FI76454C - Samplings- och fasthaollningsstroemkrets speciellt foer smao signaler. - Google Patents

Description

1 76454 Näytteenotto- ja pitopiiri erityisesti piensignaaleille Tämä keksintö koskee järjestelmää, joka erityisesti soveltuu pienitasoisten sähköisten signaalien näytteenot-5 toon sellaisella tavalla, joka olennaisesti pienentää näytteenottoon muutoin liittyvien poikkeamien aiheuttamia virheitä antosignaalissa ja vähentää siten näytteenotto-piirin antosignaalin vääristymää.

Signaalienkäsittelyjärjestelmissä, kuten televisio-10 vastaanottimen videosignaalin käsittelyjärjestelmissä, joudutaan ottamaan näytteitä järjestelmän käsittelemien signaalien sisältämästä informaatiosta. Usein on tarpeellista liittää näytteenottoon merkittävästi vahvistusta sellaisen näytteenottoinformaation saamiseksi, jonka 15 taso on riittävän suuri niille piireille, jotka käsittelevät näytteenottoinformaatiota. Tällainen tarve on ilmeinen esimerkiksi järjestelmässä, joka automaattisesti säätää väriteleviovastaanottimen esijännitettä ja jollainen esitetään Yhdysvalloissa heinäkuun 7.p:nä 1981 myön-20 netyssä patentissa nro 4 277 788, jonka keksijänä on W. Hinn ja jonka nimenä on "Automatic Kinescope Biasing System With Increased Interference Immunity". Tässä järjestelmässä on otettava näytteitä pienitasoisesta pulssista, jonka amplitudi vaihtelee amplitudin suuruuden ollessa 25 muutamia millivoltteja huipusta huippuun mitattuna, ja näytteenoton tarkoituksena on kehittää ohjaussignaali, jonka avulla automaattisesti säädetään kuvaputken esijän-nitettä usean voltin alueella.

Tarve vahvistaa pienitasoisia signeeleja näytteen-30 oton yhteydessä edellyttää, että näytteenottoon liittyvät jännitepoikkeamat pidetään mahdollisimman pieninä ja ettei poikkeamia vahvisteta samalla kun näytteenottoinformaatiota vahvistetaan. Muussa tapauksessa poikkeamat todennäköisesti vääristävät näytteenoton antoinformaatiota.

35 Näin ollen tässä selitettävä signaalien näytteenottojärjestelmä antaa tarkan antosignaalin, samalla kun näytteen- 2 76454 ottopoikkeamien mahdolliset! aiheuttamat antosignaalin virheet olennaisesti pienentyvät. Erityisemmin vielä tässä selitetään suuren vahvistuksen omaava näytteenottopiiri, jossa mahdollisia näytteenottopoikkeamia ei näytteenoton 5 yhteydessä vahvisteta.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti piiri, jolla otetaan näytteitä ottosignaalista ja jolla on vertailu-jakso ja signaalijakso, käsittää vahvistimen, jossa on signaalinotto ja signaalinanto, vahvistimen signaalinot-10 toon kytketyn lukituspiirin sekä antosignaalin käsittely-piirin. Keksinnön mukaiseen piiriin kuuluu myös kytkentä-piiri, joka on kytketty vahvistimen antoon, lukituspiiriin sekä signaalinkäsittelypiiriin. Kytkentäpiirin toiminta on ajoitettu ajoitussignaalien avulla, joihin kuuluu luki-15 tusjaksoa vastaava komponentti, joka vastaa ottosignaalin vertailujaksoa, ja näytteenottojaksoa vastaava komponentti, joka vastaa ottosignaalin signaalijaksoa. Lukitusjaksojen aikana kytkentäpiiri toimii siten, d:tä se kytkee vahvistimen annon vahvistimen ottopuolelle kytkettyyn lukituspii-20 riin negatiivisen takaisinkytkentäpiirin välityksellä ja erottaa vahvistimen annon signaalinkäsittelypiiristä. Näytteenottojaksojen aikana kytkentäpiiri toimii siten, että se poistaa negatiivisen takaisinkytkennän ja kytkee vahvistimen annon signaalinkäsittelypiiriin.

