48, 49) tuloliitäntään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: kutsunohjausasema (39) kutsujen kytkemiseksi ohjausaseman (30) läpi, ja radioyhteyksien (f , f ) kautta useille FC10 FC20 liikkuville radiopuhelinlähetin/vastaanotin-yksiköille (11, 12, 21, 22) ryhmässä mainitun järjestelmän yhdellä tai useam- 25 77554 maila ennaltamäärätyllä palvelualueella; että jakopiirin tulo- ja lähtökytkentälaitteisiin sisältyy ensimmäiset välineet (43, 46, 47, 48, 32) mainitun kutsunoh-jausaseman (39) kytkemiseksi yhdelle mainituista radioyhteyksistä (£ , f ) kullakin mainituista ennalta määrä- FC10 FC20 tyistä alueista, jolloin ensimmäisiin välineisiin sisältyy välineet (48, 23) tämän kytkennän rajoittamiseksi sellaisille radioyhteyksille yksisuuntaista ilmoitussignaalien siirtämistä varten niille; ja että kaksisuuntaisiin kytkentävälineisiin sisältyy toiset välineet (32) vielä ainakin yhden ainakin yhdellä mainituista ennaltamäärätyistä alueista olevan radioyhteyden (f ) RSP kytkemiseksi mainittujen ensimmäisten kytkentälaitteiden osien (43, 46) kautta signaalien kaksisuuntaiseen kommunikointiin ohjausaseman (30) kanssa, jolloin mainitut kaksisuuntaiset kommunikaatiosignaalit mainituissa osissa on yksisuuntaisesti kytketty kaikkiin ennalta määrättyihin alueisiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausasemaan sisältyy kytkentäkenttä (44) erillisten kommu-nikaatioteiden muodostamiseksi aseman tuloliitäntöjen ja läh-töliitäntöjen parien välille, ja että kenttään (44) sisältyy välineet (36, 37) jokaisessa ensimmäisessä ja toisessa liitäntä välineessä kytkettävän yhteyden muodostamiseksi kyseeseen tulevien kytkentälaiteliitäntöjen välille minkä tahansa kulloisenkin kutsun aikana.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu osa mainituista ensimmäisistä kytkentälaitteista käsittää konferenssisiltapiirin (46).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittuihin ensimmäisiin kytkentälaitteisiin sisältyy vah- 26 7 7 5 5 4 vistin (48), jonka lähtö on kytketty tuottamaan signaaleja yhteen mainituista radioyhteyksistä kullakin mainituista ennalta määrätyistä alueista, ja piiri (47) mainitun konferenssisiltapiirin tulo/lähtö-portin kytkemiseksi mainitun vahvistimen tuloon.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittuihin ensimmäisiin kytkentälaitteisiin sisältyy vahvistin (48'), jonka lähtö on kytketty radioyhteydelle kutakin ennalta määrättyä aluetta varten, piiri (43) mainitun kutsunohjausaseman (39) kytkemiseksi kon-ferensisiltapiirin (46) porttiin, ja välineet mainitun vahvistimen (48') tulon kytkemiseksi rinnan viimeksi mainitun kytkentäpiirin kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausasemaan (30) sisältyy välineet (33, kuvio 2), jotka reagoivat palveluvaatimusdata-viestiin yhdeltä ennalta määrätyistä alueista ja aktivoivat toiset kytkinvälineet kytkentäkentän avulla automaattisesti kytkemään mainitun lisäradioyhteyden mainitun konferenssisil-tapiirin (46) porttiin.