FI76769C - Saett att faesta en hisskorg i en gripram. - Google Patents

Description

76769

TAPA KIINNITTÄÄ HISSIKORI TARRAAJAKEHÄÄN - SÄTT ATT FÄSTA EN HISSKORG I EN GRIPRAM

Tämän keksinnön kohteena on tapa kiinnittää hissikori joustavasti tarraajakehän sisään, jossa hissikorin kiinnitys on joustava sivusuunnassa ja oleellisesti jäykempi pystysuunnassa.

Pikahissien ajomukavuus yleensä huononee nopeasti ajonopeuden kasvaessa. Tämä johtuu hissin vaakasuuntaisesta tärinästä. Yleisimpiä tärinälähetteitä ovat johteiden epäsuoruus ja kori- ja tasausköysien sekä korikaapeleiden heilahtelut. Selvästi suurin heräte tulee johteissa olevista mutkista ja epäsuoruuksista. Perinteisesti näiden herätteiden eteneminen hissikoriin on pyritty estämään käyttämällä joustavia oh-j ainrullia.

Hyvän ajomukavuuden saavuttaminen edellyttää yleensä korin alimman vaakasuuntaisen ominaistaajuuden laskemista alle 2 Hz:in. Jos tähän pyritään pelkästään ohjainten jousivakiota pienentämällä, tulee hissikori yleensä hyvin pehmeästi jou-sitetuksi vaakasuunnassa, jolloin kori helposti kallistuu ja siirtyy sivuun johteiden. keskilinjalta. Tästä on vaarana esim. tarraajakiilojen tahaton kontakti johteisiin (tarraus-vaara) tai korin ovien mukaanottajien törmäys ajon aikana kuilun osiin. Tästä syystä hissikorin alustan jousitus pystysuunnassa on pidettävä suhteellisen jäykkänä liiallisen kallistuksen estämiseksi. Hissikorin siis täytyy olla mahdollisimman joustavasti kiinnitetty vaakasuunnassa, mutta suhteellisen jäykästi pystysuunnassa.

Eräs keino laskea systeemin alinta poikittaista ominaistaajuutta on kiinnittää hissikori sivusuunnassa hyvin joustavasti erillisen hissikoria kantavan kehyksen, eli ns. tarraajakehän sisään. Tämäntyyppisiä ratkaisuja esitetään esim. yhdysvaltalaisissa patenteissa 4,113,064 ja 4,428,460.

2 7 6 7 6 9

Tarraajakehässä olevat tavanomaiset rullaohjaimet kuiluun päin voidaan mitoittaa suhteellisen jäykiksi, jolloin epä-keskiset kuormat eivät aiheuta tarrakiilojen kontaktivaaraa johteisiin. Myös korin ovet tulee kiinnittää tarraajakehään, jotta oven mukaanottajat eivät törmää kuilulaitteisiin.

Tänä päivänä laajasti käytössä oleva menetelmä on käyttää korin alla kumieristimiä. Käytännössä riittävän pehmeän sivusuuntaisen jouston omaavat elementit on kuitenkin vaikea saada riittävän jäykiksi pystysuunnassa.

Toisaalta, koska hissiin kohdistuvat herätteet riippuvat monesta tekijästä, kuten ajonopeudesta, johdekiinnitysvälistä, käytetyistä johteista ja niiden valmistusmenetelmästä, on ennalta vaikea tietää mikä on tarkasti oikea jäykkyys hissi-korin kiinnityselimille. Lisäksi johdelinjan suoruus voi muuttua ajan kuluessa rakennuksen elämisen ja muodonmuutosten takia. Näistä syistä johtuen olisi toivottavaa, että kiinnityksen jäykkyyttä voitaisiin mahdollisimman nopeasti muuttaa ja säätää myös hissin asennuksen jälkeen.

Jotta tarraajakehällä varustettu hissikori joustaisi sivusuunnassa vaimentaen esim. johteiden epäsuoruudesta johtuvia iskuja sivusuunnassa, mutta ei suuremmassa määrin kallistuisi epäkeskisen kuormituksen alla, on ratkaistava samantapaisia ongelmia tarraajakehän sisällä kuin mitä tarraajakehä itse on ratkaisemassa hissikuilussa. Hissikorin kallistumista ei voida sallia sen etenkin pikahisseissä aiheuttaman epämukavan tunteen takia.