25 Keksinnön erään toteutusmuodon mukaisesti näytteen ottopiiri sisältyy järjestelmään, joka automaattisesti säätää televisiovastaanottimen kuvaputkessa kulkevaa, mustan tasoa vastaavaa virtaa ja näytteenottopiirin avulla kehitetään signaalinäyte, joka edustaa kuvaputkessa 30 kulkevan mustantasoa vastaavan virran tasoa.

Piirustuksissa: kuvio 1 esittää väritelevisiovastaanottimen osan lohkokaaviota, johon osaan kuuluu esillä olevan keksinnön mukainen laite; 35 kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitetyn järjestelmän yhtenä osana olevaa piirisovitelmaa;

II

3 76454 kuvio 3 esittää kuviossa 1 esitetyn järjestelmän toisena osana olevaa piirisovitelmaa, johon kuuluu esillä olevan keksinnön mukainen näytteenottopiiri; kuvio 4 esittää aaltomuotoa, joka auttaa ymmärtä-5 mään kuviossa 3 esitetyn näytteenottopiirin toimintaa; ja kuvio 5 esittää kuviossa 3 olevan piirin vaihtoehtoista toteutusmuotoa.

Kuviossa 1 videosignaalin käsittelypiirit 10 (joihin esimerkiksi kuuluvat videoilmaisin, vahvistus- ja 10 suodatusasteet) antavat demodulaattorimatriisiin 12 täydellisen videosignaalin erilliset kirkkaus- ja värikkyys-komponentit (Y ja C). Matriisi 12 antaa pienitasoiset värikuvaa edustavat signaalit r, g ja b. Nämä signaalit vahvistetaan ja niitä käsitellään muilla tavoin kuvaputken 15 katodisignaalien käsittelypiireihin kuuluvissa piireissä 14a, 14b ja 14c vastaavasti ja kuvaputken katodisignaalien käsittelypiirit antavat suuremman tason omaavat, vahvistetut värikuvasignaalit R, G ja B vastaaville kirkkautta ohjaaville kuvaputken 15 katodielektrodeille 16a, 16b 20 ja 16c. Tässä esimerkissä kuvaputki 15 on itsekonvergoiva in-linetyyppinen kuvaputki, jossa on yhteinen hila 18 yhteydessä jokaisen katodielektrodit 16a, 16b ja 16c käsittävän elektronitykin kanssa. Koska katodisignaalien käsittelypiirit 14a, 14b ja 14c ovat tässä toteutusmuodossa 25 samanlaiset, niin eeuraava piiriä 14a koskeva tarkastelu pätee myös piireille 14b ja 14c.

Piirissä 14a avainnettu veräjä 20 (esimerkiksi elektroninen analogiakytkin) kytkee r signaalin annon matriisista 12 kuvaputken ohjaimen 21 videosignaalinottoon 30 tai erottaa tämän signaalin videosignaalinotosta pulssige- neraattorin 28 aikaansaaman avainnussignaalin V ohjaamana.

J\

Ohjainaste 21 sisältää signaalinvahvistuspiirin, joka kehittää suuremman tason omaavan antosignaalin R, joka viedään kuvaputken katodille 16a. Katodi 16a on kytketty 35 näytteenottopiirin 22 ottoon. Näytteenottopiiriä 22 avainnetaan ajoitussignaalilla Vc sekä ajoitussignaalilla 4 76454

Vg (joka on signaaliin Vg nähden vastakkaisvaiheinen), jotka pulssigeneraattori 28 myös kehittää ja avainnuksen tarkoituksena on kehittää antosignaali, joka viedään ohjaimen 21 esijännitteen ohjausottoon ohjaimen 21 sisältämien 5 vahvistinpiirien esijännitteen muuttamiseksi siten, että mustantasoa vastaava katodin 16a virta tulee säädetyksi, kuten seuraavassa esitetään.

