FI77356C - Foerfarande foer foerhindring av mikro-organismers tillvaext i vattenhaltiga latexer och vattenhaltig latex. - Google Patents

Description

λ 77356

Menetelmä mikro-organismien kasvun estämiseksi vesipitoisissa latekseissa ja vesipitoinen lateksi - Förfarande för förhind-ring av mikro-organismers tillväxt i vattenhaltiga latexer och vattenhaltig latex Tämän keksinnön kohteena on menetelmä, jolla estetään mikro-organismien kasvu vesipitoisissa latekseissa, jotka sisältävät yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä sekä vesipitoinen lateksi.

Lähes kaikki vesipitoiset orgaaniset järjestelmät, mukaanlukien synteettisten polymeerien lateksit, ovat alttiita mikro-organismien aiheuttamalle kontaminaatiolle ja huononemiselle. Mikro-organismit kasvavat ja lisääntyvät vesipitoisessa järjestelmässä ja aiheuttavat monia erilaisia ei-toivottuja vaikutuksia. Näitä ovat epämiellyttävien hajujen muodostuminen, dispersioiden koa-guloituminen, emulsioiden hajoaminen, sameus, pH-muutokset, viskositeettimuutokset ja liman muodostuminen. Parhaimmillaankin nämä vaikutukset tekevät tuotteen käytön epämiellyttäväksi ja pahimmillaan tuotteen kokonaan käyttökelvottomaksi teknilliseltä kannalta.

Alalla on kehitetty monia erilaisia yhdisteitä, joilla suojataan vesipitoiset orgaaniset järjestelmät mikro-organismien vaikutukselta. Vesipitoiseen orgaaniseen järjestelmään lisättynä nämä yhdisteet tuhoavat mahdolliset mikro-organismit, joita voi siinä olla ja jotka voivat myöhemmin tulla kosketukseen vesipitoisen järjestelmän kanssa, tai nämä yhdisteet ainakin estävät mikro-organismien liiallisen lisääntymisen. Näistä yhdisteistä on käytetty monia erilaisia käyttötarkoitukseen liittyviä nimityksiä. Niitä on kutsuttu esimerkiksi antibiooteiksi, säilytysaineiksi, desinfiointiaineiksi, antiseptisiksi aineiksi, likaantumisen-estoaineiksi, bakterisideiksi, fungisideiksi, homemyrkyiksi, limamyrkyiksi, levämyrkyiksi, biosideksi ja mikrobien vastaisiksi aineiksi. Jäljempänä näihin yhdisteisiin viitataan käyttämällä nimitystä "mikrobien vastainen aine".

2 77356 \jes ipi tois ten lateksien, jotka sisältävät yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä, on jo kauan tiedetty olevan alttiita mikro-organismien aiheuttamalle kontaminaatiolle. Nämä lateksit on sen vuoksi suojattava säilytyksen ja laivauksen aikana estämällä niissä mikro-organismien kasvu. Alalla tunnetaan monia mikrobien vastaisia aineita, joita käytetään lateksien yhteydessä. Tällaisilla antimikro-biaalisilla aineilla tulisi ideaalisesti olla voimakas toksisuus kontaminoivia mikro-organismeja vastaan, mutta niillä tulisi olla mahdollisimman alhainen toksisuus ihmiselle. Latekseissa on kauan käytetty formaldehydiä mikrobien vastaisena aineena. Teollisuus pyrkii kuitenkin pääsemään eroon formaldehydin käytöstä, koska se vaatii erikoiskäsittelyjä ja laitteistoa. Teollisuus etsii siten muita tehokkaita mutta kuitenkin yrnpäristömielessä hyväksyttäviä mikrobien vastaisia aineita. Latekseille on kehitetty ja käytetty joukko muita mikrobien vastaisia aineita.

Näitä ovat esimerkiksi 1,2-bentsisotiatsolin-3-oni, 5-kloori-2-metyyli-4~isotiatsolin-3-oni, 1,2-dibromi-2,4-disyano-butaani, 3,5-dimetyyli-tetrahydro-2H-l,3,5-tiadiatsiini-: 2-tioni, 6-asetoksi-2,4-dimetyy1i-1,3-dioksaani, /3-bromi-^- | nitrostyreeni, 2-bromi-2-nitro-1,3-propaanidioli ja l-(3- klooriallyyli)-2,5,7-triatsa-l-atsonia-adamantaanikloridi.

Näinä mikrobien vastaiset aineet ovat yleensä melko kalliita aineita ja niiden käyttö vaatii tavallisesti erikoiskäsit-V· telyjä ja laitteita. Ne eivät myöskään aina suojaa mikro- organismeilta riittävän kauan, ellei mikrobin vastaista ainetta käytetä suurempia määriä, mikä nostaa haitallisesti lateksin kustannuksia. Eräät näistä mikrobien vastaisista aineista voivat lisäksi muuttaa polymeerilateksien fysikaa-lisiä ominaisuuksia, esimerkiksi aiheuttamalla lämpövan-: : : Lentämisen aikana ei-toivottua lateksiksi vojen värjäänty- inistä.

K looridioksidin on tiedetty kauan olevan voimakas hapetin t : : ja sitä on käytetty laajalti massa- ja paperiteollisuudessa ;**.· valkaisuaineena. Sitä on myös käytetty mikrobien vastaisena 3 77356 aineena ja hajuntorjunta-aineena veden käsittelyssä sekä 1imamyrkkynä paperitehtaiden va1 koiipeäsysteemeissä.

Kiooridioksidin mikrobien vastaisten ominaisuuksien uskotaan julituvan sen voimakkaista Impel inoininaisuuksista, jotka tuhoavat mikro-organismien proteiinisynteesin.

US-patentissa 3,092,598 on esitetty, että klooridioksidia voidaan käyttää vinyy1ikiorid in tai vinylideenikloridin polymeerilateksien lämpöstabiiointiin. US-patentissa 3,303,153 on esitetty, että klooridioksid in ja fenoliyhdis-teen seosta voidaan käyttää po1ymerointi-inhibiittinä vinylideenikloridin emulsiopolymeereissä emulsion kalvon-in u o d o s t u s i än pidentämiseksi.

Kloori dioksidin tunnetun voimakkaan reaktiivisuuden vuoksi alan ammattimies ei voi pitää mahdollisena sen käyttöä mikrobien vastaisena aineena latekseissa, jotka sisältävät yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä, koska klooridiok-sidi todennäköisesti reagoisi polymeerin kanssa, erityisesti, kun polymeeri sisältää reaktiivisia keskuksia, kuten V hii1i-hii1i-kaksoissidoksia, kuten dienimonomeereistä saaduissa polymeereissä. Tällaiset reaktiot saattaisivat pilata polymeerilateksin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, ja koska klooridioksidi kuluisi loppuun tällaisissa reaktioissa, lateksi ei tulisi tällöin suojatuksi mikro-organismien aiheuttamaa kontaminaatiota vastaan.