Mainitussa yhdysvaltalaisessa patentissa 4,113,064 annetaan hissikorin liikkua vapaasti vaakatason toisessa suunnassa tarraajakehän sisällä, samalla kun itse kori on jousitettu tarraajakehään nähden. Hissikori on ripustettu eräänlaiseen keinuun, koska se liikkuessaan sivusuuntaisesti pakotetaan 3 76769 ympyrankaaren muotoisella radalla liikkumaan myös pystysuunnassa. Ripustusta on patentin eri suoritusmuodoissa tuettu altapäin. Koska sivusuuntainen heilahtelu on sallittu ainoastaan yhteen suuntaan, tulee hissikorin alla olevista rakenteista melko mutkikkaita, vaikka ne eivät hissikorin painoa kannakaan. Lisäksi vaakasuuntainen heilahtelu kompensoi tässä tapauksessa hissikorin johteiden epäsuoruutta vain hissikuilun seinämien tasossa, kun epäsuoruutta yhtä hyvin voi esiintyä tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa.

Toisessa mainitussa patentissa US 4,428,460 käytetään hissien ripustuksessa tarraajakoriin nivelmekanismeja, joiden haittana on monimutkaisuus ja huoltotarve. Lisäksi nivelten toimintaa ei voida säätää muutoin kuin nivelmekanismin geometriaa muuttamalla, mikä on työlästä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada tapa hissikorin kiinnittämiseksi tarraajakehään, jolloin tunnettujen ratkaisujen haitoista vältytään ja joka täyttää edellä mainitut vaatimukset. Keksinnön mukaiselle hissikorin kiinnitystaval-le, johon kuuluu olennaisesti pystysuunnassa olevia pitkänomaisia kannatinelimiä, jotka kulkevat hissikorissa olevaan kiinnityskohtaan siten, että mainitut kannatinelimet kantavat ainakin osan hissikorin painosta, on siten tunnusomaista se, että kannatinelimien molemmat päät on kiinnitetty tarraajakehän tai vastaavan runkoon.

Koska kannatinelimet ovat pystysuunnassa, on hissikorin pystysuuntainen jousitus tarraajakehässä erittäin jäykkä. Vaakasuunnassa elimet rasitetaan taivutuksella, jolloin vaakasuuntainen jousitus on huomattavasti pystysuuntaista joustavampi. Lisäksi kannatinelimien kiinnitystäpä (molemmista päistä) takaa sen, että hissikori heilahtaessaa liikkuu vain sivusuunnassa.

4 76769

Keksinnön suurin etu on se, että koska etukäteen ei voida tarkasti tietää hissin johteista tulevien tärinäherätteiden luonnetta, on hyvä että kannatinelimien jäykkyys on helposti säädettävissä. Perussäätömahdollisuuksia on runsaasti ja voidaan tehdä sekä kannattimien materiaalin, pituuden ja muodon valinnalla, koska kannatinelimien kimmomoduli ja tai-vutusvastus suoraan vaikuttavat hissikorin vaakasuuntaisen heilahtelun vaimentamiseen, että niiden esikiristystä muuttamalla.

Keksinnön eräälle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kannatinelimet on viety läpi hissikorin ulokkeen muotoisesta kiinnityskohdasta hissikorin tarraaja-kehässä olevaan ulokkeeseen, joka on yhtä kappaletta tai jäykän liitoksen avulla yhdistetty vastaavan, tarraajakehän rungossa olevan kannatinelimen kiinnityspisteen kanssa.

Tämä sovellutusmuoto lisää säätömahdollisuuksia, koska myös kannatinelimien toinen pää on varustettavissa säätöelimillä.

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kannatinelimien kiinnityskohdat on muodostettu siten, että kannatinelimien jännitystila on säädettävissä ruuviliitoksen tms. avulla.