Pulssigeneraattori 28 kehittää myös antojännitepuls- sin V niiden jaksottaine toistuvien aikavälien ajaksi,

G

10 jolloin kuvaputken 15 katodivirran suuruus tarkistetaan. Tämän pulssin polariteetti on positiivinen ja sen amplitudi on vakio (esimerkiksi 10-20 V alueella) ja tämä pulssi viedään kuvaputken hilalle 18, jotta hilalle 18 saadaan myötäsuuntainen esijännite tarkistusjakson ajaksi. Pulssi-15 generaattorin 28 anto, josta signaali saadaan, antaa myös sopivan esijännitteen hilalle 18 muina kuin hilapuls-sin aikavälin aikoina.

Pulssigeneraattorista 28 saatava signaalit Vg, Vg, V„ ja V. synkronoidaan videosignaalin vaakapoikkeutuksen 20 sammutusjaksojen (juovansammutusjaksojen) kanssa ja pys- typoikkeutuksen (kentääpoikkeutuksen) sammutusjaksojen kanssa. Nämä signaalit kehitetään tietyksi ajaksi kenttä-poikkeutuksen sammutusjakson päättymisen jälkeen, mutta ennen videosignaalin kuvajakson alkamista, joka videosig-25 naali sisältää kuvaputkella näytettävää kuvaa koskevaa informaatiota. Näin ollen nämä signaalit kehitetään sen pitkähkön aikavälin aikana, joka käsittää muutamia juovia, joiden aikana kuvainformaatio on poissa. Erityisemmin vielä signaali V tekee veräjän 20 johtamattomaksi sen aikavälin 30 ajaksi, joka muodostaa vertailu- eli asetusjakson ja joka kestää noin neljän juovan ajan,joiden ajaksi signaali Vg kehitetään, sekä seuraavan tarkistusjakson ajaksi, joka kestää noin kahden juovan ajan, joiden ajaksi signaalit VG ja Vg kehitetään.

35 Tarkistusjakson aikana kuvaputki toimii Icatodiseu- raajana hilapulssin V ohjaamana, joten kuvaputken katodi-

G

II

5 76454 elektrodilla esiintyy hilapulssin V,, kanssa samanvaiheinen

VJ

signaali tarkistusjakson aikana. Täten aikaansaadun katodilla esiintyvän pulssin amplitudi on verrannollinen katodin kautta kulkevaan mustantasoa vastaavaan virtaan, mutta 5 hilapulssiin verrattuna katodilla vaikuttava pulssi on tasoltaan merkittävästi pienempi johtuen kuvaputken elektroni tykin hilaohjauksen ominaiskäyrän suhteellisenpienestä jyrkkyydestä. Katodilla vaikuttavan antopulssin amolitudi on tyypillisesti hyvin pieni, tässä esimerkkitapauksessa 10 suuruusluokaltaan muutamia millivoltteja.

Signaali V„ tekee veräjän 20 johtamattomaksi ver-tailu- ja tarkistusjaksojen ajaksi, joten matriisin 12 anto on erotettu ohjaimesta 21 ja kuvaputkesta 15. Näyt-teenottopiiri 22 toimii signaalien Vc ja Vg ohjaamana ja 15 antaa vahvistetun näytesignaalin, joka edustaa signaalin V_, aikaansaaman katodilla vaikuttavan antopulssin ampli-tudia. Piirin 22 antamaa näytesignaalia käytetään muuttamaan ohjaimen 21 esijännitteen toimintapistettä tarvitta-eesa sellaiseen suuntaan, että ohjaimen 21 antoon kehittyy 20 sopiva (katodin) esijännitetaso, joka riittää aikaansaamaan halutun oikean tason katodin kautta kulkevalle mustantasoa vastaavalle virralle, mikä korjaus saadaan aikaan suljetun säätöpiirin avulla. Veräjä 20 tehdään muina aikoina johtavaksi siten, että se sallii matriisista 12 saatavien sig-25 naalien kytkemisen kuvaputkelle ohjaimen 21 kautta.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin ohjainta 21. Ohjain 21 käsittää vahvistimena toimivan transistorin 34 sekä aktiivisen kuormituspiirin, johon kuuluu transistori 35. Normaalia videosignaalia käsiteltäessä värisignaali r 30 kytketään navan T^, veräjän 20 ja ottopiirin 30 kautta vahvistimena toimivan transistorin 34 kannalle. Värisignaali r vahvistettuna kehitetään transistorin 34 kollek-toripiiriin ja se kytketään kuvaputken katodille 16a anto-puolen kytkentäpiirin 40, vastuksen 52 ja navan T2 kautta.