Yllättäen on havaittu, että näin ei ole asianlaita ja että lateksit, jotka sisältävät yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä ja antimikrobiaalisesti tehokkaan määrän mikrobien vastaista ainetta valittuna klooridioksidikaasusta, klooridioksidin vesiliuoksista ja kahdesta tai useammasta :: kemiallisesta yhdisteestä, jotka sekoitettaessa reagoivat ··* ja muodostavat klooridioksidia, kestävät erinomaisesti mikrobien vaikutuksen eikä latekseilla tapahdu ei-toivottuja muutoksia fysikaalisissa tai kemiallisissa ominaisuuksissa.

!

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on tuoda esiin entistä 4 77356 parempi menetelmä, jolla estetään mikro-organismien kasvu vesipitoisessa lateksissa, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on edelleen tuoda esiin vesipitoinen lateksi, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä ja joka kestää paremmin siinä olevien mikro-organismien kasvun.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että menetelmässä sekoitetaan styreenibutadieeni-, mahdollisesti karboksyloitu styreenibutadieeni-, polystyreeni- ja/tai vinyyliasetaattiakryylikopolymeerilateksin kanssa antimikrobi-aalisesti tehokas määrä mikrobien vastaista ainetta, joka on klooridioksidikaasu, klooridioksidin vesiliuos tai kaksi tai useampi kemiallista yhdistettä, jotka sekoitettaessa reagoivat muodostaen klooridioksidia.

Esillä oleva keksintö tuo edelleen esiin vesipitoisen lateksin, jolle on tunnusomaista se, että se sisältää styreenibutadieeni-, mahdollisesti karboksyloitua styreenibutadieeni-, polystyreeni-ja/tai vinyyliasetaattiakryylikopolymeerilateksia ja antimikro-biaalisesti tehokkaan määrän klooridioksidia.

Klooridioksidia tiedetään voitavan valmistaa monella menetelmällä. Kaikkein tärkein lähde on natriumkloraatti. Kloori-dioksidi muodostetaan käsittelemällä natriumkloraattia jollakin hyvin monesta erilaisesta reagenssista. Reagenssi voi esimerkiksi olla suolahappo, jolloin mukana voi olla natriumkloridia, puskuroivia ioneja, kuten sulfaattia tai fosfaattia tai katalyyttejä, kuten V2O5. Tässä reaktiossa muodostuu sivutuotteena kloorikaasua. Reagenssi voi olla myös rikkihappo tai rikkihapon ja suolahapon seos; pelkistin, kuten rikkidioksidi; orgaaninen happo, kuten oksaalihappo.

sitruunahappo tai viinihappo; typpihapoke; typpidioksidi; ja orgaaninen peroksidi.

5 77356 K looridioksidia voidaan muodostaa myös saattamalla natrium-kloriitti reagoimaan monien erilaisten reagenssien, kuten kloorin, suolahapon, rikkihapon, orgaanisten happojen ja anhydridien, vetyperoksidin, typpitrikloridin, happamen formaldehydin ja persulfaattien kanssa. Veden käsittelyssä on kloori dioksidin muodostamiseen käytetty hypokloriitin reaktiota kloriitin kanssa.

Koska klooridioksidi on epästabiili ja mahdollisesti räjähtävä kaasu, on kehitetty menetelmiä, joilla saadaan yhdisteestä pysyviä muotoja, joista se voidaan haluttaessa vapauttaa. Esimerkiksi kiinteätä klooridioksidipolyhydraattia voidaan turvallisesti käsitellä alhaisessa lämpötilassa päällystetyissä kappaleissa, joista lämmitettäessä kehittyy kaasua. Kaupallisesti on saatavissa klooridioksidin stabiloituja vesiliuoksia, joiden pH on noin 9 ja jotka sisältävät noin 5 painoprosenttia kloondioksidia. Yleisesti käytetään stabilointiaineita, kuten natriumkarbonaattia tai -bikarbo-naattia yhdistelmänä vain peroksidin tai natriumperoksikar-: bonaatin kanssa.

; Kaupallisesti on saatavissa myös klooridioksidigeneraat- toreita. Näissä käytetään klooridioksidilähteenä natrium-kloriitin ja kloorikaasun välistä reaktiota.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan klooridioksidikaasua sekoittaa suoraan lateksin kanssa, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä, yksinkertaisesti vain kuplittamalla lateksiin kaasua.

Kaasu voidaan kehittää millä tahansa tunnetulla menetelmällä. Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan vaihtoehtoisesti sekoittaa klooridioksidin vesiliuokset, jotka parhaiten on stabiloitu jollakin tunnetulla menetelmällä, esimerkiksi ravistelemalla tai sekoittamalla 6 77356 lateksin kanssa, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä.

Lsillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan lateksin, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä, sekoittaa myös kahta tai useampaa yhdistettä, jotka sekoitettaessa reagoivat muodosten klooridioksidia. Tällaisiin yhdisteisiin kuuluvat natriumkloriitti yhdessä yhden tai useamman natrium-, kalium- tai ammoniumpersu1 faatin kanssa, valinnaisesti, kun mukan on stabiloiva määrä natnumperoksikarbonaattia, natriumkloriittioksaalihapon Lul hoppamen formaldehydin kanssa, natirumkloraatti orgaaniset! hapon, kuten sitruunahapon, maitohapon, oksaalihapon tai viinihapon kanssa ja natriumkloraatti orgaanisen peroksidin, kuten bentsoyy1iperoksidin kanssa. Tällaiset yhdisteet voidaan lisätä, mieluummin vesiliuoksina, samanaikaisesti lateksiin tai ne voidaan lisätä peräkkäin. Yhdistäminen voi tapahtua millä tahansa tarkoituksenmukaisella menetelmällä, kuten sekoittamalla.

Lsillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä sekoitetaan lateksin kanssa, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä : .* polymeeriä, antimikrobiaalisesti tehokas määrä valittua | mikrobien vastaista ainetta. Tämä määrä riippuu monesta tekijästä, kuten lateksin pH-arvosta, mikro-organismien -- määrästä lateksin valmistukseen käytetyissä vesikompo- nenteissa, valmistusolosuhteista ja säilytysolosuhteista, - - lateksissa olevan polymeerin tyypistä ja kuljetuksen ja/tai käytön aikana tapahtuvan lisäkontaminaation todennäköisyydestä. Määrä riippuu myös lateksissa olevan emul-gointiaineen tyypistä, koska erilaisten emulgointiaineiden tiedetään aiheuttavan erilaisia mikro-organismien kasvuno-peuksia. Esillä olevan keksinnön mukaisessa lateksissa : : : voi tietämämme mukaan olla mitä tahansa alalla tunnettua emuigointiainetta. Pienimmän realistisesti tehokkaan määrän on havaittu olevan niin suuri, että antimikrobiaalinen ;*. aine tuottaa vähintään noin 0,001 osaa (kuivapainosta 7 77356 laskettuna) klooridioksidia lateksia 100 osaa kohti) kuivapainosta laskettuna polymeerejä. Ylärajan täytyy käytännössä olla kustannuksenisesti tehokas ja myös niin pienen, että se ei haitallisesti muuta lateksin ominaisuuksia. Käytännössä tällaisen ylärajan on havaittu olevan noin 1,0 osaa (painosta laskettuna) klooridioksidia 100 osa kohti (kuivapainosta laskettuna) polymeerejä. Siten on suositeltavaa, että lateksin kanssa, joka sisältää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä, sekoitetaan niin paljon antimikrobiaalista ainetta, että saadaan noin 0,001 - 1,0 osaa (kuivapainosta laskettuna) klooridioksidia 100 osaa kohti (kuivapainosta laskettuna) polymeeriä. Muodostuneen määrän tulisi olla parhaiten noin 0,005 - noin 0,2 osaa samalla tavalla laskettuna.

Vesipitoiset lateksit, jotka sisältävät yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä ja joita voidaan käyttää esillä olevan keksinnön yhteydessä, sisältävät yleensä noin 35 - noin 75 % (kuivapainosta laskettuna) synteettisiä polymeerejä ja niiden pH on noin 5,5 - non 12,5. Lateksit, joiden pH-arvot ovat alle 5,5, eivät ole yhtä sopivia, koska vahvasti happamissa olosuhteissa klooridioksidi-kaasua häviää hitaasti järjestelmästä, mikä lyhentää sen ajan pituutta, jona lisätty klooridioksidimäärä estää tehokkaasti mikro-organismien kasvun lateksissa.

Sopiviin synteettisiin polymeereihin kuuluvat polymeerit, jotka on valmistettu yleisesti tunnetuilla polymerointi-menetelmillä, jotka tapahtuvat vesiemulsiossa vapaiden radikaalisen avulla, ja ne polymeerit, jotka on valmistettu muila menetelmillä ja jotka myöhemmin emulgoidaan veteen alalla tunnetuilla menetelmillä. Sopiviin polymeereihin sisältyvät C4_g konjugoitujen dienien homopoly-meerit ja kopolymeerit, akryylipolymeerit, vinyyliase- 8 77356 taattipolymeerit. Parhaina pidettyihin polymeereihin kuuluvat butadieenistyreenikopolymeerit.

Esillä olevan keksinnön mukaiset lateksit voivat lisäksi sisältää luonnonkumia ja/tai yhtä tai useampaa seoste-ainesta, joita yleisesti alalla käytetään, kuten esimerkiksi antioksidantteja, täyteaineita ja kovetussystee-me jä.

Esillä olevan keksinnön mukaisia latekseja voidaan käyttää yhtä tai useampaa synteettistä polymeeriä sisältävien lateksien missä tahansa monessa tunnetussa sovellutuksessa, mukaan lukien esimerkiksi sellaisten polymeeri-tuotteiden valmistuksessa kuin kalvojen, paperipäällys-teiden, mattojen vaahdotettujen alustojen ja purkkien tiivisteaineiden valmistuksessa.

Polymeerituotteiden, kuten kalvojen, jotka on tehty esillä olevan keksinnön mukaisista latekseista, jotka eivät sisällä mitään antioksidantteja ja joissa synteettinen polymeeri on butadieeni-styreenikopolymeri, on yllättäen havaittu muodostavat kumimaisia ominaisukksia, kuten suuremman vetolujuuden, jopa huoneen lämpötilassa. Tämän syytä ei tiedetä, mutta näyttää siltä, että osittaista ristisitoutumista tapahtuu sekä huoneen lämpötilassa etto korotetussa lämpötilassa.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat esillä olevaa keksintöä sitä kuitenkaan rajoittamatta.

Esimerkki 1 Tässä esimerkissä käytetty lateksi oli karboksyloitu 9 77356 butadieeni-styreenikopolymeerilateksi, joka sisälsi 54 painoprosenttia (kuivapainosta laskettuna) kopoly-meeriä, jossa sitoutuneen styreenin määrä 59 painoprosenttia. Lateksin pH oli 6,0 ja sen tiedettiin voimakkasti kontaminoituneen mikro-organismeilla.

Tässä ja seuraavissa esimerkeissä käytetyt mikrobien vastaiset aineet on luetteloitu taulukossa 1. Yhdis-tet A - F ja H ovat esimerkkejä mikrobien vastaisista aineista, joita tiedetään alalla voitavan käyttää synteettisissä polymeerilatekseissa, kun taas yhdiste G kuvaa esillä olevaa keksintöä.

Kontaminoidusta lateksista laitettiin 400 g näytteet 1 litran lasipurkkeihin, jotka oli varustettu kierre-kansilla. Jokaiseen näytteeseen lisättiin yhtä yhdistettä A - G käyttämällä kutakin yhdistettä eri määrät, jotka on annettu taulukossa 2. Mikrobien vastaisen aineen konsentraatio lateksissa on annettu osina (laskettuna kuivapainosta) 100 osaa kohti (kuivapainosta laskettuna) polymeeriä lateksissa. Sen jälkeen, kun lateksiin oli lisätty mikrobien vastainen aine, suljettiin jokaisen purkin kansi ja sisältöä ravisteltiin riittävän sekoittumisen varmistamiseksi. Suljettujen purkkien annettiin seistä huoneen lämpötilassa. 19 päivän kuluttua purkit avattiin hetkeksi ja jokaiseen näytteeseen lisättiin vielä 200 g aluksi käytettyä kontaminoitua lateksia. Purkkien sulkemisen jälkeen sisältöjä sekoitettiin ravistelemalla ja annettiin sen jälkeen seistä huoneen lämpötilassa.

Samalla tavoin lisättiin jokaiseen näytteeseen 145 päivän kuluttua vielä 100 g kontaminoitunutta lateksia.

