FI76924B - Kombinerad enkel/dubbel ortodontisk kantstaellning. - Google Patents

Description

76924

Yhdistetty yksinkertainen/kaksinkertäinen reunapidin hampaanoikomista varten Kombinerad enkel/dubbel ortodontisk kant-ställning

Yleisesti ottaen tämä keksintö kohdistuu hampaiden oikomiseen käytettäviin pitimiin, joita hammaslääkärit käyttävät potilaan hampaiden täsmälliseen liikuttamiseen ja paikoilleen sijoittamiseen. Täsmällisemmin, tässä keksinnössä pyritään saamaan aikaan tietynlainen, hampaiden oikomiseen käytettävä pidinjär-jestelmä sekä hoitomenetelmä, joissa yhden sitovan ankkuri-siiven käsittävän, hampaiden oikomiseen käytettävän reunapi-timen edut yhdistyvät niihin etuihin, jotka voidaan saavuttaa kaksi sitovaa ankkurisiipeä käsittävillä, hampaiden oikomiseen käytettävillä reunapitimillä.

Keksinnön taustaa

Vaikka olemassa onkin lukuisia erilaisia, hampaiden oikomiseen soveltuvia tekniikoita, käyttää kuitenkin suurin osa hampaiden oikaisuhoitoa antavista hammaslääkäreistä Yhdysvalloissa tällä hetkellä yhtä tai kahta oikaisuhoidon perusmenetelmää potilaita hoitaessaan. Nämä perustekniikat ovat "ohutlankatekniikka" (engl. "light-wire" technique) ja "reuna-ohjaustekniikka" eli "reunatekniikka" (engl. "edgewise" technique). Australialainen, hampaiden oikaisuhoitoon erikoistunut hammaslääkäri R.P. Begg suunnitteli ensimmäisenä tällaiset ohutlankatuet ja otti ne käyttöön alalla, ja hän esitti myös differentiaalisen voi-mansäätelyn periaatteen. Koska hampaan tietyntyyppisiin liikkeisiin liittyy enemmän kudosvastusta muihin liikkeisiin verrattuna, ja koska jotkut liikkeet tapahtuvat muita nopeammin, Begg päätteli, että mikäli välttämättömät liikuttamiset valitaan selektiivisesti ja mikäli vuorovaikutteiset reaktiot suhteutetaan asianmukaisesti, voidaan hampaan liikuttaminen toteuttaa hallitulla tavalla. Tunnusomaisena tälle Beggin ohutlankatekniikalle ovat monet merkittävät piirteet. Hammas- 2 76924 tuet kiinnitetään potilaan kaikkiin niihin hampaisiin, jotka ovat ensimmäisten poskihampaiden edessä, sekä näihin ensimmäisiin poskihampaisiin. Kaarilangan poikkileikkaus on pyöreä, ja kaarilanka saa aikaan kaarimaisen muodon ja hampaiden asettumisen samalle tasolle. Kaarilangat on kiinnitetty niiteillä löysästi tukipitimeen, ja niitä ei ole sidottu kiinni. Beggin hammaspidikkeissä saadaan aikaan yhdessä ainoassa pisteessä tapahtuva kosketus kaarilangan kanssa kitkan pienentämiseksi, ja jotta hammas voisi liukua, pyöriä, kallistua ja kiertyä vapaasti. Kallistuminen, kiertyminen ja pyöriminen toteutetaan apuvälinein, eikä hammaspidikkeen ja kaarilangan välissä olevalla sovitteella, kuten reunatekniikassa. Suun ulkopuolista paikoilleen kiinnittämistä ei käytetä. Vuorovaikutteinen kiinnittäminen saadaan aikaan käyttämällä selektiivisesti veto-kohtien takana olevia hampaita vetokohtien edessä olevien hampaiden vetämiseksi takaisin joustavalla materiaalilla, jota käytetään saman hammasrivistön sisällä sekä ylemmän ja alemman hammasrivistön välillä. Nykyään on olemassa lukuisia erilaisia ohutlankapidikkeitä, joiden rakenne poikkeaa alkuperäisestä, vaikkakin niissä kaikissa sovelletaan pitkälle kehitettyjä teorioita hampaiden liikkumisesta ja paikoilleen kiinnittämisen säätelystä. Rutiininomaisesti käytetyssä ohutlankahoidossa ei käytetä suun ulkopuolelta käsin tapahtuvaa vetämistä, siihen liittyy usein hampaiden vetämistä, ja siinä käytetään tyypillisesti enemmän apuvälineitä kuin tavanomaisessa reuna-hoidossa.

Tässä maassa (Yhdysvalloissa) hampaiden oikaisuhoidossa kaikkein laajimmin käytetty tekniikka, johon myös tämä keksintö kohdistuu, on niin kutsuttu "reunatekniikka" ("edgewise”) , jonka tohtori Edward H. Angle otti käyttöön alalla. Huomattakoon kuitenkin, että tämä keksintö soveltuu myös muihin hampaiden oikaisutekniikoihin, kuten esimerkiksi monivaihetek-niikkaan ja kaksoislankaa käyttävään reunatekniikkaan. Reuna-tekniikkana toteutetun hoidon alkuaikoina käytettiin kaari-lankoja, joiden poikkileikkauspinta oli muodoltaan pyöreä. Pyöreän langan suurempi joustavuus mahdollistaa väärässä asennossa olevien hampaiden suuremman liikkumisalueen hampaisiin 76924 kohdistuvan pienemmän voiman avulla. Toisen vaiheen hoidossa ja viimeistelyhoidossa tässä reunatekniikassa käytetään tyypillisesti moninauhaista tarkkuustukea, joka käsittää poikkileikkaukseltaan suorakulmaisen huulten puoleisen kaarilangan, jonka ulottuvuudet ovat tavallisesti suuremmat sen sivuilla kuin reunoilla. Tämä kaarilanka sovitetaan ja sidotaan metallisella sitomislangalla tai joustavalla sitomismateriaalilla, tai millä tahansa sopivalla mekaanisella pidättimellä, täsmälleen vastaavankokoisiin, vaakasuoriin kaarilankaa varten oleviin koloihin, jotka on muodostettu hammastuessa kaikkien pysyvien hampaiden kohdalle ensimmäiset poskihampaat ja usein toiset poskihampaat mukaanlukien. Tämä kaarilanka päättyy poskissa sijaitseviin putkiin, joissa kussakin on poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen kanava, joiden sisään tämän suorakulmiomaisen kaarilangan päät ulottuvat. Tämä kaarilanka, joka on voitu valmistaa ruostumattomasta teräksestä tai jalo-lejeeringistä, on tyypillisesti asetettu siten, että sen kapea osa tai reuna makaa hampaiden huulten- ja poskienpuoleisia pintoja vasten. Tämän piirteen johdosta tätä tekniikkaa kutsutaan "reunatekniikaksi". Tässä reunatekniikassa kaikkiin suuntiin tapahtuva säätäminen on mahdollista, ja erillisiä hampaita voidaan liikuttaa samanaikaisesti kolmeen suuntaan; esimerkiksi etuhampaita voidaan liikuttaa kielen suuntaan (lin-gually) , hammasrivistön keskiviivaa kohden (distally) , ja niitä voidaan kääntää pituusakselinsa ympäri kaarilangan yhdellä säädöllä. Sen ansiosta, että kaarilangan poikkileikkaus on suorakulmion muotoinen, kaarilankaa voidaan kiertää toivotussa määrin, jolloin kaarilanka muuttuu luonteeltaan jousi-maiseksi, ja kiertävät voimat vaikuttavat hampaisiin kaari-langan välittyminä ja hampaisiin saadaan aikaan kääntömomentti kaarilangan avautuessa kierteistään jousivaikutuksen seurauksena, ja sen palautuessa normaaliin kiertymättömään muotoonsa. Hammaspidikkeet on valmistettu tarkoin suorakulmion muotoiseksi, joten oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi valita sellaiset täsmällisesti valmistetut kaarilangat, jotka sopivat pidikkeisiin toivotun tarkasti. Kallistaminen, kiertäminen ja pyörittäminen toteutetaan kaarilangan ja hammaspidikkeen välissä olevalla sovitteella. Suun ulkopuolista paikoilleen 4 76924 kiinnittämistä voidaan toivottaessa käyttää tai olla käyttämättä. Vuorovaikutteinen paikoilleen kiinnittäminen voidaan saada aikaan vetämällä hampaita, ja käyttämällä selektiivisesti vetokohtien takana olevia hampaita vetokohtien edessä olevien hampaiden vetämiseksi takaisin joustavalla materiaalilla, jotka käytetään saman hammasrivistön sisällä sekä ylemmän ja alemman hammasrivistön välillä, ja/tai umpinaisia kierukoita käsittävillä kaarHangoilla. Tämä keksintö kohdistuu erityisesti reunatekniikkaan ja erityisemmin se kohdistuu sellaiseen hampaiden oikaisuhoidossa käytettävään hammastukijärjestelmään, jossa yhdistyvät yhden ja kaksi sitovaa ankkurisiipeä käsittävillä reunapidikkeillä saavutettavat edut.

Reunatekniikassa käytettävät, yhden ankkurisiivekkeen käsittäviin hammaspidikkeisiin liittyy tyypillisesti sellainen perusrakenne, jossa on täsmällisesti valmistettu, aktiivinen kaari-langan ura, johon suorakulmainen kaarilanka sijoitetaan. Kaksi sitovaa ankkurisiivekettä alkaa pidikkeen perustasta, täsmällisesti valmistetun kaarilangan kolon vastakkaisilta puolilta. Nämä ankkurisiivekkeet on tyypillisesti keskitetty hammas-pidikkeen rakenteen suhteen, ja näin ollen ne on tarkoitus sijoittaa keskitetysti mesio-distaalisesti sen hampaan etupinnan suhteen, johon hampaaseen hammaspidike on kiinnitetty. Kunkin ankkurisiivekkeen yli kiedotaan sitova lanka tai joustava lanka, ja se ohjataan kaarilangan ylitse kolon kummassakin päässä, jolloin kaarilanka voidaan kiinnittää tiukasti paikoilleen täsmälleen kaarilangan kokoisessa kolossa.

Yhdellä pidikkeellä päästään suurimpaan mahdolliseen tehokkuuteen hampaita kallistettaessa ja kiertäessä, mutta se on erittäin tehoton pyörittämistä säädettäessä. Alunperin tällainen pyörittävä säätäminen saatiin aikaan juottamalla tai hitsaamalla pieniä silmukoita hampaaseen kiinnitetyn nauhan mesiaali- ja distaalireunoihin. Oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri kykenee sitomaan tämän silmukan kaarHankaan vetämällä tämän pinnan lähemmäksi kaarilankaa, jolloin hammas saadaan 5 76924 kääntymään keskellä sijaitsevan hammastuen ympäri. Tämä on hankala ja tehoton menetelmä pyörittävän säätämisen aikaansaamiseksi.

Myöhemmin tähän keskellä sijaitsevaan ainoaan hammaspidikkee-seen lisättiin kiinteät tai taipuisat pyörimisvivut, jotka muodostivat mesiaalisen ja distaalisen ulokkeen. Täten pyöritetyssä hampaassa olisi pyörityssiiveke, joka muodostaisi hammaspidikkeeseen verrattuna etupintaa vastaan kohtisuorem-massa olevan ulokkeen. Kaarilanka koskettaa tätä pyörityssii-vekettä ja saisi aikaan hampaan pyörimisen hammaspidikkeen ympäri, koska kaarilanka on sidottu pidikkeeseen. Pyörimisvipu on sovitettavissa siten, että se muodostaa enemmän tai vähemmän kohtisuoran ulokkeen etupinnan suhteen, kuten toivotaan. Täten oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi valita halutun pyörittämismäärän pyörimisvipua säätämällä, eikä kaarilankaa säätämällä.

Pyörimisvipuja käyttävän menetelmän haitat hampaan liikuttamisessa ovat ilmeisiä hoidon alkuvaiheissa. Kaarilanka ei kosketa pyörimisvipua, mikäli hammas on kallistunut ja kääntynyt voimakkaasti, ja tällöin kallistava ja kääntävä vaikutus jäävät tehottomiksi, mikäli kaarilankaa ei aseteta siten, että se koskettaa pyörimisvipua, kun se sidotaan kiinni. Täten kaarilangan alkuperäinen asettaminen koloihinsa saattaa olla tehotonta, ja sen kiinnisitominen saattaa edellyttää suurempaa asiantuntemusta.

Kaksinkertaisia hammaspidikkeitä alettiin käyttää yksinkertaisella hammaspidikkeellä todetun huonon pyörittämistehokkuuden parantamiseksi. Yhden keskellä sijaitsevan hammastuen asemesta hampaan pinnalle asetettiin mesiaalisesti ja distaalisesti kaksi hammaspidikettä. Täten kun kukin hammaspidike sidotaan kaarilankaan, hampaan etupinta asettuu samalle suoralle kaari-langan kanssa, hammasta pyörittäen.