35 Tarkistusjakson aikana, kun ottosignaali r on veräjän 20 avulla erotettu, navassa T2 esiintyy katodilla vaikuttava 6 76454 antopulssi, joka edustaa katodin kautta kulkevaa mustanta-tason virtaa. Katodilla esiintyvä antopulssi havaitaan suuren impedanssin omaavan jännitteenjakajan avulla, johon kuuluvat vastukset 55 ja 56, ja havaittu katodilla vaikut-5 tava antopulssi kytketään navan T3 kautta näytteenottopii-riin 22 ottoon. Näytteenottopiirin annosta saatava ohjaus-jännite tuodaan vahvistimena toimivan transistorin 34 kannalle navan kautta. Tässä esimerkissä katodin kautta kulkevaa mustantason virtaa muutetaan suuremmaksi tai pie-10 nemmäksi transistorin 34 kantapiirissä kulkevan virran vastaavasti suurentuessa tai pienentyessä näytteenottopiirin 22 annosta saatavan ohjausjännitteen vaikutuksesta.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 näytteenottopiiriä yksityiskohtaisemmin .

15 Kuviossa 3 kadodilta saatava antopulssi, joka on kytketty navan kautta, käsitellään näytteenotto- ja pi-topiirissä, joka käsittää vaiheenkääntävän operaatiovahvistimen 65 (esimerkiksi jännitevahvistimen), johon liittyy takaisinkytkentäkytkin 68 (esimerkiksi kaksisuuntainen kyt-20 kin), joka on kytketty vahvistimen 65 annon ja vaiheenkääntävän oton(-) välille, sekä huippuarvon ilmaisevan varauksen tallettavan kondensaattorin 70, joka on kytketty vahvistimen 65 antoon näytteenottokytkimen 78 (esimerkiksi kaksisuuntaisen kytkimen) kautta. Vahvistimen 65 vaihetta 25 kääntämätön otto (+) on kytketty stabiilin vertailujännit- teen lähteeseen. Katodilta saatava amtopulssi tuodaan

RLF

vahvistimen 65 vaiheenkääntävään ottoon navan T^ ja kondensaattorin 84 kautta.

Tarkistusjakson (tM) aikana, joka seuraa vertailu-30 jaksoa, kytkin 68 tehdään johtamattomaksi (se avataan, kuten kuvio osoittaa) ohjaamalla sitä negatiiviseksi muuttavalla signaalin Vc ajoituspulssikomponentilla. Tänä aikana myös näytteenottokytkin 78 tehdään johtavaksi (se suljetaan kuten kuvio osoittaa) ohjaamalla sitä posi-35 tiiviseksi muuttuvalla signaalin Vg pulssikomponentilla vahvistimen 65 annon (joka käsittää hilapulssin V„ kato-

Lx il 7 76454 dille aiheuttaman antopulssin vahvistettuna ja vaiheeltaan käännettynä) kytkemiseksi kondensaattoriin 70. Vahvistimen 65 signaalinvahvistus on merkittävästi ykköstä suurempi ja vastaa vahvistimen 65 avoimen piirin jännitevahvistusta, 5 joten pitokondensaattoriin 70 tallettuu amplitudultaan sopivan suuruinen jännitenäyte. Kondensaattoriin 70 talletettu jännitenäyte edustaa katodilla vaikuttavan antopulssin amplitudia ja siten se edustaa myös katodin kautta kulkevan mustantason virran tasoa. Kondensaattorissa 70 vaikutta-10 va jännite viedään kytkentäpiirin 85 (esimerkiksi puskuri-vahvistimen, jonka vahvistus on yksi) kautta differenti-aalikomparaattorin 87 toiseen ottoon. Vertailujännite tuovaan komparaattorin 87 toiseen ottoon. Komparaattori 87 toimii ottojännitteiden ohjaamana ja antaa inver-15 toimattomaan antoonsa ohjaussignaalin, joka edustaa ver- tailujännitteen ja kondensaattorilta 70 saatavan jän- nitenäytteen erotusta. Tämä ohjausjännite viedään navan kautta video-ohjaimelle 21 (kuvio 2) sen esijännitteen säätämiseksi sellaiseen suuntaan, että katodin kautta 20 kulkevan mustantasoa vastaavan virran liian suuri tai pieni taso tulee kompensoiduksi suljetun piirin takaisinkytkennän vaikutuksesta.