77356 10

Jokaisesta näytteestä testattiin kasvavat mikro-organismit seuraavalla tavalla. Kunkin sen hetken jälkeen, jolloin lateksia ja antimikrobia a 1ista ainetta oli ensin sekoitettu, (kts. taulukko 2) purkki avattiin lyhyeksi aikaa ja steriili vanutuppo upotettiin seokseen. Ilman bakteereiden aiheuttaman kontaminaation välttämiseksi tupolla siveltiin mahdollisimman nopeasti kaksi kertaa steriilin normaalin veriagarmaljän pinta ja sen jälkeen maljan päälle laitettiin kansi.

Myös purkki suljettiin ja sen annettiin seista seuraavan Lestin suorittamiseen asti. Siveltyä agarmaljaa inkuboitiin 48 tuntia 33° + 2°C:ssa ylösalaisin käännettynä, jotta estettäisiin maljan ja sivelykohtien kuivuminen. Inkuboinnin jälkeen tutkittiin maljalta kontaminoituminen visuaalisesti bakteeripesäkkeiden avulla, jotka olivat sivelykohdissa tai välittömästi niiden vieressä. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Tässä taulukossa on annettu mikro-organismien aiheuttama kontaminaatio seuraavasti: - oleellisesti ei lainkaan; 5 = lievä; M = kohtalainen; H = voimakas.

Nämä arvot annettiin kullekin näytteelle vertaamalla silmämääräisesti kontaminaatiota mielivaltaiseen standardi-asteikkoon, joka oli saatu näytteistä, joissa mikro-: organismien määrät oli todella laskettu. Symboli - vastaa alle 100 mikro-organismipesäkettä näytteen cm^ kohti, . I kun taas S on 100-1000, M on 1000-10.000 ja H on yli 10.000 samalla tavoin laskettuna.

Tässä ja muissa jäljempänä seuraavissa esimerkeissä käytetyt koeolosuhteet oli suunniteltu paljon ankarimmiksi kuin käytännössä esiintyvät olosuhteet. Tulokset osoittavat, että klooridioksidi on yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu testattu mikrobien vastainen aine ja parempi kuin eräät niistä. Se toimii hyvin muut tumat tornissa olosuhteissa ja myös olosuhteissa, joissa kontaminaatiota on lisätty. Missään näytteessä ei havaittu mitään merkitsevää pH-muutosta ·.· - koeajan aikana.

TAULUKKO 1 77356

MIKROBIEN VASTAINEN

AINE KEMIALLINEN NIMI

A 1,2-bentsisotiatsoIin-3-oni B 5;-kloori-2-metyyli-4-isotiatsolin- 3-on i C I,2-dibromi-2,4-disyanobutaani D 3,5-dimetyylitetrahydro-2H-l,3,5- tiadiatsiini-2-tioni E 6-asetoksi-2,4-dimetyyli-l,3-dioksaani F 3-bromi-B-nitrostyreeni G klooridioksidi (ClO^) stabiloituna 5-prosenttisena vesiliuoksena, jota International Dioxcide Inc. myy kauppanimellä ANTHIUM DIOXCIDE.

H formaldehydi 77356 12 CO ιιιι I I I I I I I I CO (/3 w I SSS · Γ'-

I II II CO CO I to cn 5!ΪΕΪΪ CCSKS

'“i I

c

Ο (D ml lilt I I I I I I I I I I I I I I I

I—I a) cm >— ml < —i < :C0 ZZ. — S ^ CM I lilt I I I I I I I I I I 111)1 < :ca ^ I— u DZ :C0 CD :ro ϋ e ml U C CM I 11*1 lllll I I I I I tilli I— aj

h— H

< -H

= :ro ^1 ^ ^ a Hi till lllll lllll lllll -L· ' '

ZD

zc

ID

—I N| ZZ I I I I I lllll ICrtllCO lllll < - * : 00 * · - > — mavotcc m θ' σ' oo r-, m o O' co r^mff'O'co *·· a. I I HHCMn O rl I—I CM m Q I—I I—I <N m ΟΗΗΝΠ

kn O O OO O O O O O O 0,0 O O O^OJO^O O

.-. . 2 cTooo d'o'oo'o d'o'd'dd' o' d'o" do’ uj o --.: *l! mcMm-vj- o m cm m <r σ·» m cm m <r c> m cm m <t ^ 51 -’m h n m^ o r- cm m -3· o m cm m <r CHNmj <Q.| I 0,0 0 0 25,0,00,0 0,0000 0,000,0 2 m m o' d'o d' cTo'o'd'd d*d'ddd o' d'o o' o' - Z 2 >—I Ld < U3 mm vq mmm ιο mmm vo mmm ip z fcol cMmmO m cm m m vp —i cm m m >φ πΝιηιοί tn o>|f? οο°Λ 9.9,9.9.9, 9.9.9.9,9.

< ^Q-| ,_ι| o O o O o o ©'© o o o o o o o o o o o :=* .z

UJ

M

*'· co en 03 CC z * * ' ^ 2

♦-H 3 < PQ CJ O

13 77356 oo I ========== = = = = = i i si O =:3:=:=:3: =3:=:=:= 33 = 10(0 1 1 U0 0 (j lllll lllll ==11111

t— -X C I—I

< :C0 2 —

’-I CM I lllll lllll I I I I I I I

ς: ^ <r I

< :C0 I— (-1 2 :(0 O :ra 3c<nI Ι3ΣΜ I 2 I I I I = = =1111 ^ I— <u

• t— -H

dc ι-h > X «C Ή CO > :(0 (f||

—1 C CL 1—1| lllll lllll I I I I I I I

X '—

CM

S «SI

^ I ===== iiiit 1111111

X

—I

X

< : I- 00 x> 11—I ΓχησΌΌΟ r^-co ο O'oo r·^ ro σ> O' 00 Γ— 00 n Γ I QhhNM OHHNO ΟΗΗΜΟΙΛΗ ^1 juo qqqoq oocoo οοοοοοη q cddoo ddd0d ddddddo ; 0 - - *-h

I— kj" O' U0 CM CO O uo CnJ rO <* C> uo CM CO <)- r-~ CM

< > h O'-*I N IO Vj O H N no· 0 —I CM CO «3· O CO

< cl|L· qqqqo qqqoq qqqqqq^ odddd dddod ddddddo uu 2

Ξ m CO CO CO vO CO CO CO X! CO CO CO (O ffOO

\J xi toe r-1 CM CO UO SC i-u CM CO I/O VO ΗΝηιηώΟ'Ο'

g .P qqqoq qqqoq qqqqqOH

z ic o_|h— dddod dddod ddddddo

UJ

2

I—I

< I— on <£ :=>

2 W U/ U

Id t—i

CO CO O X

: a: 2 i£C 2 1-1 x = H— 14 77356 tsimerkki 2 Iässä esimerkissä käytettiin samaa menetelmää kuin esimerkissä 1 paitsi, että kontaminoituneen lateksin pH säädettiin arvoon H,0 ammoniakilla ennen mikrobien vastaisen aineen lisäämistä. Taulukossa 3 annetut tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin mitä saatiin esimerkissä 1.