6 76924

Hampaiden oikomishoidossa käytettävän pyörittämisen eräänä periaatteena on alkuperäisen haitan ylikorjääminen tämän haitan takaisin asettautumisen tai palautumisen kompensoimiseksi. Tämä tapahtuu erityisesti pyöritettyjen hampaiden tapauksessa. Kaksoispidikkeiltä puuttuu kyky ylikääntää hammasta. Kaksois-pidikkeillä toteutettavassa ylikääntämisessä kaarilankaa täytyy taivuttaa tai pidikkeeseen tulee lisätä jokin apuväline pidikkeen mesiaali- tai distaaliosan työntämiseksi poispäin kaarilangasta. Edelleen, yksinkertaisilla reunapidikkeillä, joista puuttuu pyörimisvivut, ei voida myöskään toteuttaa ylipyörittämisen säätämistä, mitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Yksinkertaisten hammaspidikkeiden eräs tärkeimmistä eduista on se etu, joka saavutetaan vierekkäisten hammaspidikkeiden kiinni tyspisteiden välissä sijaitsevalla kaarilangan aktiivisella osalla. Tämä osa pituudesta tunnetaan "pidäkkeiden välisenä leveytenä". Koska vierekkäisten yksinkertaisten pidikkeiden välinen kiinnityspiste on muodostettu olennaisesti vierekkäisten hampaiden keskelle, ulottuu tämä kaarilangan pituuden osa ja täten pidikkeiden välinen leveys pisteisiin, jotka ovat lähellä vierekkäisten hampaiden keskustoja. Yksinkertaisten pidikkeiden väliin muodostuvan kaarilangan suhteellisen pitkän jännevälin avulla hampaisiin voidaan kohdistaa alhaisempia voimia pitempien ajanjaksojen ajan, verrattuna siihen tapaukseen, jossa pidikkeiden välinen leveys on rajoittunut ja kaarilangan jänneväli on lyhyt, kuten asianlaita on tavanomaisia kaksoispidikkeitä käytettäessä. Kaarilangan pitkää jänneväliä voidaan kiertää paljon enemmän kuitenkaan kaarilangan materiaalin joustavuuden rajaa ylittämättä, mikä johtaisi kaari-langan pysyvään myötäytymiseen tai sen muodon vääristymiseen. Kun pidikkeiden välisen kaarilangan pituus on rajallinen, mikä on tyypillistä käytettäessä kaksinkertaisia pidikkeitä reuna-tekniikkaa soveltaen, voidaan hampaisiin kohdistaa suuria voimia kaarilankaa ainoastaan hieman kiertäen tai taivuttaen. Täten, sen jälkeen, kun hampaat ovat liikkuneet rajoitetusti, kaarilangan lyhyen, pidikkeiden välisen leveyden indusoimat voimat vaimenevat nopeasti, jolloin usein tapahtuva säätäminen 7 76924 on välttämätöntä optimaalisen, hampaaseen kohdistuvan voimavaikutuksen ylläpitämiseksi, mikä takaa hampaan tehokkaan liikkumisen. Luonnollisestikin on selvää, että hampaiden oikomisessa käytettävien tukien usein välttämätön säätäminen edellyttää sitä, että potilas käy usein hammaslääkärillä säädätt-ämässä hampaiden oikomiseen käytettäviä tukia, mikä on epäedullista potilaalle. Tällainen usein tapahtuva säätäminen vaatii myös runsaasti aikaa oikaisuhoitoa antavan lääkärin vastaanotolla, jolloin joko potilas joutuu maksamaan käsittelystä enemmän, tai oikaisuhoidon tuottama taloudellinen hyöty hammaslääkärille on alhainen. Näin ollen on toivottavaa saada aikaan sellainen hampaiden oikaisemiseksi soveltuva järjestelmä, jonka puitteissa potilaan tarvitsee käydä mahdollisimman harvoin vastaanotolla, jolloin hoitoaikaa kuluu mahdollisimman vähän, mikä on edullista sekä potilaalle että lääkärille.

Reunatekniikkaa soveltavia kaksoispidikkeitä on jo käytetty hyvin pitkän ajan. Tyypillisesti kaksoispidikkeet käsittävät kaksi, pidikkeen perustasta alkavaa, toisistaan irti olevaa uloketta, jotka pidikkeen perusta voi myös muodostaa, ja jotka on muodostettu siten, että ne määrittävät täsmällisen kokoisen, aktiivisen rako-osan kaarilankaa varten. Toisistaan tietyn välimatkan päässä sijaitsevat aktiiviset rako-osat kaari-lankaa varten toimivat yhdessä ja määrittävät kaarilangan täsmällisen kokoisen raon, jolloin perustan koko pituus vaikuttaa pidentyvän. Kumpikin uloke käsittää ylemmän ja alemman ankkurisiivekkeen, määrittäen täten neljä ankkurisiivekettä käsittävän pidinrakenteen, missä ankkurisiivekkeet ja kaari-langan tehollinen rako päättyvät perustarakenteen vastakkaisille puolille. Tämä perustarakenne keskitetään liikutettavan hampaan suhteen, jolloin ankkurisiivekkeet sijaitsevat pareittain hampaan vastakkaisilla puolilla, jolloin saadaan määritetyksi pidinrakenne, joka mahdollistaa tehokkaan pyörittävän säätämisen. Oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi käyttää sitomiseen lankaa tai joustavia kappaleita, joita käytetään valittujen ankkurisiivekkeiden ja kaarilangan välillä, jolloin tehokkaassa pyörittävässä säätämisessä tarvittavat voimamomen-tit saadaan kehitetyiksi.

8 76924

Alalla esitetyistä aikaisemmista ratkaisuista mainittakoon US patenttijulkaisu 3.087.245, jossa on esitetty "face-bow" tyyppinen pidike, joka on tarkoitettu ulottumaan potilaan suun ulkopuolelle, etenkin niskan ympärille. Laitteen tarkoituksena on aikaansaada vääntömomentti potilaan yläetuhampaisiin käyttämällä tavallista kaksinkertaista hampaanoikomispidikettä. Näissä pidikkeissä ei ole keskeistä pidikkeen välialuetta, joka muodostaa reunatekniikan mukaisen kaarilangan tarkan raon.

US patenttijulkaisussa 3.765.091 on esitetty pidike, joka ei sovellu "reunatekniikan" ("edgewise") mukaiseen hampaanoiko-mistekniikkaan, vaan se on erityisesti suunniteltu "ohutlanka" ("light-wire") tekniikkaa varten, joka on täysin erilainen kuin reunatekniikka.

US patenttijulkaisussa 3.765.091 esitetyn lyhyen kaarilanka-raon molemmilla puolilla olevat päästöalueet on muodostettu ainoastaan pidikkeen heilumisen estämiseksi kaarilangan suhteen, jotta aikaansaataisiin tehokas pidikkeen voiman säätö lisälaitteina toimivien jousien ja muiden ohutlankatekniikan mukaisten lisälaitteiden avulla. Julkaisussa ei esitetä kaari-lankapäästöalueen erottamia kaksos-ankkurisiivekkeitä.

US patenttijulkaisussa 4.260.375 on esitetty hammasoikomiseen tarkoitettu jousisinkilä (spring clip), joka on muodostettu taitetusta metallilangasta. Julkaisun esittämät hampaanoiko-mispidikeet ovat kuitenkin tavanomaisia kaksinkertaisia (eli kaksos-) tai yksinkertaisia pidikkeitä, eikä niissä ole keskeistä pidikealuetta, jossa on kaarilangan täsmällinen rako, jossa ankkurisiivekkeet määrittelisivät kaarilankapäästön.

Eräs tyypillinen haitta tähän asti tunnettujen kaksoispidik- keiden käytössä on pidikkeiden välisen leveyden muuttuminen pieneksi, mikä johtuu ankkurisiivekkeiden sijoittamisesta 9 76924 pidinrakenteen vastakkaisille puolille. Tavallisesti, kuten edellä esitetään, oikaisuhoidossa käytetyn reunatekniikan yhteydessä esiintyvän, pidinten välisen leveyden pienenemisen haittana on se, että potilaan täytyy käydä usein hoitavan lääkärin vastaanotolla, jolloin käsittelyyn tarvittava aika pitenee, koska hammastukien usein tapahtuva säätäminen on välttämätöntä vaikuttavien voimien pitämiseksi optimialueella, jotta hammasta saataisiin liikutetuksi tehokkaasti.

Kaksoispidikkeiden toisena merkittävänä haittana on se, että vierekkäisten pidikkeiden ankkurisiivekkeiden välissä tyypillisesti olevat aukot jättävät hampaiden väleihin liian vähän tilaa umpinaisille silmukoille ja sitoville silmukoille. Näin ollen toivottavaa on saada aikaan sellainen oikomishoitoon soveltuva pidinrakenne, jolla saavutetaan kaksoispidikkeiden edut, mutta jossa kuitenkin saadaan aikaan runsaasti tilaa vierekkäisten pidikkeiden tiettyjen ankkurisiivekkeiden väliin umpinaisten silmukoiden ja sitovien silmukoiden tehokkaan käytön helpottamiseksi hampaiden oikomiseen käytetyn reuna-tekniikan yhteydessä.

Yhteenveto keksinnöstä Tämän keksinnön pääasiallisena tavoitteena on saada aikaan uusi yksinkertainen/kaksinkertainen, hampaiden oikomiseen soveltuva pidinjärjestelmä, jolla hampaisiin voidaan kohdistaa ylipyörittäviä säätämisvoimia.

Samoin tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan uusi, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidinjärjestelmä, jossa käytetään kaksinkertaisia ankkurisiivekkeitä tehokkaan pyörittävän säätämisen toteuttamiseksi, ja siinä saadaan myös aikaan sen suuruinen pidikkeiden välinen leveys, joka tavallisesti voidaan taata yksinkertaisilla pidikkeillä kaarilangan mahdollisimman suuren aktiivisen pituuden säilyttämiseksi vierekkäisten pidikkeiden välissä.

10 76924

Edelleen tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan uusi, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidinjärjestelmä, jossa käytetään kaksinkertaisia ankkurisiivekkeitä optimaalisen pyörittävän säätämisen toteuttamiseksi, ja jossa käytetään myös keskellä sijaitsevaa pidikkeen osaa, joka muodostaa täsmällisesti valmistetun aktiivisen raon kaarilankaa varten, joka rako edistää hampaan hallittua kallistavaa ja kiertävää liikettä, mikä voidaan tavallisesti toteuttaa käyttämällä yksinkertaisen ankkurisiivekkeen käsittäviä pidikkeitä tavanomaisen reunahoidon mukaisesti.

Eräänä tämän keksinnön lukuisista tavoitteista tarkastellaan uuden, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan pidinjärjestelmän aikaansaamista, jossa järjestelmässä käytetään hyväksi kaksinkertaisia ankkurisiivekkeitä, ja jossa kuitenkin saadaan aikaan riittävästi tilaa tiettyjen vierekkäisten pidikkeiden väliin takaisinsitovien silmukoiden ja umpinaisten silmukoiden tehokkaan käyttämisen mahdollistamiseksi.

Tämän keksinnön eräänä tavoitteena on edelleen saada aikaan uusi hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva, yksikertainen/kaksin-kertainen pidinjärjestelmä, jolla voidaan toteuttaa suurempaa pyörittävää säätämistä ja jonka ylipyörittämiskyky on suurempi tavanomaisiin kaksoispidikkeisiin verrattuna.

Edelleen tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan uusi, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidinjärjestelmä, jonka avulla oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi käyttää valikoiden pyörittävän ja ylipyörittävän säätämisen, kiertämisen ja kallistamisen erilaisia yhdistelmiä valitsemalla erilaisia kaksoispidikkeitä, jotka kukin käsittävät keskeisen, ainoan pidinosan, ja muodostaen vähintään yhden, täsmällisesti valmistetun, aktiivisen raon kaarilankaa varten tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan uusi, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidinrakenne, jossa 11 76924 voidaan käyttää sitovasta kappaleesta alkavia ja reunakaari-lankaan päättyviä tehokkaita voimavektoreita.

Lisäksi tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan uusi, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinker-tainen pidin, joka on luonteeltaan yksinkertainen, joka on verrannollinen muihin, hampaiden oikaisuhoidossa käytettäviin pidikkeisiin sen yksinkertaista asentamista ja käyttöä ajatellen, ja jolla ei ole sen kilpailukykyä huonontavia haittoja muihin samankaltaisiin, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuviin pidikkeisiin verrattuna.

Keksinnön tarkemmat kohteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Lyhyesti esittäen, tämän keksinnön mukaiset hampaiden oikaisu-hoitoon soveltuvat yksinkertaiset/kaksinkertaiset yhdistelmä-pidikkeet käsittävät perusta- tai kehysrakenteen, joka voidaan kiinnittää hampaaseen hampaan suhteen liikkumattomasti. Tämä perusta voidaan kiinnittää nauhoihin, jotka sijoitetaan hampaan ympärille ja kiinnitetään kiinniteaineella paikoilleen, tai tämä perusta voi olla sellainen, että se voidaan sitoa suoraan hammasrakenteeseen. Tämän keksinnön eräässä muodossa tämä perusta määrittelee kaksi ulospäin suuntautunutta, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa uloketta, joista kumpikin muodostaa ylemmän ja alemman ankkurisiivekkeen sitomista varten, tämän hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan pidin-rakenteen ollessa yleisesti kaksinkertaisen pidinjärjestlmän muodossa. Toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien, ankkur isiivekkeet muodostavien ulokkeiden väliin muodostuu ulokkeiden välinen aktiivinen alue kaarilankaa varten, joka aktiivinen alue voi toivottaessa olla erillään ankkurisiivekkeet muodostavista ulokkeista, tai joka voi vaihtoehtoisesti olla yhtenäinen osa toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat ankkurisiivekeosat ja niiden välisen aktiivisen alueen kaari-lankaa varten määrittävästä, yhdestä ainoasta ulokkeesta. Tämän hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan pidikkeen keskellä sijaitseva alue on työstetty siten, että se määrittää oikaisu- 12 76924 hoidossa käytetyn reunatekniikan mukaisesti valmistetun, täsmällisen kokoisen aktiivisen raon kaarilankaa varten. Tässä hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvassa pidinrakenteessa molemmat toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat, ankkuri-siivekeosat muodostavat ulokkeet on valmistettu siten, että ne määrittävät kaarilangan päästöurat, joiden läpi kaarilanka kulkee. Nämä urat eivät toimi aktiivisesti yhdessä kaarilangan kanssa, vaan ne määrittävät pikemminkin kaarilangan päästön, joka mahdollistaa sen, että kaarilangalla säädetty hampaan liikuttaminen voidaan toteuttaa kaarilangan välittämällä, pelkästään pidikkeen keskialueesta lähtöisin olevalla voimavaikutuksella. Pidinrakenteen ankkurisiivekeosat muodostavissa ulokkeissa sijaitsevat epäaktiiviset urat kaarilankaa varten voidaan valmistaa siten, että ne määrittävät pinnat, jotka laajenevat sekä leveytensä että syvyytensä suhteen ulospäin niiden lähimpänä keskustaa olevasta osasta alkaen, kohti pidikkeen vastaavia päitä kohden. Koska kaarilangan urien pinnat laajenevat ulospäin sekä hampaan purupinnan ja ikenien määrittämän leveyden että posken ja kielen määrittämän syvyyden suhteen, saadaan kaarilangan urissa aikaan riittävää rakenteellista päästöä siten, etteivät pidinrakenteen ankkurisiivekeosat häiritse kaarilankaa, mikä mahdollistaa sen, että hampaisiin kohdistuva kallistava ja kiertävä, kaarilangan välittämä vaikutus saadaan aikaan ainoastaan pidinrakenteen keskiosassa sijaitsevalla täsmällisen kokoisella aktiivisella raolla. Lisäksi, mikäli pidikkeessä on tällainen keskialue, ja mikäli kaarilankaan kohdistuvat häiriöt pidinrakenteen kaksinkertaisissa ankkurisiivekeosissa estetään, suurin mahdollinen pidikkeiden välinen leveys määräytyy tällöin vierekkäisten, hampaiden oikaisussa käytettävien pidikkeiden välillä. Tämä piirre mahdollistaa mahdollisimman suuren kaarilangalla aikaansaadun säätämisaktiivisuuden, ikäänkuin pidinrakenne olisi ainoastaan pidikkeen pienen keskialueen levyinen.

