FI98034C - Menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

98034

Menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmä

Keksinnön soveltamisala 5 Keksintö koskee menetelmää puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman, matkaviestinjärjestelmän kanssa kommunikoivia ainakin järjestelmäosoitteilla merkittyjä tilaaja-asemia, suorakanavalla liikennöiviä suorakanavaosoitteilla ja jär-10 jestelmäosoitteilla merkittyjä tilaaja-asemia, ainakin yh den toistinaseman, joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien välistä liikennettä.

Keksinnön taustaa 15 Keksintö liittyy radiopuhelinjärjestelmien alaan.

Radiopuhelinjärjestelmän tilaaja, eli tilaaja-asema, esimerkiksi radiopuhelin tai muu viestin, voi olla liittyneenä radioverkkoon tai -järjestelmään, jolloin se liittyy radioverkkoon radioverkon tukiasemien ylläpitämien järjes-20 telmä- ja liikennekanavien kautta.

Radiopuhelinjärjestelmissä olevien järjestelmäka-navien lisäksi voidaan radiojärjestelmän yhteydessä käyttää ns. suorakanavia, (direct mode channels), eli toimitaan suorassa toimintamuodossa. Suorassa toimintamuodossa 25 liikennöivät tilaaja-asemat eivät kommunikoi suoraan radioverkon tai sen tukiasemien kanssa. Suorakanavat ovat taajuuksia, joilla radiopuhelimet tai muut viestimet voivat liikennöidä ilman järjestelmää suoraan toistensa kanssa.

30 Suorakanavia käytetään tyypillisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi joukko käsiradiopuhelimia kommunikoi toistensa kanssa niin kaukana tukiasemasta, että järjes-telmäkanavia ei voida käyttää.

Toinen suorakanavien tärkeä käyttö on kapasiteetin 35 lisäämisessä, kun järjestelmän liikenne lisääntyy nopeasti 2 98034 jossakin järjestelmän palvelualueen osassa, esimerkiksi jossakin pistemäisessä osassa.

Suorakanavasta käytetään termiä direct- tai simp-lex-kanava tai vuorosuuntainen yhteys. Suorakanava on ka-5 nava, joka ei ole tyypillisesti lainkaan järjestelmän käytössä. Se voi olla esimerkiksi yksi järjestelmän kanavien levyinen kanava esimerkiksi 12,5 kHz tai 25 kHz. Suoraka-navalla toimivista radiopuhelimista lähettäjä on virittänyt lähettimensä kanavalle ja lähettää puhe- tai datain-10 formaatiota. Muut suorakanavien käyttötilaan asetetut radiopuhelimet ovat virittäneet vastaanottimensa Selmalle kanavalle, jolloin ne kuulevat suoraan lähetteen.

Suorakanavalla voidaan toimia analogisella modulaatiolla tai digitaalisella modulaatiolla. Kanavalla lähet-15 tävä radiopuhelin voi lähettää myös merkinantotietoa, kuten tietoa käyttöoikeuksista sekä prioriteeteista tai kanavalla toimivasta ryhmästä. Suorakanavalla voidaan toteuttaa salaus tai siirtää puhetta selväkielisenä.

Matkaviestinjärjestelmissä käytettävien käsipuheli-20 mien lähetysteho on muun muassa akkukapasiteetin pienuudesta ja heikompitehoisesta antennista johtuen pienempi kuin autoradiopuhelimen. Tästä seuraa se, että käsiradio-puhelimien kantama radiopuhelinjärjestelmissä on pienempi kuin autoradiopuhelimien. Tällöin, koska viranomaisradio-25 verkoina käytettävät radiopuhelinverkot mitoitetaan yleensä ainakin maaseudulla autoradiopuhelinten kantaman mukaan eivät käsiradiopuhelimet kykene toimimaan matkaviestinjärjestelmän tukiasemien kuuluvuusalueiden ulkopuolella tai niiden reunoilla. Jos kuitenkin käsiradiopuhelimia halu-30 taan käyttää myös autoradiopuhelinten kuuluvuusalueen reunoilla, tulee käyttää toistinasemaa eli toistinradioa välittämään puhelut käsiradiopuhelimelta radiopuhelinjärjes-telmään ja päinvastoin.

Toistinasema on väline, jossa on kytkettynä kaksi 35 radiolaitetta yhteen. Toistinasema välittää suorakanavalla 3 98034 lähetetyt informaatiosanomat halutuille verkkoelementeille, esimerkiksi radioverkon tukiasemille, jotka välittävät informaatiosanomat edelleen radioverkon keskuksille.