77356 co I ιιιι ico.iii o O o O o 5l g>| colter iicoii ssirsi srrrs

r-i I

ο ω I Iiir I I I I I KOXrroHSOXS

~ « 2 I— _* < r~i < '.to Z --:

1-4 cm I «lii iiiii Ο Ο Ο ΓΕ ffi Ο 53 Ä O S

21 O' I

C :co h- t-| Z :C0 O :C0 si e on -,(- cm! 1111 I I I I I I Ili 3 33 I E I t I— aj

l·— · H

*—H > ‘S'*’* 'i-l > :0! pr,!

O < a r—I! I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

Si X ^

Si

X

X

5 CM I

u_ I tili I I I i I wcnwcowwcowwi 00 sal L—I I—1 mc> ·λ n r-ι ιλ O'· <t iv h n

(' ll O T~T* ^ ' Ö O r—< r—4 r—I uQHHH O O f—I I—I CM

ζ? q q q q oooqo qoooo oqqqq 5 dodo ddddo ddddo ddddo

LU O

2 q <r cm o cneMvc m cm o m cm co <j· ; ►-i , κγ σ' en n n j-ffiroiscM -σ σ> co r·» cm -σ ο <ό o o <C > IL—* cs ·—j I—* cm cb »—* ·—h cm cb »—1 f—I cm cb s»S r—i r—( cm <c ο.|Π^ qqqo qqqqq qqqqq qqqqq qa: wj dodo ddddo ddodd dddod X I— 2 2 h-i uj cm oo -σ cm oo -σ cm aj <+ tMoor^vo «a- in ocMin ro C"2> co NMO'von μίοιοό

JZ 4» bo —I CM CO Οι-ΜΝΠ O I—I I—1 CM CO OHHNO

£ o =>lM q q q q qqqqq qqqqq qqqqq < s^a-iM dodo dddod ddddo ddddo z

LU

>—i CD (/) 0 3 cr 2:

h-π ^ ^ ¢0 O O

- 2 H- 77356 16 col x: ox a sc x: rrirrrirx i

Γ'·'- I

r—< J

x χ: s X χ Εΐχϊχ xi I cnw I

r—i ° “I CO XXXXX XXXXX X I I I l l *-h D CN l·— .Y f—4 < -—( < rca z ^ xr sss: εϊιϊχ Xiiiii < :(C ^ * 1— f-i Z :CD O :03 e col

3C^1 XXXXX XXXXX XC I I 1 I I

I— φ h- ^ t-< >

• «C -H

^ :en fOl ^ X'S'^I X X 2 I i tiili tillit ΓΛ _ CMl o I CO C/D 00 CO CO CO I I I I «tilli -j

"-· 2 slfS

-M *—< >j nhivci vt n r-i ro tnro oor^ro

CL I ÖQHrKN ÖOHHN i—' CM 00 ÖO LO i—I

;·.-. LO O O O O O OOOOO O O O O O i—< : 2 doddd doddd ddddod

LU O Z M

h-, !_ <r CO CM CO <t CO CM 00 «vT tO'iCM

^ CiOffiO <f OfOCtO ΝνβίΛ^νΟΝ ^ < -^l i—I ÖÖHrlN ÖO^p-lN i—i N Π vT ί ro ··; <q-I i öoooo qoooq o o o o o -t ·:· 3 “ 2 ddddo doddd ddddod ·;· z z <-> LU CMOpr^LO CM <30 0- vT) vt ιΛ O0 ·.·· < LO co σ· <t< <yv o-coct'O'O» lo O cm ld on op I— ^ 30 Oi—It—ICMCO O Γ—I I—I CM ro CM ΟιΛ (J\ Cc LO o=l r-* OOOOO OOOOO OOOOOr-1

< O-i OOOOO OOOOO O O O O O O

z

LU

t-H

CD LO

o o ·.. Q' z

^£. Z

- >-< o W Cu o su- .1.7

Lai merkki 3 77356 iässä esimerkissä käytetty menetelmä oli sama kuin esimerkissä 1 seuraavin poikkeuksin. Käytetty lateksi oli kontaminoitunut lm t <id ioni - s t y reen ikopo 1 y meer ι la t eks i , joka sisälsi 70 prosenttia ( k u i v apa i nos ta laskettuna) kopolyrneeriä , jossa sitoutuneen styreenin määrä oli 23 painoprosenttia. Lähtö-pH oli 10,0 ja jokaisen näytteen pH säädettiin päivänä 3 10-prosenttisella vesipitoisella kaiiumhydroksidilla tai hiilidioksidilla taulukossa 4 osoitetulla tavalla. Päivänä 47 jokainen näyte kontaminoitiin 100 g:lla esimerkissä 1 käytettyä kontaminoitunutta lateksia (pH säädettiin arvoon 9,0). Tulokset on annettu taulukossa 4. Klooridioksidi osoittautui vertailukelpoiseksi kaikissa suhteissa muiden testattujen aineiden kanssa. pH-mittaukset päivinä 29 ja 140 osoittivat, että pH-arvossa ei tapahtunut mitään merkittävää muutosta tämän ajan kuluessa missään testatussa näytteessä.

18 77356 c <r __ o <u mt iiiiii ι ι ι ι ι 3Γ 111111 t—· 03 1—1 I— -X.

< <-i

< :CD

2 m 1 1 1 1 1 s; I I I I I Ä-. iiiiii C :ra h- U Z :(0

Ο :(β yo IIIIII IIIIII IIIIII

^ G CM

3 C t- <D Η- H

1-1 > I

< ,H <J-| IIIIII IIIIII IIIIII

:=> :(0 f c a x ^ =>|

<ί CL· I o H HO\h- ON o 00 v£) CO 00 ON O cc Γ~~ UO CO

. · .................

O r~* O O ON ON ON CTN O' C On On On 00 OnOnOnOnOnOn ?“* Γ"-* 3 >1 —J 0.1 (Τ' I ON<J*<r© HTvDO'^m —^ (N I **···· ····*· ****** ~± xl I Or—©©©© HCO^ONOO HOOCOOr qJ f—< r—^ r—T f—' r—* I—' f—I r—t i—< 1—

? I ΙΛΗΆΟ^Ο ιΛΟ^ΟΙΙΝΟ lOOnOOOC

ro ........... ......