Tämän keksinnön toisessa muodossa hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidinrakenne voi käsittää kaarilangan aktiiviset raot molemmissa pidinrakenteen kaksinkertaisissa sitovissa ankkurisiivekeosissa. Tässä tapauksessa kaarilangan rako on 13 76924 muodostettu siten, että se määrittää kaarilangan päästön ainoastaan syvyyden suhteen keskellä sijaitsevasta alueesta. Näin ollen, vierekkäisissä hampaissa käytettyjen oikovien pidikkei-den keskialueiden välisten päästöjen määrittämä pidikkeiden väline leveys huolehtii pääasiassa pyörittämisen ja ylipyörit-tämisen toteuttamisesta. Niissä olosuhteissa, joissa kaksinkertainen sitomiskyky on toivottavaa, ja joissa umpinaiset silmukat ja takaisin sitovat silmukat ovat myös toivottavia, hampaiden oikomishoitoon soveltuvan yksinkertaisen/kaksinker-taisen yhdistelmäpidikkeen rakenne voi olla yleisesti ottaen "T"-muotoinen, joka T-rakenne käsittää ylä- tai alaosassaan kaksi toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa sitovaa ankkurisiivekettä, sekä tämän osan vastapäätä keskellä sijaitsevan sitovan ankkurisiivekkeen. Pidikkeen rakenne on tällöin sellainen, että se määrittää äärialueittensa välissä sijaitsevan, täsmällisen kokoisen aktiivisen raon kaarilankaa varten, ja että pidinrakenteen uloimpien osien välinen päästö mahdollistaa reunatekniikan mukaisen kaarilangan sijoittamisen siten, ettei se häiritse pidikettä.

Muut tämän keksinnön tavoitteet, edut ja suoritusmuodot ovat ilmeisiä alan asiantuntijalle tämän koko julkaisun perusteella. Tämän keksinnön seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvattava suoritusmuoto havainnollistaa tään keksinnön yleisiä periaatteita, mutta huomattakoon kuitenkin, ettei tällä yksityiskohtaisella kuvaksella pyritä rajoittamaan tämän keksinnön tavoitteita. On mahdollista, että tätä keksintöä voidaan soveltaa lukuisina suoritusmuotoina, jotka poikkeavat seuraavassa erityisesti tarkastellusta, jolloin ei kuitenkaan poiketa tämän keksinnön hengestä eikä tavoitteista.

Piirustusten lyhyt kuvaus

Jotta tämän keksinnön edellä esitettyjen etujen ja suoritusmuotojen saavuttamistapa voitaisiin ymmärtää yksityiskohtaisesti, voidaan tämän keksinnön, joka esitetään edellä yhteenvedonomaisesti, täsmällisempi kuvaus saada keksinnön erityisten suoritusmuotojen avulla, joita suoritusmuotoja esitetään 14 76924 liitteenä olevissa piirustuksissa, jotka ovat osa tästä keksinnöstä. Kuitenkin tulee ymmärtää, että liitteenä olevat piirustukset esittävät ainaostaan tämän keksinnön tyypillisiä suoritusmuotoja, joita ei siis tule pitää tätä keksintöä rajoittavina, sillä tämän keksinnön puitteisiin kuuluu myös muita, yhtä tehokkaita suoritusmuotoja.

Piirustuksissa kuva 1 on isometrinen esitys tämän keksinnön mukaisesti muodostetusta hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvasta pidikkeestä, joka käsittää keskellä sijaitsevan aktiivisen alueen kaari-lankaa varten, joka alue sijaitsee kahden kaksinkertaisen sitovan, ankkurisiivekkeet muodostavan ulokkeen välissä, erillisenä osana; kuva 2 on tasokuva kuvan 1 mukaisesta hampaiden oikomishoitoon soveltuvasta pidikkeestä; kuva 3 esittää kuvien 1 ja 2 mukaista, hampaiden oikomishoidossa käytettävää pidikettä sen päästä katsoen, esitettynä kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin; kuva 4 on poikkileikkaus kuvien 1 ja 2 mukaisesta, hampaiden oikaisuhoidossa käytettävästä pidinrakenteesta, ja tämä poikkileikkaus kulkee kuvan 2 linjaa 4-4 pitkin; kuva 5 on isometrinen esitys tämän keksinnön mukaisesti valmistetusta, hampaiden oikaisuhoidossa käytettävästä pidikkeestä, tämän esityksen ollessa muunnos tämän keksinnön suoritusmuodosta; kuva 6 on tasokuva kuvan 5 mukaisesta, hampaiden oikaisuhoidossa käytettävästä pidikerakenteesta; kuva 7 on poikkileikkaus kuvissa 5 ja 6 esitetystä, hampaiden oikomishoidossa käytetystä pidikkeestä, tämän poikkileikkauksen kulkiessa kuvan 6 linjaa 7-7 pitkin; 76924 15 kuva 8 on osittainen esitys potilaan hampaista, joihin on sijoitettu kuvissa 5...7 esitetyn muotoiset pidikkeet käsittävä, hampaiden oikaisemiseen soveltuva hammastuki, joka havainnollistaa tämän keksinnön periaatteita; kuva 9 on tasokuva tämän keksinnön mukaisesti valmistetusta, hampaiden oikomishoitoon soveltuvasta pidikkeestä, joka muodostaa tämän keksinnön erään toisen suoritusmuodon; kuva 10 on poikkileikkaus kuvan 9 linjaa 10-10 pitkin; kuva 11 on tasokuva hampaiden oikomishoitoon soveltuvasta pidikkeestä, joka muodostaa tämän keksinnön erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon, jossa kaksinkertaisen sitovan ankkuri-siivekkeen käsittävässä, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvassa pidikkeessä pidinrakenteiden väliin voidaan myös jättää runsaasti tilaa, joka mahdollistaa sen, että pidikkeiden välissä voidaan käyttää umpinaisia silmukoita ja takaisinsitovia silmukoita; kuva 12 esittää kuvan 11 mukaista, hampaiden oikomishoitoon soveltuvaa pidikettä sen päästä katsoen, tämän esityksen kulkiessa kuvan 11 linjaa 12-12 pitkin; kuva 13 on tasokuva tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti muodostetusta, yksinkertaistetusta, hampaiden oikomishoitoon soveltuvasta pidikkeestä, joka käsittää yksinkertaisen/kaksin-kertaisen, hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidikkeen rakenteen, jossa kaksinkertaisten ankkurisiivekkeiden väliin määräytyy keskellä sijaitseva, aktiivinen alue kaarilankaa varten; kuva 14 on poikkileikkaus kuvan 13 linjaa 14-14 pitkin; kuva 15 on poikkileikkaus tämän keksinnön vaihtoehtoisesta 16 76924 suoritusmuodosta, joka esittää kuvien 13 ja 14 mukaisen suoritusmuodon muunnosta, jossa keskellä sijaitseva aktiivinen alue kaarilankaa varten määräytyy yleisesti ottaen suorakulmion muotoisen ulokkeen perusteella; kuva 16 on sivukuva tämän keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta, jossa kuvien 6 ja 7 mukainen pidinrakenne on muuttunut, ja jossa kaarilangan päästöura on yleisesti ottaen muodoltaan suorakulmio; ja kuva 17 on poikkileikkaus kuvan 16 linjaa 17-17 pitkin; kuva 18 on kuva tämän keksinnön erästä toista suoritusmuotoa esittävän yksinkertaisen/kaksinkertaisen, hampaiden oikaisu-hoitoon soveltuvan pidikkeen päästä katsoen, jossa pidikkeessä joustava sitova kappale kiinnittää reunatekniikan mukaisen kaarilangan pidikkeessä olevaan kaarilangan rakoon, ja jossa kaarilangan rako ja kaarilanka on esitetty voimakkaasti kulmikkaassa asennossa kuten esimerkiksi asetelmassa kielen suhteen; kuva 19 on perspektiiviesitys kuvan 18 kaltaisesta yksin-kertaisesta/kaksinkertaisesta pidinrakenteesta edestä päin katsottuna, ja jossa kaarilangan rako on vähemmän kulmikas kuin kuvassa 18; kuva 20 esittää kuvan 18 mukaista, hampaiden oikomishoitoon soveltuvaa, yksinkertaista/kaksinkertaista, reunatekniikan mukaista pidikettä takaapäin katsoen; kuva 21 on isometrinen esitys kuvan 18 mukaisesta, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvasta pidikkeestä, josta puuttuu kaari-lanka ja joustava, sitova kappale.

Suositeltavimman suoritusmuodon yksityiskohtainen kuvaus 17 76924 Tässä kuvauksessa viitataan piirustuksiin, ja ensin erityisesti kuviin 1...4, joissa on esitetty yleisesti ottaen numerolla 10 merkitty, lukuisia tämän keksinnön mukaisia piirteitä sisältävä, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidike, joka käsittää perusta- tai pidikkeen runko-osan 12, joka on tarkoitus kiinnittää hampaiden oikaisuhoitoa saavan potilaan yhteen hampaaseen, sen suhteen liikkumattomasti. Tämä perusta 12 voidaan kiinnittää hammasta ympäröivään metallinauhaan toivottaessa pistehitsauksella, tai vaihtoehtoisesti tämä perusta-rakenne voidaan valmistaa siten, että se voidaan sitoa suoraan hampaan kiillepintaan. Tämän hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidikkeen perustaosa on valmistettu mieluiten metallista, kuten ruostumattomasta teräksestä tai jalometallista, mutta vaihtoehtoisesti tämän hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidinrakenteen perusta ja muut komponentit voidaan valmistaa mistä tahansa sellaisesta materiaalista, jota voidaan käyttää hampaiden oikomishoidossa reunatekniikan toteuttamiseen. Tämä perusrakenne voidaan kiinnittää nauhoihin tai potilaan hampaisiin siten, että kaarilanka kulkee potilaan hampaiden poskien puoleisten ja kielen puoleisten pintojen läheisyydessä.

Kaksi pidikkeen perustan uloketta 14 ja 16 kohoaa ulospäin perustarakenteen 12 toiselta puolelta, ja ne on voitu kiinnittää tähän perustarakenteeseen esimerkiksi hitsaamalla tai vaihtoehtoisesti, ne on voitu muodostaa yhdessä perustarakenteen kanssa. Pidikkeen perustan ulokkeet sijaitsevat perustan vastakkaisten mesiaali- ja distaalipuolien reunoissa 18 ja 20 tai näiden reunojen vieressä, jolloin pidikkeen perustassa olevien ulokkeiden kautta indusoidut voimat vaikuttavan käsiteltävän hampaan reunaosiin, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että tähän hampaaseen voidaan kohdistaa tehokkaasti pyörittäviä voimia. Kummassakin pidikkeen perustassa sijaitsevassa ulokkeessa 14 ja 16 on ylempi ja alempi sitova ankkurisiive-ke, joita esitetään numeroilla 22, 24, 26 ja 28. Toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat ankkurisiivekkeet, esimerkiksi 22 ja 26, määrittävät pidikkeen erityisen pituuden ank-kurisiivekkeiden suhteen. Koska nämä perustan ulokkeet 14 ja 16 sijaitsevat perustarakenteen 12 vastaavissa reunaosissa, 18 76924 eivät täten sitovien ankkurisiivekkeiden ylemmät ja alemmat parit sijaitse hoitoa saavan hampaan keskellä. Kun sitova lanka tai joustava nauha kiedotaan ylempien ja alempien ank-kurisiivekkeiden ympäri ja viedään kaarilangan ylitse, indusoituu tällöin vastaavan, ankkurisiivekkeen muodostaman ulokkeen kautta voima, jonka momentti on pyörittävä, ja joka kohdistuu perustarakenteeseen 12 ja täten edelleen hampaaseen, jolloin hammaskolon kaaressa sijaitsevaan hampaaseen indusoituu pyörittävä liike. Tällaisen hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidinrakenteen 10 pyörittävää kykyä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä, erityisesti potilaan hampaisiin indusoitavien ylipyörittävien voimien yhteydessä.