Jotta kondensaattoriin 70 kehitetty jännitenäyte vastaisi tarkasti katodilla vaikuttavan antopulssin ampli-25 tudihuippua,on näytteenottovahvistimesta 65 saatavan an-tosignaalin amplitudia verrattava ennustettavissa olevaan jännitetasoon. Toivottavaa myös on, että vahvistimen an-tosignaalissa ei olisi merkittävää poikkeamavirhettä, 30 jollainen saattaisi aiheutua näytteenottovahvistimen otto-puolen poikkeamista, jotta jännitenäyte ei olisi virheellinen. Molemmat nämä tulokset saavutetaan edellä esite-tetyllä vahvistimen 65 periaatteella, joka sisältää vertailu jännitteen V_._„ lähteen, kytkimen 68 sekä kondensaat-35 torin 84.

76454 8

Jokaista tarkistus!aksoa t., edeltävän vertailu-jakson aikana kytkin 68 tehdään johtavaksi (suljetaan) ohjaamalla sitä signaalilla Vc. Näitten jaksojen ajan näytteenottokytkin 78 on auki eli johtamaton. Kun kytkin 5 68 johtaa, vahvistimen 65 vaiheenkääntävä otto on takaisin kytkennän ja kondensaattorin 84 vaikutuksesta lukittu vahvistimen 65 antojännitteen tasoon, joka silloin on jännitteen V tasossa. Tämän oton lukituksen vaikutus nähdään

Hhi r kuvion 4 aaltomuodosta, jossa aikavälillä tM esiintyvä po-10 sitiiviseksi muuttuva katodilla vaikuttava antopulssi aikaansaa (muuttuvan) amplitudin /\v stabiloituun ver-tailutasoon V^^nähden, jonka lukitustoiminta on aikaansaanut. Kun näytteenottokytkin 78 menee kiinni, niin kondensaattori 70 kehittää jännitenäytteen, joka on ver-15 rannollinen kiinteän lukitun vertailujännitetason V^- ja vahvistetun (mutta invertoidun) kadotilla vaikuttavan antopulssin huippuamplitudin erotukseen.

Edellä kuvattu ottopuolen lukitusperiaate, joka käsittää vahvistimen 65, lukituskytkimen 68 ja lukitus-20 kondensaattorin 84, on erityisen edullinen järjestelmässä, jossa otetaan näytteitä pienen tason omaavista signaaleista, kuten edellä esitetyssä esimerkkitapauksessa, koska tällaista lukitusperiaatetta käytettäessä vahvistimen 65 ottopoikkeamat ja lukituskytkimen 68 poikkeamat eivät 25 tule vahvistimessa 65 vahvistetuiksi sen signaalinvahvis-tuksella. Vahvistimen antovirheet pienenevät tästä syystä merkittävästi.