Toistinasema voi toimia suorakanavalla joko duplek-5 sinä, semidupleksina tai yhden taajuuden simpleksinä.

Kuvio 1 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toiminnasta, kun toistinlaite liikennöi duplex-toimintamuodossa. Toistinlaite RS lähettää lähetteensä taajuudella fl tukiasemalle BS, joka lähettää oman lähetteensä toistinasemal-10 le taajuudella f2. Tällöin toistinlaite ja tukiasema toimivat järjestelmätoiminnassa eli TM0:ssa (TMO = Trunking mode operation). Toistinasema RS toimii suorakanavalla eli suorassa toimintamuodossa DM0 siten, että toistinasema vastaanottaa tilaaja-asemien MSI lähetteitä taajuudella f3 15 ja lähettää tilaaja-asemille MS2 taajuudella f4. Siis kun toistinlaite toimii suorakanavalla dupleksina, se vastaanottaa ensimmäisellä taajuudella f3 ja toistaa vastaanotetun signaalin toisella taajuudella fl. Tukiasemaan BS on myös radiotien avulla liittyneenä matkaviestinjärjestelmän 20 tilaaja-asema MS3, jolla on oma järjestelmä osoitteensa, eli esimerkiksi puhelinnumeronsa. Tilaaja-asemalla voi olla lisäksi myös ryhmäpuheluosoite.

Kuvio 2 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toiminnasta, kun toistinlaite RS liikennöi yhden taajuuden simp-25 lex- toimintamuodossa. Toistinlaite RS lähettää lähetteensä taajuudella fl tukiasemalle BS, joka lähettää oman lähetteensä toistinasemalle taajuudella f2. Tällöin toistin-laite ja tukiasema toimivat järjestelmätoiminnassa eli TMO:ssa (TMO=Trunking mode operation). Toistinasema RS 30 toimii suorakanavalla eli suorassa toimintamuodossa DM0 siten, että toistinasema vastaanottaa tilaaja-asemien MSI, MS2 lähetteitä taajuudella f5 ja lähettää tilaaja-asemille MSI, MS2 samalla taajuudella f5. Tällöin tilaaja-asemat MSI, MS2 liikennöivät myös keskenään samalla suorakanaval-35 la f5. Tässä on sanaa taajuus käytetty kuvaamaan joko taa- - 98034 4 juutta tai myös taajuuden ja aikavälin muodostamaa kanavaa.

Tekniikan tason mukainen toistinlaite toistaa puhelut järjestelmästä suorakanavalle ennalta määrätyllä, 5 kiinteästi ohjelmoidulla suorakanavataajuudella. Samoin kaikki suorakanavan lähetteet toistetaan järjestelmän suuntaan ennalta määrätyltä suorakanavalta tietylle jär-jestelmäkanavalle. Tällöin tekniikan tason mukaisen tois-tinlaitteen ongelmana on se, että toistinlaite ei erottele 10 erityyppisiä puheluita ja eri käyttäjiä toisistaan. Edelleen tekniikan tason mukainen toistinlaite ei osaa muuttaa niitä kanavia ja suorakanavia, joille puheluita välitetään. Tekniikan tason mukaisen toistinlaitteen ongelmana on se, että se voi toistaa vain kiinteästi ennalta määrät-15 tyjä puheluita.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on toteuttaa uuden-tyyppinen menetelmä ja matkaviestinjärjestelmän toistin-asema puheluiden muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmäs-20 sä. Tavoitteen on toistinasema, joka välttää tekniikan tason mukaisten ratkaisujen ongelmat.

Tämä uudentyyppinen menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä saavutetaan keksinnönmu-kaisella menetelmällä, joka on tunnettu seuraavista mene-25 telmävaiheista, toistinasema vastaanottaa mainitulta tu kiasemalta järjestelmäosoitteella varustetun puhelunmuo-dostuspyynnön ja hakee muunnostaulukostaan järjestelmä-osoitetta vastaavan suorakanavaosoitteen ja sen suorakanavan tunnuksen, jota haluttu tilaaja-asema kuuntelee, ja 30 toistinasema muodostaa puhelun mainitulla tunnuksella merkityllä suorakanavalla halutulle tilaaja-asemalle.