Tällainen hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidike käsittää keskellä sijaitsevan aktiivisen alueen 30 kaarilankaa varten, joka alue on joko kiinnitetty perustarakenteeseen 12 tai valmistettu yhdessä perustan kanssa, ja joka sijaitsee perustan kaksinkertaisten ulokkeiden 14 ja 16 välissä. Tämä keskellä sijaitseva alue 30 on valmistettu tai muulla tavalla muodostettu määrittämään täsmällisen kokoisen aktiivisen raon 32 kaarilankaa varten, jossa raossa on yleisesti ottaen tasomaiset, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat sivuseinämät 34 ja 36, jotka ovat keskenään tarkoin yhdensuuntaiset, ja jotka kykenevät ottamaan vastaan reunatekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen kaarilangan siten, että kaarilanka sopii täsmälleen näiden sivuseinämien väliin. Vaikka ohessa kuvatuissa pidikkeissä kaarilankaa varten olevien rakojen esitetäänkin olevan olennaisesti kohtisuorassa perustaa vastaan, kuten poikkileikkauksesta nähdään, tulisi kuitenkin ymmärtää, että pidikkeissä voidaan käyttää tämän keksinnön tavoitteiden mukaisesti myös kaarilangan rakoja, jotka muodostavat erilaisen kulman perustan kanssa ja joilla saadaan aikaan erilaisia kiertävän voiman arvoja erilaisille hampaille. Hampaan liikuttamisen ensimmäisessä vaiheessa käytettävä kaarilanka on tyypillisesti poikkileikkaukseltaan pyöreä taipuisuuden edistämiseksi, jolloin kaarilanka mukautuu hampaiden huomattaviin asentovikoihin. Reunahoidon myöhemmissä vaiheissa käytettävä kaarilanka on poikkileikkauk- 19 76924 seitaan suorakulmion muotoinen, ja hampaita liikuttavat voimat välittyvät kaarilangasta pidikkeeseen sen ansiosta, että suorakulmion muotoinen kaarilanka sopii täsmällisesti kaari-langan suorakulmion muotoiseen rakoon. Kaarilangan rako 32 määräytyy myös tasaisen pöhjaseinämän 38 perusteella, joka pohjaseinämä on yhdensuuntainen tämän keskellä sijaitsevan alueen yläpinnan 40 kanssa, ja sellaisella etäisyydellä yläpinnasta, että suorakulmaisen kaarilangan yläpinta asettuu olennaisesti samalle tasolle tämän keskellä sijaitsevan alueen yläpinnan kanssa. Kuitenkin tulisi huomata, että kaarilangan yläosa voi sijaita tämän keskialueen yläpinnan 40 ylä- tai alapuolella tämän keksinnön hengestä ja tavoitteista tällöin poikkeamatta.

Kuten edellä esitetään, toivottavaa on saada aikaan sellainen hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidinrakenne, joka voidaan sitoa kaksinkertaisesti, mutta jossa ei kuitenkaan rajoiteta pyörittävää säätämistä, joka rajoittuneisuus on tyypillistä tavanomaisissa, hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa kaksinkertaisissa pidikkeissä. Tämän keksinnön mukaisesti hampaiden liikuttaminen tyypillistä reunahoitoa käyttäen voidaan toteuttaa tässä hampaiden oikomishoitoon soveltuvassa pidikkeessä 10 keskellä sijaitsevan, kaarilangan aktiivisen alueen avulla. Koska tämä keskellä sijaitseva alue 32 on keskitetty olennaisesti perustarakenteen 12 suhteen, ja koska kaarilangan täsmällisen kokoinen rako 32 on pituudeltaan hyvin pieni tyypillisesti hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa yksinkertaisissa pidikkeissä esiintyvään pituuteen verrattuna, alkaa vierekkäisten pidikkeiden välinen tehollinen, pidikkeiden välinen tila vasta keskellä sijaitsevassa kaarilangan aktiivisessa osassa olevan kaarilangan raon vastaavista loppuosista. Toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat kaksinkertaiset ulokkeet 14 ja 16 eivät kykene aiheuttamaan kaarilangan aktiivista reaktiota, ja näin ollen niillä ei ole minkäänlaista vaikutusta hampaaseen kohdistuvaan kiertävään ja kallistavaan säätämiseen. Kumpikin uloke 14 ja 16 on muodostettu siten, että ne määrittävät kaarilangan päästön, joka voi olla kaari-langan uran muodossa, joka ura esitetään vastaavasti numeroii- 20 76924 la 42 ja 44. Näiden kaksinkertaisten ulokkeiden vastaavat, kaarilankaa varten olevat urat on muodostettu siten, että niiden pinnat leviävät tai ovat kartion muotoiset sekä hampaan purupinnan että ikenien suunnassa, kun nämä urat kulkevat perustassa olevien ulokkeiden halki (mesiaalsiesti ja distaa-lisesti). Kuten erityisesti kuvissa 1 ja 2 esitetään, kaksinkertainen uloke 14 on muodostettu siten, että se määrittää uran laajenevat pinnat 46 ja 48, joiden esitetään olevan olennaisesti tasomaiset. Huomattakoon, ettei pintojen 46 ja 48 erityinen muodostus tai kaarilangan uran muoto vaikuta säätämiseen tämän keksinnön mukaisessa pidikkeessä, jolloin välttämätöntä on ainoastaan se, että urat 42 ja 44 ovat rakenteeltaan riittävän tilavia salliakseen kaarilangan taivuttamisen ja/tai kääntämisen ulospäin kaarilangan raosta 32 mieluiten vastaavan kaarilangan uran seinämäpintaa koskettamatta.

Huomattakoon, että hampaiden oikaisuhoidon alkuvaiheissa, erityisesti huomattavan virhepurennän tapauksessa, saattaa olla välttämätöntä taivuttaa ja/tai kääntää kaarilankaa riittävästi siten, että se joutuu kosketuksiin kaarilangan päästö-uran määrittämän ulomman reunan kanssa. Loogisesti pidikkeiden välinen leveys on tällöin rajoittunut. Heti kun virheellisesti sijaitsevat hampaat alkavat liikkua oikaisuhoidon seurauksena, tämä pidikkeen ulkoreuna liikkuu ja irtoaa kaarilangasta. Heti kun tämä on tapahtunut, suurin mahdollinen pidikkeiden välinen leveys määräytyy. Laajenevilla pinnoilla 46 ja 48 saadaan aikaan riittävää kaarilangan päästöä, jolloin kaarilankaa voidaan taivuttaa ja kääntää huomattavasti vierekkäisissä, hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa pidikkeissä keskellä sijaitsevien alueiden välissä, jolloin puolestaan hampaaseen voidaan kohdistaa kiertovoimia pidinrakenteen avulla, tavanomaisen reunahoidon mukaisesti. Kaarilangan ura 42 määräytyy myös kartiomaisen pinnan 50 perusteella, joka pinta on sisäänpäin laajeneva pinta, joka muuttuu kartiomaiseksi sisäänpäin mentäessä, alkaen kaarilangan uran 32 pöhjapinnasta 38. Tämä sisäänpäin kapeneva pinta 50 takaa sen, ettei perustan uloke 14 vaikuta millään tavalla tämän hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidikkeen pyörittämiskykyyn, ja itse asiassa perus- 21 76924 tan molempien ulokkeiden sisäänpäin kapenevat pinnat toimivat yhdessä, ja saavat aikaan pidinrakenteen ylipyörittävän säätä-miskyvyn. Vastakkainen, ankkurisiivekkkeet muodostava uloke 16 määrittää myös kaarilangan laajenevan uran 52, joka muodostuu laajenevasta ylemmästä ja alemmasta pinnasta 54 ja 56 sekä sisäänpäin kapenevasta pinnasta 58. Perustan kummassakin ulokkeessa olevan kaarilangan laajenevan uran leveä kulma mahdollistaa kaarilangan voimakkaat muodomuutokset joko taivutuksena tai kääntämisenä, kun kaarilanka kulkee suhteellisen pitkän, pidikkeiden välisen pituuden tai leveyden poikki, joka pituus tai leveys muodostuu vierekkäisissä hampaissa sijaitsevien pidikkeiden vierekkäisten keskialueiden väliin. Täten sitovia lankoja, ulkoisia jousia, joustavia kappaleita ja muita vastaavia voidaan käyttää säädettyjen pyörittävien voimien aikaansaamiseksi, jotka voimat indusoivat hampaaseen tehokkaan pyörivän liikkeen oikaisuhoidon aikana, mikä on tyypillisesti mahdollista ainoastaan siten, että oikaisuun käytetään yksinkertaisia, reunatekniikan mukaisia pidikkeitä. Lisäksi nämä pidikkeen voimakkaasti laajenevat urat saavat myös tehokkaasti aikaan pidinrakenteen ylipyörittävän kyyn, jolloin potilaan hampaita voidaan liikuttaa nopeammin, kunnes ne saavuttavat lopullisen asemansa hammaskuoppien rivistössä.

Hampaiden oikomishoitoon soveltuvaa pidikettä 10 käyttäessään oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi toteuttaa hampaan liikuttamisen soveltamalla yksinkertaisissa pidikkeissä ja kaksinkertaisissa pidikkeissä tehokkaiksi todettujen ominaisuuksien yhdistelmää. Yksinkertaisten pidikkeiden toiminta on tehokasta, koska niissä tehollinen, pidikkeiden välinen leveys on suuri, ja koska niiden avulla hampaaseen voidaan kohdistaa tehokkaita kallistavia ja kiertäviä momentteja. Vaikka tämän keksinnön mukainen pidikerakenne onkin kaksinkertaisen pidikkeen pituinen, kuitenkin sen käsittämä, keskellä sijaitseva kaarilangan aktiivinen alue on yksinkertaisen pidikkeen levyinen, joka aktiivinen alue yhdessä toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien, kaksinkertaisten ankkurisiivekkeiden muotoisissa ulokkeissa olevien kaarilangan päästöurien kanssa saa aikaan sen, että pidikerakenteella on sekä yksinkertaisen 22 76924 että kaksinkertaisen pidikkeen ominaisuuksia. Tällä pidikkeel-lä voidaan toteuttaa yksikertaisten pidikkeiden kallistavia ja kiertäviä momentteja, se mahdollistaa pyörittävän ja ylipyö-rittävän säätämisen, joka tavallisesti on toteutettavissa ainoastaan kaksinkertaisilla pidäkkeillä. Yksinkertaisista, hampaiden oikomishoitoon soveltuvista pidikkeistä tavallisesti puuttuva tai niissä suhteellisen tehottomana esiintyvä ominaisuus, eli pyörittävä säätäminen, saadaan tehokkaasti aikaan kuvien 1...4 mukaisella pidikerakenteella.

Seuraavassa viitataan kuviin 5, 6 ja 7, joissa nähdään yleisesti numerolla 60 merkitty, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidikerakenne, joka on tämän keksinnön vaihtoehtoinen suoritusmuoto, joka perustuu samoihin yleisiin, kuvissa 1...4 esitetyn, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan pidikerakenteen 10 periaatteisiin. Muotonsa ja rakenteensa yksinkertaisuudesta johtuen tämä hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidike 60 saattaa olla edullisin suoritusmuoto pidikkeen valmistamista ja kaupallista käyttöä ajatellen. Kuten kuvista nähdään, tämä hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva pidike 60 käsittää perusta-rakenteen 62, joka voidaan kiinnittää potilaan hampaan rakenteeseen samalla tavalla kuin kuvien 1...4 mukainen perustaosa 12. Tästä perusteosasta 62 alkaa perustan uloke 64, joka voidaan kiinnittää perustarakenteeseen tai valmistaa perusta-rakenteen kanssa yhdessä, toivotusti. Perustan uloke 64 on muodostettu määrittämään keskellä sijaitseva alue 66, johon on muodostettu kaarilangan aktiivinen rako 68, joka rako kykenee ottamaan vastaan reunatekniikan mukaisen kaarilangan siten, että kaarilanka sopii täsmälleen tähän rakoon hampaiden oikai-suhoidossa käytetyn reunatekniikan periaatteiden mukaisesti. Kuten kuvista 6 ja 7 nähdään, tämä kaarilangan rako 68 määräytyy yhdensuuntaisten pintojen 70 ja 72 sekä matalan pohjapin-nan 74 perusteella. Kun kaarilanka koskettaa tätä pohjapintaa 74, kaarilangan etupinta sijaitsee tällöin siten, että se koskettaa olennaisesti keskellä sijaitsevan kaarilangan aktiivisen alueen etupintaa 76. Tulisi huomata, että kaarilangan raon 68 pituus on yhtä suuri kuin kaarilangan raon pituus tavanomaisessa yksinkertaisessa pidikkeessä.

23 76924 Tämä uloke 64 käsittää pääosat tai -alueet, joita voidaan kutsua ankkurisiivekealueiksi 78 ja 80. Ankkurisiivekealue 78 määrittää kaksi ankkurisiivekettä 82 ja 84, jotka alkavat mainitun ulokkeen yläosasta ja määrittävät aliuurretut raot, jotka ottavat vastaan kaarilankaa kiinnipitävät sitovat langat, joustavat nauhat tai muut kiinnittävät välineet. Ankkuri-siivekealue 78 on myös muodostettu määrittämään kaksi toisistaan loittonevaa pintaa 86 ja 88, jotka toimivat yhdessä sisäänpäin kallistuneen pinnan 90 kanssa muodostaen kaari-langan uran tai päästön, joka sijaitsee kaarilangan raon 68 vieressä. Pidikerakenteen vastakkaisessa päässä ankkurisiive-kealue 80 on muodostettu siten, että se määrittää kaksi ank-kurisiivekettä 92 ja 94, jotka ovat samanlaisia kuin ankkuri-siivekkeet 82 ja 84. Ankkurisiivekealue 80 määrittää myös kaksi toisistaan loittonevaa pintaa 96 ja 98, jotka toimivat yhdessä sisäänpäin kallistuvan pohjapinnan 100 kanssa, ja määrittävät kaarilangan vataanottavan uran tai päästön, joka sijaitsee samoin kaarilangan raon 68 vieressä.

Kuvissa 5...7 esitetty, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidikerakenne 60 toimii samalla tavalla kuin kuvissa 1...4 esitetty, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike 10. Keskellä sijaitseva kaarilangan rako 68 pidikerakenteen keskellä sijaitsevassa aktiivisessa, kaarilankaa varten olevassa osassa on pituudeltaan rajoittunut ja se toimii olennaisesti samalla tavalla kuin yksinkertaisessa, hampaiden oikomishoitoon soveltuvassa pidikkeessä oleva kaarilangan rako ajatellen kallistavaa säätelyä sekä suurinta mahdollista pidikkeiden välistä aktiivista kaarilangan pituutta. Kaarilangan laajenevien urien määrittämä kaarilangan päästö hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan pidikerakenteen ankkurisiivekealueissa 78 ja 80 huolehtii tehokkaasta pyörittävästä säätämisestä, ja se tekee pidikerakenteen tehokkaaseen ylipyörittävään säätämiseen sopivaksi. Näin ollen pidikkeen muotoilulla päästään hampaiden oikaisuhoidossa reunatekniikan mukaisesti käytettävien, kaksinkertaisten ja yksinkertaisten pidike järjestelmien edullisiin ominaisuuksiin. Kuvassa 8 nähdään potilaan hampaat, 24 76924 joihin on kiinnitetty tämän keksinnön mukaiset, hampaiden oikomishoitoon soveltuvat välineet. Kun sitova lanka kulkee kirjaimella A esitetysti molempien kaksinkertaisten ankkuri-siivekkeiden ympäri, ei hampaaseen kohdistu tällöin pyörittäviä voimia. Kun käytetään ainoastaan yhtä sitovaa lankaa, kuten kohdissa B ja C, kohdistuu tällöin hampaaseen pyörittäviä voimia, joiden suunta on esitettyjen nuolien mukainen.