Esim. perussäädön jälkeen tarvittava hienosäätö on helppo tehdä tämän sovellutusmuodon mukaisella järjestelyllä.

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kiinnityselimet on hissikorin tarraa-jakehän ulokkeeseen päin olevassa päässä varustettu joustavalla elimellä, joka säätelee kiinnityselimien poikittaista jäykkyyttä.

Tämän sovellutusmuodon erityispiirre on se, että kannatinelimien sivuttaisesta joustokäyrästä saadaan progressiivinen 5 76769 jousen avulla. Jousen kireyttä säätämällä on myös systeemin alin ominaistaajuus säädettävissä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla viittamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää tunnettua tapaa kiinnittää hissikori tarraa-jakehään,

Kuv. 2 esittää keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaista tapaa kiinnittää hissikori tarraajakehään,

Kuv. 3 esittää erästä kuvion 2 mukaisesta sovellutusmuodosta kehitettyä ratkaisua,

Kuv. 4 esittää erästä toista kuvion 2 mukaisesta sovellutus-muodosta kehitettyä ratkaisua.

Kuviossa 1 tarraajakehään 2 on sijoitettu hissikori 1. Hissikuilun (ei piirretty) johteet on merkitty viitenumerolla 3 ja tarraajakehän sivusuunnassa jousitetut ohjauspyörät numerolla 4. Hissikorin alla on yleensä kumia olevat jousipalat 5 tai vastaavat, ja ylhäältä se on kiinnitetty laipoilla 6 tarraajakehään 2. Jousipalat 5 ovat kumieristi-miä, jotka riittävän pehmeän sivusuuntaisen jouston omaavina on vaikea saada riittävän jäykiksi pystysuunnassa. Tämähän edellyttäisi aineelta anisotrooppisia ominaisuuksia jouston suhteen.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen hissikorin kiinnitystäpä tarraajakehään, jossa hissikorin 1 pohjan kulmiin on muodostettu neljä kappaletta ulokkeita 7, ja tarraajakehän 2 rungon alaosaan vastaavat kannatinelimien kiinnityskohdat kehän 2 rungossa ja ulokkeessa 8. Kannatinelimien vähimmäismäärä on kolme, ja ne voivat tästä esimerkistä poiketen sijaita myös hissikorin yläosassa.

6 76769

Kannatinelimet 9 on hissikorin 1 ulokkeen 7 kohdalla viety läpi ja hitsattu kiinni. Tarraajakehän 2 uloke 8 on yhtä kappaletta tarraajakehän rungossa olevan kannatinelimen 9 kiinnityspisteen 10 kanssa.

Kuviossa 3 esitetään kuvion 2 mukaisen ratkaisun vasenta puolta yksityiskohtaisemmin. Havaitaan, että hissikorin uloke 7 muodostuu pystysuorasta osasta 11 ja vaakasuorasta osasta 12, jonka läpi kulkevasta reiästä kannatintanko 9 on viety läpi ja hitsattu kiinni. Tanko 9 jakautuu näin rakenteellisesti kahteen osaan A ja B, joiden pituuksien suhteesta tangon 9 vaakasuuntainen jäykkyys riippuu. Lisäksi vaakasuuntainen jäykkyys riippuu osien A ja B kimmomoduleista, taivutusvastuksista sekä niihin kohdissa 10 ja 13 säädetystä esikiristyksestä. Kimmomoduli vaikuttaa asiaan sen takia, että kun hissikori ja sen uloke 7 liikkuu vaakatasossa ja taivuttaa kannatinelintä 9, kohdistaa se samalla vetovoiman kannatinelimeen sen kiinnityspisteissä 10 ja 13, koska se ei tarrajakehän rakenteisiin tehdyissä läpivienneissä mahdu taipumaan, vaan se näkee taivutuksen vetorasituksena.

Kohdissa 10 ja 13 olevilla muttereilla voidaan tangoissa A ja B oleva aksiaalinen esijännitys ja siten kannatinelimen 9 vaakasuuntainen jäykkyys hienosäätää tai korjata jälkeenpäin mitään osia irroittamatta tai vaihtamatta.