Lisäksi järjestelmässä, joka on edellä kuvatun tyyppinen, on toivottavaa saada vahvistimen ottopuolen 30 RC-aikavakio pieneksi lukitusjaksojen ajaksi verrattuna vahvistimen ottopuolen aikavakioon näytteenottojaksojen aikana, jotta kondensaattori 84 nopeasti varautuu lukittuun vertailujännitetasoon kytkimen 68 kautta lukitusjaksojen aikana ja pitää varauksen näytteenottojaksojen ajan. Esi-35 tetyssä periaateratkaisussa kondensaattorin 84 varautumis-ajan lukitustarkoituksessa määrää kondensaattorin 84 kapa- 9 76454 sitanssin ja kytkimen 68 johtavan tilan resistanssin tulo jaettuna vahvistimen 65 vahvistuksella. Koska kytkimen 68 johtavan tilan resistanssi tyypillisesti on pieni ja koska jännitevahvistimen 65 (avoimen piirin) vahvistus on täs-5 sä esimerkkitapauksessa huomattavan suuri, niin tähän aikavakioon vaikuttava resistanssikomponentti on käytännöllisesti katsoen merkityksetön. Tällä tavoin saadaan aikaan lukitusaikavakio, joka on pienempi kuin kytkimen resistanssin määräämä aikavakio. Ottopuolen aikavakio näytteenotto-10 jaksojen aikana on suhteellisesti suurempi (tcxsLn sanoen kondensaattori 84 purkautuu hitaasti), koska tämän aikavakion määrää kondensaattorin 84 kapasitanssin ja vahvistimen 65 ottoimpedanssin tulo, ja ottoimpedanssi on suuri tässä esimerkkitapauksessa.

15 Kuvio 5 esittää kuviossa 3 esitetyn vahvistimen 65, kytkimen 68 ja lukituskondensaattorin 84 vaihtoehtoista toteutusmuotoa.

Kuviossa 5 esitetty toteutusmuoto käsittää signaalin vaiheen kääntävän yhteisemitterikytketyn vahvistin-20 transistorin 90, jonka signaalivahvistus on verrannollinen kollektrorivastuksen 92 arvoon. Ottosignaalit tuodaan transistorin 90 kantaottoon, joka vastaa vaiheenkään-tävää signaalinottoa, lukituskondensaattorin 96 kautta. Vaiheeltaan käännetyt antosignaalit, jotka esiintyvät 25 transistorin 90 kollektorilla, viedään kytkimenkautta varauksen talletuspiiriin, joka vastaa piirejä 70, 78 kuviossa 3. Takaisinkytkentäkytkin 98 (joka on esitetty avoimena eli johtamattomassa tilassa) on kytketty transistorin 90 kollektorin ja kannan välille.

30 Kun kytkin 98 tehdään johtavaksi (suljetaan) oh jaamalla sitä signaalilla Vc, niin transistorin 90 kol-lektori kytketään kytkimen 98 kautta transistorin 90 kannalle, jolla vaikuttaa myötäsuuntainen esijännite, joten noin +0,7 V suuruinen jännite (transistorin 90 35 kanta-emitteriliitoksen päästöjännite) esiintyy transistorin 98 kannalla ja kollektorilla. Kytkimen 98 ja lukituskondensaattorin 96 yhteisvaikutuksesta transistorin 76454 ίο 90 kantajännite lukittuu tähän jännitetasoon (νβΕ), joka on ennustettavissa oleva jännitetaso.

Kytkin 98 tehdään johtamattomaksi tarkistusjakso-jen ajaksi, jona aikana katodilla vaikuttava antopulssi 5 kytketään transistorille 90 ja jona aikana katodilla vaikuttava antopulssi esiintyy transistorin 90 kollektorilla vahvistettuna ja vaiheeltaan käännettynä. Vahvistettu ka-todipulssi käsitellään tämän jälkeen kuvion 3 selityksen yhteydessä kuvatulla tavalla.

10 Vaikka keksintöä on edellä selitetty parhaina pidettyihin toteutusmuotoihin viitaten, niin on selvää, että muut keksinnön toteutusmuodot keksinnön periaatteiden mukaisina ovat mahdollisia, kuten esimerkiksi alla mainitut.

15 Siinä tapauksessa, että näytteenottovahvistin (esimerkiksi vahvistin 65 kuviossa 3) on invertoimaton vahvistin, voidaan sopiva negatiivinen takaisinkytkentä vahvistimelle saada aikaan lukitusjaksojen aikana käyttämällä vaiheenkääntävää takaisinkytkentäpiiriä.