Kun hampaiden oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri haluaa käyttää tavnomaista, kaksinkertaista pidikettä hampaiden oikaisu-hoidossa, mikä hammaslääkärille toistaiseksi on tuttua, mutta mikäli hän haluaisi myös saada aikaan tukipisteen aktiivisuutta pyörittävän lisäsäätämisen ja ylipyörittävän kyvyn mahdollistamiseksi, voi tällöin käytettävä pidike olla edullisesti kuvien 9 ja 10 muotoinen. Yleisesti numerolla 102 esitetty pidikerakenne käsittää perustaosan 104, josta alkavat perustan kanssa mieluiten yhtenäisesti muodostettu perustan uloke 106. Tämä uloke 106 määrittää kaksi toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa ankkurisiivekeosaa 108 ja 110, jotka määrittävät vastaavasti ylemmät ja alemmat ankkurisiivekkkeet 112, 114, 116 ja 118. Ulokeen 106 ylempi osa on muodostettu siten, että se määrittää pitkänomaisen kaarilangan raon 102, joka kulkee ulokkeen koko pituuden poikki, ja joka näin ollen on aktiivinen kaarilangan suhteen koko pituudeltaan. Kaarilangan raon 120 määrittää osittain ylempi ja alempi yhdensuuntainen pinta 122 ja 124, jotka kytkeytyvät täsmällisesti suorakulmion muotoisen kaarilangan tasaisiin pintoihin ulokkeen 106 koko pituuden suhteen. Pidikkeen rakenne 102 määrittää keskellä sijaitsevan, pyörittävän tukiosan 126, jonka pituus määräytyy kaarilangan raon tasaisen pohjapinnan 128 perusteella. Tasaisen pohjapinnan 128 molemmin puolin tämä kaarilangan rako on muodostettu siten, että se kallistuu sisäänpäin, jolloin sen syvyys kasvaa ja jolloin saadaan aikaan mesiaalinen ja distaa-linen päästö pidikkeen reunoja kohden, alkaen pinnasta 128, kahden sisäänpäin kapenevan pinnan 130 ja 132 avulla. Kun kaarilanka on sijoitettu kaarilangan rakoon 120, koskettaa kaarilangan sisäpinta pidikkeen tukiosaa, joka määräytyy pohjapinnan 128 perusteella. Sisäänpäin kapenevat pinnat 130 ja 25 76924 132 loittonevat kaarilangan distaalisen pinnan osasta, jolloin kaarilankaa voidaan taivuttaa kaarilangan raon niissä osissa, jotka jatkuvat pohjapinnan 128 päiden ylitse. Tämä piirre edistää tehokkaasti pidikerakenteen pyörittävää säätämiskykyä sekä ylipyörittävää säätämiskykyä, vaikka pidikkeessä onkin sellainen kaarilangan aktiivinen ura, joka kulkee pidikkeessä olevan ulokeosan koko pituuden halki. Tavanomaisilla yksin- ja kaksinkertaisilla pidikkeillä ei tavallisesti ole tällaista ominaisuutta. Kuvissa 1...7 esitetyillä pidikkeillä saadaan myös aikaan tukiaktiivisuutta samalla tavalla kuin kuvissa 9 ja 10 esitetyillä suoritusmuodoilla.

Niissä tapauksissa, joissa tavanomaisia kaksinkertaisia pidäkkeitä käytetään hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvan reuna-tekniikan mukaisesti, edellä mainittujen haittojen lisäksi nämä kaksinkertaiset ankkurisiivekkeet pienentävät tavallisesti vierekkäisissä pidikkeissä olevien ankkurisiivekkeiden välistä tilaa, jolloin umpisilmukoille, takaisinsidottaville silmukoille ja muille vastaaville jää hyvin vähän tilaa, mikäli lainkaan. Niissä tapauksissa, joissa on toivottavaa käyttää takaisinsidottavia silmukoita ja umpinaisia silmukoita, tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti valmistettu, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike voi olla edullisesti kuvissa 11 ja 12 numerolla 134 yleisesti esitetyn pidikkeen muotoinen. Tähän pidikerakenteeseen 134, jota voidaan yleisesti nimittää "T-pidikkeeksi", kuuluu perustarakenne 136, joka on jokseenkin samanlainen kuin edellä kuvattujen, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvien pidikkeiden 10 ja 60 perus-tarakenteet 12 ja 62. Tämän pidikkeen perustarakenteesta 136 alkaa yhtenäinen uloke 138, joka on muodostettu perustan ylempään osaan siten, että se määrittää toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat, sitovat ankkurisiivekkeet 140 ja 142, pidikerakenteen joko ylemmällä tai alemmalla sivulla. Ankku-risiivekkeiden 140 ja 142 välissä on keskimmäinen ankkurisii-veke 143, vaikkakin sen läsnäolo ja käyttäminen on valinnaista. Nämä ankkur isiivekkeet 140 ja 142 määrittävät yleisesti ottaen ankkurisiivekkeiden vastaavat loppualueet pidikeraken-teessa, ja ne sidotaan keskenään pyörittävän säätämisen mah- 26 76924 dollistamiseksi. Tämän yhtenäisen ulokerakenteen 138 vastakkaisella puolella on keskellä sijaitseva ankkurisiiveke 144, joka alkaa tämän hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidäkkeessä keskellä sijaitsevasta tukialueesta. Uloke määrittää päästöalueet 146 ja 148 keskellä sijaitsevan ankkurisiivekkeen 144 molemmilla puolilla. Pidikerakenteen päästöosat mahdollistavat sen, että keskellä sijaitseva, sitova ankkurisiiveke voi määrittää suhteellisen leveän tilan, joka alkaa vierekkäisen, kaksinkertaisen ankkurisiivekkeet käsittävän, hampaiden oi-kaisuhoitoon soveltuvan pidäkkeen vierekkäisestä ankkurisii-vekkeestä. Tämä tila on niin suuri, että siihen voidaan sijoittaa takaisinsidottavia silmukoita sekä umpinaisia silmukoita tavalla, jota tavanomaisesti käytetään hampaiden oikai-suhoidon reunatekniikassa. Yhtenäisen ulokkeen 138 yläosaan on muodostettu kaarilangan aktiivinen rako 150, joka määräytyy vastakkaisten, yhdensuuntaisten pintojen 152 ja 154 perusteella, sekä tasaisen pohjapinnan 156 perusteella. Pidikerakenteen ulokeosa on muodostettu kaarilangan raon 150 kummallakin puolella siten, että se määrittää kallistuneet pinnat 158 ja 160, jotka saavat aikaan päästön pidikerakenteen ankkurisiiveke-osien ja kaarilangan raon läpi kulkevan kaarilangan välillä. Tämä kaarilangan päästö sallii kaarilangalle mahdollisimman suuren pidäkkeiden välisen pituuden, mikä mahdollistaa sen, että vierekkäisissä, hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa pidäkkeissä olevien aktiivisten kaarilangan rakojen välillä on merkittävä määrä taivutus- ja kiertopotentiaalia. Tämän lisäksi pidikerakenteessa päästön muodostavat osat 146 ja 148 ovat kallistuneet sisäänpäin, lähtien kaarilangan raon 150 loppu-päistä, kohti yhtenäisen ulokkeen 138 vastaavia loppupäitä. Kaarilangan raon 150 keskeinen sijainti ja kaltevien päästö-pintojen aikaansaama kaarilangan päästö huolehtivat siitä, että tässä pidikerakenteessa 134 aktiivisen, pidikkeiden välisen leveyden suuruus on olennaisesti sama kuin edellä kuvatuissa, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvissa pidikkeissä 10 ja 60. Sen lisäksi, että yksi ainoa, keskellä sijaitseva ankkurisiiveke 144 tekee umpinaisten silmukoiden ja takaisin-sidottavien silmukoiden käytön mahdolliseksi, sitä voidaan käyttää myös yhdessä ankkurisiivekkeiden 140 ja 142 kanssa 27 76924 ottamaan vastaan sitovia lankoja, joustavia elementtejä tai muita vastaavia, joiden avulla kaarilanka kiinnitetään aktiiviseen, kaarilankaa varten olevaan rakoon 150. Mikäli pyörittävä säätäminen ei ole välttämätöntä, voidaan tällöin keskellä sijaitseva ankkurisiiveke sitoa yksin sijaitsevan ankkuri-siivekkeen 144 kanssa. Keskimmäisen ankkurisiivekkeen ja ankkurisiivekkeiden 140 ja 142 välinen tila on sellainen, että sitovat langat voivat sijaita ankkurisiivekkeiden välissä.

Tämän keksinnön vaihtoehtoisena suoritusmuotona on esimerkiksi kuvissa 13 ja 14 esitetty pidäke. Yleisesti numerolla 160 esitetty, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidäke voi käsittää perustarakenteen 162, joka on muodostettu siten, että se määrittää yhdessä päässään kaksi kaksinkertaista sitovaa ankkurisiivekettä 164 ja 166, sekä vastakkaisessa päässään kaksi kaksinkertaista ankkurisiivekettä 169 ja 170. Pidike-rakenteen kumpikin ankkurisiivekeosa määrittää täsmällisen-kokoisen, numeroilla 172 ja 174 esitetyn raon kaarilankaa varten, joka rako ottaa vastaa reunatekniikan mukaisen kaari-langan. Perustaosa 162 määrittää pidikerakenteessa olevien ankkurisiivekeosien välissä tukipisteen 176, joka voi olla joko terävä harjanne, kuten kuvassa esitetään, tai vaihtoehtoisesti sen poikkileikkaus voi olla muodoltaan muunlainen, mutta sopiva. Kun kaarilanka on sijoitettu asianmukaisesti ankkurisiivekeosan vastaaviin kaarilangan uriin 172 ja 174, koskettaa tällöin kaarilangan kielen puoleinen pinta tukipistettä 176. Kaarilangan yläosa voi jatkua olennaisesti yhtenäisenä ankkurisiivekkeiden ylemmän osan pintojen kanssa. Pidin-rakenteessa on määritelty kallistuneet pinnat 178 ja 180, jotka alkavat tukipisteestä 176 ja jotka jatkuvat pidikeraken-teen vastakkaisia päitä kohden. Kallistuneet pinnat 178 ja 180 määrittävät vastaavien kaarilangan rakojen 172 ja 174 pohjaosat. Kuten kuvassa 14 esitetään katkoviivoilla, kaarilanka 182 voidaan sijoittaa kaarilangan rakoihin täsmällisesti rakoon sopivasti. Kallistuneet pinnat 178 ja 180 loittonevat toisistaan kaarilangan 182 puoleisen osan pinnasta lähtien, jolloin ne saavat aikaan rakenteellisen päästön pyörittävässä suoritusmuodossa. Täten kaarilangan muoto voi olla muuttunut 76924 28 merkittävästi saaden aikaan ylipyörittävää kykyä ilman, että kallistuneet pinnat häiritsevät kaarilankaa. Koska tukipiste 176 on terävän harjanteen muotoinen, määräytyy näin ollen pyörittävään liikkumiseen vaikuttava pidikkeiden välinen leveys kunkin vierekkäisen, hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidikkeen keskimmäisimpänä sijaitsevan osan perusteella.

Tulisi huomata, että kuvissa 13 ja 14 esitetty kaksinkertainen pidikerakenne määrittää luonteeltaan tavanomaiset, kaksinkertaiset ankkurisiivekkeet, jolloin hampaiden oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri voi käyttää tätä pidikettä tavanomaisella tavalla, joka on hänelle jo tuttu. Hampaiden oikaisuhoitoa antava hammaslääkäri valitsee mesiaalisesti ja distaalisesti suurenevan, kuvien 13 ja 14 mukaisen pidikerakenteen niissä tapauksissa, joissa on toivottavaa käyttää sellaista pidikettä, jolla saadaan aikaan ylimääräistä pyörittävää kykyä sekä ylipyörittävää kykyä. Kaarilanka voidaan sitoa samalla yleisellä tavalla kuin tavanomaisissa kaksinkertaisissa pidäkkeissäkin, joten hampaiden oikaisuhoitoa antavan lääkärin ei tarvitse tehdä mitään merkittäviä muutoksia tavanomaisesti kaksinkertaisilla pidikkeillä toteutettavaan hoitoon, joka on hänelle tuttua. Mikäli ylimääräinen pyörittävä säätäminen tai ylipyörittävä kyky on toivottavaa, täytyy hammaslääkärin yksinkertaisesti sitoa asianmukainen, mesiaalinen ja distaali-nen ankkurisiiveke, mikä saa aikaan pidikkeen ja hampaan pyörimistä kaarilangan suhteen.

Vaikka kuvien 13 ja 14 mukaisessa pidikerakenteessa tukipiste esitetäänkin terävänä reunana, jonka muodostavat toisensa leikkaavat, kallistuneet pinnat 178 ja 180, tulisi kuitenkin huomata, että myös muunlaisia tukipisteen muotoja voidaan käyttää. Esimerkiksi kuvan 15 mukainen suoritusmuoto, joka on esitetty kuvan 14 tavoin poikkileikkauksena, käsittää keskellä sijaitsevan, ulokkeena olevan tukialueen, joka on yleisesti ottaen suorakulmion muotoinen. Kuten kuvassa 15 esitetään, pidike merkitään yleisesti numerolla 184, ja se käsittää perustarakenteen 186, joka on tarkoitus kiinnittää hampaaseen, sen suhteen liikkumattomasti, kuten edellä lukuisten, kuvien 29 76924 1...4 mukaisten suoritusmuotojen yhteydessä esitetään. Perustan 186 ylempi osa määrittää kaksi ankkurisiivekettä 188 ja 190, jotka ovat muodoltaan kuvan 13 mukaiset, ja jotka ankku-risiivekkeet sijaitsevat siten, että ne määrittävät välissään täsmällisen kokoiset raot kaarilankaa varten. Kaarilanka 192 esitetään katkoviivalla siten, että kaarilanka sijaitsee asianmukaisesti täsmällisenkokoisissa, kaarilankaa varten olevissa raoissa.