Kuviossa 4 on esitetty kuviota 3 vastaava kuva keksinnön toisesta sovellutusmuodosta. Siinä käytetään kannatinelimenä teräsvaijeriä tai muuta taivutusvastukseltaan pientä kannatinelintä 14, joka on kiinnitetty hissikorin ja tarraajakehän välille kuten edellä on selostettu. Esikiristys on säädettävissä kiristysmuttereilla 15 ja 16 edellä selostettuiin tapaan. Vaijerin läpivienti hissikorin ulokkeessa 7 on toteutettu pystysuunnassa säädettävällä ruuviliitoksella, joka rakenteellisesti jakaa vaijerin kahteen osaan A* ja B'.

Il 7 76769

Koska teräsvaijerillä ei juurikaan ole taivutusvastusta, on edullista sijoittaa kokoonpuristuva jousi 17 ohjaamaan vaijerin 14 vaakasuuntaista jäykkyyttä. Sopivasti mutterilla 16 esikiristetty jousi antaa hissikorin pienille liikkeille sopivan jouston, mutta puristuessaan kokoon kokonaan, kasvaa sivuttainen joustovoima jyrkästi, koska osien A' ja B' aksiaalinen jäykkyys on huomattavasti suurempi kuin jousen. Katkoviivoin on esimerkinomaisesti esitetty hissikorin osien ja vaijerin siirtymää oikeassa ääriasennossaan.

Jousen 17 kireyttä säätämällä voidaan säätää systeemin alinta ominaistaajuutta, ja jousen puristuspituutta muuttamalla säädetään korin suurinta sivuttaissiirtymää. Kyseeseen voi myös tulla muunlainen jousi kuin kierrejousi, tai esim. is-kunvaimennin, jolloin progression luonne muuttuu jatkuvaksi funktioksi kokoonpuristuneisuudesta.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellu-tusmuodot eivät rajoitu yllä esitettyihin esimerkkeihin, vaan että ne voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä kannatinelimet voivat sijaita myös hissikorin yläosassa tai sekä ylä- että alaosassa.

Claims (6)

8 76769

1. Tapa kiinnittää hissikori joustavasti tarraajakehän (2) sisään, jossa hissikorin (1) kiinnitys on joustava sivusuunnassa ja oleellisesti jäykentpi pystysuunnassa ja johon on järjestetty olennaisesti pystysuunnassa olevia pitkänomaisia kannatinelimiä (9,14), jotka kulkevat hissikorissa (1) olevaan kiinnityskohtaan (7) siten, että mainitut kannatineli-met (9,14) kantavat ainakin osan hissikorin painosta, tunnettu siitä, että kannatinelimien (9,14) molemmat päät on kiinnitetty tarraajakehän (2) tai vastaavan runkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissikorin kiinnitystäpä, tunnettu siitä, että kannatinelimet (9,14) on viety läpi hissikorin ulokkeen (7) muotoisesta kiinnityskohdasta hissikorin (1) tarraajakehässä (2) olevaan ulokkeeseen (8), joka on yhtä kappaletta tai jäykän liitoksen avulla yhdistetty vastaavan, tarraajakehän (2) rungossa olevan kannatin-elimen (9,14) kiinnityspisteen (10) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hissikorin kiinnitystäpä, tunnettu siitä, että kannatinelimien (9, 14) kiinnityskohdat (10, 13) on muodostettu siten, että kannatinelimien jännitystila on säädettävissä ruuviliitoksen (15,16) tms. avulla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hissikorin kiinnitystäpä, tunnettu siitä, että kiinnityselimet muodostuvat metallitangoista (9).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hissikorin kiinnitystäpä, tunnettu siitä, että kiinnityselimet muodostuvat metalliköysistä eli vaijereista (14). Il 9 76769

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen hissikorin kiinnitystäpä, tunnettu siitä, että kiinnityselimet (9,14) on hissikorin (1) tarraajakehän (2) ulokkeeseen (8) päin olevassa päässä varustettu joustavalla elimellä (17), joka säätelee kiinnityselimien poikittaista jäykkyyttä. 10 76769