I HHCOCNO HHOCOnO rl »—1 O O On On ^ r-J t—* r—*1 ι—I r*^ r—^ r—1 ι—-< r—^ \ - Ί

... < CM VO CM

· · 1—1 CO —' CO

OOO

0 0 0 0 ^ I ^ uj 1— .... z <q.| l-H < :: < o: <F Mi CM <+ Z Z O O Ö UJ UJ 1 · · ·

Z σ> I _ O O O

c-ι 0 o»| ^

—I iC Q_ I

<c <c

I—I

. . m : : o cn -- x 3 £ 2 Q o_ u ::: 1—1 z Σ 3 " " i-i h- η- ·.· * z 19 77356

<= Mies <r llllll tillit I I I I I I

r-4 QJ rH

I— C >—(

< :S

Z —: i—< m llllll llllll llllll s: ^ ^ <. :ra

·— U

2 :cσ CD :C0 VC llllll llllll llllll

“ CM

=D C K- Q} Ή

♦—i > J

C Ή <f llllll llllll llllll

D=» :CT3 I

< a

X

' O I OONCOl^inn 0^00 lAst fO H^OvOlA<f "C ·♦···· *..... ······ r—t j O On (X On On ON O QN ON ON On O ON O' O' On On 4—> r—* 03

0-1 σ' CM 00 Mf 00 m CM O' OQ Mj- rH in CN m CN 00 O ^ CM

(M ·♦···· «··♦·♦ ····*· <t r~l o O O ON ON OOOOONON HHOOff'O'

r—I »—I I—I r—4 r-H t—4 r·^ r*^ rH

O

^ r^l

^ n I ino^O^O mo^C^O UN o VC Ο in O

—, 1 m ............ ......

, I r-< O O On On hhOOC'O' hhCO^'O'

τ·^ t—i r-^ r—< t—^ *—I

<r

<T 00 <X

rH O V

O O CN

I . . o

CD C O

i—I I I— O

UJ t— S>| 2 <0-1 H <t < cr p, ^ m? no oo cn 2 2 o o o UJ LjJ i

CZ U1 O C O

M O rH

_j sc a_ <r <

I—I

cn cj cn a: cd

sc z O U X

l-H z s: cd i—I h- h~ 2 20 r ... 77356

Esimerkki 4 Tässä esimerkissä käytetty menetelmä oli sama kuin esimerkissä 1 seuraavin poikkeuksin. Käytetty lateksi oli karboksy-loitu styreeni-butadienikopolyineerilateksi, joka sisälsi 5 3,6 % (kuivapainosta laskettuna) kopolymeeriä, jossa sidotun styreenin pitoisuus oli 58 painoprosenttia. Lateksin pH oli 6,45 ja lateksi oli paljon voimakkaammin kontaminoitunut mikro-organismeilla kuin esimerkeissä 1-3 käytetyt lateksit. Erilaisten klooridiok sidi1 ähteiden vertaamiseksi käytettiin erilaisia mikrobien vastaisia aineita.

Kokeet 1 ja 2 ovat esimerkkejä klooridioksidikaasun käytöstä mikrobien vastaisena aineena. Lateksiin kuplitettiin n Liri paljon klooridioksidikaasua, että saatiin taulukossa 5 annettu konsentraatio.

Kokeet 4-12 ovat esimerkkejä klooridioksidin vesiliuoksen käytöstä mikrobien vastaisena aineena. Kokeissa 3 ja 4 käytettiin kaupallisesti saatavissa olevaa taulukon I ainetta G. Kokeissa 5 ja 6 liuotettiin klooridioksidikaasua .100 ml:aan natriumper oksikarbonaat in (10 g) ja natrium- : - kloridin (3,44 g) vesiliuokseen, jolloin saatiin klooridiok- : . sidin 5-painopros en11inen liuos, jonka pH oli 8,85. Kokeet ^ : ; 7 ja 8 olivat samat kuin kokeet 5 ja 6 paitsi, että natrium- •: kloridi jätettiin pois. Kokeissa 9 ja 10 liuotettiin -· klooridioksidikaasua 100 m1:a a n vesiliuosta, joka sisälsi i3 g na t r iumperoksikar bonaa 11 ia , jolloin saatiin 7,4-paino-prosenttinen klooridioksidiliuos, jonka pH oli 8,8. Kokeissa II ja 12 lisättiin samanaikaisesti 8 g natriumkloriittia ja 11 q kaliumpersulfaattia 100 ml:aan natriumperoksikar-bonaatin 10-painoprosenttista vesiliuosta käyttämällä jäähaudetta niin, että liuos pysyi 20 - 25°C:ssa. Loppu-pH oli 8,4. Jokaisessa kokeessa lisättiin lateksiin niin paljon vesiliuosta, että saatiin taulukossa 5 annettu klooridioksidin konsentraatio.

2-1 77356

Kokeet 13-22 ovat esimerkkejä sellaisten kemiallisten yhdisteiden käytöstä, jotka sekoitettaessa reagoivat muodostaen klooridioksidia. Kokeissa 13 ja 14 lisättiin I ateksinäytteeseen sekoittaen ja lähes samanaikaisesti 0,355 ml naöriumk lor i ti i t in 20-painoprosenttista vesiliuosta ja 2,65 ml kaliumpersulfaatin 4-painoprosenttista vesiliuosta. Kokeet 15 ja 16 olivat samoja kuin kokeet 13 ja 14 paitsi, että ka 1iumpersu1 fa a11i1iuoksen asemesta käytettiin 0,244 ml ammoniumpersulfaatin 40-painoprosenttista vesiliuosta. Kokeet 17 ja 18 olivat samoja kuin kokeet 15 ja 16 paitsi, että natriumkloriitti- ja ammoniumpersul-faattiliuosten määrät kaksinkertaistettiin. Kokeet 19 ja 20 olivat samoja kuin kokeet 15 ja 16 paitsi, että natriumkloriitti- ja kaliumpersulfaattiliuosten määrät kolminkertaistettiin. Kokeet 21 ja 22 olivat samoja kuin kokeet 15 ja 16 paitsi, että lisättyjen liuosten määrät nelinkertaistettiin.

tulokset on annettu taulukossa 5. Klooridioksidin konsentraa- II o on annettu lisättynä määränä (osina kuivapainosta laskettuna) tai määränä, jonka reagoivat kemialliset yhdisteet voivat kehittää, 100 paino-osaa kohti polymeeriä lateksissa, nm tarkoittaa taulukossa, että kontaminaatiota ei mitattu.