Keksintö koskee lisäksi menetelmää puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman, matkaviestinjärjestelmän kanssa kom-35 munikoivia ainakin järjestelmäosoitteilla merkittyjä ti- li 5 98034 laaja-asemia, suorakanavalla liikennöiviä suorakanava-osoitteilla merkittyjä tilaaja-asemia, ainakin yhden tois-tinaseman, joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien välistä 5 liikennettä. Keksinnölliselle puhelunmuodostusmenetelmälle ovat tunnusmerkillisiä seuraavat menetelmävaiheet: tois-tinasema vastaanottaa suorakanavalta suorakanavaosoitteel-la varustetun puhelunmuodostuspyynnön ja hakee muunnostaulukostaan suorakanavaosoitetta vastaavan järjestelmäosoit-10 teen, ja toistinasema muodostaa puhelun mainitulla järjes-telmäosoitteella merkitylle tilaaja-asemalle tukiaseman kautta.

Keksintö koskee edelleen matkaviestinjärjestelmää, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman, matkaviestinjär-15 jestelmän kanssa kommunikoivia ainakin järjestelmäosoit- teilla merkittyjä tilaaja-asemia, suorakanavalla liikennöiviä suorakanavaosoitteilla merkittyjä tilaaja-asemia, ainakin yhden toistinaseman, joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman ja suorakanavalla liikennöivien ti-20 laaja-asemien välistä liikennettä. Keksinnölliselle mat kaviestinjärjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että mainittu toistinasema käsittää, muunnostaulukon mainittujen tilaaja-asemien järjestelmäosoitteiden ja mainittujen suo-rakanavaosoitteiden välisten muunnosten suorittamiseksi.

25 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että matka viestinjärjestelmän toistimessa on muunnostaulukko, joka muuntaa järjestelmässä käytettävät tilaaja-asemien osoitteet, esimerkiksi puhelinnumerot, suorakanavalla käytettäviksi suorakanavaosoitteiksi. Lisäksi muunnostaulukko osaa 30 valita kutakin järjestelmäosoitetta vastaavan käytettävän suorakanavan. Muunnostaulukko on jaettu järjestelmäpuoleen 31, jossa on matkaviestinjärjestelmän tuntemat yksikkö-ja/tai ryhmänumerot, eli osoite 33 matkaviestinjärjestelmässä sekä suorakanavapuoleen 32, jossa on suorakanavapa-35 rametreja. Mainitut suorakanavaparametrit voivat olla suo- - 98034 6 rakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien suorakanavalla käytettävät yksilö- ja/tai ryhmänumerot eli tilaaja-aseman osoite suorakanavalla 35. Edelleen mainitut suorakanavapa-reunetrit voivat käsittää niiden tilaaja-asemien tunnukset, 5 joiden liikenne välitetään toistinaseman kautta matkaviestinjärjestelmään, tällöin on kyseessä parametri "puhuja suorakanavalla" 37. Edelleen mainitut suorakanavaparamet-rit voivat käsittää käytettävän suorakanavan tunnuksen eli kyseisen suorakanavan numeron 36. Mainitut suorakanavapa-10 rametrit voivat lisäksi käsittää välitysparametrin eli välityslipun 34, joka ilmaisee onko matkaviestinjärjestelmässä olevan sekä suorakanavalla liikennöivän tilaaja-aseman välinen liikennöinti sallittua sekä sallitun liiken-nöintisuunnan. Mainitut suorakanavaparametrit ovat tois-15 tinaseman käyttäjän muunneltavissa ja/tai asetettavissa. Toistinaseman mahdollinen käyttäjä voi muuttaa parametrien sisältöä käyttöliittymänsä avulla. Eräs tärkeä muutettava parametri voi olla sen suorakanavan numero 36, eli kanava tai aikavälitiedon muuttaminen, jolla suorakanavalla tois-20 tinaseman kuuluvuusalueella liikennöivät tilaaja-asemat toimivat. Keksinnön mukainen muunnostaulukko muuntaa suorakanavalla käytettävät suorakanavaosoitteet järjestelmä-osoitteiksi, eli esimerkiksi tavallisiksi puhelinnumeroiksi, joita käytetään matkaviestinjärjestelmän järjestelmä-25 ja liikennekanavilla. Muunnostaulukko mahdollistaa sen, että toistinasema osaa kytkeä tietyltä matkaviestinjärjestelmän tilaajalta tulevan puhelun oikealle ja halutulle tilaajalle suorakanavalla. Vastaavasti muunnostaulukon olemassaolo varmistaa kytkennän onnistumisen vastakkaises-30 sa suunnassa suorakanavalla olevalta tilaajalta matkaviestinjärjestelmän tukiasemien kanssa kommunikoiville tilaaja-asemille.