Perustaosa 186 määrittää ankkurisiivekeparien 188 ja 190 välissä keskellä sijaitsevan alueen 194, jonka muoto on yleisesti ottaen suorakulmiomainen. Keskellä sijaitsevaa aluetta 194 voidaan kääntää kaarilangan 192 suhteen mesiaalis-distaa-lisen päästön rajoissa, joka päästö on saatu aikaan suhteellisen leveän, keskellä sijaitsevan alueen kummallakin puolella sijaitsevien kaarilangan rakojen syvyyden avulla. Tasainen pinta 194, joka on suurempi leveydeltään kuin kuvan 13 mukainen terävä reuna 176, rajoittaa pidikkeiden välistä leveyttä muutamalla tuuman tuhannesosalla. Tehokkaan pyörittämiskyvyn aikaansaamiseksi kaksikertaisessa pidikkeessä on muodostuttava vipuvarsi, jonka pidikkeen kääntävästä alueesta alkava ja vierekkäisiin ankkurisiivekkeisiin ulottuvan pituuden on oltava niin suuri, että mesiaalisella ja distaalisella sitomisella voidaan muuttaa kaarilangan muotoa sopivassa määrin. Kaari-lanka reagoi pidikkeen kääntävän alueen kanssa, jolloin se kehittää hampaaseen kohdistuvan pyörittävän voiman, jonka voiman vaikutus heikkenee hampaan pyöriessä ja kaarilangan palautuessa normaalisti kaarevaan muotoonsa. Niissä tapauksissa, joissa pidikkeen pituus on riittävä, voidaan käyttää suhteellisen leveätä kääntävän alueen uloketta ilman, että vipu-varren pituus pienenee häiritsevästi. Kuitenkin pituudeltaan rajoittuneiden pidikkeiden tapauksessa saattaa olla välttämätöntä käyttää suhteellisen kapeata tai teräväreunaista kääntävää aluetta, jotta saataisiin aikaan tehokkaan pyörittämisen edellyttämä, riittävän pituinen vipuvarsi. Ajatellaan, että suorakulmiomainen uloke 194 saattaisi olla helpommin ja halvemmalla valmistettavissa tai valettavissa, jolloin se olisi edullisempi kaupallisesti ajatellen.

76924 30

Kuvissa 1...7 esitetyt pidikerakenteet käsittävät kaarilangan päästöurat, jotka ovat muodoltaan laajenevia. Kuten edellä mainitaan kaarilangan päästöurien muoto voi olla millainen sopiva muoto tahansa, joka on tämän keksinnön hengen ja tavoitteiden mukainen. Kuten kuvissa 16 ja 17 esitetään, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuvaa pidikettä merkitään yleisesti numerolla 200, ja se käsittää perustarakenteen 202, johon on muodostunut toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat ankkurisiivekealueet 204 ja 206. Kumpikin ankkurisiivekealue määrittää kaksi ankkurisiivekettä, johon on tarkoitus ottaa vastaan edellä esitetysti sitovat välineet tai lisälaitteet. Perustarakenteen 202 keskellä sijaitseva kaarilangan aktiivinen osa määrittää täsmällisen kokoisen aktiivisen raon 210 kaarilankaa varten yleisesti ottaen edellä kuvien 1...7 yhteydessä esiteyllä tavalla. Tämä pidikkeen perusta 202 on samoin muodostettu siten, että se määrittää yleisesti ottaen suorakulmion muotoiset, kaarilangan vastaanottavat urat 212 ja 214, jotka liittyvät kaarilangan raon 210 vastaaviin loppuosiin. Kaarilangan urat 212 ja 214 ovat riittävän suuret hampaiden purupinnan ja ikenien määrittämän leveytensä suhteen ja mesiaalis-distaalisen syvyytensä suhteen kaarilangan rakoon 210 verrattuna siten, että kaarilangan raon kummassakin päässä saadaan aikaan olennaisen suuri kaarilangan päästö. Näiden suorakulmion muotoisten kaarilangan urien määrittämä kaari-langan päästö on yhtä suuri kuin se kaarilangan päästö, joka saadaan aikaan kuvissa 1...7 esitetyillä, laajenevilla, kartiomaisilla kaarilangan urilla.

Kun kaari langat sidotaan hampaiden oikomishoitoon soveltuviin pidikkeisiin joustavilla sitovilla kappaleilla, on tällöin välttämätöntä, että näillä sitovilla kappaleilla kaarilankaan kohdistetaan sellaisia voimamomentteja, jotka pitävät kaari-langan lujasti pidikkeessä sijaitsevassa kaarilangan urassa. Niissä tapauksissa, joissa kaarilangan ura on voimakkaasti kallellaan pidikerakenteen suhteen, kiertävien voimien kohdistamiseksi hampaisiin, joustavilla sitovilla kappaleilla ei tavallisesti kaarilankaan saada kohdistetuksi riittäviä voima- 31 76924 momentteja, ja näissä tapauksissa nämä momentit vastaavat myös kaarilangan raon kallistumissuuntaa. Tässä tapauksessa kaari-lanka pysyy kaarilankaa varten olevassa urassa joustavien, sitovien kappaleen aikaansaamien, riittämättömien voimamoment-tien avulla, ja aika-ajoin kaarilanka irtoaa väistämättömästi kaarilangan raosta. Tämän tapahtuessa, tavallisesti suorakulmion muotoisella, reunatekniikan mukaisella kaarilangalla indusoitu kiertävä voimavaikutus luonnollisestikin menetetään, ja saavutetaan uudestaan vasta sitten, kun kaarilanka on pakotettu jälleen kallistuneeseen rakoonsa.

Kuvissa 18 ja 19 esitetään tämän keksinnön mukainen, hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinkertainen pidi-kerakenne, jossa tämä pidikerakenne on suunniteltu tehokkaasti siten, että joustava sitova kappale saa aikaan tietynsuuntai-sia voimavektoreita, tämän sitovan kappaleen pitäessä samalla kaarilangan tehokkaasti ja lujasti kaarilankaa varten olevassa raossa. Yleiseti numerolla 220 esitetty pidikerakenne käsittää sitovan perustan 222, jonka avulla pidike voidaan kiinnittää suoraan potilaan hampaan kiillepintaan. On selvää, että tämä pidike voidaan myös kiinnittää metallinauhaan, jonka avulla pidike pysyy potilaan hampaassa kiinni, aina toivomusten mukaisesti. Tämä pidike käsittää runkorakenteen 224, joka määrittää vastakkaisten ankkurisiivekkeiden parit 226 ja 228, joissa on puolestaan aliuurretut olakkeet 230 ja 232 vastaavasti, joilla olakkeilla huolehditaan joustavan, sitovan kappaleen 236 kiinnittämisestä kuvissa 18 ja 19 esitetyillä tavoilla.

Pidikkeen runkorakenne on muodostettu myös siten, että se määrittää keskellä sijaitsevan, reunatekniikan mukaisen kaari-langan uran 238, jonka poikkileikkaus on muodoltaan suorakulmio, ja jonka pituus vastaa suurin piirtein tyypillisen, yksinkertaisen, hampaiden oikomishoitoon soveltuvan pidikkeen pituutta. Kaarilangan raon 238 kummallekin puolelle on muodostettu kaarilangan päästöalueet 240 ja 242, jotka kulkevat kaarilangan raon vastaavista päistä pidikkeessä kauimpana toisistaan sijaitseviin päihin. Nämä kaarilangan päästöalueet 32 76924 tekevät kaarilangan 244 taivuttamisen mahdolliseksi, alkaen edellä kuvatusti kaarilangan raon vastaavista päistä. Pidike-rakenteen 220 kokonaispituus vastaa suurin piirtein tavanomaisten, kaksinkertaisten, hampaiden oikomishoitoon soveltuvien pidikkeiden pituutta, joten oikaisuhoitoa antavalla hammaslääkärillä on käytettävänään sekä yksinkertaisten että kaksinkertaisten, hampaiden oikomishoitoon soveltuvien pidikkeiden ominaisuuksia.

Jotta voidaan huolehtia siitä, että kaarilanka 244 istuu tehokkaasti kaarilangan raossa 238, ja että saadaan aikaan tehokkaita, kaarilankaan kohdistuvia voimavektoreita, jotka pitävät kaarilangan lujasti kaarilankaa varten olevassa raossa 238, on pidikerakenne muodostettu siten, että se määrittää raot sitomista varten, kuten kuvassa 18 esitetään numeroilla 246 ja 248 , ja kuvissa 20 ja 21 numeroilla 274 ja 276. Kuten kuvassa 18 esitetään, raot 246 ja 248 leikkaavat päästöalueen 240 pidi kerakenteen yhdessä päässä. Pidike pakotetaan kuvissa 18 ja 19 esitettyyn rakenteeseen joustavalla sitovalla kappaleella, joka on kiinnitetty vastakkaisten ankkurisiivekkeiden ympärille, ja jotka sijaitsevat sitomista varten olevissa raoissa. Näin ollen tämä joustava sitova elementti saa aikaan olennaisesti kuvassa 18 esitettyjen voimanuolien mukaisia voimavektoreita, mikä saa aikaan sen, että suorakulmion muotoinen kaarilanka 244 pakotetaan siihen suuntaan, joka on kaarilangan raon 238 suuntainen.

Kaarilangan istumisongelma on suurempi niissä tapauksissa, joissa kaarilangan rako on huomattavan kulmikas pidikeraken-teen muiden komponenttien suhteen, kuten asianlaita on eräissä sellaisissa hammastukilaitteissa, joita käytetään kielen suuntaan tapahtuvassa hampaiden oikaisuhoidossa. Kuvissa 20 ja 21 esitetään esimerkiksi reunatekniikan mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinkertainen pidike, jossa reunatekniikan mukainen kaarilangan rako on huomattavan kulmikas, eli se muodostaa noin 45° suuruisen kulman, jolloin se voidaan sijoittaa joissakin hampaissa kielen puoleiselle pinnalle. Pidikerakenne esitetään kuvissa 20 ja 21 yleisesti 33 76924 ottaen numerolla 250, ja se käsittää runkorakenteen 252, johon voidaan kiinnittää sitomiseen tarvittava perusta 254.

Runkorakenteessa on määritelty vastakkaiset, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien ankkurisiivekkeiden parit 256 ja 258, jotka molemmat on uurrettu alapuolelta, jolloin muodostuu kaksi sitomiskappaleen pidättävää olaketta 260 ja 262.

Runkorakenne määrittää ankkurisiivekeparien välissä myös keskellä sijaitsevan runkoalueen 264, joka muodostaa kulmikkaan olevan raon 266 kaarilankaa varten, jonka raon on tarkoitus ottaa vastaan ja pidättää reunatekniikan mukaista, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoista kaarilankaa 268, jolloin kaarilanka sijaitsee kulmikkaasti kuvassa 20 esitetysti. Runkorakenne määrittää kaarilangan raon 266 molemmilla puolilla kaarilangan 270 ja 272, jotka saavat aikaan tehokkaasti rakenteellisen välyksen kaarilangan ympärille kaarilangan raon 266 päistä alkaen. Kaarilangan rako on suurin piirtein saman pituinen kuin kaarilangan rako tavanomaisessa, yksinkertaisessa, reunatekniikan mukaisessa, hampaiden oikaisuhoitoon sovel- \ tuvassa pidäkkeessä, jolloin saadaan aikaan suurin piirtein sama pidikkeiden välinen leveys vierekkäisten pidikkeiden kaarilankojen rakojen välille, kuin mikä leveys esiintyy yksinkertaisten ankkurisiivekkeiden muodostamissa pidikkeissä. Pidikerakenne esitetään kuvasa 21 ilman joustavaa, sitovaa kappaletta, jolloin pidikerakenne on vaivattomammin ymmärrettävissä. Kaarilangan raon 266 esitetään käsittävän yhdensuuntaiset sivuseinämät, jotka ovat rakenteellisesti voimia välittävässä suhteessa suorakulmion muotoisen kaarilangan 268 kanssa, mikä on reunatekniikan mukaista.

Erityisesti huomattavan kulmikkaiden kaarilangan rakojen tapauksessa, kuten kuvissa 20 ja 21 esitetään, on toivottavaa, että sitovilla kappaleilla, erityisesti tyypiltään joustavilla, sitovilla kappaleilla saadaan aikaan asianmukaiset voima-vektorit pidikkeen ja kaarilangan välille, jotta kaarilanka saataisiin pidetyksi lujasti kaarilankaa varten olevassa raossa. Tyypillisten, hampaiden oikomishoitoon soveltuvien, 34 769 2 4 kaksinkertaiset ankkurisiivekkkeet käsittävien pidäkkeiden tapauksessa sitovilla kappaleilla aikaansaadut, kaarilankaan kohdistuvat voimavektorit eivät ole suuntautuneet siten, että kaarilanka pysyisi niiden avulla tiukasti kaarilankaa varten olevassa raossa. Näin ollen kuvissa 20 ja 21 esitetty pidike-rakenne on muodostettu siten, että siinä on määritetty poikittaiset urat sitomista varten, kuten numeroilla 274 ja 276 esitetään. Kuvassa 20 numerolla 278 esitetty joustava, sitova kappale kulkee alta uurrettujen, ankkurisiivekkeissä sijaitsevien olakkeiden 260 ja 262 alitse, jonka jälkeen se kulkee poikittaisten, sitomista varten olevien rakojen 274 ja 276 läpi, pidikkeen kummassakin päässä. Tämän jälkeen sitova kappale kulkee pidikerakenteessa olevan päästöalueen läpi ja kaarilangan raossa 268 sijaitsevan kaarilangan ylitse. Vaikka kaarilanka olisikin huomattavan kulmikas kuvissa 20 ja 21 esitetysti, saa joustava sitova kappale kuitenkin aikaan kuvassa 20 voimanuolilla esitettyjä voimavektoreita, jotka ovat suurin piirtein yhdensuuntaiset kaarilangan kaltevien sivupintojen kanssa. Nämä voimavektorit toimivat yhdessä ja pitävät täten kulmikkaan kaarilangan 268 tiukasti kaarilangan raossa 266. Näin ollen kuvissa 18...21 esitetyissä pidike-rakenteissa saadaan aikaan tehokkaat, kaarilankaa paikaillaan pitävät voimat, jolloin se mahdollisuus, että kaarilanka tulee ulos kaarilangan raosta, pienenee.

Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että tässä julkaisussa esitetään sellaine yksinkertainen/kaksinkertainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yhdistelmäpidikejärjestelmä, jossa on saatu tehokkaasti yhdistetyksi hampaiden oikomishoitoon soveltuvien, sekä yksinkertaisten että kaksinkertaisten pidikkeiden edulliset ominaisuudet. Tässä hampaiden oikomishoitoon soveltuvassa pidikejärjestelmässä saadaan aikaan tehokas, mahdollisimman pitkä, pidikkeiden välinen tila, jota ei tavallisesti ole käytettävissä kaksinkertaisissa, hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa pidikkeissä. Hampaiden oikaisuhoi-toon soveltuvaa reunatekniikkaa käytetään tehokkaasti siten, että siinä saadaan aikaan tehokas kallistva säätäminen ja lisäksi tehokas pyörittävä ja ylipyörittävä kyky; tätä kaksin- 35 7 6 9 2 4 kertaista ominaisuutta ei ole tavallisesti käytettävissä yksinkertaisissa eikä kaksinkertaisissa, hampaiden oikomishoitoon soveltuvissa pidikejärjestelmissä. Tässä keksinnössä saadaan aikaan reunatekniikan mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidikejärjestelmä, jolla voidaan saada aikaan tehokasta pyörittävää liikettä sekä ylipyörittävää kykyä, sekä tavallista kallistavaa ja kiertävää kykyä, mikä esiintyy tehokkaana yksinkertaisen ankkurisiivekkeen käsittävissä pidike j ärj es telmissä. Keskellä sijaitseva, kaarilangan aktiivinen osa tässä pidikejärjestelmässä määrittää täsmällisen kokoisen, aktiivisen kaarilangan uran, joka saa aikaan sen, että pidike-järjestelmä on tehokas hampaiden oikaisuhoitoon käytettävän reunatekniikan mukaisesti. Lisäksi pidikerakenteen uloimmissa osissa olevat kaarilangan päästöurat suurenevat leveytensä suhteen, jolloin kaarilangan taipuisuus lisääntyy, koska pidikkeiden välinen leveys kasvaa, ja nämä urat suurenevat syvyytensä suhteen, mikä parantaa pidikkeessä pyörittävän säätämisen ja ylipyörittävän säätämisen mahdollisuutta. Ohessa kuvatussa reunatekniikan mukaisessa, yksinkertaisessa/kaksin-kertaisessa pidikerakenteessa saadaan myös kehitetyksi tehokkaita voimavektoreita sitovien kappaleiden ja kaarilangan välille, jolloin voidaan taata se, että kaarilanka pysyy tiukasti raossaan, vaikka kaarilangan raot olisivatkin huomattavan kulmikkaita. Edellä esitetyn perusteella on täten ilmeistä, että tällä keksinnöllä voidaan hyvin toteuttaa kaikki edellä esitetyt tavoitteet ja ominaisuudet yhdessä muiden sellaisten piirteiden kanssa, jotka piirteet ovat ilmeisiä itse hammastuen kuvauksen perusteella.

Edellä esitetty kohdistuu tämän keksinnön suositeltavimpiin suoritusmuotoihin, mutta kuitenkin myös muita tämän keksinnön suoritusmuotoja voidaan käyttää keksinnön perusperiaatteista poikkeamatta, ja keksinnön tavoitteet määritellään seuraavien patenttivaatimusten avulla.

Claims (26)

36 76924

1. Reunaohjaustekniikkana toteutettavaan hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen hampaita oikaiseva yhdistelmäpidike (10; 60; 102; 134; 160; 184; 200; 220; 250), jossa on a) perusta (12; 60; 104; 136; 162; 186; 202; 222; 254), joka on tarkoitus kiinnittää hampaaseen, sen suhteen liikku-mattomasti; b) mainitun perustan yhdeltä puolelta ulottuva ensimmäinen sitova ankkurisiivekeväline (22, 24; 82, 84; 112, 114; 140, 142, 143; 164, 166; 188; 204; 226; 256); ja c) mainitun perustan vastakkaiselta puolelta ulottuva toinen sitova ankkurisiivekeväline (26, 28; 92, 94; 116, 118; 144; 168, 170; 190; 206; 228; 258), jolloin ensimmäiset ja toiset ankkurisiivekevälineet määrittävät tietyn ankkuri-siivekkeiden pituuden, tunnettu siitä, että se käsittää d) ensimmäisten ja toisten ankkurisiivekkeiden väliin muodostuu pidikkeen välialue (30; 66; 126; 176; 194; 264), joka välialue määrittää toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat, tasomaiset, yhdensuuntaiset, kaarilangan pidättävät pinnat (34, 36; 70, 72; 122, 124; 152, 154) hampaiden oikaisemiseen käytetyn reunahoidon mukaisesti, jotka pinnat muodostavat vähintään yhden täsmällisen kokoisen, reuna-tekniikan mukaisen kaarilanka-raon (32; 68; 120; 150; 172, 174; 210; 238; 266), joka kykenee ottamaan vastaan reuna-tekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen kaarilangan siten, että kaarilanka sopii täsmälleen tähän rakoonsa, jolloin kallistavat, kiertävät ja/tai pyörittävät voimat välittyvät kaarilangan avulla mainittuihin toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitseviin, yhdensuuntaisiin ja tasomaisiin pintoihin, jotka ovat hampaiden oikaisuhoidossa käytetyn reunatekniikan mukaiset, jolloin 37 7 6 9 2 4 e) mainitut ensimmäiset (22, 24; 82, 84; 112, 114; 140, 142, 143; 164, 166; 188; 204; 226; 256) ja toiset (26, 28; 92, 94; 116, 118; 144; 168, 170; 190; 206; 228; 258) ankkuri- siivekevälineet kumpikin määrittävät kaarilangan päästön (42, 44; 146, 148; 212, 214; 240, 242; 270, 272) sekä hampaiden purupinnan ja ikenien määräämässä suunnassa että poskien ja kielen määräämässä suunnassa, mainitun välialueen (30; 66; 126; 176; 194; 264) kaarilanka-raon (32; 68; 120; 150; 172, 174; 210; 238; 266) kummassakin päässä, tämän kaarilangan päästön ulottuessa mainitun kaarilanka-raon vastaavista päistä perustan (12; 60; 104; 136; 162; 186; 202; 222; 254) proksimaalisiin ulottuvuuksiin saakka, ja että edullisesti f) perusta (12; 60; 104; 136; 162; 186; 202; 222; 254) käsittää sitovan kappaleen uravälineet (274, 276) perustan distaalisessa ja proksimaalisessa ulottuvuudessa (252), jotka uravälineet (274, 276) kulkevat poikittain mainitun kaarilanka-raon (32; 68; 120; 150; 172, 174; 210; 238; 266) suhteen ja sijaitsevat ainakin osittain ankkurisiivekkeiden (22, 24; 82, 84; 112, 114; 140, 142, 143; 164, 166; 188; 204; 226; 256 ja 26, 28; 92, 94; 116, 118; 144; 168, 170; 190; 206; 228; 258) alapuolella, ja vastaanottavat reuna- tekniikan mukaisen, mainitussa kaarilanka-raossa (32; 68; 120; 150; 172, 174; 210; 238; 266) kulkevan kaarilangan (244) yli kulkevan sitovan kappaleen (236), joka kulkee ankkurisiivekevälineiden alitse siten, että sitovan kappaleen (236) aiheuttamat, mainittuun kaarilankaan (244) kohdistuvat voimavektorit ovat tarkoin samansuuntaiset kaari-lankaa pidättävien, toisistaan välin päässä sijaitsevien, yhdensuuntaisten tasomaisten pintojen (34, 36; 70, 72; 122, 124; 152, 154) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että mainittu kaarilangan ura (42, 44) 38 7 6 9 2 4 määrittää kaarilangan päästön hampaiden purupinnan ja ikenien suuntaisena leveytenä, alkaen kaarilangan mainitusta raosta (32) ja edeten perustan (12) kumpaakin reunaa kohden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että kaarilangan mainittu ura (42, 44) määrittää kaarilangan päästön poskien ja kielen suuntaisena syvyytenä, alkaen kaarilangan mainitusta raosta (32) ja edeten perustan (12) kumpaakin reunaa kohden.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että mainittu kaarilangan ura (42, 44) määrittää kaarilangan päästön sekä hampaiden purupinnan ja ikenien suuntaisena leveytenä että poskien ja kielen suuntaisena syvyytenä, alkaen kaarilangan mainitusta raosta (32), ja edeten perustan (12) kumpaakin reunaa kohden.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että mainitut sitovat ankkurisiiveke-välineet käsittävät: a) parin toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa ankku-risiivekettä (22, 24, 26, 28), jotka määräytyvät perustan (12) vähintään toiseen, hampaiden purupinnan ja ikenien puoleiseen osaan; ja b) pidikkeen (10) keskellä sijaitsevan välialueen (30) raon (32) kaarilankaa varten, joka rako (32) sijaitsee vähintään osittain mainittujen, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien ankkurisiivekkeiden välissä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että mainitut sitovat ankkurisiiveke-välineet käsittävät: 39 76924 a) parin sitovaa ankkuri siivekettä (22, 24, 26, 28), jotka sijaitsevat toisistaan tietyllä etäisyydellä, perustan (12) vähintään yhdessä, hampaiden purupinnan ja ikenien puoleisessa osassa; b) vähintään yhden sitovan ankkurisiivekkeen (24, 28), joka sijaitsee perustan (12) toisessa, hampaiden purupinnan tai ikenien puoleisessa osassa; jolloin c) pidikkeen (10) keskellä sijaitseva välialue (30) sijaitsee vähintään osittain tämän toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien ankkurisiivekkeiden parin välissä, ja sijaitsee samoin tämän toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien ankkurisiivekkeiden parin ja vähintään mainitun yhden ankkurisiivekkeen välissä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että mainitut sitovat ankkurisiiveke-välineet käsittävät: a) hampaiden purupinnan puolella (22, 26) ja ikenien puolella (24, 28) sijaitsevien sitovien ankkurisiivekkeiden parit, jotka ulottuvat perustasta (12), jolloin kukin pari sitovia ankkurisiivekkeitä on asetettu toisistaan tietylle etäisyydelle, jolloin b) perusta (12) määrittää kunkin ankkurisiivekeparin hampaiden purupinnan puoleisten (22, 26) ja ikenien puoleisten (24, 28) ankkurisiivekkeiden välissä sijaitsevat, kaarilangan päästöurat (42, 44), jotka kaarilangan päästöurat ottavat vastaan mainitun reunatekniikan mukaisen kaarilangan siten, että kaarilanka istuu urassa väljästi ja epäaktiivisena, ja c) pidikkeen (10) välialue (30) sijaitsee vähintään osittain sitovien ankkurisiivekkeiden kunkin mainitun, hampaan puru-pinnan puoleisen ja ikenien puoleisen parin välissä, jolloin vierekkäin sijaitsevien, samankaltaisten, hampaiden oikaisuhoidossa käytettävien pidikkeiden (10) välialueet (30) määrittävät pidikkeiden välisen kaarilangan aktiivisen pituuden rajat pidikkeiden välillä. 40 76924

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että kukin mainittu kaarilangan päästö-ura (42, 44) määrittää kaarilangan päästön hampaiden purupin-nan ja ikenien suuntaisena leveytenä ja poskien ja kielen suuntaisena syvyytenä, ja nämä päästöurat ovat yhteydessä kaarilangan raon (32) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että a) mainittu kaarilangan rako (68) jatkuu vähintään osittain pitkin mainittua täsmällistä ankkurisiivekepituutta, ja se käsittää osat (90, 100), jotka on suurennettu mesiaalisen ja distaalisen syvyytensä suhteen kummassakin päässään; ja b) kaarilangan raon (68) mainittujen suurennettujen osien väliin määräytyy keskeinen rakenne (66).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että se käsittää: a) parin toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa sitovaa ankkurisiivekevälinettä, jotka alkavat perustan (12) vähintään yhdestä, hampaan purupinnan (22, 26) tai ikenien puoleisesta (24, 28) osasta, ja jotka määrittävät täsmällisen ankkurisiivekepituuden; b) vähintään yhden ankkurisiivekkeen (24, 28), joka alkaa perustan (12) vastakkaisesta, hampaiden purupinnan puoleisesta tai ikenien puoleisesta osasta; c) pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen (30), joka on muodostunut vähintään osittain mainitun kahden ankkurisiiveke-välineen väliin, ja jonka pituus on pienempi kuin mainittu täsmällinen ankkurisiivekkeiden pituus, tämän pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen (30) määrittäessä toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat, yhdensuuntaiset, tasomaiset pinnat (34, 36) kaarilangan kytkemistä varten ham- 76924 41 päiden oikomiseen käytettävän reunahoidon mukaisesti, näiden yhdensuuntaisten, tasomaisten pintojen määrittäessä täsmällisen kokoisen aktiivisen raon (32) kaarilankaa varten, jonka raon pituus on pienempi kuin mainittu täsmällinen ankkurisiivekkeiden pituus, tämän kaarilangan raon kyetessä ottamaan vastaan reunatekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen kaarilangan siten, että aktiivinen voimien välityskyky säilyy raossa, ja jolloin mainitun reunatekniikan mukaisen kaarilangan vastakkaiset, tasomaiset pinnat ovat kytkeytyneenä voimia välitt-ävästi mainittuihin yhdensuuntaisiin, tasomaisiin, kaari-lankaa pidättäviin pintoihin (34, 36), jotka ovat hampaiden oikaisuhoidossa käytetyn reunatekniikan mukaiset; jolloin d) mainittu perusta määrittää kaarilangan päästön (42, 44) sekä hampaiden purupinnan ja ikenien määräämässä suunnassa että poskien ja kielen määräämässä suunnassa tässä pidik-keen keskellä sijaitsevassa alueessa (30) olevan kaari-langan raon (32) kummallakin puolella, jolloin mainittu kaarilangan päästö mahdollistaa pidäkkeiden (10) välisen kaarilangan pituuden ulottumisen mainitussa pidikkeen keskellä sijaitsevassa alueessa olevasta kaarilangan raosta vierekkäisessä, samankaltaisessa pidäkkeessä olevaan kaari-langan rakoon saakka.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainittu vähintään yksi ankkurisiipi (144) alkaa perustan (136) keskellä sijaitsevasta osasta ja toimii yhdessä tämän perustan (136) kanssa, ja määrittää mainitun pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen sekä mainitun kaarilangan raon (150).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainitut sitovat ankkurisiivekevälineet määrittävät ulospäin laajenevan, leviävän, kaarilangan päästöuran (42, 44; 146, 148), joka sopii yhteen mainitussa pidikkeen keskellä sijaitsevalla 42 7 6 9 2 4 alueella olevan kaarllangan raon (32; 150) kanssa, jolloin mainittu kaarilangan päästöura määrittää kaarilangan päästön ja ulottuu mainitun perustan vastaaviin reunoihin saakka.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainittu ulospäin laajeneva ja leviävä ura (42, 44) leviää sekä hampaiden purupinnan ja ikenien suuntaisen leveytensä että poskien ja kielen suuntaisen syvyytensä suhteen.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainitut sitovat ankkurisiivekevälineet, jotka sijaitsevat vähintään yhdessä mainitun perustan hampaiden purupinnan puoleisessa ja ikenien puoleisessa osassa, muodostavat yhteistoiminnallisesti vähintään osan mainitusta kaarilangan päästöurasta (42, 44; 146, 148).