22 77356

C

α> 0) •co φ| ' ~χ= == sm s^igiegggg

Son I I ISS XX K S O O x> '§§££&&§& .doo J I I .=n s: cr: xx txxx = 1 1 § § § i; 1 1 1 1 q I * *

tgro I I £W s CO Ο ΜΪΜΪ I I > I I t I I I I I

x ' O,

^ I

ιΛ o ο ή iz x> ^ 5 n (oirin ιλ m in tnm m m <r oo ,ί oo ¢0 cm c\i vo I ^ g^geg es eges sgisslsggss < 0 c 00000 do dodo odooooooooo o tn 5 « .. . O \ 3 - - - IX ·Η ·*> *-> .. . 4J 3 ... CO ^ ; .- « 1 3 C -H *

.-. . O -P

.-- X> I -U .5 fn l-ι CO ™ co to co 3 c :2 ---- H H O ·* tn co co xi °- x tn tj co ., 0 0 tn coco O ^ ' ^COMtUO^OOCM „ in, ^ a) CD 0) CO CMH O CO 0 -- ICU —I Q. fO Q. _* Otn CM CM 2 cmt3 eaigo OX O 3 cn 3 3 CMO CM <J to —1 :ca 3 * ·Η .¥ Ή Ή ΪΧ ti CO ^ X ™ rj^cn^inocH—1 ω co Z 5 CO 3 J-> 3 -UH + Q. M H + N·— ιΛ Λ ιΛ ΙΛ ΙΛ ιΛ Λ '2 «j h h n ίο ή tAco-ur-r^p'· E <u h h+hhhhhh^· «jj -¥ 3 C -f C -P CM3 CD CM CM I ® CCOC I C C0CCCC3-H3iCOCOCCCCCCC ~ CMCD X O CM-H CU CMCO OlItlHLiOtlHIIHCOtigillltl £ O-t-J^J-JOCJ X O c -u -u CJ -U 3XC_)-UC_)4UX4J4JXXX ° —13 3 —I CO 3—IO333C0C0H3C03C03333333 * U JC U U Z ’*

. . CU

: : ° a —< NIAvJiAOrMJJOvOHN

*“ ^ i—I CN <? ιΛ sO Γ-- CO ^ H H HHHHHHHHNCSN

23 ί s i m e r k k ι 5 77356 I Lnni) esimerkki osoittaa, että klooridioksidin käyttäminen mikrobien vastaisena aineena synteettisen polymeerin lateksissa ei aiheuta mitään ei-toivottuja muutoksia Lateksista muodostetun kalvon ominaisuuksissa.

Kaksi lateksia testattiin. Lateksi A oli butadieni-styreeni-kopo1ymeerilateksi, joka sisälsi 70 painoprosenttia kopoly-ineeriä, jossa sidotun styreenin pitoisuus oli 23 painoprosenttia. Lateksi B oli karboksyloitu butadieni-styreeni-kopolymeerilateksi, joka sisälsi 55,6 prosenttia (kuiva-painosta laskettuna) kopo1ymeeriä, jossa sidotun styreenin pitoisuus oli 58 painoprosenttia.

Kummassakin ajossa sakeutettiin lateksi lisäämällä sakeutinta kuivun muodostumisen mahdollistamiseksi. Lateksiin lisättiin ensin niin paljon natriumkloridin 20-painoprosenttista vesiliuosta ja aminoniumpersulfaatin 40-painoprosenttistas . e s i 1 i u υ s t a , että kehittyneen klooridioksidin konsentraa-’ iäksi saatiin taulukoissa 6 ja 7 annetut määrät osina ..kuivapainosta laskettuna) klooridioksidia 100 osaa kohti (kuivapainosta laskettuna) polymeeriä lateksissa. Sen jälkeen lateksia säilytettiin suoneen lämpötilassa 24 tuntia ja sakeutettiin ja levitettiin TEFLON^^ levylle noin 0,06 cm paksuudelta ja annettiin kuivua. Sen jälkeen kuivattu kalvo kuorittiin pois levyltä ja leikattiin -.niideksi yhtä suureksi palaksi. Ensimmäinen testattiin sellaisenaan, kun taas toista kalvoa kuumennettiin 30 minuuttia 100-asteisessa uunissa ja sen jälkeen jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja testattiin. Moduli, vetolujuus ja pitenemä määritettiin kalvoista leikattuja ASTM-paloja (dumbbell). Tulokset on esitetty taulukossa 6 näytteille, juita ei kuumennettu uunissa, kun taas taulukossa 7 on Mi/iultu tulokset näytteille, joita oli uunissa kuumennettu. Lateksista A saaduissa lateksi kalvoissa tapahtui osittaista , : s L i s i t o u t uki is t a ilmeisesti jripa huoneen lämpötilassa, 77356 24 kun lateksissa oli mukana klooridioksidia.

Vertailuajot suoritettiin samalla tavoin ilman, että mukana oli klooridioksidia mikrobien vastaisena aineena.

2> 77356 § “

J 3 N

.2, m „ _ _ OScOfOm-J-mcO

[Ρ5=ιΝΙΛν£)ΓΟίΜνΓ 3 0......

3<r...... >H\csif-(vOOr^-0 '^^Oror'CTNO^oq οσ ,-ι r-ι m m ro J3 CT H H N N N 4J Jj£ > > o? <r <- c* ^ cm «I , ^ 'Ί

at · ♦ · · ^ a s n ιΛ «J

^ a r^· oO >—i r—i cm ^ " r-ι ^ r-t

CM ιΛ 1—t i—I I—« C

I. o? \ g CTO, ^ _ _ Jni'NOrlO'n ' ^ocsir^r^cMO^j· -»g ..... ·

^ m ····· · nn«tDOOMOO

^ r-t VO 1^ ΓΜ 1»* Γ* 0 3 §3 1 ? 81 H e to N O « S o “9^ ^ ° - 3 ^ siOcototoovo^ § < :co :j| £ '-"ί o o o m tn tn c a 5 2 ® S ° 8.

ω-^οονοονο 2 2 o 3 3 -333 -g j» iS "to to to CO ^ K 2 *£ ti £ “ s $ 1 3 ^ s s $ s g g CM S ° 2 ' 2 2 gwoodooo Scoooooo u § u ° Ή ._, » CO *λ\ ^ <; < < ta o (ö· < < < jo pa b " 5 CO -1

—I

26 77356 tsimerkki 6 I ä rn a esimerkki osoittaa, että klooridioksidin käyttäminen mikrobien vastaisena aineena synteettisen polymeerin lateksissa ei aiheuta mitään ei-toivottuja muutoksia lateksista muodostetun lateksivaahtokumin ominaisuuksissa.

bekä geeliytettyjen että geeliyttämättömien vaahtojen valmistamiseen käytettiin esimerkin 5 lateksia A. Kummastakin tyypistä valmistettiin kaksi näytettä, joista toinen ei vertailuna sisältänyt klooridioksidia ja toinen sisälsi niin paljon natriumkloriittia ja ammoniumpersulfaattia, että klooridioksidia kehittyi 0,048 paino-osaa 100 paino-osaa kohti lateksin polymeeriä.