Tällaisen uudenlaisen matkaviestinjärjestelmän pu-helunmuodostusmenetelmän ja toistinaseman etuna on se, et-35 tä käytettäessä keksinnön mukaista taulukkoa, toistinlaite li 7 98034 voidaan konfiguroida toimimaan hyvin monella eri tavalla.

Se voi olla yksinkertainen käsipuhelimen peittoalueen laajentaja tai väline, jonka kautta ryhmäoperaatioita, joissa käytetään suorakanavaa, voidaan kontrolloidusti ja moni-5 puolisesti ohjata myös radiojärjestelmän päätelaitteiden avulla.

Keksinnön etuna on se, että muunnostaulukko mahdollistaa toistinradiolle muidenkin kuin sen omalla yksilö-tai ryhmäosoitteella varustettujen kutsujen vastaanoton ja 10 edelleen sen, että toistinradio kykenee välittämään tällaiset kutsut, puhelut tai datan joko edelleen järjestelmästä suorakanavalle tai suorakanavalta järjestelmään. Kuvioluettelo

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten 15 oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toiminnasta, kun toistinlaite liikennöi duplex-toimintamuodossa, kuvio 2 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toiminnasta, kun toistinlaite liikennöi yhden taajuuden simplex-20 toimintamuodossa, kuvio 3 esittää periaatekuvan keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän käsittämästä muunnostaulukosta. Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintö määrittelee toistinlaitteen, jonka avulla 25 järjestelmän palveluja voidaan tarjota halutulla tavalla suorakanavalla.

Kun suorakanavalla käytetään osoitteistusta, voidaan käyttää keksinnön mukaista toistinlaitetta, joka liikennöi sekä järjestelmän kanssa että suorakanavalla. Sekä 30 järjestelmä- että suorakanavalla on oltava käytössä yksi lö- ja ryhmäosoitteistus.

Keksinnön mukainen toistinlaite toimii myös kuvien 1 ja 2 mukaisesti, mutta tekniikan tasosta poiketen toistinlaitteen toiminta riippuu kutsutusta ryhmä- tai yksi-35 lönumerosta, kutsuvasta numerosta tai/ja kyseessä olevasta 8 98034 palvelusta.

Toistinlaite näyttää järjestelmän kannalta tavalliselta radiopuhelimelta. Järjestelmällä ei siis tarvitse olla tietoa siitä, välittääkö radiopuhelin (joka tässä 5 tapauksessa on toistinlaite) palvelut suorakanavalle vai ei.

Keksinnön menetelmää voidaan soveltaa myös autora-diotoistimiin kuin kiinteisiinkin toistinasemiin.

Kuvio 1 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toimin-10 nasta, kun toistinlaite liikennöi duplex-toimintamuodossa. Kuvio 1 on selostettu tarkemmin keksinnön taustan selostuksen yhteydessä.

kuvio 2 esittää kaaviokuvan toistinlaitteen toiminnasta, kun toistinlaite liikennöi yhden taajuuden simplex-15 toimintamuodossa. Kuvio 2 on selostettu tarkemmin keksinnön taustan selostuksen yhteydessä.

Kuvio 3 esittää periaatekuvan keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän käsittämästä muunnostaulukosta.

Keksinnön mukaisen toistinlaitteen muistissa on 20 yksi tai useampi kuvan 3 mukainen muunnostaulukko, jota toistinlaite käyttää puhelujen välittämiseen järjestelmästä suorakanavalle ja päinvastoin.

Muunnostaulukkoa ei käytetä, kun toistinasemana toimiva radiopuhelin on normaalitilassa. Taulukko aktivoi-25 tuu, kun radiopuhelin siirtyy toistinlaitetilaan. Radiopu helin siirtyy normaalitilasta toistinlaitetilaan käyttäjän toimesta, esimerkiksi kun käsiradiopuhelin irrotetaan telineestään tai kun sopivaa kytkintä painetaan tai automaattisesti esimerkiksi radiotieltä tulevan herätteen joh-30 dosta.

Kukin muunnostaulukon rivi määrää miten mikäkin puhelu välittyy järjestelmästä suorakanavalle ja päinvastoin. Taulukossa on kaksi puolta: järjestelmä- ja suora-kanavapuoli. Järjestelmäpuoli sisältää matkaviestinjärjes-35 telmässä käytettävät yksilö- ja ryhmänumerot. Suorakanava-

II

9 98034 puoli sisältää suorakanavalla tunnetut yksilö- ja ryhmä-numerot eli osoitteen suorakanavalla, suorakanavannumeron, puhujan tunnisteen ja välityslipun. Järjestelmälle tois-tinlaite näyttää radiopuhelimelta, joka tunnistaa tietyt 5 yksilö- ja ryhmänumerot. Eli kun järjestelmän tukiasema kutsuu sellaista tilaaja-asemaa, jonka tunnus on taulukossa.