20 Takaisinkytkentävastusta, joka on kytketty näyt- teenottovahvistimen annon ja vaiheenkääntävän onton välille, voidaan käyttää yhdessä vahvistimen ottosignaali-piirissä olevan vastuksen kanssa halutun suuruisen suljetun piirin vahvistuksen määräämiseksi vahvistimelle näyt- 25 teenottojaksojen ajaksi. Tässä tapauksessa on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että vahvistimen ottoimpedanssi ja vahvistimen ottopuolen RC-aikavakiot ovat hyväksyttävissä rajoissa lukitus- ja näytteenottojaksojen aikana.

li 7 6 4 5 4

Patenttivaatimukset 1. Signaalista näytteen ottava piiri, joka käsittää vahvistimen (65), jonka signaaliulostulo on kytketty sen 5 signaalisisääntuloon ensimmäisen kytkinvälineen (68) kautta ja muistivälineeseen toisen kytkinvälineen (78) kautta, ja kytkinvälineiden ajoituksen ohjaussignaalien lähteen (28), tunnettu siitä, että näytteen ottamiseksi sisääntulosignaalista, joka sisältää vertailuaikavälin ja 10 sen ominaisuuden sisältävän signaaliaikavälin, josta näyte tullaan ottamaan, lukitusväline (84) on kytketty vahvistimen (65) signaalisisääntuloon, ja että mainitusta lähteestä (28) syötetyt ajoituksen ohjaussignaalit sisältävät lu-kitusaikavälikomponentin (V ), joka vastaa sisääntulosig- 15 naalin vertailuaikaväliä, ja näytteenottoaikavälikomponen-tin (Vg)i joka vastaa sisääntulosignaalin signaaliaikavä-liä, mainittujen komponenttien toimiessa kytkinvälineiden ohjaamiseksi siten, että kytkinvälineet mainittujen luki-tusaikavälien aikana 20 - kytkevät muistivälineen (70) irti vahvistimen ulos tulosta, ja - muodostavat negatiivisen takaisinkytkentäreitin vahvistimen ulostulosta signaalisisääntuloon, johon lukitusväline (84) on kytketty, 25 ja että kytkinvälineet toisaalta näytteenottoaikavälien aikana - kytkevät muistivälineen vahvistimen ulostuloon, ja - poistavat negatiivisen takaisinkytkentäreitin, mutta jättävät lukitusvälineen (84) kytketyksi signaalisisään- 30 tuloon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että lukitusväline sisältää kondensaattorin (84), joka on sovitettu kytkemään signaalit, joista näytteitä otetaan, vahvistimen ulostuloon, ja että mainit- 35 tu varauksen muistiväline (70) kehittää jännitenäytteen vasteena vertailutasoon verratuille vahvistimen ulostulosignaaleille.