15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että a) mainittu vähintään yksi ankkurisiiveke on yksinkertainen ankkurisiiveke (144), joka sijaitsee mainitun perustan (136) keskellä, alkaen pidikkeen (134) keskellä sijaitsevasta alueesta; ja b) mainitun toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevan ank- kurisiivekeparin (140, 142) välissä on väliankkurisiiveke (143), joka on vastakkaisessa sitovassa yhteensopivuudessa mainittua, vähintään yhden ankkurisiivekeen (144) kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikomishoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että se käsittää vähintään yhden, perustasta (12) alkavan ulokkeen (14, 16), joka uloke määrittää : 1. pidikkeen yksinkertaista pituutta vastaavan, pidikkeen välialueen (30), joka sijaitsee mainitun ulokkeen ääri-pisteiden välissä, tämän pidikkeen välialueen määrittäessä 43 76924 hampaiden oikaisuhoidossa käytettävän reunatekniikan mukaiset, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevat, yhdensuuntaiset, tasomaiset, kaarilangan kytkevät pinnat (34, 36), jotka yhdensuuntaiset, tasomaiset pinnat muodostavat täsmällisen kokoisen, aktiivisen raon (32) kaarilankaa varten, jossa raossa on ensimmäinen ja toinen ääripiste, ja joka kaarilangan rako kykenee vastaanottamaan poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen, reunatekniikan mukaisen kaarilangan siten, että sen vastakkaiset, tasomaiset pinnat liittyvät voimia välittävästä pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen yhdensuuntaisiin, tasomaisiin pintoihin (34, 36); jolloin 2. mainittu uloke määrittää kaarilangan päästövälineet (42, 44), jotka alkavat kaarilangan mainitun raon ensimmäisestä ja toisesta ääripisteestä, ja jotka päättyvät mainitun ulokkeen vastaaviin päihin, tämän kaarilangan päästön jatkaessa mainittua kaarilangan rakoa; 3. kaksi hampaiden purupinnan puoleista sitovaa ankkurisiive-kettä (22, 26), jotka sijaitsevat kaarilangan mainitun raon ja kaarilangan päästön yhdellä puolella; ja 4. kaksi ikenien puoleista sitovaa ankkurisiivekettä (24, 28), jotka sijaitsevat kaarilangan raon ja kaarilangan päästön vastakkaisella puolella, jolloin pidikkeen keskellä sijaitseva alue joutuu hampaiden purupinnan puoleisten ja ikenien puoleisten ankkurisiivekkeiden keskelle.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva, yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että a) tämä täsmällisen kokoinen, kaarilangan aktiivinen rako (32) ja mainittu kaarilangan päästö (42, 44) ottavat yhteistoiminnallisesti kaarilangan vastaan; ja b) ankkurisiivekkeiden hampaiden purupinnan puoleinen ja ikenien puoleinen pari määrittää yhdeseä mainitun kaari-langan päästön. 44 7 6 9 2 4

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainittu uloke (14, 16) muodostaa kaksi kaarilangan päästöuraa (42, 44), jotka sijaitsevat mainitun kaarilangan raon (32) vastakkaisissa päissä, ja kummankin uran rajoittuessa mainittuun kaarilangan rakoon, ja kummankin uran määrittäessä kaarilangan päästön sekä hampaiden purupinnan ja ikenien suuntaisena leveytenä että poskien ja kielen suuntaisena syvyytenä, alkaen kaarilangan raosta ja edeten mainitun ulokkeen ulkoreunoja kohden.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että pidike käsittää: a) perustan (12) määrittämän, keskellä sijaitsevan ulokkeen (40), joka uloke sijaitsee mainitun perustan sivustojen välillä, ja joka uloke (40) ottaa vastaan reunatekniikan mukaisen kaarilangan siten, että kaarilanka koskettaa sitä ; h) mainitusta perustasta alkavat, hampaiden purupinnan puoleisen (22, 26) ja ikenien puoleisen (24, 28) ankkuri-siivekeparin, jotka sijaitsevat mainitun ulokkeen (40) vastakkaisilla puolilla; ja c) mainitut hampaiden purupinnan puoleiset ja ikenien puoleiset ankkurisiivekkeet määrittävät täsmällisen kokoisen aktiivisen raon (32) kaarilankaa varten mainitun keskellä sijaitsevan ulokkeen vastakkaisilla puolilla, kummankin kaarilangan raon määrytyessä toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevan, yhdensuuntaisen, tasomaisen pinnan (34, 36) perusteella, jotka pinnat kykenevät ottamaan vastaan poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen, reunatekniikan mukaisen kaarilangan siten, että mainitun, reunatekniikan mukaisen kaarilangan yhdensuuntaiset, tasomaiset pinnat ovat kytkeytyneet voimia välittävästi kaarilangan mainitun raon yhdensuuntaisiin, tasomaisiin pintoihin hampaiden oikomishoidossa käytettävän reunatekniikan mukaisesti, jolloin kaarilangan rako määrittää poskien ja kielen- 45 76924 suuntaisen kaarilangan päästön, joka sallii pidikkeen ja hampaan pyörimisen mainitun keskellä sijaitsevan ulokkeen ympäri.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että perusta (162) määrittää kaksi kaltevaa, olennaisesti tasomaista pintaa (178, 180), jotka leikkaavat toisensa mainitussa perustassa keskellä sijaitsevan ulokkeen keskiosassa, ja jotka määrittävät tukialueen (176) kaarilangan kytkemistä varten.

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että pidike käsittää: a) kaksi toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa sitovaa ankkurisiivekettä (140, 142), jotka alkavat perustan (136) vähintään yhdestä, hampaiden purupinnan puoleisesta tai ikenien puoleisesta osasta, ja jotka määrittävät kaksinkertaisen pidikkeen ankkurisiivekkeiden pituuden; b) yksinkertaisen ankkurisiivekkeen (144), joka alkaa perustan (136) vastakkaisen, hampaiden purupinnan ja ikenien puoleisen osan keskiosasta; c) keskellä sijaitsevan ulokkeen (143), joka määrittää raon (150) joka muodostuu ankkurisiivekevälineiden väliin, ja jonka pituus on pienempi kuin mainittu erityinen kaksinkertaisen pidikkeen ankkurisiivekkeiden pituus, mainitun yhden ankkurisiivekkeen (144) ja mainitun keskellä sijaitsevan ulokkeen (143) määrittäessä yhdessä täsmällisen kokoisen aktiivisen raon (150) kaarilankaa varten, jonka raon pituus on vähäisempi kuin mainitun kaksinkertaisen pidikkeen erityinen ankkurisiivekkeiden pituus, tämän kaarilangan raon muodostuessa toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevista, yhdensuuntaisista, tasomaisista, mainitun tukialueen pinnoista (152, 154), jotka kykenevät ottamaan vastaan reunatekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen kaarilangan siten, että 46 7 6 9 2 4 mainitun kaarilangan yhdensuuntaiset, tasomaiset pinnat ovat kytkeytyneet voimia välittävästi tämän keskellä sijaitsevan ulokkeen samasuuntaisiin, tasomaisiin pintoihin; jolloin d) perusta (136) määrittää kaarilangan päästöt (146, 148) hampaiden purupinnan ja ikenien suunnassa sekä poskien ja kielen suunnassa, joka päästö alkaa kaarilangan mainitusta aktiivisesta raosta (150), ja joka jatkuu perustan vastaaviin päihin saakka.

22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikaisuhoitoon soveltuva yksinkertainen/kaksinkertainen yhdistelmäpidike, tunnettu siitä, että tämä pidike käsittää: a) toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien sitovien ankkurisiivekkeiden kaksinkertaiset parit (164, 166, 168, 170), jotka alkavat perustasta (162) ja jotka määrittävät kaksi toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevaa täsmällisen kokoista aktiivista rakoa (172, 174) kaarilankaa varten, kummankin näiden kaarilangan raon määrittyessä mainitun ankkurisiivekeosan toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien, yhdensuuntaisten tasomaisten pintojen perusteella, näiden rakojen kyetessä ottamaan vastaan reunatekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen kaarilangan siten, että mainitun kaarilangan yhdensuuntaiset, tasomaiset pinnat ovat kytkeytyneet voimia välittävästi mainitun ankkurisiivekeosan yhdensuuntaisiin, tasomaisiin pintoihin hampaiden oikomishoidossa käytettävän reunatekniikan mukaisesti; ja b) tukipinnan (178, 176, 180), joka muodostuu mainittujen, toisistaan tietyllä etäisyydellä sijaitsevien ankkuri-siivekeparien väliin ja mainittujen täsmällisen kokoisten kaarilangan rakojen väliin, jolloin mainittu kaarilanka kytkee tämän tukipinnan (176) siten, että pidike (160) ja hammas pyörivät tämän tukipinnan ympäri.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että se käsittää: 47 76924 a) runko-osan (252), joka kiinnitetään potilaan hampaaseen, ja jossa on määritelty pitkänomainen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen rako (238) kaarilankaa varten, ja jossa runko-osassa on edelleen määritelty hammasrivistön keskiviiva kauempana (distaalinen) ja keskiviiva lähempänä (proksimaalinen) olevat ääripisteet; b) ankkurisiivekevälineet (226, 228), jotka alkaavat maini tussa runko-osassa hampaiden purupinnan puolelta ja ikenien puolelta, ja joka muodostaa alta uurretut, sitovan kappaleen pidättävät olakkeet (260, 262); jolloin c) mainittu runko-osa proksimaalisessa ja distaalisessa ääri- pisteissään määrittelee sitovan kappaleen ura (274, 276), joka sitovan kappaleen ura kulkee poikittain mainitun kaarilangan raon (266) suhteen, ja joka on vähintään osittain mainitun ankkurisiivekeosan alapuolella, ja joka ottaa vastaan reunatekniikan mukaisen, mainitussa kaarilangan raossa olevan, kaarilangan yli kulkevan sitovan kappaleen, joka sitova kappale kulkee mainitun ankkurisiivekkeen alitse siten, että sitovan kappaleen aiheuttamat, mainittuun kaarilankaan kohdistuvat voimavektorit ovat tarkoin samansuuntaiset reunatekniikan mukaisen kaarilangan yhdensuuntaisten sivupintojen kanssa.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että a) mainittu runko-osa on kaksinkertaisen pidikkeen muodossa, jossa pidikkeessä mainittu ankkurisiivekeosa käsittää hampaiden purupinnan puolella ja ikenien puolella sijaitsevat, toisistaan tietyllä etäisyydellä olevien ankkurisii-vekkeiden parit; ja b) mainittu runko-osa määrittää pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen (264), joka on vähintään osittain mainittujen ank-kurisiivekeparien välissä, tämän pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen määrittäessä reunatekniikan mukaisen, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisen raon kaarilankaa 48 76924 varten, ja tämän alueen ollessa pituudeltaan yhtä suuri kuin kaarilangan raon pituus yksinkertaisissa, reunateknii-kan mukaisissa pidäkkeissä.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että a) mainittu runko-osa määrittää edelleen kaarilangan päästö- alueet (270, 272) pidikkeen keskellä sijaitsevan alueen (264) vastakkaisilla puolilla, jotka päästöalueet sopivat läheisesti yhteen kaarilangan raon päiden kanssa; ja b) mainittu poikittainen sitovan kappaleen ura (274, 276) määräytyy ura-alueiden perusteella, jotka ura-alueet ovat läheisessä yhteydessä mainittujen kaarilangan päästöaluei-den (270, 272) kanssa, jolloin runko-osan kummallakin puolella olevat sitovat kappaleet kulkevat mainittujen sitovan kappaleen ura-alueiden läpi, mainittujen kaari-langan päästöalueiden läpi ja kaarilangan ylitse.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen, hampaiden oikomishoitoon soveltuva pidike, tunnettu siitä, että mainittu kaarilangan päästöalue (270, 272) suurenee hampaiden purupinnan ja ikenien määrittämässä suunnassa sekä mesiaalisesti ja dis-taalisesti, jolloin vierekkäisten, samankaltaisten pidikkeiden kaarilangan aktiivinen, pidikkeiden välinen leveys määräytyy siinä olevien, reunatekniikan mukaisen kaarilangan rakojen päiden välillä. 49 76924 Patentkrav n