Muunnostaulukon avulla toistinradio voi siis myös konvertoida toiselta puolelta tulevien kutsujen tai datan 10 osoitteet määritellyiksi osoitteiksi.

Taulukkoon voidaan lisätä myös sarake välitettävästä palvelusta eli käyttäjän lisäksi voidaan myös valita välitettävä palvelu, esimerkiksi hätäpuhelu. Tätä ei ole esitetty kuviossa 3.

15 Kuviossa 3 esitetyn välityslipun vaihtoehdot ovat ainakin "välitetään molemmat suunnat", "välitetään radiojärjestelmään", "välitetään suorakanavalle" ja "ei välitetä".

Seuraavassa selostetaan puhelunmuodostusta ja pur-20 kua järjestelmässä, jossa matkaviestinjärjestelmään on kytkeytyneenä toistinasema, joka välittää liikennettä suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien ja järjestelmän välillä.

Puhelu järjestelmän ja toistinlaitteen välillä 25 käynnistyy, kun järjestelmä tekee puhelupyynnön toistin-laitteen toistintaulukossa määritellylle numerolle. Tämä tapahtuu, kun järjestelmän tilaaja tai jokin järjestelmän ulkopuolinen olio haluaa ottaa järjestelmän kautta yhteyden suorakanavalla liikennöivään tilaaja-asemaan.

30 Puhelu järjestelmän ja toistinlaitteen välillä käynnistyy edelleen, kun suorakanavalta tulee välitettävää puhetta, jolloin toistinasema havaitsee liikenteen ja alkaa toistaa sitä järjestelmän kanavalle siten, että matkaviestinjärjestelmän tukiasema vastaanottaa liikenteen. 35 Jotta suorakanavalta tuleva puhe aiheuttaisi puhelun, on 10 98034 toistintaulukossa olevan välityslipun arvon oltava "välitetään" .

Puhelu järjestelmän ja toistinlaitteen välillä käynnistyy lisäksi, kun suorakanavalta tulee puhelunmuo-5 dostussanoma. Tämä tapaus on vaihtoehtoinen edelliselle tapaukselle. Puhelu järjestelmän ja toistinlaitteen välillä käynnistyy edelleen, kun puhelu käynnistetään toistin-laitteesta. On mahdollista, että toistinlaitteen käyttäjä käynnistää toistintoiminnon tai että toistintoiminto 10 käynnistyy automaattisesti.

Puhelu purkautuu, kun järjestelmä purkaa puhelun. Puhelu purkautuu edelleen silloin, kun viimeisestä suora-kanavalta tulevasta puheenvuorosta on kulunut tietty aika tai kun suorakanavalta tulee puhelunpurkusanoma. Nämä kak-15 si tapausta ovat vaihtoehtoisia puhelun purkautumistapoja. Luonnollisesti puhelu purkautuu, mikäli se puretaan tarkoituksella toistinlaitteesta.

Tekniikan tason mukaisesti toistinlaite voi tapailla suorakanavia eli virittäytyä suorakanaville ja etsiä 20 niistä korkeimman prioriteetin aktiivisen kanavan tai toistinlaite voi kuunnella ennalta määrättyä suorakanavaa. Puhelun ollessa käynnissä järjestelmän ja toistinlaitteen kanssa, toistinlaite on lukittuneena taulukossa määrätylle suorakanavalle.

25 Seuraavassa selostetaan puhelunmuodostus- ja pur- kusanomia järjestelmässä, jossa matkaviestinjärjestelmään on kytkeytyneenä toistinasema, joka välittää liikennettä suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien ja järjestelmän välillä.

30 Keksinnön mukaan suorakanavalla oleva matkaviestin, esimerkiksi radiopuhelin, voi lähettää toistinradiolle puhelunmuodostus s anoman, jolle vasteellisesti muodostetaan puhelu matkaviestinjärjestelmän ja toistinlaitteen välille. Sanomassa on ainakin sanomatunnus, lähettäjän tunnus 35 ja matkaviestinjärjestelmässä olevan kutsutun tilaajan 11 98034 tunnus. Puhelu muodostuu siis toistinradion ja jonkin muun/muitten matkaviestinjärjestelmän päätelaitteen/lait-teiden välille. Sanoma muistuttaa tunnetun tekniikan mukaisia puhelunmuodostussanomia, mutta keksinnön mukaan 5 sanomasta aiheutuva toiminta on uutta.