Geeliytetyt vaahtonäytteet valmistettiin seuraavasti. Taulukossa 8 luetteloidut ainesosat sekoitettiin hyvin.

Sen jälkeen seos vaahdotettiin Hobart-sekoittimessa ja jatkuvasti vaahdotettuun vaahtoon lisättiin hitaasti 5,0 osaa natriumsi1ikof1uoridia kuivapainosta laskettuna.

Sen jälkeen seosta sekoitettiin 1 minuutti ja kaadettiin tämän jälkeen juuttialustalle, levitettiin noin 0,6 cm paksuudelta ja kovetettiin 25 minuuttia uunissa 135°C:ssa. Ominaisuudet mitattiin yleisesti tunnetuilla standardime- : netelmillä. Tulokset on annettu taulukossa 10.

Geelittömät vaahtonäytteet valmistettiin seuraavasti, iaulukossa 9 luetteloidut ainesosat sekoitettiin hyvin, iämä seos vaahdotettiin Hobart-sekoittimessa, sekoitettiin 5 minuuttia, kaadettiin juuttialustalle, levitettiin noin 0,6 cm paksuuteen ja kovetettiin uunissa 20 minuuttia 135°C:ssa. Fysikaaliset ominaisuudet on annettu taulukossa : 10.

Kumpikaan vaahdoista ei osoittanut mitään merkkejä murtumisesta sen jälkeen, kun oli vanhennettu 72 tuntia 135°C:ssa.

27 77356

Keksinnön mukaisesta lateksista tehtyjen vaahtojen ominaisuudet vastaavat kaikin tavoin vertailuvaahtoja.

TAULUKKO 8

Ainesosa Kuivapaino-osia

Vertailu Keksintö

Lateksi 100,0 100,0

Hartsihapon kaliumsuola 2,0 2,0

Ammoniumhydroksidi 0,1 0,1

Natirumklonitti - 0,05

Immoniumpersulfaatti - 0,064 sinkkioksidin ja difenyyligua-nidiinin 3:1 seos (paino-osia), jota jauhettu kuulamyllyssä 2 tuntia 3,4 3,4

Vedellä pesty alumiini- silikaatti 140,0 140,0

Kovetussysteemi

Rikki 1,65 1,65

Sinkkioksidi 1,25 1,25

Etyylizimaatti 1,00 1,00

Merkaptobentsotiatsolin sinkkisuola 1,25 1,25

Antioksidantti - difenyy-1. ia m iin in ja asetonin r e; i k Lio t u o t e 0,45 0,45

Antioksidantti - polymeeri n e n esty n y t f e n o 1i 0,30 0,30 26 77356 TAULUKKO 9 ainesosa Kuivapaino-osia

Vertailu Keksintö i a t e k s l 100,0 100,0

Uinatnum N-oktadekyylisul- tosukkinamaatti 4,0 4,0

Natrlumheksametafos faati 0,5 0,5 K aiiumhydrok sidi 0,2 0,2 N atriumklorii11i - 0,05

Aminoniumpersulf aatti - 0,064

Kalsiumkarbonaatti 150,0 150,0

Kovetussys teemi - sama kuin gee 1iytety11ä vaahdolla, yhteensä 5,9 osaa 5,9 5,9 77356 2y ra ε 3 c H ^ ra o?

co" ^ ψ cc co O

n -P * · · · 4_> Q.) 00 O f^- CD CD »—< •H '—^

Li 3

CL

CD ^

3 <T vO 00 O

CO ra o ^ '"C ^ ^

ί § 'σι O O O O

3 ^-^ CL 3 ^

O

•H

4-J

CD Csl CD E _

C U r-l CO r-i O

Ή N. r—I i—i fP r-^ e cr.

cd O O O O

0) α a C—f a 3>

_J

2 a) x-s ΙΛ O r-J

C ^ -N h* <T 2

a5 J es (N r) (D

4—1

H

CL

en 3 ^-s

f I ö $ 8 S

o σ' o o o o ra ^ := 3 to

iH -O

<-< e

3 :θ CO -H

i—t 4-) -p ra • H e C-< -* ro h ra ra -o m > -* H w w ro ω _ _ > x e e '— ω ro cc

o >, >, -H -H

-u jj .u :C0 :C0 _c -u -ο ε ε ra ra ro h h CO 4J jj >—< > ^ >, ro ro •h -h ro ro »H <H O' O' ro ro I > ro ro h -h o CU UJ td

Claims (9)

77356

1. Menetelmä mikro-organismien kasvun estämiseksi yhden tai useamman polymeerin vesipitoisessa lateksissa, tunnettu siitä, että menetelmässä sekoitetaan styreenibutadieeni-, mahdollisesti karboksyloitu styreenibutadieeni-, polystyreeni-ja/tai vinyyliasetaattiakryylikopolymeerilateksin kanssa antimikrobiaalisesti tehokas määrä mikrobien vastaista ainetta, joka on klooridioksidikaasu, klooridioksidin vesiliuos tai kaksi tai useampi kemiallista yhdistettä, jotka sekoitettaessa reagoivat muodostaen klooridioksidia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lateksin kanssa sekoitettu mikrobian vastainen aineen määrä on niin suuri, että klooridioksidia saadaan noin 0,001 - noin 1,0 kuivapaino-osaa 100 kuivapaino-osaa kohti polymeeriä lateksissa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrobien vastainen aine on klooridioksidikaasu.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrobien vastainen aine on klooridioksidin vesi-liuos.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrobien vastainen aine on kaksi tai useampi kemiallista yhdistettä, jotka reagoivat muodostaen klooridioksidia.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kemialliset yhdisteet ovat natriumkloriitti ja yksi tai useampi yhdiste valittuna natrium-, kalium- ja ammoniumpersulfaatista. 31 77356

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikrobien vastainen aine sisältää lisäksi stabiloivan määrän natriumperoksikarbonaattia.

8. Vesipitoinen lateksi, tunnettu siitä, että se sisältää styreenibutadieeni-, mahdollisesti karboksyloitua styreenibutadieeni-, polystyreeni- ja/tai vinyyliasetaatti-akryylikopolymeerilateksia ja antimikrobiaalisesti tehokkaan määrän klooridioksidia.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lateksi, tunnettu siitä, että klooridioksidin määrä on n. 0,001 - n. 1,0 kuivapaino-osaa 100 kuivapaino-osaa kohti polymeeriä lateksissa. 77356