12 76454 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistin käsittää operaatiovahvistimen (65), jolla on vaiheenkääntävä signaalisisääntulo, invertoimaton sisääntulo sekä ulostulo, ja että lukitusvä- 5 lineessä on kondensaattori (84), joka on sovitettu kytkemään signaalit, joista näytteitä otetaan, vahvistimen vai-heenkääntävään sisääntuloon, ja että vertailujännitteen (Vnc,„) lähde on kytketty vahvistimen invertoimattomaan si-sääntuloon, ja että kytkinväline (68, 78) kytkee vahvisti-10 men ulostulon vaiheenkääntävässä sisääntulossa olevaan lu-kituskondensaattoriin lukitusjaksojen aikana.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistin on signaalin vaiheen kääntävä vahvistin, johon kuuluu transistori (90), jossa on si- 15 sääntuloelektrodi sekä transistorin ensimmäisen ja toisen toimintajännitepisteen välisen päävirtapiirin muodostavat sisääntulo- ja yhteiselektrodit, ja että lukitusvälineeseen kuuluu kondensaattori (96), joka on sovitettu kytkemään signaalit, joista näytteitä otetaan, sisääntuloelektrodiin, 20 ja että kytkinväline (98) kytkee vahvistimen ulostuloelek-trodin sisääntuloelektrodilla olevaan lukituskondensaatto-riin lukitusjakson aikana.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että piiri on asennettu järjestelmään te- 25 levisiovastaanottimen kuvaputken mustantasoa vastaavan virran automaattiseksi säätämiseksi, järjestelmän sisältäessä kuvan toistavan kuvaputken, jossa on intensiteettiä ohjaava, katodielektrodin käsittävä elektronitykki, sisääntulo-signaalin sisältäessä elektronitykkiin kytketyt videosig-30 naalit, signaali- ja vertailujaksojen vastatessa jaksottain toistuvia kuvannäyttö- ja vastaavasti kuvanpimennysjaksoja, ja että se käsittää välineen katodin johtaman virran tason pimennysjaksojen kuluessa tarkistusjaksojen aikana edustavan signaalin kehittämiseksi, jolloin muistivälineen (70) 35 ulostuloon kehitetään tarkistusjaksojen aikana jännitenäy-te vasteena vahvistimen ulostulosignaaleille, ja että se li 76454 13 käsittää välineen (85, 87), joka käyttää mainittua näytettä ohjausjännitteen kehittämiseksi kuvaputken esijännit-teen säätämiseksi siten, että kuvaputken johtamalle mustan-tasoa vastaavalle virralle saadaan haluttu taso.

5 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, tun nettu siitä, että lukitusväline sisältää kondensaattorin (84), joka on sovitettu kytkemään katodilla vaikuttavat ulostulosignaalit vahvistimen sisääntuloon.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, t u n - 10 n e t t u siitä, että vahvistin sisältää operaatiovahvistimen (65), jossa on invertoiva signaalisisääntulo, invertoimaton sisääntulo ja ulostulo, ja että lukitusväline sisältää kondensaattorin (84), joka on sovitettu kytkemään signaalit, joista näytteitä otetaan, vahvistimen vai-15 heenkääntävään sisääntuloon, ja että se käsittää vertailu-jännitteen (VREF) lähteen, joka on kytketty invertoimatto-maan vahvistimen sisääntuloon, ja että kytkinväline (68, 78) kytkee vahvistimen ulsotulon vaiheenkääntävässä sisääntulossa olevaan lukituskondensaattoriin mainittujen luki-20 tusjaksojen aikana.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistin käsittää signaalin vaiheen kääntävän vahvistimen, jossa on transistori (90), jossa on sisääntuloelektrodi sekä transistorin ensimmäisen ja 25 toisen toimintajännitepisteen välisen päävirtapiirin muodostavat ulostulo- ja yhteiselektrodit, ja että lukitusväline sisältää kondensaattorin (96), joka on sovitettu kytkemään signaalit, joista näytteitä otetaan, sisääntuloelek-trodiin, ja että kytkinväline (98) kytkee vahvistimen ulos-30 tuloelektrodin sisääntuloelektrodilla olevaan lukituskondensaattoriin lukitusjaksojen aikana.

9. Patenttivaatimuksen 4 tai 8 mukainen piiri, tunnettu siitä, että sisääntulo-, ulostulo- ja yhteiselektrodit vastaavat transistorin kanta-, kollektori- 35 ja emitterielektrodia samassa järjestyksessä.

14 76454 10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3, 4, 8 tai 9 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistimen signaalivahvistus näytteenottojaksojen aikana vastaa vahvistimen avoimen piirin vahvistusta.

5 11. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kytkinväline (68, 78) sisältää sisääntulon, joka on kytketty vahvistimen ulostuloon poikkeaman ollessa olennaisesti nolla, sekä ulostulon, joka on kytketty vahvistimen sisääntuloon poikkeaman ollessa 10 olennaisesti nolla.

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, tunnettu siitä, että väline, joka käyttää näytettä, käsittää välineen, joka on herkkä jännitenäytteelle ja luki-tusvertailujännitteeseen verrannolliselle vertailujännit-15 teelle ohjausjännitettä vastaavan jännitteen kehittämiseksi, joka jännite edustaa jännitenäytteen ja verrannollisen vertailujännitteen erotusta.

Il