Puhelunmuodostussanoman lisäksi keksinnön mukaan suorakanavalla toimiva radiopuhelin voi lähettää puhelun-purkusanoman, joka purkaa puhelun toistinradion ja radio-puhelinjärjestelmän väliltä.

10 Seuraavassa selostetaan puheen välitystä matkavies tinjärjestelmästä suorakanavalla liikennöivälle tilaaja-asemalle. Kun matkaviestinjärjestelmästä tulee kutsu tois-tinlaitteen tunnistamalle numerolle, laite tarkistaa ko. rivin välityslipun arvon. Jos lippu on "ei välitetä" tois-15 tinlaite muodostaa puhelun, mutta ei välitä puhelua suora-kanavalle. Puhelu voidaan käydä paikallisesti toimilaitteen käyttäjäliitynnästä.

Jos välityslipun arvo on "välitetään molemmat suunnat" tai "välitetään suorakanavalle", puhelu toistetaan 20 taulukon suorakanavapuolella määritellylle yksilö- tai ryhmänumerolle määritellylle suorakanavalle. Välitettävä puhelu osoitetaan siis sarakkeesta "Osoite suorakanavalla" määrättyyn osoitteeseen ja sarakkeesta "Suorakanavanumero" määrätyllä suorakanavalla.

25 Suunnassa järjestelmästä suorakanavalle ei saraket ta "Puhuja suorakanavalla" käytetä.

Seuraavassa selostetaan puheen välitystä suora-kanavalta matkaviestinjärjestelmään.

Puhelun ollessa käynnissä toistinlaite kuuntelee 30 toistinlaitteen muunnostaulukon "suorakanavanumero"-sarak keen määräämää suorakanavaa ja välittää sieltä tulevan puheen järjestelmään, jos välityslipun arvo on "välitetään molemmat suunnat" tai "välitetään radiojärjestelmään". Kentän "Puhuja suorakanavalla" avulla voidaan määrätä nii-35 den radiopuhelinten joukko, joiden lähettämä puhe välite- 12 98034 tään suorakanavalta järjestelmään. Kentässä on siis luettelo välitykseen oikeutetuista radiopuhelimista, jokerimerkki tai kenttä on tyhjä. Jos kentässä on jokeri-merkki, kaikki suorakanavalta tuleva puhe välitetään järjestelmäl-5 le. Jos kenttä on tyhjä tässä suunnassa, niin silloin ei välitetä kenenkään puhetta.

"Osoite suorakanavalla"-kenttää ei käytetä välitettäessä puhetta suorakanavalta järjestelmään päin.

Seuraavassa selostetaan esimerkkejä muunnostaulu-10 koiden käytöstä. Suorakanavalla data- puhe- tai merkinan tosanomat välitetään aina valitun taulukon määrittelemällä kanavalla.

Ensiksi selostetaan suorakanavalla olevan tilaaja-aseman käyttöä langattomana puhelimena, eli BASIC CORD-15 LESS-toimintaa.

Käsitellään ensiksi tilanne, jossa toistetaan järjestelmästä suorakanavalle yhden yksilön ryhmä- ja yksilö-kutsut. Tällöin toiminta ja asetukset muunnostaulukossa ovat seuraavanlaisia: 20 Toistinasema vastaanottaa kutsun, joka on varustet tuna osoitteella, joka on sarakkeessa "osoite järjestelmässä", joka on nyt siis yhden radion yksilö- tai ryhmä-numero. Toistinasema tarkastaa välityslipun arvon, joka on joko "välitetään molemmat suunnat" tai "välitetään suora-25 kanavalle". Tämän jälkeen toistinasema asettaa suorakana valla näkyvään kutsuun tai dataan osoitteeksi yksilön osoite, joka on määritelty sarakkeessa "osoite suorakanavalla". Sitten toistinasema lukittuu kyseiselle riville, eli toistinasema ei vastaanota muita kutsuja yhteyden ai-30 kana. Lukittumisen jälkeen toistinasema toistaa järjestel män suuntaan kaikki "osoite suorakanavalla" kentässä määritellyn radion suorakanavalla lähettämän liikenteen. Samanaikaisesti toistinlaite välittää kaiken radiojärjestelmästä tulevan datan suorakanavalle osoitteeseen "numero 35 suorakanavalla".

I: 13 98034

Seuraavaksi käsitellään tilanne, jossa toistetaan suorakanavalta järjestelmään yhden yksilön ryhmä- ja yksi-lökutsut. Tällöin toistinaseman toiminta ja asetukset taulukossa ovat seuraavat: Toistinasema vastaanottaa kutsun 5 tai dataa suorakanavalla osoitteella, joka on sarakkeessa "osoite suorakanavalla", joka nyt siis on jonkin radion yksilö- tai ryhmänumero. Mikäli toistimessa olevan välitys lipun arvo on "välitetään molemmat suunnat" tai "välitetään järjestelmään" muodostetaan järjestelmän suuntaan 10 yhteys, jossa B-tilaajan osoitteeksi on asetettu osoite, joka on määritelty sarakkeessa "osoite järjestelmässä". Tällöin toistin lukittuu kyseiselle riville, eli toistin-asema ei vastaanota muita kutsuja yhteyden aikana, vaan pitää lähetinvastaanottimiaan viritettyinä halutuille ka-15 naville. Seuraavaksi toistin toistaa järjestelmän suuntaan kaikki "puhuja suorakanavalla" kentässä määritellyn radion lähettämät puheyksiköt suorakanavalla, jolla mainittu osoite on yksilön osoite. Lopuksi toistinlaite välittää kaiken radiojärjestelmästä tulevan datan suorakanavalle 20 osoitteeseen, joka on merkitty kentässä "numero suorakanavalla" .

Seuraavassa selostetaan toistinaseman käyttöä tilanteessa, jossa pyritään laajentamaan ryhmäpuheluryhmää siten, että siihen kuuluu myös tilaaja-asemia, jotka lii-25 kennöivät suorakanavalla eli on kyse BASIC TALK GROUP EXPANDER- toiminnasta.

Käsitellään ensin ryhmäkutsu järjestelmästä suora-kanavalle. Tällöin toiminta ja asetukset muunnostaulukossa ovat seuraavat: Toistinasema välittää kutsun tai da- 30 tasanoman järjestelmästä ryhmänumerolle sarakkeessa "osoite järjestelmästä" välitetään suorakanavalle osoitteella "osoite suorakanavalla" merkitylle tilaajalle. Tällöin välityslipun on oltava "välitetään molemmat" tai "välitetään suorakanavalle"- tilassa. Toiminnan aikana toistin 35 lukittuu kyseiselle riville, eli se ei vastaanota muita 14 98034 kutsuja yhteyden aikana. Tämän jälkeen kaikki data järjestelmästä välitetään suorakanavalle varustettuna osoitteella "osoite suorakanavalla". Sitten niiden suorakanavalla olevien radioiden lähettämä data, jotka radiot on määri-5 telty sarakkeessa puhuja suorakanavalla välitetään radiojärjestelmään.

Seuraavaksi käsitellään ryhmäkutsu suorakanavalta järjestelmään, jolloin toiminta ja asetukset taulukossa ovat seuraavat: Toistinasema välittää kutsun tai datasano-10 man suorakanavalta matkaviestinjärjestelmän tilaajalle, joka on merkitty ryhmänumerolla sarakkeessa "osoite suora-kanavalla". Muunnostaulukossa olevan välityslipun on tällöin oltava "välitetään molemmat" tai "välitetään järjestelmään "-tilassa. Tällöin toistin lukittuu kyseiselle ri-15 ville, eli toistin ei vastaanota muita kutsuja yhteyden aikana. Kaikki data matkaviestinjärjestelmästä välitetään suorakanavalle varustettuna osoitteella "osoite suorakanavalla" . Niiden suorakanavalla olevien radioiden lähettämä data, jotka on määritelty rivin sarakkeessa puhuja suora-20 kanavalla välitetään radiojärjestelmään. Tämä voi tapahtua joko yksilökutsulla järjestelmästä suorakanavalla käytävään ryhmäpuheluun tai yksilökutsulla suorakanavalta järjestelmässä käytävään ryhmäpuheluun.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoi-25 tettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmä vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä trunking-30 järjestelmien yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muun-kinlaisissa matkaviestinjärjestelmissä.

Il

Claims (9)

98034

1. Menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestin-5 järjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman (BS), matkaviestinjärjestelmän kanssa kommunikoivia ainakin järjestelmäosoitteilla (33) varustettuja tilaaja-asemia (MS3), suorakanavalla liikennöiviä suorakanavaosoit-teilla (35) ja järjestelmäosoitteilla (33) merkittyjä ti-10 laaja-asemia (MSI, MS2), ainakin yhden toistinaseman (RS), joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman (BS) ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien (MSI, MS2) välistä liikennettä, menetelmän ollessa tunnettu seuraavista menetelmävaiheista, 15 toistinasema (RS) vastaanottaa mainitulta tukiase malta (BS) järjestelmäosoitteella (33) varustetun puhelun-muodostuspyynnön ja hakee muunnostaulukostaan (kuvio 3) järjestelmäosoitetta (33) vastaavan suorakanavaosoitteen (35) ja sen suorakanavan tunnuksen (36), jota haluttu ti-20 laaja-asema (MSI, MS2) kuuntelee, ja toistinasema (RS) muodostaa puhelun mainitulla tunnuksella merkityllä suorakanavalla halutulle tilaaja-asemalle (MSI, MS2).

2. Menetelmä puhelun muodostamiseksi matkaviestin-25 järjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman (BS), matkaviestinjärjestelmän kanssa kommunikoivia ainakin järjestelmäosoitteilla (33) varustettuja tilaaja-asemia (MS3), suorakanavalla liikennöiviä suorakanavaosoit-teilla (35) merkittyjä tilaaja-asemia (MSI, MS2), ainakin 30 yhden toistinaseman (RS), joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman (BS) ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien (MSI, MS2) välistä liikennettä, menetelmän ollessa tunnettu seuraavista menetelmävaiheista, toistinasema (RS) vastaanottaa suorakanavalta suo-35 rakanavaosoitteella (35) varustetun puhelunmuodostuspyyn- 98034 nön ja hakee muunnostaulukostaan (kuvio 3) suorakanava-osoitetta (35) vastaavan järjestelmäosoitteen (33), ja toistinasema (RS) muodostaa puhelun mainitulla jär-jestelmäosoitteella (33) merkitylle tilaaja-asemalle (MS2) 5 tukiaseman (BS) kautta.

3. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman (BS), matkaviestinjärjestelmän kanssa kommunikoivia ainakin järjestelmäosoitteilla (33) merkittyjä tilaaja-asemia (MS3), suorakanavalla liikennöiviä 10 suorakanavaosoitteilla (35) merkittyjä tilaaja-asemia (MSI, MS2), ainakin yhden toistinaseman (RS), joka välittää mainitun ainakin yhden tukiaseman (BS) ja suorakanavalla liikennöivien tilaaja-asemien (MSI, MS2) välistä liikennettä, tunnettu siitä, että mainittu tois- 15 tinasema (RS) käsittää, muunnostaulukon (kuvio 3) mainittujen tilaaja-asemien (MSI, MS2, MS3) järjestelmäosoitteiden (33) ja mainittujen suorakanavaosoitteiden (35) välisten muunnosten suorittamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen matkaviestinjär jestelmä, tunnettu siitä, että mainittu muunnos-taulukko (kuvio 3) on jaettu järjestelmäpuoleen (31), jossa on matkaviestinjärjestelmän tuntemat yksilö- ja/tai ryhmänumerot (33), sekä suorakanavapuoleen (32), jossa on 25 suorakanavaparametreja (34 - 37).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut suora- kanavaparametrit (34 - 37) käsittävät suorakanavalla kommunikoivien tilaaja-asemien (MSI, MS2) suorakanavalla käy- 30 tettävät yksilö- ja/tai ryhmänumerot (35).

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut suorakanavaparametrit (34 - 37) käsittävät niiden tilaaja-asemien tunnukset (37), joiden liikenne välitetään tois- 35 tinaseman (RS) kautta matkaviestinjärjestelmään. 98034

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut suorakanavaparametrit (34 - 37) käsittävät käytettävän suorakanavan tunnuksen (36).

8. Patenttivaatimuksen 4, 5, 6, tai 7 mukainen mat kaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut suorakanavaparametrit (34 - 37) käsittävät välityspa-rametrin (34), joka ilmaisee onko matkaviestinjärjestelmässä olevan tilaaja-aseman (MS3) sekä suorakanavalla lii-10 kennöivän tilaaja-aseman (MSI, MS2) välinen liikennöinti sallittua sekä sallitun liikennöintisuunnan.

9. Patenttivaatimuksen 4, 5, 6, 7 tai 8 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut suorakanavaparametrit (34 - 37) ovat toistinase-15 man (RS) käyttäjän muunneltavissa ja/tai asetettavissa. 98034